Ikäänkuin olisi kaksi vaihtoehtoa: aja rajoitusnopeutta ja tuijota mittaria vs. ole herkempi ajamalla mitä nopeutta sattuu.
740GLE Kommentoimasi SO2001:n teksti alkaa sanoilla ”huomautan, että ylinopeudella ajaminen ei automaattisesti paranna havainnointivalmiutta ja reaktionopeutta”. Oletko tästä eri mieltä?
En siitä, että teksti alkaa noilla sanoilla. Mutta sen jälkeen hän käytännössä jättää siihen sisältyvän ajatuksen mielestäni täysin huomioimatta. Tämän perustelen vaikkapa sillä, ettei hän yrittänytkään samanlaista ehdollistamista "mittarin tuijottamiselle" - oli nähtävästi ihan tosissaan sen kanssa (!). Kunhan siis varuiksi kertoi näkökulman. Eikä vain vakuuttanut minua ainakaan juuri sen lopputekstin takia.
Sen jälkeen kaiken mitä sinä ja SO2001 kerrotte, sanoisiko hehkutatte, ylinopeuden vaikutuksesta "oppimiseen" voidaan yhtä lailla sovittaa rajoitusnopeudella ajamiseen. Oletko tästä eri mieltä?
Yhtä lailla voidaan siis väittää, kuten mainitsin edellä jo, että rajoitusnopeudella ajavat pitkän linjan kuskit voivat sopeutua käyttämäänsä nopeuteen ja sen vaatimuksiin ja voivat kehittää itselleen ominaisuuksia, joita rajoitusnopeuttakin ajaessa tarvitaan. Aivan yhtä lailla kuljettaja voi alkaa nähdä kauempana olevia kohteita, koska niillä on tosiaan vaikutusta hänen omaan ajamiseensa. Yhtä lailla rajoitusnopeudella ajaen saattaa joutua tilanteisiin, joissa nopeammilla reaktionopeuksilla pärjää, kuin hitaammilla. Yhtä lailla voidaan väittää, että monet katsovat vielä pidemmälle kuin mitä sinun (vai SO2001:n) mielestä rajoitusnopeus edellyttäisi.
Miten tuollaisia asioita voisi edes mittailla?? Kysehän on hyvin pitkälti myös asenteesta liikenteessä, joka lähtee siitä että päättääkö keskittyä ajosuoritteeseensa ja ympärillä tapahtuvaan muuhun liikkumiseen. Houkutuksia muuhun toimintaan on, kuten tiedät: kännykän räpläämistä, ilman handsfreetä puhelukeskustelua ja vaikka mitä. Yhteiset pelisäännöt on sovittu kuitenkin.
Lainaan yhtä lausettasi minun ajatukseeni sopivaksi muokattuna: Valitettavasti oppimismekanismimme on kovin tehoton, mutta on se olemassa, joten ajoneuvon kuskin olisi oppittava katsomaan kauemmas, ettei hänen pitkäksi aiottu linjansa katkeaisi ennenaikaisesti.
740GLE: Jos ylinopeuskuski oppii havainnoimaan tärkeitä asioita ja jos nopeus on tärkeä, siitä seuraa että kokeneen ylinopeuskuskin ei tarvitse pysäytysmerkin nähdessään edes arvailla tutkanäyttöä. Koska asia on tärkeä ja koska hän on tottunut havainnoimaan, hän on kehittänyt omaan nopeusvalvontaansa niin rautaisen rutiinin, että pingismailan noustessa puskasta hän tietää tutkalukemansa parin km/h tarkkuudella mittaria edes vilkaisematta.
Tulkitsen tuon jälleen piiloglorifioinniksi ylinopeudelle! Olet nähtävästi kuitenkin sitä mieltä, ettei rajoitusnopeutta ajaen voi tuollaisia oppia ja tismalleen samoilla eväillä, kokemus mukaan lukien. Vain sillä erolla ettei pingismailoista tarvitse välittää, kameratolpatkin ajavat saman asian. Olet SO2001:n kanssa sitten samoilla linjoilla, enkä osta ajatuksianne edelleenkään siinä tapauksessa. Kyse ei ole käytetystä nopeudesta, vaan muista seikoista, joilla hyväksi kuskiksi tullaan. Tarvitaan vielä tahtoa ja halua.
Lainaan muokaten SO2001:stä vielä loppuun, eli huomautan, ettei millään nopeudella ajaminen automaattisesti paranna havainnointivalmiutta ja reaktionopeutta. Tuo saa lyhimmillään luvan kattaa muiden tekijöiden vaikutukset. Liikenteessä liikkumiseen vaikuttaa niin moni asia yhtä aikaa, ettei tuollaisella päivänselvyydellä kuittaa paljoakaan sen kummemmin minä kuin SO2001:kään.
