Yli-insinööri Juha Valtonen Liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo, että ministeriöllä on valmius osallistua Helsingin tutkimushankkeeseen. Paljon olisi kyllä tehtävissä valistuksellakin, ja toisaalta parin vuoden päästä uusissa renkaissa jo vähennetään nastojen määrää.
Valtonen näkee nastarenkaissa hyvääkin, ne rikkovat jään pintaa ja vähentävät katujen liukkautta.
- Nastarenkaiden vähentyminen pitäisi tässä pölyasiassa saada toteutettua niin, ettei se samanaikaisesti edellytä hiekoituksen lisäämistä, mikä taas aiheuttaa pölyä. Tässä on aika monitahoisesta ja vaikeasta ongelmasta kyse.
Olennaisen asian on pystynyt yli-insinöörikin päättelemään ihan itse vai olisiko sittenkin lukenut TM:n keskustelupalstaa?
Jos lukee tätä, niin kerrotaanpa että ne tiet olisivat aivan riittävän karheita nastapölyongelma-alueilla, vaikka nastojen käyttö vähenisi 5%tiin. Hijaisia ja hitaita sivuteitä voidaan hiekottaa ne eivät ole ongelma kokonaisuuden kannalta. Ongelma ovat vilkasliikenteiset päätiet, jotka vieläpä pidetään suolalla sulana elleivät muuten paljastu, niin ongelma korostuu.
Olen ollut tekevinäni täällä pks seudulla havainnon, että nastojen aiheuttamaa autojen kuraantumista märällä kelillä tapahtuu nykyään vähemmän kuin ennen. Olettaen, että havaintoni on oikea, onko syy:
Kitkoja on pks seudulla suurempi osuus kun muualla
Autojen nastarenkaat ovat kuluneet eivätkä niitä ole vaihdettu uusiin vai
Nastarenkaissa nastat ovat keventyneet ja ulkonemat pienentyneet uusien määräysten myötä
Ehkäpä sittenkin syynä ovat kaikki nuo. Joka tapauksessa, kehitys on myönteistä vaikkakin kiusallisen hidasta.
Tietyillä automalleilla liukkaudesta ei tarvitse juurikaan välittää, sen kun ajaa vaan. Vaikka olisi keskivertoa huonompi kuski.
Näistä automalleista pitäisi tehdä luettelo. Olisihan tällainen asia otettava huomioon liikennevakuutusmaksuissa.
Itselläni ei ole kokemusta monista automalleista, mutta jo vähäisen kokemukseni perusteella uskallan väittää, että autojen liukkaan kelin ominaisuuksissa on eroa. Joku auto edellyttää kuljettajalta suurempaa varovaisuutta ja valppautta ja taitoa kuin jokin toinen auto. Tavallinen autoilija ei aina voi tietää, milloin autojen eroissa onkin kyse renkaiden eroista. Pitäisi omistaa kaksi autoa, joissa on samanlaiset renkaat, ja ajaa niillä vuoronperään. Vähitellen voisi muodostaa jonkinlaisen käsityksen siitä, miten autot käyttäytyvät, ja onko niiden käyttäytymisessä ääriolosuhteissa (ja millaisissa olosuhteissa) eroa.
Nastarenkaista ja kitkarenkaista minulla ei ole jyrkkää mielipidettä.
Aina ei ole väliä, millaiset renkaat autossa on. Talvi voi yllättää jo muutaman metrin ajon jälkeen.
Tuosta muistui mieleen kun aikoinaan itsekin peruutin vieraassa paikassa pihasta tielle ja oikaisin tyhjän päälle aurattua "hämäystietä" takapyörän ojaan. Onneksi autona oli silloin kevyt japanilainen, joten sain perän nostettua takaisin kantavalle maalle ja matka jatkui.
Mielestäni täällä on sivuutettu kokonaan Norjan tilanne. Nastarenkaiden kiellon jälkeen vakavat kolarit eivät ole lisääntyneet - päinvastoin.
Norjasssa ei ole kielletty nastarenkaita!
Asiaan vaikuttaa muutenkin monta tekijää.
- Norjassa liikenne on hyvin erityyppistä kuin Suomessa, henkilöautoliikenteen osuus on vähäisempi pidemmän matkan liikenteestä. Kaikki suuret kaupungit Osloa lukuun ottamatta sijaitsevat Atlantin rannikolla jossa Golf-virran vaikutus on vahva. Esim Stavangerissa ei keskilämpötila ole miinuksella minään kuukautena koko vuodessa ja pitää mennä rannikolla hyvin pohjoiseen ennen kuin päästään edes Helsingin keskilämpötiloihin. Suuri osa liikenteestä kulkee rannikolla.
- Vuorilla ääriolosuhteissa lumiketjut on nastoja paremmat, aivan kuten Alpeillakin on todettu jo aikaa sitten.
- Norjassa on merkittävästi laskettu ajonopeuksia.
Olen ollut tekevinäni täällä pks seudulla havainnon, että nastojen aiheuttamaa autojen kuraantumista märällä kelillä tapahtuu nykyään vähemmän kuin ennen. Olettaen, että havaintoni on oikea, onko syy:
Kitkoja on pks seudulla suurempi osuus kun muualla
Autojen nastarenkaat ovat kuluneet eivätkä niitä ole vaihdettu uusiin vai
Nastarenkaissa nastat ovat keventyneet ja ulkonemat pienentyneet uusien määräysten myötä
Ehkäpä sittenkin syynä ovat kaikki nuo. Joka tapauksessa, kehitys on myönteistä vaikkakin kiusallisen hidasta.
Ja tuo kuraantuminen muutenkin on aivan toissijainen seikka. Sitä ei voi oikein haitaksi laskea. Jos auto ei kuraannu niin se entistä enemmän suolaantuu.
Olen ollut tekevinäni täällä pks seudulla havainnon, että nastojen aiheuttamaa autojen kuraantumista märällä kelillä tapahtuu nykyään vähemmän kuin ennen. Olettaen, että havaintoni on oikea, onko syy:
Kitkoja on pks seudulla suurempi osuus kun muualla
Autojen nastarenkaat ovat kuluneet eivätkä niitä ole vaihdettu uusiin vai
Nastarenkaissa nastat ovat keventyneet ja ulkonemat pienentyneet uusien määräysten myötä
Ehkäpä sittenkin syynä ovat kaikki nuo. Joka tapauksessa, kehitys on myönteistä vaikkakin kiusallisen hidasta.
Enpä usko. Pikemminkin sääolosuhteet. Runsaslumisuus tai sateisuus helpottaa tilannetta kuran suhteen. Sää/keliolosuhteista hakisin selittäjää ja ehkä myös suolauksesta kun lumen ja veden vuoksi pitoisuudet eivät ole niin vahvoja vaan huuhtoutuvat paremmin pois. Kyllä minäkin muistan jotain viisi vuotta sitten nähneeni huomattavasti likaisempia autoja kuin nyt, ja nyt tuntuu ettei edes hirveästi ole joutunut pesemään. Kuitenkin tiet urautuvat samaan malliin kuin ennenkin. Jostain syystä se kura on päätynyt muualle kuin autojen kylkiin. Toisaalta muutama sellainen päivä on ollut, että likaista kuravelliä on lentänyt lasiin reilusti , mutta sitten on taas tullut heti lunta, joka on huuhtonut sen pois.
