Melun rasittavuus riippuu sen sävystä ja jostain syystä juuri rengasmelu yleensä sisältää ikäviä sävyjä. Moottorin hurina ärsyttää yleensä vähemmän ja maantienopeuksissahan se myös peittyy rengasäänien alle.
Tuota summaa eli keskiarvotarkastelua vähän epäilinkin. Tuolla tavalla desibelit summaten ei iso dieselauto helposti pärjää, koska keskiarvoa rumentaa dieselin raksutus hitaassa ajossa. Bensa-autohan menee kuuttakymppiä liki äänettömästi - jopa meidän pikkuautomme, joka baanalla taas on ikävän meluisa.
Maasturin meluedut alkavat loppua jo tuolla 120 nopeudessa, koska laatikkomainen kori tuottaa kovemmissa nopeuksissa ylimääräisiä suhinoita virtaviivaisiin henkilöautoihin verrattuna. Eipä juuri tule möhköllä ajettua 130 km/h mittarinopeutta edes moottoritiellä. Mutta tässä siis ei ole kyse renkaiden vaan korimallin vaikutuksesta.
Mainitsemasi musiikin kuuntelu on mainio indikaattori. Jos musiikkia ei voi kuunnella kuvaamasi syyn takia ( siis jotain kuullakseen joutuu kuuntelemaan niin kovalla, että kokonaisäänitaso nousee sietämättömäksi), silloin auton yleismelutaso on liian korkea. Minäkään en kuuntele musiikkia tien päällä meluisassa autossa, vähämeluisassa taas kuuntelen käytännössä aina. Pitkäkin matka sujuu hurjasti miellyttävämmin ja vireystila säilyy parempana.
Huojakkuuskaan ei enää nykymaastureissa mukavuutta häiritse, 90-luvun Pajerossa vielä häiritsi ja teki ajamisesta vähän työlästä.
Luulen, että juuri normihenkilöautoja paremman meluttomuuden ja mukavuuden vuoksi maasturikoukkuun on jäänyt moni sellainenkin, joka ei maasturiominaisuuksia oikeasti mihinkään tarvitse.
No kyllä minua LC:n huojakkuus ainakin häritsi enkä tuollaisella jyrällä haluaisi ajella, ellei sille ole jokin oikea syy. Siksi itsekkin luovuin LC:stä saman tien kun sain mökkiprojektini valmiiksi.
Ainoa missä tuo oli todella mukava ajaa, oli suora maantie 80:n nopeusrajoituksella. Siinä tuo meni kuin sukkasillaan, eikä melu häirinnyt. Muissa ajo-tilanteissa tuo on kyllä henkilöautoon tottuneelle aika kauhea. Mutta jos tuollaista johonkin tarvitsee, voi sillä ihan hyvin ajella muutkin ajonsa, ihan niin hirveä se ei ole.
Uudesta LC:stä ei ole kokemuksia, mutta edeltävän kopan hyvät puolet oli vankka rakenne, tilat, maasto-ominaisuudet, kestävyys, iso perävaunupaino, hiljaisessa maantieajossa meluttomuus ja rengasäänien puute ylipäätään. Huonoja puolia moottorin laiskuus, moottorin raaka ja kova ääni, työkalumaisuus arkiajossa, kankeus, ajo-ominaisuudet ja kulutus.
Joten en kyllä tuollaista kenellekkään suosittele, jos maasto-ominaisuuksia tai isoa vetopainoa ei tarvitse. Mutta jos tarvitsee, kyseessä on kestävä hyvä juhta, jossa on jonkin verran luxustakin.
