Poimintoja sanomalehdistä - osa IV

2238 kommenttia
1565759616275
  • muokattu 04.06.2024 06:49

    @HybridRules kirjoitti:

    @Herbert kirjoitti:
    Jos meinaa tunnistaa sillä havaintokyvyllä, jolla kameratolpat jää havaitsematta, riskittömät tilanteet nopeuden nostoon, kannattaa olla rehellinen. Tarkoittaa sitä, että joskus pienikin nopeuden nosto aiheuttaa huikean suuren riskin. Keskimäärin riskin muutos on se, minkä tiede on ajat sitten saanut selville. Sitä pyörää on turha enää keksiä uudestaan.

    Kameratolppa pitää havaita reilusti etukäteen, jotta vauhtia voi hidastaa loivasti eikä jarruttamalla tolpan kohdalla. Kuten sanoin tolppaan ei aina tule kiinnitettyä huomiota ajoissa, mikä on eri asia kuin, että ei havaitsisi ympäristöä, missä ajaa.

    Kysymys onkin siitä, mitä kaikkea jää havaitsematta. Jokainen havaitsee jotain. Se, ettei tiedä mitä ei huomaa tai että itseään epämiellyttävältä todellisuudelta suojaten luokittelee havaitsematta jääneet asiat merkityksettömäksi, ei saisi johtaa perusteettomaan itsevarmuuteen.

    Jos kameratolpan huomaamatta jääminen on ongelma, sitä ennenkin on tehty jo virheitä. Tapahtumaketju saa vain jatkoa, jos salalamavalo räpsähtää.

      
  • @HybridRules kirjoitti:

    Samalla tiellä voi ajaa hitaammin tai nopeammin ja silti pitää turvallisuuden samalla tasolla eli onnettomuusriskin samana, kunhan pitää onnettomuuden todennäköisyyden samalla tasolla. Esimerkiksi voi ajaa yöllä kotiin lentoasemalta paljon reippaampaa vauhtia kuin lentoasemalle mennessä aamuruuhkassa.

    Miksi et tee tarkastelua toisinpäin. Yöllä rajoitusnopeudella sinulla on riskitaso, jota lähdet tavoittelemaan muinakin aikoina?

    Toisaalta riskiä voi arvioida myös kokonaisuutena, ei vain tilanne kerrallaan. Kokonaisuus tulee jokaisen matkan riskin summasta. Silloin hiljaiseen aikaan ajetun matkan riskin pienentäminenkin on merkityksellistä. Riskihän voi realisoitua muulloinkin kuin korkean riskin matkoilla. Sinähän sanot ajavasi usein ylinopeutta, joten se kasvattaa kokonaisriskiäsi tarkastelujaksolla.

      
  • muokattu 04.06.2024 08:00

    Ylinopeutta ajavien takia nopeusrajoituksia alennetaan.

    Julkaistu 22.03.2024
    Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tuore tutkimus seutu- ja yhdysteiden ajonopeuksista paljastaa, että keskinopeudet ylittävät usein voimassa olevat nopeusrajoitukset.

      
  • @Lukija336949 kirjoitti:
    Ylinopeutta ajavien takia nopeusrajoituksia alennetaan.

    Julkaistu 22.03.2024
    Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tuore tutkimus seutu- ja yhdysteiden ajonopeuksista paljastaa, että keskinopeudet ylittävät usein voimassa olevat nopeusrajoitukset.

    Melkein väittäisin, että valvonta vähentää ylinopeuksia paremmin eli suurempi riski saada sakot. Monet ajaa risteyksen läpi sitä samaa 110 vaikka risteysalueella on 80 rajoitus.

      
  • @Herbert kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:

    @Herbert kirjoitti:
    Jos meinaa tunnistaa sillä havaintokyvyllä, jolla kameratolpat jää havaitsematta, riskittömät tilanteet nopeuden nostoon, kannattaa olla rehellinen. Tarkoittaa sitä, että joskus pienikin nopeuden nosto aiheuttaa huikean suuren riskin. Keskimäärin riskin muutos on se, minkä tiede on ajat sitten saanut selville. Sitä pyörää on turha enää keksiä uudestaan.

