Tämä keskustelu on tavallaan jatkoa keskustelulle "Huovinen: promilleraja 0,5 -> 0,2" ( http://www.tekniikanmaailma.fi/keskustelu/?mode=viewtopic&tid=3402&page=1 )
Tämä aiempi keskustelu kuitenkin eksyi toistuvasti sivuraiteille, mutta eksyilystään huolimatta pääsimme mielestäni pariin otteeseen aika lailla asian ytimeen. Nyt yritämme ahkerammin pysyä aiheessa. Eikö vain? Ainakaan emme ole täysin pihalla kaikesta, kun ei ole täysin tyhjää pöytää. Aikomukseni on tuoda ketjuun uuttakin lähdemateriaalia, mutta vähän myöhemmin.
Asia kerrallaan ja nyt parhaita paloja edellä mainitusta ketjusta (kronologisessa järjestyksessä)... siis "parhailla" tarkoitan ylipäätään sitä, että yritän karsia epäolellisia rönsyjä sekä omista että toisten sanomisista. 
________________________________________________
whiic: "Promillerajan laskeminen johtaa siihen, että näennäisesti poliisin tehokkuus paranee, koska enemmän "juoppoja" jää kiinni. Ylimääräiset kiinni jääjät eivät kuitenkaan ole ongelmakuljettajia, vain vaarattomassa maistissa olijoita. Siinä mielessä promillerajan lasku on paras tapa saada näennäistä "tehokkuutta" liikennevalvontaan lisäämättä resursseja."
________________________________________________
Herbert: "Tuskin Huovinen on ollut ideoimassa muutosta. Ymmärtääkseni se on vakuutusyhtiöiden keksintö. Lieneekö sitten ajatuksena vähentää korvausten maksamista. Jos kuskilla on veressä 0,25 promillea, katsotaan se rattijuoppoudeksi, jolloin kaskosta ei tarvitse korvata mitään.
Huovisen näköalattomuutta tietysti on se, että vie asiaa eteenpäin."
________________________________________________
Opelixi: "Rajaa ei pitäisi laskea, jos sitä ei voida valvoa. Nykyisillä resursseilla siihen ei ole enkä usko rajan laskemisen aiheuttavan mitään herätysliikettä alkoholin käytön suhteen osa varmaankin jättää saunakaljan jälkeisen kioskireissun tekemättä ym. ym. mutta se tuskin poistaa todellista ongelmaa ja jos vielä nykyisillä resursseilla lähdetään 0.3 puhaltunutta kuskaamaan verikokeisiin tai tarkkuusalkometriin ja sillä aikaa sellainen joka olisi puhaltanut mittarin tappiin pääsee pälkähästä, niin tilanne voi jopa huonontua."
________________________________________________
whiic: "Aamukrapulaiset minun puolestani sopiikin sakottaa. Krapulassa ei tulisi ajaa vaikka promillet olisi kirkkaat nolla. Päänsärkyä, pahoinvointia, vtutusta ja väsymystä poteva krapulainen on paljon pahempi asia kuin 0,5 promillen (nykylain mukaankin rangaistava) rattijuoppo.
Ehkä alkoholin kanssa pitäisi olla sama periaate kuin huumeiden: jos poliisi epäilee, että ihminen on aineissa, tutkitaan hänen verestä paitsi huumeet, myös näiden aineenvaihdutatuotteet. Eikö ihmisen verestä löytyisi krapulan aikana indikaattoreita edellisyön vahvasta ryyppäämisestä? Miksi tästä ei voida rankaista? Jos Huovinen ajattelisi liikenneturvallisuutta eikä vakuutusyhtiöiden etua, olisi hän ennemmin ehdottanut krapulaisten kuljettajien seulomista sen sijaan, että maistissa olevien seulomista. Tosin kyllä krapulassakin ajaja voi mahtua väliin 0,2 - 0,5, mutta siinä onkin mielestäni se ainut lieventävä seikka sille, että ehdotus on aivan naurettava ja naiivi.
Mielestäni on paljon tärkeämpää seuloa 0,2 - 0,5 promillen jäännöshumala kuin 0,2 - 0,5 maisti.
Sitäpaitsi, krapula kuuluu amatööreille. Itse ainakin olen luopunut siitä harrastuksesta, sillä se ei tuonut iloa, vaurautta eikä viisautta elämääni. Juokaa A-piimää. Se on hyväksi vatsalle."
________________________________________________
whiic: "0,2 - 0,5 maistissa ajamisen negatiivisesta vaikutuksesta onnettomuusalttiuteen ei ole tilastollista näyttöä... jos olisi, sitä käytettäisiin (ja tulisikin käyttää) perusteluna rajan laskemiselle. Minäkin olisin täysin eri mieltä omassa kannassani, jos näin olisi.
Ei se alkoholi taatusti paranna ajokykyä ja kyllä 0,4 promillen maistissa puhdas ajokykykin taatusti heikkenee. Kuitenkaan he eivät aiheuta suurempaa riskiä kuin raivoraitis ihminen. Syy voi olla huomion herättämisen ja kiinni jäämisen pelossa (koska heillä itsellään ei alkometriä ole) tai tietoisuudessa alentuneesta suorituskyvystänsä. Mitä me analysoimaan miksi maistissa ajetaan rauhallisemmin ja siksi maistitilasta huolimatta yhtä turvallisesti kuin selvin päin... tärkeintä on se saldo siellä viivan alla, ja se sanoo, että maistissa ajaminen ei ole raitista kuljettajaa suurempi uhka liikenteelle.
Se, että vakuutusyhtiöt haluavat olla maksamatta 0,2 - 0,5 promillen humalassa ajaneiden onnettomuuksia ei kerro sitä, että 0,2 promillen humala lisäisi riskiä. Se kertoo sitä, että vakuutusyhtiöt toimivat markkinatalouden lakien mukaan. Vakuutusyhtiöiltä, jos kysyttäisiin, he varmasti haluaisivat pidättäytyä maksamasta mitään korvauksia kenellekään (siis mukaanlukien täysin selväpäisetkin)."
________________________________________________
Tässä vaiheessa otan esiin viestiketjun ensimmäisen ulkopuolisen lähteen
________________________________________________
whiic: "Lukekaa perusteluita 0,2 promillen rajoitukselle esim. Liikenneturvan Sirpa Rajalinin "Promillerajan alentaminen 0,5:stä 0,2:een" (promilleperustelut05.pdf).
Mielestäni se antaa hyvää yleiskuvaa MIKSI promillerajaa halutaan alentaa. Tässä topicissa perustelut ovat olleet liikenneturvallisuuden suoranainen parantaminen, mutta totuus on lähinnä muualla.
Dokumentti pyrkii ottamaan esille rattijuoppojen aiheuttamia ongelmia, kuitenkin rattijuopolla tarkoitetaan yli 0,5 promillen humalassa ajavaa, ja tällä dokumentilla perustellaan 0,2 promillen rajaa. Puhutaan jostakin aivan muusta kuin mitä väitetään perusteltavan.
PDF: "Vuosina 1990 - 2002 maistelleille sattui 51 kuolemaan johtanutta onnettomuutta."
12 vuoden aikana. Se tarkoittaa, että heitä kuoli noin 4 per vuosi. Tämä on maistelijoiden osuus. Rattijuopumustapauksissa kuoli vuonna 2002 noin 90 ihmistä. Se on melkein kaksi kertaa enemmän yhtenä vuonna kuin koko 12 vuoden aikana maistissa! Vertailukelpoisen luvun lasken Liikenneturvan dokumentista Rattijuopumus_Suomessa.pdf vuosille 1990 - 2002 niin pääsin lukemaan 1130. Tosin laskin lukemat vuosittaisten kuolemien määristä kuvaajasta eli olettakaa suuri virhemarginaali. Joka tapauksessa puhumme yli tuhannesta rattijuopumuksen aiheuttamasta kuolemasta 12 vuoden aikana. Maistajien osuutta oli 51 kuolonkolarissa (ja tätä lukua ei ilmeisesti edes ole sisällytetty rattijuoppojen lukemaan joka on noin 1130).
Miettikääs siis miten käy, jos maistissa ajavien jatkotutkimukset päästää todellisia rattijuoppoja veräjästä?
Ja huom! Minä en käyttänyt mitään australialaisia lähteitä vaan Liikenneturvan lähteitä. Jos ehdotusta tukevan tahon lähdemateriaalikin osoittaa näin tyrmäävän suhteen rattijuoppojen ja maistajien välillä, on suorastaan naurettavaa, että moista asia mennään ehdottamaan!
__
Viittaukset ulkopuolisiin tutkimuksiin on luonnollisesti valittu vain puoltamaan ehdotusta. Viittaukset ulkomaiden käytäntöihin ei mainitse yhtäkään 0,8 promillen rajaa käyttävää valtiota eikä korosta 0,5:ttäkään minään tyypillisenä ratkaisuna vaan keskittyy ilolla hehkuttamaan USA:n ja Itävallan tapoja säätää nuorille muuta kuljettajakuntaa alemmat (0 - 0,2) promillerajat.
Lisäksi korostetaan tätä pohjoista ulottuvuutta ja unohdetaan eurooppalainen ulottuvuus.
__
Yksi hassu seikka tässä 0,2 promillen rajaa hehkuttavassa dokumentissa on se, että rajaa perustellaan kansan mielipiteellä kahdella toistensa kanssa ristiriitaisella tavalla:
1) yli puolet kansasta tahtoo promillerajaksi joko 0,2 tai vähemmän
2) kansan suhtautuminen rattijuopumukseen on kuulemma liian suopea. Perustelu: kansansuhtautuminen maistissa ajamiseen on liian suopea. (Ikään kuin ne olisivat sama asia.)
Mitä tästä seuraa? No se, että jos kansa vastustaa alkoholin vaikutuksen alaisena ajamista => kansa saakoon mitä tahtoo: 0,2 promillea käyttöön!