Toisaalta muutama sellainen päivä on ollut, että likaista kuravelliä on lentänyt lasiin reilusti , mutta sitten on taas tullut heti lunta, joka on huuhtonut sen pois.
pakko kysyä millaista lunta teilläpäin oikein sataa?
koska äkkinäiseltään luulisi tuon olevan mahdotonta...
Mielestäni täällä on sivuutettu kokonaan Norjan tilanne. Nastarenkaiden kiellon jälkeen vakavat kolarit eivät ole lisääntyneet - päinvastoin.
Norjasssa ei ole kielletty nastarenkaita!
Asiaan vaikuttaa muutenkin monta tekijää.
- Norjassa liikenne on hyvin erityyppistä kuin Suomessa, henkilöautoliikenteen osuus on vähäisempi pidemmän matkan liikenteestä. Kaikki suuret kaupungit Osloa lukuun ottamatta sijaitsevat Atlantin rannikolla jossa Golf-virran vaikutus on vahva. Esim Stavangerissa ei keskilämpötila ole miinuksella minään kuukautena koko vuodessa ja pitää mennä rannikolla hyvin pohjoiseen ennen kuin päästään edes Helsingin keskilämpötiloihin. Suuri osa liikenteestä kulkee rannikolla.
- Vuorilla ääriolosuhteissa lumiketjut on nastoja paremmat, aivan kuten Alpeillakin on todettu jo aikaa sitten.
- Norjassa on merkittävästi laskettu ajonopeuksia.
en ole kyllä tavannut ensimmäistäkkän henkilöä joka ei vaihtaisi talvirenkaita alle,mutta onhan varmasti niitäkin koska löytyy myös suomestakin...
esim. ainoastaan E6 pohjoiseen on normaali 80km/h oslon alueen teistä muut on pudotettu 60km/h aikavälille 01.11-01.05 nimikkeellä ympäristö nopeusrajoitus.
tuossa ennen joulua pakkasta oli hiukan enempi kuin normaalisti oslossa niin kehoitettiin jo jättämään autoja kotiin koska pakokaasupäästöt kasvoivat kun ei tuullut yhtään
Tuli aivan omin silmin nähtyä viikko takaperin Kurun suunnalla, kuinka puhtaan valkoinen umpeen jäätynyt tie muuttui ruskeaksi ojia myöten tasan samassa kohtaa missä suolattu osuus alkoi. Ilmeisesti siis tässä kohtaa kaikki nastarengasautoilijat olivat ilmestyneet jostain sivutieltä nastapölyineen sotkemaan päätietä?
Oletko koskaan touhunnut keittiössä? Kurkkaapa suolapurkkiin, se on puhtaanvalkoista ainetta. Se kaikki ruskeisuus mitä tiellä ja pientareilla tulee suolauksen alkamiskohdasta lähtien vastaa, aiheutuu nastarenkaiden tienpinnasta jyrsimistä hiukkasta. Kuivana se on aika harmaata pölyä ja jäässä kiinniollessaan sitä ei juurikaan huomaa, mutta sulatessa se tulee silmille.
Hiukan on viimeisten vusoikymmenten aikana jäänyt tuo kitkarenkaiden kehitys jälkeen nastarenkaiden vastaavasta. Lueskelin tuossa juuri Tekniikan maailman 17/77. Siinä on vertailussa vastakkain kolmet nastarenkaat ja kolmet kitkarenkaat. Lopputulokset ovat tässä:
1. nastarengas Pirelli Cinturato MS35 arvosana 10
2. Nastarengas Firestone T&C-1 Arvosana 9,5
3. Nastarengas Nokian Hakkapeliitta NR06 arvosana 9+
Siis vielä 70-luvulla kitkarenkailla oltiin noinkin lähellä nastarenkaita arvosanojen mukaan. Nykyisin ero tuntuu olevan hiukan suurempi. Tuo voittaja Pirelli ja viidenneksi tulltu pirelli oli testissä sama rengas, voittaja oli vaan nastoitettu. voittajarenkaassa nastoja oli 110 kpl (ulkonema 1,5mm), kakkoseksi tulleessa 80 kpl (ulkonema 1,4 mm) ja kolmanneksi tulleessa nastoja oli 140kpl (ulkonema 0,9mm).
Samassa numerossa oli esitelty muuten Ruotsissa testikäytössä ollut Saabin sähkökäyttöinen jakeluauto, jossa mm. jarrutusenergian talteenottojärjestelmä.
No miksi esim. Stavangerissa pitäisi kaikkien aivan pakolla käyttää talvirenkaita, eihän Tanskassa ja Englannissakaan pidä. Jos ajelee autollaan vain tuolla rannikkokaistaleella eikä pakonomaista tarvetta ole aina lähteä liikkeelle, ei talvirenkaita tarvitse sen kummemmin kuin Englannissakaan. Minusta on vain fiksua että on mahdollisuus valita, toisin kuin näiden nastarengaskielto-vauhkoilijoiden jutuissa. Tosin en ole Norjassa juuri nähnyt talvirenkaattomia autoja talvisaikaan.
Ja Norjan nopeusrajoitukset on tässä syytä huomioida. Suomessakin voidaan ajaa millä renkailla vaan nykyistä paremmallla turvallisuustasolla, jos maksimirajoitus on 80 ja suurin osa teistä 60-rajoitteisia talvella. Minä en ainakaan halua siirtyä noihin rajoituksiin, mutta ehkä sinulla on mielihalua päästä ajamaan Helsinki-Laukaa väliä keskinopeudella 55 km/h.
Oletko koskaan touhunnut keittiössä? Kurkkaapa suolapurkkiin, se on puhtaanvalkoista ainetta. Se kaikki ruskeisuus mitä tiellä ja pientareilla tulee suolauksen alkamiskohdasta lähtien vastaa, aiheutuu nastarenkaiden tienpinnasta jyrsimistä hiukkasta. Kuivana se on aika harmaata pölyä ja jäässä kiinniollessaan sitä ei juurikaan huomaa, mutta sulatessa se tulee silmille.
Teiden irtotavaran koostumus prosentteina kokonaismassasta on tiedossa. Olen referoinut useaan kertaan tutkimusta, jossa todistetaan että irtotavarasta (tieosuudesta riippuen) ainoastaan noin 2-5% on peräisin nastarenkaiden kulutuksesta. Kaikki muu moska on tielle kylvettyä hiekkaa ja suolaa, minkä sinä ansiokkaasti ja tarkoituksellisesti unohdat koko ajan.