    Kameratolppa pitää havaita reilusti etukäteen, jotta vauhtia voi hidastaa loivasti eikä jarruttamalla tolpan kohdalla. Kuten sanoin tolppaan ei aina tule kiinnitettyä huomiota ajoissa, mikä on eri asia kuin, että ei havaitsisi ympäristöä, missä ajaa.

    Kysymys onkin siitä, mitä kaikkea jää havaitsematta. Jokainen havaitsee jotain. Se, ettei tiedä mitä ei huomaa tai että itseään epämiellyttävältä todellisuudelta suojaten luokittelee havaitsematta jääneet asiat merkityksettömäksi, ei saisi johtaa perusteettomaan itsevarmuuteen.

    Jos kameratolpan huomaamatta jääminen on ongelma, sitä ennenkin on tehty jo virheitä. Tapahtumaketju saa vain jatkoa, jos salalamavalo räpsähtää.

    Varmasti jää kaikenlaista huomiotta, mitä kovempaa ajaa, sitä enemmän. Asuin aikoinaan Japanissa vuosia. Siellä metron kuljettajat oli opetettu muistamaan ja näkemään opastevalot siten, että kuski osoitti sormella valoa. Ehkä pitäisi opetella osoittelemaan liikennemerkkejä ja muuta tiellä?
    Loppujen lopuksi tietysti tapa miten ympäristöä seuraa, vaikuttaa omalta osaltaan. Jos tarkkailet ojanpenkkoja hirvien varalta huolellisesti, voit ajaa pupun päälle joka juoksi auton edessä karkuun. Aktiiviseen muistiin jää pidemmällä ajomatkalla hyvin pieni osa tapahtumista, ajetaan ns. selkäytimen valvonnassa. Muistaisit varmasti isorintaisen naisen joka käveli sateessa T-paidassa vastaan mutta samassa kohtaa vastaantullut mummo tuskin jäisi mieleen. Nopeus on tietyllä tapaa ympäristöön sidottua - 3-kaistaisella baanalla voi ajaa huolestumatta 200, Turun motarilla 120 tuntuu välillä kovalta nopeudelta, samoin 50 Mannerheimintiellä.

      
  • @Lukija159246 kirjoitti:

    @Lukija336949 kirjoitti:
    Ylinopeutta ajavien takia nopeusrajoituksia alennetaan.

    Julkaistu 22.03.2024
    Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tuore tutkimus seutu- ja yhdysteiden ajonopeuksista paljastaa, että keskinopeudet ylittävät usein voimassa olevat nopeusrajoitukset.

    Melkein väittäisin, että valvonta vähentää ylinopeuksia paremmin eli suurempi riski saada sakot. Monet ajaa risteyksen läpi sitä samaa 110 vaikka risteysalueella on 80 rajoitus.

    Mahdoton tehtävä, risteyksiä on niin paljon. Tietysti kun valvonta on paikalla vauhti laskee välittömästi, paikasta riippumatta.

      
  • @Lukija336949 kirjoitti:

    @Lukija159246 kirjoitti:

    @Lukija336949 kirjoitti:
    Ylinopeutta ajavien takia nopeusrajoituksia alennetaan.

    Julkaistu 22.03.2024
    Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tuore tutkimus seutu- ja yhdysteiden ajonopeuksista paljastaa, että keskinopeudet ylittävät usein voimassa olevat nopeusrajoitukset.

    Melkein väittäisin, että valvonta vähentää ylinopeuksia paremmin eli suurempi riski saada sakot. Monet ajaa risteyksen läpi sitä samaa 110 vaikka risteysalueella on 80 rajoitus.

    Mahdoton tehtävä, risteyksiä on niin paljon. Tietysti kun valvonta on paikalla vauhti laskee välittömästi, paikasta riippumatta.

    Viikonloppu ajettiin Tampereelta 9-tietä Oriveden suuntaan. Vastaantulevien puolella oli prätkäpoliisi puskassa ohituskaistojen kohdalla ja olisi varmaan lähtenyt jonkun perään, jos ylinopeus ylittäisi tietyn kynnyksen. Muutenhan tuolla näkee sellaisia suhareita, jotka on aivan varmoja, ettei valvontaa ole missään tai sitten kortit on lähtenyt kuivumaan jo aiemmin.

