Huonoja puolia ovat lähinnä melu ja teiden kuluminen josta aiheutuu kustannuksia ja jonkin verran pölyä.
Urien sivuitse ajaminen on aika vittumaista puuhaa, samoin kuin liian uraisella tiellä ajaminen ylipäätään. Minä ajan mieluummin vähän vapaammin, mutta ajonautinto menee tiellä väkisin kun urat vempoo ja tempoo ja renkaat huutaa hoosiannaa. Äläkä selitä siinä mitään että osta auto joka soveltuu näille surkeille nastahörhöjen pilaamille teille.
Mielenkiintoinen tuo sinun käsityksesi asiallisesta keskustelusta. En ole vielä havainnut sellaist kitkavauhkoilijoiden osalta. Renkaisiin liittyvät tosiasiat voi suosiolla tunnustaa, renkaita on kuitenkin tutkittu ja testattu melko paljon.
Tämä on rasittava keskustelupalstalla esiintyvä ilmiö kun nastarengas fanaatikot, eivät siis tavalliset nastarenkaiden käyttäjät vaan fanaatikot, vaativat tunnustamaan tosiasioita. Ei tässä mitään tosiasioita ole kiistetty tai jätetty tunnustamatta, vaan myönnetty moneen otteeseen. Mutta se ei tunnu nastarengasfanatiikolle riittävän, vaan ne pitäisi toistaa joka viestissä, että nastarengasfanaatikko ei tuntisi renkaidensa kunniaa loukatun. Vastaavasti nastarenkaiden haitoilla ei tunnu olevan mitään merkitystä nastarengasfanaatikolle. Kaikki negatiiviset jutut saa nastarengas anteeksi, koska tekniikan maailma mittaa pidon paremmaksi jääolosuhteissa, joihin suuri osa autoilijoista joutuu jos ei aivan koskaan, niin kuitenkin hyvin harvoin.
Ei tässä mitään tosiasioita ole kiistetty tai jätetty tunnustamatta, vaan myönnetty moneen otteeseen. Mutta se ei tunnu nastarengasfanatiikolle riittävän, vaan ne pitäisi toistaa joka viestissä, että nastarengasfanaatikko ei tuntisi renkaidensa kunniaa loukatun. Vastaavasti nastarenkaiden haitoilla ei tunnu olevan mitään merkitystä nastarengasfanaatikolle. Kaikki negatiiviset jutut saa nastarengas anteeksi, koska tekniikan maailma mittaa pidon paremmaksi jääolosuhteissa, joihin suuri osa autoilijoista joutuu jos ei aivan koskaan, niin kuitenkin hyvin harvoin.
Tosiasioiden tunnustamista en ole vielä kovin paljon havainnut kitkafanaatikoilla. Olen aika monta kertaa siteerannut tutkimuksia tiellä olevan irtotavaran määrästä, laskenut renkaiden käytön kustannuksia jne, ei vaan tunnu auttavan mitään.
Itse olen ajellut tähän asti ehkä enemmän kuitenkin kitkarenkailla, aika hyvin tiedän omalla kohdallakin mistä puhutaan.
Renkaiden pitoerojen vaikutuksista voidaan myös keskustella. Teoria jonka mukaan heikommin pitävä rengas olisi jotenkin parempi on kuitenkin älytön. Yhtä älytön on sekin ajatus, että suuri osa autoilijoista ei tarvitse mahdollisesti pientäkään lisäturvallisuutta joka on helposti saavutettavissa. Suuri osa autoilijoista ei myöskään koskaan tarvitse mitään muutakaan turvavarustetta joka autosta löytyy. Ei se silti ole mikään syy jättää niitä käyttämättä tai asentamatta autoihin.
Itse luotan renkaiden osalta vapaaseen markkinatalouteen ja ihmisten harkintakykyyn. Jokainen saa valita talvirenkaat ihan vapaasti. Aika iso osa kuljettajista valitsee autoihinsa taatusti itselleen sopivimmat renkaat; kuskeja, autoja ja olosuhteita kun on monenlaisia. Siinä vaiheessa kun sinun väittämäsi kitkarenkaista ovat totta, ne ovat aivan varmasti vallitseva rengastyyppi. Ihan ilman mitään kieltoja ja rajoituksia.
Parhaiten kitkarenkaat kehittyvät minun mielestäni tuolle tasolle kun niitä verrataan nastarenkaisiin. Muuten jää rima liian alas.
Tuo oli hyvä ja oikeamielinen keskustelun päätös talvirenkaiden osalta. kiitoksia osallistujille. Nythän on jo pikkuhiljaa kevät ja kesä ja pitävät tiet tulossa, jolloin renkailla ei ole paljonkaan merkitystä.
Tuo oli hyvä ja oikeamielinen keskustelun päätös talvirenkaiden osalta. kiitoksia osallistujille. Nythän on jo pikkuhiljaa kevät ja kesä ja pitävät tiet tulossa, jolloin renkailla ei ole paljonkaan merkitystä.
Kyllä uraisista teistä ja rengasmelusta saa kesällä tehtyä itselleen ongelman, jos valitsee renkaansa ja etenkin niiden koon väärin.
Renkaiden pitoerojen vaikutuksista voidaan myös keskustella. Teoria jonka mukaan heikommin pitävä rengas olisi jotenkin parempi on kuitenkin älytön.
Onko? Eikö huonomman pidon renkaalla joudu ajamaan hitaammin eli turvallisemmin? Auton ja sen mahdollisten ajonkahlintalaitteiden toiminnan takia jopa kuljettajan tahdosta riippumatta.
Renkaiden pitoerojen vaikutuksista voidaan myös keskustella. Teoria jonka mukaan heikommin pitävä rengas olisi jotenkin parempi on kuitenkin älytön.
Onko? Eikö huonomman pidon renkaalla joudu ajamaan hitaammin eli turvallisemmin? Auton ja sen mahdollisten ajonkahlintalaitteiden toiminnan takia jopa kuljettajan tahdosta riippumatta.
Eli kesärengas on talvella kaikkein turvallisin? Nerokasta päättelyä.
Nopeusrajoituksia noudattamalla pärjää mainiosti kitkoillakin kesällä. Eriasia sitten jos tykkää ajella moottoriteillä 130-180.
Uskomatonta skeidaa taas iltalehden autoasiantuntijat esittävät, ovatko keksineet ihan itse päästään vai lukeneet tekniikan maailman keskustelusta? Itse tuskin ainakaan ovat kokeilleet: http://www.iltalehti.fi/autot/2011031413362096_au.shtml
Turvallisuus on vain kiinni siitä, miten suhtetuttaa nopeutensa tilanteisiin. Talvella tilanne on hieman eri siinä vaiheessa, kun etenemis/pysähtymiskyky loppuu totaalisesti. Tosin sitäkin pistettä pystyy taitava kuski kesärenkailla ajellessaan välttämään.