320 d:n 205/55 kuuluukin nykymittapuun mukaan ihan järkirenkaisiin. Jos auton yleinen meluntorjunta on kunnossa, niin kyllä tuon korkuisella ja levyisellä renkaalla henkilöauto melko meluttomasti kulkee. Mutta kun johonkin Aurisin tai Priuksen tasoisiin autoihin pannaan 45-sarjan renkaita on jollotus varmaa. Priuksen tosiaan olen noilla renkailla ajanut ja todennut rengasmeluisaksi
Maastureiden meluttomuus on suora seuraus kahdesta asiasta: korkeammat renkaat ja jykevämpi rakenne(joissain edelleen myös erillisrunko tai sitten hyvin vankka itsekantava, joka eristää tehokkaasti tieäänet). Tuo korkeammista renkaista seuraava meluttomuus (=mukavuus) alleviivaa sitä, miten järjetön nykyinen henkilöautojen matalarengassuuntaus on meikäläisille karkeille teille.
Teräs ei vaimenna. Korkeat renkaat toki helpottavat asioita, mutta yhdessä korkean painopisteen kanssa ne heiketävät samalla kompromissia ajettavuuden suhteen. Huono aerodynamiikka oireilee monissa maastureissa suhinoiden muodossa. Itse en ole kyllä oikeastaan kertaakaan ole ollut varauksettoman tyytyväinen yhdenkään kokeilemani maasturin melutasoon.
Mainitsemasi musiikin kuuntelu on mainio indikaattori. Jos musiikkia ei voi kuunnella kuvaamasi syyn takia ( siis jotain kuullakseen joutuu kuuntelemaan niin kovalla, että kokonaisäänitaso nousee sietämättömäksi), silloin auton yleismelutaso on liian korkea. Minäkään en kuuntele musiikkia tien päällä meluisassa autossa, vähämeluisassa taas kuuntelen käytännössä aina.
Mikä tuollainen hiljainen auto sitten on? LC? Jos näin niin olettaisin oman autoni olevan kuitenkin hiljaisempi.
TM mittaus uudelle LC:lle 100 km/h nopeudesssa 66 dB(A). Alle tuon ei ole mikään ongelma päästä vanhallakaan henkilöautolla 40-45 profiilin renkailla.
Mutta eipä saa X1:tä semmoisilla renkailla, joilla ajamista minun korvani kestävät. Se on kummaa, että kolmossarjaakin eli puhdasta henkilöautoa saa korkeammilla renkailla kuin merkin katumaasturia.
Eipä tuo X1:n vakiorenkaiden (225/50 R17) korkeus ole kuin 0,25mm pienempi kuin 3-sarjan (205/55) R16). No matalemmathan ne ovat, mutta omasta mielestäni tuo neljäsosamillin ero on mitätön. Itsellä on A4 saman kokoisilla renkailla kun tuo X1, eikä rengasmelu ole haitannut, itseasiassa auto tuntuu mielestäni melko hiljaiselta. Tosin asiaan voi vaikuttaa se, että toinen auto millä tulee paljon ajeltua on Focus vakiokoon 225/40 R18 renkailla. Tätä yhdistelmää kutsuisin jo meluisaksi...
Tuota summaa eli keskiarvotarkastelua vähän epäilinkin. Tuolla tavalla desibelit summaten ei iso dieselauto helposti pärjää, koska keskiarvoa rumentaa dieselin raksutus hitaassa ajossa.
Kokeilin järjestää 100 km/h etumelun suhteen, mutta eipä tuossa mainittavaa eroa tule mihinkään suuntaan.
Thorne2:
Eipä tuo X1:n vakiorenkaiden (225/50 R17) korkeus ole kuin 0,25mm pienempi kuin 3-sarjan (205/55) R16).
Itse olen ajanut useamman talven samankokoisilla nastoilla, eikä niissäkään kyllä melu sanottavammin häiritse.
TM mittaus uudelle LC:lle 100 km/h nopeudesssa 66 dB(A). Alle tuon ei ole mikään ongelma päästä vanhallakaan henkilöautolla 40-45 profiilin renkailla.
Tai tarkennetaan vielä, että ei ehkä mainittavasti tuon alle, mutta samalle tasolle kuitenkin. Tarkkoja lukemia en nyt muista, mutta viimekesänä viimeksi tuli autoiltua dB-mittarin kanssa.