Jos kansa ei tätä tyrmää (erityisesti vähäisillä alkoholimäärillä) => kansan mielipidettä pitää ohjata: 0,2 promillea käyttöön!
Lopputulos on siis ennalta päätetty ja kaikki perustelut kiertää vain kehää luoden harhakuvitelman, että lakimuutoksella olisi jokin positiivinen vaikutus.
PDF: "EU-komission suositus:
Useimmat jäsenvaltiot ovat jo asettaneet suurimmaksi sallituksi veren alkoholipitoisuuden raja-arvoksi 0,5 mg/ml."
Mitäs tuo 0,5 mg/ml onkaan? No, alkoholi ei paina tasan 1 kg/litra, joten ei se 0,5 mg/ml ole tasan 0,5 promillea, mutta likipitäen sitä se on. Ilmeisesti tällä "mg/ml"-yksikön käytöllä on tarkoitus ksettaa ihmisiä uskomaan, että muu Eurooppa jo käyttäisi 0,2 promillea vaikka todellisuudessa se on 0,5.
Uskotteko? Meitä siis "aikuisenoikeesti" perustellaan siirtymään 0,2 promilleen yhteisen Euroopan tähden, kun muu Eurooppa käyttää keskimäärin 0,5 promillea! Meitä k*setetaan sellaisella urakalla, että te ette edes uskokaan.
____
Nyt minä olen käyttänyt lähdettä (tai siis lähteitä), joihin olen konkreettisesti viitannut. Olen käyttänyt lähteenä tahoa, joka kaikista viimeisimpänä tahona maailmassa haluaisi tuottaa ja julkaista tietoa, joka tyrmäisi lainmuutoksen promillerajan siirrosta 0,5 -> 0,2 promillea, ja löysin dokumentista huomattavasti epäjohdonmukaisuuksia.
Tutustukaa lähdedokumenttiin. On siellä hyviäkin perusteluja, mutta kun kolmesivuinen (neljä, jos lasketaan lähes tyhjä viimeinen sivu, jossa on pelkkä disclaimer) minidokumentti sisältää kouran täydeltä epäjohdonmukaisuuksia, se on vahvasti epäilyttävä asia. Ei ole pakko uskoa minua, mutta älkää uskoko heitäkään miettimättä hetken aikaa ihan itse. Ajatelkaa, lampaat!
Ja nyt ette voi vedota siihen, että minulla topicin aloittajan ei ole tutkimustuloksia."
________________________________________________
whiic: "Maukka: "Mikä saa sinut uskomaan, että kiinni jäämisen pelko olisi relevantti asia?"
Se, että kameravalvonnan tehoa perustellaan sillä, että ihmiset pelkää kiinnijäämistä. (Jos ihmiset eivät pelkäisi kiinnijäämistä, kameravalvonta ei alentaisi nopeuksia, vaan sakkoja tulisi pilvin pimein.)
Ohjaako kiinnijäämisen riski ihmistä?
Vaihtoehto A: ohjaa. Tällöin kameravalvonta alentaa nopeuksia (tätä liikennevalistus ainakin meille haluaa uskotella). Tällöin minun logiikkani mukaan myös maistissa ajaminen alentaa nopeuksia. Turvallisuuden lisääntyminen maistissa on vastoin liikennevalistusta.
Vaihtoehto B: ei ohjaa. Tällöin kameravalvonta on vastoin meille annettavia perusteluja tehotonta. Minun teoriani ei tällöin kuitenkaan saisi perustelua analogiasta kameravalvonnan aiheuttamaan kiinnijäämisen uhkaan.
Oli kyseessä sitten A tai B: liikennevalistajat kusettavat meitä asiassa tai toisessa. Meitä pelataan."
________________________________________________
Maukka: "Se raja, jossa ajokyky heikkenee, on 0,35. Esitys promillerajan alentamisesta perustuu tähän faktaan. Jos promilleraja on 0,2, ollaan vielä alueella, jossa merkittävää ajokyvyn heikkenemistä ei olla havaittu. Kun raja on 0,5 ollaan alueella, jossa ajokyvyn heikkeneminen on havaittu.
Mikähän tuossa mahtaa olla niin vaikeaa ymmärtää?"
________________________________________________
Asiasta käydään vääntöä, ja ennen pitkää seuraava ulkopuolinen lähde
________________________________________________
whiic: "Sirpa Rajalin: "Vuosina 1990 - 2002 maistelleille sattui 51 kuolemaan johtanutta onnettomuutta."
Tämä tarkoittaa siis noin 4 kuollutta per vuosi. Rattijuoput aiheuttaa noin 100 ja yhteensä vuosittain kuolee noin 400.
Sirpa Rajalin: "Liikenteessä alle 0,5 promillen vaikutuksen alaisena ajavien osuus (joka 140. kuljettaja vuonna 2004) on moninkertainen verrattuna joukkoon, joka ylittää törkeän rattijuopumuksen rajan (yksi kolmestatuhannesta)."
Tuo 1/140 = 0,7% liikennevirrasta. Ja onnettomuuksia he aiheuttavat noin 1% (eli 4 per 400). Eli onhan toki havaittavissa, että pikku maistikin lisää riskiä aavistuksen verran. Riskin kasvu on merkittävin alle 20-vuotiailla, juuri ajokorttinsa saaneilla - muilla kuljettajilla puolestaan riskin kasvu on melko olematon (tai mahdollisesti jopa laskee riskiä joissakin autoilijaryhmissä, mutta virhemarginaali estää tekemästä liikaa johtopäätöksiä).
Puhutaan alle 50% riskin kasvusta juoda alkoholia 0,2 - 0,5 promillen verran. Hannu Niemen dokumentti, johon myöhemmin viittaan, mainitsee 20 km/h ylinopeuden aiheuttavan 900% kasvun riskissä (eli 100% + 900% = "kymmenkertaistuminen"). Sama 900% kasvu riskissä saavutetaan ajamalla 1,0 promillen humalassa. (Puhumattakaan riskin kasvu yli 1,5 promillen humalassa, joka on tyypillisin humalassa ajettu kuolonkolari.)
Eli miettikää ihmeessä asioita suhteellisesti.
Jopa Rajalin itse ymmärtää kohdentamisen tarpeen dokumentissaan: "Rattijuopumuksen vastatoimenpiteiden keskittäminen vahvassa humalassa ajaviin on perusteltua: suuret alkoholipitoisuudet aiheuttavat eniten vaaraa."
Ilmeisesti Rajalin ei vaan ymmärrä sitä faktaa, että poliisin resurssit ovat jo nyt äärimmilleen venytetyt, ja maistissa ajavien valvonta on tästä syystä automaattisesti pois törkeiden rattijuoppojen valvonnasta. Toisaalta se ei kuulu Rajalinin toimialueeseen tuo budjetointi ja poliisin resurssit. Hänen tehtävänsä on keksiä ehdotuksia liikenteen turvallisuuden parantamiseen. Toivoisin vaan, kuten Herbertkin otti esille, että virkamies (tai -nainen) ei sisällyttäisi omia arvailuja, tai kokonaisvaltaisia tulkintoja perustuen heidän kapeaan erikoisalaansa, raportteihinsa, joita poliitikot tulkitseva valitettavasti liian usein asiantuntijalausuntoina. Asiantuntijoita he voivat olla, mutta vain omalla alallaan - budjettia he eivät ole laatimassa.
Hannu Niemen dokumentti "Liikennerikosten aiheuttamat vahingot" ( http://www.om.fi/optula/uploads/ttswek9ccpsu.pdf ) puolestaan sanoo aivan samaa mitä olen itse todennut: "Kuolemaan johtaneissa rattijuopumusvahingoissa rattijuopot ovat pääosin yli 1,5 promillen humalatilassa (liikennevahinkojen tutkijalautakuntien selvitysten mukaan 70% vuonna 2003 ja 66% vuonna 2002; keskimäärin 67% vuosina 1984-2003). Useiden tutkimusten (ks. Mäki 1983 ja Peltoniemi 1991) perusteella näyttää siltä, että kuljettajan onnettomuuteen joutumisen todennäköisyys kasvaa jyrkästi veren alkoholipitoisuuden ylityttyä 0,8 promillen rajan.""
________________________________________________
Myöhemmin ilmeni kuitenkin, että arvaukseni 0,2 - 0,5 promillen maistin aiheuttavan "vaivaisen" 50% kasvun onnettomuusriskiin (verrattuna 900% riskin kasvusta 1,0 promillen humalassa) olikin itseasiassa melko pessimistinen (vaikka useimmat minun kanssa eri mieltä olleet olisivatkin pitäneet sitä aivan liian optimistisena).
Omaksi ja varmasti muidenkin yllätykseksi, kolmas ulkopuolinen linkki - tällä kertaa Herbertiltä
________________________________________________
Herbert: "Lainaus:
03.03.2006 klo 12:09 Maukka kirjoitti
Tähän keskusteluun osallistujista ei ilmeisesti kukaan ole käynyt tuota perustietoutta noista tutkimuksista lukemassa. Ennen sitä on melko epäreilua syyttää Rajalinia epäjohdonmukaisista tai epävarmoista perusteluista.
___________
Olet väärässä.
Minulla on kirja Liikennepsykologia, jossa on kerrottu tutkimuksesta ja esitetty taulukko tapaturmariskin riippuvuus alkoholista (Borkenstein ym. 1963, Honkanen ym. 1976). Siinä riskikäyrä on alimmillaan noin 0,3 promillen kohdalla. Noin 0,6 kohdalla se on noussut samalle tasolle, josta se lähti. Rajalin on oikeassa siinä, että 0,35 kohdalla käyrä nousee, muutos on selkeä, koska nollasta nollapilkkukolmeen suunta on alaspäin!
