Et sitten inspektor ole huomannut sellaista perusasiaa, etteivät nuo eri valmitajien ilmoittamat painot ole koskaan olleet vertailukelpoisia. Tuo on aivan sama, kuin vertaisit kulutuksen osalta ilmoitettuja kulutuksia ja pistäisit tuolla perusteella eri valmistajien moottoritekniikan Järjestykseen, vaikka todelliset mitatut kulutukset kertoisivat toista tarinaa.
Kaikki näkemäni vertailut kertovat sitä samaa tarinaa, mitä yritän tässä sinulle kertoa. Ei tässä todellakaan tarvitse mitää kaivella. Rittää mainiosti, kun ottaa vain viimeisimpiä numeroita pinon päältä. Tai no, tuon valheellisen väittesi V40:n painosta korjaamiseen tarvitsi katsoa googlen ensimmäinen osuma.
Nyt kun aloit asiallisen keskustelun sijaan höpöttämään valheellisia ja lapsellisia väitteitä suosikkerkeistä ja muusta, niin katkaisen nyt näiltäkin harhoiltasi siivet. Mersu ei ole missään suhteessa ollut suosikkimerkkini - koskaan. Keväällä, kun viimeksi auton tilasin, kävin uuden E-Klassen kokeilemassa, mutta eipä sekään sitten sytyttänyt niin paljoa, että olisi tarvinnut miettiä E-Klassen ostamista, vaikka ensinkertaa kävinkin Mersua koeajamassa tositarkoituksella.
Ei mulla ole mitään tarvetta kilpailla autoni massalla. Päinvastoin, näkisin mielelläni autojen keventyvän. Kyse on vain siitä, että perustelet omia uskomuksiasi perusteilla, jotka eivät ole totta. Väitteesi S80:n terästen lujuuksista ja Volvojen massoista ovat yksinkertaisesti mielikuvituksesi tuotetta, eikä mielikuvituksesi kohtaa tällä kertaa sitä maailmaa missä elämmä.
Nyt kun uunituore Volvo paljastuikin yhtä raskaaksi vanhempien Audin ja Bemarin mallien kanssa, oletkin sitä mieltä, että saksalaisten koritekniikka on tosi huonoa. Tarkoittaako tuo sitä, että kilot ovat eri painoisia Tanskan salmien eri puolilla?
Auton omamassa tarkoittaa massaa täydessä ajokunnossa ja tavanomaisilla varusteilla varustettuna. Varusteisiin lasketaan mm. varapyörä, työkalut, voiteluaineet ja jäähdytysneste sekä 90 % polttoaineesta. Massaan lasketaan myös 75 kg:n kuljettaja. Varapyörän osalta se on nykyisin lisävaruste tai sitä ei ole saatavissa. Varapyörää tarvitaan harvoin ja se on mielletty monen valmistajan taholta ns hukkatilaksi. Tosiasiassa sillä on saatu kevennettyä autoa ja tätä kautta saatu hieman säästöä pollttoaineen kulutuksessa.
Olette siis sitä mieltä, että nämä painot eri maahantuojan sivuilla ovat humpuukia ? Nämä painot lukee myös kyseisten autojen rekisteriotteissa, josta määräytyy myös dieselverot. Nyt te puhutte ihan pehmoisia. Onko joku maahantuoja sepitellyt autonsa painon, jotta verot olisi pienemmät ? Vai onko NHB Volvo kasvattanut autonsa painon tänne taulukoihin, jotta vaikuttaisi turvallisemmalta ? Ja kaikissa on virallisesti kuljettaja ja nesteet ym. mukana (jotka Tracktest kirjoitti). Nämä ovat siis niitä massoja, jotka ilmoitetaan (EY ja vanha E + kansallinen) tyyppihyväksyntätiedoissa, joista lasketaan myös nämä kansalliset verot.
Tietyt tekstin osat ovat minun moka, kun menen kirjoittamaan sarkasmia joukkoon. Aiemmin jo totesin kyseisten (Saksalaisten)valmistajien osaamisen, mutta olen pahoillani, että sotkin kirjoituslajeja, joiden vaihtumista ei huomata, kun 100 lasissa yritetään vasta-argumentoida.
Nämä autojen painot ovat vain yksi osa koko keskustelun teemaa, jota olitte ampumassa ilman muuta alas. Tuo on kuulkaa valitettavasti totta tuo esimerkki Focuksen ja V40 painoerosta. Osa voi olla äänieristettä tai muuta, mutta on siellä Raahen tavaraakin joukossa. Ja minä en yllättyisi, jos siellä olisi Vollessa jokunen prosentti enemmän ultralujia.
Olisiko muita vastaväitteitä tulossa ? Kukaan ei ole esimerkiksi kertonut yhdenkään valmistajan turvallisuuslaboratorioista. Onko muilla kuin Volvolla erillisenä sellaisia ? Kaikki tekee onneksi turvallisuustyötä nykyään ja paljon , mutta minun väitteeni on alun perin ollut se, että kaikki valmistajat ei yritäkään ylittää tässä asiassa normeja eli eroja löytyy. Ja minulla ei ole Volvon osakkeita ja pihassa sekä muina hallinnan alaisina ajokkeina on muitakin merkkejä kuin yksi Volvo.
Ajellaan kaikki varovasti ja järkevästi tästä eteenkin päin.
Ennen isompi ja painavampi auto mielettiin turvallisemmaksi ja olihan se sitä myös käytännössä. Nyt pienemmätkin autot ovat turvallisempia kuin ennen, kehitystä on siis tapahtunut jokaisessa kokoluokassa. Nykyisin kun kestävämmät ja keveämmät materiaalit yleistyvät autot myös kevenevät. Uusi BMW 5-sarja on tästä hyvä esimerkki. BMW F10:n paino on tuossa haarukassa virallisesti 1595-1870 kg ja uusi BMW 5-sarja G30 on 100 kg keveämpi 1495-? Uudet materiaalit: alumiini, magnesium, suurlujuusteräs, hiilikuituvahvisteiset muovimateriaalit selittävät kevenemisen näin olen asian ymmärtänyt.
BMW:n insinööreille on huomattavasti helpompi tehdä 5-sarja turvalliseksi, tarvittaessa selkeästi normitestit paremmaksi, kuin 1-sarja. Ja isompaan ja kalliimpaan on mahdollisuus ympätä parempia materiaaleja. Ja hidastuvuuksien hallitsemiseksi, koko antaa paremmat mahdollisuudet. Tuo minun esimerkki V40 osalta kertoo enemmän tavoittesta Volvon osalta. Hehän ovat ilmoittaneet, että pienemmissäkin malleissa tähdätään samoihin turvallisuuskriteereihin kuin isommissa (totesivatko peräti, että pienemmätkin mallit ovat yhtä turvallisia ?). Jää nähtäväksi, onko Volvolla(kaan) paukkuja rakentaa pienemmät(kin) mallit jatkossa uhoamalleen tasolle.
Ps. Bmw 116D man. painaa maahantuojan sivujen taulukossa 1395 kg ja 118D man 1425.
"Olette siis sitä mieltä, että nämä painot eri maahantuojan sivuilla ovat humpuukia ? Nämä painot lukee myös kyseisten autojen rekisteriotteissa, josta määräytyy myös dieselverot. Nyt te puhutte ihan pehmoisia. Onko joku maahantuoja sepitellyt autonsa painon, jotta verot olisi pienemmät ? Vai onko NHB Volvo kasvattanut autonsa painon tänne taulukoihin, jotta vaikuttaisi turvallisemmalta ?"
Lepo vaan. Ei tarvitse myöskään teititellä. Se on puhdas fakta, että nuo valmistajien ilmoittamat painot ovat hyvin viitteellisiä. Otetaan esimerkiksi vaikka tuo jo esittämäni uusimman Auto, Motor & Sportin vertailu, jossa oli mukana Volvo V70 D4 ja V90 D4.
Uppgiven tjänstevikt / Vägd tjänstevikt
V70 1752 / 1770 kg
V90 1733 / 1900 kg
Mistään kirjoitusvirheestäkään tuskin on kyse, kun erikseen huomauttavat siitä, että paperilla V90 on keveämpi, mutta todellisuudessa V70 on 130 kiloa keveämpi.