Oletko koskaan touhunnut keittiössä? Kurkkaapa suolapurkkiin, se on puhtaanvalkoista ainetta. Se kaikki ruskeisuus mitä tiellä ja pientareilla tulee suolauksen alkamiskohdasta lähtien vastaa, aiheutuu nastarenkaiden tienpinnasta jyrsimistä hiukkasta. Kuivana se on aika harmaata pölyä ja jäässä kiinniollessaan sitä ei juurikaan huomaa, mutta sulatessa se tulee silmille.
Teiden irtotavaran koostumus prosentteina kokonaismassasta on tiedossa. Olen referoinut useaan kertaan tutkimusta, jossa todistetaan että irtotavarasta (tieosuudesta riippuen) ainoastaan noin 2-5% on peräisin nastarenkaiden kulutuksesta. Kaikki muu moska on tielle kylvettyä hiekkaa ja suolaa, minkä sinä ansiokkaasti ja tarkoituksellisesti unohdat koko ajan.
Pääsääntöisesti tiellä ei ajourissa ole mitään raskaampaa irtotavaraa. Se on ihan turha yrittää selittää joillain tielle levitetyillä hiekkamäärillä joka muuten nopeasti leviää pois tieltä, kun ei se kuran väriaines mistään muusta voi olla peräisin kuin nastojen jyrsimästä pölystä. Hyvin harvoin hiekkaa käytetään pääväylillä, mutta koko nastarengaskauden ne ovat kurassa ja pölyssä sen mukaan miten sääölösuhteet sitä tuotettua pölyä sitovat ja vapauttavat. Yhden kivenjyvän jauhamalla muuten saa aikamonta mikroskooppista pölyhiukkasta, jotka eivät paina juuri mitään.
Hiukan on viimeisten vusoikymmenten aikana jäänyt tuo kitkarenkaiden kehitys jälkeen nastarenkaiden vastaavasta. Lueskelin tuossa juuri Tekniikan maailman 17/77. Siinä on vertailussa vastakkain kolmet nastarenkaat ja kolmet kitkarenkaat. Lopputulokset ovat tässä:
Siis vielä 70-luvulla kitkarenkailla oltiin noinkin lähellä nastarenkaita arvosanojen mukaan. Nykyisin ero tuntuu olevan hiukan suurempi. Tuo voittaja Pirelli ja viidenneksi tulltu pirelli oli testissä sama rengas, voittaja oli vaan nastoitettu. voittajarenkaassa nastoja oli 110 kpl (ulkonema 1,5mm), kakkoseksi tulleessa 80 kpl (ulkonema 1,4 mm) ja kolmanneksi tulleessa nastoja oli 140kpl (ulkonema 0,9mm).
Samassa numerossa oli esitelty muuten Ruotsissa testikäytössä ollut Saabin sähkökäyttöinen jakeluauto, jossa mm. jarrutusenergian talteenottojärjestelmä.
Arvosanat ovat täysin subjektiivinen asia, eikä niitä voi vertailla keskenään eri aikakausilta.
Oletko koskaan touhunnut keittiössä? Kurkkaapa suolapurkkiin, se on puhtaanvalkoista ainetta. Se kaikki ruskeisuus mitä tiellä ja pientareilla tulee suolauksen alkamiskohdasta lähtien vastaa, aiheutuu nastarenkaiden tienpinnasta jyrsimistä hiukkasta. Kuivana se on aika harmaata pölyä ja jäässä kiinniollessaan sitä ei juurikaan huomaa, mutta sulatessa se tulee silmille.
Teiden irtotavaran koostumus prosentteina kokonaismassasta on tiedossa. Olen referoinut useaan kertaan tutkimusta, jossa todistetaan että irtotavarasta (tieosuudesta riippuen) ainoastaan noin 2-5% on peräisin nastarenkaiden kulutuksesta. Kaikki muu moska on tielle kylvettyä hiekkaa ja suolaa, minkä sinä ansiokkaasti ja tarkoituksellisesti unohdat koko ajan.
Pääsääntöisesti tiellä ei ajourissa ole mitään raskaampaa irtotavaraa. Se on ihan turha yrittää selittää joillain tielle levitetyillä hiekkamäärillä joka muuten nopeasti leviää pois tieltä, kun ei se kuran väriaines mistään muusta voi olla peräisin kuin nastojen jyrsimästä pölystä. Hyvin harvoin hiekkaa käytetään pääväylillä, mutta koko nastarengaskauden ne ovat kurassa ja pölyssä sen mukaan miten sääölösuhteet sitä tuotettua pölyä sitovat ja vapauttavat. Yhden kivenjyvän jauhamalla muuten saa aikamonta mikroskooppista pölyhiukkasta, jotka eivät paina juuri mitään.
Vaikka esim. Pohjoisessa käytetäänkin turvallisuussyistä lähinnä pelkästään nastarenkaita niin likaista kuraa ei juurikaan tiestöllä ole. Minä luulen, että se kura, joka on aivan turhamainen purnaamisen aihe tulee enemmänkin liikennemääristä ja sivuteiltä tuodusta liasta sun muusta. EIhän etelässä pitäisi kuraa olla ollenkaan teillä kun siellä on niin paljon fiksuja kitkarenkailijoita.
Hiukan on viimeisten vusoikymmenten aikana jäänyt tuo kitkarenkaiden kehitys jälkeen nastarenkaiden vastaavasta. Lueskelin tuossa juuri Tekniikan maailman 17/77. Siinä on vertailussa vastakkain kolmet nastarenkaat ja kolmet kitkarenkaat. Lopputulokset ovat tässä:
Siis vielä 70-luvulla kitkarenkailla oltiin noinkin lähellä nastarenkaita arvosanojen mukaan. Nykyisin ero tuntuu olevan hiukan suurempi. Tuo voittaja Pirelli ja viidenneksi tulltu pirelli oli testissä sama rengas, voittaja oli vaan nastoitettu. voittajarenkaassa nastoja oli 110 kpl (ulkonema 1,5mm), kakkoseksi tulleessa 80 kpl (ulkonema 1,4 mm) ja kolmanneksi tulleessa nastoja oli 140kpl (ulkonema 0,9mm).
Samassa numerossa oli esitelty muuten Ruotsissa testikäytössä ollut Saabin sähkökäyttöinen jakeluauto, jossa mm. jarrutusenergian talteenottojärjestelmä.
Arvosanat ovat täysin subjektiivinen asia, eikä niitä voi vertailla keskenään eri aikakausilta.