Lainaus kirjasta:
Grand Rapids Surveyn (huomautus: Borkensteinin tutkimus) ja muiden vastaavien tutkimusten (esim Simpson & Warren 1981) perusteella on saatu varsin selväpiirteinen yleiskuva alkoholin onnettomuuksia lisäävästä vaikutuksesta. Tätä luonnehtii OECD:n (1968) työryhmän raportissa tehty yhteenveto, jonka pääkohdat ovat seuraavat:
- kuljettajaryhmässä, jonka veren alkoholi on 0,2-0,4 promillea, alkoholi ei ole vaikuttanut merkitsevästi onnettomuuksien lisääntymiseen. Tietyt tutkimukset viittaavat päinvastoin siihen, että nämä kuljettajat ovat ajaneet turvallisemmin kuin täysin raittiit. Tosin kaikkia tekijöitä ei ole pystytty riittävästi kontrolloimaan.
- ryhmässä 0,4-0,5 promillea onnettomuusriski on selvästi suurempi. Yli puolessa tutkimuksista on tällä alueella todettu tilastollisesti onnettomuuslukujen lisääntyminen
- Ryhmässä 0,5-0,8 promillea riski alkaa kasvaa jyrkästi, mutta vaihtelua on sekä yksilöiden että tilanteiden välillä"
________________________________________________
Tässä ehkä kaikki tähdellisin kyseisestä venyneestä viestiketjusta. Myyttejä on murrettu... valitettavasti suurimman merkityksen omaavat viestit hukkuivat tulvaan turhaa jauhantaa. Nyt nostin niitä esiin.
Yritetään olla sotkematta tähän ketjuun mm. seuraavia asioita:
- alkoholinkäytön moralisointia yleisesti (muutoin kuin liikenteen kannalta tarpeellista)
- uskonnollisia viittauksia (esim. islamilaisen ihanneyhteiskunnan hehkutusta)
- turhia poliittisia viittauksia
- ja muuta provokaatiota (edellisen viestiketjun aloitin tarkoituksella provokaatiolla, mutta nyt meillä on käytettävissä asialliseen keskusteluun paljon enemmän materiaalia kuin mitä minulla oli sillä hetkellä, kun edellisen viestiketjun aloitin).
Lähdemateriaaleina siis tähän asti viitattu:
Huovisen (liikenneministeri, sd) ehdotus lain muuttamisesta (0,5 -> 0,2 kaikille tieliikenteessä)
Rajalinin (Liikenneturva) ehdotus (0,2 ammattikuljettajille ja nuorille kuljettajille; 0,5 muille)
Hannu Niemen (Liikenneturva) raportti nykytilasta (dokumentti ei tietääkseni sisällä muutosehdotuksia, mikä sinällään on oikein, koska virkamiehen tehtävä on kerätä faktoja, ei tulkita niitä liian pitkälle).
Kirja nimeltä "Liikennepsykologia", jota minulla ei valitettavasti ole luettavanani.
Jos halutaan että keskustelu jatkuisi, täytyisi varmaankin sanoa jotakin uutta. Vanhan keskustelun siteeraaminen ei sitä ole. Jos tästä jatketaan, on sama jatkaa sitä ensimmäistä keskustelua.
Eli whiic, onko sinulla jotakin uutta sanottavaa? Jos on, niin käytä vähän lyhyempiä viestejä. Jaa myös eri aihealueet erillisiin viesteihin, niin keskusteluun on helpompaa osallistua.
Maukka: "Jos halutaan että keskustelu jatkuisi, täytyisi varmaankin sanoa jotakin uutta. Vanhan keskustelun siteeraaminen ei sitä ole. Jos tästä jatketaan, on sama jatkaa sitä ensimmäistä keskustelua."
Aikomukseni onkin kommentoida uutta. Ajattelin kaivaa Liikenneturvan raittiuskampanjan kritiikin alle tässä ensimmäiseksi uudeksi aiheeksi.
Älkääkä tarkoituksella tulkitko väärin, että raittiuskampanjan tarkoitusperät olisi huonot minun mielestäni, sillä sitä ne eivät ole. Löysin kuitenkin sieltäkin jälleen kerran pikkuisen epäjohdonmukaisuuksia, joihin haluaisin puuttua.
Maukka: "Eli whiic, onko sinulla jotakin uutta sanottavaa? Jos on, niin käytä vähän lyhyempiä viestejä. Jaa myös eri aihealueet erillisiin viesteihin, niin keskusteluun on helpompaa osallistua."
Uutta sanottavaa on, mutta kuten itsekin totesit, ne on parempi erottaa omiin viesteihinsä. Pidin tuon aloitusviestin, joka summasi ylipitkän viime ketjun lyhyeksi, yhtenä viestinä, koska vanha viestiketju ei tarvi olla kaikki se, josta täällä keskusteltaisiin, vaan ennemmin vain yksi monista asioista.
Tarkoituksella en myöskään postannut heti perään uutta viestiä uudella aiheella vaan odotin hieman... jos joku haluaa esimerkiksi huomauttaa tekemiäni sitaatteja tai lisätä jonkin oleellisen kohdan aiemmasta viestiketjusta. Myönnän nimittäin, että sinun tai Rätkättimen kommentteja ei paljoa sitaateissa ole. Sinun kommenttisi toimivat lähinnä motiiveina minulle ja Herbertille etsiä lisää tietoa, ja Rätkättimen kommentit pysyivät melko off-topicina, rönsyillen esim. syihin miksi ihmiset juovat (joka on puolestaan irrelevanttia sen kannalta, miten se vaikuttaa liikenneturvallisuuteen).
________________
Eli, ajattelin kirjoittaa mm. tästä -> http://www.health.fi/liikenneraittius/
Voitte tutustua siihen jo nyt. Kirjoitan siitä pian jotakin kommenttia.
Eli tuolta mainitun sivuston etusivulta valitaan ensin "Kampanjan esittely"-linkki.
"Kulutus kasvaa
Alkoholin kulutus on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Kokonaiskulutus oli vuonna 2004 10,3 litraa puhdasta alkoholia asukasta kohden. Kasvua edelliseen vuoteen on noin 10 prosenttia, mihin ovat vaikuttaneet alkoholiveron alennus, tuontirajojen poistuminen ja Viron EU:n jäsenyys. Alkoholin saatavuuden paraneminen, kuten esimerkiksi jakeluverkoston laajeneminen ja aukioloaikojen pidentyminen, lisäävät myös kulutusta. Alkoholin käyttö on arkipäiväistynyt, ja sitä saa lähes kaikkialta. Esimerkiksi urheilukilpailut ja monet kulttuuritapahtumat ovat entistä enemmän viihdettä, johon kuuluu osaltaan alkoholitarjoilu. "Eurooppalainen", ruokailuun liittyvä alkoholin nauttiminen ei sen sijaan ole laajemmin juurtunut, vaan runsas kertajuominen ja humalahakuisuus on edelleen suomalaisille tyypillistä."
On kornia, että samaan aikaan, kun ollaan näennäisesti huolissa "eurooppalaisen" alkoholinkäytön huonosta jalkautumisesta Suomeen, ollaan yhtälailla huolissaan erityisesti alle 0,5 promillen maistissa ajavista (vaikka maistissa ajaminen on Herbertin esittämän lähdemateriaalin mukaan vähemmän vaarallista kuin selvinpäin ajaminen).
Minkä vaikutuksen voisi "nollatoleranssi" tuoda suomalaisten tottumuksiin alkoholin käyttötavoista?
"Alkoholi liikenteessä
Lisääntynyt alkoholin kulutus näkyy myös liikenteessä. Aikaisemmin pääperiaatteena pidettiin, että ajajan veressä tulisi olla 0 promillea alkoholia. Nyt käytäntö on siirtymässä rangaistavuuden rajaan eli 0,5 promilleen: ihmiset laskevat, kuinka paljon he voivat juoda ja silti ajaa. Vähän alkoholia juoneiden kuljettajien määrä on selvästi lisääntynyt viime vuosien aikana."
Mitenkä syy-seuraus-suhde alkoholin hinnalla ja saatavuudella on maistissa ajamisen kanssa on varmennettu, kun sitä tällä tavoin kuulutetaan?
On sitäpaitsi aika outoa, että kauhistellaan autoilijoiden moraalin höltymistä, kun he vain käyttävät lain sallimaa oikeutta nauttia vähäinen määrä alkoholia ennen ajoon lähtöä. Eikö jopa liikennevalistus ole itse puhunut sitä, että yksi lasillinen on vielä OK nauttia, kunhan ei toiseen sorru?
Jos laki sallii maistissa ajamisen, valistus ei sitä ole (aiemmin) moralisoinut, ja puolueettomat liikenneturvallisuustutkimukset eivät ole todenneet sen lisäävän onnettomuusriskiä, miksi nyt sitten jälkikäteen kauhistellaan sitä, että vähäiset alkoholiannokset ovat läsnä? Onko meillä mitään syytä edes kauhistella?
Yleinen perustelu on, että maistissa ajamisen hyväksyttävyys korreloisi humalassa ajamisen hyväksyttävyyden kanssa, joten rattijuoppous olisi siten nyt yleisemmin hyväksyttyä kuin aikoihin. Tämä kaikki perustuu toteen näyttämättömälle oletukselle, että maistissa ajavat ihmiset hyväksyvät humalassa ajamisenkin. (Kannattaisi miettiä mitä olettaa, ja minkä on todistanut paikkansa pitäväksi.)
"Alkoholi heikentää selviytymiskykyä nopeutta ja tarkkuutta vaativissa tilanteissa. Reaktiot hidastuvat, arviointivirheet kasvavat ja arvostelukyky heikkenee."
Tämä on täysin paikkansa pitävää ja sitä en kiistä. Vähäisinkään määrä alkoholia ei paranna ajokykyä. Se kuitenkin saa kuljettajan ajamaan varovaisemmin (mm. hitaammalla vauhdilla), joka puolestaan fysiikan lakien (mm. liike-energia) tähden johtaa tilanteeseen, että riski joutua onnettomuuteen virhearvion seurauksena on vähäisempi kuin raivoraittiilla.