      
  • Taas mainio video: https://www.is.fi/autot/art-2000010472100.html. Kääntyvien kaista, olikohan etummainen päättänyt hiljentää ajoissa ja takanatuleva ei viitsinyt jarruttaa vastaavasti ja päästi välin pieneksi. Tai sitten oli tosi kyseessä ja perskärpänen sai sakot. Miksi poliisivideot ovat aina niin surkeita.

      
  • Huono video, kun tilanteen kehittyminen ei siinä näy. Tuossa näyttää kuitenkin asetelma säilyvän, joten todennäköisesti kyse ei ollut aikaisen hidastamisen takia kutistuneesta turvavälistä. Ja jos joku hidastaa, miksi silloin pitää liimautua puskuriin. Riskihän kasvaa, kun hidastamisen jälkeen alkaa tapahtua eli tullaan ramppiin, risteykseen tms. tilanteeseen eli tapahtumia on enemmän kuin tasaisessa suoraan ajamisessa ja silloin turvavälin merkitys korostuu.

      
  • @Herbert kirjoitti:
    Huono video, kun tilanteen kehittyminen ei siinä näy. Tuossa näyttää kuitenkin asetelma säilyvän, joten todennäköisesti kyse ei ollut aikaisen hidastamisen takia kutistuneesta turvavälistä. Ja jos joku hidastaa, miksi silloin pitää liimautua puskuriin. Riskihän kasvaa, kun hidastamisen jälkeen alkaa tapahtua eli tullaan ramppiin, risteykseen tms. tilanteeseen eli tapahtumia on enemmän kuin tasaisessa suoraan ajamisessa ja silloin turvavälin merkitys korostuu.

    Video ei ole kuin sekuntien mittainen. Olisi siinä voinut olla itsekin, kun jarruttaa moottorilla pedaalin sijaan ja edellä menevä hiljentää jarrulla ajoissa. Silloin väli kutistuu, mutta jalka on jo jarrulla valmiina painamaan sitä, jos on tarvetta. Tavallisessa ajossa välin pitää olla pidempi, kun tarvitaan aikaa reagointiin ja nopeuskin on suurempi. Mutta tosiaan, eikö poliisi ikinään näe kuinka useamman auton jono kulkee metrien väleillä, kun sellaista tapahtuu jatkuvasti.

      
  • Minun perästäni poliisi on napannut autoilijan kehä III:lla. Itse kokisin hidastamistilanteessa turvavälin kutistumisen puuttumiskynnyksen ylittäväksi varsin epämiellyttävänä, joten jos moottorijarru ei riitä, otan avuksi käyttöjarrun.

      
  • @Herbert kirjoitti:
    Minun perästäni poliisi on napannut autoilijan kehä III:lla. Itse kokisin hidastamistilanteessa turvavälin kutistumisen puuttumiskynnyksen ylittäväksi varsin epämiellyttävänä, joten jos moottorijarru ei riitä, otan avuksi käyttöjarrun.

    Yleensä nopeuden pienentyessä sallitaan välien kutistuminen. Jos autoja on useampia, kaikki joutuvat hiljentämään ensimmäisen mukaan.

      
  • muokattu 06.06.2024 09:54

    Aktiivinen eli mukautuva vakionopeudensäädin on loistava apu jononmuuttuviin nopeuksiin.

      
  • @Lukija209751 kirjoitti:

    @Herbert kirjoitti:
    Minun perästäni poliisi on napannut autoilijan kehä III:lla. Itse kokisin hidastamistilanteessa turvavälin kutistumisen puuttumiskynnyksen ylittäväksi varsin epämiellyttävänä, joten jos moottorijarru ei riitä, otan avuksi käyttöjarrun.

    Yleensä nopeuden pienentyessä sallitaan välien kutistuminen. Jos autoja on useampia, kaikki joutuvat hiljentämään ensimmäisen mukaan.

    Mutta ei niin paljon, että puuttumiskynnys ylittyy.