Hiukan on viimeisten vusoikymmenten aikana jäänyt tuo kitkarenkaiden kehitys jälkeen nastarenkaiden vastaavasta. Lueskelin tuossa juuri Tekniikan maailman 17/77. Siinä on vertailussa vastakkain kolmet nastarenkaat ja kolmet kitkarenkaat. Lopputulokset ovat tässä:
Siis vielä 70-luvulla kitkarenkailla oltiin noinkin lähellä nastarenkaita arvosanojen mukaan. Nykyisin ero tuntuu olevan hiukan suurempi. Tuo voittaja Pirelli ja viidenneksi tulltu pirelli oli testissä sama rengas, voittaja oli vaan nastoitettu. voittajarenkaassa nastoja oli 110 kpl (ulkonema 1,5mm), kakkoseksi tulleessa 80 kpl (ulkonema 1,4 mm) ja kolmanneksi tulleessa nastoja oli 140kpl (ulkonema 0,9mm).
Samassa numerossa oli esitelty muuten Ruotsissa testikäytössä ollut Saabin sähkökäyttöinen jakeluauto, jossa mm. jarrutusenergian talteenottojärjestelmä.
Arvosanat ovat täysin subjektiivinen asia, eikä niitä voi vertailla keskenään eri aikakausilta.
Mittaukset ovat pääpiirteittäin varmaan objektiiviset (lukuunottamatta subjektiivisia arvioita ja mittauskohteiden valintakriteereitä ), mutta arvosanajakauman hajonta ja keskiarvo (ja tietenkin osamittausten painotus) ovat testinlaatijan mielensä mukaisesti sovittamia. Testinlaatija päättää mitä vaaditaan kiitettävään suoritukseen tai mikä on luokaton.
Oletko koskaan touhunnut keittiössä? Kurkkaapa suolapurkkiin, se on puhtaanvalkoista ainetta. Se kaikki ruskeisuus mitä tiellä ja pientareilla tulee suolauksen alkamiskohdasta lähtien vastaa, aiheutuu nastarenkaiden tienpinnasta jyrsimistä hiukkasta. Kuivana se on aika harmaata pölyä ja jäässä kiinniollessaan sitä ei juurikaan huomaa, mutta sulatessa se tulee silmille.
Teiden irtotavaran koostumus prosentteina kokonaismassasta on tiedossa. Olen referoinut useaan kertaan tutkimusta, jossa todistetaan että irtotavarasta (tieosuudesta riippuen) ainoastaan noin 2-5% on peräisin nastarenkaiden kulutuksesta. Kaikki muu moska on tielle kylvettyä hiekkaa ja suolaa, minkä sinä ansiokkaasti ja tarkoituksellisesti unohdat koko ajan.
Pääsääntöisesti tiellä ei ajourissa ole mitään raskaampaa irtotavaraa. Se on ihan turha yrittää selittää joillain tielle levitetyillä hiekkamäärillä joka muuten nopeasti leviää pois tieltä, kun ei se kuran väriaines mistään muusta voi olla peräisin kuin nastojen jyrsimästä pölystä. Hyvin harvoin hiekkaa käytetään pääväylillä, mutta koko nastarengaskauden ne ovat kurassa ja pölyssä sen mukaan miten sääölösuhteet sitä tuotettua pölyä sitovat ja vapauttavat. Yhden kivenjyvän jauhamalla muuten saa aikamonta mikroskooppista pölyhiukkasta, jotka eivät paina juuri mitään.
Vaikka esim. Pohjoisessa käytetäänkin turvallisuussyistä lähinnä pelkästään nastarenkaita niin likaista kuraa ei juurikaan tiestöllä ole. Minä luulen, että se kura, joka on aivan turhamainen purnaamisen aihe tulee enemmänkin liikennemääristä ja sivuteiltä tuodusta liasta sun muusta. EIhän etelässä pitäisi kuraa olla ollenkaan teillä kun siellä on niin paljon fiksuja kitkarenkailijoita.
Etelässä on kylläkin tyhmiä nastarenkailijoita vielä paljon enemmän kuin pohjoisessa, jonka seurauksena haitatkin ovat suuremmat. Eikä etelässäkään kuraa näy pitkillä pakkasjaksoilla. Mutta kelin lauhtuessa se lumen ja jään sekaan varastoitunut lika sitten tulee näkyviin ja kuivuessa sieraimiin.
Pääsääntöisesti tiellä ei ajourissa ole mitään raskaampaa irtotavaraa. Se on ihan turha yrittää selittää joillain tielle levitetyillä hiekkamäärillä joka muuten nopeasti leviää pois tieltä, kun ei se kuran väriaines mistään muusta voi olla peräisin kuin nastojen jyrsimästä pölystä.
Minä haluaisin kuulla sen fysiikkaan liittyvän perustelun, jonka perusteella väität että ajourilta raskas aines siirtyy pois mutta kevyempi jää kuraamaan autoja. Eiköhän se jo perusfysiikan perusteella ole juurikin päinvastoin. Mitä raskaampaa ainesta, sen vähemmän se kulkeutuu muualle, kunnes jauhautuu pienemmäksi mössöksi tai siivotaan pois. Juuri tämän raskaamman aineksen ympärille kertyy kaikki muu aines, muuten ei hienojakoinen ainesosa voisi tiellä tai sen reunoillakaan säilyä, oli kyse sitten hienojakoisemmasta kiviaineksesta, polttoaineen palojätteistä tai mistä muusta hyvänsä.
Tästä syystä tie tai auto ei kovin paljon kuraannu pelkällä nastarenkailla ajolla, nastojen irrottama kiviaines on määrältään vähäisempää ja hienojakoisempaa ja kulkeutuu pois tieltä varsin nopeasti, jos tiellä ei ole hiekkaa ja suolaa joka sen varsinaisen kuran tekee.
Ja juurikin samasta syystä huomio pitää ensimmäisenä kiinnittää hiekoitukseen ja suolaukseen, jos halutaan ympräistökuormaa vähentää.
Hiekkaa ja suolaahan ei kaupungeissa tarvita lainkaan, jos sallitaan nastoilla ajo, käytetään bussilinjoilla ym tiekarhua (tuntematon väline Helsingissä, kuten tänä talvena on huomattu) ja velvoitetaan jalankulkijat käyttämään talveen sopivia kenkiä tai vastaaman itse likuasteluistaan jos tuo ei jollekulle sovi.
Minä en jaksa vängätä yhtään enempää niin yksinkertaisesta asiasta, ettei joku vaan ymmärrä paljailla ajourilla nastoilla ajaessa merkittävää jyrsimistä tapahtuvan ja ilman ei. Härnää jotakuta toista.
Että täällä jotkut jaksaa lässyttää nastojen pölyhaitoista, onko lukemisen ymmärtämisessä vaikeuksia, vai luuletteko että nastat kielletään jos jaksaa riittäästi jauhaa paskaa asian vierestä.
Mainio esimerkki paskanjauhannasta, ovat tyhjänpäiväiset helsinkiläiset virkamiehet, joille todellisuus on näköjään vieras käsite, kun taas puhutaan nastakiellosta mukamas pölyhaittojen varjolla.