Liittyen viimeiseen kysymykseesi SO2001:lle, luuletko saavasi vastauksen?
Kumppani: Tulkitsen tuon jälleen piiloglorifioinniksi ylinopeudelle!
Sinulla on tosiaan tapana tehdä mielenkiintoisia tulkintoja lukemastasi (?) tekstistä riippumatta.
Kumppani: Olet nähtävästi kuitenkin sitä mieltä, ettei rajoitusnopeutta ajaen voi tuollaisia oppia ja tismalleen samoilla eväillä, kokemus mukaan lukien.
Sinä tuon kirjoitit, joten itse vastaat myös tekstisi järjettömyydestä.
Minä kerroin vain että jos uskoo ylinopeuden opettamaan näkemään, silloin myös väistämättä joutuu olemaan tietoinen nopeudestaan.
Oikeutuksesi ylinopeudellesi saat keksiä ihan itse, en minä niitä sinulle voi antaa.
Kuten ei SO2001, et sinäkään asiaa kumoa koska:
740GLE Minä kerroin vain että jos uskoo ylinopeuden opettamaan näkemään, silloin myös väistämättä joutuu olemaan tietoinen nopeudestaan.
Aivan ja sinun mielestäsi myös tässä SO2001:n kommenttissa oli järkeä: Oletan kuitenkin, että pitkän linjan ylinopeuskuskit ovat sopeutuneet käyttämiinsä nopeuksiin ja niiden vaatimuksiin ja kehittäneet itselleen ominaisuuksia, joita suuremmassa nopeudessa tarvitaan
Niin, entäs sitten jos ajaa rajoitusnopeudella? Siitä minä kerroin varsinaisesti. Ohi meni.
Vai onko asia jotenkin hankala asia purtavaksi, tai myönnettäväksi siis sinulle? Ainoa (!) pointtini on kumota SO2001:n höpöhöpöt, ottaa löysät pois esim. tällaisista hänen yksinkertaistamista naiiveista esimerkeistään: ylinopeudella ajava on mainitusta syystä valmiimpi reagoimaan kun nopeusrajoituksen mukaan ajeleva, jolle tärkeintä on nopeusmittarin seuraaminen.
Vai mitä olet mieltä tuosta seuraamisen tärkeydestä, ilmaisuna? Se on hänen mielestään vastakohta sille, mitä sinä puolustit.
Eikö mielestäsi voida yhtä hyvin sanoa, että jos uskoo rajoitusnopeuden opettamaan näkemään, silloin myös väistämättä joutuu olemaan tietoinen nopeudestaan?
Eikö mielestäsi voida yhtä hyvin sanoa, että myös rajoitusnopeudella ajava on samoista syystä valmiimpi reagoimaan, eikä tärkeintä ole silloinkaan nopeusmittarin seuraaminen?
Kirjoitit tosiaan kovin yksipuolisesti sinäkin, hänen kommenttiaan myötäillen, joten et vain jätä muuta kuin tulkittavaa. Yksi tulkinta on se, minkä kirjoitin. Ihan yksi ja hailee pidätkö sinä sitä "mielenkiintoisena" tai et.
Oikeutuksesi ylinopeudellesi saat keksiä ihan itse, en minä niitä sinulle voi antaa.
Ööööö, olenko mukamas pyytänyt sinua keksimään moista minulle? Mihin kirjoittamaani tämä edes liittyi? Taitaa sinullakin olla tapana tehdä mielenkiintoisia tulkintoja lukemastasi (?) tekstistä riippumatta.
Kumppani katso tämä video tarkoin järjen kanssa ja yritä ymmärtää sen perusteella mitä sinulle yritetään kertoa. Jos oleta asian ymmärtänyt tämän jälkeen voidaan kumota sanonta "vanha koira ei opi uusia temppuja". Näin sanonta voidaan kumota: vanha koira oppii uusia temppuja.
SO2001: ”Poliisin toimintatavat eivät ole minun toiveitteni mukaisia, vaikka TeeCee niin yrittää todistella. Poliisi voisi nimittäin hoitaa tiedotuksen hienovaraisemmin ja todeta vain, että tapausta selvitetään. Jos ihminen on menettänyt lähiomaisiaan kolarissa, on mielestäni kohtuutonta leimata hänet saman tien julkisuudessa rikolliseksi, jonka tekoja poliisi tutkii. Edes hieman pidättyväisyyttä toivoisin.”
Tiedän että poliisin toimintatavat eivät ole toiveittesi mukaisia, mielipiteesi menevät kuitenkin osittain ristiin.