Meitä sakotetaan ylinopeudesta sen takia, että liike-energia kasvaa nopeuden toisessa potenssissa, ja täten jarrutusmatkakin kasvaa enemmän kuin nopeus prosentteina. Kun puhe on maistissa ajamisesta, yllättäen valistavaa tahoa ei kiinnostakaan onnettomuustilanteet vaan vaaratilanteet (joista selviää useammin pelkällä säikähdyksellä, kun ajaa hitaammin).
"Alkoholi heikentää myös psyykkistä kontrollia ja normeista ei enää välitetä samalla tavoin kuin selvänä. Kuljettajan riski joutua onnettomuuteen kasvaa veren alkoholipitoisuuden mukaan."
Nämä pitävät paikkansa korkeilla alkoholimäärillä. Missään ei toki väitettykään, että se koskisi alle 0,5 promillen kuljettajia, mutta tämmöinen yleistys johtaa helposti tämmöisiin harhakäsityksiin lukijoissa.
Itseasiassa onnettomuusriskin laskeminen maistissa (siitä huolimatta, että virheiden määrä maistissa kasvaa) kertoo siitä, että kuljettajien on ollut pakko ajaa rauhallisemmin kompensoidakseen alkoholin ikävät vaikutukset hermostossa. Rauhallisesti ajaminen puolestaan ei täsmää väitteeseen: "heikentää myös psyykkistä kontrollia ja normeista ei enää välitetä".
Tutkimusten mukaan virhesuoritukset lisääntyvät jo, kun veren alkoholipitoisuus on 0,2 promillea, 0,5 promillen veren alkoholipitoisuus aiheuttaa 3-5 -kertaisen riskin."
Yhäkin, virheiden määrä EI ole sama kuin onnettomuuksien määrä. Maistajat ajavat rauhallisemmin, joten 3-kertainen määrä virheitä voi yhä tarkoittaa sitä, että onnettomuuksien määrä ei kasva.
Esimerkki: Hannu Niemen (Liikenneturva) dokumentissa todettiin, että 20 km/h ylinopeus aiheuttaa 900% riskin kasvun. Moni meistä ajaa 20 km/h "sallittua" ylinopeutta selvinpäin. Harva tekisi samaa, jos pelkäisi olevansa päissään.
Miettikää siis: 100 km/h 80 km/h tiellä, selvinpäin.
80 km/h 80 km/h tiellä, maistissa.
20 km/h ylinopeus on 10-kertainen riski (Hannu Niemen mukaan).
0,5 promillen maisti on KORKEINTAAN 5-kertainen riski.
En tietenkään väitä, että kaikki ajaisivat selvinpäin 20 km/h ylinopeutta, ja se onkin selittävä tekijä miksi 0,5 promillen maistissa ei ajeta enää turvallisemmin kuin selvin päin... Mutta 0,2 promillen maistissapas ajetaankin!
Yhden promillen alkoholipitoisuus kymmenkertaistaa ja 1,5 promillen alkoholipitoisuus aiheuttaa jo 60kertaisen riskin joutua onnettomuuteen.
Huomatkaa: maistissa ajavista puhuttiin virhearvioinnin määrän kasvuna (koska onnettomuuksien määrät eivät kasva), mutta nyt vaivihkaa siirryttiin onnettomuuksien määriin. Tässä teitä vedätetään, ellette ole hyvin tarkkoina, mitä teille sanotaan, ja mitä teidän annetaan ymmärtää.
Huomattavaa on, että nämä yli 1 promillen kuljettajat ovat kiistatta se ongelmaryhmä.
"Joka neljäs tieliikenteessä menehtynyt on kuollut onnettomuudessa, jossa joku osapuolista on ollut alkoholin vaikutuksen alainen. Joka viidennessä liikennekuolemassa kuljettaja on ollut rattijuoppo."
Uskon täysin tuon. Kannattaa muistaa silti, että maistissa ajavia on kuolonkolarin ajaneissa vain 4 per vuosi, ja tämä taitaa sisältää jo lääkkeiden sekakäyttäjät.
__________
Mitä puolestaan tulee liikenneraittiuskampanjan moniin ohjeistuksiin, olen samaa mieltä. Eli ilmiantakaan rattijuopot, huomauttakaa heitä mielellänne etukäteen heidän ajokunnottomuudesta, älkää antako passiivista hyväksyntää menemällä heidän kyydillä... ja erityisesti älkää itse ajako humalassa.
Maistissa ajamista minä en olisi tuomitsemassa. Se on vaarattomaksi osoitettu. Annetaan sille "eurooppalaiselle" kulttuurille vielä vähän jatkoaikaa jalkautua, jos se vaikka sieltä ajan myötä jalkautuisi. Ainakin hämäläiset ovat aina hitaita...
Voisimme varmaan pohtia hiukan sitä, että kuinka on mahdollista, että tutkimukset osoittavat, että suorituskyky paranee pienessä maistissa. En tiedä, onko asiaa tutkittu, mutta eräs selitys asialle voisi olla seuraava:
Pieni maisti koetilanteessa motivoi koehenkilöä pyrkimään parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. Pienillä pitoisuuksilla alkoholin haitalliset vaikutukset pystyy korvaamaan lisääntyneellä yrittämisellä.
Tietyn rajan jälkeen alkoholin vaikutus on jo niin voimakas, että ylimääräinen tarkkaavaisuuden kasvukaan ei enää riitä kompensoimaan naukkailun vaikutusta vaikka koehenkilö tietää olevansa koetilanteessa.
Seikka, joka tässä realistia huolettaa on se, että mitä tapahtuu, kun pieni maisti on jo totuttu tapa? Väitän, että ylimääräinen tarkkaavaisuus unohtuu tässä vaiheessa. Kokeena tämä vaatisi järjestelyä, jossa koehenkilöt joisivat itsensä pieneen maistiin toistuvasti päivittäin, esimerkiksi viikon parin ajan, ja suorituskykytestejä tehtäisiin niin paljon, että niihin leipääntyisi.
Kun pienen maistin kuski ajaa samalla tarkkaavaisuustasolla kuin selvä, on hänen suorituskykynsä ilmeisesti huonompi. Tästä sitten seuraisi, että mitä enemmän näitä normaalilla tarkkaavaisuustasolla olevia pienen maistin kuskeja liikenteessä olisi, sitä varmemmin heidän vaikutuksensa alkaisi näkyä myös tilastoissa.
Tiivistettynä: Epäilen siis, että vakiintunut pieni maisti ei saa aikaan tarkkaavaisuuden kasvua ja alkoholin haitallinen vaikutus tulee näkyviin.
Hetken jo pelkäsin, että aiheesta olisi puhuttu jo niin perusteellisesti, ettei puhumista enää olisi. Hyvä kuitenkin, että asiaa löytyy yhä mistä keskustella.
Maukka: "Voisimme varmaan pohtia hiukan sitä, että kuinka on mahdollista, että tutkimukset osoittavat, että suorituskyky paranee pienessä maistissa."
Itseasiassa tutkimukset eivät osoita, että "suorituskyky" paranisi maistissa. Tutkimukset osoittavat, että "turvallisuus" paranee.
Suorituskyky heikkenee pienilläkin alkoholin määrillä, ainakin minun tietojeni perustella. Turvallisuus on kuitenkin parhaimmillaan kuljettajan ollessa 0,1 - 0,3 promillen maistissa. Tämä turvallisuus ei kuljettajan suorituskyvystä vaan varovaisuudesta.
Maistissa ajava tekee enemmän virheitä kuin selvin päin ajava, mutta maistissa ajava myöskin ajaa hitaammin sekä tarkkaavaisemmin, yrittäen parhaansa mukaan keskittyä ajosuoritukseen.
Maukka: "En tiedä, onko asiaa tutkittu, mutta eräs selitys asialle voisi olla seuraava:
Pieni maisti koetilanteessa motivoi koehenkilöä pyrkimään parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. Pienillä pitoisuuksilla alkoholin haitalliset vaikutukset pystyy korvaamaan lisääntyneellä yrittämisellä."
Selitys on kutakuinkin tuollainen: enemmän yrittämistä. Tosin myös enemmän varovaisuutta (mm. alempi ajonopeus, ei rikota nopeusrajoitusta, jne.) "Varovaisuutta" en kuitenkaan laske "suorituskykyyn", vaan se liittyy enemmän motivaatioon. Henkilö, joka ajaa maistissa, on motivoituneempi ajamaan varovaisesti.
Maukka: "Tietyn rajan jälkeen alkoholin vaikutus on jo niin voimakas, että ylimääräinen tarkkaavaisuuden kasvukaan ei enää riitä kompensoimaan naukkailun vaikutusta vaikka koehenkilö tietää olevansa koetilanteessa."
Sama ilmiö ensiintyy myös reaalimaailmassa. Reaalimaailmassa alkoholin motivoiva vaikutus on paljon suurempi, koska pelissä on paljon enemmän (autovakuutus, rikosoikeudellinen vastuu, työpaikka, jne.) kuin ajosimulaattorissa. Reaalimaailmassa lisääntynyt virheiden määrä kumoaa motivaatiovaikutuksen, kun alkoholia on nautittu yli 0,5 promillea... ei varmaan täysi sattuma, kun ottaa huomioon mikä raja on lakiin säädetty. Fiksuja miehiä sen lain takana... harmi, että Huovisen kaltaiset ihmiset, jotka ovat täysin pihalla faktoista esittää muutoksia perustuen omiin MuTuihin.
Maukka: "Seikka, joka tässä realistia huolettaa on se, että mitä tapahtuu, kun pieni maisti on jo totuttu tapa? Väitän, että ylimääräinen tarkkaavaisuus unohtuu tässä vaiheessa."
Tuskin kovin monelle se maistissa ajaminen on tavaksi muodostunut. Toki heille keille se on tapa, voi motivaatiovaikutus olla hieman laskenut. Varmasti myös tarkemmat yksityisomisteiset alkoholitesterit vähentää epävarmuutta omasta kunnosta, siten myös vähentää motivaatiovaikutusta.