      
  • @Herbert kirjoitti:

    @Lukija209751 kirjoitti:

    @Herbert kirjoitti:
    Minun perästäni poliisi on napannut autoilijan kehä III:lla. Itse kokisin hidastamistilanteessa turvavälin kutistumisen puuttumiskynnyksen ylittäväksi varsin epämiellyttävänä, joten jos moottorijarru ei riitä, otan avuksi käyttöjarrun.

    Yleensä nopeuden pienentyessä sallitaan välien kutistuminen. Jos autoja on useampia, kaikki joutuvat hiljentämään ensimmäisen mukaan.

    Mutta ei niin paljon, että puuttumiskynnys ylittyy.

    Ja sitten ollaan videolla, kun auto takaluukussa tuntuu suurelta, mutta takanatulijan mielestä tilanne on täysin hallussa sen pari sekuntia.

      
  • muokattu 06.06.2024 14:22

    Harva sanoo, ettei omista ratkaisuista johtuva tilanne ole hallussa. Jos tuo määrittelisi puuttumiskynnyksen, näyttäviä tilanteita riittäisi.

    Voinko minä tai sinä luottaa siihen, että puskurissa roikkuva hallitsee tilanteen? Ei tietenkään, siksi roikkuja syyttääkin luultavasti asiasta edessä ajavaa. Ensimmäinen arvaus videon tilanteestakin oli se, että etummainen hidasti liian aikaisin ja se yllätti takana tulevan.

      
  • Ei pysty yllättämään aktiivista vakionopeudensäädintä.

      
  • @Herbert kirjoitti:
    Harva sanoo, ettei omista ratkaisuista johtuva tilanne ole hallussa. Jos tuo määrittelisi puuttumiskynnyksen, näyttäviä tilanteita riittäisi.

    Voinko minä tai sinä luottaa siihen, että puskurissa roikkuva hallitsee tilanteen? Ei tietenkään, siksi roikkuja syyttääkin luultavasti asiasta edessä ajavaa. Ensimmäinen arvaus videon tilanteestakin oli se, että etummainen hidasti liian aikaisin ja se yllätti takana tulevan.

    Ajan kanssa oppii luottamaan. Kun sille ei voi mitään, on pakkokin luottaa. Ne, jotka yrittävät työntää, tunnistaa kyllä. Ne ovat tietyn merkkisiä tai kuorma-autoja 80:n rajoitusalueella.

    Matkailuautossa umpiperän taakse pesiytyy joskus henkilöauto, jota ei näy kuin satunnaisesti isoista sivupeileistä. Siihenkin tottuu, kun ei mitään voi eikä vielä kukaan ole törmännyt.

      
  • Itse pidän luottamuksen ja rohkeuden/välinpitämättömyyden/muu määritelma erillään.

      
  • Tm:n lehden puolella juttu samasta aiheesta.

    Ajoi edelläolevan ajoneuvon perässä ilman vaadittavaa turvaväliä, etäisyys pitkään noin 10 metriä. 14 päiväsakkoa liikenneturvallisuuden vaarantamisesta”, Pasterstein kirjoittaa saatesanoissaan.

      
  • @Herbert kirjoitti:
    Tm:n lehden puolella juttu samasta aiheesta.

    Ajoi edelläolevan ajoneuvon perässä ilman vaadittavaa turvaväliä, etäisyys pitkään noin 10 metriä. 14 päiväsakkoa liikenneturvallisuuden vaarantamisesta”, Pasterstein kirjoittaa saatesanoissaan.

    Kamera-auto näytti tulevan tilanteeseen viime hetkillä tai videolla ei näytetty pitkään-osuutta.

      
  • muokattu 13.06.2024 13:01

    @Lukija209751 kirjoitti:

    @Lukija507699 kirjoitti:

    @Lukija209751 kirjoitti:
    Missä maissa käytetään satapiikkisiä koneita? Mistähän raja on Suomeen tullut?

    En ole ihan varma ymmärsinkö kysymyksesi oikein, mutta 125 cc ja 11 kW tehoraja on kansainvälinen kevyen moottoripyörän rajoitus kuljettajalle, jolla on A1-luokan moottoripyörän ajokortti. Eli suomalainen A1-ajokortti ymmärretään kyllä ulkomaillakin lomaillessa 125 cc pyörään oikeuttavaksi ajoluvaksi.