Tuo ero on niin raju, että päätin vielä tarkistaa miten Volvo massansa esittää. V90:n tapaus näyttäisi olivan tosiaan selvä 1733 kg, mutta V70:n tapauksessa on vieläpä niin, että kaikille V70:n malleille ilmoitetaan massa 1752-1880 kg. Tuota toiseksi tehokkainta dieseliä tuskin voi olettaa mallisarjan keveimmäksi, joten Volvon mallien todellisen ja ilmoitetun massan eron voisi helposti mieltää vieläkin suuremmaksi kuin testissä kirjoitetaan! http://www.volvocars.com/se/bilar/modeller/v90/specifikationer https://www.media.volvocars.com/global/en-gb/models/v70/2016/specifications
Volvon omien ilmoitusten ja todellisen massan kanssa voi olla siis tuollaista 200 kilon suuruusluokan heittelyä. Se, että tuo viitteellinen luku lukee rekisteriotteessa ja sen perusteella määräytyy veroa, ei merkitse yhtään yhtään mitään. Nämä normin mukaiset CO2-lukematkin määrittävät veroa, mutta hemmetisti nekin heittävät todellisuudesta laboratorion ulkopuolella.
Mitä tulee V40:ään, niin siitä en ikävä kyllä löytänyt mitään vertailua iPadistäni. Noissa sinun luvuissa on se huono puoli, että tekniikkakin vaihtuu vertailussa. Tuossa googlaamassa vertailussani on sinulle todellisia mitattuja massoja samalla tekniikalla. Onko sinulla joku syy kieltää noiden mitattujen massojen vertailukelpoisuus?
Voi olla, että esittelyn jälkeen Volvoa on lihotettu, Focusta on laihdutettu tai jotain muuta on tapahtunut, mutta tuota vertailussa havaittua tilannetta on mahdototonta kieltää loogisilla argumenteilla. Ja vaikka tuossa olisi jotain tapahtunutkin, niin se ei muuta mitään S/V90:n ja kilpailijoidensa suhteissa. Jos uskaltaisit seisoa sanojesi takana suoraselkäisesti, niin kehuisit nyt E-Klassen olevan luokkansa turvallisin, koska siinä on enemmän terästä rungossa kuin mitä normit edellyttävät ja S/V90 on rakennettu vain Audin ja Bemarin tavoin normien läpäisyyn. Mitään järkeähän tuossa ei olisi, mutta juuri tuolla logiikalla yritit perustella Volvon paremmuutta.
Voin todeta, että tiedossani on kolme Volvoa (yksi oma), yksi BMW ja monta muun merkkistä autoa, joiden rekisteriotteessa on myös sama paino muutaman kilon tarkkuudella, kuin mitä maahantuojan sivuilla. Sinä kaivelet jostain autolehtien sivulta painoja, etkä voi edes tietää kyseisten ykslöitten varustelua. Et satu tietämään, että nuo Trafillekin ilmoitetut rekisteripainot on tehtaat hyväksyttäneet luokituslaitosten kautta. Jos tässä jollain joku logiikka puuttuu,niin sinulta NHB. Perehdy asiaan, äläkä nojaa Googlettamiseen autolehtien sivuilta. Nuo toteamuksesi on sama kuin sanoisit, että autolehtien sivuilla on luotettavammat painot kuin maahantuojien sivuilla, joiden perusteella mm. dieselverotkin maksetaan. Taidan tietää mistä on kysymys. Tuolle sinun touhullesi on nimikin, mutta hyvää päivänjatkoa vaan.
Esimerkiksi BMW ilmoittaa 5-sarjan osalta mallikohtaisesti 17 eri painoa (ja kaikki muutkin tekniset tiedot 17 eri kertaa). Jollei tämä lähde ole luotettava, niin mikä sitten on.
Mitä ihmeen väliä sillä on, jos se sama valmistajan ilmoittama paino kopioidan rekisteriotteeseen tai siitä käytetään veron maksun perusteena? Kopiomalla ei mikään muutu miksikään veroja maksetaan toinen toistaan epätarkempien lukujen perusteella. Autoverossakin auton arvoa on määritelty toinen toistaan hölmömmillä tavoilla melkein kaikki muut arvot paitsi auton todellinen arvo on jo kokeiltu. Toinen komponentti eli CO2-päästö on myös hieno esimerkki näiden valmistajan ilmoittamien tietojen ja verottajan käyttämien arvojen luotettavuudesta. Arvon testioptimoinnista on tehty pitkälle viety insinöörityön taidonnäyte ja laboratorion ulkopuolella on täysin eri todellisuus. Ja kyllä, vain hyväksytty tutkimuslaitos saa näitäkin huhaalukuja kirjoittaa.
Mitä tulee varusteisiin, niin mikä ongelma sinulla arvon Tarkastaja on tietää niitä? Noissa vertailuissa varusteet on kyllä lueteltu. Eivätkä ne varusteet edes selittäisi niitä eroja, mitä esimerkiksi tuossa kerroin V70 ja V90 Volvojen välillä.
Jos uskotte noihin valmistajan ilmoittajien lukujen vertailukelpoisuuteen, niin olkaa hyvä ja selittäkää, että miten V70:n ja V90:n välillä voi olla tuollainen arviolta 200-250 kilon heitto ilmoitetun ja mitatun painon välillä? Miten toinen voi painaa 167 kiloa ilmoitettua enemmän? Haluaisin kyyllä edes yhden loogisen perusteen tuolle heittelylle.
Ei nyt ole kyse siitä, mikä on luotettava luku, vaan kyse on lukujen vertailukelpoisuudesa. Jokainen luku on jollakin tavalla määritetty luotettavasti, mutta se ei vie pitkälle vertailuissa, jos se viereinen verrokki on myös mitattu luotettavasti mutta eri tavalla.
Volvot on rakenteellisesti maailman turvallisimpia autoja joka kokoluokassa ja kuljettajat osaa sen käyttää hyödykseen järkevällä liikennekäyttäytymisellä.
Karu kolaritilasto julki: ”Riskialtteimmat kuskit näyttävät suosivan BMW:tä”
Ruotsalainen vakuutusyhtiö selvitti, millä autoilla kolaroidaan eniten. Kärjessä on BMW, kun taas Toyota-kuskit ovat kolaritilaston peränpitäjiä.
NHB; "V70:n tapauksessa on vieläpä niin, että kaikille V70:n malleille ilmoitetaan massa 1752-1880 kg. " niinkuin missä ilmoitetaan kaikille- jossain autolehden sivulla ? Etkä tullut ajatelleeksi, että kyseinen painohaarukka väliltä kevyin etuvetoinen ja painavin neliveto diesel ? Samoin kuin S90; D4 etuveto vakiovar. paino 1717 ja T6 AWD 1799. Haarukka kasvaa Hybridin myötä.
Esimerkki: MB C 180 (bensa man. ) painaa 1395 kg ja 220 Diesel neliveto 1635. Edelleen ilmeisesti väität, että yhdenkään valmistajan/ maahantuojan ilmoittamat rekisteröintipainot eivät pitäisi paikkaansa ? Tämähän olisi aikamoinen uutinen. Lähes päästöhuijausluokkaa. Jos olet lukenut nuo painouutisesi lehtien verkkosivuilta, niin käytä hiukan mediakriittisyyttä.
Mitäpäs jos katsot oman autosi rekisteriotteen painon ja ajat lähimpään vaakaan (käy viemässä vaikka kaatopaikalle jotain) ja kerro,jos paino heitti huomattavasti, kun otetaan huomioon jo edellä mainitut kriteerit kuski + muut hilppeet). Tai käypä koeajamassa vaikka uusi MB E ja katso rekisteriote. Siinä se lukee paino kyseisellä varustelulla tyyppihyväksynnän mukaan. Ja käytä se sitten puntarissa. Ja tee sama vaikka S90 kohdalla. Vai jätetäänkö tämä tutkiva journalismi TM:n porukalle ?
Quu; Tuohon en lähde, että leimaisin autoilijat merkin perusteella. Tuolla on paljon kaikilla merkeillä ajavia, jotka ei paljoa muista piittaa. Ennemmin voitaisiin keskustella jossain palstalla, millä saataisiin nuo päihdekuskit vähemmäksi ja miksi he saavat jatkaa samoilla ajoneuvoilla törkeidenkin tapausten jälkeen.
"niinkuin missä ilmoitetaan kaikille- jossain autolehden sivulla ? Etkä tullut ajatelleeksi, että kyseinen painohaarukka väliltä kevyin etuvetoinen ja painavin neliveto diesel ? Samoin kuin S90; D4 etuveto vakiovar. paino 1717 ja T6 AWD 1799. Haarukka kasvaa Hybridin myötä."