Mitä nyt turvallisuustaso on heikompi kuin sillä fiksummalla autoilijalla, joka ajaa asianmukaisilla renkailla nopeusrajoituksien mukaan.
Tämä on ikuisuusaihe, josta voidaan olla tasan sitä mieltä mitä haluaa. Joko että kuski osaa ottaa huonommat renkaat huomioon ja nopeuden laskemisen seurauksena turvallisuusvaikutus on positiivinen, tai sitten että kuski ei ymmärrä renkaista mitään ja parempi pito tarkoittaa parempaa turvallisuutta.
Uskomatonta skeidaa taas iltalehden autoasiantuntijat esittävät, ovatko keksineet ihan itse päästään vai lukeneet tekniikan maailman keskustelusta? Itse tuskin ainakaan ovat kokeilleet: http://www.iltalehti.fi/autot/2011031413362096_au.shtml
Vai olisivatko lukeneet TM:n rengastestejä (TM 16/2006):
Tämä on ikuisuusaihe, josta voidaan olla tasan sitä mieltä mitä haluaa. Joko että kuski osaa ottaa huonommat renkaat huomioon ja nopeuden laskemisen seurauksena turvallisuusvaikutus on positiivinen, tai sitten että kuski ei ymmärrä renkaista mitään ja parempi pito tarkoittaa parempaa turvallisuutta.
Parempi pito tarkoittaa parempaa turvallisuutta täysin riippumatta siitä miten ajaa. Myös siinä hitaammassa nopeudessa on turvallisempaa ajaa paremmilla renkailla huin huonommilla.
Mitä nyt turvallisuustaso on heikompi kuin sillä fiksummalla autoilijalla, joka ajaa asianmukaisilla renkailla nopeusrajoituksien mukaan.
Tämä on ikuisuusaihe, josta voidaan olla tasan sitä mieltä mitä haluaa. Joko että kuski osaa ottaa huonommat renkaat huomioon ja nopeuden laskemisen seurauksena turvallisuusvaikutus on positiivinen, tai sitten että kuski ei ymmärrä renkaista mitään ja parempi pito tarkoittaa parempaa turvallisuutta.
Eli jos kuski valitsee turvallisimmat ja pitävimmät renkaat, hän ei ymmärrä renkaista yhtään mitään. Minäpä hyvänä kuljettajana sitten valitsenkin autooni huonoimmat kiinalaiset renkaat niin olen sitten taas asioista ymmärtävä henkilö.
Täytynee sitten ostaa kesäksi käytetyt kitkarenkaat ja vaihtaa kesäkumit alle vasta ensimmäisillä syysliukkailla.
Olet asian ytimessä. Aurinkorasvaa pitää myöskin käyttää tammikuussa ja pipo pannaan päähän kesäkuussa. Ihan niin kuin naapurin kitkarenkailla ajava ammattiautoilija tekeekin.
Parempi pito tarkoittaa parempaa turvallisuutta täysin riippumatta siitä miten ajaa. Myös siinä hitaammassa nopeudessa on turvallisempaa ajaa paremmilla renkailla huin huonommilla.
Väittämäsi sisältää oletuksen, etteivät renkaat vaikuta ajonopeuteen tai tapaan.
ddr5:
Eli jos kuski valitsee turvallisimmat ja pitävimmät renkaat, hän ei ymmärrä renkaista yhtään mitään. Minäpä hyvänä kuljettajana sitten valitsenkin autooni huonoimmat kiinalaiset renkaat niin olen sitten taas asioista ymmärtävä henkilö.
Ei. Olet ymmärtävä vasta jos suhteutat ajotapasi käytettävissäsi olevaan kalustoon. Ja kun suhteutat, lopputuloksena huonommilla välineillä ajat hitaammin, ja hitaammalla nopeudella onnettomuuksien seuraukset ovat vähäisemmät. Autoista ja ajamisesta mitään ymmärtämättömällä paremmat välineet vaikuttavat selkeästi enemmän turvallisuuteen kuin taitavalla kuskilla. Tässä ei ole mitään ihmeellistä, hankalassa tilanteessa kannattaa laittaa hyvä kuski rattiin, mutta helpossa tilanteessa sillä ei ole niin väliä.
Nimimerkki drive tuskin tarkoittaa, että pitäisi ostaa renkaita, joiden pito on mahdollisimman huono, ja autoja, joiden ajo-ominaisuudet ovat mahdollisimman huonot. Tai että teiden talvikunnossapito tulisi lopettaa. On tietenkin totta, että mitä lähempänä ajoneuvon nopeus on 0 km/h, sitä pienemmät voimat vaikuttavat törmäystilanteessa. Mutta kun on kysymys liikennöintikalustosta, kohdataan muita ongelmia liittyen ajoneuvojen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen, samalla "vastuuntunnottomien" eli niiden jotka ostavat ajo-ominaisuuksiltaan hyviä autoja ja renkaita, ja "liukastelijoiden" väliset nopeuserot kasvavat.
Eli miten olisi 20 km/h talvinopeusrajoitus maanteille? Kaupungeissa ehkä 10 km/h. Ja vahvasti valvontaa lisää.
Lisäksi kesärengaspakko talviliikenteeseen, eikä hyvillä ajo-ominaisuuksilla varustettuja autoja saisi myydä. Talvikunnossapito lakkautetaan kokonaan. Ja katso: turvallisuus kasvaa eksponentiaalisesti!
Ellei keksitä autoa, joka teknologiansa avulla itse huolehtii ajamisesta, liikenne tulee vaatimaan uhreja. Nykyisessä liikenteessä vaikuttaa nimittäin inhimillinen tekijä, eikä sitä saada täydellisesti kontrolliin sääntöjä lisäämällä ja rangaistuksia tiukentamalla, vaikka tämä tuntuu olevan virallinen linja.
Miten esimerkiksi tämä nainen olisi saatu kuria lisäämällä ja rangaistuksia koventamalla ajamaan niin, että hän ei makaisi nyt ruumishuoneella? Ajokortti pois jo heti alkuunsa, vai miten? Kuollutta ei voi enää rangaista, joten pitääkö rangaista omaisia? Ei taida kuulua länsimaiseen oikeuskäsitykseen.