Tietenkin hyvin pienelle ryhmälle maistissa ajajia se voi olla tapa. Esimerkiksi "eurooppalaisen" juomakulttuurin omaksuneet. He tuskin muutoinkaan ovat kovin motivoituneita pelkäämään, koska he tietävät varmuudella, että yksi drinkki ei ole liikaa. Lohdutukseksi heidän promillet veressä on vain 0,1-0,2 eli ei vielä alueella, jossa maistista alkaa olevaan mitattavaa haittaa. Motivaatiovaikutusta ei paljoa siis tarvita heidän kohdallaan.
Maukka: "Tiivistettynä: Epäilen siis, että vakiintunut pieni maisti ei saa aikaan tarkkaavaisuuden kasvua ja alkoholin haitallinen vaikutus tulee näkyviin."
Samaa pelkään minäkin, mutta en kuitenkaan usko, että näitä vakiintuneita maistajia olisi paljon. Satunnaisia maistaneita on enemmän.
Jos pahin tapahtuisi ja esimerkkihenkilö X sitten omaksuisi maistissa ajamisen säännöllisesti, vieläpä siten, että ei löytäisi motivaatiota noudattaa liikennesääntöjä, täytyy hyväksyä se tosiasia, että hänen kohdallaan turvallisuus on heikentynyt. Puhutaan tällöin turvallisuuden heikkenemisestä noin 3-kertaiseksi. Kannattaa kuitenkin muistaa pari seikkaa:
- jokaista henkilö X:ää kohti on moninkertainen määrä satunnaisia maistelijoita.
- 3-kertainen riski "ei ole vielä mitään" verrattuna todellisiin rattijuoppoihin.
Mukava, että ollaan samalla aallonpituudella.
Niin ei ole ainakaan vielä nykyään.
Pelkona tuota 0,2 promillea esitettäessä ymmärtääkseni on juuri se, että nykyisestä tilanteesta, jossa merkittävä osa kuskeista on pääasiassa nollalinjalla siirryttäisiin vähitellen tilanteeseen jossa merkittävä osa on sitä mieltä, että pieni maisti on ok.
Ajatusleikkinä vaikkapa skenaario, jossa markkinoille tulee luotettava alkometri kuluttajakäyttöön. Ei olisi kovin vaikea kuvitella tilannetta, jossa on tapana käydä autolla kaljalla ja mittailla promilleja ja lähteä ajamaan kotiin heti kun raja alittuu.
Jos raja olisi nykyisessä 0,5:ssä ja maistissa ajavia kuskeja olisi runsaasti ja he eivät olisi motivoituneita ajamaan hyvin, se varmaan näkyisi tilastoissa. Tuohon tilanteeseen 0,2 promillen raja toisi parannuksen. Nykytilanteeseen tuskin.
Mutta mikä olisi se keino, jolla vältettäisiin maistissa ajavien määrän merkittävä kasvu?
Oikeastaan ihan sama vaikka kaikki ajas kännissä kunhan eivät aiheuttaisi onnettomuuksia?
Kuka hullu kännissä uskaltaa ajaa ylinopeutta tai sääntöjen vastaisesti, kolarista puhumattakaan?
Suurin osa kolareista ajetaan selvin päin!
Muissakin kolareissa usein syyllistetään känniläinen vaikka suurin vika olisi selvässä?
Tuo nyt oli pieni "purkaus", mutta hivenen asiaakin?
En kannata kännissä ajoa ja parempi ottaa silloin mittari kuin ajaa itse!
Lainaus Turun Sanomista:
"Alkoholin tuottamien liikenneturvallisuusongelmien ratkaisemiseksi
tarvitaan apua tekniikasta. Etenkin ammattiliikenteessä ja koulukuljetuksissa olisi tärkeää saada alkolukko yleistymään, liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen katsoo. Ministeri puhui 4. toukokuuta Turussa liikenne- ja viestintäministeriön järjestämässä liikenneturvallisuustilaisuudessa. Alkolukko on esimerkki siitä, miten turvallisuustyössä uusi teknologia voi parantaa valistuksella, lainsäädännöllä ja valvonnalla saatavia tuloksia."
Julkaistu 4.5.2006 10:21:00
Kiitettävää aktiivisuutta nuorelta liikenneministeriltämme. Saa nähdä, missä muodossa hän alkolukkoa esittää käytettäväksi. Edellinen tempaus lienee toistaiseksi haudattu.
Uusimpien tutkimusten mukaan 0,6 promillen "humalassa" ihminen on terävimmillään!
Mitä korkeampi raja, niin sitä vähemmän rattijuoppoja?
Ja tämä on täysin totta
JOXA: Mitä korkeampi raja, niin sitä vähemmän rattijuoppoja?
Tuo kiteyttää tämän keskustelun ongelman. Jos rattijuoppojen määrä on ongelma, nostetaan raja kuuteen promilleen. Jos oikeanmukaisen promillerajan löytäminen on ongelma, otetaan raja pois ja ongelmakin katoaa. Vaan kun ei katoa.
Ydinongelma on sama kuin lukemattomissa muissakin liikenteen tärkeissä yksityiskohdissa; ihmiset hakevat rajaa, jolla vielä nippa nappa saa ilman rangaistusta ajaa. Asetettua rajaa ei kunnioiteta, koska siitä ollaan eri mieltä. Kyllä minä pystyn ajamaan täysin turvallisesti X promillea veressä.
Jos puhutaan muista kuin alkoholiongemaisista, niin lain hengen ymmärtämättömyys ja/tai lain kunnioituksen puute aiheuttaa liikenteen suurimman ongelman, ei alkoholi tai promillerajat. Siksi tätä ongelmaa ei voi korjata alkoholin hinnalla ja promillerajoilla ja siksi niistä puhuminen ei johda mihinkään.
Jos puhutaan muista kuin alkoholiongemaisista, niin lain hengen ymmärtämättömyys ja/tai lain kunnioituksen puute aiheuttaa liikenteen suurimman ongelman, ei alkoholi tai promillerajat. Siksi tätä ongelmaa ei voi korjata alkoholin hinnalla ja promillerajoilla ja siksi niistä puhuminen ei johda mihinkään.
Näin se on. Toki juuri muut kuin alkoholiongelmaiset eivät aja kännissä, joten suurin ongelma on niissä.
Mutta tämähän on Suomessa yleinen ongelma: meilläpäin ei ole juuri mitään väliä mikä todellisuus on, kunhan se näyttää (omissa) tilastoissa ja juhlapuheissa kivalta. Suomessa on suuria vaikeuksia myöntää tosiasioita sitten kun joku niitä alkaa todenteolla mittaamaan: WHO:n tilastoissa maa sijoittuu maailmassa kokonaishyvinvointiasteikolla noin sijalle 30, ja meillä puhutaan suu vaahdossa ylivertaisesta hyvinvointivaltiosta tyyliin on lottovoitto syntyä Suomeen. No virallisen suomalaisen selityksen mukaanhan tämä johtuu siitä, että ne mittaavat asioita väärin siellä maailmalla, eivätkä ymmärrä näitä meidän hienoja systeemejämme. Ettei vain kävisi rattijuoppojen kanssa samoin? Varmasti jatkossa tullaan keskittymään entistä enemmän noihin rajoihin ja muihin näpräilyihin, on se paljon kivempaa kuin joutua puuttumaan itse ongelmaan.
No niin - nythän täällä jo höpistään kuten minäkin olen yrittänyt. Omastakin mielestäni lain tarkoitus on, että pyrittäisiin ajelemaan selvinpäin. Koskapa siitä sitten ollaan niin valtavan erimielisiä, niin on päädytty näihin nykyisiin promillerajoihin. Mielestäni kuitenkin rajat tulisi laskea 0,2 sekä yhtä lailla veneilyssäkin. Tuo 0,2 tukisi sitä lain henkeä ja pyrkimystä, että ajettaisiin selvinpäin. 0,2 on niin vähän, että käytännössä ei voisi juoda lainkaan juuri ennen ajamista.
Millään tavalla ei ole itsetarkoitus, että rattijuoppojen määrää pitäisi alentaa. Tietenkin olisi suotavaa ja hyvä, jos ne alenisivat - sehän on itsestään selvä asia. Jokainen tavis kuitenkin ymmärtää tuollaisten (0,2) rajojen tarkoittavan, että yhtään ei parane maistaa ennen ajoa. Sitten on isohko joukkio niitä, jotka vain yksinkertaisesti haluavat juoda pari ennen ajoon lähtöä - ihan vaan maun vuoksi, varsinkin kun se ei vaikuta "yhtään". Vaikka miksi sitten vaivautua niitäkään juomaan, kun ne eivät vaikuta "yhtään". Vaihtoehtojuomia olisi vaikka kuinka - alkoholittomia pilsnereitä vaikka - mutta ei niin ei. Minä en varmaan eläissäni lakkaa tuota ihmettelemästä. No - jokaisella on omat omituiset ihmeensä.
AkiK: Mutta tämähän on Suomessa yleinen ongelma: meilläpäin ei ole juuri mitään väliä mikä todellisuus on, kunhan se näyttää (omissa) tilastoissa ja juhlapuheissa kivalta.
Kommenttisi edellyttämä perusajatus johtaa lain kunnioituksen puutteeseen ja sitä kautta mm. alkoholin aiheuttamaan ongelmaan liikenteessä. Sanot, että tilastot on fiksattu nayttämään mitä halutaan, silloin tutkimuksetkaan eivät pidä kutiaan ja lain säätäjät käyttävät kumpiakin laatiessaan lakeja. Eli laki on väärä. Miten sellaista voi kunnioittaa?
Sillä ei ole itse asian kannalta merkitystä oletko oikeassa tilastoista. Meillä ei tule koskaan olemaan käytössä virheettömiä tietoja eikä kaikki niitä uskoisi vaikka ne sitä olisivatkin. En kuitenkaan pidä todennäköisenä, että miljoonat ihmiset voisivat nitoa yhteen toimintansa liikenteessä jos kukin kunnioittaa vain niitä lakeja, joiden tietävät perustuvan oikeisiin tietoihin.