Olet puhunut siitä että vaaraa ei tarvitse tuottaa, ja voi silti saada tuomion vaaran tuottamisesta. Kun liikennevalvonnassa puututaan tilastollisesti ihmisten henkeä ja terveyttä eniten vaarantaviin asioihin, sinä sanot että vaarat, joilta ihmisiä rangaistusten avulla muka suojellaan ovat kuviteltuja eivätkä todellisia. Sanot että ylinopeudesta sakotetaan mekaanisesti riippumatta siitä, onko se ollut vaarallista vai ei. Mielestäsi toisten vaarantaminen saa olla rangaistavaa, mutta kritisoit sitä, että ”vaarantamista” käytetään abstraktissa merkityksessä siten, että vaarantamisesta rangaistaan, vaikka ketään ei ole vaarannettu.
Siinä on yksi mielipide. Toisaalta kerrot erittäin närkästyneenä tapauksista, joissa poliisi alkaa tutkia asioita sen jälkeen, kun siihen asti abstraktina pysynyt vaara on realisoitunut ikäviksi seurauksiksi. Nuo kaksi mielipidettä lyövät toisiaan korvalle. Jos vain realisoituneista riskeistä rangaistaan, niin pakkohan poliisin on silloin tutkia niitä tapauksia, jotta syyttömiä ei rangaistaisi.
Tuo riskinoton ja sen ikävien seurausten yhteys on jäänyt sinulta käsittämättä. Ehkä siksi, ettei elämänfilosofiaasi ei sovi ajatus, että abstraktien, vaarattomien riskien kriminalisointi ja valvonta voisi johtua muusta kuin poliisin maailmanvalloituksesta. Tämä asenteesi joutuisi ahtaalle jos sinulle selviäisi, että ”syyttömien” riskinottajien rankaiseminen onkin erittäin tehokas tapa vähentää tapauksia, joissa poliisin pitää kuulustella esimerkiksi onnettomuudessa lapsensa menettänyttä isää tai äitiä.
Se, kuinka hienotunteisesti poliisi tämän tutkintatyönsä tekee, on kokonaan toisen keskustelun aihe. En tunne poliisin käytäntöjä joten en puhu niistä, mutta sinua se ei näytä estävän, pikemminkin päinvastoin. Kun ei tiedä, jää mielikuvitukselle enemmän tilaa, ja voit keksiä kaikenlaisia kauhutarinoita, joista poliisin hirviömäisyys tulee mahdollisimman hyvin esiin. Esimerkiksi se, että poliisi toi lapsensa liikenneonnettomuudessa menettäneelle isälle käräjähaasteen hautajaisiin. Tuollainen värittäminen ei saa poliisivihaasi näyttämään yhtään vähemmän pakkomielteiseltä.
SO2001: ” TeeCee kaivelee esille vanhoja kirjoituksia jostakin, joten hän ehkä kopioi tekstit omalle tietokoneelleen. Tällainen asettaa kirjoittajan etulyöntiasemaan sellaisiin kirjoittajiin nähden, jotka eivät viitsi nähdä noin paljon vaivaa.”
Jos epäilet minun vääntelevän sanojasi, niin vaadi minua osoittamaan että en ole tehnyt niin. Nyt sinä sivuutat väitteitäni vain toteamalla että et muista niiden perusteluksi antamiani kommenttejasi. Näin varsinainen asia unohtuu. Vai onko se sinun tarkoituksesikin?
SO2001: ”Jos reaktioajasta kirjoitettaisiin totuudenmukaisesti, silloin kerrottaisiin, että reaktioaika voi olla kilpa-ajajilla jopa 0,16 sekuntia, mutta keskivertokuljettajilla se 0,25 sekunnista jopa yli sekuntiin.”
Mitä enemmän löydän tietoa reaktioajoista, sitä vakuuttuneemmaksi tulen siitä, ettei siitä voi puhua täsmällisesti ilman hurjaa määrää selittävää tekstiä. Esimerkiksi nuo sinun kirjoituksesi eivät ole totuudenmukaisia, jos totuudenmukaisella tarkoitetaan tämänhetkistä tieteellistä tietoa. Ei ole olemassa yhtä reaktioaikaa, sinäkin reagoit eri nopeudella eri aistien kautta saamiisi ärsykkeisiin, ja lisäksi sinun reaktioaikasi vaihtelevat esimerkiksi vireystilasta tai ärsykkeiden määrästä riippuen.
Puhut myös JOPA yhtä sekuntia pidemmistä reaktioajoista, vaikka meiltä kaikilta todennäköisesti löytyy asioita, joihin meiltä kestää reagoida yli sekunnin, keskimäärin jopa useita sekunteja.
Höpöhöpö Kumppani siteerasi: ylinopeudella ajava on mainitusta syystä valmiimpi reagoimaan kun nopeusrajoituksen mukaan ajeleva, jolle tärkeintä on nopeusmittarin seuraaminen.