Niinkuin linkittämälläni Volvon omalla nettisivulla noin ilmoitetaan. Ja kyllä, tulin ajatelleekseni, että kyseinen alue syntyy juurikin keveämmän ja raskaimman mallin välille ja Volvo ei vain laiskuuttaan viitsi eritellä eri versioiden massoja. Hyvä, että sinäkin ymmärsit tuon. Harmi vaan, kun sinultaa meni kuitenkin ohi täysin se, mitä kirjoitin. AM&S:n havaitsema heittely Volvon V70 ja V90 -mallien ilmoitettujen massojen välillä oli lehdessä laskettu tuon painohaarukan minimin mukaan. Kyseinen versio oli D4, joka ei varmastikaan ole se kevein malli, jolloin on perusteltua sanoa vaihtelun todellisen ja ilmoitetun massan V70 ja V90 -mallien välillä olevan lehdessä kirjoitettua suurempaa.
Lehdessä käytettiin V70:lle ilmoituspainona tuota mallikirjoin ilmoitettua minimiä 1752, josta laskettuna mitattu massa oli 28 kiloa ilmoitettua suurempi. V90:n mitattu massa oli taas 167 kiloa enemmän kuin ilmoitettu. Ero ilmoituksen osumisessa mitattuun kahden Volvon välillä on siis 139 kiloa. Tuossa on jo melkoinen ero ilmoitettujen ja toteutuneiden massojen välillä, mutta tuo ero vain kasvaa, jos V70:lle valitaan joku muu kuin mallisarjan kevein ilmoitettu massa. Itse oletan niin, että V70:n neliveto lisää 50 kiloa massaa, jolloin tuon etuvetoisen D4:n voisi olettaa olevan 50 kiloa vähemmän kuin raskaimman version eli 1830 kiloa. Tällöin V70 mitattu massa olisi ilmoitettua 60 kiloa pienempi. Ero V90 ja V70-mallien välillä ilmoitettujen ja mittattujen massojen osumisen välillä olisi silloin 227 kiloa. Edelleenkin odottelen vastaustasi kysymykseeni siitä, että miten noin iso ero voi olla jopa saman mallin ilmoitusten ja toteumien välillä, jos nämä ilmoituksen ovat vertailukelpoisia. Montako hyvää perustelua olet tuolle erolle keksinyt?
Ei tässä pitäisi kenellekään vähänkään alaa seuranneelle pitäisi olla mitään uutta. Ihan samoin kuin CO2-päästöt ja ilmoitetut tehotkin voivat vaihdella toteutuneista, voivat nuo massatkin vaihdella. Lue joskus jonkin lehden vertailu, jossa kerrotaan mitattu ja ilmoitettu massa. Lue vielä toinenkin vertailu ja opi samalla uutta.
Saksalaisten sabotöörit ovat taas suorittaneet onnistuneen sabotaashin vieraalla maaperällä. Vi Bilägare 12/2016 vertailu on A6 3.0 218 hv quattro, Mercedes E 220 D ja S90 D5 AWD.
Totuttuun tapaan Volvon suorituskyky on tehoihin nähden heikko. Tässä ajat kiihdytyksille 0-100 km/h ja 70-100 km/h:
A6: 6,9 ja 4,0 s
E-Klasse: 7,2 ja 4,6 s
S90: 7,2 ja 5,0 s
Volvo on siis suorituskyvyltään heikoin, vaikka sen pitäisi olla selvästi tehokkain. Ero varsinkin ohituskiihtyvyydessä Audiin on käsittämättömän suuri. D5 on ollut jokaisessa tehdyssä vertailussa alisuorittaja. Ai niin, vanteet, neliveto ja muutama kilo auton massassahan selittivätkin tämän alisuorittamisen. Niin varmaan tälläkin kertaa, vaikka kaikissa vertailun autoissa on 20 tuumaiset vanteet ja nelivetoinen Audi on selvästi raskain mutta nopein Volvoa pienemmällä ilmoitetulla teholla. Ainoa mahdollinen selitys on se, että saksalaiset ovat kytkeneet Volvon turbobuustin pois päältä.
NHB: "Ei tässä pitäisi kenellekään vähänkään alaa seuranneelle pitäisi olla mitään uutta. Ihan samoin kuin CO2-päästöt ja ilmoitetut tehotkin voivat vaihdella toteutuneista, voivat nuo massatkin vaihdella. Lue joskus jonkin lehden vertailu, jossa kerrotaan mitattu ja ilmoitettu massa. Lue vielä toinenkin vertailu ja opi samalla uutta. "
Minä yritän puhua normeista ja sinä puhut lehtien vertailuista, mitä maailmalta satut löytämään. Laitatko faktana seuraavaksi Vauva lehden keskustelupalstat ja iltapäivälehtien koeajot ? Yritin sinulle jo ilmaista, että mieluummin faktaa kehiin kuin jotain autolehtien vertailua- varsinkin minkään valmistajamaan autolehtien. Nykyään onneksi nuorille opetetaan kriittisyyttä lukemiaan lähteitä kohtaan. Taidat kuitenkin olla jo ollut ajokortti-Iässä jonkin aikaa. Ja viimeisin kirjoittelusi kertoi ainakin minulle ajatusten tason, kun oleellista oli vetää vielä tähän(kin) keskusteluun kiihtyvyyksiä lehtivertailuista.
M-luokan henkilöautojen osalta voit katsoa ja sivistää itseäsi vaikka lukemalla, mihin nuo maahantuojien ilmoittamat ja rekisteriotteissa lukevat tyyppihyväksytyt (Saksassa ainakin TUV ja Dekra) massat perustuu (76/114/ETY + 78/507/ETY, M1 ja N1 luokan ajoneuvojen kilvessä myös ajoneuvon kokonais-, akseli- ja yhdistelmämassoja koskevat tiedot sekä ppv:n kilvessä vetotapille sallittu massa
(ARVA 32 a ja b 1256/92 + 773/94 + 849/95 + 902/97 + 337/98). Kaikkien autojen massat on todellakin eritelty.
Tärkeintä sinulle tuntuu olevan osoittaa, että oma kanta on oikea, kuin mikään fakta mistään asiasta. Puhumattakaan mistään todellisesta keskustelusta. Ilmeisesti tämän palstan muut lukijat ovat huomanneet aikoja sitten tuon tyylisi ja tarpeesi, eivätkä ole kommentoineet suuntaan tai toiseen. Nicht mehr, danke.
740 GLE: "Moottoripyörien keveneminen kaupallisessa tarkoituksessa on normisettiä, mutta minulle oli uutta, että autoillekin voi käydä samoin."
Moottoripyörissä ei ole ainakaan vielä iskenyt kulutus- ja päästöhysteria. Tuo paino asia on aika mielenkiintoinen 2-pyöräisten osalta. Radalle sopii hyvin vaikkapa Ducatin Panigale, mutta ei sillä näillä pohjoisen tuulilla viitsisi matkoja ajella.
NHB:
Onko sinulla joku ongelma sen suhteen, että Volvo jäi 0,2 sek valmistajan ilmoittamasta kiihtyvyydestä mainitsemassasi Vi Bilägare -testissä. Huomasitko edes, että Audi jäi ilmoitetusta vielä enemmän eli 0,3 sek, joten eikö silloin tuon kyseisen testin alisuorittaja ole pikemminkin Audi?
Oliko tuo pelkkä kiihtyvyystesti, kun mitään muuta et halunnut siitä kommentoida? Vaikka kyllähän jo kirjoituksesi sävy paljasti, ettei siinä kovin objektiivisilla linjoilla oltu.
inspektor:
En oikein ymmärrä, että miksi aloit jankuttamaan jostakin normeista ja rekisteriotteista tässä. Itse vastasin viestiisi, jossa väitit Volvojen olevan kilpailijoitaan turvallisempi, koska S90:n kilpailijat "ovat painoltaan noin reilun 100- 150 kg kevyempiä vastaavilla dieselmoottoreilla kaksivetoisina". Olen esittänyt lukuisia mittaustuloksia, jotka osoittavat perustelusi vääriksi, mutta virheesi myöntämisen sijaa, jankutat jotain sisällötöntä potaskaa normeista.
