"On tuo roinan nostaminen autovertailuvideon pääosan esittäjäksi sen verran omituista, etten itse ole koskaan aikaisemmin vastaavaan törmännyt."
KaaraTV:n testivideot ovat välittömästi kaikkien saatavilla ja esimerkiksi tämän palstan kirjoittajilla on heti mahdollisuus kommentoida videon päätelmiä.
Jos taas joku viittaa vaikkapa Autobildin testiin, niin tällöin toisen keskustelijan on pakko hankkia tämä testi jos haluaa sitä kommentoida. Se että viitataan autolehden testiin, joka on maksumuurin takana, ei ole erityisen kohteliasta liioin.
Itse olen pyrkinyt siihen että jos selostan jotakin autolehden testiä, niin pyrin myös välittämään tietoa tästä testistä, jotta toisten olisi helpompi ottaa testiin kantaa.
Takana on kolmen kuukauden "koeajo" uudella V90 D4 Inscription -mallilla. Edeltävinä autoina MB E-sarja, BMW 5-sarja ja Audi A6. Kaikki 2 litran dieseleitä automaatilla, kuten on tämä minulle ensimäinen Volvo.
Olenko tyytyväinen vai olisiko sittenkin pitänyt toimia toisin?
Ulkonäkö, sisätilat, istuimet, näytöt ja viimeistely on sitä mistä on halunnutkin maksaa. Ajo-ominaisuudet matka-ajossa ovat hyvät, ja jatkokeskustelu aiheesta on hiusten halkomista eroja haettaessa.
Ajan myös paljon kaupungissa, ja tässä sävyni muuttuu negatiiviseksi. Huomio kiinnittyy voimalinjan kulmikkaaseen ja ei-johdonmukaiseen toimintaan hidasajossa. Ajo-ohjelmasta riippumatta vaihteiden 1-3 vaihdot ovat hitaita ja kierrosten sallitaan nousta reilusti yli optimialueen. Ohjelmointi ei hyödynnä moottorin jykevää vääntöä, vaan huudattaa sitä. Tämän seurauksena kaupunkiajossa keskinopeudella 38km/h Volvo kuluttaa 7,3 - 7,6 l/100 km ja edellinen Audini 6,6l/100km. Luonnollisesti Volvon mittapenkin CO2 tulokset ovat mairittelevat, mutta realiteetti on toinen.
Pysäköintialueilla ja parkkihalleissa mieluusti ottaa manuaalivaihdon käyttöön, niin paljon mukavampaa liikkuminen on silloin.
Kun autolla ajaa 20-40 km/h ja haluaa tehdä terävämmän kiihdytyksen, kuten esim. rampilta liikennevirtaan, polkaistaessa kaasua reilusti - eikä hetkeen tapahdu yhtään mitään! Kyse ei ole millisekuntien viiveestä, vaan todellisesta verkkaisuudesta, jonka seurauksena valot ovat vilkkuneet ja keskisormea heiluteltu. Rauhallisempi kaasuttaminen yli 60 km/h -nopeudessa tuottaa sen sijaan hienon tunteen, mennään eikä meinata.
Ongelmat jatkuvat Aisinin laatikon kelatessa pykäliä alaspäin. Tämän hintaisen auton ei pitäisi tuntua saatikka nyökkiä kaupunkiajon toistuvissa moottorijarrutuksissa. Lisäksi omitusta on auton tapa vaihtaa alamäessä aina pykälää suuremmalle, jolloin tapahtuu odottamatonta kiihtymistä.
Joudun siis toteamaan, että on ikävä edellisten autojen automaattien ominaisuuksia. Volvon mainosmiesten lause "silkinpehmeästä voimalinjasta" kaipaa vielä kovasti hiontaa.
Timo: ...ja jatkokeskustelu aiheesta on hiusten halkomista eroja haettaessa
Tuolla eräässä toisessa threadissä ("Uusi BMW 5-sarja G30") nimim. tracktest jumaloi BMW 5:sta. Heittelin sinne vähän täkyjä hänelle keskustelun aiheeksi. Kerropas sinä nyt ihan omin sanoin vaikutelmasi, jos jätetään hiusten halkomiset. Kun satuit sopivasti, kuin tilauksesta suoraan, kertomaan niitä tässä. Siis jättämällä 4 viimeisen kappaleen aiheet käsittelemättä ja jatkamalla toista kappaletta.
Aikamoinen rajapyykki saavutettu. Huhtikuussa 2017 Volvo S/V90 yhteenlaskettuna on Suomen myydyin automalli. Merkkinä Volvo oli jo Suomen kolmanneksi myydyin, vaikka lukuunottamatta näitä kalleimpia ja suurimpia malleja Volvon mallisto on edelleen melko vanhentunutta.
Rekisteröityjä S/V90 malleja on melkein 420 kpl, eli lähes yhtä paljon kuin Audin kaikkia malleja yhteensä (430) ja selvästi enemmän kuin BMW:n kaikkia malleja yhteensä.
WhatCarille: Eiköhän Suomen uusi premiumkingi ole ratkennut?
Uusi V90 alkaa näkymään vertailuissa uuden 5er Touringin kanssa. Olen ennenkin sanonut, että Volvon nelisylinterinen diesel on paljon kilpailukykyisempi D4-teholuokassa kuin luokkaa ylempänä. Uuden AMS:n vertailussa ovat V90 D5 ja 530d. Harvoin näkee samanlaista epätasapainoa suosituskyvyssä samassa vertailussa. Volvon kiihdyttämiset paikaltaan ja vauhdista kestävät noin 40 prosenttia 5er:ä kauemmin. Esimerkiksi 0-100 km/h 8,1/5,7 s ja 60-100 km/h 4,5/3,1 s. Volvon kulutus on myös puoli litraa suurempi tasaisesti eri käyttötilanteissa. Etukäteen hehkutettu Volvon moottoriteknologia ei kovin mairittelevasti itseään tässä edustanut.
Volvon kantavuus on tuollaiseksi isoksi farkuksi aika olematon vain 447 kiloa. Bemarissa kantavuus on 167 kiloa suurempi. Vertailun epämukavin mutta selvästi vähiten kantava alusta on omituinen yhdistelmä.
NHB: "Volvon kiihdyttämiset paikaltaan ja vauhdista kestävät noin 40 prosenttia 5er:ä kauemmin. Esimerkiksi 0-100 km/h 8,1/5,7 s ja 60-100 km/h 4,5/3,1 s. Volvon kulutus on myös puoli litraa suurempi tasaisesti eri käyttötilanteissa. Etukäteen hehkutettu Volvon moottoriteknologia ei kovin mairittelevasti itseään tässä edustanut.
Volvon kantavuus on tuollaiseksi isoksi farkuksi aika olematon vain 447 kiloa. Bemarissa kantavuus on 167 kiloa suurempi. Vertailun epämukavin mutta selvästi vähiten kantava alusta on omituinen yhdistelmä."
Yllättävän vaisu on V90 uutta 5-sarjaa vastaan. Tämä BMW:een ylivoimaisuus vain todistaa niitä kertaluokaa suurempia investointeja kun uusi automalli kehitetään. Materiaalit kevyitä ja 6-sylinterinen rivikone taloudellinen. Tämän päälle saa värinättömyyden, äänettömyyden ja hienot käyntiäänet sekä turvallisuuden, TOP-Safety pick + omassa kokoluokassa amerikan törmäystesteissä: http://www.iihs.org/iihs/ratings/vehicle/v/bmw/5-series-4-door-sedan
Kantavuuteen saattaa liittyä BMW:een ilmajousitus joka on vakiona Touringissa.
NHB:
"Harvoin näkee samanlaista epätasapainoa suosituskyvyssä samassa vertailussa. Volvon kiihdyttämiset paikaltaan ja vauhdista kestävät noin 40 prosenttia 5er:ä kauemmin. Esimerkiksi 0-100 km/h 8,1/5,7 s ja 60-100 km/h 4,5/3,1 s. Volvon kulutus on myös puoli litraa suurempi tasaisesti eri käyttötilanteissa. Etukäteen hehkutettu Volvon moottoriteknologia ei kovin mairittelevasti itseään tässä edustanut."