Sinulta jäi huomaamatta, että en missään vaiheessa peukuttanut tätä väitettä. Vaikka suurempi nopeus vaatii erilaista katsomista kuin hidas nopeus, en silti usko, että suurempi nopeus antaisi paremmat valmiudet oikeaan reagointiin entistä vähemmässä ajassa, joten olen ylläolevasta eri mieltä, vaikka sinä muuta kuvitteletkin.
Voin ohjata sinua oikean tiedon jälkeille siitä missä tässä on puhe, mutta en viitsi huutaa tyhjiöön. Siksi tarvitsen mielikuvituksesi sijasta sinun inputtisi päälle - onnistuuko?
740 GLE kirjoitti: Pitäisin suoranaisena ihmeenä, ellei autoa tai moottoripyörää ajava oppisi katsomaan yhtään kauemmas eteensä kuin pelkästään mopoa tai traktoria ajava
Vaikka eksyitkin sivistyssanakirjassa ylinopeuden demonisoidessasi, siitä huolimatta SO2001 on tehnyt oikean havainnon, että paljon nopeasti ajanut oppii väkisinkin katsomaan eri tavoin kuin aina hitaasti ajava. Se ei ole tehokkain eikä suositeltavin tapa (kuten kuvittelet minun sanoneen), mutta kyllä sekin toimii jotenkuten. Hyvä että sentään ymmärsit, ettei pelkkä näkeminen takaa parempaa suoritusta hätätilanteessa.
Jos olet ylläolevasta eri mieltä, niin perustele? Näkemistä voi opetella monin tavoin, ja on parempiakin tapoja kuin nopeuden nostaminen. Mutta kyllä sekin jotain opettaa. Vai onko Kumppani sitä mieltä, että jalankulkijasta auton kuljettajaksi siirtyessään hänen näkemisensä ei sopeutunut moninkertaistuneeseen nopeuteen millään tavoin? Vai oletko todella ajanut kaikki nämä vuodet kävelijän katsetekniikalla ja havaintoetäisyyksillä?
Sinä et tietenkään ole käynyt radalla harjoittelemassa, etkä tarvitse EAK:ta etkä näkemisen harjoittelua, koska sinun täydellisyytesi perustuu vuosia sitten hyväksytysti suoritettuun kuljettajatutkintoon. Meille sinua vähälahjaisemmille harjoittelemisesta on oikeasti hyötyä, vaikkapa tällaisista:
740GLE: Kumppani siteerasi kohtaa ylinopeudella ajava on mainitusta syystä valmiimpi reagoimaan kun nopeusrajoituksen mukaan ajeleva, jolle tärkeintä on nopeusmittarin seuraaminen.. Sinulta jäi huomaamatta, että en missään vaiheessa peukuttanut tätä väitettä.
Näinpäs. Mutta et mitään vaihtoehtoistakaan ole peukuttanut, olet ollut oikeastaan kirjoittamatta siitä mitään. Koska jätit huomioimatta ja keskityit myötäilemään SO2001:stä mielestäni, niin lopputulos on sama, vähän niinkuin olisit puoliksi peukuttanut.
Vaikka suurempi nopeus vaatii erilaista katsomista kuin hidas nopeus, en silti usko, että suurempi nopeus antaisi paremmat valmiudet oikeaan reagointiin entistä vähemmässä ajassa, joten olen ylläolevasta eri mieltä, vaikka sinä muuta kuvitteletkin.
En minä voi kuin noin aiemman kirjoituksesi perusteella kuvitella. Tuossa vasta ensimmäistä kertaa ilmaiset vieläkin kierrellen, että sinulla voisi olla toisenlaisiakin käsityksiä.
tarvitsen mielikuvituksesi sijasta sinun inputtisi päälle – onnistuuko?
Miten olisi ihan oma inputtisi käynnistäminen, tuolla edellä olisi kerrattavaksesi.
SO2001 on tehnyt oikean havainnon, että paljon nopeasti ajanut oppii väkisinkin katsomaan eri tavoin kuin aina hitaasti ajava. Se ei ole tehokkain eikä suositeltavin tapa (kuten kuvittelet minun sanoneen), mutta kyllä sekin toimii jotenkuten. Hyvä että sentään ymmärsit, ettei pelkkä näkeminen takaa parempaa suoritusta hätätilanteessa.
Sinulla kuitenkin tuntuu olevan vaikeuksia ymmärtää, mitä ajan takaa. Ja lisäksi: ei se mitä sanot, vaan se, mitä et ole sanonut. Suositeltavin tai ei, niin etpä ole mitään muutakaan tuonut esille - siitä vaan on sitten vedettävä käsitykset kirjoituksistasi. Hyvä että sentään ymmärrät nyt avata tilannetta.