Jakutat myös lähdekritiikistä. Tarkoittaako lähdekritiikki sitä, että kun kaikki lukuisat kolmannen osapuolen mittaukset kertovat, ettei väittämääsi painoeroa ole, niin meidän kuuluu sanoa sinun tietävän autojen painot paremmin kuin niiden, jotka ovat kyseiset autot puntarille ajaneet?
”Onko sinulla joku ongelma sen suhteen, että Volvo jäi 0,2 sek valmistajan ilmoittamasta kiihtyvyydestä mainitsemassasi Vi Bilägare -testissä. Huomasitko edes, että Audi jäi ilmoitetusta vielä enemmän eli 0,3 sek, joten eikö silloin tuon kyseisen testin alisuorittaja ole pikemminkin Audi?
Oliko tuo pelkkä kiihtyvyystesti, kun mitään muuta et halunnut siitä kommentoida? Vaikka kyllähän jo kirjoituksesi sävy paljasti, ettei siinä kovin objektiivisilla linjoilla oltu.”
Jos homma jäi epäselväksi, niin itseäni ihmetyttää S90:n heikohko suorituskyky tehoihin nähden D5-moottorilla. Jos saat tuon testin perusteella pyöriteltyä jonkin toisen näkemyksen aiheesta, niin ei se anna oikeutta alkaa maalailemaan puolueelliseksi. Mielipiteeni toki on vain omani, mutta pidän melko erikoisena sitä, että vertailun autoissa on noin suuri epäsuhta tehojen suhteessa suorituskykyyn.
Poimin nuo suorituskykymittaukset siksi, koska asiasta on ollut täällä ennenkin keskustelua ja nämä Vi Bilägaren mittaukset selkiyttivät hyvin tilannetta eräitä kirjoittajia hämänneiden renkaiden, massan ja vetotavan vaikutusten osalta. Jos puhtailla luotettavan oloisen lähteen mittaustuloksilla argumentointi on sinun mielestä puolueellisuutta, niin ole sitten sitä mieltä.
Puretaan pyynnöstäsi vähän lisää tämän testin havaintoja. Palstalla toisinaan näkee aina keskustelua LED-valoista ja valojen kehityksestä. Vi Bilägare antoi molemmille LED-toteutuksille hyvät pisteet ja ainoa ksenon sai hyvin kehnot arvosanat. LED-teknologia kehittyy ja nykyisin nähdään jo ihan hyvin LED-valoja. Tässä luonnollisesti puolueellisesti poimimani pisteet:
Audi (ksenon) 1 lyhyille ja 3 pitkille
Mersu (LED) 5 lyhyille ja 4 pitkille
Volvo (LED) 4 lyhyille ja 5 pitkille
Erityisesti Mersun lyhyet erottuivat edukseen vertailussa. Noissa Mersun matriisivaloissa valokuvio on aika erikoisen mallinen.
Miten on mahdollista että Audi A6:n ksenon lyhyille saadaan noin huonot pisteet. Tuolla logiikalla BMW:n Laser-teknologian valoille jotka näyttävät 600 metriin vs MB LED valoille pisteytys menee BMW 5 MB 1. Nuohan ovat BMW autoissa jo ainakin BMW i8:n ja BMW 7-sarjan nokalla. Tulevat todennäisesti myös uuteen BMW 5-sarjaan ollen siis selvä myyntvaltti kilpailijoihin nähden.
Melko monen auton LED tai xenonvalot ovat Audia paremmat, koska siihen ei paljoa tarvita. Käyttötilanteen painottuessa kaukovaloihin, jo hyvillä pesureilla varustetut halogeenivalotkin riittävät.
Mukava nähdä ensimmäiset oireet alaa vaivanneen jatkuvan valojen heikentämistrendin mahdollisesta pysähtymisestä.
@tracktest: kuulostaa lupaavalta! Millainen valaistus siellä 600 m Bemarin edellä vallitsee? Missä saakka lentää TM mittauksissa julkaistu 5 luksin käyrä noilla laservaloilla?
Tiedän olevani vähemmistössä, mutta minun käyttötilanteessani valot voivat yksinään ratkaista valintoja muuten tasaväkisten vaihtoehtojen välillä. Ei minulla nykyisestäkään valittamista ole, mutta eivät nuo rekanvetäjän kattovalot henkilöautoa korista eivätkä pesua helpota. Sarvipää olisi silti vielä rumempi nokkakoriste, joten näillä mennään kun ei autoihin tehtaalla asenneta valoja.
NHB, jospa taas kertaisit mitä sinulle on kirjoiteltu, ennen kuin vaahtoat olematonta asiaa.
Edelleen olen vain selittänyt Volvon ja Mersun kiihtyvyyttä yhdessä testissä. Mihinkään muuhun en ole ottanut kantaa, vaikka sinä kovasti yrität vääntää asiaa muuksi. Edelleen suurempi massa (reilu 100 kg on hieman eri asia kuin muutama kilo), nelivetoisuus vs. takavetoisuus näillä tehoilla, suuret renkaat ja huonompi vaihteisto selittävät sitä, miksi S90 D5 ei juurikaan ole Mersua nopeampi, vaikka tehot ovat Volvossa suuremmat.
Audista olen jo vuosia sitten kirjoittanut, että monet Audit ovat suorituskyvyltään erittäin kovia ilmoitettuihin tehoihin ja joskus jopa tehtaan ilmoittamiin aikoihin nähden. En nyt jaksa Audiin enempää perehtyä, mutta eikös jo tehdaskin lupaa kyseiselle Audille reilusti alle 7 sekunnin kiihdytystä sataseen? Audin kaksoiskytkinvaihteisto ja launch control toimivat erinomaisesti paikaltaan lähdössä ja jo se selittää Audin hyvää kiihtyvyyttä, mikäli toisessa autossa ei ole launch controlia (en tiedä onko Volvossa sellaista, mutta tuskin). Myöskään moottorin huipputeho ei taida olla ihan ainoa asia, joka kiihtyvyyteen vaikuttaa edes pelkän moottorin osalta, jonka NHB:kin varmasti tietää.
Kannattaa NHB vetää happea ja laskea kymmeneen välillä.
Itse pidän hyvin mahdollisena, että tuossa Audin valojen pisteytyksessä on voinut käydä näppäilyhäiriökin, kun ei tuo Audin valokuvio lyhyillä poikkea kovin paljon Volvosta. Pitkät Audissa ovat sen sijaan paljon huonommat, eikä niiden kantama yllä edes mittausalueelle. Veikkaan, että Audille lyhyiden ja pitkien arvosanat ovat menneet sekaisin. Audille kolme lyhyille ja yksi pitkille vaikuttaisi loogiselta.
Laser-valoja on jo vertailtu muihin ratkaisuihin. Esimerkiksi AMS 1/2016 sisältää yhden vertailun. Laser-valot eivät olleet erityisen hyvin vertailussa. i8:n laserit saivat huonot arvostelut, R8:n laserit olivat noin keskimääräisen halogeenivalon veroiset ja 7er:n laserit olivat jo aika hyvät, mutta heiman heikommat kuin saman vertailuryhmän Audin, Mersun ja Volvon LED-valot.
Suomen sitkeimmällä saksansiittäjällä NHB:llä tuntuu taas menevän erityisen lujaa. Jos olet NHB noin kovin ahdistunut automallista Volvo S 90, niin rupea vaikka harrastamaan joogaa nettikyttäystä vastaavasti vähentäen.
Testien tuloksiin pitää näköjään suhtautua entistäkin varauksellisemmin. Omakohtaisiin kokemuksiin ei testit eikä pisteytykset pysty se on kai jokaiselle keskustelijalle päivän selvää.
Et sitten inspektor ole huomannut sellaista perusasiaa, etteivät nuo eri valmitajien ilmoittamat painot ole koskaan olleet vertailukelpoisia. Tuo on aivan sama, kuin vertaisit kulutuksen osalta ilmoitettuja kulutuksia ja pistäisit tuolla perusteella eri valmistajien moottoritekniikan Järjestykseen, vaikka todelliset mitatut kulutukset kertoisivat toista tarinaa.
Kaikki näkemäni vertailut kertovat sitä samaa tarinaa, mitä yritän tässä sinulle kertoa. Ei tässä todellakaan tarvitse mitää kaivella. Rittää mainiosti, kun ottaa vain viimeisimpiä numeroita pinon päältä. Tai no, tuon valheellisen väittesi V40:n painosta korjaamiseen tarvitsi katsoa googlen ensimmäinen osuma.