Uutisessa mainitaan, että "auto alkoi heittelehtiä jäisellä tiellä". Mistähän johtuu, että en ole vielä kertaakaan törmännyt tähän usein mainittuun ilmiöön, vaikka olen sentään ajanut jo aika kauan ja aika paljon. Autoni ei ole koskaan alkanut heittelehtiä.
Auton etupyörien pito tien pinnasta on joskus ollut niin huono, että auto on mennyt liukkaalla tiellä mutkassa suoraan ja ollut vähällä törmätä johonkin. Eikä aina ei pelkästään vähällä, vaan joskus on tarvittu lumilapiota ja kerran hinausapua ja peltiseppääkin. Mutta mitään heittelehtimistä näihin tapauksiin ei ole liittynyt.
Kerran auton etupyörä "haukkasi" penkkaan, kun ajoin tahallaan niin lähellä tien reunaa, että lunta pöllyäisi ja saisin puhdistettua tuulilasia. "Haukkauksen" seurauksena oli reipas pyörähdys lähes sadan kilometrin tuntinopeudessa, ja hetken jo ajattelin, että auto kaatuu. Onneksi se pysyi pystyssä, ja onneksi pyörähdys tapahtui jäätiellä. Ainoa vaurio oli lommo auton kynnyskotelossa.
Auton takapyörät ovat lähteneet luistamaan mutkassa ja joskus jopa suoralla, mutta ei auto tällöinkään ole alkanut heittelehtiä. Tiettyjen ohjaustoimenpiteiden jälkeen auto on taas kulkenut suoraan.
Täytyy myöntää, että yksi vähän vakavampi ja joitakin lievempiä heittelehtimiskokemuksiakin on kertynyt, mutta ei auto silloinkaan ole alkanut heittelehtiä, vaan minä itse olen pannut sen heittelehtimään tekemällä tiettyjä ohjausliikkeitä. Ilman näitä toimenpiteitä auto olisi todennäköisesti kääntynyt kulkemaan kylki edellä ja sen jälkeen ehkä perä edellä, kunnes se olisi ehkä törmännyt johonkin.
Koska heittelehtimiset eivät ole olleet tavoitteena vaan ovat johtuneet ohjausvirheestäni, olen pyrkinyt saamaan ne loppumaan ja olen saanutkin. Auto on pysynyt tiellä eikä ole törmännyt mihinkään.
Uhkaavin tapaus sattui lumisella ja hyvin liukkaalla tiellä noin 110-120 kilometrin tuntinopeudessa, kun autossa oli edessä nastarenkaat ja takana kesärenkaat. Vaarallinen rengastus johtui siitä, että olin tulossa ulkomailta ja vaihdoin yöllä erään huoltoaseman pihassa talvirenkaita, kun paikalle saapui uhkaavan oloisesti käyttäytyviä "raggareita", minkä vuoksi renkaiden vaihto jäi puolitiehen. Kokemattomuudestani ja tietämättömyydestäni ja nopeusrajoituksesta välittämättömyydestäni puolestaan johtui se, että ajoin renkaisiin ja olosuhteisiin nähden liian kovaa. Ajattelin, että "hyvinhän tämä menee", vaikka takarenkaat olivat antaneet varoittavia signaaleja luistoherkkyydestään. Tuohon aikaan ei ollut talvinopeusrajoituksia, joten ylinopeuteni oli kuitenkin melko maltillista. Muutama vuosi aikaisemmin nopeus olisi ollut täysin laillista.
Tuostakin tilanteesta selvisin, mutta säikähdin todella pahasti. Sen jälkeen ajoin huomattavasti hitaammin, kunnes vaihdoin loput kaksi talvirengasta lähimmän huoltoaseman pihassa.
Muut "heittelehtimistapaukset" ovat olleet lievempiä, eikä niitä monia ole ollut. Ne ovat tapahtuneet poikkeuksellisissa oloissa kuten ajaessani 5,7 metriä pitkää Imperialia kesärenkailla aivan sikahuonossa talvikelissä, jolloin varomaton kaasun polkaisu sai pari tonnia painavan auton perän vähän luistelemaan. Nissan Micralla puolestaan puuterimainen paksu lumi on aiheuttanut tilanteita, jossa auton hallinnan kanssa on ollut vaikeuksia. Pienet pyörät eivät ole tuntuneet saavat mitään otetta mistään, ja auto on "leijunut" kuin kuulalaakeripatjalla minun väännellessäni rattia ja ihmetellessäni, eikö mikään tehoa. Oikeastaan muistan vain yhden tällaisen tapauksen. Siinä auto käyttäytyi hetken tavalla, jota voidaan pitää ainakin lievänä heittelehtimisenä ennen kuin auton kulku vakautui.
Miten siis saataisiin estettyä auton heittelehtiminen - eli se, että kuljettaja ei pane autoa heittelehtimään (koska se näyttää lehtitietojen mukaan olevan vaarallista)? Auttaako auton ajonhallintalaitteisto? En tiedä, koska autoissani ei sellaisia ole, eikä ole edes lukkiutumattomia jarruja.
Liukkaalla tiellä ajamista voisi tietysti harjoitella, jolloin auton mahdolliset luistotilanteet saisi hallittua ilman heittelehtimisiä. Asiassa on vain pari ongelmaa. Ensinnäkään harjoittelupaikkoja ei ole. Ja toiseksi, ne jotka harjoittelua eniten tarvitsisivat, eivät kuitenkaan kävisi harjoittelemassa. Niinpä kuljettajia, jotka päätyvät heittelehtimisen seurauksena ruumishuoneeseen (ja vievät ehkä muitakin mukanaan) tulee jatkossakin olemaan. Ilta-Sanomille riittää pikku-uutisia.
Mitä toinen osapuoli - eli se joka epätodennäköisemmin heittelehtii - voi tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Sen, että ajaa mahdollisimman laidassa silloin, kun toinen auto tulee vastaan. Kun toisen auton kuljettaja näkee, että tyhjää tietä on paljon, hänen ei tarvitse muuttaa ajolinjaansa eli siirtyä pois liukkaista urista, mikä todennäköisesti on juuri se hetki, mistä heittelehtimiseen johtava luisto saa alkunsa. Tehdään siis toisen kuljettajan ajaminen mahdollisimman helpoksi. Ja omaa vauhtiakin kannattaa hidastaa ennen vastaantulijan kohtaamista, jotta on pelivaraa toimia, jos vastaantulija kaikesta huolimatta päättää lähestyä kylki edellä.
P.S. Lehtijutussa mainittu onnettomuustie on aika ongelmaton eli tiessä ei ole yllättäviä jyrkkiä mutkia tai muitakaan paikkoja, jotka kokisi erityisen vaarallisina. Tie on suosittu poliisin sakotusiskujen kohde, koska helppoa saalista tulee paljon. Kun tie on hyvä, eikä liikennettä ole ruuhkaksi asti, ylinopeudella ajaminen tuntuu luontevalta.