Eli yksinkertaistaen meillä on valittavana joko huono liikenne ja vapaus tai hyvä liikenne ja lakien kunnioitus. Tällaisia puhuva leimataan propagandan uunottamaksi uskovaiseksi, mutta senkin uhalla minun on oltava tätä mieltä, muu olisi mielestäni epäloogista.
Kommenttisi edellyttämä perusajatus johtaa lain kunnioituksen puutteeseen ja sitä kautta mm. alkoholin aiheuttamaan ongelmaan liikenteessä. Sanot, että tilastot on fiksattu nayttämään mitä halutaan, silloin tutkimuksetkaan eivät pidä kutiaan ja lain säätäjät käyttävät kumpiakin laatiessaan lakeja. Eli laki on väärä. Miten sellaista voi kunnioittaa?
En kuitenkaan pidä todennäköisenä, että miljoonat ihmiset voisivat nitoa yhteen toimintansa liikenteessä jos kukin kunnioittaa vain niitä lakeja, joiden tietävät perustuvan oikeisiin tietoihin.
Eli yksinkertaistaen meillä on valittavana joko huono liikenne ja vapaus tai hyvä liikenne ja lakien kunnioitus. Tällaisia puhuva leimataan propagandan uunottamaksi uskovaiseksi, mutta senkin uhalla minun on oltava tätä mieltä, muu olisi mielestäni epäloogista.
Kyllä Suomessa kannattaa tosissaan miettiä tätä lain kunnioitusasiaa. Olen itse huolissani siitä, koska se on pian todellinen ongelma. Suomalaiset kunnioittavat sääntöjä periaatteessa varmaan parhaiten maailmassa, tai ainakin lähes parhaiten. Suunta on kuitenkin koko ajan huonompaan päin myös meillä. Lääkkeeksi tarjotaan päättäjien taholta uusia lakeja. Tässä on mennyt puurot ja vellit täysin sekaisin: on unohdettu se tosiasia, ettei laissa ole mitään vikaa. Sen valvonnassa ja toteutuksessa sen sijaan on. Ei myöskään muisteta, että pelkän lain avulla ei itse asiassa saada mitään aikaan. Rikoslakikin antaa kyllä mahdollisuuden antaa kakkua oikein kunnolla jos tarve vaatii. Näin ei kuitenkaan tehdä. Mihin se siitä paranee lakia muuttamalla? Vielä suurempi ongelma on resurssien käyttö: suunnitteluun ja päätöksentekoon niitä on (lähes) rajattomasti, toteutukseen ei juuri lainkaan.
Olet kyllä aika idealisti, jos uskot lainsäädännön ja sen käytännön toteutuksen perustuvan tutkimustuloksiin ja tilastoihin ym. Kyllä se todellisuus on vaan vähän raadollisempi. Politiikka on politiikkaa...
Mitä tilastoihin tulee, niin en väittänyt niiden olevan sinänsä vääriä. Ilmaisin asian ehkä vähän epäselvästi. Ongelmana meillä on, että mitataan vääriä asioita. Ja niinhän se menee, että sitä saat mitä mittaat. Suomessa mittarit keskittyvät järjestelmän ominaisuuksien mittaamiseen, EIVÄT lopputulosten mittaamiseen. Mitä näillä mittareilla saadaan: sinänsä mittarien mukaan hyvin toimiva järjestelmä, joka ei tuota hevon p:tä, jos vähän rumasti sanotaan. Tähänhän se "hyvinvointivaltiokin" loppujen lopuksi tuhoutuu: tärkeää on vain julkinen hyvinvointijärjestelmä ja sen ylläpito, eivät hyvinvointia edistävät lopputulokset. Tämän ristiriidan voi sitten havaita aika selvästi, kun katsoo tuota mainitsemaani WHO:n raporttia, vertaa koulujen oppimistulosvertauksia tiedon käyttötaitoon tai vielä karummin jos vertaa "kilpailukykyindeksiä" todellisuudessa toteutuneisiin investointeihin. Paha kyllä, taitaa olla vähän samalla tavalla liikenteessäkin?
AkiK: Olet kyllä aika idealisti, jos uskot lainsäädännön ja sen käytännön toteutuksen perustuvan tutkimustuloksiin ja tilastoihin ym. ..... Suomessa mittarit keskittyvät järjestelmän ominaisuuksien mittaamiseen, EIVÄT lopputulosten mittaamiseen.
Mainitse joku esimerkki liikenteestä, olisi helpompi keskustella. Minkä verran noin yleensä sinä lueskelet näitä tutkimuksia? Olen tänään mennyt harppomalla läpi kolme, jotka tulivat vastaan sattumalta muita asioita etsiessä, ja niistä jokaisessa oli vertailtu Suomen tietoja muihin maihin. Ulkomuistista vetäisten oli verrattu ainakin Washingtonin osavaltion, Uuden Seelannin, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Ranskan tietoihin.
AkiK: Ei myöskään muisteta, että pelkän lain avulla ei itse asiassa saada mitään aikaan.
Siinä olen tismalleen samaa mieltä. Jotain tapahtuu vain jos sitä lakia myös noudatetaan. On todella iso sääli jos ihmiset pahoittavat valvonnan vuoksi mielensä niin etteivät noudatakaan lakia. Siinä puurot ja vellit tosiaankin menevät sekaisin kuten sanoit.
Rätkätin: "No niin - nythän täällä jo höpistään kuten minäkin olen yrittänyt. Omastakin mielestäni lain tarkoitus on, että pyrittäisiin ajelemaan selvinpäin."
Kyllä lain henki on, että ajetaan turvallisesti eikä ajeta niin päihtyneenä, että se heikentäisi turvallisuutta.
Kun tilastojen mukaan 0,1-0,3 promillen maistissa on turvallisempaa kuin selvin päin tai 0,5 promillen rangaistavuuskynnyksellä, miten sellainen pieni maisti voisi olla lain henkeä vastaan?
Sinä miellät, että absolutistinen kanta on lähempänä lain henkeä kuin pyrkimys mahdollisimman vähäisiin onnettomuuksiin. Onko absolutismi ratissa niin tärkeä, että sen takia pitäisi uhrata turvallisuudesta?
Rätkätin: "Millään tavalla ei ole itsetarkoitus, että rattijuoppojen määrää pitäisi alentaa."
Sinun puheista päätellen sen sijaan rattiraittius on itsetarkoitus, mutta turvallisuus sen sijaan ei.
Rätkätin: "Jokainen tavis kuitenkin ymmärtää tuollaisten (0,2) rajojen tarkoittavan, että yhtään ei parane maistaa ennen ajoa."
Niinhän se käytännössä meinaa. Ja tämän asian hyväksyessään turvallisuus heikkenee. Puolestaan, jos he eivät hyväksy 0,2 promillen rajaa, se vie uskottavuutta lainsäädännöltä, ja turvallisuus heikkenee vielä enemmän.
Rätkätin: "Sitten on isohko joukkio niitä, jotka vain yksinkertaisesti haluavat juoda pari ennen ajoon lähtöä - ihan vaan maun vuoksi, varsinkin kun se ei vaikuta "yhtään"."
Kyllä se vaikuttaa... se PARANTAA turvallisuutta. Minulla on tilastolliset faktat puolellani. Missä ovat sinun? Olet hyvin vähin eväin liikkeellä taistellessasi tuulimyllyjä vastaan. Ovatko Herbertin esille ottamat liikenneturvallisuustutkimukset epäluotettavia, virheellisiä, väärennettyjä, salaliittoja?
TeeCee on joka välissä syyttämässä minua vainoharhaiseksi, mutta eikö puolueettomuuden nimissä Rätkätinkin ansaitse osan kakkua? Vai onko TeeCee samassa veneessä Rätkättimen kanssa... onko olemassa salaliitto? Onko "koko tiedeyhteiskunta" liittynyt yhteen pettääkseen juuri teitä kahta?
Sinun faktasi taitavat tulla niistä tehdyistä kokeista, joissa kuljettajat ovat tienneet promilletasonsa.
Sen sijaan sinulla ei liene faktaa siitä, miten 0,2 promillea vaikuttaa turvallisuuteen väestötasolla normaaleissa liikennetilanteissa.
Sinun faktasi taitavat tulla niistä tehdyistä kokeista, joissa kuljettajat ovat tienneet promilletasonsa.
Sen sijaan sinulla ei liene faktaa siitä, miten 0,2 promillea vaikuttaa turvallisuuteen väestötasolla normaaleissa liikennetilanteissa.
Inhottaa tuollainen kyseenalaistaminen, jos ei parempaa tietoa ole olemassa. Tässä on viittaus Grand Rapids-tutkimukseen.
http://www.druglibrary.org/Schaffer/Misc/driving/s9p2.htm
Minulla on tiedossa myös tutkimus, jossa osoitettiin virheiden lisääntyminen 0-tasosta alkaen. Siinä myös oppiminen tuli selvästi esille loiventaen virhekäyrää pienillä promillemäärillä. Linkkiä en tähän saa, koska tutkimusta siteerataan aiemmin mainitsemassani Liikennepsykologia-kirjassa.
Whiic kritisoi aihetta, koska promillerajan laskua kannattavat vetoavat mielellään tulokseen ollen kuitenkin linjakkaan epäjohdomukaisia. Ks. tämän ketjun alku.
Asiaa voisi mielummin verrata vaikka tilanteeseen, jossa nuori opettelee auton käsittelyä liukkaalla radalla. Keskimääräistä paremman taidon myötä tämä saattaa joutua keskimääräistä useammin onnetomuuteen. Olen muuten nähnyt tällaisen tutkimustuloksenkin, joten aivan utopistinen mekanismi ei ole kyseessä. Taisi olla norjalainen tutkimus, en vain muista mistä löytäisin sen.