Nyt kun aloit asiallisen keskustelun sijaan höpöttämään valheellisia ja lapsellisia väitteitä suosikkerkeistä ja muusta, niin katkaisen nyt näiltäkin harhoiltasi siivet. Mersu ei ole missään suhteessa ollut suosikkimerkkini - koskaan. Keväällä, kun viimeksi auton tilasin, kävin uuden E-Klassen kokeilemassa, mutta eipä sekään sitten sytyttänyt niin paljoa, että olisi tarvinnut miettiä E-Klassen ostamista, vaikka ensinkertaa kävinkin Mersua koeajamassa tositarkoituksella.
Ei mulla ole mitään tarvetta kilpailla autoni massalla. Päinvastoin, näkisin mielelläni autojen keventyvän. Kyse on vain siitä, että perustelet omia uskomuksiasi perusteilla, jotka eivät ole totta. Väitteesi S80:n terästen lujuuksista ja Volvojen massoista ovat yksinkertaisesti mielikuvituksesi tuotetta, eikä mielikuvituksesi kohtaa tällä kertaa sitä maailmaa missä elämmä.
Nyt kun uunituore Volvo paljastuikin yhtä raskaaksi vanhempien Audin ja Bemarin mallien kanssa, oletkin sitä mieltä, että saksalaisten koritekniikka on tosi huonoa. Tarkoittaako tuo sitä, että kilot ovat eri painoisia Tanskan salmien eri puolilla?
Auton omamassa tarkoittaa massaa täydessä ajokunnossa ja tavanomaisilla varusteilla varustettuna. Varusteisiin lasketaan mm. varapyörä, työkalut, voiteluaineet ja jäähdytysneste sekä 90 % polttoaineesta. Massaan lasketaan myös 75 kg:n kuljettaja. Varapyörän osalta se on nykyisin lisävaruste tai sitä ei ole saatavissa. Varapyörää tarvitaan harvoin ja se on mielletty monen valmistajan taholta ns hukkatilaksi. Tosiasiassa sillä on saatu kevennettyä autoa ja tätä kautta saatu hieman säästöä pollttoaineen kulutuksessa.
Ruotsalainen vakuutusyhtiö on autojen todellista turvallisuutta selvitellyt. Tämä selvitys on vuodelta 2015.
https://www.folksam.fi/sv/tester-goda-rad/i-trafiken/hur-saker-ar-bilen
Muun muassa Honda CRV 1998 - 2006 mainitaan erityisen turvallisena.
Focus 1.5 TDCI man. omapaino 1350 kg (https://media.ford.com/content/dam/fordmedia/Europe/fi/2014/09/FordFocus_TecSpecs_EU_FI.pdf
Volvo V40 2.0 D man. omapaino 1561 kg (http://www.volvocars.com/fi/mallisto/mallit/v40/yksityiskohdat?variantId=8b21bfee-2f7a-4219-be53-ec9a32142efd#specifications )
Olette siis sitä mieltä, että nämä painot eri maahantuojan sivuilla ovat humpuukia ? Nämä painot lukee myös kyseisten autojen rekisteriotteissa, josta määräytyy myös dieselverot. Nyt te puhutte ihan pehmoisia. Onko joku maahantuoja sepitellyt autonsa painon, jotta verot olisi pienemmät ? Vai onko NHB Volvo kasvattanut autonsa painon tänne taulukoihin, jotta vaikuttaisi turvallisemmalta ? Ja kaikissa on virallisesti kuljettaja ja nesteet ym. mukana (jotka Tracktest kirjoitti). Nämä ovat siis niitä massoja, jotka ilmoitetaan (EY ja vanha E + kansallinen) tyyppihyväksyntätiedoissa, joista lasketaan myös nämä kansalliset verot.
Tietyt tekstin osat ovat minun moka, kun menen kirjoittamaan sarkasmia joukkoon. Aiemmin jo totesin kyseisten (Saksalaisten)valmistajien osaamisen, mutta olen pahoillani, että sotkin kirjoituslajeja, joiden vaihtumista ei huomata, kun 100 lasissa yritetään vasta-argumentoida.
Nämä autojen painot ovat vain yksi osa koko keskustelun teemaa, jota olitte ampumassa ilman muuta alas. Tuo on kuulkaa valitettavasti totta tuo esimerkki Focuksen ja V40 painoerosta. Osa voi olla äänieristettä tai muuta, mutta on siellä Raahen tavaraakin joukossa. Ja minä en yllättyisi, jos siellä olisi Vollessa jokunen prosentti enemmän ultralujia.
Olisiko muita vastaväitteitä tulossa ? Kukaan ei ole esimerkiksi kertonut yhdenkään valmistajan turvallisuuslaboratorioista. Onko muilla kuin Volvolla erillisenä sellaisia ? Kaikki tekee onneksi turvallisuustyötä nykyään ja paljon , mutta minun väitteeni on alun perin ollut se, että kaikki valmistajat ei yritäkään ylittää tässä asiassa normeja eli eroja löytyy. Ja minulla ei ole Volvon osakkeita ja pihassa sekä muina hallinnan alaisina ajokkeina on muitakin merkkejä kuin yksi Volvo.
Ajellaan kaikki varovasti ja järkevästi tästä eteenkin päin.
Ennen isompi ja painavampi auto mielettiin turvallisemmaksi ja olihan se sitä myös käytännössä. Nyt pienemmätkin autot ovat turvallisempia kuin ennen, kehitystä on siis tapahtunut jokaisessa kokoluokassa. Nykyisin kun kestävämmät ja keveämmät materiaalit yleistyvät autot myös kevenevät. Uusi BMW 5-sarja on tästä hyvä esimerkki. BMW F10:n paino on tuossa haarukassa virallisesti 1595-1870 kg ja uusi BMW 5-sarja G30 on 100 kg keveämpi 1495-? Uudet materiaalit: alumiini, magnesium, suurlujuusteräs, hiilikuituvahvisteiset muovimateriaalit selittävät kevenemisen näin olen asian ymmärtänyt.
BMW:n insinööreille on huomattavasti helpompi tehdä 5-sarja turvalliseksi, tarvittaessa selkeästi normitestit paremmaksi, kuin 1-sarja. Ja isompaan ja kalliimpaan on mahdollisuus ympätä parempia materiaaleja. Ja hidastuvuuksien hallitsemiseksi, koko antaa paremmat mahdollisuudet. Tuo minun esimerkki V40 osalta kertoo enemmän tavoittesta Volvon osalta. Hehän ovat ilmoittaneet, että pienemmissäkin malleissa tähdätään samoihin turvallisuuskriteereihin kuin isommissa (totesivatko peräti, että pienemmätkin mallit ovat yhtä turvallisia ?). Jää nähtäväksi, onko Volvolla(kaan) paukkuja rakentaa pienemmät(kin) mallit jatkossa uhoamalleen tasolle.
Ps. Bmw 116D man. painaa maahantuojan sivujen taulukossa 1395 kg ja 118D man 1425.
"Olette siis sitä mieltä, että nämä painot eri maahantuojan sivuilla ovat humpuukia ? Nämä painot lukee myös kyseisten autojen rekisteriotteissa, josta määräytyy myös dieselverot. Nyt te puhutte ihan pehmoisia. Onko joku maahantuoja sepitellyt autonsa painon, jotta verot olisi pienemmät ? Vai onko NHB Volvo kasvattanut autonsa painon tänne taulukoihin, jotta vaikuttaisi turvallisemmalta ?"
Lepo vaan. Ei tarvitse myöskään teititellä. Se on puhdas fakta, että nuo valmistajien ilmoittamat painot ovat hyvin viitteellisiä. Otetaan esimerkiksi vaikka tuo jo esittämäni uusimman Auto, Motor & Sportin vertailu, jossa oli mukana Volvo V70 D4 ja V90 D4.
Uppgiven tjänstevikt / Vägd tjänstevikt
V70 1752 / 1770 kg
V90 1733 / 1900 kg
Mistään kirjoitusvirheestäkään tuskin on kyse, kun erikseen huomauttavat siitä, että paperilla V90 on keveämpi, mutta todellisuudessa V70 on 130 kiloa keveämpi.
Tuo ero on niin raju, että päätin vielä tarkistaa miten Volvo massansa esittää. V90:n tapaus näyttäisi olivan tosiaan selvä 1733 kg, mutta V70:n tapauksessa on vieläpä niin, että kaikille V70:n malleille ilmoitetaan massa 1752-1880 kg. Tuota toiseksi tehokkainta dieseliä tuskin voi olettaa mallisarjan keveimmäksi, joten Volvon mallien todellisen ja ilmoitetun massan eron voisi helposti mieltää vieläkin suuremmaksi kuin testissä kirjoitetaan!
http://www.volvocars.com/se/bilar/modeller/v90/specifikationer
https://www.media.volvocars.com/global/en-gb/models/v70/2016/specifications
Volvon omien ilmoitusten ja todellisen massan kanssa voi olla siis tuollaista 200 kilon suuruusluokan heittelyä. Se, että tuo viitteellinen luku lukee rekisteriotteessa ja sen perusteella määräytyy veroa, ei merkitse yhtään yhtään mitään. Nämä normin mukaiset CO2-lukematkin määrittävät veroa, mutta hemmetisti nekin heittävät todellisuudesta laboratorion ulkopuolella.
Mitä tulee V40:ään, niin siitä en ikävä kyllä löytänyt mitään vertailua iPadistäni. Noissa sinun luvuissa on se huono puoli, että tekniikkakin vaihtuu vertailussa. Tuossa googlaamassa vertailussani on sinulle todellisia mitattuja massoja samalla tekniikalla. Onko sinulla joku syy kieltää noiden mitattujen massojen vertailukelpoisuus?
Voi olla, että esittelyn jälkeen Volvoa on lihotettu, Focusta on laihdutettu tai jotain muuta on tapahtunut, mutta tuota vertailussa havaittua tilannetta on mahdototonta kieltää loogisilla argumenteilla. Ja vaikka tuossa olisi jotain tapahtunutkin, niin se ei muuta mitään S/V90:n ja kilpailijoidensa suhteissa. Jos uskaltaisit seisoa sanojesi takana suoraselkäisesti, niin kehuisit nyt E-Klassen olevan luokkansa turvallisin, koska siinä on enemmän terästä rungossa kuin mitä normit edellyttävät ja S/V90 on rakennettu vain Audin ja Bemarin tavoin normien läpäisyyn. Mitään järkeähän tuossa ei olisi, mutta juuri tuolla logiikalla yritit perustella Volvon paremmuutta.
Voin todeta, että tiedossani on kolme Volvoa (yksi oma), yksi BMW ja monta muun merkkistä autoa, joiden rekisteriotteessa on myös sama paino muutaman kilon tarkkuudella, kuin mitä maahantuojan sivuilla. Sinä kaivelet jostain autolehtien sivulta painoja, etkä voi edes tietää kyseisten ykslöitten varustelua. Et satu tietämään, että nuo Trafillekin ilmoitetut rekisteripainot on tehtaat hyväksyttäneet luokituslaitosten kautta. Jos tässä jollain joku logiikka puuttuu,niin sinulta NHB. Perehdy asiaan, äläkä nojaa Googlettamiseen autolehtien sivuilta. Nuo toteamuksesi on sama kuin sanoisit, että autolehtien sivuilla on luotettavammat painot kuin maahantuojien sivuilla, joiden perusteella mm. dieselverotkin maksetaan. Taidan tietää mistä on kysymys. Tuolle sinun touhullesi on nimikin, mutta hyvää päivänjatkoa vaan.
Esimerkiksi BMW ilmoittaa 5-sarjan osalta mallikohtaisesti 17 eri painoa (ja kaikki muutkin tekniset tiedot 17 eri kertaa). Jollei tämä lähde ole luotettava, niin mikä sitten on.
http://www.bmw.com/com/en/newvehicles/5series/sedan/2013/showroom/technical_data/
Mitä ihmeen väliä sillä on, jos se sama valmistajan ilmoittama paino kopioidan rekisteriotteeseen tai siitä käytetään veron maksun perusteena? Kopiomalla ei mikään muutu miksikään veroja maksetaan toinen toistaan epätarkempien lukujen perusteella. Autoverossakin auton arvoa on määritelty toinen toistaan hölmömmillä tavoilla melkein kaikki muut arvot paitsi auton todellinen arvo on jo kokeiltu. Toinen komponentti eli CO2-päästö on myös hieno esimerkki näiden valmistajan ilmoittamien tietojen ja verottajan käyttämien arvojen luotettavuudesta. Arvon testioptimoinnista on tehty pitkälle viety insinöörityön taidonnäyte ja laboratorion ulkopuolella on täysin eri todellisuus. Ja kyllä, vain hyväksytty tutkimuslaitos saa näitäkin huhaalukuja kirjoittaa.
Mitä tulee varusteisiin, niin mikä ongelma sinulla arvon Tarkastaja on tietää niitä? Noissa vertailuissa varusteet on kyllä lueteltu. Eivätkä ne varusteet edes selittäisi niitä eroja, mitä esimerkiksi tuossa kerroin V70 ja V90 Volvojen välillä.
Jos uskotte noihin valmistajan ilmoittajien lukujen vertailukelpoisuuteen, niin olkaa hyvä ja selittäkää, että miten V70:n ja V90:n välillä voi olla tuollainen arviolta 200-250 kilon heitto ilmoitetun ja mitatun painon välillä? Miten toinen voi painaa 167 kiloa ilmoitettua enemmän? Haluaisin kyyllä edes yhden loogisen perusteen tuolle heittelylle.
Ei nyt ole kyse siitä, mikä on luotettava luku, vaan kyse on lukujen vertailukelpoisuudesa. Jokainen luku on jollakin tavalla määritetty luotettavasti, mutta se ei vie pitkälle vertailuissa, jos se viereinen verrokki on myös mitattu luotettavasti mutta eri tavalla.
Volvot on rakenteellisesti maailman turvallisimpia autoja joka kokoluokassa ja kuljettajat osaa sen käyttää hyödykseen järkevällä liikennekäyttäytymisellä.
Karu kolaritilasto julki: ”Riskialtteimmat kuskit näyttävät suosivan BMW:tä”
Ruotsalainen vakuutusyhtiö selvitti, millä autoilla kolaroidaan eniten. Kärjessä on BMW, kun taas Toyota-kuskit ovat kolaritilaston peränpitäjiä.
http://mb.cision.com/Public/1524/9608434/aed1146b0ecd8fb7_org.jpg
NHB; "V70:n tapauksessa on vieläpä niin, että kaikille V70:n malleille ilmoitetaan massa 1752-1880 kg. " niinkuin missä ilmoitetaan kaikille- jossain autolehden sivulla ? Etkä tullut ajatelleeksi, että kyseinen painohaarukka väliltä kevyin etuvetoinen ja painavin neliveto diesel ? Samoin kuin S90; D4 etuveto vakiovar. paino 1717 ja T6 AWD 1799. Haarukka kasvaa Hybridin myötä.
Esimerkki: MB C 180 (bensa man. ) painaa 1395 kg ja 220 Diesel neliveto 1635. Edelleen ilmeisesti väität, että yhdenkään valmistajan/ maahantuojan ilmoittamat rekisteröintipainot eivät pitäisi paikkaansa ? Tämähän olisi aikamoinen uutinen. Lähes päästöhuijausluokkaa. Jos olet lukenut nuo painouutisesi lehtien verkkosivuilta, niin käytä hiukan mediakriittisyyttä.
Mitäpäs jos katsot oman autosi rekisteriotteen painon ja ajat lähimpään vaakaan (käy viemässä vaikka kaatopaikalle jotain) ja kerro,jos paino heitti huomattavasti, kun otetaan huomioon jo edellä mainitut kriteerit kuski + muut hilppeet). Tai käypä koeajamassa vaikka uusi MB E ja katso rekisteriote. Siinä se lukee paino kyseisellä varustelulla tyyppihyväksynnän mukaan. Ja käytä se sitten puntarissa. Ja tee sama vaikka S90 kohdalla. Vai jätetäänkö tämä tutkiva journalismi TM:n porukalle ?
Quu; Tuohon en lähde, että leimaisin autoilijat merkin perusteella. Tuolla on paljon kaikilla merkeillä ajavia, jotka ei paljoa muista piittaa. Ennemmin voitaisiin keskustella jossain palstalla, millä saataisiin nuo päihdekuskit vähemmäksi ja miksi he saavat jatkaa samoilla ajoneuvoilla törkeidenkin tapausten jälkeen.
Siis mielestäsi BMW kuskeissa on enemmän päihdekuskeja?
Minä oletan ettei meidän Toyota kuskien tarvitse millään liikenneturvallisuutta vaarantavilla "näytöillä" todistella valintaamme kanssa autoilijoille.
"niinkuin missä ilmoitetaan kaikille- jossain autolehden sivulla ? Etkä tullut ajatelleeksi, että kyseinen painohaarukka väliltä kevyin etuvetoinen ja painavin neliveto diesel ? Samoin kuin S90; D4 etuveto vakiovar. paino 1717 ja T6 AWD 1799. Haarukka kasvaa Hybridin myötä."
Niinkuin linkittämälläni Volvon omalla nettisivulla noin ilmoitetaan. Ja kyllä, tulin ajatelleekseni, että kyseinen alue syntyy juurikin keveämmän ja raskaimman mallin välille ja Volvo ei vain laiskuuttaan viitsi eritellä eri versioiden massoja. Hyvä, että sinäkin ymmärsit tuon. Harmi vaan, kun sinultaa meni kuitenkin ohi täysin se, mitä kirjoitin. AM&S:n havaitsema heittely Volvon V70 ja V90 -mallien ilmoitettujen massojen välillä oli lehdessä laskettu tuon painohaarukan minimin mukaan. Kyseinen versio oli D4, joka ei varmastikaan ole se kevein malli, jolloin on perusteltua sanoa vaihtelun todellisen ja ilmoitetun massan V70 ja V90 -mallien välillä olevan lehdessä kirjoitettua suurempaa.
Lehdessä käytettiin V70:lle ilmoituspainona tuota mallikirjoin ilmoitettua minimiä 1752, josta laskettuna mitattu massa oli 28 kiloa ilmoitettua suurempi. V90:n mitattu massa oli taas 167 kiloa enemmän kuin ilmoitettu. Ero ilmoituksen osumisessa mitattuun kahden Volvon välillä on siis 139 kiloa. Tuossa on jo melkoinen ero ilmoitettujen ja toteutuneiden massojen välillä, mutta tuo ero vain kasvaa, jos V70:lle valitaan joku muu kuin mallisarjan kevein ilmoitettu massa. Itse oletan niin, että V70:n neliveto lisää 50 kiloa massaa, jolloin tuon etuvetoisen D4:n voisi olettaa olevan 50 kiloa vähemmän kuin raskaimman version eli 1830 kiloa. Tällöin V70 mitattu massa olisi ilmoitettua 60 kiloa pienempi. Ero V90 ja V70-mallien välillä ilmoitettujen ja mittattujen massojen osumisen välillä olisi silloin 227 kiloa. Edelleenkin odottelen vastaustasi kysymykseeni siitä, että miten noin iso ero voi olla jopa saman mallin ilmoitusten ja toteumien välillä, jos nämä ilmoituksen ovat vertailukelpoisia. Montako hyvää perustelua olet tuolle erolle keksinyt?
Ei tässä pitäisi kenellekään vähänkään alaa seuranneelle pitäisi olla mitään uutta. Ihan samoin kuin CO2-päästöt ja ilmoitetut tehotkin voivat vaihdella toteutuneista, voivat nuo massatkin vaihdella. Lue joskus jonkin lehden vertailu, jossa kerrotaan mitattu ja ilmoitettu massa. Lue vielä toinenkin vertailu ja opi samalla uutta.
Tjänstevikt.
"Tjänstevikten är den sammanlagda vikten av fordonet i normalt, fullt driftfärdigt skick med:
Moottoripyörien keveneminen kaupallisessa tarkoituksessa on normisettiä, mutta minulle oli uutta, että autoillekin voi käydä samoin.
Saksalaisten sabotöörit ovat taas suorittaneet onnistuneen sabotaashin vieraalla maaperällä. Vi Bilägare 12/2016 vertailu on A6 3.0 218 hv quattro, Mercedes E 220 D ja S90 D5 AWD.
Autojen tehot:
A6 160 kW
S90 173 kW
E-Klasse 143 kW
Totuttuun tapaan Volvon suorituskyky on tehoihin nähden heikko. Tässä ajat kiihdytyksille 0-100 km/h ja 70-100 km/h:
A6: 6,9 ja 4,0 s
E-Klasse: 7,2 ja 4,6 s
S90: 7,2 ja 5,0 s
Volvo on siis suorituskyvyltään heikoin, vaikka sen pitäisi olla selvästi tehokkain. Ero varsinkin ohituskiihtyvyydessä Audiin on käsittämättömän suuri. D5 on ollut jokaisessa tehdyssä vertailussa alisuorittaja. Ai niin, vanteet, neliveto ja muutama kilo auton massassahan selittivätkin tämän alisuorittamisen. Niin varmaan tälläkin kertaa, vaikka kaikissa vertailun autoissa on 20 tuumaiset vanteet ja nelivetoinen Audi on selvästi raskain mutta nopein Volvoa pienemmällä ilmoitetulla teholla. Ainoa mahdollinen selitys on se, että saksalaiset ovat kytkeneet Volvon turbobuustin pois päältä.
NHB: "Ei tässä pitäisi kenellekään vähänkään alaa seuranneelle pitäisi olla mitään uutta. Ihan samoin kuin CO2-päästöt ja ilmoitetut tehotkin voivat vaihdella toteutuneista, voivat nuo massatkin vaihdella. Lue joskus jonkin lehden vertailu, jossa kerrotaan mitattu ja ilmoitettu massa. Lue vielä toinenkin vertailu ja opi samalla uutta. "
Minä yritän puhua normeista ja sinä puhut lehtien vertailuista, mitä maailmalta satut löytämään. Laitatko faktana seuraavaksi Vauva lehden keskustelupalstat ja iltapäivälehtien koeajot ? Yritin sinulle jo ilmaista, että mieluummin faktaa kehiin kuin jotain autolehtien vertailua- varsinkin minkään valmistajamaan autolehtien. Nykyään onneksi nuorille opetetaan kriittisyyttä lukemiaan lähteitä kohtaan. Taidat kuitenkin olla jo ollut ajokortti-Iässä jonkin aikaa. Ja viimeisin kirjoittelusi kertoi ainakin minulle ajatusten tason, kun oleellista oli vetää vielä tähän(kin) keskusteluun kiihtyvyyksiä lehtivertailuista.
M-luokan henkilöautojen osalta voit katsoa ja sivistää itseäsi vaikka lukemalla, mihin nuo maahantuojien ilmoittamat ja rekisteriotteissa lukevat tyyppihyväksytyt (Saksassa ainakin TUV ja Dekra) massat perustuu (76/114/ETY + 78/507/ETY, M1 ja N1 luokan ajoneuvojen kilvessä myös ajoneuvon kokonais-, akseli- ja yhdistelmämassoja koskevat tiedot sekä ppv:n kilvessä vetotapille sallittu massa
(ARVA 32 a ja b 1256/92 + 773/94 + 849/95 + 902/97 + 337/98). Kaikkien autojen massat on todellakin eritelty.
Tärkeintä sinulle tuntuu olevan osoittaa, että oma kanta on oikea, kuin mikään fakta mistään asiasta. Puhumattakaan mistään todellisesta keskustelusta. Ilmeisesti tämän palstan muut lukijat ovat huomanneet aikoja sitten tuon tyylisi ja tarpeesi, eivätkä ole kommentoineet suuntaan tai toiseen. Nicht mehr, danke.
740 GLE: "Moottoripyörien keveneminen kaupallisessa tarkoituksessa on normisettiä, mutta minulle oli uutta, että autoillekin voi käydä samoin."
Moottoripyörissä ei ole ainakaan vielä iskenyt kulutus- ja päästöhysteria. Tuo paino asia on aika mielenkiintoinen 2-pyöräisten osalta. Radalle sopii hyvin vaikkapa Ducatin Panigale, mutta ei sillä näillä pohjoisen tuulilla viitsisi matkoja ajella.
NHB:
Onko sinulla joku ongelma sen suhteen, että Volvo jäi 0,2 sek valmistajan ilmoittamasta kiihtyvyydestä mainitsemassasi Vi Bilägare -testissä. Huomasitko edes, että Audi jäi ilmoitetusta vielä enemmän eli 0,3 sek, joten eikö silloin tuon kyseisen testin alisuorittaja ole pikemminkin Audi?
Oliko tuo pelkkä kiihtyvyystesti, kun mitään muuta et halunnut siitä kommentoida? Vaikka kyllähän jo kirjoituksesi sävy paljasti, ettei siinä kovin objektiivisilla linjoilla oltu.
inspektor:
En oikein ymmärrä, että miksi aloit jankuttamaan jostakin normeista ja rekisteriotteista tässä. Itse vastasin viestiisi, jossa väitit Volvojen olevan kilpailijoitaan turvallisempi, koska S90:n kilpailijat "ovat painoltaan noin reilun 100- 150 kg kevyempiä vastaavilla dieselmoottoreilla kaksivetoisina". Olen esittänyt lukuisia mittaustuloksia, jotka osoittavat perustelusi vääriksi, mutta virheesi myöntämisen sijaa, jankutat jotain sisällötöntä potaskaa normeista.
Jakutat myös lähdekritiikistä. Tarkoittaako lähdekritiikki sitä, että kun kaikki lukuisat kolmannen osapuolen mittaukset kertovat, ettei väittämääsi painoeroa ole, niin meidän kuuluu sanoa sinun tietävän autojen painot paremmin kuin niiden, jotka ovat kyseiset autot puntarille ajaneet?
”Onko sinulla joku ongelma sen suhteen, että Volvo jäi 0,2 sek valmistajan ilmoittamasta kiihtyvyydestä mainitsemassasi Vi Bilägare -testissä. Huomasitko edes, että Audi jäi ilmoitetusta vielä enemmän eli 0,3 sek, joten eikö silloin tuon kyseisen testin alisuorittaja ole pikemminkin Audi?
Oliko tuo pelkkä kiihtyvyystesti, kun mitään muuta et halunnut siitä kommentoida? Vaikka kyllähän jo kirjoituksesi sävy paljasti, ettei siinä kovin objektiivisilla linjoilla oltu.”
Jos homma jäi epäselväksi, niin itseäni ihmetyttää S90:n heikohko suorituskyky tehoihin nähden D5-moottorilla. Jos saat tuon testin perusteella pyöriteltyä jonkin toisen näkemyksen aiheesta, niin ei se anna oikeutta alkaa maalailemaan puolueelliseksi. Mielipiteeni toki on vain omani, mutta pidän melko erikoisena sitä, että vertailun autoissa on noin suuri epäsuhta tehojen suhteessa suorituskykyyn.
Poimin nuo suorituskykymittaukset siksi, koska asiasta on ollut täällä ennenkin keskustelua ja nämä Vi Bilägaren mittaukset selkiyttivät hyvin tilannetta eräitä kirjoittajia hämänneiden renkaiden, massan ja vetotavan vaikutusten osalta. Jos puhtailla luotettavan oloisen lähteen mittaustuloksilla argumentointi on sinun mielestä puolueellisuutta, niin ole sitten sitä mieltä.
Puretaan pyynnöstäsi vähän lisää tämän testin havaintoja. Palstalla toisinaan näkee aina keskustelua LED-valoista ja valojen kehityksestä. Vi Bilägare antoi molemmille LED-toteutuksille hyvät pisteet ja ainoa ksenon sai hyvin kehnot arvosanat. LED-teknologia kehittyy ja nykyisin nähdään jo ihan hyvin LED-valoja. Tässä luonnollisesti puolueellisesti poimimani pisteet:
Audi (ksenon) 1 lyhyille ja 3 pitkille
Mersu (LED) 5 lyhyille ja 4 pitkille
Volvo (LED) 4 lyhyille ja 5 pitkille
Erityisesti Mersun lyhyet erottuivat edukseen vertailussa. Noissa Mersun matriisivaloissa valokuvio on aika erikoisen mallinen.
Miten on mahdollista että Audi A6:n ksenon lyhyille saadaan noin huonot pisteet. Tuolla logiikalla BMW:n Laser-teknologian valoille jotka näyttävät 600 metriin vs MB LED valoille pisteytys menee BMW 5 MB 1. Nuohan ovat BMW autoissa jo ainakin BMW i8:n ja BMW 7-sarjan nokalla. Tulevat todennäisesti myös uuteen BMW 5-sarjaan ollen siis selvä myyntvaltti kilpailijoihin nähden.
Melko monen auton LED tai xenonvalot ovat Audia paremmat, koska siihen ei paljoa tarvita. Käyttötilanteen painottuessa kaukovaloihin, jo hyvillä pesureilla varustetut halogeenivalotkin riittävät.
Mukava nähdä ensimmäiset oireet alaa vaivanneen jatkuvan valojen heikentämistrendin mahdollisesta pysähtymisestä.
@tracktest: kuulostaa lupaavalta! Millainen valaistus siellä 600 m Bemarin edellä vallitsee? Missä saakka lentää TM mittauksissa julkaistu 5 luksin käyrä noilla laservaloilla?
Tiedän olevani vähemmistössä, mutta minun käyttötilanteessani valot voivat yksinään ratkaista valintoja muuten tasaväkisten vaihtoehtojen välillä. Ei minulla nykyisestäkään valittamista ole, mutta eivät nuo rekanvetäjän kattovalot henkilöautoa korista eivätkä pesua helpota. Sarvipää olisi silti vielä rumempi nokkakoriste, joten näillä mennään kun ei autoihin tehtaalla asenneta valoja.
Tuo oli uutta, että Audi A6:n valot ovat kaukovaloon painottuessa lähivaloiltaan huonot. Ajovalojen pesimet ovat ksenoneissa pakollinen varuste.
NHB, jospa taas kertaisit mitä sinulle on kirjoiteltu, ennen kuin vaahtoat olematonta asiaa.
Edelleen olen vain selittänyt Volvon ja Mersun kiihtyvyyttä yhdessä testissä. Mihinkään muuhun en ole ottanut kantaa, vaikka sinä kovasti yrität vääntää asiaa muuksi. Edelleen suurempi massa (reilu 100 kg on hieman eri asia kuin muutama kilo), nelivetoisuus vs. takavetoisuus näillä tehoilla, suuret renkaat ja huonompi vaihteisto selittävät sitä, miksi S90 D5 ei juurikaan ole Mersua nopeampi, vaikka tehot ovat Volvossa suuremmat.
Audista olen jo vuosia sitten kirjoittanut, että monet Audit ovat suorituskyvyltään erittäin kovia ilmoitettuihin tehoihin ja joskus jopa tehtaan ilmoittamiin aikoihin nähden. En nyt jaksa Audiin enempää perehtyä, mutta eikös jo tehdaskin lupaa kyseiselle Audille reilusti alle 7 sekunnin kiihdytystä sataseen? Audin kaksoiskytkinvaihteisto ja launch control toimivat erinomaisesti paikaltaan lähdössä ja jo se selittää Audin hyvää kiihtyvyyttä, mikäli toisessa autossa ei ole launch controlia (en tiedä onko Volvossa sellaista, mutta tuskin). Myöskään moottorin huipputeho ei taida olla ihan ainoa asia, joka kiihtyvyyteen vaikuttaa edes pelkän moottorin osalta, jonka NHB:kin varmasti tietää.
Kannattaa NHB vetää happea ja laskea kymmeneen välillä.
Itse pidän hyvin mahdollisena, että tuossa Audin valojen pisteytyksessä on voinut käydä näppäilyhäiriökin, kun ei tuo Audin valokuvio lyhyillä poikkea kovin paljon Volvosta. Pitkät Audissa ovat sen sijaan paljon huonommat, eikä niiden kantama yllä edes mittausalueelle. Veikkaan, että Audille lyhyiden ja pitkien arvosanat ovat menneet sekaisin. Audille kolme lyhyille ja yksi pitkille vaikuttaisi loogiselta.
Laser-valoja on jo vertailtu muihin ratkaisuihin. Esimerkiksi AMS 1/2016 sisältää yhden vertailun. Laser-valot eivät olleet erityisen hyvin vertailussa. i8:n laserit saivat huonot arvostelut, R8:n laserit olivat noin keskimääräisen halogeenivalon veroiset ja 7er:n laserit olivat jo aika hyvät, mutta heiman heikommat kuin saman vertailuryhmän Audin, Mersun ja Volvon LED-valot.
Suomen sitkeimmällä saksansiittäjällä NHB:llä tuntuu taas menevän erityisen lujaa. Jos olet NHB noin kovin ahdistunut automallista Volvo S 90, niin rupea vaikka harrastamaan joogaa nettikyttäystä vastaavasti vähentäen.
Testien tuloksiin pitää näköjään suhtautua entistäkin varauksellisemmin. Omakohtaisiin kokemuksiin ei testit eikä pisteytykset pysty se on kai jokaiselle keskustelijalle päivän selvää.