Miten esimerkiksi tämä nainen olisi saatu kuria lisäämällä ja rangaistuksia koventamalla ajamaan niin, että hän ei makaisi nyt ruumishuoneella? Ajokortti pois jo heti alkuunsa, vai miten? Kuollutta ei voi enää rangaista, joten pitääkö rangaista omaisia? Ei taida kuulua länsimaiseen oikeuskäsitykseen.
Uutisessa mainitaan, että "auto alkoi heittelehtiä jäisellä tiellä". Mistähän johtuu, että en ole vielä kertaakaan törmännyt tähän usein mainittuun ilmiöön, vaikka olen sentään ajanut jo aika kauan ja aika paljon. Autoni ei ole koskaan alkanut heittelehtiä.
Minä olen lukemattomia kertoja menettänyt ajaessa etupään-, takapään- tai molempien päiden pidon. Mitään heittelehtimistä siitä ei kuitenkaan ole seurannut. Etupään tai jokapään pidon menettämisestä seuraa ajolinjan leventyminen. Takapään pidon menetyksestä seuraa peräluisu tai pahimmassa tapauksessa pyörähdys. Ei se auto itsekseen lähde heittelehtimään, ellei sitä varta vasten kuljettaja heittele ylisuurilla, myöhästyneillä ja virheellisillä ohjausliikkeillä. Tuo nainen olisi varmasti hyötynyt liukkaankelin ajoharjoittelusta tai elektronisesta ajonvakaajasta, joka korjaa kuljettajan tekemiä virheitä ja tasapainottaa auton kulkua.
Väittämäsi sisältää oletuksen, etteivät renkaat vaikuta ajonopeuteen tai tapaan.
Liikenteen tarkoitus on liikuttaa ihmisiä ja tavaroita paikasta toiseen, se ei onnistu jos turvallisuutta aletaan maksimoimaan ajamalla mahdollisimman hitaasti. Liikenteessähän ei taatusti kuole ketään jos ajonopeus on 0 km/h.
Lähtökohta on se että ajetaan ainakin suunnilleen rajoitusten mukaan ja noudatetaan muutenkin liikennesääntöjä. Noin ajamalla en näe suuria eroja ajotavasssa oli alla mitkä renkaat tahansa. En myöskään havaitse päivittäisessä liikenteessä yhtään mistään, että joukossa on autoja joissa on nastat ja autoja joissa on kitkat alla. Ei tuo ajonopeuksissa näy.
Käytännössä kaikki ajavat suunnilleen rajoituksen sallimaa maksiminopeutta tai vähän yli. Lukuuottamatta pientä erillisryhmää, joka ajaa selkeää ylinopeutta ja vastaa suhteellisesti hyvin suuresta osasta ulosajoja ja vakavia onnettomuuksia. Kumma kyllä, näissä tapauksissa myös autojen rengastus on selvästi keskimääräistä heikommalla tasolla. Voit varmaan selittää miksi, jos kerran heikommin pitävä rengastus aikaansaa varovaisuutta.
Turvallisuus on vain kiinni siitä, miten suhtetuttaa nopeutensa tilanteisiin. Talvella tilanne on hieman eri siinä vaiheessa, kun etenemis/pysähtymiskyky loppuu totaalisesti. Tosin sitäkin pistettä pystyy taitava kuski kesärenkailla ajellessaan välttämään.
Olen tästä aiemminkin maininnut, mutta otanpa taas asian esille.
Suurin osa tälläkin palstalla on tunnustanut sen tosiasian, että ajonvakaudenhallinta parantaa liikenneturvallisuutta. Tämän asian tunnustavalle pitäisi olla itsestään selvää, että parempi renkaiden pito parantaa myös liikenneturvallisuutta.
Näissä asioissa pitää pystyä tarkastelemaan kokonaisuutta eikä yksittäisen kuljettajan selviytymistä. Fakta on kuitenkin se, että myös ammattilaiset tekevät virheitä, vaikkakin harvemmin.
Fakta on myös se, että ilman nastarenkaita tiet ja kadut olisivat pirun liukkaita ilman nastarenkaita.
Renkaiden ominaisuuksista väiteltäessä kannattaa myös muistaa se, että kaikki eivät uusi renkaitaan joka talvi eikä välttämättä edes joka viides talvi.
Onneksi kevät on koittanut ja pian tämäkin kinastelu taukoaa, ainakin hetkeksi...
Nastat pyörii vielä alla. On ne vaan niin hyvät ajaa näillä syrjäisillä teillä kevättalven liukkailla.
Liikenteessä pärjäämisellä jos asiaa lähestyy, niin kesärenkailla voi ajaa koko talven pl. muutaman jääliukkaan ja lumisadepäivän. Kunnon pakkasilla lumisella tiellä kesärengas pitää varsin hyvin, pidon raja on tosin jyrkkä kokemattomalle kuljettajalle.
Suomen huonoille teille suosittelen uusia ja hyviä nastarenkaita jo ajomukavuuden kannalta, kitkarenkaat pitää olla eurotyyppiä ollakseen ryhdikkäät kovemmassa ajossa, Q-luokan kitkat on aivan ***koja, kuka ei usko niin kokeilkoon. Urien muodostumista ehkäisen ajamalla urien vieressä nastarekailla.
Nastat pyörii vielä alla. On ne vaan niin hyvät ajaa näillä syrjäisillä teillä kevättalven liukkailla.
Liikenteessä pärjäämisellä jos asiaa lähestyy, niin kesärenkailla voi ajaa koko talven pl. muutaman jääliukkaan ja lumisadepäivän.
Se on varmaan noin siellä ruotsinkielisellä, viljavalla rannikolla. Meillä köyhissa maakunnissa niitä jääliukkaita ja lumisadepäiviä riittää kyllä melkein ympäri vuoden.
Miten esimerkiksi tämä nainen olisi saatu kuria lisäämällä ja rangaistuksia koventamalla ajamaan niin, että hän ei makaisi nyt ruumishuoneella? Ajokortti pois jo heti alkuunsa, vai miten? Kuollutta ei voi enää rangaista, joten pitääkö rangaista omaisia? Ei taida kuulua länsimaiseen oikeuskäsitykseen.
Uutisessa mainitaan, että "auto alkoi heittelehtiä jäisellä tiellä". Mistähän johtuu, että en ole vielä kertaakaan törmännyt tähän usein mainittuun ilmiöön, vaikka olen sentään ajanut jo aika kauan ja aika paljon. Autoni ei ole koskaan alkanut heittelehtiä.
P.S. Lehtijutussa mainittu onnettomuustie on aika ongelmaton eli tiessä ei ole yllättäviä jyrkkiä mutkia tai muitakaan paikkoja, jotka kokisi erityisen vaarallisina. Tie on suosittu poliisin sakotusiskujen kohde, koska helppoa saalista tulee paljon. Kun tie on hyvä, eikä liikennettä ole ruuhkaksi asti, ylinopeudella ajaminen tuntuu luontevalta.
Tunnen tien ja uhrikin tiedän, tosin en tarkaa tapahtumapaikkaa mutta Kutemajärven tienoolla on jonkin verran mutkaa ja mäkiä. Ongelmattonana en ko tietä pidä, varsinkaan talvella. Johtuu aika paljon täkäläisestä ajotavastakin eli mutkia oioitaan. Olisiko tapahtunut klassinen säikähdys kun ajetaan vastaan tulevaa kaistaa leikkaavaa ajouraa ja tuleekin auto vastaan? Pitää päästä pois ajourasta. Liian nopea kääntö saa auton heittelehtimään ja tulos päätyy lehteen.
Poliisi tosiaan tykkää ratsata yleensä ko tietä kesäviikonloppuisin, varsinkin viimeisenä ennen koulujen alkua kun lomaltapaluuliikenne on vilkkaimmillaan. Ko pätkä Pieksämäki-Joutsa oikaisee hyvin Kuopion suunnasta etelään. Monesti on ollut kolmoisratsiat Pieksämäki/Kangasniemi/Joutsa ja saldona toistasataa sakkoa ja kymmenkunta kolmoispaloa. Jotkut eivät koskaan opi.
Parempi pito tarkoittaa parempaa turvallisuutta täysin riippumatta siitä miten ajaa. Myös siinä hitaammassa nopeudessa on turvallisempaa ajaa paremmilla renkailla huin huonommilla.
Väittämäsi sisältää oletuksen, etteivät renkaat vaikuta ajonopeuteen tai tapaan.
Drive:"Olen itsekin pyörähtänyt tänä talvena kaksi kertaa. Lähes kaikilla keleillä on takarenkaina olevilla kuluneilla eurokitkoilla ollut parempi pito, mutta kun yllättäen onkin luminen tienpinta kiillottunut jäiseksi, loppuu takapään pito kuin seinään. "
En tiedä muista, mutta omalla kohdallani auto ei ole pyörähtänyt tänä(kään) talvena, vaikka autoni sutii takapäästä. Alla tosin on nastarenkaat, vaikkakin käytetyt.
AkiK:
Urien sivuitse ajaminen on aika vittumaista puuhaa, samoin kuin liian uraisella tiellä ajaminen ylipäätään. Minä ajan mieluummin vähän vapaammin, mutta ajonautinto menee tiellä väkisin kun urat vempoo ja tempoo ja renkaat huutaa hoosiannaa. Äläkä selitä siinä mitään että osta auto joka soveltuu näille surkeille nastahörhöjen pilaamille teille.
AkiK:
Tämä on rasittava keskustelupalstalla esiintyvä ilmiö kun nastarengas fanaatikot, eivät siis tavalliset nastarenkaiden käyttäjät vaan fanaatikot, vaativat tunnustamaan tosiasioita. Ei tässä mitään tosiasioita ole kiistetty tai jätetty tunnustamatta, vaan myönnetty moneen otteeseen. Mutta se ei tunnu nastarengasfanatiikolle riittävän, vaan ne pitäisi toistaa joka viestissä, että nastarengasfanaatikko ei tuntisi renkaidensa kunniaa loukatun. Vastaavasti nastarenkaiden haitoilla ei tunnu olevan mitään merkitystä nastarengasfanaatikolle. Kaikki negatiiviset jutut saa nastarengas anteeksi, koska tekniikan maailma mittaa pidon paremmaksi jääolosuhteissa, joihin suuri osa autoilijoista joutuu jos ei aivan koskaan, niin kuitenkin hyvin harvoin.
Kitkalla kesällä ja talvirenkailla talvella, pitäisi jokaisen älytä oma turvallisuus?
drive:
Tosiasioiden tunnustamista en ole vielä kovin paljon havainnut kitkafanaatikoilla. Olen aika monta kertaa siteerannut tutkimuksia tiellä olevan irtotavaran määrästä, laskenut renkaiden käytön kustannuksia jne, ei vaan tunnu auttavan mitään.
Itse olen ajellut tähän asti ehkä enemmän kuitenkin kitkarenkailla, aika hyvin tiedän omalla kohdallakin mistä puhutaan.
Renkaiden pitoerojen vaikutuksista voidaan myös keskustella. Teoria jonka mukaan heikommin pitävä rengas olisi jotenkin parempi on kuitenkin älytön. Yhtä älytön on sekin ajatus, että suuri osa autoilijoista ei tarvitse mahdollisesti pientäkään lisäturvallisuutta joka on helposti saavutettavissa. Suuri osa autoilijoista ei myöskään koskaan tarvitse mitään muutakaan turvavarustetta joka autosta löytyy. Ei se silti ole mikään syy jättää niitä käyttämättä tai asentamatta autoihin.
Itse luotan renkaiden osalta vapaaseen markkinatalouteen ja ihmisten harkintakykyyn. Jokainen saa valita talvirenkaat ihan vapaasti. Aika iso osa kuljettajista valitsee autoihinsa taatusti itselleen sopivimmat renkaat; kuskeja, autoja ja olosuhteita kun on monenlaisia. Siinä vaiheessa kun sinun väittämäsi kitkarenkaista ovat totta, ne ovat aivan varmasti vallitseva rengastyyppi. Ihan ilman mitään kieltoja ja rajoituksia.
Parhaiten kitkarenkaat kehittyvät minun mielestäni tuolle tasolle kun niitä verrataan nastarenkaisiin. Muuten jää rima liian alas.
Tuo oli hyvä ja oikeamielinen keskustelun päätös talvirenkaiden osalta. kiitoksia osallistujille. Nythän on jo pikkuhiljaa kevät ja kesä ja pitävät tiet tulossa, jolloin renkailla ei ole paljonkaan merkitystä.
ddr5:
Kyllä uraisista teistä ja rengasmelusta saa kesällä tehtyä itselleen ongelman, jos valitsee renkaansa ja etenkin niiden koon väärin.
AkiK:
Onko? Eikö huonomman pidon renkaalla joudu ajamaan hitaammin eli turvallisemmin? Auton ja sen mahdollisten ajonkahlintalaitteiden toiminnan takia jopa kuljettajan tahdosta riippumatta.
mikahe:
Eli kesärengas on talvella kaikkein turvallisin? Nerokasta päättelyä.
MatLog:
Saattaa hyvinkin olla. Mutta hieman liian hidas IMHO.
Saattaa muuten todellakin olla niin, että se kesärengas on talvella turvallisin! Lieneekö tilastoja? Ojassahan ne tuppaa usein olemaan.
Täytynee sitten ostaa kesäksi käytetyt kitkarenkaat ja vaihtaa kesäkumit alle vasta ensimmäisillä syysliukkailla.
Nopeusrajoituksia noudattamalla pärjää mainiosti kitkoillakin kesällä. Eriasia sitten jos tykkää ajella moottoriteillä 130-180.
Uskomatonta skeidaa taas iltalehden autoasiantuntijat esittävät, ovatko keksineet ihan itse päästään vai lukeneet tekniikan maailman keskustelusta? Itse tuskin ainakaan ovat kokeilleet: http://www.iltalehti.fi/autot/2011031413362096_au.shtml
Turvallisuus on vain kiinni siitä, miten suhtetuttaa nopeutensa tilanteisiin. Talvella tilanne on hieman eri siinä vaiheessa, kun etenemis/pysähtymiskyky loppuu totaalisesti. Tosin sitäkin pistettä pystyy taitava kuski kesärenkailla ajellessaan välttämään.
drive:
Mitä nyt turvallisuustaso on heikompi kuin sillä fiksummalla autoilijalla, joka ajaa asianmukaisilla renkailla nopeusrajoituksien mukaan.
AkiK:
Tämä on ikuisuusaihe, josta voidaan olla tasan sitä mieltä mitä haluaa. Joko että kuski osaa ottaa huonommat renkaat huomioon ja nopeuden laskemisen seurauksena turvallisuusvaikutus on positiivinen, tai sitten että kuski ei ymmärrä renkaista mitään ja parempi pito tarkoittaa parempaa turvallisuutta.
drive:
Vai olisivatko lukeneet TM:n rengastestejä (TM 16/2006):
Keskikokoiset renkaat uusi: 205/55 - 16, käytetyt: 195/65 - 15
Märkä asfaltti: ABS-jarrutus, ympyrärata, käsittelyrata, vesiliirto
Kesärengas uusi 8mm: 23,9 m, 12,9 s, 50,4 s, 76 km/h
Kesär. kulunut, 3mm: 26,8 m, 13,5 s, 52,4 s, 66 km/h
Nastar. kulunut, 5mm: 31,0 m, 14,5 s, 55,6 s, 64 km/h
Kitkar. kulunut, 5mm: 31,9 m, 15,1 s, 58,0 s, 57 km/h
drive:
Parempi pito tarkoittaa parempaa turvallisuutta täysin riippumatta siitä miten ajaa. Myös siinä hitaammassa nopeudessa on turvallisempaa ajaa paremmilla renkailla huin huonommilla.
drive:
Eli jos kuski valitsee turvallisimmat ja pitävimmät renkaat, hän ei ymmärrä renkaista yhtään mitään. Minäpä hyvänä kuljettajana sitten valitsenkin autooni huonoimmat kiinalaiset renkaat niin olen sitten taas asioista ymmärtävä henkilö.
FARwd:
Olet asian ytimessä. Aurinkorasvaa pitää myöskin käyttää tammikuussa ja pipo pannaan päähän kesäkuussa. Ihan niin kuin naapurin kitkarenkailla ajava ammattiautoilija tekeekin.
AkiK:
Väittämäsi sisältää oletuksen, etteivät renkaat vaikuta ajonopeuteen tai tapaan.
ddr5:
Ei. Olet ymmärtävä vasta jos suhteutat ajotapasi käytettävissäsi olevaan kalustoon. Ja kun suhteutat, lopputuloksena huonommilla välineillä ajat hitaammin, ja hitaammalla nopeudella onnettomuuksien seuraukset ovat vähäisemmät. Autoista ja ajamisesta mitään ymmärtämättömällä paremmat välineet vaikuttavat selkeästi enemmän turvallisuuteen kuin taitavalla kuskilla. Tässä ei ole mitään ihmeellistä, hankalassa tilanteessa kannattaa laittaa hyvä kuski rattiin, mutta helpossa tilanteessa sillä ei ole niin väliä.
Nimimerkki drive tuskin tarkoittaa, että pitäisi ostaa renkaita, joiden pito on mahdollisimman huono, ja autoja, joiden ajo-ominaisuudet ovat mahdollisimman huonot. Tai että teiden talvikunnossapito tulisi lopettaa. On tietenkin totta, että mitä lähempänä ajoneuvon nopeus on 0 km/h, sitä pienemmät voimat vaikuttavat törmäystilanteessa. Mutta kun on kysymys liikennöintikalustosta, kohdataan muita ongelmia liittyen ajoneuvojen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen, samalla "vastuuntunnottomien" eli niiden jotka ostavat ajo-ominaisuuksiltaan hyviä autoja ja renkaita, ja "liukastelijoiden" väliset nopeuserot kasvavat.
Eli miten olisi 20 km/h talvinopeusrajoitus maanteille? Kaupungeissa ehkä 10 km/h. Ja vahvasti valvontaa lisää.
Lisäksi kesärengaspakko talviliikenteeseen, eikä hyvillä ajo-ominaisuuksilla varustettuja autoja saisi myydä. Talvikunnossapito lakkautetaan kokonaan. Ja katso: turvallisuus kasvaa eksponentiaalisesti!
Ellei keksitä autoa, joka teknologiansa avulla itse huolehtii ajamisesta, liikenne tulee vaatimaan uhreja. Nykyisessä liikenteessä vaikuttaa nimittäin inhimillinen tekijä, eikä sitä saada täydellisesti kontrolliin sääntöjä lisäämällä ja rangaistuksia tiukentamalla, vaikka tämä tuntuu olevan virallinen linja.
Miten esimerkiksi tämä nainen olisi saatu kuria lisäämällä ja rangaistuksia koventamalla ajamaan niin, että hän ei makaisi nyt ruumishuoneella? Ajokortti pois jo heti alkuunsa, vai miten? Kuollutta ei voi enää rangaista, joten pitääkö rangaista omaisia? Ei taida kuulua länsimaiseen oikeuskäsitykseen.
Uutisessa mainitaan, että "auto alkoi heittelehtiä jäisellä tiellä". Mistähän johtuu, että en ole vielä kertaakaan törmännyt tähän usein mainittuun ilmiöön, vaikka olen sentään ajanut jo aika kauan ja aika paljon. Autoni ei ole koskaan alkanut heittelehtiä.
Auton etupyörien pito tien pinnasta on joskus ollut niin huono, että auto on mennyt liukkaalla tiellä mutkassa suoraan ja ollut vähällä törmätä johonkin. Eikä aina ei pelkästään vähällä, vaan joskus on tarvittu lumilapiota ja kerran hinausapua ja peltiseppääkin. Mutta mitään heittelehtimistä näihin tapauksiin ei ole liittynyt.
Kerran auton etupyörä "haukkasi" penkkaan, kun ajoin tahallaan niin lähellä tien reunaa, että lunta pöllyäisi ja saisin puhdistettua tuulilasia. "Haukkauksen" seurauksena oli reipas pyörähdys lähes sadan kilometrin tuntinopeudessa, ja hetken jo ajattelin, että auto kaatuu. Onneksi se pysyi pystyssä, ja onneksi pyörähdys tapahtui jäätiellä. Ainoa vaurio oli lommo auton kynnyskotelossa.
Auton takapyörät ovat lähteneet luistamaan mutkassa ja joskus jopa suoralla, mutta ei auto tällöinkään ole alkanut heittelehtiä. Tiettyjen ohjaustoimenpiteiden jälkeen auto on taas kulkenut suoraan.
Täytyy myöntää, että yksi vähän vakavampi ja joitakin lievempiä heittelehtimiskokemuksiakin on kertynyt, mutta ei auto silloinkaan ole alkanut heittelehtiä, vaan minä itse olen pannut sen heittelehtimään tekemällä tiettyjä ohjausliikkeitä. Ilman näitä toimenpiteitä auto olisi todennäköisesti kääntynyt kulkemaan kylki edellä ja sen jälkeen ehkä perä edellä, kunnes se olisi ehkä törmännyt johonkin.
Koska heittelehtimiset eivät ole olleet tavoitteena vaan ovat johtuneet ohjausvirheestäni, olen pyrkinyt saamaan ne loppumaan ja olen saanutkin. Auto on pysynyt tiellä eikä ole törmännyt mihinkään.
Uhkaavin tapaus sattui lumisella ja hyvin liukkaalla tiellä noin 110-120 kilometrin tuntinopeudessa, kun autossa oli edessä nastarenkaat ja takana kesärenkaat. Vaarallinen rengastus johtui siitä, että olin tulossa ulkomailta ja vaihdoin yöllä erään huoltoaseman pihassa talvirenkaita, kun paikalle saapui uhkaavan oloisesti käyttäytyviä "raggareita", minkä vuoksi renkaiden vaihto jäi puolitiehen. Kokemattomuudestani ja tietämättömyydestäni ja nopeusrajoituksesta välittämättömyydestäni puolestaan johtui se, että ajoin renkaisiin ja olosuhteisiin nähden liian kovaa. Ajattelin, että "hyvinhän tämä menee", vaikka takarenkaat olivat antaneet varoittavia signaaleja luistoherkkyydestään. Tuohon aikaan ei ollut talvinopeusrajoituksia, joten ylinopeuteni oli kuitenkin melko maltillista. Muutama vuosi aikaisemmin nopeus olisi ollut täysin laillista.
Tuostakin tilanteesta selvisin, mutta säikähdin todella pahasti. Sen jälkeen ajoin huomattavasti hitaammin, kunnes vaihdoin loput kaksi talvirengasta lähimmän huoltoaseman pihassa.
Muut "heittelehtimistapaukset" ovat olleet lievempiä, eikä niitä monia ole ollut. Ne ovat tapahtuneet poikkeuksellisissa oloissa kuten ajaessani 5,7 metriä pitkää Imperialia kesärenkailla aivan sikahuonossa talvikelissä, jolloin varomaton kaasun polkaisu sai pari tonnia painavan auton perän vähän luistelemaan. Nissan Micralla puolestaan puuterimainen paksu lumi on aiheuttanut tilanteita, jossa auton hallinnan kanssa on ollut vaikeuksia. Pienet pyörät eivät ole tuntuneet saavat mitään otetta mistään, ja auto on "leijunut" kuin kuulalaakeripatjalla minun väännellessäni rattia ja ihmetellessäni, eikö mikään tehoa. Oikeastaan muistan vain yhden tällaisen tapauksen. Siinä auto käyttäytyi hetken tavalla, jota voidaan pitää ainakin lievänä heittelehtimisenä ennen kuin auton kulku vakautui.
Miten siis saataisiin estettyä auton heittelehtiminen - eli se, että kuljettaja ei pane autoa heittelehtimään (koska se näyttää lehtitietojen mukaan olevan vaarallista)? Auttaako auton ajonhallintalaitteisto? En tiedä, koska autoissani ei sellaisia ole, eikä ole edes lukkiutumattomia jarruja.
Liukkaalla tiellä ajamista voisi tietysti harjoitella, jolloin auton mahdolliset luistotilanteet saisi hallittua ilman heittelehtimisiä. Asiassa on vain pari ongelmaa. Ensinnäkään harjoittelupaikkoja ei ole. Ja toiseksi, ne jotka harjoittelua eniten tarvitsisivat, eivät kuitenkaan kävisi harjoittelemassa. Niinpä kuljettajia, jotka päätyvät heittelehtimisen seurauksena ruumishuoneeseen (ja vievät ehkä muitakin mukanaan) tulee jatkossakin olemaan. Ilta-Sanomille riittää pikku-uutisia.
Mitä toinen osapuoli - eli se joka epätodennäköisemmin heittelehtii - voi tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Sen, että ajaa mahdollisimman laidassa silloin, kun toinen auto tulee vastaan. Kun toisen auton kuljettaja näkee, että tyhjää tietä on paljon, hänen ei tarvitse muuttaa ajolinjaansa eli siirtyä pois liukkaista urista, mikä todennäköisesti on juuri se hetki, mistä heittelehtimiseen johtava luisto saa alkunsa. Tehdään siis toisen kuljettajan ajaminen mahdollisimman helpoksi. Ja omaa vauhtiakin kannattaa hidastaa ennen vastaantulijan kohtaamista, jotta on pelivaraa toimia, jos vastaantulija kaikesta huolimatta päättää lähestyä kylki edellä.
P.S. Lehtijutussa mainittu onnettomuustie on aika ongelmaton eli tiessä ei ole yllättäviä jyrkkiä mutkia tai muitakaan paikkoja, jotka kokisi erityisen vaarallisina. Tie on suosittu poliisin sakotusiskujen kohde, koska helppoa saalista tulee paljon. Kun tie on hyvä, eikä liikennettä ole ruuhkaksi asti, ylinopeudella ajaminen tuntuu luontevalta.
http://www.dailymotion.com/video/xhl4ls_driving-on-ice-ajelua-jaalla_auto
SO2001:
Minä olen lukemattomia kertoja menettänyt ajaessa etupään-, takapään- tai molempien päiden pidon. Mitään heittelehtimistä siitä ei kuitenkaan ole seurannut. Etupään tai jokapään pidon menettämisestä seuraa ajolinjan leventyminen. Takapään pidon menetyksestä seuraa peräluisu tai pahimmassa tapauksessa pyörähdys. Ei se auto itsekseen lähde heittelehtimään, ellei sitä varta vasten kuljettaja heittele ylisuurilla, myöhästyneillä ja virheellisillä ohjausliikkeillä. Tuo nainen olisi varmasti hyötynyt liukkaankelin ajoharjoittelusta tai elektronisesta ajonvakaajasta, joka korjaa kuljettajan tekemiä virheitä ja tasapainottaa auton kulkua.
drive:
Liikenteen tarkoitus on liikuttaa ihmisiä ja tavaroita paikasta toiseen, se ei onnistu jos turvallisuutta aletaan maksimoimaan ajamalla mahdollisimman hitaasti. Liikenteessähän ei taatusti kuole ketään jos ajonopeus on 0 km/h.
Lähtökohta on se että ajetaan ainakin suunnilleen rajoitusten mukaan ja noudatetaan muutenkin liikennesääntöjä. Noin ajamalla en näe suuria eroja ajotavasssa oli alla mitkä renkaat tahansa. En myöskään havaitse päivittäisessä liikenteessä yhtään mistään, että joukossa on autoja joissa on nastat ja autoja joissa on kitkat alla. Ei tuo ajonopeuksissa näy.
Käytännössä kaikki ajavat suunnilleen rajoituksen sallimaa maksiminopeutta tai vähän yli. Lukuuottamatta pientä erillisryhmää, joka ajaa selkeää ylinopeutta ja vastaa suhteellisesti hyvin suuresta osasta ulosajoja ja vakavia onnettomuuksia. Kumma kyllä, näissä tapauksissa myös autojen rengastus on selvästi keskimääräistä heikommalla tasolla. Voit varmaan selittää miksi, jos kerran heikommin pitävä rengastus aikaansaa varovaisuutta.
drive:
Olen tästä aiemminkin maininnut, mutta otanpa taas asian esille.
Suurin osa tälläkin palstalla on tunnustanut sen tosiasian, että ajonvakaudenhallinta parantaa liikenneturvallisuutta. Tämän asian tunnustavalle pitäisi olla itsestään selvää, että parempi renkaiden pito parantaa myös liikenneturvallisuutta.
Näissä asioissa pitää pystyä tarkastelemaan kokonaisuutta eikä yksittäisen kuljettajan selviytymistä. Fakta on kuitenkin se, että myös ammattilaiset tekevät virheitä, vaikkakin harvemmin.
Fakta on myös se, että ilman nastarenkaita tiet ja kadut olisivat pirun liukkaita ilman nastarenkaita.
Renkaiden ominaisuuksista väiteltäessä kannattaa myös muistaa se, että kaikki eivät uusi renkaitaan joka talvi eikä välttämättä edes joka viides talvi.
Onneksi kevät on koittanut ja pian tämäkin kinastelu taukoaa, ainakin hetkeksi...
Nastat pyörii vielä alla. On ne vaan niin hyvät ajaa näillä syrjäisillä teillä kevättalven liukkailla.
Liikenteessä pärjäämisellä jos asiaa lähestyy, niin kesärenkailla voi ajaa koko talven pl. muutaman jääliukkaan ja lumisadepäivän. Kunnon pakkasilla lumisella tiellä kesärengas pitää varsin hyvin, pidon raja on tosin jyrkkä kokemattomalle kuljettajalle.
Suomen huonoille teille suosittelen uusia ja hyviä nastarenkaita jo ajomukavuuden kannalta, kitkarenkaat pitää olla eurotyyppiä ollakseen ryhdikkäät kovemmassa ajossa, Q-luokan kitkat on aivan ***koja, kuka ei usko niin kokeilkoon. Urien muodostumista ehkäisen ajamalla urien vieressä nastarekailla.
Vackraste:
Se on varmaan noin siellä ruotsinkielisellä, viljavalla rannikolla. Meillä köyhissa maakunnissa niitä jääliukkaita ja lumisadepäiviä riittää kyllä melkein ympäri vuoden.
Liikenteessä on näköjään pilvin pimein laittomia nastarenkaita. Nastojen nyppiminen edessä?
http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/talvirenkaat-trafin-syyniin
Outoa mutta todellisessa liikentessä tapaa enemmän "alinopeutta" ajavia kuin ylinopeutta ajavia varsinkin talvella?
SO2001:
Tunnen tien ja uhrikin tiedän, tosin en tarkaa tapahtumapaikkaa mutta Kutemajärven tienoolla on jonkin verran mutkaa ja mäkiä. Ongelmattonana en ko tietä pidä, varsinkaan talvella. Johtuu aika paljon täkäläisestä ajotavastakin eli mutkia oioitaan. Olisiko tapahtunut klassinen säikähdys kun ajetaan vastaan tulevaa kaistaa leikkaavaa ajouraa ja tuleekin auto vastaan? Pitää päästä pois ajourasta. Liian nopea kääntö saa auton heittelehtimään ja tulos päätyy lehteen.
Poliisi tosiaan tykkää ratsata yleensä ko tietä kesäviikonloppuisin, varsinkin viimeisenä ennen koulujen alkua kun lomaltapaluuliikenne on vilkkaimmillaan. Ko pätkä Pieksämäki-Joutsa oikaisee hyvin Kuopion suunnasta etelään. Monesti on ollut kolmoisratsiat Pieksämäki/Kangasniemi/Joutsa ja saldona toistasataa sakkoa ja kymmenkunta kolmoispaloa. Jotkut eivät koskaan opi.
drive:
Drive: "Olen itsekin pyörähtänyt tänä talvena kaksi kertaa. Lähes kaikilla keleillä on takarenkaina olevilla kuluneilla eurokitkoilla ollut parempi pito, mutta kun yllättäen onkin luminen tienpinta kiillottunut jäiseksi, loppuu takapään pito kuin seinään. "
https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/t6116,120
En tiedä muista, mutta omalla kohdallani auto ei ole pyörähtänyt tänä(kään) talvena, vaikka autoni sutii takapäästä. Alla tosin on nastarenkaat, vaikkakin käytetyt.