    Jos taas tarkoitit tehdäänkö jossain mopoja satapiikkisinä, vastaus on ei, mutta tuon Derbi, Rieju, yms. luettelon ideana olikin että samaan runkoon tehdään sekä 50 cc mopoja että 125 cc kevareita. Valmistajia on useampiakin ja laitteet ovat niin toistensa näköisiä, että katteita avaamatta moottoripyörän erottaa vain rekisterikilvestä. Ennenhän mopolla oli 50 kg enimmäispaino, jonka vuoksi ne olivat väkisinkin hempuleita peltiliidokkeja, mutta nykyiset painavat suunnilleen tuplasti tuon verran. Ei siihen monta kiloa tule lisää 125 cc moottorista. Lisään muuten listalle myös Kymcon suositun Agility-mallin, jota saa myös satapiikkinä moottoripyöränä, vaikka ne ovatkin mopoa harvinaisempia.

    On ollut mielessä hankkia ihan leluksi ja kaupparassiksi mökille Honda Monkeyn uustuotantomoottoripyörä alkuperäistä tuplasti isommalla koneella ja tietenkin moottoripyöräksi rekisteröitynä. Niitä myytiin joku kesä todennäköisesti leluiksi niin paljon, että jonkun voisi kuvitella olevan käytettynä myynnissä hyväkuntoisena? Laite näyttää vanhalta esikuvaltaan, mutta jos kuskilla kortti riittää, niin etenkin sataseen rajoitetulla moottoritielläkään ajamiselle ei ole mitään estettä. Voin jo sieluni silmin nähdä minimopon Pohjantiellä oranssin turvaviirin kanssa kuskilla pattipolvinahat ja poliisityyliin Schubert päässä - hih!

    P.S. ihan ensimmäiset Monkeyt muuten rekisteröitiin Suomeen moottoripyöränä.

    -- 740 GLE

    Ihan vain kysyin, että missä satapiikkisiä käytetään.

    Suomessa. Ihan siellä missä kevytmoottoripyörät liikkuvat.

    Näitä mopon näköisiä kevareita tosin näkee harvemmin, koska silloin kun vähintään A1 ajolupa on taskussa, tulee herkästi myös ajoneuvon mukavuudelle, kuljetuskyvylle ja ajettavuudelle mopoa suuremmat vaatimukset, jotka isommat kevarit täyttävät paljon paremmin.

    Meillä pesussa kutistunut Vara-Eero havaittiin oikein päteväksi laitteeksi, jonka koko riittää aikuisellekin varsin normaaliin ajoasentoon. Kevarit elävät yleensä aika kovaa elämää, mutta meille käytettynä ostettu 125 Varadero pääsi hyviin käsiin kolmesti peräkkäin. Suurin ongelmani oli kuskin kasvettua ulos ensimmäistestä pyörästään vakuuttaa seuraava ostaja siitä, että kuutena kesänä lähes 50.000 km ajettu kevari on edelleen täysin toimiva kertaakaan kaatamaton vehje joka ei hukkaa öljyä eikä nesteitä mistään. Meillä tuo vehje kulutti suunnilleen saman kuin mopotkin. Pisin tankkausväli 17 litra tankilla oli noin 650 km:

    http://www.motot.net/wiki/Honda_XL_125_V_Varadero

    Vaikka vaihtokelpoisia osia ei olekaan, tuon pesussa kutistuneen Varaderon yhdennäköisyys täysikokoiseen on aivan ilmeinen:

    http://www.motot.net/talli/ajoneuvot/honda/xl_1000_v/id12855/

    Mieluummin skootterityylisellä laitteella ajavillekin on houkuttelevampia vaihtoehtoja. Tuttavani kaivoi tyttärelleen Peugeotin ison möhköskootterin. En löydä samanlaista näytille nettimotosta, mutta tyylilaji on tällanen aikusen mukava. Vehje yllätti minutkin mukavuudellaan ajaessani sen heille kotiin ja tutustuessani laitteeseen vasta kortin saaneen jatko-opintojen antamiseksi. Kiva vehje, vaikka isompaan pyörään tottuneen mielestä kone onkin tarpeettoman pieni:

    https://www.peugeot-motocycles.es/gama/pulsion-125-gt-euro5

    Monilla muilla valmistajilla on myös isoja skoottereita aikuiseen tyyliin, ehkä klassimpana Suzuki Burgman. Siitäkin on tehty selvästi pienempiä piikkiversiota, vaikka tuo iso onkin se mistä Burgman tunnetaan:

    https://www.devittinsurance.com/bike-reviews/suzuki/suzuki-burgman-650/

    Jos muuten yllä kerrotun skotterin tylsä olemus häiritsee, suosittelen tutustumaan vaikkapa Aprilia SRV 850 skootteriin, jossa skootterin ulkonäkö yhdistyy kunnolliseen alusta- ja runkorakenteeseen ja ison italotwinin työntövoimaan:

    Aprilian viehätys ei rajoitu skootteriksi hyvään suorituskykyyn, vaan sitä on oikeasti kiva ajaa. Niin kiva, että moottoripyöräilijää jäi ihmetyttämään kuinka kovaa SRV menisi kaarteissa jos sitä osaisi ajaa?

    Pointti on siinä, mistä erottaa moottoripyörän kilvellä kulkevan kevarin isommasta? Esimerkiksi perinteiset Piaggion skootterit ovat lähes saman näköisiä 50, 125 ja 250 cc moottorilla.

    --740 GLE

      1
  • Onnettomuus: https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000010496643.html.

    Jokin aika sitten keskusteltiin siitä, koska autoilijan pitää pysähtyä suojatien eteen. Tämä tapaus osoittaa, että paljon ennen lain vaatimaa tai suojatiesääntö jää toiseksi lapsisäännön kanssa. Autoilijan olisi pitänyt pysähtyä heti suojatien eteen, kun näki lapset. Tuossahan on turha miettiä olivatko lapset jalankulkijoita vai pyöräilijöitä. Ja turha miettiä vaatimuksia, ettei pyöräilijälle saa antaa suojatiellä tilaa kuin vasta viimeisessä hädässä, jos ei ole väistämisvelvollinen.

      
  • Tuossa onnettomassa sähköpotkulautaonnettomuudessa autoilijalla tuskin on ollut mitään mahdollisuutta arvata, että lautailijat kääntyvät nopeasti auton eteen. Pitäisikö auto pysäyttää aina, kun jossain näkyy lapsi? Sähköpotkulautojen totaalikielto olisi asia, joka yksittäisenä keinona parantaisi liikenneturvallisuutta erittäin paljon. Kevyen liikenteen väylillä liikkuminen muuttuisi samalla paljon nykyistä miellyttävämmäksi. Vakuutussääntökin epäonnistui siinä, että pysyviä haittoja tms. ei tarvitse korvata.

      1
  • @Lukija65401 kirjoitti:
    Tuossa onnettomassa sähköpotkulautaonnettomuudessa autoilijalla tuskin on ollut mitään mahdollisuutta arvata, että lautailijat kääntyvät nopeasti auton eteen. Pitäisikö auto pysäyttää aina, kun jossain näkyy lapsi? Sähköpotkulautojen totaalikielto olisi asia, joka yksittäisenä keinona parantaisi liikenneturvallisuutta erittäin paljon. Kevyen liikenteen väylillä liikkuminen muuttuisi samalla paljon nykyistä miellyttävämmäksi. Vakuutussääntökin epäonnistui siinä, että pysyviä haittoja tms. ei tarvitse korvata.

    Lapsethan olisivat voineet juostakin jyrkästi kääntyen auton eteen. Ei kai laudalla kolme päällä ihan täyttä vauhtia pysty kääntymään. Autoilijan kai pitäisi joidenkin mielestä hiljentää ja kunnolla, jos näkee lapsen ja on pienikin vaara oudosta liikkeestä. Jossain vain käytännön raja tulee vastaan.

      
  • Tuossa tapauksessa monta asiaa vaikuttaa suuntaan jos toiseen. Me emme tiedä tapahtumien kulkua ja tuomarikin on näytön varassa. Sekin voi olla eri asia kuin mitä oikeasti on tapahtunut. Autoilijana tuon pitäisi kannustaa lukemaan liikennettä. Silloin voi ennakoida paljon asioita, jotka tulee syyllisyyskysymyksestä riippumatta muille yllätyksenä.