Onko unohtunut taannoinen Hgin kaupungin tutkimus jossa ykskantaan todetaan että nastojen irroittama aines on 1-2% luokkaa loppu on tuhansia tonneja hiekoitushiekkaa ja rakennustyömailta renkaissa kulkeutuvaa savea multaa liejua ja paskaa rikkonaisista viemäreistä jne..
Onko tämä toistuva paskanjauhanta, yritys peittää kaupungin kyvyttömyys hallita minkäänlaista katujen kunnossapitoa, kuten olemme noista lumihommista jo saaneet nähdä että osaamisen taso on lapsen tasolla, ja ainoa mikä Hgissä toimii on usko omaan ylivertaisuuteen, vaikka muualla suomessa vastaavat hommat hoituu ongelmitta ja tekninen osaaminen ajaa Hgin ohi molemmilta puolilta niin että virkamiesten korvat vain heiluu.
Onko niin totaalisen vaikea ymmärtää, ja tajuta että aikoinaan talonmies pikkaraiset hoitivat kevään pölyongelmat harjan kottikärryn ja vesiletkun kanssa parissa päivässä pois päiväjärjestyksestä.
Luulisi virkamiehenkin tajuavan sen verran, ettei kaupungin tuhansia kilometrejä pystytä hoitamaan muutamilla kymmenillä harja autoilla tai huoltoyhtiöiden ahneuksissaan sopimilla kymmenien tai satojen taloyhtiöiden hoitoa vajavaisella riittämättömällä kalustolla.
Pölyongelma on tullut jäädäkseen kaikissa suomen kaupungeissa, koska jo alkeellisellakin laskutaidolla kuka tahansa tajuaa että suomen kesä rupeaa olemaan lopuillaan, kun pölyongelma saadaan hallintaan eli kyseessä on jatkuva oravanpyörä, joka ei poistu vaikka työaikaa kuinka käytetään lapsellisten tekosyiden etsimiseen ja kaupunkilaisten harhauttamiseen.
Jos ongelma haluttaisiin kontrolliin hiekan ja lumen osalta, niin kalustoa pitäisi lisätä satoihin tai tuhansiin koneisiin ja työntekijöihin, ja jokainen ymmärtää toivottavasti ettei maksumiehiä ihan helposti taida löytyä. Elikkä jos se helpottaa tosiasioiden unohtamista, niin jatkakaa hyvät kitkarengasautoilijat typerää itsepetostanne tyhjäpäiväisellä lässytyksellänne.
Minä en jaksa vängätä yhtään enempää niin yksinkertaisesta asiasta, ettei joku vaan ymmärrä paljailla ajourilla nastoilla ajaessa merkittävää jyrsimistä tapahtuvan ja ilman ei. Härnää jotakuta toista.
Äsken puhuit ihan eri asiasta, mutta ilmeisesti katsot paremmaksi vaihtaa puheenaihetta kuin vastata siihen mistä puhuttiin.
Nastat kuluttavat tietä, mutta tuo ei muodosta kovin merkittävää osaa teiden korjauskustannuksista toisin kuin olet väittänyt. Kulut ovat muutama kymppi vuodessa per liikenteessä oleva auto, paljon paljon pienemmät kuin esim. itse rengaskustannukset. Samoin olet esittänyt täysin todellisuuden vastaisia väitteitä nastojen aiheuttaman pölyn ja irtotavaran määrästä suhteessa hiekoitushiekkaan, suolaan ja kaikkeen muuhun mitä kaduille kulkeutuu. Samoin väitit vielä äsken, että raskas hiekoitustavara kulkeutuu pois ajourilta ja niiden läheisyydestä pölyämästä, mutta vain ja ainoastaan kevyempi aines jostain ihmeen syystä pysyisi siellä.
Mikään pakko ei myöskään ole ajaa aina samaa uraa, ajoi sitten nastoilla tai ilman. Tuota samaa uraa ajamista pidän paljon merkittävämpänä tekijänä teiden kulumisen kannalta kuin itse rengastusta. Konstit ovat ihan väärät kuitenkin jos asiaa ratkaistaan renkaiden avulla. Ei idiotismi parane renkaita vaihtamalla, kuten ei myöskään kaupunkien kunnostapito ja siivouskalusto ja niihin liittyvät asenteet joista olen misarin kanssa tismalleen samaa mieltä.
Kuten Hesarissa todettiin: ennen oli kinos, lapio ja talonmies, nyt on enää vain kinos. Sama koskee hiekoitusta ja kaikkea muutakin kaupungin sotkemista, esim. rakennustyömaat joilla ei näytä käytännössä olevan mitään velvoitteita katujen putsaukseen ja jälkiensä siivoukseen, kuten ei näytä pätevän kiinteistönomistajienkaan osalta lain määräämä velvoite kiinteisön edustalla olevien katujen ja parkkipaikkojen asiallisesta kunnossapidosta.
Pöly- ym ongelman ratkaisu löytyy asiallisesta kunnossapidosta ja kurinpalautuksesta sotkemisten ja siivousvelvollisuuksien suhteen. Aika sotkuinen ja nuhjuinen kaupunki tuo Helsinki alkaa olla kaiken kaikkiaan, jos sitä vertaa moneen muuhun samankokoiseen tai isompaankin paikkaan.
Eikös sitten suola olekin ihan hyvä asia. Ei tule pölyä eikä mitään muutakaan? Ehkä se on sitten valittava ihmishenkien menetysten (liukkaus, liikenneonnettomuudet) sekä mukavuuden (suolaus, likaantuminen) välillä. Itsekkäät ihmiset ja laajemmin asiaa ajattelevat lajikoituvat kätevästi tämän ajattelutavan kautta. Onko tärkeämpää yleinen turvallisuus vai minun premium-autoni puhtaus.
Eikös sitten suola olekin ihan hyvä asia. Ei tule pölyä eikä mitään muutakaan? Ehkä se on sitten valittava ihmishenkien menetysten (liukkaus, liikenneonnettomuudet) sekä mukavuuden (suolaus, likaantuminen) välillä. Itsekkäät ihmiset ja laajemmin asiaa ajattelevat lajikoituvat kätevästi tämän ajattelutavan kautta. Onko tärkeämpää yleinen turvallisuus vai minun premium-autoni puhtaus.
Suolan käytön syyhän on selkeä - liukkauden torjunta. Turvallisuusetu on sekin hyvin selvästi osoitettu. Lisäetu on se, että se pitää kadut märkänä jolloin ne eivät pölise kuin vasta kuivuessaan.
Haittoja ei ole kaikkia edes tutkittu, mutta selkeimpiä ovat:
- levitys- ja hankintakustannukset
- vesistöjen, maaperän ja pohjaveden suolaantuminen
mikahe:
Liikenteessä tuon kyllä huomaa. Joskus jopa herää epäilys siitä, onko tietyillä automalleilla negatiivinen vaikutus ajotaitoon.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/01/helsinki_pohtii_rajoituksia_nastarenkaille_2300961.html
Yli-insinööri Juha Valtonen Liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo, että ministeriöllä on valmius osallistua Helsingin tutkimushankkeeseen. Paljon olisi kyllä tehtävissä valistuksellakin, ja toisaalta parin vuoden päästä uusissa renkaissa jo vähennetään nastojen määrää.