Tämä alkoholiasia on monille yhtä hankalasti käsiteltävä kuin legendaarinen ylinopeuskin. Siitä on kehittynyt jokin kuva mieleen ja siellä se pysyy, perusteluista ei ole hyötyä. osasyyllinen tähän on ihmisten vietti tarkertua mielipiteeseensä, mutta syytön ei ole mediakaan. Monisyinen asia niputetaan helposti ymmärrettäväksi otsikoksi joka uppoaa vastaanottavaiseen mieleen oli se totta tai tarua.
Esimerkiksi AL:ssä oli uutinen Alkoholi aiheutti viimevuonna 90 kuolemaa tieliikenteessä. Lähtenä oli Liikennevakuutuskeskus, se oli saanut ko. tiedon Liikenneonnettomuuksien tutkintalautakuntien raporteista ja uutisen välitti STT. Kuulostaa siis luotettavalta.
Mutta kun ei ole, toimittaja oli vähän oikonut. Liikennevakuutuskeskus kertoikin sivuillaan, että 90 ihmistä oli kuollut onnettomuuksissä, joissa jollakin osallisista oli 0,2 promillea tai enemmän alkoholia veressä. Siitä, mikä onnettomuuden aiheutti tai uhrit tappoi, ei lähde kerro mitään koska sitä ei tiedetä.
Ainakin minulle oli Herbertin linkin takaana ollut tieto iso yllätys. Ihan vaan itse päättelemällä olisin tullut ihan toiseen tulokseen. Ei mennyt tämäkään päivä tärviölle, taas tuli opittua jotain.
Inhottaa tuollainen kyseenalaistaminen, jos ei parempaa tietoa ole olemassa. Tässä on viittaus Grand Rapids-tutkimukseen.
http://www.druglibrary.org/Schaffer/Misc/driving/s9p2.htm
No näinpä ainakin saatiin kätevästi keskustelun pohjaksi vaihteeksi ihan oikea ja kaikkien luettavissa oleva tutkimustulos, siitä kiitokset!
Lukaisin tuon läpi ja peruslähtökohdista jäi seuraavanlaista kritisoitavaa:
Tutkimuksessa verrattiin tienvarressa tehtyjä (vapaaehtoisia) promillemittauksia ja niitä poliisin tutkimia onnettomuuksia, joissa alkoholia nauttinut oli tulkittu syylliseksi osapuoleksi. Noin viisi prosenttia ei ole suostunut mittaukseen. Olisiko nauttineiden osuus mittaamattomissa suurempi kuin nauttimattomien?
Onnettomuusaineistossa on mielestäni se puute, että siinä ovat mukana vain ne kuljettajat, jotka ovat suostuneet puhaltamaan. Pakkoa ei ilmeisesti ole ollut. Siinä on voinut jäädä nauttineita onnettomuuteen syyllisiä mittaamatta ja selviä myös. Poliisin tutkinnan ulkopuolelle jääneitä onnettomuuksia ei tutkimuksessa edes pohdita. Kai Saksassakin voi asiat sopia osallisten kesken? Tämä käsittääkseni voi vääristää tutkimuksen tuloksen reaalimaailmasta hyvinkin poikkeavaksi.
Mittaukset ja onnettomuudet ajoittuivat suunnilleen samaan aikaan ja sijoittuivat samalle alueelle. Yhdistäminen tehty hyvin simppelillä tavalla olettaen, että mittaustulosten ja onnettomuuksien määrän välillä on viivasuora yhteys. Tämän yhteyden luotettavuudesta ei esitetä minkäänlaista arvioita. Ainoa korjaus, jota on sovellettu, on vuorokaudenaikojen ja viikonpäivien mukainen korjaus, mutta silläkään ei käsittääkseni ollut vaikutusta tulosten käsittelyyn.
Tulokset ovat joka tapauksessa mielenkiintoiset.
Saisikohan parempaa tietoa tutkimuksella, jossa liikennevirrasta poimittaisiin (mielellään pakolla ja korvausta vastaan) satunnaisesti kuskeja suorituskykytesteihin ja mitattaisiin promillet ja kyseltäisiin viime yön unimäärää, henkistä kuntoa, stressiä jne...
En osaa ottaa kantaa esittämääsi kritiikkiin, koska en ole tutkija. Lisäksi englanninkieliseen tekstiin syventyminen on minulle sen verran työlästä, että tuollaisten yksityiskohtien penkominen ei minulta onnistu.
Sikäli kuitenkin tilanne on mielenkiintoinen, että tämä taitaa olla ensimmäinen tulos, jonka mukaan perinteisesti ymmärretty riskikäyttäytyminen ei olekaan vaarallista.
Tähän mennessä tulokset, jonka mukaan ylinopeus kasvattaa onnettomuusriskiä, on leimattu salaliittoteorioiksi. Nyt ehkä joidenkin pitää loikata pöydän toiselle puolelle, koska tällaista tulosta ei mikään punavihreä yhteiskunta voi tilata. Ehkä Borkenstein ja kumppanit ovatkin vain villapaitatutkijoita. Tai sitten 60-luvun hippikauden radikaalien tuotos. Oli miten oli, mutta meidän Liikenneturvammekin käyttää mm. Grand Rapids-tutkimusta lähdemateriaalina.
Yksi asia ei ole tullut ollenkaan esiin. Keskustelun aikana on 0,02 % ja sen alle menevää alkoholimäärää sanottu sivistyneesti maistissa olemiseksi. Siitä saa kuvan, että herrasmies on nauttinut tilkan alkoholia. Mutta kyse voi olla myös yön valvoneesta laskuhumalaisesta.
Väsymyksen vaikutuksesta liikenneonnettomuuksiin tiedetään vähän, koska sitä on vaikea tutkia. Tiedetään kuitenkin, että sen merkitys on todennäköisesti paljon luultua isompi ja että yhdessä alkoholin kanssa sen vaikutus lisääntyy. Toisin päin sama asia tarkoittaa, että promillet eivät ole suorassa suhteessa suorituskykyyn, väsymys saattaa lisätä sen vaikutusta ennakoimattomalla tavalla.
Mielestäni tämäkin tekee oikean promillerajan asettamisen mahdottomaksi.
Älkääs nyt - täällähän on kiven kovaa väitetty, että lievä hiprakka tutkimusten mukaan lisää/parantaa ajoturvallisuutta. Uskon kaikista pilipalitutkimuksista huolimatta, että jos jo valmiiksi väsyneenä rykäisee kaljan tai pari tyhjään mahaan, niin sitten se vasta nukuttaakin. Minulle pitää oikein rautalangasta vääntää, että miten alkoholi parantaisi suorituskykyä. Taitaa olla nämä tutkimukset jonkun juopposakin tekemiä - ihme mitä kaikkea addiktistit saavatkaan aikaiseksi oman olemisensa helpottamiseksi. Harvemmin, jos koskaan, ihmiset ovat vain ja ainoastaan täysin optisimaalisimillaan, siis niin ettei niihin vaikuta väsymys, perhehiidat, talousmurheet, tai muu yleinen vitutus, ja siksikin on erittäin hankalaa väittää yksiselitteisesti, että mikä mihinkin vaikuttaa. Alkoholin määrä elimistössä on mitattavissa toisin kuin masennus - edelleenkin. Muistaakseni vielä joitakin aikoja sitten raskauksien enenaikaisiin supistuksiinkin lääkärit määräsivät konjakkia - lusikallisen tai pari - nyt se on kokonaan kielletty. Kun minä olin nuori, niin DDT:tä tupsuteltiin kasapäin sinne sun tänne - sittemmin se on muuttunut myrkylliseksi - ihme sekin. Niin ne ajat muutuvat. Saattepä nähdä, että alkoholillekin käy samaten, mutta tosin aivan helvetisti vaan hitaammin, siksi kun se on niin laajalti käytössä. Kuka voi esimerkiksi väittää, että tupakka olisi terveellistä? Silti sitä kärytetään valitettavan yleisesti. Korostan vielä, että juokaa (ja juon itsekin) alkoholia niin paljon kuin haluatte, mutta ajaminen sen vaikutuksen alaisena on huono juttu. Lievä alkoholinkäyttö on hyväksi sydämelle, mutta silloin ei tulsi ajella - niin kovin yksinkertaista ja helpoa muistaa - vai mitä?
Tästäkin on uutta tietoa. Osmo A. Wiion mukaan (TM 9/06) punaviinilasillisen terveysvaikutus flavonoidesta on saatavissa yksinkertaisesti ja edullisesti syömällä rypäleitä.
Rätkätin: Lievä alkoholinkäyttö on hyväksi sydämelle, mutta silloin ei tulsi ajella - niin kovin yksinkertaista ja helpoa muistaa - vai mitä?
Mitä laissa lukee ja mitä itse teen ovat eri asioita, en yritäkään tähdätä johonkin kompromissiksi tietämääni rajaan. Valitsen politiikkani selvänä ja kun ei ole pakko lähteä ajamaan ja pidän siitä sitten kiinni kun en ole vesiselvä ja olisi pakko lähteä ajamaan. Eli aivan sama logiikka kuin mm. ajonopeuden, vilkun käytön, turvavälien tai suojatiekäyttäytymisenkin suhteen. Ja se politiikkani on, että jos otan, vähänkin, en aja, vaikka aivan hyvin tiedän ettei hyvin nukkuneelle terveelle miehelle olisi siitä mitään haittaa.
En kuitenkaan pidä itseäni tämänkään suhteen uskovaisena vaan laiskana. Pääsen näin paljon vähemmällä, ei tarvitse kelata rutiiniasioita eikä pohtia, että kyykyttääköhän sosiaalidemokraatit minua nyt vai ei. Kun kyykytän itse itseäni ei tule suutuspäissä tehneeksi hätäisiä päätöksiä. Sitä paitsi jää virhemarginaalia, ihmisiä kun ollaan.
Ylinopeuskeskustelusta viisastuneena en tarjoa tapojani muille, sanon vaan että hyvin pelaa. Jos joku todella tietää tarkan rajansa kaikissa tilanteissa, niin siitä vaan, lain rajoissa tietenkin. Lailta odotan vain, että se vähentää alkoholin aiheuttamia liikenteen ongelmia, myönnän etten tiedä miten se tarkkaan ottaen tapahtuisi.
