Uusien autojen kulutusta on onnistuttu pudottamaan monin eri teknisin ratkaisuin. Yksi näistä on madaltaa autoa ja saada näin pienempi ilmanvastuskerroin. Mataluus taas aiheuttaa ongelmia esim. talvikautena lumiesteiden osuessa auton helma- ja alustarakenteisiin heikentäen auton etenemiskykyä ja aiheuttaen vahinkoa rakenteille. Huonot esim. routaiset tai mökkitiet ovat haasteellisia matalille autoille samoin katukivetykset ja hidastustöyssyt. Millaisia kokemuksia teillä on matalista autoista? Ovatko uudet "eco" autot jo liian matalia?
Noilla pärjää, kun tiedostaa mataluuden. Ongelmaksi asia voi muodostua sellaiselle, joka ei niin jaksa olla kiinnostunut ajamisesta, vaan ainoastaan siirtyy paikasta toiseen. Tälöin mataluutta ei ehkä tule aina huomioitua. Ihan helpon tuntuisissakin paikoissa pohjakosketus on mahdollinen, ellei asiaa erityisesti huomio. Kokemusta ei minulla ole kuljettajana, vaan sivustaseuraajana. Kadunrakennuksen yhteydessä tehdyt töyssyt yms. rakenteet aiheuttivat yllättävän paljon ongelmia autoille.
Itse kaipaan tavanomaista enemmän maavaraa, joten eco-malli ei tule kyseeseen.
En ainakaan Auris HSD:llä ole vielä huomannut maavaran olevan liian pieni verrattuna muihin autoihin joten ajoon ei ole tarvinnut keskittyä normaalia enempää ja TM:n talvitestin mukaan sen 13 cm:n maavara on samaa tasoa kuin normaaleissakin autoissa, esim. VW Sharanissa 2.0TDI:ssä se on myös 13 cm ja Volvo S60D3:ssa vaan 12 cm.
Eli ei se maavara taida olla "eco-autoissa" yhtään sen matalampi kuin missään muussakaan autossa.
Omistin aikoinaan 88- Corollan - korkeutta oli 136 cm. Ikinä ei ollut ongelmia mataluuden kanssa, vaikka se oli kaikkia nykyisiä ECO-autoja matalampi. Maavaraa kyllä oli nykymittapuun mukaan reilusti.
Matalin TM:n mittaama maavara, 9 cm on Fiat Punto Evo 1,4 Multiair Sport 3-ov.
Tuolla ajaessa on kyllä maavara pidettävä mielessä, ainakin ajettaessa hidastustöyssyihin ja parkkeerattaessa katukivetyksen reunaan keula edellä.
Talvella sitten aina kun ajaa muualla kuin pääteillä.
LMJ:
Sama täällä. Mulla on ollut puolenkymmentä tuota matalampaa autoa, joista kolme sporttia (ja yksi avomaasturi, josta yläosan poistamalla ja tuulilasin taittamalla sai sopivan matalan: kerran ajoin yhden lukitun puomin ali, kun metsäautotiellä ei muuta kieltomerkkiä näkynyt).
Jos maavarasta puhutaan, niin tärkeintä on tiedostaa autonsa alustan matalin ja erityisesti se arin kohta. Joskus kannattaa myös tutkia mitä pohjamuovien takaa löytyy. Myös etuylityksen suuruus vaikuttaa paljon hidastetöyssyissä ja reunakivien ylityksissä. Muutamaa autoa olen jälkeenpäin korottanut ja asentanut pohjapanssareita autoharrastuksen vuoksi (autosuunnistus ja off road). Matalallakin alustalla pärjää yllättävän pitkälle, kun ratsastaa tarvittaessa korkeampien kohtien yli renkaalla ja varoo niitä arkoja paikkoja alustassa tai helmoissa. Toki reilu maavara tuo lisää huolettomuutta, jos tarve on liikkua paljon normaaliteiden ulkopuolella tai etsiä parkkipaikkoja pyrypäivien jälkeen. Joissakin ecoversioissa on tosiaan n. 10 mm madallettu alusta verrattuna vastaavaan vakiomalliin, mutta omaan ajooni se ei nykyään juurikaan vaikuttaisi.
Voin kuvitella että ajaessa on koko ajan muistettava pieni maavara samalla tavalla kuin aikoinaan, kun ostin matkailuauton, piti aina muistaa katsoa liikennemerkistä tulevan sillan alituskorkeus, mahtuuko ali vai ei.
Varsinkin ulkomailla oli näitä matalia siltoja ihan riittämiin. Toisaalta siihen kyllä oppi ajan kanssa, yhtään kattokosketusta ei tullut.
Itselläni on ollut matalalla ja korkealla maavaralla olevia autoja. <etenkin talvisin pysäköintiruutuun pääseminen ja pois onnistuu hurjan paljon paremmin korkealla maavaralla.
TM Pistokoeajo MB B 170, TM 1/12:
Omistajat kertovat huonoina ominaisuuksina mm. turhan pientä maavaraa.
Uudessa B-sarjalaisessa maavara on 12 cm.
Ei tuo maavara ole itselleni ongelmaksi muodostunut.
Maavaran muutaman sentin erot eivät myöskään kerro paljonkaan siitä, ottaako auto herkästi pohjakosketuksia vai ei. Siihen vaikuttavat monet muutkin tekijät kuten auton mittasuhteet, jousitus jne.
Tässä TM:n mittaamia maavaroja (cm):
>> Lähde <<
Penteles:
Kiitoksia taas tilastoista Pentelekselle!
Lista näyttää siltä, että erilaiset ekoversiot ovat helposti aika matalalla maavaralla. Kuitenkin pihistelyautoksi suunniteltu Honda Insight saa 13 cm (mikä on ihan tavanomaista tasoa), samoin Toyota Auris HSD. Prius ei ole listalla, mutta maahantuojan mukaan maavara on 14 cm, korkeampi kuin Auris HSD:n ilmoitettu maavara ja henkilöautoissa jo listan mukaan ylempää keskiluokkaa.
Tästä voisi vetää sellaisen johtopäätöksen, että aerodynamiikan ehdoilla suunnitellut autot eivät välttämättä ole erityisen matalia maavaraltaan. Sen sijaan olemassaolevista malleista pieniin päästöihin muokatut autot tyypillisesti ovat melkoisen matalia.
Noin periaatteessa asia on niin, että maavaran nosto lisää auton ilmanvastusta (vaikka ei välttämättä ilmanvastuskerrointa). Alustan muodon suunnittelulla asiaan on kuitenkin mahdollista vaikuttaa.
(Tai sitten ylläoleva on ihan höpöhöpöä, ja kaikki johtuu vain siitä, että japsit eivät halua matalia alustoja. Keski-Euroopassa ne kelpaavat.)
Ja vaikeahan tuo maavara on käsitteenä. Jos tarkoituksena on ajaa syväuraisilla metsäteillä, maavara auton keskellä on tärkeä. Jos tarkoitus on ajaa syvässä hangessa, yksittäiset alemmas tulevat muodot eivät ole ongelma, jos auto ei jää niiden päälle makaamaan. Lisäksi taitaa vähän eri valmistajilla olla omia tapojaan vippasmitata maavaroja.
Hiilipäästö:
Renkaat ovat hyvin epäaerodynaamisen muotoisia. Niiden piilottaminen lokareeden sisään on tehokas tapa vähentää ilmanvastusta. Siksi alustan laskeminen vähentää vastusta riippumatta itse pohjalevyn alapuolisista virtauksista.
jousituksen jäykkyydellä voi vaikuttaa siihen, että kuinka suuri maavara on täyteen lastattuna, pehmeäjousituksisissa lähtötilanteen pitää olla korkeampi.
ilmanvastukseen auton korkeus vaikuttaa ns otsapinta-alan kasvun myötä. maavaran pienentäminen pienentää myös auton alla olevan virtauksen nopeutta, jolloin kaikenmaailman palkit yms eivät aiheuta niin paljoa virtausvastusta. penteleen hienosta listasta pistää silmään esim volvon drive-malli, joka on tälläinen äkkiä jotain -versio. toimiva konsti moiseen. ilma kiertää ulkokautta, ja se on suunniteltu suhinattomaksi ja aerodynaamiseksi, tai ainakin aerodynaamisemmaksi kuin pohja.
urheilullisuutta voidaan korostaa kanssa, esim audi a4 (11cm) ja skoda oktavia (13cm), sama auto kumminkin. painopiste matalammalla, ja voidaan tehdä vaikkapa enemmän "downforcea" tai oikeammin vähentää nostetta ja imeä jäähdyttimen läpi enemmän ilmaa.
jos auto suunnitellaan ei ainoastaan suhinattomaksi, vaan myös aerodynaamiseksi, niin pohjan palikat voidaan sijoitella jotenkin elegantisti tai pohja voidaan kattaa "pohjapanssareilla". panssarit maksavat jotain ja lisäävät painoa, samalla haittaavat huoltoa yms ja lumessa/pakkasessa muoviset rikkoontuvat. nhb:n rengaskommentti on hyvin totta myös. esim ykkösbemussani näkee että pohjaa on hierottu, aikoinaan varmaan nimenomaan motariajoa silmälläpitäen, parempi suorituskyky. uuden maavara oli 14cm listan mukaan, katumaastureita löytyy 16 sentin kohdalta, paitsi minin 15 cm
sinänsä esim ferrarien pohjan suunnitteluun on käytetty aikaa melkoisesti, nimenomaan halutaan imeä sinne paljon ilmaa. uusissa ei enää ole takaspoilereita tämän ansiosta, ja huippunopeus on suurempi.
lumessakahlaamiseen taas sinänsä vaikuttaa enemmän etuspoileri, bemussa on varsin hyvä puskulevy jolloin meno yleensä hyytyy kun lumi nousee konepellille. mikäli lunta on vain hieman enemmän kuin maavara, niin saa parkkipaikan aurattua. muuten pitää lapioida... etenemiskyvyn kannalta parempi olisi, jos auto painaisi lumen alas, tamppaisi sen. kesäisellä mökkitiellä tamppaamisesta ei ole apua kivien kanssa.
raskas maasturi kunnon pohjapanssarilla kulkee hyvin puolimetrisessäkin lumessa tampaten sen alleen. aurausvallitkaan eivät haittaa, jos uskaltaa vauhdilla mennä läpi (=yli), muuten pitää tökkiä sitä eteenpäin nousematta sen päälle.
surffari:
Et nyt ihan oikeasti ole tosissasi?
Aina vaan hullummaksi muuttuvat horinasi.
Tuossa listassa on Honda Jazz hybridin maavaraksi ilmoitettu 12 cm, mutta kiinnostaisi tietää mikä on normi bensaversion maavara. Autoa ostaessa myyjä vakuutteli, että se on 15 cm, mutta mökkitiellä hankittujen kokemusten (pohjakosketusten) perusteella hieman epäilen asiaa. 2005 mallin versiossa tuntui olevan enempi tilaa alla.
Ja tämä on tosiaan vääränlaista kehitystä, seuraavan auton valinnassa yksi kriteereistä tulee olemaan maavara.
Ranskalaisissa autoissa tämä menee varmaan termillä "asentajan ryömintätila".
Ainoa tilanne missä olen huomannut maavaran riittämättömyyden normiajossa, on talvella raskaan ajoneuvon maantielle pudottamat jäämökäleet. Eipä niitä aina voi väistää ja oikein pahaa tekee kuunnella jääkökkäreen menoa auton alla. Iso maavara on hyvä olla mutta kun kaikkea ei voi saada.
Kyse onkin siitä, että tavanomaista parempi maavara laajentaa auton käyttökelpoisuutta ja lisäksi se tuo moniin tilanteisiin lisää mukavuutta huolettomuuden muodossa. Ihan sama pätee moniin muihinkin auton ominaisuuksiin, kuten suorituskykyyn, jousitusmukavuuteen, tiloihin, varustetasoon jne. Käyttäjän tarpeista sitten riippuu, millainen merkitys asialla on. Itse olen pärjännyt viimeiset vuodet hyvin 13-14 cm maavaralla, vaikka jossain vaiheessa sitä oli yli 20 cm. Tuo vain tarkoittaa sitä, että matalaa autoa ei tule käytetyksi samaan, mihin korkeampaa tuli käytettyä. Asiat voi hoitaa toisinkin. Samoin ajotapa tietyissä tilanteissa on erilainen.
Mainitsemasi tilanne, jossa rekan lokarista pudonnut kokkare on pimeällä maantiellä, on tosiaan ikävä. Käytännössä voi vain toivoa, ettei mitään hajoa.
Vackraste:
Harvoin noistakaan on haittaa, tai mun autossa ottavat lähinnä keulassa pohjamuoviin ja sen alta jos mahtuvat niin ei ne enää muualle osu. Taannoisessa vuokra-Mondeossa kyllä nyrkkiä isommat kivet kolisi joskus ikävästä pitkin pohjaa kun oli vuoristossa tippunut asfaltille niin monta murkulaa ettei niitä kaikkia voinut kiertää tai käydä poiskaan potkimassa.
Listasta näkee kuitenkin sen, ettei mitatuissa maavaroissa ole saman tyyppisissä autoissa kuitenkaan kovin olennaisia eroja.
Käytännön maavara taas riippuu siitä missä autoa käyttää ja miten ja siinä voi jousituksen, ulokkeiden, mittasuhteiden ym takia olla isoja eroja. Se taas ei selviä kuin testissä. En esimerkiksi usko mitenkään, että kaikki noin 20 cm maavaralla olevat maasturit olisivat käytännössä tasaveroisia tuon ominaisuuden suhteen.