Valtonen näkee nastarenkaissa hyvääkin, ne rikkovat jään pintaa ja vähentävät katujen liukkautta.
- Nastarenkaiden vähentyminen pitäisi tässä pölyasiassa saada toteutettua niin, ettei se samanaikaisesti edellytä hiekoituksen lisäämistä, mikä taas aiheuttaa pölyä. Tässä on aika monitahoisesta ja vaikeasta ongelmasta kyse.
Olennaisen asian on pystynyt yli-insinöörikin päättelemään ihan itse vai olisiko sittenkin lukenut TM:n keskustelupalstaa?
Jos lukee tätä, niin kerrotaanpa että ne tiet olisivat aivan riittävän karheita nastapölyongelma-alueilla, vaikka nastojen käyttö vähenisi 5%tiin. Hijaisia ja hitaita sivuteitä voidaan hiekottaa ne eivät ole ongelma kokonaisuuden kannalta. Ongelma ovat vilkasliikenteiset päätiet, jotka vieläpä pidetään suolalla sulana elleivät muuten paljastu, niin ongelma korostuu.
Olen ollut tekevinäni täällä pks seudulla havainnon, että nastojen aiheuttamaa autojen kuraantumista märällä kelillä tapahtuu nykyään vähemmän kuin ennen. Olettaen, että havaintoni on oikea, onko syy:
Kitkoja on pks seudulla suurempi osuus kun muualla Autojen nastarenkaat ovat kuluneet eivätkä niitä ole vaihdettu uusiin vai Nastarenkaissa nastat ovat keventyneet ja ulkonemat pienentyneet uusien määräysten myötä
Ehkäpä sittenkin syynä ovat kaikki nuo. Joka tapauksessa, kehitys on myönteistä vaikkakin kiusallisen hidasta.
mikahe:
Näistä automalleista pitäisi tehdä luettelo. Olisihan tällainen asia otettava huomioon liikennevakuutusmaksuissa.
Itselläni ei ole kokemusta monista automalleista, mutta jo vähäisen kokemukseni perusteella uskallan väittää, että autojen liukkaan kelin ominaisuuksissa on eroa. Joku auto edellyttää kuljettajalta suurempaa varovaisuutta ja valppautta ja taitoa kuin jokin toinen auto. Tavallinen autoilija ei aina voi tietää, milloin autojen eroissa onkin kyse renkaiden eroista. Pitäisi omistaa kaksi autoa, joissa on samanlaiset renkaat, ja ajaa niillä vuoronperään. Vähitellen voisi muodostaa jonkinlaisen käsityksen siitä, miten autot käyttäytyvät, ja onko niiden käyttäytymisessä ääriolosuhteissa (ja millaisissa olosuhteissa) eroa.
Nastarenkaista ja kitkarenkaista minulla ei ole jyrkkää mielipidettä.
Aina ei ole väliä, millaiset renkaat autossa on. Talvi voi yllättää jo muutaman metrin ajon jälkeen.
http://kuvajako.net/images/44685786301993143855.jpg
SO2001:
Tuosta muistui mieleen kun aikoinaan itsekin peruutin vieraassa paikassa pihasta tielle ja oikaisin tyhjän päälle aurattua "hämäystietä" takapyörän ojaan. Onneksi autona oli silloin kevyt japanilainen, joten sain perän nostettua takaisin kantavalle maalle ja matka jatkui.
AkiK:
Norjassa ei ole edes talvirengaspakkoa.
pete61:
Ja tuo kuraantuminen muutenkin on aivan toissijainen seikka. Sitä ei voi oikein haitaksi laskea. Jos auto ei kuraannu niin se entistä enemmän suolaantuu.
pete61:
Enpä usko. Pikemminkin sääolosuhteet. Runsaslumisuus tai sateisuus helpottaa tilannetta kuran suhteen. Sää/keliolosuhteista hakisin selittäjää ja ehkä myös suolauksesta kun lumen ja veden vuoksi pitoisuudet eivät ole niin vahvoja vaan huuhtoutuvat paremmin pois. Kyllä minäkin muistan jotain viisi vuotta sitten nähneeni huomattavasti likaisempia autoja kuin nyt, ja nyt tuntuu ettei edes hirveästi ole joutunut pesemään. Kuitenkin tiet urautuvat samaan malliin kuin ennenkin. Jostain syystä se kura on päätynyt muualle kuin autojen kylkiin. Toisaalta muutama sellainen päivä on ollut, että likaista kuravelliä on lentänyt lasiin reilusti , mutta sitten on taas tullut heti lunta, joka on huuhtonut sen pois.
drive:
pakko kysyä millaista lunta teilläpäin oikein sataa?
koska äkkinäiseltään luulisi tuon olevan mahdotonta...
mikahe:
en ole kyllä tavannut ensimmäistäkkän henkilöä joka ei vaihtaisi talvirenkaita alle,mutta onhan varmasti niitäkin koska löytyy myös suomestakin...
esim. ainoastaan E6 pohjoiseen on normaali 80km/h oslon alueen teistä muut on pudotettu 60km/h aikavälille 01.11-01.05 nimikkeellä ympäristö nopeusrajoitus.
tuossa ennen joulua pakkasta oli hiukan enempi kuin normaalisti oslossa niin kehoitettiin jo jättämään autoja kotiin koska pakokaasupäästöt kasvoivat kun ei tuullut yhtään
p128194:
Oletko koskaan touhunnut keittiössä? Kurkkaapa suolapurkkiin, se on puhtaanvalkoista ainetta. Se kaikki ruskeisuus mitä tiellä ja pientareilla tulee suolauksen alkamiskohdasta lähtien vastaa, aiheutuu nastarenkaiden tienpinnasta jyrsimistä hiukkasta. Kuivana se on aika harmaata pölyä ja jäässä kiinniollessaan sitä ei juurikaan huomaa, mutta sulatessa se tulee silmille.
Hiukan on viimeisten vusoikymmenten aikana jäänyt tuo kitkarenkaiden kehitys jälkeen nastarenkaiden vastaavasta. Lueskelin tuossa juuri Tekniikan maailman 17/77. Siinä on vertailussa vastakkain kolmet nastarenkaat ja kolmet kitkarenkaat. Lopputulokset ovat tässä:
1. nastarengas Pirelli Cinturato MS35 arvosana 10
2. Nastarengas Firestone T&C-1 Arvosana 9,5
3. Nastarengas Nokian Hakkapeliitta NR06 arvosana 9+
4. Kitkarengas Gislaved Frost M+S arvosana 8,5
5. Kitkarengas Pirelli Cinturato MS35 arvosama 8+
6. Kitkarengas Metzeler Alpin Steel M+S arvosana 8
Siis vielä 70-luvulla kitkarenkailla oltiin noinkin lähellä nastarenkaita arvosanojen mukaan. Nykyisin ero tuntuu olevan hiukan suurempi. Tuo voittaja Pirelli ja viidenneksi tulltu pirelli oli testissä sama rengas, voittaja oli vaan nastoitettu. voittajarenkaassa nastoja oli 110 kpl (ulkonema 1,5mm), kakkoseksi tulleessa 80 kpl (ulkonema 1,4 mm) ja kolmanneksi tulleessa nastoja oli 140kpl (ulkonema 0,9mm).
Samassa numerossa oli esitelty muuten Ruotsissa testikäytössä ollut Saabin sähkökäyttöinen jakeluauto, jossa mm. jarrutusenergian talteenottojärjestelmä.
mikahe:
No miksi esim. Stavangerissa pitäisi kaikkien aivan pakolla käyttää talvirenkaita, eihän Tanskassa ja Englannissakaan pidä. Jos ajelee autollaan vain tuolla rannikkokaistaleella eikä pakonomaista tarvetta ole aina lähteä liikkeelle, ei talvirenkaita tarvitse sen kummemmin kuin Englannissakaan. Minusta on vain fiksua että on mahdollisuus valita, toisin kuin näiden nastarengaskielto-vauhkoilijoiden jutuissa. Tosin en ole Norjassa juuri nähnyt talvirenkaattomia autoja talvisaikaan.
Ja Norjan nopeusrajoitukset on tässä syytä huomioida. Suomessakin voidaan ajaa millä renkailla vaan nykyistä paremmallla turvallisuustasolla, jos maksimirajoitus on 80 ja suurin osa teistä 60-rajoitteisia talvella. Minä en ainakaan halua siirtyä noihin rajoituksiin, mutta ehkä sinulla on mielihalua päästä ajamaan Helsinki-Laukaa väliä keskinopeudella 55 km/h.
drive:
Teiden irtotavaran koostumus prosentteina kokonaismassasta on tiedossa. Olen referoinut useaan kertaan tutkimusta, jossa todistetaan että irtotavarasta (tieosuudesta riippuen) ainoastaan noin 2-5% on peräisin nastarenkaiden kulutuksesta. Kaikki muu moska on tielle kylvettyä hiekkaa ja suolaa, minkä sinä ansiokkaasti ja tarkoituksellisesti unohdat koko ajan.
AkiK:
Pääsääntöisesti tiellä ei ajourissa ole mitään raskaampaa irtotavaraa. Se on ihan turha yrittää selittää joillain tielle levitetyillä hiekkamäärillä joka muuten nopeasti leviää pois tieltä, kun ei se kuran väriaines mistään muusta voi olla peräisin kuin nastojen jyrsimästä pölystä. Hyvin harvoin hiekkaa käytetään pääväylillä, mutta koko nastarengaskauden ne ovat kurassa ja pölyssä sen mukaan miten sääölösuhteet sitä tuotettua pölyä sitovat ja vapauttavat. Yhden kivenjyvän jauhamalla muuten saa aikamonta mikroskooppista pölyhiukkasta, jotka eivät paina juuri mitään.
ddr5:
Arvosanat ovat täysin subjektiivinen asia, eikä niitä voi vertailla keskenään eri aikakausilta.
drive:
Vaikka esim. Pohjoisessa käytetäänkin turvallisuussyistä lähinnä pelkästään nastarenkaita niin likaista kuraa ei juurikaan tiestöllä ole. Minä luulen, että se kura, joka on aivan turhamainen purnaamisen aihe tulee enemmänkin liikennemääristä ja sivuteiltä tuodusta liasta sun muusta. EIhän etelässä pitäisi kuraa olla ollenkaan teillä kun siellä on niin paljon fiksuja kitkarenkailijoita.
drive:
Eivätkö arvosanat perustu objektiivisiin mittauksiin?
ddr5:
Mittaukset ovat pääpiirteittäin varmaan objektiiviset (lukuunottamatta subjektiivisia arvioita ja mittauskohteiden valintakriteereitä ), mutta arvosanajakauman hajonta ja keskiarvo (ja tietenkin osamittausten painotus) ovat testinlaatijan mielensä mukaisesti sovittamia. Testinlaatija päättää mitä vaaditaan kiitettävään suoritukseen tai mikä on luokaton.
ddr5:
Etelässä on kylläkin tyhmiä nastarenkailijoita vielä paljon enemmän kuin pohjoisessa, jonka seurauksena haitatkin ovat suuremmat. Eikä etelässäkään kuraa näy pitkillä pakkasjaksoilla. Mutta kelin lauhtuessa se lumen ja jään sekaan varastoitunut lika sitten tulee näkyviin ja kuivuessa sieraimiin.
drive:
Minä haluaisin kuulla sen fysiikkaan liittyvän perustelun, jonka perusteella väität että ajourilta raskas aines siirtyy pois mutta kevyempi jää kuraamaan autoja. Eiköhän se jo perusfysiikan perusteella ole juurikin päinvastoin. Mitä raskaampaa ainesta, sen vähemmän se kulkeutuu muualle, kunnes jauhautuu pienemmäksi mössöksi tai siivotaan pois. Juuri tämän raskaamman aineksen ympärille kertyy kaikki muu aines, muuten ei hienojakoinen ainesosa voisi tiellä tai sen reunoillakaan säilyä, oli kyse sitten hienojakoisemmasta kiviaineksesta, polttoaineen palojätteistä tai mistä muusta hyvänsä.
Tästä syystä tie tai auto ei kovin paljon kuraannu pelkällä nastarenkailla ajolla, nastojen irrottama kiviaines on määrältään vähäisempää ja hienojakoisempaa ja kulkeutuu pois tieltä varsin nopeasti, jos tiellä ei ole hiekkaa ja suolaa joka sen varsinaisen kuran tekee.
Ja juurikin samasta syystä huomio pitää ensimmäisenä kiinnittää hiekoitukseen ja suolaukseen, jos halutaan ympräistökuormaa vähentää.
Hiekkaa ja suolaahan ei kaupungeissa tarvita lainkaan, jos sallitaan nastoilla ajo, käytetään bussilinjoilla ym tiekarhua (tuntematon väline Helsingissä, kuten tänä talvena on huomattu) ja velvoitetaan jalankulkijat käyttämään talveen sopivia kenkiä tai vastaaman itse likuasteluistaan jos tuo ei jollekulle sovi.
Minä en jaksa vängätä yhtään enempää niin yksinkertaisesta asiasta, ettei joku vaan ymmärrä paljailla ajourilla nastoilla ajaessa merkittävää jyrsimistä tapahtuvan ja ilman ei. Härnää jotakuta toista.
Että täällä jotkut jaksaa lässyttää nastojen pölyhaitoista, onko lukemisen ymmärtämisessä vaikeuksia, vai luuletteko että nastat kielletään jos jaksaa riittäästi jauhaa paskaa asian vierestä.
