Miten arvasinkin, että WhatCar tulee taas paniikissa kitisemään Volvoketjuun. Mutta ei ihme, että tämä testin kaikkien aikojen turvallisin auto kiinnostaa WhatCaria. Kaveri ei sitten millään malta pysyä poissa Volvoketjusta.
Ei muuten ollut mitään vääristelyä, vaan Volvo S/V90 sai eniten pisteitä EuroNCAPin historiassa. Otetaanpa suoria lainauksia kauppalehdestä:
"Euro NCAP -törmäystestin kaikkien aikojen turvallisimman auton titteli menee Volvolle.
Nyt testattiin viime vuonna esitellyt S90- ja V90-mallit. Sekä sedan- että farmarimalli saivat täydet viisi tähteä, ja niiden kokonaissuoritus arvioitiin koko Euro NCAPin historian parhaaksi.
Turvallisuusteknologia periytyy ainakin osittain Volvo XC90-mallista, jonka aiempi testitulos täydentää isojen Volvojen johtoaseman turvallisuudessa.
Volvon passiivisen turvallisuuden lisäksi tuloksissa kehutaan muun muassa sen vakiovarusteena olevaa automaattista hätäjarrutusjärjestelmää."
Kannattaa huomioida myös tuota jenkkien IIHS-testiä. Volvon valot sai yllättävän huonon arvosanan. Tosin myös Audi A6 on saanut valoistaan vain nippa nappa hyväksytyn Marginal arvosanan.
Toinen huomioitava on BMW F10 -mallin nippa nappa hyväksytty Marginal arvosana osittaisessa etutörmäyksessä. Uudella 5-sarjalla on siis törmäystestin suhteen rutkasti parannettavaa. Jo vanha Audi A6 -malli on saanut osittaisesta etutörmäyksestä sen sijaan hyvän arvosanan, kuten vanha M-B E-sarjakin. Eli BMW on sortunut räätälöimään 5-sarjan edellisen sukupolven vielä vain EuroNCAP-testiä varten.
Perinteisesti lähes kaikki autot räätälöidään enemmänkin testejä kuin tositilannetta varten. Onneksi testit ovat kehittyneet ja monipuolistuneet, joten räätälöinti noin kahta eri törmäystyyppiä varten ei enää oikein onnistu. Uusista autoista ei tietenkään voi olla varma, mutta historiansa perusteella nimenomaan Volvo on tehnyt autonsa kolareita varten, eikä testitilanteita varten. Jotain kertoo esimerkiksi tuolloin jo "museoikäisen" vanhan XC90:en menestyminen osittaisessa törmäystestissä.
Tässä luokassa toki autot ovat turvallisia, päätyy mihin autoon tahansa. Erot lienevät aika marginaalisia tositilanteessa.
Volvon osalta suuri plussa on monta kertaa mainitsemani asia: automaatisoidut jarrutus- ym. järjestelmät ovat vakiona. Harma tällaisista syteemeistä maksaa tuhansia euroja, joita monet kilpailijat niistä pyytävät. Huomiotavaa myös on, että käsittääkseni Volvon automaattista eläintentunnistus- ja jarrutusjärjestelmää ei huomioida pisteissä, vaikka sekin on vakiovaruste.
Volvon valoista - käsittääkseni Inscriptionin ja Momentumin valoissa ei ole juurikaan eroa, joten miksi ero pisteissä. Mukautuvat LED-ajovalot eivät ainakaan Suomessa kuulu vakiona Inscriptioniinkaan ja itselleni ne tulevat autoon Technic paketin myötä. En tosin tiedä, ovatko nämäkään mitkään erinomaiset valot, mutta itse en kaukovaloja kovin usein tarvitsekaan, joten asia ei niin paljoa kiinnosta.
"Kannattaa huomioida myös tuota jenkkien IIHS-testiä. Volvon valot sai yllättävän huonon arvosanan. Tosin myös Audi A6 on saanut valoistaan vain nippa nappa hyväksytyn Marginal arvosanan."
Jenkeillä on pitkät perinteet hyvien valojen kieltämisestä lainsäädännöllä ja sama jatkuu edelleen. Sikäläisistä testeistä ei kannata liikoja päätellä Euroopan mallien valoista.
Tuosta näkyy IIHS testissä olleen S90 valojen erot. Eli arvosanojen eron selittää valojen kääntyvyys ja kaukovaloassistentti.
Inscription:
Curve-adaptive? Yes
High-beam assist? Yes
Momentum:
Curve-adaptive? No
High-beam assist? No
Lisäys: Ei tulekaan suoraan linkkiin oikea sivu, mutta valot näkee tarkemmin, kun valitsee Headlights-alavalikon
Ok. Kiitos infosta. Varustelu siis poikkeaa Suomen varustelusta ainakin V90:en osalta. S90:en varusteluhan muuttuikin juuri erilaiseksi, enkä ole siihen niin perehtynyt.
Ei se merkki niinkään, mutta liikaa uusia liikkuvia osia, jättäisin testi ajot taksien ja leasing autoilijoiden harteille pariksi vuodeksi miten tekniset mahdolliset ns. lastentaudit ratkaistaan.
2016:
"Ei se merkki niinkään, mutta liikaa uusia liikkuvia osia"
Montako liikkuvaa osaa Volvoissa on enemmän kuin kilpailijoissa ja miksi juuri Volvon liikkuvat osat olisi arveluttavampia kuin kilpailijoiden, jotka uusii mallejaan Volvoa useammin? Eikö tällöin voisi olettaa, että pikemminkin jatkuvasti uusia malleja ja moottoreita pukkaavien kilpailijoiden tuotteet olisivat arveluttavampia?
Auto-m: "En tosin tiedä, ovatko nämäkään mitkään erinomaiset valot, mutta itse en kaukovaloja kovin usein tarvitsekaan, joten asia ei niin paljoa kiinnosta."
Erinomaisia valoja ei saa autokaupasta, vaan ne ostetaan Jussinmäeltä tai Erikoistekniikasta.
Ymmärrettävän syynkin kerroit jo yllä, autonvalmistajat eivät asenna uusiin autoihin kaukovaloja, koska useimmat eivät niitä tarvitse. Ei kunnollisilla valoilla saisi niin monta uutta asiakasta, että niihin kannattaisi panostaa, ellei valoista jostain syystä tule muotivillitystä, jonka varjolla on vara tehdä hetki tuotekehitystäkin eikä vain muotoilla LEDikaaria.
2016: "En kyllä ostaisi missään tapauksessa näillä uusilla moottoreilla olevia Volvoja ilman kattavaa huolenpitosopimusta on aika arveluttava viritys."
Eikä mitään muutakaan ensimmäisen vuosimallin autoa. Omani on hyvä esimerkki siitä, miksi ostan vasta sellaisen, jonka muutama muu on ehtinyt ajaa ohi puolen miljoonan. Ei tulisi mielen viereenkään ostaa seuraajaa W213 mallia, jossa pitkä jakoketju kiertää alhaalta saakka kampiakselille koneistetun hammaspyörän kautta.
2019 mallista voin harkita sitten kun niitä saa pari vuotta käytettyinä puoleen hintaan.
"Erinomaisia valoja ei saa autokaupasta, vaan ne ostetaan Jussinmäeltä tai Erikoistekniikasta."
Erinomaiset lähivalot saa ainoastaan autokaupasta näiden muotiledien muodossa. Ero adaptiivisten ja staattisten lähivalojen välillä on mielestäni merkittävämpi kuin hyvien ensiasennus- ja lisävalopitkien välillä.
Voi olla että käytetyn auton osto on järkevää, mutta on kuitenkin todettava se että Suomessa on maailman neljänneksi kalleimmat autot ja käytettyjen autojen arvonlasku on hidasta.
Suomeen ei ole tainnut levitä etenkin Pohjois-Ruotsissa esiintyvä tapa, jossa uuden auton ostaja ruuvauttaa heti alkuunsa osana autokauppaa lisäpitkät keulalle. Valitettavasti tämä ledi-huuma on tuonut enemmän näyttävän näköisiä kuin tehoisia valoja autoihin.
Ehkä se on varman päälle pelaamista, ettei osta mistään autosta niitä ensimmäisiä uutta mallia ja uusitulla tekniikalla varustettuja versioita. Tältä osin yksikään merkki ei eroa täysin joukosta, vaikka joku muuta väittäisi.
Norrbottenin alueella normisetti näyttää tänä päivänä olevan 3 * NBB Alpha. Kahden tuollaisen takaa talvea katsellessa en tosin ymmärrä, mihin kaksi ei riitä? Normiautojen 5 luksin käyrä on hyvällä tuurilla jossain 150 metrin jälkeen, mutta niiden lisänä Alpha xenon pari siirtää saman 5 luksin käyrän 346 metriin (200 metrin kohdalta mitatusta arvosta ekstrapoloituna). Tuokin on useimpiin käyttötilanteisiin epäkäytännöllisen paljon.
Mutta hetken ajan uusien autojen lisävalot olivat hyvinkin vähissä, kun etsittiin tapaa kytkeä ne toimimaan älyvalojen kanssa. Nyt ovat taas yleistymään päin uusissakin autoissa, mutta ei klassisina ruotsalaispattereina, vaan pieninä LED paneleina.
Itsellä mietityttää isojen kannujen tipauttaminen pois, ja Hella 350 Led Barin asennus säleikön taakse. 2 * 35 senttiä leveä paneli mahtuisi senttipelillä laidasta laitaan säleikön ylimpien lamellien väliin nätisti piiloon. Valoteho tosin putoaa sen verran, etten ole viitsinyt Ledbar valaisimen alennusmyynnistä huolimatta vielä lähteä vaihtamaan, vaikka lisävalot pesussa ja viimasuojan asennuksessa ja poistossa tiellä ovatkin ja pitää muistaa ulokkeena ahtaissa paikoissa.
"Eikä mitään muutakaan ensimmäisen vuosimallin autoa. Omani on hyvä esimerkki siitä, miksi ostan vasta sellaisen, jonka muutama muu on ehtinyt ajaa ohi puolen miljoonan. Ei tulisi mielen viereenkään ostaa seuraajaa W213 mallia, jossa pitkä jakoketju kiertää alhaalta saakka kampiakselille koneistetun hammaspyörän kautta."
Mitä siinä omassasi olisi tapahtunut, jos olisit sellaisen ostanut ensimmäisen vuoden mallina? Entä mikä tuossa kampiakseliin koneistetussa ketjupyörässä pelottaa?
Jos joku tyyppivika lipsahtaa uuteen malliin, niin sen voi aina käydä korjauttamassa yleensä veloituksetta, mutta vanhemman mallin huonompia ominaisuuksia on perin hankala nostaa uudemman mallin tasalle.
Mersun OM651 dieselin ensimmäinen vuosikerta teetti Daimlerin oman arvion mukaan puolen miljardin korjauskierroksen. Tehtaan piikkiin toki, mutta kun kaksiturboisten suurempaa ruiskutuspainetta käyttävien moottorien pietsosuuttimia alkoi kilahdella, niitä meni alkuu sellaista vauhtia, että tuotantolinja seisoi jonkin aikaa kaikkien alihankkijalta saatujen suuttimien mennessä takuukorjauksiin. Takaisinkutsu ei ole minulle mikään ongelma, kun uutta autoa saa käyttää pikahuollossa sillä välin kun itse juo kahvia kuppilan puolella. Mutta väistämättä vikaantuvien suuttimien vaihto yksi kerrallaan (kun ehjiä ei kerta kaikkiaan riitä), sekä niiden aiheuttamat vikatilat matkalla vetivät aika monen omistajan hermot tiukalle.
Sitten sadan tuhannen kilometrin jälkeen alkoi ketjujen ja kiristimien vaihtaminen, kun huomattiin etenkin pakkasolosuhteissa öljynpaineen ampuvan kylmän moottorin käynnistyksessä kiristimen liiankin tiukalle. Omassa neljännen vuosikerran mallissa on varmaan viides versio kiristimestä ja vahvempi ketju, ja hiljaiselta kuulostaa yhä 150.000 km jälkeen. Tämä jälkimmäinen on käytännön ongelma yksityiskäytössä, koska pidennetytkin takuut loppuvat joskus. Taksikäytössä nopeasti ilmenevän ongelman vaatima ajomäärä vie minulla useita vuosia.
Hyvä esimerkki tästä pitkän ajan kuluessa kehittyvästä haavoittuvuudesta on autoni 7G-Tronic vaihteisto, jonka kytkentäyksikköä vahvistettiin pidemmän kestoiän vuoksi alkuperäisestä suunnittelusta. Uuden 7G-Tronic Plus version ensimmäiset tuotantoviikot kesäkuussa 2011 olivat käytännössä oma takarajani, jota vanhempia en edes harkinnut, kun saman vuoden keväällä oli hieman aiemmin tullut tuotantoon jakopääversio, jota ei edes taksikäytössä tarvinnut avata alle 200.000 km. Oman kymmeniä tuhansia ajetun yksilöni ostin siis vasta sitten kun samaa yhdistelmää oli tarjolla satojatuhansia kilometrejä ajettuina.
Uudella ei tarvi tällä periaatteella ajaa ikinä, mutta ensimmäisen vuoskerran S60 ja W204 jälkeen ei ole isommin intoakaan.
Vaikka oman uutena ostetun auton käyttäminen takuuhuollossa ei iso ongelma olekaan, on käytetyn ostajan helpompi ostaa suoraan parannetuilla osilla tehdyn tuotantoviikon malli kuin selvitellä mitä takuukorjauksia tarjolla oleviin yksilöihin on tehty ja milloin.
Kampiakseliin koneistetun ketjupyörä on rasite vain, jos se kuluu ennenaikaisesti, koska kampiakselin vaihdattavan jakopääremontin hinta on kosminen. Sinänsä alhaalta saakka kiertävä yksi ketju on energiataloudellinen, mutta koneen etupäässä oleva vaihdettava hammasratas antaisi saman edun pienemmällä riskillä. Koska ostan autoni satojen tuhansien kilometrien matkalle, haluan nähdä muutaman OM654 dieselin ajettuna ohi puolen miljoonan ennen kuin otan sen edes omalle short listalleni sillä hetkellä tarjolla olevien tekniikoiden kesken.
Itse tuskin osaisin hermostua siitä, että valmistaja menettää rahaa tyyppivikojaan korjatessaan. En myöskään menettäisi yöuniani sen enemmän tai vähemmän epätodennäköisen mahdollisuuden vuoksi, että kampiakseliin koneistettu ketjupyörä voi kulua liian paljon auton elinkaaren aikana. Jos sitten joskus puolessa mijoonassa tulee ongelmia tai muuten vain tekee mieli vaihtaa tuo ketjupyörä, niin tuskinpa romiksilta löytyvistä vaihtomoottoreista tarvitsee aivan loputtomasti köyhtyä. Kustannuskaan tuskin on ajomäärällä jaettuna kovin suuri. En pitäisi tuota sinullekaan ylitsepääsemättömänä huoltona, kun intoa vanhojne arvottomien autojen pohjan hitsailuunkiin tuntuu löytyvän. Ainakaan en ala rajoittamaan autovalikoimaa spekuloimalla jonkin teknisen ratkaisun käyttöiällä. Eipä noita ongelmia yleensä kuvasta katsomalla näe, vaan yllätyksiä ne ovat niin meille kuin valmistaillekin. Uskon vahvasti, että kun kerta Mersulla on ollut lähihistoriassa ongelmia noiden ketjujen kanssa, niin homma on laitettu kuntoon. Näinhän kävi Volkkarinkin moottoreissa.
Ensimmäisiä testejä V90 CrossCountrysta julkaistu. Hyviä arvosteluja tulee ja itsekin olisin voinut tällaisen tilata, jos olisi julkaistu aikaisemmin. Mersulta tuli vastaava kilpailija, mutta omaan silmääni E Mersun linjoihin ei sovi tämä maastohenkisyys. Mielummin ottaisin sitten tavallisen E:n ilmajousilla, joiden avulla maavaraa voi hieman nostaa. Audiin ja Volvoon maastoversio sopii minun mielestäni paremmin.
Kuulemma on Cross Countryn vuoden 2017 tuotanto jo loppuunmyyty. Jos tuommoisen auton tilaa nyt, niin menee reippaasti vuoden 2018 puolelle jolloin auton vasta saa.
Pitkiä ovat toimitusajat Volvoilla. Tosin samaa ongelmaa on Mersun joidenkin mallien kanssa. Toivottavasti Kiinan tehdas parantaa Volvon tilannetta. USA:n tehdas aukeaa muistaakseni vasta joskus 2018, eli se ei auta ihan lähiaikoina.
Sellaista luin tästä V90 Cross Countrysta, että vaikka autoa on eri keinoin korotettu reippaasti, niin tällä korottamisella ei ole kuitenkaan suurempaa vaikutusta auton ajettavuuteen. Voisi kuvitella että tämmöinen korotettu auto huojuisi aika reippaasti autoa rasitettaessa, mutta tämä huojuminen on ilmeisesti onnistuttu jotenkin eliminoimaan.
Miinusta tuossa autossa on se, että verrattuna varsinaiseen SUV:iin auton tavaratila on melko pieni, tai ainakin melko matala.
Sinänsä täytyy kunnioittaa sitä, että BMW vetää tässä "Cross Country-teemassa" aika konservatiivista linjaa eikä lähde autoja korottelemaan, tämä kai kertoo jonkinlaisesta tinkimättömyydestä.
Eipä ne Allroad Auditkaan minunkokemukseni mukaan mitenkään "huoju", vaikka tietenkin korkeuden joissain tilanteissa huomaa. Ylipäätään ajamani uudet "premium"-maasturit ovat erinomaisia ajaa. Fysiikan lakeja ei tietenkään voi kumota ja omat vaikutuksensa korkeudella on, mutta toisaalta suurin osa ihmisistä ajaa maantiellä suoraan eteenpäin ja Suomen surkeilla teillä parhaimmat maasturit ovat erinomaisia ajomukavuudeltaan. Vielä en kuitenkaan maasturiin päätynyt, mutta ehkä ensi kerralla päädyn.
No ei huoju Allroadit eikä saman hintaluokan kilpailijat (usein täälläkin mainitut)sekä samojen merkkien katumaasturit. Mutta etenkin edullisemman hintaluokan katumaasturit ovat usein ylinapakoita alustastaan tai sitten mukavuutta löytyy, mutta niin löytyy huojuntaakin. Onko kyseessä osaamiskysymys vai rahan kautta tuleva pakko, mutta ihan hyvillä ajo-ominaisuuksilla(jos tykkää napakasta alustasta) löytyy aika monta pienempääkin katumaasturia. Varjopuolena tulee usein mukaan suurehko rengasmelu näissä napakoissa tapauksissa.
BMW ei tosiaan ole ainakaan vielä lähtenyt mukaan, mutta kuka tietää, pakottaako MB:n mukaantulo samoille apajille. Ai niin, Whatcarille terveisiä ja kysymys, miksi BMW:llä on mukana katumaasturi X1:ssä myös 6-vaihteinen automaatti (X1 18i) ?
Näyttää bemari käyttävän tuota aisin warnerin 8 lovista transverse automaattia vasta "etuvetomallien" nelisylinterisissä koneissa. Kaikki kolmisylinteriset hinnat alkaen mallit joihin saa automaatin ovat tuolla 6 lovisella AW:lla. Liekkö sitten tekninen rajoitus vaiko kustannus kysymys.
Edittiä: ettei syntyisi väärinkäsityksiä, niin "etuvetomalilla" tässä tarkoitan konstruktioita joissa moottori on asennettu poikittain.
No tämän hintaluokan autoista tässä nyt puhutaan ja mielestäni nämä maasturit ovat erinomaisia ajettavia, mutta eivät nyt tietenkään mitään rata-autoja.
Mielenkiintoista luettavaa tammikuun myyntitilastot Suomessa. Volvo oli tammikuussa Suomen neljänneksi myydyin automerkki. Vain Skoda, VW ja Toyota ovat Volvon edellä. Ei hullummin ottaen huomioon, että suuri osa mallistosta on edelleen aika vanhaa ja uudistuneet mallit ovat sieltä kalleimmasta päästä. Ei myöskään ihme, että olen kuullut sekä MB, että Audimyyjien olevan melko huolissaan Volvosta. Volvoa myytiin tammikuussa lähes kaksi kertaa niin paljon kuin Audia. Toki Q5 on juuri uudistunut, eivätkä toimitukset ole vielä alkaneet ja se selittänee osan Audin laskevasta myynnistä.
S90 ja V90 myivät yhdistettynä 388 kpl, jolla malli kiilaa Suomen viidenneksi myydyimmäksi autoksi. Kova suoritus tämän hintaluokan autolle. No tietenkin täytyy muistaa, että kyseessä on yhden kuukauden tilasto, joka voi heitellä paljonkin, mutta saattaa tämä jotain suuntaa antaa mallisarjan menestyksestä Suomessa. Toisaalta on myös huomioitava, että toimitusajat ovat varsin pitkiä.
Ensimmäiset testit R-design versiosta julkaistu. Kuten vähän arvelin, matalampi ja jäykempi alusta ei oikein istu tämän Volvon luonteeseen - ainakaan huonokuntoisilla teillä. Taidan siis pysyä Inscriptionissa, vaikka R-designin saisi kyllä ilmajousituksella, jolloin jousitus olisi siis sama kuin muissakin ilmajousituksella varustetuissa malleissa. Pidän myös enemmän kromikeulasta, vaikka hyvältähän tämäkin näyttää.
Miten arvasinkin, että WhatCar tulee taas paniikissa kitisemään Volvoketjuun. Mutta ei ihme, että tämä testin kaikkien aikojen turvallisin auto kiinnostaa WhatCaria. Kaveri ei sitten millään malta pysyä poissa Volvoketjusta.
Ei muuten ollut mitään vääristelyä, vaan Volvo S/V90 sai eniten pisteitä EuroNCAPin historiassa. Otetaanpa suoria lainauksia kauppalehdestä:
"Euro NCAP -törmäystestin kaikkien aikojen turvallisimman auton titteli menee Volvolle.
Nyt testattiin viime vuonna esitellyt S90- ja V90-mallit. Sekä sedan- että farmarimalli saivat täydet viisi tähteä, ja niiden kokonaissuoritus arvioitiin koko Euro NCAPin historian parhaaksi.
Turvallisuusteknologia periytyy ainakin osittain Volvo XC90-mallista, jonka aiempi testitulos täydentää isojen Volvojen johtoaseman turvallisuudessa.
Volvon passiivisen turvallisuuden lisäksi tuloksissa kehutaan muun muassa sen vakiovarusteena olevaa automaattista hätäjarrutusjärjestelmää."
Kannattaa huomioida myös tuota jenkkien IIHS-testiä. Volvon valot sai yllättävän huonon arvosanan. Tosin myös Audi A6 on saanut valoistaan vain nippa nappa hyväksytyn Marginal arvosanan.
Toinen huomioitava on BMW F10 -mallin nippa nappa hyväksytty Marginal arvosana osittaisessa etutörmäyksessä. Uudella 5-sarjalla on siis törmäystestin suhteen rutkasti parannettavaa. Jo vanha Audi A6 -malli on saanut osittaisesta etutörmäyksestä sen sijaan hyvän arvosanan, kuten vanha M-B E-sarjakin. Eli BMW on sortunut räätälöimään 5-sarjan edellisen sukupolven vielä vain EuroNCAP-testiä varten.
Perinteisesti lähes kaikki autot räätälöidään enemmänkin testejä kuin tositilannetta varten. Onneksi testit ovat kehittyneet ja monipuolistuneet, joten räätälöinti noin kahta eri törmäystyyppiä varten ei enää oikein onnistu. Uusista autoista ei tietenkään voi olla varma, mutta historiansa perusteella nimenomaan Volvo on tehnyt autonsa kolareita varten, eikä testitilanteita varten. Jotain kertoo esimerkiksi tuolloin jo "museoikäisen" vanhan XC90:en menestyminen osittaisessa törmäystestissä.
Tässä luokassa toki autot ovat turvallisia, päätyy mihin autoon tahansa. Erot lienevät aika marginaalisia tositilanteessa.
Volvon osalta suuri plussa on monta kertaa mainitsemani asia: automaatisoidut jarrutus- ym. järjestelmät ovat vakiona. Harma tällaisista syteemeistä maksaa tuhansia euroja, joita monet kilpailijat niistä pyytävät. Huomiotavaa myös on, että käsittääkseni Volvon automaattista eläintentunnistus- ja jarrutusjärjestelmää ei huomioida pisteissä, vaikka sekin on vakiovaruste.
Volvon valoista - käsittääkseni Inscriptionin ja Momentumin valoissa ei ole juurikaan eroa, joten miksi ero pisteissä. Mukautuvat LED-ajovalot eivät ainakaan Suomessa kuulu vakiona Inscriptioniinkaan ja itselleni ne tulevat autoon Technic paketin myötä. En tosin tiedä, ovatko nämäkään mitkään erinomaiset valot, mutta itse en kaukovaloja kovin usein tarvitsekaan, joten asia ei niin paljoa kiinnosta.
"Kannattaa huomioida myös tuota jenkkien IIHS-testiä. Volvon valot sai yllättävän huonon arvosanan. Tosin myös Audi A6 on saanut valoistaan vain nippa nappa hyväksytyn Marginal arvosanan."
Jenkeillä on pitkät perinteet hyvien valojen kieltämisestä lainsäädännöllä ja sama jatkuu edelleen. Sikäläisistä testeistä ei kannata liikoja päätellä Euroopan mallien valoista.
http://www.iihs.org/iihs/ratings/vehicle/v/volvo/s90-4-door-sedan
Tuosta näkyy IIHS testissä olleen S90 valojen erot. Eli arvosanojen eron selittää valojen kääntyvyys ja kaukovaloassistentti.
Inscription:
Curve-adaptive? Yes
High-beam assist? Yes
Momentum:
Curve-adaptive? No
High-beam assist? No
Lisäys: Ei tulekaan suoraan linkkiin oikea sivu, mutta valot näkee tarkemmin, kun valitsee Headlights-alavalikon
Ok. Kiitos infosta. Varustelu siis poikkeaa Suomen varustelusta ainakin V90:en osalta. S90:en varusteluhan muuttuikin juuri erilaiseksi, enkä ole siihen niin perehtynyt.
En kyllä ostaisi missään tapauksessa näillä uusilla moottoreilla olevia Volvoja ilman kattavaa huolenpitosopimusta on aika arveluttava viritys.
Mikäs niissä huolettaa? Auton merkki vai moottorissa jokin tietty asia?
Ei se merkki niinkään, mutta liikaa uusia liikkuvia osia, jättäisin testi ajot taksien ja leasing autoilijoiden harteille pariksi vuodeksi miten tekniset mahdolliset ns. lastentaudit ratkaistaan.
Mitä noissa nyt sen enempää on kuin muiden merkkien vastaavissa uusissa koneissa? Ovathan nuo jo olleetkin xc90:en keulalla jonkin aikaa.
2016:
"Ei se merkki niinkään, mutta liikaa uusia liikkuvia osia"
Montako liikkuvaa osaa Volvoissa on enemmän kuin kilpailijoissa ja miksi juuri Volvon liikkuvat osat olisi arveluttavampia kuin kilpailijoiden, jotka uusii mallejaan Volvoa useammin? Eikö tällöin voisi olettaa, että pikemminkin jatkuvasti uusia malleja ja moottoreita pukkaavien kilpailijoiden tuotteet olisivat arveluttavampia?
Auto-m: "En tosin tiedä, ovatko nämäkään mitkään erinomaiset valot, mutta itse en kaukovaloja kovin usein tarvitsekaan, joten asia ei niin paljoa kiinnosta."
Erinomaisia valoja ei saa autokaupasta, vaan ne ostetaan Jussinmäeltä tai Erikoistekniikasta.
Ymmärrettävän syynkin kerroit jo yllä, autonvalmistajat eivät asenna uusiin autoihin kaukovaloja, koska useimmat eivät niitä tarvitse. Ei kunnollisilla valoilla saisi niin monta uutta asiakasta, että niihin kannattaisi panostaa, ellei valoista jostain syystä tule muotivillitystä, jonka varjolla on vara tehdä hetki tuotekehitystäkin eikä vain muotoilla LEDikaaria.
2016: "En kyllä ostaisi missään tapauksessa näillä uusilla moottoreilla olevia Volvoja ilman kattavaa huolenpitosopimusta on aika arveluttava viritys."
Eikä mitään muutakaan ensimmäisen vuosimallin autoa. Omani on hyvä esimerkki siitä, miksi ostan vasta sellaisen, jonka muutama muu on ehtinyt ajaa ohi puolen miljoonan. Ei tulisi mielen viereenkään ostaa seuraajaa W213 mallia, jossa pitkä jakoketju kiertää alhaalta saakka kampiakselille koneistetun hammaspyörän kautta.
2019 mallista voin harkita sitten kun niitä saa pari vuotta käytettyinä puoleen hintaan.
"Erinomaisia valoja ei saa autokaupasta, vaan ne ostetaan Jussinmäeltä tai Erikoistekniikasta."
Erinomaiset lähivalot saa ainoastaan autokaupasta näiden muotiledien muodossa. Ero adaptiivisten ja staattisten lähivalojen välillä on mielestäni merkittävämpi kuin hyvien ensiasennus- ja lisävalopitkien välillä.
Voi olla että käytetyn auton osto on järkevää, mutta on kuitenkin todettava se että Suomessa on maailman neljänneksi kalleimmat autot ja käytettyjen autojen arvonlasku on hidasta.
http://m.iltalehti.fi/autot/201701272200060917_au.shtml?orig_ref=https://www.google.fi/
Suomeen ei ole tainnut levitä etenkin Pohjois-Ruotsissa esiintyvä tapa, jossa uuden auton ostaja ruuvauttaa heti alkuunsa osana autokauppaa lisäpitkät keulalle. Valitettavasti tämä ledi-huuma on tuonut enemmän näyttävän näköisiä kuin tehoisia valoja autoihin.
Ehkä se on varman päälle pelaamista, ettei osta mistään autosta niitä ensimmäisiä uutta mallia ja uusitulla tekniikalla varustettuja versioita. Tältä osin yksikään merkki ei eroa täysin joukosta, vaikka joku muuta väittäisi.
Norrbottenin alueella normisetti näyttää tänä päivänä olevan 3 * NBB Alpha. Kahden tuollaisen takaa talvea katsellessa en tosin ymmärrä, mihin kaksi ei riitä? Normiautojen 5 luksin käyrä on hyvällä tuurilla jossain 150 metrin jälkeen, mutta niiden lisänä Alpha xenon pari siirtää saman 5 luksin käyrän 346 metriin (200 metrin kohdalta mitatusta arvosta ekstrapoloituna). Tuokin on useimpiin käyttötilanteisiin epäkäytännöllisen paljon.
Mutta hetken ajan uusien autojen lisävalot olivat hyvinkin vähissä, kun etsittiin tapaa kytkeä ne toimimaan älyvalojen kanssa. Nyt ovat taas yleistymään päin uusissakin autoissa, mutta ei klassisina ruotsalaispattereina, vaan pieninä LED paneleina.
Itsellä mietityttää isojen kannujen tipauttaminen pois, ja Hella 350 Led Barin asennus säleikön taakse. 2 * 35 senttiä leveä paneli mahtuisi senttipelillä laidasta laitaan säleikön ylimpien lamellien väliin nätisti piiloon. Valoteho tosin putoaa sen verran, etten ole viitsinyt Ledbar valaisimen alennusmyynnistä huolimatta vielä lähteä vaihtamaan, vaikka lisävalot pesussa ja viimasuojan asennuksessa ja poistossa tiellä ovatkin ja pitää muistaa ulokkeena ahtaissa paikoissa.
"Eikä mitään muutakaan ensimmäisen vuosimallin autoa. Omani on hyvä esimerkki siitä, miksi ostan vasta sellaisen, jonka muutama muu on ehtinyt ajaa ohi puolen miljoonan. Ei tulisi mielen viereenkään ostaa seuraajaa W213 mallia, jossa pitkä jakoketju kiertää alhaalta saakka kampiakselille koneistetun hammaspyörän kautta."
Mitä siinä omassasi olisi tapahtunut, jos olisit sellaisen ostanut ensimmäisen vuoden mallina? Entä mikä tuossa kampiakseliin koneistetussa ketjupyörässä pelottaa?
Jos joku tyyppivika lipsahtaa uuteen malliin, niin sen voi aina käydä korjauttamassa yleensä veloituksetta, mutta vanhemman mallin huonompia ominaisuuksia on perin hankala nostaa uudemman mallin tasalle.
Mersun OM651 dieselin ensimmäinen vuosikerta teetti Daimlerin oman arvion mukaan puolen miljardin korjauskierroksen. Tehtaan piikkiin toki, mutta kun kaksiturboisten suurempaa ruiskutuspainetta käyttävien moottorien pietsosuuttimia alkoi kilahdella, niitä meni alkuu sellaista vauhtia, että tuotantolinja seisoi jonkin aikaa kaikkien alihankkijalta saatujen suuttimien mennessä takuukorjauksiin. Takaisinkutsu ei ole minulle mikään ongelma, kun uutta autoa saa käyttää pikahuollossa sillä välin kun itse juo kahvia kuppilan puolella. Mutta väistämättä vikaantuvien suuttimien vaihto yksi kerrallaan (kun ehjiä ei kerta kaikkiaan riitä), sekä niiden aiheuttamat vikatilat matkalla vetivät aika monen omistajan hermot tiukalle.
Sitten sadan tuhannen kilometrin jälkeen alkoi ketjujen ja kiristimien vaihtaminen, kun huomattiin etenkin pakkasolosuhteissa öljynpaineen ampuvan kylmän moottorin käynnistyksessä kiristimen liiankin tiukalle. Omassa neljännen vuosikerran mallissa on varmaan viides versio kiristimestä ja vahvempi ketju, ja hiljaiselta kuulostaa yhä 150.000 km jälkeen. Tämä jälkimmäinen on käytännön ongelma yksityiskäytössä, koska pidennetytkin takuut loppuvat joskus. Taksikäytössä nopeasti ilmenevän ongelman vaatima ajomäärä vie minulla useita vuosia.
Hyvä esimerkki tästä pitkän ajan kuluessa kehittyvästä haavoittuvuudesta on autoni 7G-Tronic vaihteisto, jonka kytkentäyksikköä vahvistettiin pidemmän kestoiän vuoksi alkuperäisestä suunnittelusta. Uuden 7G-Tronic Plus version ensimmäiset tuotantoviikot kesäkuussa 2011 olivat käytännössä oma takarajani, jota vanhempia en edes harkinnut, kun saman vuoden keväällä oli hieman aiemmin tullut tuotantoon jakopääversio, jota ei edes taksikäytössä tarvinnut avata alle 200.000 km. Oman kymmeniä tuhansia ajetun yksilöni ostin siis vasta sitten kun samaa yhdistelmää oli tarjolla satojatuhansia kilometrejä ajettuina.
Uudella ei tarvi tällä periaatteella ajaa ikinä, mutta ensimmäisen vuoskerran S60 ja W204 jälkeen ei ole isommin intoakaan.
Vaikka oman uutena ostetun auton käyttäminen takuuhuollossa ei iso ongelma olekaan, on käytetyn ostajan helpompi ostaa suoraan parannetuilla osilla tehdyn tuotantoviikon malli kuin selvitellä mitä takuukorjauksia tarjolla oleviin yksilöihin on tehty ja milloin.
Kampiakseliin koneistetun ketjupyörä on rasite vain, jos se kuluu ennenaikaisesti, koska kampiakselin vaihdattavan jakopääremontin hinta on kosminen. Sinänsä alhaalta saakka kiertävä yksi ketju on energiataloudellinen, mutta koneen etupäässä oleva vaihdettava hammasratas antaisi saman edun pienemmällä riskillä. Koska ostan autoni satojen tuhansien kilometrien matkalle, haluan nähdä muutaman OM654 dieselin ajettuna ohi puolen miljoonan ennen kuin otan sen edes omalle short listalleni sillä hetkellä tarjolla olevien tekniikoiden kesken.
Itse tuskin osaisin hermostua siitä, että valmistaja menettää rahaa tyyppivikojaan korjatessaan. En myöskään menettäisi yöuniani sen enemmän tai vähemmän epätodennäköisen mahdollisuuden vuoksi, että kampiakseliin koneistettu ketjupyörä voi kulua liian paljon auton elinkaaren aikana. Jos sitten joskus puolessa mijoonassa tulee ongelmia tai muuten vain tekee mieli vaihtaa tuo ketjupyörä, niin tuskinpa romiksilta löytyvistä vaihtomoottoreista tarvitsee aivan loputtomasti köyhtyä. Kustannuskaan tuskin on ajomäärällä jaettuna kovin suuri. En pitäisi tuota sinullekaan ylitsepääsemättömänä huoltona, kun intoa vanhojne arvottomien autojen pohjan hitsailuunkiin tuntuu löytyvän. Ainakaan en ala rajoittamaan autovalikoimaa spekuloimalla jonkin teknisen ratkaisun käyttöiällä. Eipä noita ongelmia yleensä kuvasta katsomalla näe, vaan yllätyksiä ne ovat niin meille kuin valmistaillekin. Uskon vahvasti, että kun kerta Mersulla on ollut lähihistoriassa ongelmia noiden ketjujen kanssa, niin homma on laitettu kuntoon. Näinhän kävi Volkkarinkin moottoreissa.
Ensimmäisiä testejä V90 CrossCountrysta julkaistu. Hyviä arvosteluja tulee ja itsekin olisin voinut tällaisen tilata, jos olisi julkaistu aikaisemmin. Mersulta tuli vastaava kilpailija, mutta omaan silmääni E Mersun linjoihin ei sovi tämä maastohenkisyys. Mielummin ottaisin sitten tavallisen E:n ilmajousilla, joiden avulla maavaraa voi hieman nostaa. Audiin ja Volvoon maastoversio sopii minun mielestäni paremmin.
http://www.autoexpress.co.uk/volvo/v90/98419/new-volvo-v90-cross-country-2017-review
Kuulemma on Cross Countryn vuoden 2017 tuotanto jo loppuunmyyty. Jos tuommoisen auton tilaa nyt, niin menee reippaasti vuoden 2018 puolelle jolloin auton vasta saa.
Pitkiä ovat toimitusajat Volvoilla. Tosin samaa ongelmaa on Mersun joidenkin mallien kanssa. Toivottavasti Kiinan tehdas parantaa Volvon tilannetta. USA:n tehdas aukeaa muistaakseni vasta joskus 2018, eli se ei auta ihan lähiaikoina.
Sellaista luin tästä V90 Cross Countrysta, että vaikka autoa on eri keinoin korotettu reippaasti, niin tällä korottamisella ei ole kuitenkaan suurempaa vaikutusta auton ajettavuuteen. Voisi kuvitella että tämmöinen korotettu auto huojuisi aika reippaasti autoa rasitettaessa, mutta tämä huojuminen on ilmeisesti onnistuttu jotenkin eliminoimaan.
Miinusta tuossa autossa on se, että verrattuna varsinaiseen SUV:iin auton tavaratila on melko pieni, tai ainakin melko matala.
Sinänsä täytyy kunnioittaa sitä, että BMW vetää tässä "Cross Country-teemassa" aika konservatiivista linjaa eikä lähde autoja korottelemaan, tämä kai kertoo jonkinlaisesta tinkimättömyydestä.
Eipä ne Allroad Auditkaan minunkokemukseni mukaan mitenkään "huoju", vaikka tietenkin korkeuden joissain tilanteissa huomaa. Ylipäätään ajamani uudet "premium"-maasturit ovat erinomaisia ajaa. Fysiikan lakeja ei tietenkään voi kumota ja omat vaikutuksensa korkeudella on, mutta toisaalta suurin osa ihmisistä ajaa maantiellä suoraan eteenpäin ja Suomen surkeilla teillä parhaimmat maasturit ovat erinomaisia ajomukavuudeltaan. Vielä en kuitenkaan maasturiin päätynyt, mutta ehkä ensi kerralla päädyn.
No ei huoju Allroadit eikä saman hintaluokan kilpailijat (usein täälläkin mainitut)sekä samojen merkkien katumaasturit. Mutta etenkin edullisemman hintaluokan katumaasturit ovat usein ylinapakoita alustastaan tai sitten mukavuutta löytyy, mutta niin löytyy huojuntaakin. Onko kyseessä osaamiskysymys vai rahan kautta tuleva pakko, mutta ihan hyvillä ajo-ominaisuuksilla(jos tykkää napakasta alustasta) löytyy aika monta pienempääkin katumaasturia. Varjopuolena tulee usein mukaan suurehko rengasmelu näissä napakoissa tapauksissa.
BMW ei tosiaan ole ainakaan vielä lähtenyt mukaan, mutta kuka tietää, pakottaako MB:n mukaantulo samoille apajille. Ai niin, Whatcarille terveisiä ja kysymys, miksi BMW:llä on mukana katumaasturi X1:ssä myös 6-vaihteinen automaatti (X1 18i) ?
"Ai niin, Whatcarille terveisiä ja kysymys, miksi BMW:llä on mukana katumaasturi X1:ssä myös 6-vaihteinen automaatti (X1 18i) ? "
Onko nyt BMW:n premiumstatus mennyttä? Eihän WhatCarin logiikalla premium-auto voi tarjota 6 vaihteista automaattia.
Näyttää bemari käyttävän tuota aisin warnerin 8 lovista transverse automaattia vasta "etuvetomallien" nelisylinterisissä koneissa. Kaikki kolmisylinteriset hinnat alkaen mallit joihin saa automaatin ovat tuolla 6 lovisella AW:lla. Liekkö sitten tekninen rajoitus vaiko kustannus kysymys.
Edittiä: ettei syntyisi väärinkäsityksiä, niin "etuvetomalilla" tässä tarkoitan konstruktioita joissa moottori on asennettu poikittain.
No tämän hintaluokan autoista tässä nyt puhutaan ja mielestäni nämä maasturit ovat erinomaisia ajettavia, mutta eivät nyt tietenkään mitään rata-autoja.
Mielenkiintoista luettavaa tammikuun myyntitilastot Suomessa. Volvo oli tammikuussa Suomen neljänneksi myydyin automerkki. Vain Skoda, VW ja Toyota ovat Volvon edellä. Ei hullummin ottaen huomioon, että suuri osa mallistosta on edelleen aika vanhaa ja uudistuneet mallit ovat sieltä kalleimmasta päästä. Ei myöskään ihme, että olen kuullut sekä MB, että Audimyyjien olevan melko huolissaan Volvosta. Volvoa myytiin tammikuussa lähes kaksi kertaa niin paljon kuin Audia. Toki Q5 on juuri uudistunut, eivätkä toimitukset ole vielä alkaneet ja se selittänee osan Audin laskevasta myynnistä.
S90 ja V90 myivät yhdistettynä 388 kpl, jolla malli kiilaa Suomen viidenneksi myydyimmäksi autoksi. Kova suoritus tämän hintaluokan autolle. No tietenkin täytyy muistaa, että kyseessä on yhden kuukauden tilasto, joka voi heitellä paljonkin, mutta saattaa tämä jotain suuntaa antaa mallisarjan menestyksestä Suomessa. Toisaalta on myös huomioitava, että toimitusajat ovat varsin pitkiä.
Ensimmäiset testit R-design versiosta julkaistu. Kuten vähän arvelin, matalampi ja jäykempi alusta ei oikein istu tämän Volvon luonteeseen - ainakaan huonokuntoisilla teillä. Taidan siis pysyä Inscriptionissa, vaikka R-designin saisi kyllä ilmajousituksella, jolloin jousitus olisi siis sama kuin muissakin ilmajousituksella varustetuissa malleissa. Pidän myös enemmän kromikeulasta, vaikka hyvältähän tämäkin näyttää.
Ylemmässä testissä on D4, alemmassa D5.
http://www.autoexpress.co.uk/volvo/v90/98520/volvo-v90-r-design-2017-review
http://www.carmagazine.co.uk/car-reviews/volvo/volvo-v90-d5-powerpulse-awd-r-design-2017-review/