      1
  • muokattu 14.06.2024 07:22

    Minulla on ollut kymmenen vuotta kojelautakamera. Käyttäisin tallennetta tietysti vain omaa etuani tukevissa tilanteissa. Jos lapset ei käyttäneetkään suojatietä koko kaistan yli vaan oikaisivat vauhdilla jo ennen suojatietä. Silloin ”liikenteen” lukeminen ei paljoa auttaisi. Pääsääntöisesti liikenteessä oletetaan, että muut noudattavat liikennesääntöjä. Korealaiset taksikuskit tosin olettavat, että vihreillä risteys ylitetään varovasti, punaisilla ajetaan kaasu pohjassa.

      
  • @Lukija159246 kirjoitti:
    Jos lapset ei käyttäneetkään suojatietä koko kaistan yli vaan oikaisivat vauhdilla jo ennen suojatietä. Silloin ”liikenteen” lukeminen ei paljoa auttaisi.

    Aina löytyy tilanteita, jotka tulevat kuljettajalle yllätyksenä. Tuota rajaa on silti mahdollista siirtää reippaasti, jos vaan antaa siihen itselleen mahdollisuuden. Silloin ei pidä keskittyä siihen, mitä ei kuitenkaan huomaa tai mikä ei kuitenkaan onnistu (minulta, joten ei muiltakaan).

      
  • @Herbert kirjoitti:

    @Lukija159246 kirjoitti:
    Jos lapset ei käyttäneetkään suojatietä koko kaistan yli vaan oikaisivat vauhdilla jo ennen suojatietä. Silloin ”liikenteen” lukeminen ei paljoa auttaisi.

    Aina löytyy tilanteita, jotka tulevat kuljettajalle yllätyksenä. Tuota rajaa on silti mahdollista siirtää reippaasti, jos vaan antaa siihen itselleen mahdollisuuden. Silloin ei pidä keskittyä siihen, mitä ei kuitenkaan huomaa tai mikä ei kuitenkaan onnistu (minulta, joten ei muiltakaan).

    Et tarkentanut mikä ei mahdollisesti onnistu tai ei voi huomata. Vajaat 10 vuotta sitten opetin opetusluvalla lapsille ajokortit. Inssiajossa piti keskittyä erityisesti pään kääntöön ja selkeään tulijoiden havainnointiin suojatielle. Sama tapa on jäänyt itsellekin. Hypoteettisesti, lähestytään risteystä, suojatien kummassakaan päässä ei ole lähimaillakaan ketään. Miten pitäisi havannoida esim takaviistosta vauhdilla lähestyvä ajoneuvo joka lopulta aikoo ylittää ajoradan edestä. Polkupyöräilijät (aikuiset) voivat olla joskus yllättäjiä, ajavat samaan suuntaan ja päättävät sujahtaa tien yli lähestyvän suojatien kohdalla.

      
  • En pysty määrittelemään sitä, mikä monimuotoisessa tilanteessa voi jäädä huomiotta.

    Takaviistosta eteen tulevan täytyy tulla näkökenttään ennen törmäystä. Potkulauta, jonka kyydissä kolme, tuskin autoa ohittaa. Vaihtoehtoisesti autoilijan nopeus on pieni, jolloin aikaa ennakointiin on, kunhan osaa havainnoida oikeita asioita. Mutta kuten sanoin, tilanne lopulta ratkaisee hyväkin kuskin mahdollisuudet estää onnettomuus.

    Rautalankiesimerkki vuosien takaa ennakoinnista. Ajettiin Lapissa, kaverini ratissa. Tiem reunassa olu lauma poroja. Olivat siinä kaikessa rauhassa. Kaverini ei juurikaan hidastanut. Vähän ennen yksi poro päättikin ylittää tien, en muista tuliko muut perässä. Osumaa ei tullut, äkkijarrutus riitti. Kaveri oli ihmeissään, miten porot noin eteen yhtäkkiä tulivat.

    Tässä tilanteessa ei paljon ymmärrystä olisi vaadittu, jotta olisi osannut ennakoida tilanteen.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit