TM-ajettua: BMW 530e iPerformance – Siihen jää helposti koukkuun.
Tekniikan Maailma kehuu hiljaisuutta ja tässä keskustelun vertailussa ollaan aivan toista mieltä. Olen kritisoinut eri testejä syystä, että kovin vaihtelevia mielipiteitä löytyy testi kuin testi. Tätä kukaan tuskin osaa aukottomasti selittää muuta kuin että mieltymyksiä mielipiteitä mahtuu maailmaan niin paljon kuin on testejä ja testaajia.
Tekniikkaa
Polttomoottori: nelisylinterinen ahdettu bensiinikäyttöinen rivimoottori edessä pitkittäin, iskutilavuus 1 998 cm3; teho 135 kW (184 hv)/ 5 000–6 500 r/min, vääntömomentti 290 Nm/1 350–4 250 r/min
Sähkömoottori: kestomagnetoitu tahtimoottori, teho 83 kW, vääntömomentti 250 Nm/0–3 170 r/min
Akusto: litiumioniakusto; energiasisältö 9,2 kWh, nimellisjännite 351 V, latausaika tyhjästä täyteen 3,7 kW teholla (230 V/16 A): 3 h
Voimansiirto: takaveto, kahdeksanvaihteinen automaattivaihteisto
Alusta: edessä erillisjousitus, joustintuet, kolmiomaiset erilliset alatukivarret, kierrejouset, kallistuksenvaimennin, olka-akseli, takana monivarsituenta, kierrejouset, kallistuksenvaimennin, edessä ja takana jäähdytetyt levyjarrut, sähkömekaaninen ohjaustehostin
Mitat: pituus 4,936 m, leveys 1,868 m, korkeus 1,483 m, akseliväli 2,975 m, raideleveys edessä 1,604 m ja takana 1,631 m; omamassa 1 845 kg; renkaat 225/55 R17, polttoainesäiliö 46 litraa
Suoritusarvot (valm.ilm.): huippunopeus 235 km/h, 0–100 km/h 6,2 s, kulutus (EU yhd.) 13,1 kWh/100 km, 1,9 l/100 km, CO2-päästö 44 g/km, toimintamatka sähköllä 50 km
Hinta: 58 583 €
Vapaa autoetu: 1 025 €/kk
Mielestäni melumittaus osoittaa kaikille hiljaisia lukemia, noita eroja on aivan mahdoton korvakuulolla erottaa. Kaikki ovat hiljaisia ja tuosta ei kyllä voi moittia edes MB:iä jolla hieman isommat lukemat alemmissa nopeuksissa. Rengasmelu lienee asia mikä vaikuttaa tuohon mittaukseen eniten. Mitkä renkaat eri autoissa oli, oliko eritelty kyseisessä vertailussa?
Runflat renkaat vaikuttavat BMW:n rengasmeluun huomattavasti. Olen ymmärtänyt, että BMW:n ensiasennusrenkaat voi valita Suomessa nykyisin uusiin autoihin normaali renkain, mikä on BMW:n maahantuojalta ainoa oikea ratkaisu. Suomen karkeilla ja uraisilla teillä runflatit on puistattava kokemus.
Ikävä ominaisuus tässä ketjussa on se, kun aina menee viestiä lähettäessä ketjun alkuun. Ja muutenkin tänne klikatessa näköjään, melkoisen häiritsevää.
Taitaa olla useilla keskustelijoilla lääkitys päällä, kun on niin hiljaista tänä iltana. Saattaa tosin olla hyvä ettei näppäile, kun avaa korkin.
Kiitokset lisätiedoista. Jos lisäkulutuksella saa lisää kulkua, niin silloinhan periaate on kunnossa. Jokainen voi itse päättää paljonko litroja investoi omaan kiireeseensä.
Kesän aikana saksalaisessa AM&S-lehdessä oli vertailu, jossa oli BMW 530d, MB E350 d ja Volvo V90 D5. Autot kuluttivat suunnilleen saman verran, Volvo tosin eniten, mutta Volvo kiihtyi huonoimmin. Kiihtyvyys 0-200 km/h -mittauksessa Mersu kiihtyi 10 s nopeammin ja BMW 13 s nopeammin kuin Volvo. Ei pärjää Volvo...
Kiihtyvyyksistä ja noista sekunneista en piittaa hittojakaan, mitäs noilla sekunneilla tekee aamuruuhkassa esim?
Mutta tuo oli kovin ylimalkaisesti muuhun detaliin nähden ilmoitettu tuo kulutus: "tosin eniten". Jollet tarkenna, niin veikkaukseni on, että todellisuudessa lähes merkityksetön ero ja kuski vaikuttaa enemmän kuin tuo testi siihen - käytännön elämässä siis.
Näin painavien automaattivaihteisten kulutukseen vaikuttaa kuljettaja ja olosuhteet enemmän kuin autojen väliset erot.
Omakin valintani kuvastaa kiihtyvyyden vähäistä merkitystä minulle. Nollasta sataa 10 sekunnin alitus riittää, koska siihen pystyvät autot käytännössä kiihtyvät ohitukseen enemmän kuin minulla on varaa polkea.
Tällä periaatteella valitaan Volvo saman moottorin eri syöttökartalla (D5 -> D4) ja Mersun ja BMW:n kulutuksesta pudotetaan kaksi sylinteriä pois. Silloinkin Volvo on edelleen hitain, millä ei ole paljon merkitystä, mutta kulutusero saksalaisiin repeää vielä suuremmaksi.
Eri tavoin priorisoiden voisi vielä hyväksyä, jos isoin ja nopein kuluttaisi eniten. Kun tässä tapauksessa eniten kuluttava on myös hitain ja ahtain, on vaikea nähdä, mitä Volvo tarjoaa isomman kulutuksensa vastineeksi?
740GLE: Kun tässä tapauksessa eniten kuluttava on myös hitain ja ahtain, on vaikea nähdä, mitä Volvo tarjoaa isomman kulutuksensa vastineeksi?
Moni Volvon ostaja tietää paremmin.
Edelleenkin tuollaisia epämääräisiä vihjeitä ei osaa ottaa tosissaan: paljonko/vähänkö enemmän kuluttava? Ahtain? Niin mistä kohtaa ja milloin tulee merkitykselliseksi lukemat - sinulle?
Jos ymmärsin 740 GLE:n kysymyksen oikein, niin hänen mukaansa Volvo ei tarjoa myöskään mitään erityistä luokassa noin 190 hp dieselit. Kuitenkin englantilaisen autolehden testissä Mercedeksen farmari jätettiin viimeiseksi BMW:n ja Volvon jälkeen. Testi kai on melko puolueeton siltä kannalta että mikään näistä automerkeistä ei erityisemmin liity Britanniaan.
Testistä lainattua MB:n kohdalta (Verdict).
"For: Largest boot; seven-seat option; pokiest engine; cheapest on PCP
NHB, miksi kirjoittelet noin ilkeästi, vastasin vain 740 GLE:n kysymykseen siitä mitä kukin automalli tarjoaa. Esimerkiksi Volvossa olivat parhaat etu-istuimet ja tilavin takapenkki. Moitetta saivat infotainment ja moottorin ääni tyhjäkäynnillä.
Mersun ajettavuutta, tiemelua (vrt. AMS:n testi yllä) ja laatua kritisoitiin (lumpiest ride; so-so handling; iffy quality; road noise). Moottori taas sai kehuja ja iso tavaratila.
Kulutusero Volvo - Mercedes oli niinkin huima kuin 1 mpg (MB 41.2 mpg ja Volvo 40.2 mpg). Myös kiihtyvyysero 0 - 100 km/h oli huima, se oli kokonaista 0,4 sekuntia Mercedeksen hyväksi (MB 7,6 s ja Volvo 8,0 s).
Keskustelu koski suorituskyvyn ja kulutuksen suhdetta. Sinä spämmäsit tuohon keskusteluun jonkin ruåttinkielisen varustelistan, joka ei liittynyt millään tavalla aiheeseen. Sen jälkeen olet näköjään muuttanut viestisikin täysin. Tuokin kertoo paljon argumentistasi ja varsinkin sinusta kirjoittajana.
Jännästi What car? on labratestissään mitannut Mersun janoisimmaksi, vaikka ihan jokaisessa teillä ajetussa vertailussa Mersu on nimenomaan loistanut tässä - maasta riippumatta.
Puheena olevien Mersun ja Volvon valmistajan mittapiirrokset vahvistavat takapenkillä kokemani, että jos katon mataluudella on merkitystä, niin tila loppuu ensin Volvosta. Jos jonkun muun mielestä Volvon ylivoimaiset tilat ovat riittävä peruste Volvon valintaan, niin sen kuin vain. Jalkatiloista voi löytä tällekin perustelu, jos sitä tarvii paljon?
V70 oli minun ensimmäinen ja viimeinen etuvetoiseni. Jos silti joku muu ajaa mieluummin etuvetoista, niin onpa hyvä, että heillekin tehdään mieleisiä autoja.
Tämän keskustelun perusteella tiedän nyt, että Volvon isomman kulutuksen perusteluna ovat Mersua ja Bemua paremmat tilat ja ajettavuus. Tätä en olisi itse saanyt selville ilman teidän apuanne.
NHB: "Kai noissa vähän muutakin eroa on kuin syöttökartat. D4:ssä ei esimerkiksi ole D5:stä löytyvää VNT-turboa ja Power Pulse -painepönttöä."
Power Pulse ihan puhtaasti unohtui, vaikka mietin kyllä kirjoittaessani, että en tiedä käyttääkö Volvo samoja suuttimia ja ruiskutuspaineitakaan eri maksimisyötöille mitoitetuissa D4 ja D5 versioissa?
Se ei tullut mieleenkään, että joku yrittäisi vielä tällä vuosikymmenellä yhdellä turbolla ilman säätyvää ahdinta? Jos D4 ahdin ei ole VNT-tyyppinen, niin miten sen ahtoa sitten säädetään?
"Keskustelu koski voimalinjaa ja siihen liittyviä asioita. Sinä spämmäsit tuohon keskusteluun jonkin ruåttinkielisen varustelistan, joka ei liittynyt millään tavalla aiheeseen. Sen jälkeen olet näköjään muuttanut viestisikin täysin. Tuokin kertoo paljon argumentistasi ja varsinkin sinusta kirjoittajana."
Jos esitetään kysymys siitä mitä kukin auto tarjoaa, niin kyllä kai tällaiseen kysymykseen pitää voida vastata laajemminkin kuin vain saivartelemalla kulutuseroista ja kiihtyvyyksistä kuten jossakin marttakehossa.
Se ei tullut mieleenkään, että joku yrittäisi vielä tällä vuosikymmenellä yhdellä turbolla ilman säätyvää ahdinta? Jos D4 ahdin ei ole VNT-tyyppinen, niin miten sen ahtoa sitten säädetään?
Niin ensinnäkään D4:ssä ja D5:ssä molemmissa on kaksi turboa. Eikö Mersussakin ole aika sama ahdijärjestely kuin tuossa D4:ssä vai muistanko Mersusi mallin väärin? D3 ja D2 ovat ovat sitten yksiturboisia, joista D3:n turbo on muuttuvageometrinen ja D2:n kiinteä. Hukkaportillahan noita geometrialtaan kiinteitä tyypillisesti säädetään.
Jos esitetään kysymys siitä mitä kukin auto tarjoaa, niin kyllä kai tällaiseen kysymykseen pitää voida vastata laajemminkin kuin vain saivartelemalla kulutuseroista ja kiihtyvyyksistä kuten jossakin marttakehossa.
Hölinäsi marttakerhoista on aika heikolla pohjalla sen jälkeen, kun ensin saivartelet ohi aiheen jollakin vakiovarusteella ja jatkat saivartelemista kulutuksella ja suorituskyvyllä heti kun pitkän etsimisen jälkeen löydät yhden vertailun, jossa nuo vähättelemäsi luvut ovat Volvon kannalta suotuisampia. Tähän tietenkin liität myös tuota iänikuista itkemistä lehtien puolueellisuudesta, vaikka löytämäsi tulos on hyvin poikkeuksellinen.
Älä nyt NHB tee itsestäsi suurempaa pelleä kuin mitä jo todellisuudessa olet.
Mitä eri testien objektiivisuuteen tulee, niin on melko älyllisesti epärehellistä viitata esimerkiksi Volvon osalta pelkästään ruotsalaisiin testeihin ja esimerkiksi MB:n osalta vain saksalaisiin testeihin, koska tottakai oman maan merkkiä pyritään suosimaan ruotsalaisissa ja saksalaisissa testeissä. (Esimerkiksi Volvo on voittanut kaikki Vi Bilägaren ja Teknikens Världin testit ja näissä testeissä vakiona oleville turvavarusteille on annettu todella suuri merkitys. Saksalaisissa testeissä taas vakiona olevia turvavarusteita ei pahemmin noteerata. Mikä tässäkin on totuus ? Pitääkö vakiona olevia turvavarusteita painottaa paljon vai vähän ? Joka tapauksessa painotuseroja on jos verrataan ruotsalaisia testejä saksalaisiin).
Koska siis painotan puolueettomuutta, valitsin tuon WhatCarin testin, eikä tuossa vertailussa ollut mitään väittämääsi poikkeuksellista, koska myös seuraavassa Autoexpressin testissä MB jätettiin viimeiseksi luokassa noin 190 hp dieselit.
Mercedeksen mitattu testikulutus oli 40.6 mpg ja Volvon 45.5mpg, ja tuossa oli jo merkittävää eroa Volvon hyväksi. BMW:n testikulutus oli 49.6 mpg.
Testin voitti BMW:
"The 5 Series Touring follows the saloon version, taking victory thanks to its blend of comfort, agility, efficiency and space. It’s affordable on finance and will be the cheapest car to run for business users. It might lose out to the E 220 d on luggage room, but it’s larger inside and has an even higher-quality feel, with all the kit you’ll need. More refinement than its rivals makes it our winner."
Toinen oli Volvo.
"Like with the XC90 SUV and the S90 saloon, the V90 proves Volvo can cut it with the best in the class. It’s not quite as practical as its rivals here, but it makes up for it in other areas, with the most equipment, reasonable running costs and a surprisingly sweet chassis that balances handling and comfort well. However, it’s a step behind the BMW when it comes to refinement."
Kolmas oli MB.
"Third place might seem harsh, as the E-Class offers what you want from an exec estate. It’s spacious, practical, has plenty of comfort and is loaded with tech – only it doesn’t deliver this as convincingly as the BMW. The ride isn’t as composed and it’s not as involving to drive. Factor in pricey options and, unless ultimate space is a priority, the BMW is more accomplished."
NHB:"Niin ensinnäkään D4:ssä ja D5:ssä molemmissa on kaksi turboa. Eikö Mersussakin ole aika sama ahdijärjestely kuin tuossa D4:ssä vai muistanko Mersusi mallin väärin?"
Kiitokset, tämä selittääkin paljon. Kahdella ahtimella tuo on luonteva järjestely.
Periaate yksinään toimivan VNT ahtimen tai kahden perinteisen välillä on tuttu jo omankin autoni yksiturboisesta 200 mallista ja kahdella ahtimella varustetusta 220 ja 250 malleista, mutta olin jotenkin käsittänyt väärin ne mallit, joissa Volvo lisää toisen turbon.
Derrick:"koska tottakai oman maan merkkiä pyritään suosimaan ruotsalaisissa ja saksalaisissa testeissä. (Esimerkiksi Volvo on voittanut kaikki Vi Bilägaren ja Teknikens Världin testit ja näissä testeissä vakiona oleville turvavarusteille on annettu todella suuri merkitys. Saksalaisissa testeissä vakiona olevia turvavarusteita ei pahemmin noteerata).
Koska siis painotan puolueettomuutta, valitsin tuon WhatCarin testin"
En oikeasti usko lehtien tarkoituksellisesti suosivan kotimaan teollisuutta, vaan lähinnä sopeutuvan omaan markkina-alueeseensa?
Sen seurauksena vaikkapa lämmityksellä, myyntilistassa luetelluilla turvavarusteilla, pehmeydellä ja Orreforsin kristallilla on paremmat markkinat Ruotsissa kuin sen ulkopuolella. Saksalaiselle suurilla nopeuksilla on muita enemmän merkitystä ja hän ajaa myös monia muita maita paremmilla teillä. Britti taas ajaa kilpaa ihan kaikella mikä pärisee, vaikka ruohonleikkurilla. Brittiläinen ajotapa on jatkuvaa pyrkimistä ahtaalla mikkihiiritiellä, joka on täynnä mutkia ja liikenneympyröitä ja tämä näkyy aina brittilehden arvioinnissa. Siksi WhatCar ei ole myöskään puolueeton, vaan se on toimituksen olettaman tyypillisen brittikuskin äänenkannattaja. Se ei merkitse ainakaan tässä vertailussa minkään automerkin suosimista, vaan eri priorisointia kuin vaikkapa Ruotsissa.
Minusta tämä kulttuuriin sopeutuminen palvelee lukijoita keskimäärin sangen hyvin, koska ei Brittilukijalle ole mitään hyötyä nykyautojen lämmityslaitteiden tai talviajon vertailusta jäällä ja lumella.
Lukijan pitää ymmärtää tämä nähdäkseen myös sen Mersun biljardipöydän tasaisella tiellä leveillä renkailla taspainoisen ajettavuuden kääntöpuoli pikku syheröissä ja suomalaisessa routapatikossa samoin kuin Volvon listalta puuttuvan turvavarusteen, koska Volvo V70 bi-xenonien tasoisia ajovaloja ei saa enää edes lisävarusteena.
Siksi minua kiinnostavat testien mittaustiedot ja kuljettajien havainnot testitähtiä enemmän. Lehtien ja autofirmojen markkinointiin tarvitaan testivoittajia. Minä voin ostaa vaikka testihäviäjän, jos se sopii omaan valintakriteeriini. Annan puuttuvat tähdet itse, kun niitä on eri syistä tallin hyllylle kertynyt.
Älä nyt NHB tee itsestäsi suurempaa pelleä kuin mitä jo todellisuudessa olet.
Kiitos. Tuo purkautumisesi vahvistaa suoraan sen, kumman faktat pitävät.
Mitä eri testien objektiivisuuteen tulee, niin on melko älyllisesti epärehellistä viitata esimerkiksi Volvon osalta pelkästään ruotsalaisiin testeihin ja esimerkiksi MB:n osalta vain saksalaisiin testeihin, koska tottakai oman maan merkkiä pyritään suosimaan ruotsalaisissa ja saksalaisissa testeissä. (Esimerkiksi Volvo on voittanut kaikki Vi Bilägaren ja Teknikens Världin testit ja näissä testeissä vakiona oleville turvavarusteille on annettu todella suuri merkitys. Saksalaisissa testeissä vakiona olevia turvavarusteita ei pahemmin noteerata. Mikä tässäkin on totuus ?).
Koska siis painotan puolueettomuutta, valitsin tuon WhatCarin testin, eikä tuossa vertailussa ollut mitään väittämääsi poikkeuksellista, koska myös seuraavassa Autoexpressin testissä MB jätettiin viimeiseksi luokassa noin 190 hp dieselit.
Se ainakin on älyllisesti epärehellistä jupista puolueellisuudesta tai kotiinpäin vetämisestä näissä kulutuksissa. Voisit viitata Mersun suhteen lukuisiin Ruotsalaisiin, Norjalaisiin ja vaikka TM:n vertailuihin, joista löytyy selkeä yhteinen linja ja hyvin dokumentoidut testijärjestelyt. Noiden sijaan, etsit jonkin englantilaisen labrasimulaation ja toisen englantilaisen vertailun, jossa ilmeisesti rengastus on hyvin epätasapainoinen. Varmuutta tuosta ei ole, koska testijärjestelyt ovat aika epätarkat ja huonosti selvitetyt noihin Pohjoismaisiin ja Saksalaisiin vertailuihin verrattuna.
Siksi minua kiinnostavat testien mittaustiedot ja kuljettajien havainnot testitähtiä enemmän. Lehtien ja autofirmojen markkinointiin tarvitaan testivoittajia. Minä voin ostaa vaikka testihäviäjän, jos se sopii omaan valintakriteeriini. Annan puuttuvat tähdet itse, kun niitä on eri syistä tallin hyllylle kertynyt.
Tämän ajattelutavan soisin yleistyvän. On selvää, että arvostelupainotukset vaihtelevat maittain. Näin sen tosiaan pitääkin olla. Sillä loppusijoituksella ei ole kenellekään mitään arvoa, vaan homman pihvi on havainnot itse autosta. Se loppusijoitus vertailussa tuntuu menevät vain niin syvälle tunteisiin, että niitä vertailun havaintoja kyetä ottamaan vastaan, vaan oman suokkarin puolusteleminen menee aina etusijalle.
NHB: Se loppusijoitus vertailussa tuntuu menevät vain niin syvälle tunteisiin, että niitä vertailun havaintoja kyetä ottamaan vastaan, vaan oman suokkarin puolusteleminen menee aina etusijalle.
...oli sijoitus sitten kärjessä tai hännillä, totta! Josta syntyy kuitenkin se ikuinen väittely täällä autojen paremmuudesta, jota sitten ihmetellään omista kuopista ja ollaan muka olevinaan tunteilematta ja asiantuntijaa ja samoihin testeihin kuitenkin vetoamassa yms. Ja kierre ei vaan lopu...
Tämän nimimerkki NHB:n keskustelutyylistä kertoo paljon se että hän tuon hybriditestin osalta kahdessa erillisessä viestissä toi pontevasti esiin Volvon kulutusta irrallisena ja asiayhteydestä irroitettuna seikkana. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoitti että Volvon hybridivoimalinja oli paras ja tehokkain 407 hevosvoimallaan. Korkeammalle kulutukselle löytyi siis peruste, ja ilman omaa selvitystyötäni asioiden oikea laita ei olisi koskaan tullut lainkaan julki.
Mistähän se muuten johtuu että kaikkein pahimmat räpätädit tällä palstalla fanittavat saksalaisia autoja ? Sillä eihän esimerkiksi MB-ketjussa tai BMW-ketjussa ole havaittavissa lähes minkäänlaista räpätystä, vaan kaikki kaunainen räpätys ja räkätys kohdentuu näihin Volvo-ketjuihin. Marttakerho onkin ihan osuva nimitys po. toiminnalle.
Vai etteivät tehot olisivat tulleet ilmi "selvitystyötäsi". Itse uskon, että aika moni vähänkään hereillä oleva tapaus tiesi nuo tehot jo ennen "selvitystyötäsi". Onhan noista ollut puhetta tälläkin palstalla moneen kertaan. Tämänkin ketjun avausviestin avanneet ovat nähneet nuo Volvon tehot. Tämä avautumisesi kertoo vain sen, että muistisi ei ole niin kuin ennen. Jos kykenisit keskustelemaan asioista asiallisesti, niin olisin kyllä sinulle kertonut nuo tehot, mutta valitsit tapasi mukaan räkyttämisen ja ohjasit keskustelun tasollesi.
Jos nyt NHB jauhaisit vähemmän paskaa. Tämän AMS:in testin sisältöä nimenomaan pyydettiin selvitettäväksi, ja selvittelin asiaa kykyni mukaan. Itse taisit sillä välin puuhata jotakin muuta, vaikka ensisijainen velvollisuutesi olisi ollut osallistua aiheuttamasi sotkun selvittämiseen.
Voit kyllä tarkistaa viestisi, jos ovat jo nekin unohtuneet. En ole kyllä hetkeen katsonut ja voihan olla, että olet niitäkin muuttanut niin kuin näytät tekevän muissakin ketjuissa.
TM-ajettua: BMW 530e iPerformance – Siihen jää helposti koukkuun.
Tekniikan Maailma kehuu hiljaisuutta ja tässä keskustelun vertailussa ollaan aivan toista mieltä. Olen kritisoinut eri testejä syystä, että kovin vaihtelevia mielipiteitä löytyy testi kuin testi. Tätä kukaan tuskin osaa aukottomasti selittää muuta kuin että mieltymyksiä mielipiteitä mahtuu maailmaan niin paljon kuin on testejä ja testaajia.
Tekniikkaa
Polttomoottori: nelisylinterinen ahdettu bensiinikäyttöinen rivimoottori edessä pitkittäin, iskutilavuus 1 998 cm3; teho 135 kW (184 hv)/ 5 000–6 500 r/min, vääntömomentti 290 Nm/1 350–4 250 r/min
Sähkömoottori: kestomagnetoitu tahtimoottori, teho 83 kW, vääntömomentti 250 Nm/0–3 170 r/min
Akusto: litiumioniakusto; energiasisältö 9,2 kWh, nimellisjännite 351 V, latausaika tyhjästä täyteen 3,7 kW teholla (230 V/16 A): 3 h
Voimansiirto: takaveto, kahdeksanvaihteinen automaattivaihteisto
Alusta: edessä erillisjousitus, joustintuet, kolmiomaiset erilliset alatukivarret, kierrejouset, kallistuksenvaimennin, olka-akseli, takana monivarsituenta, kierrejouset, kallistuksenvaimennin, edessä ja takana jäähdytetyt levyjarrut, sähkömekaaninen ohjaustehostin
Mitat: pituus 4,936 m, leveys 1,868 m, korkeus 1,483 m, akseliväli 2,975 m, raideleveys edessä 1,604 m ja takana 1,631 m; omamassa 1 845 kg; renkaat 225/55 R17, polttoainesäiliö 46 litraa
Suoritusarvot (valm.ilm.): huippunopeus 235 km/h, 0–100 km/h 6,2 s, kulutus (EU yhd.) 13,1 kWh/100 km, 1,9 l/100 km, CO2-päästö 44 g/km, toimintamatka sähköllä 50 km
Hinta: 58 583 €
Vapaa autoetu: 1 025 €/kk
https://tekniikanmaailma.fi/autot/tm-ajettua-bmw-530e-iperformance-siihen-jaa-helposti-koukkuun/
AMS:in testissä oli siis melumittaus nopeuksissa 50 - 80 - 100 - 120 km/h. Ilmeisesti ajoa sileällä asfaltilla.
BMW sai lukemat 61 - 65 - 68 - 70 desibeliä.
Volvo sai lukemat 60 - 64 - 67 - 70 desibeliä.
MB sai lukemat 62 - 66 - 69 - 70 desibeliä.
Tesla sai lukemat 60 - 64 - 67 - 70 desibeliä.
Mielestäni melumittaus osoittaa kaikille hiljaisia lukemia, noita eroja on aivan mahdoton korvakuulolla erottaa. Kaikki ovat hiljaisia ja tuosta ei kyllä voi moittia edes MB:iä jolla hieman isommat lukemat alemmissa nopeuksissa. Rengasmelu lienee asia mikä vaikuttaa tuohon mittaukseen eniten. Mitkä renkaat eri autoissa oli, oliko eritelty kyseisessä vertailussa?
Tässä tietoa testirenkaista.
BMW:ssä oli edessä 245/40 R 19 ja takana oli 275/35 R 19.
Volvossa oli kauttaaltaan 255/40 R 19.
Teslassa oli kauttaaltaan 245/45 R 19.
Runflat renkaat vaikuttavat BMW:n rengasmeluun huomattavasti. Olen ymmärtänyt, että BMW:n ensiasennusrenkaat voi valita Suomessa nykyisin uusiin autoihin normaali renkain, mikä on BMW:n maahantuojalta ainoa oikea ratkaisu. Suomen karkeilla ja uraisilla teillä runflatit on puistattava kokemus.
Ikävä ominaisuus tässä ketjussa on se, kun aina menee viestiä lähettäessä ketjun alkuun. Ja muutenkin tänne klikatessa näköjään, melkoisen häiritsevää.
Taitaa olla useilla keskustelijoilla lääkitys päällä, kun on niin hiljaista tänä iltana. Saattaa tosin olla hyvä ettei näppäile, kun avaa korkin.
Kiitokset lisätiedoista. Jos lisäkulutuksella saa lisää kulkua, niin silloinhan periaate on kunnossa. Jokainen voi itse päättää paljonko litroja investoi omaan kiireeseensä.
Kesän aikana saksalaisessa AM&S-lehdessä oli vertailu, jossa oli BMW 530d, MB E350 d ja Volvo V90 D5. Autot kuluttivat suunnilleen saman verran, Volvo tosin eniten, mutta Volvo kiihtyi huonoimmin. Kiihtyvyys 0-200 km/h -mittauksessa Mersu kiihtyi 10 s nopeammin ja BMW 13 s nopeammin kuin Volvo. Ei pärjää Volvo...
Kiihtyvyyksistä ja noista sekunneista en piittaa hittojakaan, mitäs noilla sekunneilla tekee aamuruuhkassa esim?
Mutta tuo oli kovin ylimalkaisesti muuhun detaliin nähden ilmoitettu tuo kulutus: "tosin eniten". Jollet tarkenna, niin veikkaukseni on, että todellisuudessa lähes merkityksetön ero ja kuski vaikuttaa enemmän kuin tuo testi siihen - käytännön elämässä siis.
Näin painavien automaattivaihteisten kulutukseen vaikuttaa kuljettaja ja olosuhteet enemmän kuin autojen väliset erot.
Omakin valintani kuvastaa kiihtyvyyden vähäistä merkitystä minulle. Nollasta sataa 10 sekunnin alitus riittää, koska siihen pystyvät autot käytännössä kiihtyvät ohitukseen enemmän kuin minulla on varaa polkea.
Tällä periaatteella valitaan Volvo saman moottorin eri syöttökartalla (D5 -> D4) ja Mersun ja BMW:n kulutuksesta pudotetaan kaksi sylinteriä pois. Silloinkin Volvo on edelleen hitain, millä ei ole paljon merkitystä, mutta kulutusero saksalaisiin repeää vielä suuremmaksi.
Eri tavoin priorisoiden voisi vielä hyväksyä, jos isoin ja nopein kuluttaisi eniten. Kun tässä tapauksessa eniten kuluttava on myös hitain ja ahtain, on vaikea nähdä, mitä Volvo tarjoaa isomman kulutuksensa vastineeksi?
740GLE:
Kun tässä tapauksessa eniten kuluttava on myös hitain ja ahtain, on vaikea nähdä, mitä Volvo tarjoaa isomman kulutuksensa vastineeksi?
Moni Volvon ostaja tietää paremmin.
Edelleenkin tuollaisia epämääräisiä vihjeitä ei osaa ottaa tosissaan: paljonko/vähänkö enemmän kuluttava? Ahtain? Niin mistä kohtaa ja milloin tulee merkitykselliseksi lukemat - sinulle?
Jos ymmärsin 740 GLE:n kysymyksen oikein, niin hänen mukaansa Volvo ei tarjoa myöskään mitään erityistä luokassa noin 190 hp dieselit. Kuitenkin englantilaisen autolehden testissä Mercedeksen farmari jätettiin viimeiseksi BMW:n ja Volvon jälkeen. Testi kai on melko puolueeton siltä kannalta että mikään näistä automerkeistä ei erityisemmin liity Britanniaan.
Testistä lainattua MB:n kohdalta (Verdict).
"For: Largest boot; seven-seat option; pokiest engine; cheapest on PCP
Against: Lumpiest ride; so-so handling; iffy quality; road noise"
Volvon osalta sama lainaus (Verdict).
"For: Well-controlled handling; roomiest rear seats; smart and solid interior; com¬fiest front seats
Against: Distracting infotainment system; noisiest engine at idle; most wind noise"
BMW:n osalta tuo sama lainaus (Verdict).
"For: Best ride; quietest on the move; best interior quality; most user-friendly infotainment
Against: Priciest to buy and own; doesn’t handle as well as the 5 Series saloon"
https://www.whatcar.com/news/bmw-5-series-touring-vs-mercedes-e-class-estate-vs-volvo-v90-verdict/
Siitä tietää aina sen, että pointti on validi, kun eräs kirjoittaja tulee spämmäämään keskusteluun jotain täysin aiheen ohi menevää settiä.
Tällä periaatteella valitaan Volvo saman moottorin eri syöttökartalla (D5 -> D4)
Kai noissa vähän muutakin eroa on kuin syöttökartat. D4:ssä ei esimerkiksi ole D5:stä löytyvää VNT-turboa ja Power Pulse -painepönttöä.
NHB, miksi kirjoittelet noin ilkeästi, vastasin vain 740 GLE:n kysymykseen siitä mitä kukin automalli tarjoaa. Esimerkiksi Volvossa olivat parhaat etu-istuimet ja tilavin takapenkki. Moitetta saivat infotainment ja moottorin ääni tyhjäkäynnillä.
Mersun ajettavuutta, tiemelua (vrt. AMS:n testi yllä) ja laatua kritisoitiin (lumpiest ride; so-so handling; iffy quality; road noise). Moottori taas sai kehuja ja iso tavaratila.
Kulutusero Volvo - Mercedes oli niinkin huima kuin 1 mpg (MB 41.2 mpg ja Volvo 40.2 mpg). Myös kiihtyvyysero 0 - 100 km/h oli huima, se oli kokonaista 0,4 sekuntia Mercedeksen hyväksi (MB 7,6 s ja Volvo 8,0 s).
Testin voitti BMW:n farmari.
Keskustelu koski suorituskyvyn ja kulutuksen suhdetta. Sinä spämmäsit tuohon keskusteluun jonkin ruåttinkielisen varustelistan, joka ei liittynyt millään tavalla aiheeseen. Sen jälkeen olet näköjään muuttanut viestisikin täysin. Tuokin kertoo paljon argumentistasi ja varsinkin sinusta kirjoittajana.
Jännästi What car? on labratestissään mitannut Mersun janoisimmaksi, vaikka ihan jokaisessa teillä ajetussa vertailussa Mersu on nimenomaan loistanut tässä - maasta riippumatta.
Puheena olevien Mersun ja Volvon valmistajan mittapiirrokset vahvistavat takapenkillä kokemani, että jos katon mataluudella on merkitystä, niin tila loppuu ensin Volvosta. Jos jonkun muun mielestä Volvon ylivoimaiset tilat ovat riittävä peruste Volvon valintaan, niin sen kuin vain. Jalkatiloista voi löytä tällekin perustelu, jos sitä tarvii paljon?
V70 oli minun ensimmäinen ja viimeinen etuvetoiseni. Jos silti joku muu ajaa mieluummin etuvetoista, niin onpa hyvä, että heillekin tehdään mieleisiä autoja.
Tämän keskustelun perusteella tiedän nyt, että Volvon isomman kulutuksen perusteluna ovat Mersua ja Bemua paremmat tilat ja ajettavuus. Tätä en olisi itse saanyt selville ilman teidän apuanne.
NHB: "Kai noissa vähän muutakin eroa on kuin syöttökartat. D4:ssä ei esimerkiksi ole D5:stä löytyvää VNT-turboa ja Power Pulse -painepönttöä."
Power Pulse ihan puhtaasti unohtui, vaikka mietin kyllä kirjoittaessani, että en tiedä käyttääkö Volvo samoja suuttimia ja ruiskutuspaineitakaan eri maksimisyötöille mitoitetuissa D4 ja D5 versioissa?
Se ei tullut mieleenkään, että joku yrittäisi vielä tällä vuosikymmenellä yhdellä turbolla ilman säätyvää ahdinta? Jos D4 ahdin ei ole VNT-tyyppinen, niin miten sen ahtoa sitten säädetään?
"Keskustelu koski voimalinjaa ja siihen liittyviä asioita. Sinä spämmäsit tuohon keskusteluun jonkin ruåttinkielisen varustelistan, joka ei liittynyt millään tavalla aiheeseen. Sen jälkeen olet näköjään muuttanut viestisikin täysin. Tuokin kertoo paljon argumentistasi ja varsinkin sinusta kirjoittajana."
Jos esitetään kysymys siitä mitä kukin auto tarjoaa, niin kyllä kai tällaiseen kysymykseen pitää voida vastata laajemminkin kuin vain saivartelemalla kulutuseroista ja kiihtyvyyksistä kuten jossakin marttakehossa.
Se ei tullut mieleenkään, että joku yrittäisi vielä tällä vuosikymmenellä yhdellä turbolla ilman säätyvää ahdinta? Jos D4 ahdin ei ole VNT-tyyppinen, niin miten sen ahtoa sitten säädetään?
Niin ensinnäkään D4:ssä ja D5:ssä molemmissa on kaksi turboa. Eikö Mersussakin ole aika sama ahdijärjestely kuin tuossa D4:ssä vai muistanko Mersusi mallin väärin? D3 ja D2 ovat ovat sitten yksiturboisia, joista D3:n turbo on muuttuvageometrinen ja D2:n kiinteä. Hukkaportillahan noita geometrialtaan kiinteitä tyypillisesti säädetään.
Jos esitetään kysymys siitä mitä kukin auto tarjoaa, niin kyllä kai tällaiseen kysymykseen pitää voida vastata laajemminkin kuin vain saivartelemalla kulutuseroista ja kiihtyvyyksistä kuten jossakin marttakehossa.
Hölinäsi marttakerhoista on aika heikolla pohjalla sen jälkeen, kun ensin saivartelet ohi aiheen jollakin vakiovarusteella ja jatkat saivartelemista kulutuksella ja suorituskyvyllä heti kun pitkän etsimisen jälkeen löydät yhden vertailun, jossa nuo vähättelemäsi luvut ovat Volvon kannalta suotuisampia. Tähän tietenkin liität myös tuota iänikuista itkemistä lehtien puolueellisuudesta, vaikka löytämäsi tulos on hyvin poikkeuksellinen.
Älä nyt NHB tee itsestäsi suurempaa pelleä kuin mitä jo todellisuudessa olet.
Mitä eri testien objektiivisuuteen tulee, niin on melko älyllisesti epärehellistä viitata esimerkiksi Volvon osalta pelkästään ruotsalaisiin testeihin ja esimerkiksi MB:n osalta vain saksalaisiin testeihin, koska tottakai oman maan merkkiä pyritään suosimaan ruotsalaisissa ja saksalaisissa testeissä. (Esimerkiksi Volvo on voittanut kaikki Vi Bilägaren ja Teknikens Världin testit ja näissä testeissä vakiona oleville turvavarusteille on annettu todella suuri merkitys. Saksalaisissa testeissä taas vakiona olevia turvavarusteita ei pahemmin noteerata. Mikä tässäkin on totuus ? Pitääkö vakiona olevia turvavarusteita painottaa paljon vai vähän ? Joka tapauksessa painotuseroja on jos verrataan ruotsalaisia testejä saksalaisiin).
Koska siis painotan puolueettomuutta, valitsin tuon WhatCarin testin, eikä tuossa vertailussa ollut mitään väittämääsi poikkeuksellista, koska myös seuraavassa Autoexpressin testissä MB jätettiin viimeiseksi luokassa noin 190 hp dieselit.
Mercedeksen mitattu testikulutus oli 40.6 mpg ja Volvon 45.5mpg, ja tuossa oli jo merkittävää eroa Volvon hyväksi. BMW:n testikulutus oli 49.6 mpg.
Testin voitti BMW:
"The 5 Series Touring follows the saloon version, taking victory thanks to its blend of comfort, agility, efficiency and space. It’s affordable on finance and will be the cheapest car to run for business users. It might lose out to the E 220 d on luggage room, but it’s larger inside and has an even higher-quality feel, with all the kit you’ll need. More refinement than its rivals makes it our winner."
Toinen oli Volvo.
"Like with the XC90 SUV and the S90 saloon, the V90 proves Volvo can cut it with the best in the class. It’s not quite as practical as its rivals here, but it makes up for it in other areas, with the most equipment, reasonable running costs and a surprisingly sweet chassis that balances handling and comfort well. However, it’s a step behind the BMW when it comes to refinement."
Kolmas oli MB.
"Third place might seem harsh, as the E-Class offers what you want from an exec estate. It’s spacious, practical, has plenty of comfort and is loaded with tech – only it doesn’t deliver this as convincingly as the BMW. The ride isn’t as composed and it’s not as involving to drive. Factor in pricey options and, unless ultimate space is a priority, the BMW is more accomplished."
http://www.autoexpress.co.uk/bmw/5-series/99892/bmw-5-series-touring-vs-mercedes-e-class-estate-vs-volvo-v90
Ja edellä NHB siis kommentoi sekä 740GLE:lle ylempi VNT:stä, että Hans-Derrick Landalle marttakerhoista.
Jotakin tulkintaa jäi edellisellä sivulla vielä, olisko mennyt kohteet sekaisin tms. Esim. 27.09.2017, 16:44?
NHB:"Niin ensinnäkään D4:ssä ja D5:ssä molemmissa on kaksi turboa. Eikö Mersussakin ole aika sama ahdijärjestely kuin tuossa D4:ssä vai muistanko Mersusi mallin väärin?"
Kiitokset, tämä selittääkin paljon. Kahdella ahtimella tuo on luonteva järjestely.
Periaate yksinään toimivan VNT ahtimen tai kahden perinteisen välillä on tuttu jo omankin autoni yksiturboisesta 200 mallista ja kahdella ahtimella varustetusta 220 ja 250 malleista, mutta olin jotenkin käsittänyt väärin ne mallit, joissa Volvo lisää toisen turbon.
Derrick:"koska tottakai oman maan merkkiä pyritään suosimaan ruotsalaisissa ja saksalaisissa testeissä. (Esimerkiksi Volvo on voittanut kaikki Vi Bilägaren ja Teknikens Världin testit ja näissä testeissä vakiona oleville turvavarusteille on annettu todella suuri merkitys. Saksalaisissa testeissä vakiona olevia turvavarusteita ei pahemmin noteerata).
Koska siis painotan puolueettomuutta, valitsin tuon WhatCarin testin"
En oikeasti usko lehtien tarkoituksellisesti suosivan kotimaan teollisuutta, vaan lähinnä sopeutuvan omaan markkina-alueeseensa?
Sen seurauksena vaikkapa lämmityksellä, myyntilistassa luetelluilla turvavarusteilla, pehmeydellä ja Orreforsin kristallilla on paremmat markkinat Ruotsissa kuin sen ulkopuolella. Saksalaiselle suurilla nopeuksilla on muita enemmän merkitystä ja hän ajaa myös monia muita maita paremmilla teillä. Britti taas ajaa kilpaa ihan kaikella mikä pärisee, vaikka ruohonleikkurilla. Brittiläinen ajotapa on jatkuvaa pyrkimistä ahtaalla mikkihiiritiellä, joka on täynnä mutkia ja liikenneympyröitä ja tämä näkyy aina brittilehden arvioinnissa. Siksi WhatCar ei ole myöskään puolueeton, vaan se on toimituksen olettaman tyypillisen brittikuskin äänenkannattaja. Se ei merkitse ainakaan tässä vertailussa minkään automerkin suosimista, vaan eri priorisointia kuin vaikkapa Ruotsissa.
Minusta tämä kulttuuriin sopeutuminen palvelee lukijoita keskimäärin sangen hyvin, koska ei Brittilukijalle ole mitään hyötyä nykyautojen lämmityslaitteiden tai talviajon vertailusta jäällä ja lumella.
Lukijan pitää ymmärtää tämä nähdäkseen myös sen Mersun biljardipöydän tasaisella tiellä leveillä renkailla taspainoisen ajettavuuden kääntöpuoli pikku syheröissä ja suomalaisessa routapatikossa samoin kuin Volvon listalta puuttuvan turvavarusteen, koska Volvo V70 bi-xenonien tasoisia ajovaloja ei saa enää edes lisävarusteena.
Siksi minua kiinnostavat testien mittaustiedot ja kuljettajien havainnot testitähtiä enemmän. Lehtien ja autofirmojen markkinointiin tarvitaan testivoittajia. Minä voin ostaa vaikka testihäviäjän, jos se sopii omaan valintakriteeriini. Annan puuttuvat tähdet itse, kun niitä on eri syistä tallin hyllylle kertynyt.
Älä nyt NHB tee itsestäsi suurempaa pelleä kuin mitä jo todellisuudessa olet.
Kiitos. Tuo purkautumisesi vahvistaa suoraan sen, kumman faktat pitävät.
Mitä eri testien objektiivisuuteen tulee, niin on melko älyllisesti epärehellistä viitata esimerkiksi Volvon osalta pelkästään ruotsalaisiin testeihin ja esimerkiksi MB:n osalta vain saksalaisiin testeihin, koska tottakai oman maan merkkiä pyritään suosimaan ruotsalaisissa ja saksalaisissa testeissä. (Esimerkiksi Volvo on voittanut kaikki Vi Bilägaren ja Teknikens Världin testit ja näissä testeissä vakiona oleville turvavarusteille on annettu todella suuri merkitys. Saksalaisissa testeissä vakiona olevia turvavarusteita ei pahemmin noteerata. Mikä tässäkin on totuus ?).
Koska siis painotan puolueettomuutta, valitsin tuon WhatCarin testin, eikä tuossa vertailussa ollut mitään väittämääsi poikkeuksellista, koska myös seuraavassa Autoexpressin testissä MB jätettiin viimeiseksi luokassa noin 190 hp dieselit.
Se ainakin on älyllisesti epärehellistä jupista puolueellisuudesta tai kotiinpäin vetämisestä näissä kulutuksissa. Voisit viitata Mersun suhteen lukuisiin Ruotsalaisiin, Norjalaisiin ja vaikka TM:n vertailuihin, joista löytyy selkeä yhteinen linja ja hyvin dokumentoidut testijärjestelyt. Noiden sijaan, etsit jonkin englantilaisen labrasimulaation ja toisen englantilaisen vertailun, jossa ilmeisesti rengastus on hyvin epätasapainoinen. Varmuutta tuosta ei ole, koska testijärjestelyt ovat aika epätarkat ja huonosti selvitetyt noihin Pohjoismaisiin ja Saksalaisiin vertailuihin verrattuna.
Siksi minua kiinnostavat testien mittaustiedot ja kuljettajien havainnot testitähtiä enemmän. Lehtien ja autofirmojen markkinointiin tarvitaan testivoittajia. Minä voin ostaa vaikka testihäviäjän, jos se sopii omaan valintakriteeriini. Annan puuttuvat tähdet itse, kun niitä on eri syistä tallin hyllylle kertynyt.
Tämän ajattelutavan soisin yleistyvän. On selvää, että arvostelupainotukset vaihtelevat maittain. Näin sen tosiaan pitääkin olla. Sillä loppusijoituksella ei ole kenellekään mitään arvoa, vaan homman pihvi on havainnot itse autosta. Se loppusijoitus vertailussa tuntuu menevät vain niin syvälle tunteisiin, että niitä vertailun havaintoja kyetä ottamaan vastaan, vaan oman suokkarin puolusteleminen menee aina etusijalle.
Autoexpressin testi-Mersun vanteet olivat 20-tuumaiset. Malli oli AMG-line.
NHB:
Se loppusijoitus vertailussa tuntuu menevät vain niin syvälle tunteisiin, että niitä vertailun havaintoja kyetä ottamaan vastaan, vaan oman suokkarin puolusteleminen menee aina etusijalle.
...oli sijoitus sitten kärjessä tai hännillä, totta! Josta syntyy kuitenkin se ikuinen väittely täällä autojen paremmuudesta, jota sitten ihmetellään omista kuopista ja ollaan muka olevinaan tunteilematta ja asiantuntijaa ja samoihin testeihin kuitenkin vetoamassa yms. Ja kierre ei vaan lopu...
Tämän nimimerkki NHB:n keskustelutyylistä kertoo paljon se että hän tuon hybriditestin osalta kahdessa erillisessä viestissä toi pontevasti esiin Volvon kulutusta irrallisena ja asiayhteydestä irroitettuna seikkana. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoitti että Volvon hybridivoimalinja oli paras ja tehokkain 407 hevosvoimallaan. Korkeammalle kulutukselle löytyi siis peruste, ja ilman omaa selvitystyötäni asioiden oikea laita ei olisi koskaan tullut lainkaan julki.
Mistähän se muuten johtuu että kaikkein pahimmat räpätädit tällä palstalla fanittavat saksalaisia autoja ? Sillä eihän esimerkiksi MB-ketjussa tai BMW-ketjussa ole havaittavissa lähes minkäänlaista räpätystä, vaan kaikki kaunainen räpätys ja räkätys kohdentuu näihin Volvo-ketjuihin. Marttakerho onkin ihan osuva nimitys po. toiminnalle.
Vai etteivät tehot olisivat tulleet ilmi "selvitystyötäsi". Itse uskon, että aika moni vähänkään hereillä oleva tapaus tiesi nuo tehot jo ennen "selvitystyötäsi". Onhan noista ollut puhetta tälläkin palstalla moneen kertaan. Tämänkin ketjun avausviestin avanneet ovat nähneet nuo Volvon tehot. Tämä avautumisesi kertoo vain sen, että muistisi ei ole niin kuin ennen. Jos kykenisit keskustelemaan asioista asiallisesti, niin olisin kyllä sinulle kertonut nuo tehot, mutta valitsit tapasi mukaan räkyttämisen ja ohjasit keskustelun tasollesi.
Jos nyt NHB jauhaisit vähemmän paskaa. Tämän AMS:in testin sisältöä nimenomaan pyydettiin selvitettäväksi, ja selvittelin asiaa kykyni mukaan. Itse taisit sillä välin puuhata jotakin muuta, vaikka ensisijainen velvollisuutesi olisi ollut osallistua aiheuttamasi sotkun selvittämiseen.
Voit kyllä tarkistaa viestisi, jos ovat jo nekin unohtuneet. En ole kyllä hetkeen katsonut ja voihan olla, että olet niitäkin muuttanut niin kuin näytät tekevän muissakin ketjuissa.