Maukka: Tästäkin on uutta tietoa. Osmo A. Wiion mukaan (TM 9/06) punaviinilasillisen terveysvaikutus flavonoidesta on saatavissa yksinkertaisesti ja edullisesti syömällä rypäleitä.
Aivan, ne flavonoidit ovat rypäleen kuoressa. Olen nähnyt monen lääkärin sanovan, että viinin sisältämäst alkoholista on enemmän haittaa kuin mitä flavonoideista on hyötyä. Suhteellinen juttu tietysti, nehän vaikuttaa eri asioihinkin. Ja kannattaa muistaa, että vain punaviinissä käytetään myös rypäleen kuoret, siitä sen värikin tulee.
TeeCee: "Yksi asia ei ole tullut ollenkaan esiin. Keskustelun aikana on 0,02 % ja sen alle menevää alkoholimäärää sanottu sivistyneesti ”maistissa” olemiseksi. Siitä saa kuvan, että herrasmies on nauttinut tilkan alkoholia. Mutta kyse voi olla myös yön valvoneesta laskuhumalaisesta.
Väsymyksen vaikutuksesta liikenneonnettomuuksiin tiedetään vähän, koska sitä on vaikea tutkia. Tiedetään kuitenkin, että sen merkitys on todennäköisesti paljon luultua isompi ja että yhdessä alkoholin kanssa sen vaikutus lisääntyy."
Käsittääkseni, kun tutkimus puhuu 0,02% nauttineista, se puhuu kaikista heistä, toisin sanoen se sisältää myös jokusen 0,02%:n krapulassa ajaviakin: se ei rajoitu sen enempää "maistaneisiin" kuin "krapulaisiinkaan".
Jos FAKTAT sanovat, että 0,02% puhaltaneet (laskien mukaan maistaneet ja krapulaiset) ajavat turvallisemmin kuin selvin päin ajavat, olisiko mielekästä olettaa, että maistissa ajaminen on vielä tutkimustuloksien kertomaakin turvallisempaa, jos krapulaisia ei laskettaisi samaan kastiin?
Eli eiköhän maistissa ajamisen vaarattomuus ole tullut jo todistettua riittävällä luotettavuudella. Krapulakuskien vaarallisuudesta en osaa kommentoida. Hekin saattavat ajaa kuntonsa tähden varovaisemmin, mutta heidän kohdallaan moinen varovaisuus ei todennäköisesti riitäkään.
Tiedän kyllä, että krapulaisten poistaminen liikenteestä parantaisi turvallisuutta, mutta 0,2 promillen raja ei ole se oikea keino. Siihen on kaksi syytä:
1) Aiemmin jo mainitsemani seikka, että sekä maistissa että krapulassa olevat yhteenlaskien, pieni alkoholimäärä veressä parantaa turvallisuutta. Jos krapulaisien osuutta yritetään vähentää alentamalla toleranssia ja maistissa ajaminen kriminalisoidaan - liikenneturvallisuus heikkenee. Krapulassa ajavat ajaisivat todennäköisesti yhä krapulassa. Hyvin harva krapulainen kykenee laskemaan, että juuri NYT minulla on 0,2 tai 0,5 promillea veressä. Monen arviokyky taitaa perustua siihen kuin paljon päätä särkee ja "pohjien" juominen vie pohjan laskuyrityksiltä.
2) Krapulaisten ryhmä on ongelmaryhmä jopa 0,2 promillen kohdalla. Mutta unohdat tärkeän asian: krapula voi jatkua vaikka iltaan... tai seuraavaan päivään. Ihminen voi potea krapulaa vielä silloin, kun veren alkoholipitoisuus on puhtaat 0,0 promillea. Krapulaahan aiheuttaa tietääkseni alkoholin määrän vähenemisen lisäksi(?): hajoamistuotteet, huono ruokavalio, unen puute, tupakansavu, liian halpa viski (ja varmasti moni muukin alkoholijuomatyyppi), jne. Pahoinvointi voi jatkua pitkäänkin, jos vatsan limakalvot ovat ärtyneet riittävän pahoin.
Teknisesti tuskin olisi estettä määrittää krapulassa ajaminen rangaistavaksi ja maisti sallituksi. Kyllä alkoholi hajotessaa muodostaa joitakin hajoamistuotteita - en tosin osaa sanoa kuinka kauan ne hajoamistuotteet veressä ovat ennen kuin ne puolestaan hajoavat.
Minun mielestäni krapulaisiin puuttuminen promillerajan alentamisella on vähän sama kuin kriminalisoitaisiin valkoiset pikkutakit parittamisen ehkäisemiseksi.
Vedät aika pitkälle meneviä johtopäätöksiä tuloksesta, joka itse asiassa on saatu vertaamalla mitattuja promillepitoisuuksia niihin onnettomuuteen syyllisiin kuljettajiin, jotka ovat antaneet mitata promillensa. Absoluuttisena lukuna tuossa tässä keskustelussa aiemmin viitatussa tutkimuksessa alle 0,02 % maistin suurempi turvallisuus tarkoitaa kahta (2) kuljettajaa vähemmän onnettomuusaineistossa kuin mittausaineistoon verrattaessa pitäisi olla.
Minusta fakta on aika ohut ja kaksi kuskia häipyy helposti jo sillä, että eivät anna mitata promillejansa onnettomuuspaikalla tai poliisi ei tee mittauksia vaikkapa muiden kiireellisten tehtäviensä vuoksi.
Rätkätin: "Älkääs nyt - täällähän on kiven kovaa väitetty, että lievä hiprakka tutkimusten mukaan lisää/parantaa ajoturvallisuutta. Uskon kaikista pilipalitutkimuksista huolimatta, että jos jo valmiiksi väsyneenä rykäisee kaljan tai pari tyhjään mahaan, niin sitten se vasta nukuttaakin."
Varmasti nukuttaakin, ja varmaan heikentää turvallisuutta.
Ota kuitenkin huomioon, että valtaosa maistissa ajavista eivät ole heitä, ketkä "valmiiksi väsyneinä ovat rykäiseet kaljan tai pari", ja siksi KOKONAISUUS (jota sinä kieltäydyt hyväksymästä) on turvallisuutta parantava.
Rätkätin: "Minulle pitää oikein rautalangasta vääntää, että miten alkoholi parantaisi suorituskykyä."
Kuten olen Maukalle sanonut: alkoholi EI paranna suorituskykyä edes vähäisillä pitoisuuksilla. Alkoholi lisää varoivaista ajokäytöstä => lisää turvallisuutta. Vai onko ongelma siinä, että sinä et näe ajokäytöksen vaikutusta turvallisuuteen?
Rätkätin: "Taitaa olla nämä tutkimukset jonkun juopposakin tekemiä - ihme mitä kaikkea addiktistit saavatkaan aikaiseksi oman olemisensa helpottamiseksi."
Eipä sinulle kannata järkeä puhua, kun ulkopuoliset lähteet (jopa samat lähteet joita Liikenneturva siteeraa!) on jo tuomittu juoppoja suosivien juoppojen käsialaksi. Järkipuheella ei voi kaikkien ajatteluprosessiin vaikuttaa.
Rätkätin: "Harvemmin, jos koskaan, ihmiset ovat vain ja ainoastaan täysin optisimaalisimillaan, siis niin ettei niihin vaikuta väsymys, perhehiidat, talousmurheet, tai muu yleinen v*itutus, ja siksikin on erittäin hankalaa väittää yksiselitteisesti, että mikä mihinkin vaikuttaa. Alkoholin määrä elimistössä on mitattavissa toisin kuin masennus - edelleenkin."
Alkoholin määrää voi mitata, sitä en ole kiistänyt. Mutta pitääkö kaikki se kieltää mitä voidaan mitata? Pitääkö alkoholi kieltää myös silloin, kun se LISÄÄ turvallisuutta ja AINOASTAAN koska SE VOIDAAN MITATA?
Pitäisikö myös muut mitattavissa olevat asiat kieltää? Pitäisikö kieltää esim. housut, joissa on yli 88cm pitkät lahkeet? Mitattavissa on sekin.
Tärkein kysymys on yhäkin: MIKSI pitää rangaista 0,2 promillea maistanutta? Mitä etua yhteiskunta siitä saa?
Rätkätin: "Muistaakseni vielä joitakin aikoja sitten raskauksien enenaikaisiin supistuksiinkin lääkärit määräsivät konjakkia - lusikallisen tai pari - nyt se on kokonaan kielletty. Kun minä olin nuori, niin DDT:tä tupsuteltiin kasapäin sinne sun tänne - sittemmin se on muuttunut myrkylliseksi - ihme sekin."
Tiedä sitten kenen elimistöön se DDT on kertynyt ja kenen äiti on juonut konjakkia vähän enemmänkin...
En nimittäin ymmärrä mitä tekemistä DDT:llä oli (taas) tämän asian kanssa.
Rätkätin: "Korostan vielä, että juokaa (ja juon itsekin) alkoholia niin paljon kuin haluatte, mutta ajaminen sen vaikutuksen alaisena on huono juttu."
Tutkimukset sanoo aivan toista. Ne sanoo, että se ei ole huono juttu (kun alkoholia on alle 0,5 promillea). Ja minun mielestäni mm. Borkenstein et al. on "hieman" sinua painavempi tiedon lähde. Voit toki syyttää heitä rattijuopoiksi villapaitatutkijoiksi, jos tahdot ...olkoonkin, että sinulla ei ole todisteita siitä, että heillä olisi moisia taipumuksia.
Rätkätin: "Lievä alkoholinkäyttö on hyväksi sydämelle, mutta silloin ei tulsi ajella - niin kovin yksinkertaista ja helpoa muistaa - vai mitä?"
Helppo muistaa, mutta ei ole syytä muistaa, koska seuraus tuon muistamisesta johtaa käytökseen, joka ei ole tutkimusten mukaan turvallisuutta parantavaa.