D4 on varmasti useimmille fiksumpi valinta kuin D5, eli siinä olet oikeassa. Toisaalta D5 ei ole niin kauhean paljon D4:ää kalliimpi. Kumpaa tahansa voitaisiin vertailla ennemminkin 520d Bemariin, jolloin hinnat pysyisivät jokseenkin samalla viivalla. En nyt tiedä onko Volvon moottoriteknologiaa sen suuremmin hehkutettu, vaan sen on todettu olevan kilpailukykyinen saksalaisiin kilpailijoihin verrattuna ja niinhän D4 on ollutkin. Oliko jopa suorituskykyisempi ja pihimpi jossain testissä kuin 520d - en muista aivan varmasti - mutta ainakin melko samoissa lukemissa pyöritään.
Jos sitten hinnat huomioidaan, niin minusta NHB:n referoiman jutun lukemissa ei ole mitään ihmeellistä. Vai onko siinä jotain erikoista, jos n.78 t€ maksava 3.0 litrainen BMW on suorituskykyisempi, kuin n. 62 t€ maksava 2.0 l Volvo (molemmat. business varusteilla). Tuolla noin 16 tuhannen euron hintaerolla (ja huonommalla varustelulla) olisi kai syytäkin saada jotain vastinetta rahalle. BMW:n 530xd on toki hieno peli, mutta aika harva suomalainen siitä maksaa 18 t€ enemmän kuin 520xd:stä.
Mistäköhän tämä NHB:n säälittävä katkeruus kumpuaa ? Johtuisiko siitä että kaverilla ei taida olla muuta sosiaalista elämää kuin nämä erilaiset keskustelupalstat.
Mercedes C220 BlueTec Kombin kantavuus on kans aika olematon, 330 kg. Onhan sen kori toki jo vähän pienempi, mutta kuitenkin.
C 220 ei vertailuun osallistunut, mutta vertailuun osallistuneen E 350 d:n kantavuus oli 568 kg.
Jos sitten hinnat huomioidaan, niin minusta NHB:n referoiman jutun lukemissa ei ole mitään ihmeellistä. Vai onko siinä jotain erikoista, jos n.78 t€ maksava 3.0 litrainen BMW on suorituskykyisempi, kuin n. 62 t€ maksava 2.0 l Volvo (molemmat. business varusteilla).
Lehti ilmoittaa seuraavat hinnat:
V90
ab 58 000
grundpreis 61 900
530 d
ab 57 900
grundpreis 60 700
Olemme saaneet lukea tällä palstalla lukuisia kertoja sen, ettei iskutilavuudella ole mitään merkitystä...
Mistäköhän tämä NHB:n säälittävä katkeruus kumpuaa ? Johtuisiko siitä että kaverilla ei taida olla muuta sosiaalista elämää kuin nämä erilaiset keskustelupalstat.
Viestissäni ei ole mitään katkeruutta, vaan siinä on ainoastaan pelkkiä kylmiä faktoja. Pitkään aikaan en ole edes juurikaan ehtinyt kirjoittelemaan erilaisille keskustelupalstoille oikein mitään työelämän ja sosiaalisen elämän kiireistä johtuen. Viestisi tuskin voisi mennä enempää metsään. Etkö tosiaan pysty kirjoittamaan aiheesta, vaan koet asiaksesi aina vetää keskustelua ääliömäiseen henkilökohtaisuuksiin menevään nälvimiseen? Tuo räkyttämisesikin on niin mielikuvituksetonta, että olisi varmaan parempi, jos pitäisit nuo latteudet ihan vain sisälläsi.
NHB, me ostamme automme Suomesta, emme Saksasta, joten Suomen hinnat tässä kai meitä kiinnostavat. Saksassa nuo saksalaiset premiumit taitavat olla melko halpoja suhteessa muun maalaisiin autoihin ja sylinterimäärän/tehon lisäys ei maksa juuri mitään Suomeen verrattuna. Siellä on ihan ymmärrettävää, että Volvo ei ole niin kilpailukykyinen, kun ostajat vielä muutenkin varmasti suosivat kotimaista.
Tässä testissä D5:n suorituskyky on mielestäni vielä hieman huonompi, kuin monissa muissa testeissä, mutta täytyy nyt muistaa, että kyllähän ihan valmistaja itsekin ilmoittaa D5:n suorituskyvyn paljon 530d:tä huonommaksi. Volvolle ilmoitetaan 0-100 km/h kiihdytykseen rapiat 7 s ja Bemarille muistaakseni alle 6 s. Ei testissä sinänsä siis mitään ihmeellistä tullut esille suorituskyvyn suhteen ja tosiaan kun tuo 16 t€:n hintaero huomioidaan, niin eipä tuossa BMW juuri odotuksia ylitä Volvoon verrattuna.
Niin sinä NHB olet monta kertaa kirjoittanut, että iskutilavuudella ei ole merkitystä, kun olet VW:n pikkumoottoreita hehkuttanut. Siis esimerkiksi niitä moottoreita, jotka hajoavat kun niillä on ajettu n. 50-100 tkm, tai niitä, jotka ovat päässeet kauppoihin vain huijausohjelmiston vuoksi ja joita nyt ostellaan takaisin ja korjataan ympäri maailman. Hassusti sinä jaksat Volvon moottoreista jankata sadoilla viesteillä, mutta VW:n valtavat ongelmat sivuutat jokseenkin olankohautuksella ja lähinnä muutamilla puolustelevilla selityksillä. Volvon D5 moottorin ominaisuuksista jaksat koohottaa sadoilla viesteillä.
Edelleen kuitenkin voidaan todeta, että D4 on ollut täysin kilpailukykyinen saksalaisten vastaaviin verrattuna, joten emme me ole olleet väärässä Volvon moottoriteknologian suhteen. Se on ihan samalla viivalla vastaavien kilpailijoiden kanssa. Monihan väitti, että esimerkiksi uusi BMW 520d pesee Volvon D4:n kirkkaasti kaikessa.
En muista mitä me muut täällä olemme iskutilavuudesta puhuneet, mutta sylinterien lukumäärästä on ollut puhetta. Kyse ei ole ollut niinkään siitä, etteikö kutoskone olisi joiltain osin parempi kuin neloskone, vaan siitä, että useimmille potentiaaliselle Volvon ostajalle ei ole niin paljoa merkitystä montako sylinteriä konepellin alla on. (Tämä keskustelu koski pitkälti bensamoottoreita T6 ja T8.) Osa väitti, että Volvo ei voi pärjätä pelkillä neloskoneilla. Ja nyt me kaikki tiedämme, että Volvo menestyy paremmin kuin koskaan ja on yksi tämän hetken "kuumimpia" automerkkejä.
NHB, me ostamme automme Suomesta, emme Saksasta, joten Suomen hinnat tässä kai meitä kiinnostavat.
Kirjoitin siis uuden AMS:n vertailusta ja siinä oli tuollaiset hinnat. Jossakin toisessa vertailussa voi olla toiset hinnat ja erilaiset tulokset. Ei kannata yleistää omia toimintamallejaan. Itse ostan autoni sieltä, mistä saan itseäni tyydyttävimmän kaupan. On toki nitäkin, jotka tyytyvät lähikaupan tarjontaan. Koko ajatus siitä, että eri moottoreiden suorituskykyä arvioidaan Suomen hinnaston kautta, on kyllä aika omituinen.
Niin sinä NHB olet monta kertaa kirjoittanut, että iskutilavuudella ei ole merkitystä, kun olet VW:n pikkumoottoreita hehkuttanut. Siis esimerkiksi niitä moottoreita, jotka hajoavat kun niillä on ajettu n. 50-100 tkm... Volvon D5 moottorin ominaisuuksista jaksat koohottaa sadoilla viesteillä.
Nyt kyllä kuulostaa siltä, että keksit valheita. Mitä välillä 50-100 tkm hajoavia moottoreita olen hehkuttanut? Montako sataa viestiä olen D5:n ominaisuuksista laskujesi mukaan kirjoittanut, itse väittäisin lukeman jäävän kaksinumeroiseksi. Edellisestä viestistä lienee kuukausia.
En muista mitä me muut täällä olemme iskutilavuudesta puhuneet, mutta sylinterien lukumäärästä on ollut puhetta.
Sylinterien määrä varsinkin piti olla aivan merkityksetön muuttuja, mutta kyllä iskutilavuuttakin evankelistat ovat julistetaneet merkityksettömäksi. Teholukemanhan piti olla ainoa asia, mikä ratkaisee. Nyt saankin jo lukea, että oikeastaan D5 ja D4 olisi syytä laittaa vertailuun 520 d:tä vastaan, jolloin Bemarin kuusisylinteriset jäisivät kokonaan vaille verrokkia. Tämähän tarkoittaisi sitä, että Volvon moottoripaletti olisi aika rankasti rajoittunut, mutta sekään ei ole hyväksytty totuus.
Hetkinen. Suorituskyvyn äärirajoilla toki tuo Bemarin kone on ymmärrettävästi taloudellisempi, mutta keskikulutus ja Sport Auton minimikulutus, joka on samaa luokkaa linkin AMS:n keskikulutuksen kanssa, ovat Passatissa pienempiä.
Muistakaa ettette vahingossakaan kehu Volvoa tai vaikkapa Toyotaa. NHB menee tällaisesta kehumisesta täysin sekaisin ja alkaa puhua "jumalautoista" ja "Tojoista". Tähänkin ketjuun hän on kirjoittanut jo yli 130 viestiä, ja teema on aina se sama eli akkamainen jäkätys ja virheiden etsiminen.
Mistähän muuten johtuu se että NHB on kovin hiljainen ketjussa jossa puhutaan VW:n dieselkorjauksista ? Suurin kirjoitusenergia tuntuu kohdistuvan Volvo-ketjuihin ja ketjuihin joissa puhutaan Toyotasta eli "Tojosta".
Plussaa siitä että jokakuukautinen XC 90 - örvellys jäi tällä kertaa väliin.
Muistakaa ettette vahingossakaan kehu Volvoa tai vaikkapa Toyotaa. NHB menee tällaisesta kehumisesta täysin sekaisin ja alkaa puhua ”jumalautoista” ja ”Tojoista”. Tähänkin ketjuun hän on kirjoittanut jo yli 130 viestiä, ja teema on aina se sama eli akkamainen jäkätys ja virheiden etsiminen.
Mistähän muuten johtuu se että NHB on kovin hiljainen ketjussa jossa puhutaan VW:n dieselkorjauksista ? Suurin kirjoitusenergia tuntuu kohdistuvan Volvo-ketjuihin ja ketjuihin joissa puhutaan Toyotasta eli ”Tojosta”.
Plussaa siitä että jokakuukautinen XC 90 – örvellys jäi tällä kertaa väliin.
Pitäisköhän sun vaihtaa taas nimimerkkiä, jos se vaikka auttaisi tuohon pahoinvointiisi. Nyt kirjoittelet pelkkää lapsellista potaskaa vailla mitään asiasisältöä. Jatkat myös tuttua valehteluasi. AMS:n vertailua käsittelevässäni viestissä ei ollut mitään jäkätystä tai virheiden etsimistä, mutta faktathan eivät sinua haittaa, koska pääasia sinulle on vain päästä purkamaan pahaa oloasi. Asiapitoiseen viestiin vastasit täysin asiattomasti, niin kuin tapasi on. Sosiaalinen elämä ei muuten taida ihan hirveän paljon vaatia aikaasi, koska aikaa sinulla riittää tilastoida NHB:n kirjoittamien viestien määrää jossakin ketjussa. Mitä sitten jos kirjoitan Tojoista, Mersuista, Bemareista ja Volkkareista? Mikä tuossa pahoittaa herkän mielesi?
Joko muuten XC90:n USA:n myynti on toipunut vuodenvaihteessa julistamastasi myyntilukujen manipuloinnista? Sinähän syytit minua valehtelusta, kun esitin USA:n myyntilukuja. Vai onko tilanne edelleen se, että XC90 myynti on edelleen verkkaista, manipulointi oli tuulesta temmattua ja nimimerkki NHB ei missään vaiheessa esittänyt ensimmäistäkään valhetta.
"Mitä järkeä on verrata Volvoa Volvoon tässä tapauksessa?"
Tuo XC 90 D5 painaa 2096 kg, eli on aika raskas auto. Ainakin se on farmaria raskaampi. Farmari painaa 1817 kg. Ei tuo ero ihan 300 kiloa ole mutta melkein. Voisi kuvitella että tuo melkein 300 kiloa vaikuttaisi kiihtyvyyteen enemmän kuin vain 0,3 s.
Minustakin tuo 8,1 s vaikutti normaalia surkeammalta tulokselta ja hieman mietityttää, millä konstein noin huonoon kiihtyvyyteen päästiin. Muistelin itsekin myös juuri XC90:en kiihtyvyyksiä, kun kyseessä on paljon raskaampi auto. Tämä on kuitenkin hiusten halkomista, enkä sitä kiistä, että D5 jää suorituskyvyssä huomattavasti 3.0 tdi moottoreille, eikä kulutuksessa tule sellaista etua kuin toivotaan. Sama kuitenkin pätee enemmän tai vähemmän lähes kaikkiin "pikkumoottoreihin".
Oleellinen pointti nyt edelleen on siinä, että V90 D5 on 16 tonnia 530xd:tä halvempi, vaikka Volvon vakiovarustelu on parempi ja lisävarustelu halvempaa. On kai siinä Bemarin syytäkin olla aika monessakin asiassa Volvoa etevämpi. On siinä syynsä, että juuri kukaan ei Suomessa enää nykypäivänä osta kuusipyttyistä Bemaria, kun näistä "tavismalleista" puhutaan.
Ja Derric, vaikka olen kanssasi siitä samaa mieltä, että on naurettavaa, miten VW:lla ajava NHB kirjoittaa satoja viestejä Volvon kiihtyvyyksistä ja desilitroista, mutta ei juuri mitään VW:n katastrofaalisista ongelmista, niin voisit silti yrittää kirjoittaa asiallisemmin.
Täytyy tähän kyllä vielä todeta, että on käsittämättömän kovia S/V90 myyntilukuja Suomessa. Lähtöhinnaltaan näinkin kallis auto lähentelee Suomen myydyimpiä automalleja, eikä siis ihme, että saksalaisten maahantuojien/myyjien leireissä hieman alaleuat väpättävät.
Tulevaa XC60:stä on myyty jo noin 700 kpl, vaikka kukaan ostaja ei ole autolla vielä edes ajanut. XC60 kyllä kannibalisoi varmasti myös V90:en myyntiä, sillä sen verran paljon kehuja kyseinen auto on saanut useissa eri testeissä.
Tuo XC 90 D5 painaa 2096 kg, eli on aika raskas auto. Ainakin se on farmaria raskaampi. Farmari painaa 1817 kg. Ei tuo ero ihan 300 kiloa ole mutta melkein. Voisi kuvitella että tuo melkein 300 kiloa vaikuttaisi kiihtyvyyteen enemmän kuin vain 0,3 s.
Ajettujen yksilöiden painotko nuo ovat vai tehtaan ilmoittamat?
Lehtien yms. mittauksissa tulee hajontaa väkisinkin.
Valmistajan sivuilta katsoin Volvon tiedot. Kokonaiskantavuus on 2400 kg ja omapaino on 1817 kg. Ero on 583 kg. Tästä kantavuudestakin tämä NHB jaksoi jauhaa.
Onko tiedossa toista automerkkiä kuin Volvo mistä en tehty hinta/kokoluokan huomioiden merkittäviä ennakkotilauksia jopa autoa näkemättä.
Taitaa olla ja onkin yllätys meille jotka epäilimme Volvon tulevaisuutta sen siirryttyä kiinalaisomistukseen.
Valmistajan sivuilta katsoin Volvon tiedot. Kokonaiskantavuus on 2400 kg ja omapaino on 1817 kg. Ero on 583 kg. Tästä kantavuudestakin tämä NHB jaksoi jauhaa.
XC 90:n painon katsoin Autozeitungin testistä.
Valmistajan sivuilta katsoin Volvon tiedot. Kokonaiskantavuus on 2400 kg ja omapaino on 1817 kg. Ero on 583 kg. Tästä kantavuudestakin tämä NHB jaksoi jauhaa
Hanki vertailukelpoista tietoa, ennen kuin alat päättelemään mitään. Muuten tulee helposti vääriä johtopäätöksiä.
V90:n vertailumasa oli 1953 kiloa eli kantavuudeksi jää se 447 kiloa. AMS 15/2015 mittasi XC90:lle taasen 2056 kiloa ja 0-100 ajaksi 8,6 sekuntia.
Minustakin tuo 8,1 s vaikutti normaalia surkeammalta tulokselta ja hieman mietityttää, millä konstein noin huonoon kiihtyvyyteen päästiin. Muistelin itsekin myös juuri XC90:en kiihtyvyyksiä, kun kyseessä on paljon raskaampi auto.
Eli taasko on väärin mitattu vai onko kyseessä kenties joku salaliitto? Esimerkiksi Vi Bilägäre 6/2017 mittasi V90 D5 CC:lle 8,17 sekuntia 0-100. Omamassa tuolle ViB:n standardeilla oli lähes täysin sama kuin AMS:n mittaus V90:lle. Mittaako ViB:kin nämä väärin?
Vastaatko jo esittämiini kysymyksiini? Eli mitä hajoilevia moottoreita olen hehkuttanut ja kuinka monta sataa viestiä olen kirjoittanut D5:stä?
Ihmettelen parin kirjoittajan motiiveja spämmätä Volkkarin dieselkusetuksia tähän keskusteluun. Jotta saisi kirjoittaa Volvosta, pitäisi kirjoittaa VW:n päästökohusta. Hienoa logiikkaa. Oletteko miettineet sellaista vaihtoehtoa, että kukaan ei kiistä dieselkusetuksia, eikä keskustelua synny siksi? Nytkin FCA näkyy olevan myös TM:n uutisissa. Ei näy sekään ylittävän keskustelukynnystä palstalla.
Kuten jo sanoin, kyseessä on aika turha vääntö, sillä aivan selvää joka tapauksessa on, että D5 ei pärjää kutoskoneille. Muutama lisäkymmenys sinne tai tänne ei ole kovin olellista.Tuskinpa kyseessä on saksalaisten salaliitto, mutta oma arvaukseni on, että joissain testeissä käytetään. "launch controllia" ja toisissa ei. Volvossa sellaista ei varsinaisesti ole, joten sitä (kaasu/jarru kikkailua) ei varmaan yleensä käytetä. Ainakin Audissa ja ehkä Bemarista sellainen löytyy ja se vaikuttaa ainakin 0,5 s kiihtyvyyteen. Arkielämässä tuollaista ei tietenkään kukaan omalla autollaan käytä. Hämärästi tällaista lukemaa muistelin ja nyt kun tarkastin, niin esimerkiksi performancedrive lehti on mitannut S90 D5:n kiihtyvyydeksi 7,4 s 0-100 km/h ja tuskin farmari siitä 0,7 sekuntia jää. Esimerkiksi tämä muistikuva sai minut hieman ihmettelemään tuota 8,1 sekuntia.
Toki kirjoittaa saa, mutta onhan se omituista, että sama henkilö joka ei juuri mitään kommentoi omaan suosikkimerkkiinsä liittyvään autoalan suurimpaan katastrofiin liittyen, kirjoittelee satoja viestejä Volvosta, jota ilmeisesti ei todellakaan ole aikeissa ostaa. Kyllä itse keskityn pääsääntöisesti kaivelemaan tietoa autoista, joita itse olen edes mahdollisesti ostamassa, tai joista olen kiinnostunut. Jostain syystä et ole samalla tarmolla jakanut tietoa VW:n dsg ongelmista, hajoavista moottoreista tai päästöskandaalista. Enemmän näyttää kiinnostavan Volvon desilitrat ja sekunnin kymmenykset. Mistäköhän moinen johtuu?
"Autoni VW Passat 1.6 TDI korjattiin päästöjen osalta 6.2.2017. Korjauksen jälkeen sain todistuksen, jossa vakuutettiin päästöjen, kulutuksen ja tehon pysyvän ennallaan. Tässä reilut 2 viikkoa ajaneena voin sanoa, että VW lupaus ainakin kulutuksen osalta ei pidä paikkansa. Lisäksi ajotietokoneen kulutusnäyttö ei enää pidä paikkansa. Maantieajossa auto kuluttaa 0,4 l enemmän kuin ennen. Tämä perustuu oikeasti kulutettuun polttoaineeseen ja matkaan. Ja tarkkoja kun ollaan, niin tankkaus ennen ja jälkeen tapahtui samalla huoltoasemalla. Ajomatka maanteteitse oli aika lailla 500km, josta taajama-ajoa n. 30km. Todellinen kulutus oli 5,0 l/100 km ja ajotietokoneen lukena oli 5.2 l/100km (+4%). Ennen päästökorjausta kulutus samalla matkalla on ollut noin 4.5-4.7 l/100 km, talvinopeurajoituksia noudattaen. Aikaisemmin ajotietokone piti paikkansa todella hyvin (1-2%). Taajama-ajoa en ole vielä päässyt tarkastelemaan oikena kulutuksen suhteen, mutta ajotietokoneen mukaan auto vie ainakin 1l enemmän polttoainetta kuin ennen korjausta. Työmatka (7km suuntaansa), jossa keskimääräinen kulutus on näin talvikaudella ollut 6.0- 6.5l/100km, niin nyt korjauksen jälkeen tietokone näyttää 8.6 -10.0 l/100km. Lisäksi auton käytös on muuttunut. Auto vastaa kaasuun hyvin herkästi jo pienelläkin pedaalin painalluksella. Tuntuu, että tästähän löytyy tehoa, mutta kun iskee pedaalin pohjaan niin juuri mitään ei tapahdu, kuten ei ennen päivitystäkään. Eli tehot ovat varmaan pysyneet samana. Hyvin kevylellä pintakaasulla ajettaessa auto kuitenkin nykii, tietokone ei tiedä että katkaiseeko polttoaineen syötön vai mitähän tekisi.
Reklamoin autoliikettä, mutta siellä sanottiin että olen ainut joka valittaa kulutuksen kasvusta. Nykimisestä en puhunut mitään, sillä silloin en ollu pistänyt asiaa niin merkille. Että onkohan kenelläkään toisella samanlaisia kokemuksia?"
Tähän NHB vastasi että "lehtien mukaan" päivityksillä ei ole mitään Volkkareiden ominaisuuksiin.
"Mitä lehdet testailivat noita päivityksiä, niin eipä niistä tosiaan löytynyt oikein mitään vaikutusta – edes niihin päästöihin. Ottamatta kantaa siihen, onko autosi kulutus muuttunut vai ei, pidän 500 kilometrin matkaa liian lyhyenä kulutuksen muutosten arviointiin. Monet satunnaiset tekijät pääsevät vaikuttamaan paljon kulutukseen."
Auto-m"On siinä syynsä, että juuri kukaan ei Suomessa enää nykypäivänä osta kuusipyttyistä Bemaria, kun näistä ”tavismalleista” puhutaan."
Nopea otanta Nettiautossa myytävistä edellisen ja nykyisen mallin vitossarjan dieselmalleista näyttäisi siltä, että nelisylinterisiä dieseleitä on hieman yli puolet myynnissä olevista ja isompikoneisia loput. Mihin siis perustat väitteesi, ettei juuri kukaan osta nykypäivänä kuusipyttyistä bemaria?
"On tuo roinan nostaminen autovertailuvideon pääosan esittäjäksi sen verran omituista, etten itse ole koskaan aikaisemmin vastaavaan törmännyt."
KaaraTV:n testivideot ovat välittömästi kaikkien saatavilla ja esimerkiksi tämän palstan kirjoittajilla on heti mahdollisuus kommentoida videon päätelmiä.
Jos taas joku viittaa vaikkapa Autobildin testiin, niin tällöin toisen keskustelijan on pakko hankkia tämä testi jos haluaa sitä kommentoida. Se että viitataan autolehden testiin, joka on maksumuurin takana, ei ole erityisen kohteliasta liioin.
Itse olen pyrkinyt siihen että jos selostan jotakin autolehden testiä, niin pyrin myös välittämään tietoa tästä testistä, jotta toisten olisi helpompi ottaa testiin kantaa.
Takana on kolmen kuukauden "koeajo" uudella V90 D4 Inscription -mallilla. Edeltävinä autoina MB E-sarja, BMW 5-sarja ja Audi A6. Kaikki 2 litran dieseleitä automaatilla, kuten on tämä minulle ensimäinen Volvo.
Olenko tyytyväinen vai olisiko sittenkin pitänyt toimia toisin?
Ulkonäkö, sisätilat, istuimet, näytöt ja viimeistely on sitä mistä on halunnutkin maksaa. Ajo-ominaisuudet matka-ajossa ovat hyvät, ja jatkokeskustelu aiheesta on hiusten halkomista eroja haettaessa.
Ajan myös paljon kaupungissa, ja tässä sävyni muuttuu negatiiviseksi. Huomio kiinnittyy voimalinjan kulmikkaaseen ja ei-johdonmukaiseen toimintaan hidasajossa. Ajo-ohjelmasta riippumatta vaihteiden 1-3 vaihdot ovat hitaita ja kierrosten sallitaan nousta reilusti yli optimialueen. Ohjelmointi ei hyödynnä moottorin jykevää vääntöä, vaan huudattaa sitä. Tämän seurauksena kaupunkiajossa keskinopeudella 38km/h Volvo kuluttaa 7,3 - 7,6 l/100 km ja edellinen Audini 6,6l/100km. Luonnollisesti Volvon mittapenkin CO2 tulokset ovat mairittelevat, mutta realiteetti on toinen.
Pysäköintialueilla ja parkkihalleissa mieluusti ottaa manuaalivaihdon käyttöön, niin paljon mukavampaa liikkuminen on silloin.
Kun autolla ajaa 20-40 km/h ja haluaa tehdä terävämmän kiihdytyksen, kuten esim. rampilta liikennevirtaan, polkaistaessa kaasua reilusti - eikä hetkeen tapahdu yhtään mitään! Kyse ei ole millisekuntien viiveestä, vaan todellisesta verkkaisuudesta, jonka seurauksena valot ovat vilkkuneet ja keskisormea heiluteltu. Rauhallisempi kaasuttaminen yli 60 km/h -nopeudessa tuottaa sen sijaan hienon tunteen, mennään eikä meinata.
Ongelmat jatkuvat Aisinin laatikon kelatessa pykäliä alaspäin. Tämän hintaisen auton ei pitäisi tuntua saatikka nyökkiä kaupunkiajon toistuvissa moottorijarrutuksissa. Lisäksi omitusta on auton tapa vaihtaa alamäessä aina pykälää suuremmalle, jolloin tapahtuu odottamatonta kiihtymistä.
Joudun siis toteamaan, että on ikävä edellisten autojen automaattien ominaisuuksia. Volvon mainosmiesten lause "silkinpehmeästä voimalinjasta" kaipaa vielä kovasti hiontaa.
Timo:
...ja jatkokeskustelu aiheesta on hiusten halkomista eroja haettaessa
Tuolla eräässä toisessa threadissä ("Uusi BMW 5-sarja G30") nimim. tracktest jumaloi BMW 5:sta. Heittelin sinne vähän täkyjä hänelle keskustelun aiheeksi. Kerropas sinä nyt ihan omin sanoin vaikutelmasi, jos jätetään hiusten halkomiset. Kun satuit sopivasti, kuin tilauksesta suoraan, kertomaan niitä tässä. Siis jättämällä 4 viimeisen kappaleen aiheet käsittelemättä ja jatkamalla toista kappaletta.
Aikamoinen rajapyykki saavutettu. Huhtikuussa 2017 Volvo S/V90 yhteenlaskettuna on Suomen myydyin automalli. Merkkinä Volvo oli jo Suomen kolmanneksi myydyin, vaikka lukuunottamatta näitä kalleimpia ja suurimpia malleja Volvon mallisto on edelleen melko vanhentunutta.
Rekisteröityjä S/V90 malleja on melkein 420 kpl, eli lähes yhtä paljon kuin Audin kaikkia malleja yhteensä (430) ja selvästi enemmän kuin BMW:n kaikkia malleja yhteensä.
WhatCarille: Eiköhän Suomen uusi premiumkingi ole ratkennut?
Uusi V90 alkaa näkymään vertailuissa uuden 5er Touringin kanssa. Olen ennenkin sanonut, että Volvon nelisylinterinen diesel on paljon kilpailukykyisempi D4-teholuokassa kuin luokkaa ylempänä. Uuden AMS:n vertailussa ovat V90 D5 ja 530d. Harvoin näkee samanlaista epätasapainoa suosituskyvyssä samassa vertailussa. Volvon kiihdyttämiset paikaltaan ja vauhdista kestävät noin 40 prosenttia 5er:ä kauemmin. Esimerkiksi 0-100 km/h 8,1/5,7 s ja 60-100 km/h 4,5/3,1 s. Volvon kulutus on myös puoli litraa suurempi tasaisesti eri käyttötilanteissa. Etukäteen hehkutettu Volvon moottoriteknologia ei kovin mairittelevasti itseään tässä edustanut.
Volvon kantavuus on tuollaiseksi isoksi farkuksi aika olematon vain 447 kiloa. Bemarissa kantavuus on 167 kiloa suurempi. Vertailun epämukavin mutta selvästi vähiten kantava alusta on omituinen yhdistelmä.
"Volvon kantavuus on tuollaiseksi isoksi farkuksi aika olematon vain 447 kiloa."
Mercedes C220 BlueTec Kombin kantavuus on kans aika olematon, 330 kg. Onhan sen kori toki jo vähän pienempi, mutta kuitenkin.
Dieselmoottoreita ei muuten enää jatkossa kannata valmistaa. Volvo luopuu dieselmoottoreista ehkä jo neljän vuoden kuluttua.
http://www.hs.fi/talous/art-2000005127874.html
http://www.expressen.se/motor/bilnyheter/volvos-besked-slutar-satsa-pa-diesel/
NHB: "Volvon kiihdyttämiset paikaltaan ja vauhdista kestävät noin 40 prosenttia 5er:ä kauemmin. Esimerkiksi 0-100 km/h 8,1/5,7 s ja 60-100 km/h 4,5/3,1 s. Volvon kulutus on myös puoli litraa suurempi tasaisesti eri käyttötilanteissa. Etukäteen hehkutettu Volvon moottoriteknologia ei kovin mairittelevasti itseään tässä edustanut.
Volvon kantavuus on tuollaiseksi isoksi farkuksi aika olematon vain 447 kiloa. Bemarissa kantavuus on 167 kiloa suurempi. Vertailun epämukavin mutta selvästi vähiten kantava alusta on omituinen yhdistelmä."
Yllättävän vaisu on V90 uutta 5-sarjaa vastaan. Tämä BMW:een ylivoimaisuus vain todistaa niitä kertaluokaa suurempia investointeja kun uusi automalli kehitetään. Materiaalit kevyitä ja 6-sylinterinen rivikone taloudellinen. Tämän päälle saa värinättömyyden, äänettömyyden ja hienot käyntiäänet sekä turvallisuuden, TOP-Safety pick + omassa kokoluokassa amerikan törmäystesteissä:
http://www.iihs.org/iihs/ratings/vehicle/v/bmw/5-series-4-door-sedan
Kantavuuteen saattaa liittyä BMW:een ilmajousitus joka on vakiona Touringissa.
NHB:
"Harvoin näkee samanlaista epätasapainoa suosituskyvyssä samassa vertailussa. Volvon kiihdyttämiset paikaltaan ja vauhdista kestävät noin 40 prosenttia 5er:ä kauemmin. Esimerkiksi 0-100 km/h 8,1/5,7 s ja 60-100 km/h 4,5/3,1 s. Volvon kulutus on myös puoli litraa suurempi tasaisesti eri käyttötilanteissa. Etukäteen hehkutettu Volvon moottoriteknologia ei kovin mairittelevasti itseään tässä edustanut."
D4 on varmasti useimmille fiksumpi valinta kuin D5, eli siinä olet oikeassa. Toisaalta D5 ei ole niin kauhean paljon D4:ää kalliimpi. Kumpaa tahansa voitaisiin vertailla ennemminkin 520d Bemariin, jolloin hinnat pysyisivät jokseenkin samalla viivalla. En nyt tiedä onko Volvon moottoriteknologiaa sen suuremmin hehkutettu, vaan sen on todettu olevan kilpailukykyinen saksalaisiin kilpailijoihin verrattuna ja niinhän D4 on ollutkin. Oliko jopa suorituskykyisempi ja pihimpi jossain testissä kuin 520d - en muista aivan varmasti - mutta ainakin melko samoissa lukemissa pyöritään.
Jos sitten hinnat huomioidaan, niin minusta NHB:n referoiman jutun lukemissa ei ole mitään ihmeellistä. Vai onko siinä jotain erikoista, jos n.78 t€ maksava 3.0 litrainen BMW on suorituskykyisempi, kuin n. 62 t€ maksava 2.0 l Volvo (molemmat. business varusteilla). Tuolla noin 16 tuhannen euron hintaerolla (ja huonommalla varustelulla) olisi kai syytäkin saada jotain vastinetta rahalle. BMW:n 530xd on toki hieno peli, mutta aika harva suomalainen siitä maksaa 18 t€ enemmän kuin 520xd:stä.
Mistäköhän tämä NHB:n säälittävä katkeruus kumpuaa ? Johtuisiko siitä että kaverilla ei taida olla muuta sosiaalista elämää kuin nämä erilaiset keskustelupalstat.
Mercedes C220 BlueTec Kombin kantavuus on kans aika olematon, 330 kg. Onhan sen kori toki jo vähän pienempi, mutta kuitenkin.
C 220 ei vertailuun osallistunut, mutta vertailuun osallistuneen E 350 d:n kantavuus oli 568 kg.
Jos sitten hinnat huomioidaan, niin minusta NHB:n referoiman jutun lukemissa ei ole mitään ihmeellistä. Vai onko siinä jotain erikoista, jos n.78 t€ maksava 3.0 litrainen BMW on suorituskykyisempi, kuin n. 62 t€ maksava 2.0 l Volvo (molemmat. business varusteilla).
Lehti ilmoittaa seuraavat hinnat:
V90
ab 58 000
grundpreis 61 900
530 d
ab 57 900
grundpreis 60 700
Olemme saaneet lukea tällä palstalla lukuisia kertoja sen, ettei iskutilavuudella ole mitään merkitystä...
Mistäköhän tämä NHB:n säälittävä katkeruus kumpuaa ? Johtuisiko siitä että kaverilla ei taida olla muuta sosiaalista elämää kuin nämä erilaiset keskustelupalstat.
Viestissäni ei ole mitään katkeruutta, vaan siinä on ainoastaan pelkkiä kylmiä faktoja. Pitkään aikaan en ole edes juurikaan ehtinyt kirjoittelemaan erilaisille keskustelupalstoille oikein mitään työelämän ja sosiaalisen elämän kiireistä johtuen. Viestisi tuskin voisi mennä enempää metsään. Etkö tosiaan pysty kirjoittamaan aiheesta, vaan koet asiaksesi aina vetää keskustelua ääliömäiseen henkilökohtaisuuksiin menevään nälvimiseen? Tuo räkyttämisesikin on niin mielikuvituksetonta, että olisi varmaan parempi, jos pitäisit nuo latteudet ihan vain sisälläsi.
NHB, me ostamme automme Suomesta, emme Saksasta, joten Suomen hinnat tässä kai meitä kiinnostavat. Saksassa nuo saksalaiset premiumit taitavat olla melko halpoja suhteessa muun maalaisiin autoihin ja sylinterimäärän/tehon lisäys ei maksa juuri mitään Suomeen verrattuna. Siellä on ihan ymmärrettävää, että Volvo ei ole niin kilpailukykyinen, kun ostajat vielä muutenkin varmasti suosivat kotimaista.
Tässä testissä D5:n suorituskyky on mielestäni vielä hieman huonompi, kuin monissa muissa testeissä, mutta täytyy nyt muistaa, että kyllähän ihan valmistaja itsekin ilmoittaa D5:n suorituskyvyn paljon 530d:tä huonommaksi. Volvolle ilmoitetaan 0-100 km/h kiihdytykseen rapiat 7 s ja Bemarille muistaakseni alle 6 s. Ei testissä sinänsä siis mitään ihmeellistä tullut esille suorituskyvyn suhteen ja tosiaan kun tuo 16 t€:n hintaero huomioidaan, niin eipä tuossa BMW juuri odotuksia ylitä Volvoon verrattuna.
Niin sinä NHB olet monta kertaa kirjoittanut, että iskutilavuudella ei ole merkitystä, kun olet VW:n pikkumoottoreita hehkuttanut. Siis esimerkiksi niitä moottoreita, jotka hajoavat kun niillä on ajettu n. 50-100 tkm, tai niitä, jotka ovat päässeet kauppoihin vain huijausohjelmiston vuoksi ja joita nyt ostellaan takaisin ja korjataan ympäri maailman. Hassusti sinä jaksat Volvon moottoreista jankata sadoilla viesteillä, mutta VW:n valtavat ongelmat sivuutat jokseenkin olankohautuksella ja lähinnä muutamilla puolustelevilla selityksillä. Volvon D5 moottorin ominaisuuksista jaksat koohottaa sadoilla viesteillä.
Edelleen kuitenkin voidaan todeta, että D4 on ollut täysin kilpailukykyinen saksalaisten vastaaviin verrattuna, joten emme me ole olleet väärässä Volvon moottoriteknologian suhteen. Se on ihan samalla viivalla vastaavien kilpailijoiden kanssa. Monihan väitti, että esimerkiksi uusi BMW 520d pesee Volvon D4:n kirkkaasti kaikessa.
En muista mitä me muut täällä olemme iskutilavuudesta puhuneet, mutta sylinterien lukumäärästä on ollut puhetta. Kyse ei ole ollut niinkään siitä, etteikö kutoskone olisi joiltain osin parempi kuin neloskone, vaan siitä, että useimmille potentiaaliselle Volvon ostajalle ei ole niin paljoa merkitystä montako sylinteriä konepellin alla on. (Tämä keskustelu koski pitkälti bensamoottoreita T6 ja T8.) Osa väitti, että Volvo ei voi pärjätä pelkillä neloskoneilla. Ja nyt me kaikki tiedämme, että Volvo menestyy paremmin kuin koskaan ja on yksi tämän hetken "kuumimpia" automerkkejä.
Yleisesti ottaen onhan se ollut pitkään tiedossa, että moottorin tilavuutta pienentämällä ei päästä sellaisiin säästöihin kulutuksessa, joista ehkä joskus haaveiltiin. Ihan sama pätee muihinkin merkkeihin. Erot eivät ehkä ole aivan näin suuria, mutta ei esimerkiksi Passat bitdi pärjää saksalaisille 3.0 dieseleille suorituskyvyssä, eikä muistaakseni myöskään kulutuksessa. No tsätä löytyikin esimerkki http://www.auto-motor-und-sport.de/vergleichstest/bmw-330d-vw-passat-tdi-diesel-limousinen-mit-allradantrieb-im-rennstrecken-test-9164419.html
NHB, me ostamme automme Suomesta, emme Saksasta, joten Suomen hinnat tässä kai meitä kiinnostavat.
Kirjoitin siis uuden AMS:n vertailusta ja siinä oli tuollaiset hinnat. Jossakin toisessa vertailussa voi olla toiset hinnat ja erilaiset tulokset. Ei kannata yleistää omia toimintamallejaan. Itse ostan autoni sieltä, mistä saan itseäni tyydyttävimmän kaupan. On toki nitäkin, jotka tyytyvät lähikaupan tarjontaan. Koko ajatus siitä, että eri moottoreiden suorituskykyä arvioidaan Suomen hinnaston kautta, on kyllä aika omituinen.
Niin sinä NHB olet monta kertaa kirjoittanut, että iskutilavuudella ei ole merkitystä, kun olet VW:n pikkumoottoreita hehkuttanut. Siis esimerkiksi niitä moottoreita, jotka hajoavat kun niillä on ajettu n. 50-100 tkm... Volvon D5 moottorin ominaisuuksista jaksat koohottaa sadoilla viesteillä.
Nyt kyllä kuulostaa siltä, että keksit valheita. Mitä välillä 50-100 tkm hajoavia moottoreita olen hehkuttanut? Montako sataa viestiä olen D5:n ominaisuuksista laskujesi mukaan kirjoittanut, itse väittäisin lukeman jäävän kaksinumeroiseksi. Edellisestä viestistä lienee kuukausia.
En muista mitä me muut täällä olemme iskutilavuudesta puhuneet, mutta sylinterien lukumäärästä on ollut puhetta.
Sylinterien määrä varsinkin piti olla aivan merkityksetön muuttuja, mutta kyllä iskutilavuuttakin evankelistat ovat julistetaneet merkityksettömäksi. Teholukemanhan piti olla ainoa asia, mikä ratkaisee. Nyt saankin jo lukea, että oikeastaan D5 ja D4 olisi syytä laittaa vertailuun 520 d:tä vastaan, jolloin Bemarin kuusisylinteriset jäisivät kokonaan vaille verrokkia. Tämähän tarkoittaisi sitä, että Volvon moottoripaletti olisi aika rankasti rajoittunut, mutta sekään ei ole hyväksytty totuus.
Erot eivät ehkä ole aivan näin suuria, mutta ei esimerkiksi Passat bitdi pärjää saksalaisille 3.0 dieseleille suorituskyvyssä, eikä muistaakseni myöskään kulutuksessa. No tsätä löytyikin esimerkki http://www.auto-motor-und-sport.de/vergleichstest/bmw-330d-vw-passat-tdi-diesel-limousinen-mit-allradantrieb-im-rennstrecken-test-9164419.html
Hetkinen. Suorituskyvyn äärirajoilla toki tuo Bemarin kone on ymmärrettävästi taloudellisempi, mutta keskikulutus ja Sport Auton minimikulutus, joka on samaa luokkaa linkin AMS:n keskikulutuksen kanssa, ovat Passatissa pienempiä.
http://www.passat.com/dam/initial/Autobild-Testsieger/Passat_Testbericht_Auto_Motor_und_Sport.pdf
Muistakaa ettette vahingossakaan kehu Volvoa tai vaikkapa Toyotaa. NHB menee tällaisesta kehumisesta täysin sekaisin ja alkaa puhua "jumalautoista" ja "Tojoista". Tähänkin ketjuun hän on kirjoittanut jo yli 130 viestiä, ja teema on aina se sama eli akkamainen jäkätys ja virheiden etsiminen.
Mistähän muuten johtuu se että NHB on kovin hiljainen ketjussa jossa puhutaan VW:n dieselkorjauksista ? Suurin kirjoitusenergia tuntuu kohdistuvan Volvo-ketjuihin ja ketjuihin joissa puhutaan Toyotasta eli "Tojosta".
Plussaa siitä että jokakuukautinen XC 90 - örvellys jäi tällä kertaa väliin.
Autozeitungin testissä XC 90 D5 kiihtyi nollasta sataan 8,4 s eli melkein yhtä nopeasti kuin V90 D5 Automotorsportin testissä.
http://www.autozeitung.de/mercedes-gle-250-d-skoda-kodiaq-tdi-scr -volvo-xc90-d5-vw-touareg-tdi-test-185894.html
Muistakaa ettette vahingossakaan kehu Volvoa tai vaikkapa Toyotaa. NHB menee tällaisesta kehumisesta täysin sekaisin ja alkaa puhua ”jumalautoista” ja ”Tojoista”. Tähänkin ketjuun hän on kirjoittanut jo yli 130 viestiä, ja teema on aina se sama eli akkamainen jäkätys ja virheiden etsiminen.
Mistähän muuten johtuu se että NHB on kovin hiljainen ketjussa jossa puhutaan VW:n dieselkorjauksista ? Suurin kirjoitusenergia tuntuu kohdistuvan Volvo-ketjuihin ja ketjuihin joissa puhutaan Toyotasta eli ”Tojosta”.
Plussaa siitä että jokakuukautinen XC 90 – örvellys jäi tällä kertaa väliin.
Pitäisköhän sun vaihtaa taas nimimerkkiä, jos se vaikka auttaisi tuohon pahoinvointiisi. Nyt kirjoittelet pelkkää lapsellista potaskaa vailla mitään asiasisältöä. Jatkat myös tuttua valehteluasi. AMS:n vertailua käsittelevässäni viestissä ei ollut mitään jäkätystä tai virheiden etsimistä, mutta faktathan eivät sinua haittaa, koska pääasia sinulle on vain päästä purkamaan pahaa oloasi. Asiapitoiseen viestiin vastasit täysin asiattomasti, niin kuin tapasi on. Sosiaalinen elämä ei muuten taida ihan hirveän paljon vaatia aikaasi, koska aikaa sinulla riittää tilastoida NHB:n kirjoittamien viestien määrää jossakin ketjussa. Mitä sitten jos kirjoitan Tojoista, Mersuista, Bemareista ja Volkkareista? Mikä tuossa pahoittaa herkän mielesi?
Joko muuten XC90:n USA:n myynti on toipunut vuodenvaihteessa julistamastasi myyntilukujen manipuloinnista? Sinähän syytit minua valehtelusta, kun esitin USA:n myyntilukuja. Vai onko tilanne edelleen se, että XC90 myynti on edelleen verkkaista, manipulointi oli tuulesta temmattua ja nimimerkki NHB ei missään vaiheessa esittänyt ensimmäistäkään valhetta.
Auto-Derrick
Autozeitungin testissä XC 90 D5 kiihtyi nollasta sataan 8,4 s eli melkein yhtä nopeasti kuin V90 D5 Automotorsportin testissä.
Mitä järkeä on verrata Volvoa Volvoon tässä tapauksessa?
"Mitä järkeä on verrata Volvoa Volvoon tässä tapauksessa?"
Tuo XC 90 D5 painaa 2096 kg, eli on aika raskas auto. Ainakin se on farmaria raskaampi. Farmari painaa 1817 kg. Ei tuo ero ihan 300 kiloa ole mutta melkein. Voisi kuvitella että tuo melkein 300 kiloa vaikuttaisi kiihtyvyyteen enemmän kuin vain 0,3 s.
Minustakin tuo 8,1 s vaikutti normaalia surkeammalta tulokselta ja hieman mietityttää, millä konstein noin huonoon kiihtyvyyteen päästiin. Muistelin itsekin myös juuri XC90:en kiihtyvyyksiä, kun kyseessä on paljon raskaampi auto. Tämä on kuitenkin hiusten halkomista, enkä sitä kiistä, että D5 jää suorituskyvyssä huomattavasti 3.0 tdi moottoreille, eikä kulutuksessa tule sellaista etua kuin toivotaan. Sama kuitenkin pätee enemmän tai vähemmän lähes kaikkiin "pikkumoottoreihin".
Oleellinen pointti nyt edelleen on siinä, että V90 D5 on 16 tonnia 530xd:tä halvempi, vaikka Volvon vakiovarustelu on parempi ja lisävarustelu halvempaa. On kai siinä Bemarin syytäkin olla aika monessakin asiassa Volvoa etevämpi. On siinä syynsä, että juuri kukaan ei Suomessa enää nykypäivänä osta kuusipyttyistä Bemaria, kun näistä "tavismalleista" puhutaan.
Ja Derric, vaikka olen kanssasi siitä samaa mieltä, että on naurettavaa, miten VW:lla ajava NHB kirjoittaa satoja viestejä Volvon kiihtyvyyksistä ja desilitroista, mutta ei juuri mitään VW:n katastrofaalisista ongelmista, niin voisit silti yrittää kirjoittaa asiallisemmin.
Täytyy tähän kyllä vielä todeta, että on käsittämättömän kovia S/V90 myyntilukuja Suomessa. Lähtöhinnaltaan näinkin kallis auto lähentelee Suomen myydyimpiä automalleja, eikä siis ihme, että saksalaisten maahantuojien/myyjien leireissä hieman alaleuat väpättävät.
Tulevaa XC60:stä on myyty jo noin 700 kpl, vaikka kukaan ostaja ei ole autolla vielä edes ajanut. XC60 kyllä kannibalisoi varmasti myös V90:en myyntiä, sillä sen verran paljon kehuja kyseinen auto on saanut useissa eri testeissä.
Tuo XC 90 D5 painaa 2096 kg, eli on aika raskas auto. Ainakin se on farmaria raskaampi. Farmari painaa 1817 kg. Ei tuo ero ihan 300 kiloa ole mutta melkein. Voisi kuvitella että tuo melkein 300 kiloa vaikuttaisi kiihtyvyyteen enemmän kuin vain 0,3 s.
Ajettujen yksilöiden painotko nuo ovat vai tehtaan ilmoittamat?
Lehtien yms. mittauksissa tulee hajontaa väkisinkin.
XC 90:n painon katsoin Autozeitungin testistä.
Valmistajan sivuilta katsoin Volvon tiedot. Kokonaiskantavuus on 2400 kg ja omapaino on 1817 kg. Ero on 583 kg. Tästä kantavuudestakin tämä NHB jaksoi jauhaa.
Onko tiedossa toista automerkkiä kuin Volvo mistä en tehty hinta/kokoluokan huomioiden merkittäviä ennakkotilauksia jopa autoa näkemättä.
Taitaa olla ja onkin yllätys meille jotka epäilimme Volvon tulevaisuutta sen siirryttyä kiinalaisomistukseen.
Auto-Derrick
XC 90:n painon katsoin Autozeitungin testistä.
Valmistajan sivuilta katsoin Volvon tiedot. Kokonaiskantavuus on 2400 kg ja omapaino on 1817 kg. Ero on 583 kg. Tästä kantavuudestakin tämä NHB jaksoi jauhaa.
Minulla näyttää Volvon sivut seuraavaa:
XC90:
www.volvocars.com/fi/mallisto/mallit/xc90/yksityiskohdat
Omapaino 2171kg
Ja V90:
http://www.volvocars.com/fi/mallisto/mallit/v90/yksityiskohdat?variantId=71030419-dcbc-42a8-8930-36a6e82a9c3d#specifications
Omapaino 1927kg
V90 kokonaispaino 2400kg ja XC90 2750kg, nämä siis D5 awd automaatit.
Omapainoissa eroa 244kg ja kokonaismassassa 350kg.
XC 90:n painon katsoin Autozeitungin testistä.
Valmistajan sivuilta katsoin Volvon tiedot. Kokonaiskantavuus on 2400 kg ja omapaino on 1817 kg. Ero on 583 kg. Tästä kantavuudestakin tämä NHB jaksoi jauhaa
Hanki vertailukelpoista tietoa, ennen kuin alat päättelemään mitään. Muuten tulee helposti vääriä johtopäätöksiä.
V90:n vertailumasa oli 1953 kiloa eli kantavuudeksi jää se 447 kiloa. AMS 15/2015 mittasi XC90:lle taasen 2056 kiloa ja 0-100 ajaksi 8,6 sekuntia.
Minustakin tuo 8,1 s vaikutti normaalia surkeammalta tulokselta ja hieman mietityttää, millä konstein noin huonoon kiihtyvyyteen päästiin. Muistelin itsekin myös juuri XC90:en kiihtyvyyksiä, kun kyseessä on paljon raskaampi auto.
Eli taasko on väärin mitattu vai onko kyseessä kenties joku salaliitto? Esimerkiksi Vi Bilägäre 6/2017 mittasi V90 D5 CC:lle 8,17 sekuntia 0-100. Omamassa tuolle ViB:n standardeilla oli lähes täysin sama kuin AMS:n mittaus V90:lle. Mittaako ViB:kin nämä väärin?
Vastaatko jo esittämiini kysymyksiini? Eli mitä hajoilevia moottoreita olen hehkuttanut ja kuinka monta sataa viestiä olen kirjoittanut D5:stä?
Ihmettelen parin kirjoittajan motiiveja spämmätä Volkkarin dieselkusetuksia tähän keskusteluun. Jotta saisi kirjoittaa Volvosta, pitäisi kirjoittaa VW:n päästökohusta. Hienoa logiikkaa. Oletteko miettineet sellaista vaihtoehtoa, että kukaan ei kiistä dieselkusetuksia, eikä keskustelua synny siksi? Nytkin FCA näkyy olevan myös TM:n uutisissa. Ei näy sekään ylittävän keskustelukynnystä palstalla.
Kuten jo sanoin, kyseessä on aika turha vääntö, sillä aivan selvää joka tapauksessa on, että D5 ei pärjää kutoskoneille. Muutama lisäkymmenys sinne tai tänne ei ole kovin olellista.Tuskinpa kyseessä on saksalaisten salaliitto, mutta oma arvaukseni on, että joissain testeissä käytetään. "launch controllia" ja toisissa ei. Volvossa sellaista ei varsinaisesti ole, joten sitä (kaasu/jarru kikkailua) ei varmaan yleensä käytetä. Ainakin Audissa ja ehkä Bemarista sellainen löytyy ja se vaikuttaa ainakin 0,5 s kiihtyvyyteen. Arkielämässä tuollaista ei tietenkään kukaan omalla autollaan käytä. Hämärästi tällaista lukemaa muistelin ja nyt kun tarkastin, niin esimerkiksi performancedrive lehti on mitannut S90 D5:n kiihtyvyydeksi 7,4 s 0-100 km/h ja tuskin farmari siitä 0,7 sekuntia jää. Esimerkiksi tämä muistikuva sai minut hieman ihmettelemään tuota 8,1 sekuntia.
Toki kirjoittaa saa, mutta onhan se omituista, että sama henkilö joka ei juuri mitään kommentoi omaan suosikkimerkkiinsä liittyvään autoalan suurimpaan katastrofiin liittyen, kirjoittelee satoja viestejä Volvosta, jota ilmeisesti ei todellakaan ole aikeissa ostaa. Kyllä itse keskityn pääsääntöisesti kaivelemaan tietoa autoista, joita itse olen edes mahdollisesti ostamassa, tai joista olen kiinnostunut. Jostain syystä et ole samalla tarmolla jakanut tietoa VW:n dsg ongelmista, hajoavista moottoreista tai päästöskandaalista. Enemmän näyttää kiinnostavan Volvon desilitrat ja sekunnin kymmenykset. Mistäköhän moinen johtuu?
Täällä on esimerkiksi tällainen avaus.
"Autoni VW Passat 1.6 TDI korjattiin päästöjen osalta 6.2.2017. Korjauksen jälkeen sain todistuksen, jossa vakuutettiin päästöjen, kulutuksen ja tehon pysyvän ennallaan. Tässä reilut 2 viikkoa ajaneena voin sanoa, että VW lupaus ainakin kulutuksen osalta ei pidä paikkansa. Lisäksi ajotietokoneen kulutusnäyttö ei enää pidä paikkansa. Maantieajossa auto kuluttaa 0,4 l enemmän kuin ennen. Tämä perustuu oikeasti kulutettuun polttoaineeseen ja matkaan. Ja tarkkoja kun ollaan, niin tankkaus ennen ja jälkeen tapahtui samalla huoltoasemalla. Ajomatka maanteteitse oli aika lailla 500km, josta taajama-ajoa n. 30km. Todellinen kulutus oli 5,0 l/100 km ja ajotietokoneen lukena oli 5.2 l/100km (+4%). Ennen päästökorjausta kulutus samalla matkalla on ollut noin 4.5-4.7 l/100 km, talvinopeurajoituksia noudattaen. Aikaisemmin ajotietokone piti paikkansa todella hyvin (1-2%). Taajama-ajoa en ole vielä päässyt tarkastelemaan oikena kulutuksen suhteen, mutta ajotietokoneen mukaan auto vie ainakin 1l enemmän polttoainetta kuin ennen korjausta. Työmatka (7km suuntaansa), jossa keskimääräinen kulutus on näin talvikaudella ollut 6.0- 6.5l/100km, niin nyt korjauksen jälkeen tietokone näyttää 8.6 -10.0 l/100km. Lisäksi auton käytös on muuttunut. Auto vastaa kaasuun hyvin herkästi jo pienelläkin pedaalin painalluksella. Tuntuu, että tästähän löytyy tehoa, mutta kun iskee pedaalin pohjaan niin juuri mitään ei tapahdu, kuten ei ennen päivitystäkään. Eli tehot ovat varmaan pysyneet samana. Hyvin kevylellä pintakaasulla ajettaessa auto kuitenkin nykii, tietokone ei tiedä että katkaiseeko polttoaineen syötön vai mitähän tekisi.
Reklamoin autoliikettä, mutta siellä sanottiin että olen ainut joka valittaa kulutuksen kasvusta. Nykimisestä en puhunut mitään, sillä silloin en ollu pistänyt asiaa niin merkille. Että onkohan kenelläkään toisella samanlaisia kokemuksia?"
Tähän NHB vastasi että "lehtien mukaan" päivityksillä ei ole mitään Volkkareiden ominaisuuksiin.
"Mitä lehdet testailivat noita päivityksiä, niin eipä niistä tosiaan löytynyt oikein mitään vaikutusta – edes niihin päästöihin. Ottamatta kantaa siihen, onko autosi kulutus muuttunut vai ei, pidän 500 kilometrin matkaa liian lyhyenä kulutuksen muutosten arviointiin. Monet satunnaiset tekijät pääsevät vaikuttamaan paljon kulutukseen."
Auto-m"On siinä syynsä, että juuri kukaan ei Suomessa enää nykypäivänä osta kuusipyttyistä Bemaria, kun näistä ”tavismalleista” puhutaan."
Nopea otanta Nettiautossa myytävistä edellisen ja nykyisen mallin vitossarjan dieselmalleista näyttäisi siltä, että nelisylinterisiä dieseleitä on hieman yli puolet myynnissä olevista ja isompikoneisia loput. Mihin siis perustat väitteesi, ettei juuri kukaan osta nykypäivänä kuusipyttyistä bemaria?