Kyllähän tuo rengastus vaikuttaa olennaisesti melutasoon. Vakioautossakin tuon huomaa selkeästi. Ranskalaiset käyttävät joissain malleissa korkeampiprofiilista rengastusta, esim. isommista Pösöistä löytyy 205/60 R16. Tuo tuntuu melutasossa heti. Tienpinnan vaihtelut ja karkeudet eivät tule ollenkaan samaan tapaan läpi kuin esim. 45-50 profiilin 17-tuumaisilla.
Kyllähän tuo discon suoritus mainiolta vaikuttaa, kun otetaan rengastuskin huomioon. 255/55 R 19 kun ei ole enää mikään ihan pieni. Toki tulee kuitenkin ottaa olosuhteetkin huomioon, eli ei tuosta taulukosta voi vetää kuin suuntaa antavia johtopäätöksiä.
Onko jollain kokemusta noista tuotteista? Kyseessä on venäläinen tuote, joten hiukan laatu epäilyttää. Ongelmana on tietysti myös se, että suojat ulottuvat pääasiassa vain moottorin alle. Auton keskiosa kuitenkin on vähintään yhtä arka osumille, vaikkei siellä öljypohjaa olekaan.
Ihan mielenkiintoinen testi ja tuloskin odotettavissa, paitsi olisin veikannut Jeeppiä hännille.
Fanitin ennakkoon tuota Discoa ja nyt kiinnittyi mielenkiintoni valoihin. Joskus aikoinaan TM:ssä vuonna 2005 Discon kaukovaloja kehuttiin olevan kautta aikain parhaimpia joita oli labrassa testattu. Nyt kaukovalojen teho heikentynyt ~20 % ja lähivalojen teho parantunut ~20 % vm 2005 verrattuna.
Mukavaa muuten huomata että nyt noissa maastureissa alkaa olla yhtä hyviä valoja kun Saab 9-5:ssä vuonna 2002...
Kyllähän tuo discon suoritus mainiolta vaikuttaa, kun otetaan rengastuskin huomioon. 255/55 R 19 kun ei ole enää mikään ihan pieni. Toki tulee kuitenkin ottaa olosuhteetkin huomioon, eli ei tuosta taulukosta voi vetää kuin suuntaa antavia johtopäätöksiä.
Näin on, vain samassa testissä tulokset on vertailukelpoisia keskenään. Onhan tuo 255/55 kuitenkin varsin korkean ilmatilan omaava rengaskoko. Hiljaisia automalleja ei todellakaan ole liikaa tänä(kään) päivänä.
Juuri tuota Vackrasten pointtia alleviivaan. Listaukset eri aikoina tehdyistä melumittaustuloksista eivät ole alkuunkaan vertailukelpoisia. Kun mittausaikojen välillä on kuukausia tai vuosia, mikä takaa, että mittauspaikan päällyste on vähänkään samanlainen. Ja mitataanko ne edes samassa paikassa eri koeajoissa? Eri vuodenaikoina alla on eri renkaita, kaikkein hiljaisimpiahan yleensä ovat kitkat. Toisaalta pakkanen tuntuu yleensä lisäävän melua. Mittausajan olosuhteetkin siis vaikuttavat paljon.
Juuri rengasmeluisissa autoissa päällysteen laadun vaikutus meluun on dramaattinen. Uudella sileällä matalarenkainen tai muuten rengasmeluisa kulkee vähin äänin, mutta karkealla pinnalla rengasmelu voi nousta sietämättömäksi. Tästä on hyvä esimerkki juuri nyt esimerkiksi Tuusulantiellä. Paikatun eli uuden päällysteen alueelta vanhan ja karkean pinnan alueelle tultaessa melu kasvaa esimerkiksi pikkuautossamme tosi jyrkästi. Jos esimerkiksi TM mittaa melut mahdollisimman tuoreella ja hyväkuntoisella päällysteellä, ei listaus kerro rengasmelusta paljonkaan. Siksi paljon paremman ksityksen auton rengasmeluisuudesta todellakin saa ajamalla sitä monenlaisilla päällysteillä. Ja testaajien aistinvarainen arvio on relevantimpi kuin mittaustulos.
Koko rengasmeluongelmaahan tuskin edes on muualla kuin täällä Pohjolassa, jossa nastojen vuoksi päällysteet ovat erittäin kivisiä ja kuluneina karkeita ja meluavia. Eiväthän autotehtaat voi olla niin kahjoja, että tarjoaisivat isoille ja tärkeille markkinoille autoja niin meluisina, miksi ne Suomen karkeilla teillä muuttuvat. Eikä isojen markkinoiden keskivertoautoilijakaan luultavasti ole niin pöljä, että haluaisi tieten tahtoen rengasmeluavaa autoa. Heidän teillään renkaan ja tien kohtaaminen ei yksinkertaisesti synnytä semmoista melua kuin täällä.
Eri vuodenaikoina alla on eri renkaita, kaikkein hiljaisimpiahan yleensä ovat kitkat.
TM:n melumittaukset tehdään aina kesärenkain.
nelivetoinen:
Toisaalta pakkanen tuntuu yleensä lisäävän melua. Mittausajan olosuhteetkin siis vaikuttavat paljon.
Tämä on kyllä totta.
nelivetoinen:
Paikatun eli uuden päällysteen alueelta vanhan ja karkean pinnan alueelle tultaessa melu kasvaa esimerkiksi pikkuautossamme tosi jyrkästi.
Viime kesänä mittailin juuri tätä vaikutusta omalla autolla kun oli juuri tehtyä uutta pintaa moottoritiellä tarjolla vanhan kuluneen lisäksi. Ero on korvalla kyllä merkittävä, mutta mittarilla en muistaakseni saanut kuin 2-3 dB eroja. Mitään absoluuttisia nuo mittaukset eivät tietenkään muutenkaan ole, mutta kun hiljaisen ja meluisan auton ero on helposti lähemmäs 10 dB niin tien pinnan karkeus ei vielä muuta meluisaa hiljaiseksi, tai toisinpäin.
Mittaus suoritetaan auton keskilinjalta kuljettajan (etuistuinmelu) ja takamatkustajan korvan (takaistuinmelu) korkeudelta. Tienpinta on tasainen, sileä asfaltti, lämmityslaitteen puhallin on kytketty pois päältä ja ilmasuuttimet on suljettu.
Kuljettaja ajaa tasakaasulla suurimmalla vaihteella ja takapenkillä istuva mittamies käyttää desibelimittaria.
Vaikka desibelimittaus antaakin tietyn perustan arvostella auton meluisuutta, ei se kuitenkaan kerro kaikkea. Ihmiskorva saattaa kokea jonkin taajuuden erityisen ärsyttävänä, vaikkei mittari siihen reagoikaan. Samoin erilaiset häiriöäänet, soran rapinat, jousitusäänet, tienpinnan vaihtelun aiheuttamat muutokset, moottorin ääni kiihdytyksissä tai puhallinmelu eivät sisälly melumittaukseen vaan arvostellaan subjektiivisesti.
Nämä seikat saattavat olla syynä siihen että vaikkapa vertailutestissä jokin auto saa huonomman arvosanan kuin pelkät mitatut desibelilukemat edellyttäisivät.
Jos esimerkiksi TM mittaa melut mahdollisimman tuoreella ja hyväkuntoisella päällysteellä, ei listaus kerro rengasmelusta paljonkaan. Siksi paljon paremman ksityksen auton rengasmeluisuudesta todellakin saa ajamalla sitä monenlaisilla päällysteillä. Ja testaajien aistinvarainen arvio on relevantimpi kuin mittaustulos.
Nykyisin koeajoissa TM on alkanut mitata melun myös karkealla asfaltilla nopeudella 100 km/h.
Miten niin ei voi verrata? Ainahan voi verrata. Voit verrata vaikka mopoautoa ralliautoon. Se mitä päätelmiä vertailusta tehdään ja voidaan tehdä, on eriasia.
Vertailussa verrattiin ns. maastoautoja ja Tojota oikeista maastureista Suomen myydyin, sitä ei pysty jättämään vertailusta pois, tai muuten lukijat pyyhkii lehdellä perseensä. Mitsubishi taas oli koko 80 ja 90 luvun, maasturityylisten(myös citymaasturit mukaan laskettuna) nelivetojen selvästi myydyin Suomessa. Tämä muuttui vasta 2000 luvulla, Honda CR-V:n tultua myös markkinoille.
Mukavuudessa eivät varmaan mersulle pärjääkkään, mutta metsässä, vetohommissa ja kestävyydessä asia kääntyykin toisinpäin. Ei sinäänsä, vertailla voidaan monin eri perustein ja kriteerein ja se mikä mihinkin hommaan on paras, riippuu täysin eri ihmisten käyttötarpeista. Omasta mielestäni vertailu ei ollut ollenkaan hassumpi, vaan täysin asiallinen tavallisen käyttäjän kannalta, vaikka muutama pieni asiavirhe olikin.
Oma mielipiteeni on, että Land Rover ansaitsi voiton, nimittäin hintaansa nähden D4 on erinomainen. Varsinkin kun vertaa Toyotan aivan älyttömään hintaan ja siihen mitä rahalla saa. ML mersua taas itse en ostaisi, jos maasturia olisin ostamassa muuallekkin kuin tiellä ajoon. Jeeppiäkään en itse ostaisi, koska se on pienehkö ja epäkäytännöllinen tiloiltaan, sekä tekniikkaa saisi olla mielestäni muutakin kuin puhdikas kone. Mutta on jeepissäkin puolensa.
Melun rasittavuus riippuu sen sävystä ja jostain syystä juuri rengasmelu yleensä sisältää ikäviä sävyjä. Moottorin hurina ärsyttää yleensä vähemmän ja maantienopeuksissahan se myös peittyy rengasäänien alle.
Tuota summaa eli keskiarvotarkastelua vähän epäilinkin. Tuolla tavalla desibelit summaten ei iso dieselauto helposti pärjää, koska keskiarvoa rumentaa dieselin raksutus hitaassa ajossa. Bensa-autohan menee kuuttakymppiä liki äänettömästi - jopa meidän pikkuautomme, joka baanalla taas on ikävän meluisa.
Maasturin meluedut alkavat loppua jo tuolla 120 nopeudessa, koska laatikkomainen kori tuottaa kovemmissa nopeuksissa ylimääräisiä suhinoita virtaviivaisiin henkilöautoihin verrattuna. Eipä juuri tule möhköllä ajettua 130 km/h mittarinopeutta edes moottoritiellä. Mutta tässä siis ei ole kyse renkaiden vaan korimallin vaikutuksesta.
Mainitsemasi musiikin kuuntelu on mainio indikaattori. Jos musiikkia ei voi kuunnella kuvaamasi syyn takia ( siis jotain kuullakseen joutuu kuuntelemaan niin kovalla, että kokonaisäänitaso nousee sietämättömäksi), silloin auton yleismelutaso on liian korkea. Minäkään en kuuntele musiikkia tien päällä meluisassa autossa, vähämeluisassa taas kuuntelen käytännössä aina. Pitkäkin matka sujuu hurjasti miellyttävämmin ja vireystila säilyy parempana.
nelivetoinen:
No kyllä minua LC:n huojakkuus ainakin häritsi enkä tuollaisella jyrällä haluaisi ajella, ellei sille ole jokin oikea syy. Siksi itsekkin luovuin LC:stä saman tien kun sain mökkiprojektini valmiiksi.
Ainoa missä tuo oli todella mukava ajaa, oli suora maantie 80:n nopeusrajoituksella. Siinä tuo meni kuin sukkasillaan, eikä melu häirinnyt. Muissa ajo-tilanteissa tuo on kyllä henkilöautoon tottuneelle aika kauhea. Mutta jos tuollaista johonkin tarvitsee, voi sillä ihan hyvin ajella muutkin ajonsa, ihan niin hirveä se ei ole.
Uudesta LC:stä ei ole kokemuksia, mutta edeltävän kopan hyvät puolet oli vankka rakenne, tilat, maasto-ominaisuudet, kestävyys, iso perävaunupaino, hiljaisessa maantieajossa meluttomuus ja rengasäänien puute ylipäätään. Huonoja puolia moottorin laiskuus, moottorin raaka ja kova ääni, työkalumaisuus arkiajossa, kankeus, ajo-ominaisuudet ja kulutus.
Joten en kyllä tuollaista kenellekkään suosittele, jos maasto-ominaisuuksia tai isoa vetopainoa ei tarvitse. Mutta jos tarvitsee, kyseessä on kestävä hyvä juhta, jossa on jonkin verran luxustakin.
320 d:n 205/55 kuuluukin nykymittapuun mukaan ihan järkirenkaisiin. Jos auton yleinen meluntorjunta on kunnossa, niin kyllä tuon korkuisella ja levyisellä renkaalla henkilöauto melko meluttomasti kulkee. Mutta kun johonkin Aurisin tai Priuksen tasoisiin autoihin pannaan 45-sarjan renkaita on jollotus varmaa. Priuksen tosiaan olen noilla renkailla ajanut ja todennut rengasmeluisaksi
nelivetoinen:
Teräs ei vaimenna. Korkeat renkaat toki helpottavat asioita, mutta yhdessä korkean painopisteen kanssa ne heiketävät samalla kompromissia ajettavuuden suhteen. Huono aerodynamiikka oireilee monissa maastureissa suhinoiden muodossa. Itse en ole kyllä oikeastaan kertaakaan ole ollut varauksettoman tyytyväinen yhdenkään kokeilemani maasturin melutasoon.
nelivetoinen:
Mikä tuollainen hiljainen auto sitten on? LC? Jos näin niin olettaisin oman autoni olevan kuitenkin hiljaisempi.
TM mittaus uudelle LC:lle 100 km/h nopeudesssa 66 dB(A). Alle tuon ei ole mikään ongelma päästä vanhallakaan henkilöautolla 40-45 profiilin renkailla.
Eipä tuo X1:n vakiorenkaiden (225/50 R17) korkeus ole kuin 0,25mm pienempi kuin 3-sarjan (205/55) R16). No matalemmathan ne ovat, mutta omasta mielestäni tuo neljäsosamillin ero on mitätön. Itsellä on A4 saman kokoisilla renkailla kun tuo X1, eikä rengasmelu ole haitannut, itseasiassa auto tuntuu mielestäni melko hiljaiselta. Tosin asiaan voi vaikuttaa se, että toinen auto millä tulee paljon ajeltua on Focus vakiokoon 225/40 R18 renkailla. Tätä yhdistelmää kutsuisin jo meluisaksi...
nelivetoinen:
Kokeilin järjestää 100 km/h etumelun suhteen, mutta eipä tuossa mainittavaa eroa tule mihinkään suuntaan.
Thorne2:
Itse olen ajanut useamman talven samankokoisilla nastoilla, eikä niissäkään kyllä melu sanottavammin häiritse.
235+255:
Tai tarkennetaan vielä, että ei ehkä mainittavasti tuon alle, mutta samalle tasolle kuitenkin. Tarkkoja lukemia en nyt muista, mutta viimekesänä viimeksi tuli autoiltua dB-mittarin kanssa.
Tilastotietoa maastoautojen koeajoista ja vertailusta:
http://spreadsheets.google.com/pub?key=tZR98l46z2yKIIji06UEmmQ&output=html
Kyllähän tuo rengastus vaikuttaa olennaisesti melutasoon. Vakioautossakin tuon huomaa selkeästi. Ranskalaiset käyttävät joissain malleissa korkeampiprofiilista rengastusta, esim. isommista Pösöistä löytyy 205/60 R16. Tuo tuntuu melutasossa heti. Tienpinnan vaihtelut ja karkeudet eivät tule ollenkaan samaan tapaan läpi kuin esim. 45-50 profiilin 17-tuumaisilla.
Kyllähän tuo discon suoritus mainiolta vaikuttaa, kun otetaan rengastuskin huomioon. 255/55 R 19 kun ei ole enää mikään ihan pieni. Toki tulee kuitenkin ottaa olosuhteetkin huomioon, eli ei tuosta taulukosta voi vetää kuin suuntaa antavia johtopäätöksiä.
Autojen rengaskokoja ja meluja voi katsella vaikkapa täältä (järjestys omalla lehdellä
:
http://spreadsheets.google.com/pub?key=tPKuDRcGa3OJlDqjLxZvcIA&output=html
Testissä oli moitittu joidenkin autojen pohjan suojausta. Asiaa on periaatteessa helppo parantaa:
http://www.fixus.fi/www/Koivunenwww.nsf/sp?Open&cid=Content6CA8A
Onko jollain kokemusta noista tuotteista? Kyseessä on venäläinen tuote, joten hiukan laatu epäilyttää. Ongelmana on tietysti myös se, että suojat ulottuvat pääasiassa vain moottorin alle. Auton keskiosa kuitenkin on vähintään yhtä arka osumille, vaikkei siellä öljypohjaa olekaan.
Ihan mielenkiintoinen testi ja tuloskin odotettavissa, paitsi olisin veikannut Jeeppiä hännille.
Fanitin ennakkoon tuota Discoa ja nyt kiinnittyi mielenkiintoni valoihin. Joskus aikoinaan TM:ssä vuonna 2005 Discon kaukovaloja kehuttiin olevan kautta aikain parhaimpia joita oli labrassa testattu. Nyt kaukovalojen teho heikentynyt ~20 % ja lähivalojen teho parantunut ~20 % vm 2005 verrattuna.
Mukavaa muuten huomata että nyt noissa maastureissa alkaa olla yhtä hyviä valoja kun Saab 9-5:ssä vuonna 2002...
simppa:
Näin on, vain samassa testissä tulokset on vertailukelpoisia keskenään. Onhan tuo 255/55 kuitenkin varsin korkean ilmatilan omaava rengaskoko. Hiljaisia automalleja ei todellakaan ole liikaa tänä(kään) päivänä.
Juuri tuota Vackrasten pointtia alleviivaan. Listaukset eri aikoina tehdyistä melumittaustuloksista eivät ole alkuunkaan vertailukelpoisia. Kun mittausaikojen välillä on kuukausia tai vuosia, mikä takaa, että mittauspaikan päällyste on vähänkään samanlainen. Ja mitataanko ne edes samassa paikassa eri koeajoissa? Eri vuodenaikoina alla on eri renkaita, kaikkein hiljaisimpiahan yleensä ovat kitkat. Toisaalta pakkanen tuntuu yleensä lisäävän melua. Mittausajan olosuhteetkin siis vaikuttavat paljon.
Juuri rengasmeluisissa autoissa päällysteen laadun vaikutus meluun on dramaattinen. Uudella sileällä matalarenkainen tai muuten rengasmeluisa kulkee vähin äänin, mutta karkealla pinnalla rengasmelu voi nousta sietämättömäksi. Tästä on hyvä esimerkki juuri nyt esimerkiksi Tuusulantiellä. Paikatun eli uuden päällysteen alueelta vanhan ja karkean pinnan alueelle tultaessa melu kasvaa esimerkiksi pikkuautossamme tosi jyrkästi. Jos esimerkiksi TM mittaa melut mahdollisimman tuoreella ja hyväkuntoisella päällysteellä, ei listaus kerro rengasmelusta paljonkaan. Siksi paljon paremman ksityksen auton rengasmeluisuudesta todellakin saa ajamalla sitä monenlaisilla päällysteillä. Ja testaajien aistinvarainen arvio on relevantimpi kuin mittaustulos.
Koko rengasmeluongelmaahan tuskin edes on muualla kuin täällä Pohjolassa, jossa nastojen vuoksi päällysteet ovat erittäin kivisiä ja kuluneina karkeita ja meluavia. Eiväthän autotehtaat voi olla niin kahjoja, että tarjoaisivat isoille ja tärkeille markkinoille autoja niin meluisina, miksi ne Suomen karkeilla teillä muuttuvat. Eikä isojen markkinoiden keskivertoautoilijakaan luultavasti ole niin pöljä, että haluaisi tieten tahtoen rengasmeluavaa autoa. Heidän teillään renkaan ja tien kohtaaminen ei yksinkertaisesti synnytä semmoista melua kuin täällä.
nelivetoinen:
TM:n melumittaukset tehdään aina kesärenkain.
nelivetoinen:
Tämä on kyllä totta.
nelivetoinen:
Viime kesänä mittailin juuri tätä vaikutusta omalla autolla kun oli juuri tehtyä uutta pintaa moottoritiellä tarjolla vanhan kuluneen lisäksi. Ero on korvalla kyllä merkittävä, mutta mittarilla en muistaakseni saanut kuin 2-3 dB eroja. Mitään absoluuttisia nuo mittaukset eivät tietenkään muutenkaan ole, mutta kun hiljaisen ja meluisan auton ero on helposti lähemmäs 10 dB niin tien pinnan karkeus ei vielä muuta meluisaa hiljaiseksi, tai toisinpäin.
TM:n melunmittaus (TMnet):
nelivetoinen:
Nykyisin koeajoissa TM on alkanut mitata melun myös karkealla asfaltilla nopeudella 100 km/h.
TM on taas mokannut tässä maasturivertailussa. Toyotaa ja Mitsubishia ei voi verrata Mersuun, eihän niitä verrata henkilöautoissakaan.
Miten niin ei voi verrata? Ainahan voi verrata. Voit verrata vaikka mopoautoa ralliautoon. Se mitä päätelmiä vertailusta tehdään ja voidaan tehdä, on eriasia.
ML mersua taas itse en ostaisi, jos maasturia olisin ostamassa muuallekkin kuin tiellä ajoon. Jeeppiäkään en itse ostaisi, koska se on pienehkö ja epäkäytännöllinen tiloiltaan, sekä tekniikkaa saisi olla mielestäni muutakin kuin puhdikas kone. Mutta on jeepissäkin puolensa.
Vertailussa verrattiin ns. maastoautoja ja Tojota oikeista maastureista Suomen myydyin, sitä ei pysty jättämään vertailusta pois, tai muuten lukijat pyyhkii lehdellä perseensä. Mitsubishi taas oli koko 80 ja 90 luvun, maasturityylisten(myös citymaasturit mukaan laskettuna) nelivetojen selvästi myydyin Suomessa. Tämä muuttui vasta 2000 luvulla, Honda CR-V:n tultua myös markkinoille.
Mukavuudessa eivät varmaan mersulle pärjääkkään, mutta metsässä, vetohommissa ja kestävyydessä asia kääntyykin toisinpäin. Ei sinäänsä, vertailla voidaan monin eri perustein ja kriteerein ja se mikä mihinkin hommaan on paras, riippuu täysin eri ihmisten käyttötarpeista. Omasta mielestäni vertailu ei ollut ollenkaan hassumpi, vaan täysin asiallinen tavallisen käyttäjän kannalta, vaikka muutama pieni asiavirhe olikin.
Oma mielipiteeni on, että Land Rover ansaitsi voiton, nimittäin hintaansa nähden D4 on erinomainen. Varsinkin kun vertaa Toyotan aivan älyttömään hintaan ja siihen mitä rahalla saa.