Mainio esimerkki paskanjauhannasta, ovat tyhjänpäiväiset helsinkiläiset virkamiehet, joille todellisuus on näköjään vieras käsite, kun taas puhutaan nastakiellosta mukamas pölyhaittojen varjolla.
Onko unohtunut taannoinen Hgin kaupungin tutkimus jossa ykskantaan todetaan että nastojen irroittama aines on 1-2% luokkaa loppu on tuhansia tonneja hiekoitushiekkaa ja rakennustyömailta renkaissa kulkeutuvaa savea multaa liejua ja paskaa rikkonaisista viemäreistä jne..
Onko tämä toistuva paskanjauhanta, yritys peittää kaupungin kyvyttömyys hallita minkäänlaista katujen kunnossapitoa, kuten olemme noista lumihommista jo saaneet nähdä että osaamisen taso on lapsen tasolla, ja ainoa mikä Hgissä toimii on usko omaan ylivertaisuuteen, vaikka muualla suomessa vastaavat hommat hoituu ongelmitta ja tekninen osaaminen ajaa Hgin ohi molemmilta puolilta niin että virkamiesten korvat vain heiluu.
Onko niin totaalisen vaikea ymmärtää, ja tajuta että aikoinaan talonmies pikkaraiset hoitivat kevään pölyongelmat harjan kottikärryn ja vesiletkun kanssa parissa päivässä pois päiväjärjestyksestä.
Luulisi virkamiehenkin tajuavan sen verran, ettei kaupungin tuhansia kilometrejä pystytä hoitamaan muutamilla kymmenillä harja autoilla tai huoltoyhtiöiden ahneuksissaan sopimilla kymmenien tai satojen taloyhtiöiden hoitoa vajavaisella riittämättömällä kalustolla.
Pölyongelma on tullut jäädäkseen kaikissa suomen kaupungeissa, koska jo alkeellisellakin laskutaidolla kuka tahansa tajuaa että suomen kesä rupeaa olemaan lopuillaan, kun pölyongelma saadaan hallintaan eli kyseessä on jatkuva oravanpyörä, joka ei poistu vaikka työaikaa kuinka käytetään lapsellisten tekosyiden etsimiseen ja kaupunkilaisten harhauttamiseen.
Jos ongelma haluttaisiin kontrolliin hiekan ja lumen osalta, niin kalustoa pitäisi lisätä satoihin tai tuhansiin koneisiin ja työntekijöihin, ja jokainen ymmärtää toivottavasti ettei maksumiehiä ihan helposti taida löytyä. Elikkä jos se helpottaa tosiasioiden unohtamista, niin jatkakaa hyvät kitkarengasautoilijat typerää itsepetostanne tyhjäpäiväisellä lässytyksellänne.
drive:
Äsken puhuit ihan eri asiasta, mutta ilmeisesti katsot paremmaksi vaihtaa puheenaihetta kuin vastata siihen mistä puhuttiin.
Nastat kuluttavat tietä, mutta tuo ei muodosta kovin merkittävää osaa teiden korjauskustannuksista toisin kuin olet väittänyt. Kulut ovat muutama kymppi vuodessa per liikenteessä oleva auto, paljon paljon pienemmät kuin esim. itse rengaskustannukset. Samoin olet esittänyt täysin todellisuuden vastaisia väitteitä nastojen aiheuttaman pölyn ja irtotavaran määrästä suhteessa hiekoitushiekkaan, suolaan ja kaikkeen muuhun mitä kaduille kulkeutuu. Samoin väitit vielä äsken, että raskas hiekoitustavara kulkeutuu pois ajourilta ja niiden läheisyydestä pölyämästä, mutta vain ja ainoastaan kevyempi aines jostain ihmeen syystä pysyisi siellä.
Mikään pakko ei myöskään ole ajaa aina samaa uraa, ajoi sitten nastoilla tai ilman. Tuota samaa uraa ajamista pidän paljon merkittävämpänä tekijänä teiden kulumisen kannalta kuin itse rengastusta. Konstit ovat ihan väärät kuitenkin jos asiaa ratkaistaan renkaiden avulla. Ei idiotismi parane renkaita vaihtamalla, kuten ei myöskään kaupunkien kunnostapito ja siivouskalusto ja niihin liittyvät asenteet joista olen misarin kanssa tismalleen samaa mieltä.
Kuten Hesarissa todettiin: ennen oli kinos, lapio ja talonmies, nyt on enää vain kinos. Sama koskee hiekoitusta ja kaikkea muutakin kaupungin sotkemista, esim. rakennustyömaat joilla ei näytä käytännössä olevan mitään velvoitteita katujen putsaukseen ja jälkiensä siivoukseen, kuten ei näytä pätevän kiinteistönomistajienkaan osalta lain määräämä velvoite kiinteisön edustalla olevien katujen ja parkkipaikkojen asiallisesta kunnossapidosta.
Pöly- ym ongelman ratkaisu löytyy asiallisesta kunnossapidosta ja kurinpalautuksesta sotkemisten ja siivousvelvollisuuksien suhteen. Aika sotkuinen ja nuhjuinen kaupunki tuo Helsinki alkaa olla kaiken kaikkiaan, jos sitä vertaa moneen muuhun samankokoiseen tai isompaankin paikkaan.
Eikös sitten suola olekin ihan hyvä asia. Ei tule pölyä eikä mitään muutakaan? Ehkä se on sitten valittava ihmishenkien menetysten (liukkaus, liikenneonnettomuudet) sekä mukavuuden (suolaus, likaantuminen) välillä. Itsekkäät ihmiset ja laajemmin asiaa ajattelevat lajikoituvat kätevästi tämän ajattelutavan kautta. Onko tärkeämpää yleinen turvallisuus vai minun premium-autoni puhtaus.
ddr5:
Suolan käytön syyhän on selkeä - liukkauden torjunta. Turvallisuusetu on sekin hyvin selvästi osoitettu. Lisäetu on se, että se pitää kadut märkänä jolloin ne eivät pölise kuin vasta kuivuessaan.
Haittoja ei ole kaikkia edes tutkittu, mutta selkeimpiä ovat:
- levitys- ja hankintakustannukset
- vesistöjen, maaperän ja pohjaveden suolaantuminen
- huomattavat korroosiokustannukset
- suolapöly ja -kura
- tiet altistuvat kulumiselle ollessaan sulia
Jos kaikki käyttää nastoja niin suolauksen voi lopettaa?
Pöly sitoutuu pelkällä vedellä!
Metsähaka:
Tuskinpa sillä olisi suolaustarpeeseen mitään merkitystä, käyttäisivätkö ne nykyiset 10% ilman nastoja pärjäävät henkilöautoilijat nastoja.
Jos nastojen käyttö lopetettaisiin, urapaikkauksista voitaisiin luopua ja tiet rakentaa hiljaisemmasta ja heikommin rapautuvasta päällysteestä.