Jos olet ylläolevasta eri mieltä, niin perustele? Näkemistä voi opetella monin tavoin, ja on parempiakin tapoja kuin nopeuden nostaminen.
Niin, noilla kysymyksilläni, johon et ole vastannut tuolla edellä, olen osaltani kertonut kyllä mitä mieltä olen. Näkemisoppimiseenkin löydät kyllä ilman lappujasi silmillä vastauksia riittävällä tasolla. Tarkista ja ylläty.
Sinun ongelmasi on samanlainen kuin SO2001:llä: joko kävellään tai ajetaan ylinopeutta ja sitten viisastelet tyyliin "oppiiko kävellen ajamaan hyvin" - miksi? Hänellä oli vain erilaiset parit - ne johon tässä olen yrittänyt kommentoida, jos et... ei, selvästikään et.
Vai oletko todella ajanut kaikki nämä vuodet kävelijän katsetekniikalla ja havaintoetäisyyksillä?
En. Mistä sinä niin päättelet. Sehän oli vain sinun teoriasi, ettei kävemällä opi ajamaan hyvin. Miksi sinun piti kuvitella voivasi siirtää sen toteutuneeksi minussa? Olet edelleen hakuteillä koska et ole lukenut mitä kirjoitan, joten alat vääntämään väkisin tuollaisia.
Sinä et tietenkään ole käynyt radalla harjoittelemassa, etkä tarvitse EAK:ta etkä näkemisen harjoittelua, koska sinun täydellisyytesi perustuu vuosia sitten hyväksytysti suoritettuun kuljettajatutkintoon.
Mikä "täydellisyyteni"? Alkaako argumentit loppua kun tuolle linjalle lähdet? Ensinnäkään en tiedä mikä on EAK. Toisekseen alat taas palaamaan takaisin siihen vauhdin hurmaan, josta juuri tuossa edellä vähän jo olit päästämässä pois. Ja takaisin sen tuomaan omaan täydellisyyteesi. Voinen lyödä noin vastapalloon.
Meille sinua vähälahjaisemmille harjoittelemisesta on oikeasti hyötyä
Harjoittelu on aina hyvästä, ei kait sitä kukaan kiistä. Sinun ongelmasi on vain se, ettet näe nyt metsää puilta. Sen takia sinun on vain yritettävä tuollaista syöttää: Jos haluat kokeilla nopeuden ja katseen suunnan vaikutusta, niin sen voi tehdä turvallisesti vaikkapa tuolla: http://www.kemora.fi/fi/moottorirata
Miksi minun pitäisi kokeilla tuollaista? Nyt täytyy vain pyytää sinua jälleen kerran palaaman siihen, mikä on minun ajatukseni ydin. Ihan vaikka lukemaan edellinen kommenttini sinulle uudestaan. Lue siihen asti missä lainaan sinua "oikeutuksesi" (josta en vieläkään tiedä mihin liittyi). Osaatko vastata niihin kohtiin?
SO2001: ”Poliisinhan ei tarvitse kuin seisoa pysäytettävän auton edessä ja väistyä siitä hyvissä ajoin syrjään. Jos auto ei pysähdy vaan jatkaa poliisin ohi, autoilija on muuttunut liikennerikollisesta vaaralliseksi poliisin murhan yrittäjäksi, ja hänet voidaan eliminoida.”
Anna kun arvaan: tämäkin on poliisin syytä?
Poliisiin kohdistuvia rikoksia käsitellään lähtökohtaisesti törkeinä, joten tapon yritys käsitellään poliisiin kohdistuessaan murhayrityksenä. Mutta tämä ei johdu poliisista, vaan valtion tarpeesta tarjota korostettua suojaa järjestystä pitävälle virkamiehelle. Samaa suojaa saavat mm. vanginvartijat, syyttäjät, tuomarit, sosiaali- ja terveydenhuollon virkamiehet.
SO2001: ”Poliisin henki on kalliimpi kuin tavallisten ihmisten, joten virkatehtävissä olleen poliisin tappaminen katsotaan aina murhaksi. Sen sijaan jos virkatehtävissä oleva poliisi tappaa tai yrittää tappaa tavallisen ihmisen, taitavinkaan lakimies ei saa tehtyä siitä murhaa tai murhan yritystä.”
Miksi siitä pitäisi tehdä murha tai sen yritys? Eikö tärkeintä ole että asia selvitetään sellaisena kuin e on? Jokainen tapaus, jossa poliisi on edes käyttänyt asetta saati sitten tappanut jonkun, tutkitaan. Jos tutkinnassa selviää että poliisi tappoi tai yritti tappaa muuten kuin työnsä edellyttämästä syystä, hän saa siitä syytteen. Minulla ei ole asiasta tietoa, mutta veikkaan että tuomio on kovempi jos tappaja yrittää käyttää poliisin virka-asemaa selvitäkseen taposta.
SO2001: ”1980-luvulla lehdissä kerrottiin tapauksesta, jossa poliisi ampui moottoripyöräilijää niin, että moottoripyöräilijä halvaantui loppuiäkseen. Ampuminen oli mukamas ollut välttämätöntä moottoripyöräilijän pysäyttämiseksi ennen kuin hän ehtii ajaa poliisin päälle. Uskokoon, joka haluaa.”
Ja olkoon uskomatta, joka haluaa. Kumpikaan meistä ei tiedä tuosta asiasta totuutta, mutta sinä tarjoat sitä todisteeksi siitä, että poliisi tappaa väärin perustein eikä joudu siitä vastuuseen. Vain yksi päivä ennen tätä kommenttiasi kirjoitit totuudenmukaisesta kirjoittelusta reaktioaikojen suhteen, tässä nyt näyte minkä verran itse pysyttelet totuudessa.
SO2001: ” Ei TeeCee muuten itsekään joka kerran kovin tarkkaan muista tai vaivaudu tarkastamaan, mitä muut ovat kirjoittaneet. Edellä mainittu ”internetix” -tapaus on hyvä esimerkki tällaisesta. TeeCee muisti minun esittäneen, että kyseisellä sivulla väitetään reaktioajan kasvavan pimeässä. Mitään tällaista en kuitenkaan ollut esittänyt.”
Löysit hyvän esimerkin siitä miten huonosti tarkistan mitä olet kirjoittanut. Selvisi että esimerkkisi ei osoittanut minun kirjoituksistani mitään vaan koskikin sinun virhettäsi. Onko sinulla antaa joku parempi esimerkki väärin lainaamastani kommentistasi, vai jatkatko vanhalla mielipiteelläsi, jolle et löydä todisteita?
Olet kiemurrellut varmaan kymmeniä kertoja vastaamasta kommenttejasi koskeviin kysymyksiini toteamalla, että et muista missä yhteydessä olet kommenttisi kirjoittanut. Väitteen esittäjällä, eli tässä tapauksessa minulla, on keskusteluetiketin mukaan velvollisuus osoittaa väitteitteni todenperäisyys. Jos epäilet puheitani, vaadi minua todistamaan ne. Jos en pysty siihen, olen puhunut perättömiä ja minun pitää korjata puheeni. Jos pystyn, sinä vastaat kysymykseen. Ei ole kovin monimutkaista.
Joten mitä aiot tehdä nyt kun selvisi, että hyväksi sanomasi esimerkki minun vääristä väitteistäni paljastuikin sinun vääräksi väitteeksi minun kommentistani?
Kumppani: Mutta et mitään vaihtoehtoistakaan ole peukuttanut, olet ollut oikeastaan kirjoittamatta siitä mitään.
... Kumppani:En minä voi kuin noin aiemman kirjoituksesi perusteella kuvitella
Hyvä kun ymmärrät itsekin, että syytät minua siitä mitä en sanonut ja mitä sinä kuvittelit.
Kumppani: Ensinnäkään en tiedä mikä on EAK.
Silti väität kovasti vastaan katsetekniikalle, josta olen puhunut. Valitsin sinulle erityisesti sellaiset koulutuslinkit, joissa katsetekniikka on mukana, etkä edes katsonut mitä siellä on sisällä.
Kumppani: Toisekseen alat taas palaamaan takaisin siihen vauhdin hurmaan
Ei, vaan sinä vajosit jälleen omiin kuvitelmiisi.
Mistä sinä liikenteen seassa vauhdin hurmaa tarjoat tuhansia ratakilometrejä ajaneelle? Olen hidas, mutta en sentään niin säälittävän hidas, että mahtuisin ajamaan edes omaa kovaa liikenteen seassa. Jos kuskin tai koneen nopeutta mahtuu esittelemään liikenteessä, on molempia säälittävän vähän.
En viitsi väitellä sinun kanssasi aiheesta, josta sanot itsekin, ettet ymmärrä edes otsikkoa. Ketjun alku tuhoutui TM Keskustelun blackoutissa, mutta suurin osa on vielä jäljellä. Jos sinulla on oikeasti jotain asiaakin EAK:sta tai muusta asiaan liittyvästä, niin jatkot tuolla kuusi vuotta sitten aloittamassani keskustelussa, kiitos:
740 GLE kirjoitti:
Muutama oululainen kokeilee kuka pystyy huutamaan kovimpaa. Koska he ovat pääkirjaston lukusalissa, he joutuvat kisaamaan kuiskaten. Jokainen kilpailija tietää jokaisen muun kilpailijan pystyvän huutamaan paljon kovempaakin, mutta lukusalissa ei niin voi tehdä, koska silloin lentää kilpailusta ulos. Samaan aikaan on Kuusisaaressa käynnissä Rock-konsertti, joka täyttää kaupungin kevyellä nuorisomusiikilla Tuirasta keskustaan. Tästä johtuen muut lukusalissa olevat eivät edes huomaa käynnissä olevaa kuiskauskilpailua ja desibelimittari rekisteröi jokaiselle saman (taustamusiikin aiheuttaman) lukeman.
Kysymys: Kuka voitti?
Muutama autoilija ajaa vaihtelevin nopeuksin 95 – 115 km/h valtatiellä jossa on jokin nopeusrajoitus. Vaikka jotkut osallistujat pyrkivät estämään otollisen ohituspaikan syntymisen, pääsevät toiset välillä ohittamaan jossain muussa kuin otollisessa paikassa, joten autojen järjestys muuttuu ajoittain. Jokainen heistä pystyisi ajamaan kyseisessä paikassa lähes kahtasataa, jokaisen auto kulkee yli 200 ja nopealla autolla tai moottoripyörällä tieosuuden voisi ajaa yli 300 km/h jos niin välttämättä haluaisi tehdä.
Kysymys: Kuka voitti?
(Jätän vastaukset jokaisen itse löydettäväksi, koska niiden oivaltaminen rauhoittaa mukavasti omaa ajamista niin ohittajan kuin ohitettavan roolissa)
740GLE: Hyvä kun ymmärrät itsekin, että syytät minua siitä mitä en sanonut ja mitä sinä kuvittelit.
Kuka tahansa, joka lukee toisen kirjoituksia tekee niistä päätelmät siitä, mitä toinen on tarkoittanut. Emme kumpikaan pääse ns. toistemme pään sisään, eihän. Jollet sinä pysty kirjoittamalla ilmaisemaan itseäsi tarkemmin, niin turha minua on "kuvittelemisesta" syyttää. Ehkä tarkistaisin mitä/miten kirjoitin jos olisin sinä?
Ensinnäkään en tiedä mikä on EAK.
Silti väität kovasti vastaan katsetekniikalle, josta olen puhunut.
Miten voin väittää vastaan jos en tiennyt EAK:n olevan katsetekniikkaa. Sanoin etten tiedä ja sinä muutat sen vastaan väittämiseksi. Joku logiikka nyt tuohon torppaamisyritykseesi.
Valitsin sinulle erityisesti sellaiset koulutuslinkit, joissa katsetekniikka on mukana, etkä edes katsonut mitä siellä on sisällä.
En kovin syvällisesti, totta. Koska tuollaiset eivät ole pointtini! Josta voidaan taas todeta ettet sinä olet tosiaankaan lukenut niitä kysymyksiä, jotka pyysin ja ovat tuolla ihan edellisen sivun loppuosassa. Laitan tämän 21.03.2018, 23:19 koordinaatiksi. Voit soveltaa eakkejasi vastatessasi niihin.
Toisekseen alat taas palaamaan takaisin siihen vauhdin hurmaan
Ei, vaan sinä vajosit jälleen omiin kuvitelmiisi. Mistä sinä liikenteen seassa vauhdin hurmaa tarjoat tuhansia ratakilometrejä ajaneelle?
Noin sitä pullistellaan ratakilsoilla juurikin ja sitä se kommenttini tarkoitti: en minä puhunut mitään "liikenteen seassa ajamisesta" siinä kohtaa. Ja olit kommentissasi juuri varovaisesti pääsemässä muihin vaihtoehtoihin, mutta sitten piti taas tällaista esittää: Jos haluat kokeilla nopeuden ja katseen suunnan vaikutusta, niin sen voi tehdä turvallisesti vaikkapa tuolla: http://www.kemora.fi/fi/moottorirata. Sinulla on "tuhansien kilsojen edestä" eakkia (?) radoilla? Varmaan sitä siellä saa ajamisen mukana, mutta aiempien juttujesi perusteella olet siellä ihan muista syistä, vaikka purkamassa patoutumiasi ja mitä vaan - tai juuri vauhdin hurmaa saamassa.
Sinulla on mielestäni edelleen se moodi päällä, että "vain vauhdilla oppii tuollaisia" ja se tarkoittaa jotakin radalla tapahtuvaa. Nähtävästi silloin tarkoitat maantienopeuksia isompia lukuja, eikö. Joten tulkintani on, ettet sinä ollut lukenut minun kommenttiani. Muuten et tuollaisia tuputtaisi.
Olen hidas, mutta en sentään niin säälittävän hidas, että mahtuisin ajamaan edes omaa kovaa liikenteen seassa. Jos kuskin tai koneen nopeutta mahtuu esittelemään liikenteessä, on molempia säälittävän vähän.
En minä ole sinun ajotavastasi kirjoittanut yhtikäs mitään tuollaisessa yhteydessä, en hitaasti enkä nopeasti ajamisesta.Ihan sama minulle tässä kohtaa kuinka säälittävä olet tai et, mutta sinulla taisi mielikuvitus lähteä laukalle itselläsi.
En viitsi väitellä sinun kanssasi aiheesta, josta sanot itsekin, ettet ymmärrä edes otsikkoa.
Otsikko on Poimintoja sanomalehdistä – osa IV. Mitä minä en tuosta ymmärtäisi ja missä kohtaa niin kirjoitin, heh! Sen mitä minä olen näitä I- IV lukenut - ja muuten avannut jonkun noista numeroistakin - niin sanomalehdistä on poimittu milloin mitäkin. Puhutko jostakin muusta otsikosta?
Jos sinulla on oikeasti jotain asiaakin EAK:sta tai muusta asiaan liittyvästä, niin jatkot tuolla kuusi vuotta sitten aloittamassani keskustelussa, kiitos
Ei kiitos. Minulla ei ole mitään tuohon liittyvää mielessä. Mutta sinulla näyttää olevan kaksi vaihdetta: kävely vs. rata-ajot ja sitten vertailet niitä mukamas fiksuna. Se yhtä typerää kuin SO2001:n kaksi vaihdetta: ylinopeudella oppii vs. pidä silmäsi mittarissa. Sen jälkeen toinen toitottaa refleksejä ja toinen eakkia, mutta kovaa pitää ajaa. Miettisitkö hetken oletteko kumpikaan ihan oikeassa, kiitos.
Katsetekniikasta et mitään tiedä, mutta sen sijaan että perehtyisit asiaan väität vastaan sellaiselle, joka tietää. Asenteesi oppimiselle on siis vielä huonompi kuin SO2001:n, joka sentään yrittää oppia, joskin intuitiivisesti löytämällään tehottomalla ja vaarallisella tavalla.
Minulla tosiaan on kokemuspohjaista tietoa näkemisen muuttumisesta nopeuden funktiona sekä EAK:lla teorian tasolla ja asiantuntijan ohjaamista harjoituksista että ajettaessa nopeusalueella 0 - 200+ km/h. Kokemuksesta tiedän, että jopa triviaalilta kuulostavassa huippunopeusvedossa tyhjällä lentokentän kiitoradalla näkeminen ja nopeuden funktiona muuttuvan näkemän hallinta nopeusmittarin lähestyessä suihkukoneen lentoonlähtönopeutta on elinehto.
Tällä kokemuksella ajan liikenteessä nopeudella, joka ei ylitä poliisin puuttumiskynnystä, eli kohtuullisen tarkasti rajoituksia noudattaen. Myös luokkahuoneen luennoista alkavat näkemistä ja nähdyn ymmärtämistä korostavat EAK:t sekä kotiläksyksi annetut harjoitukset ajetaan kohtuunopeuksin, vaikka sinä taisit termiä ymmärtämättä kuvitella Ennakoivan Ajon Kurssitkin rataharjoitteluksi Race Chronoa vastaan? Polkupyöräily- ja rullaluisteluharrastukseni kattaa jalankulkijan ja MP/auton välisen nopeusalueen, vaikka rullaaja juridisesti onkin jalankulkija. Sinä tunnut tämän perusteella TIETÄVÄN, ettei minulla ole kävelyn ja ratakierrosten välillä mitään, ja se kertoo enemmän sinun arvostelukyvyttömyydestäsi kuin minun ajamisestani.
En suosittele ylinopeutta liikenteen seassa katsetekniikan harjoitteluun, koska siihen on paljon tehokkaampia ja turvallisempiakin tapoja, enkä allekirjoita hänen muita päätelmiään postissa, jota kommentoin aiemmin. Siitä huolimatta SO2001:n arvio ylinopeuskuskin oppimisesta on ainakin katsetekniikan osalta totta.
Katsetekniikka on tarpeellinen taito, mutta suuri nopeus (myös sinun valtatiellä käyttämäsi nopeus on tässä mielessä suuri nopeus) on pikemminkin katsetekniikkaa vaativa syy, eikä katsetekniikan koulutustapa. Siitä huolimatta, mikä ei tapa, se vahvistaa pätee myös tässä.
740GLE: Katsetekniikasta et mitään tiedä, mutta sen sijaan että perehtyisit asiaan väität vastaan sellaiselle, joka tietää.
Ei minun tarvitse väittää vastaan edes. Siksi, ettei se ole pointtini! Minä voin sen sivuuttaa, vaikka kursseillasi oppisi mitä kivaa. Vastaan väittämistä olisi se, että sanoisin eakkeiluasi vääräksi, eikö? Näin en ole tehnyt! Sen takia sinun jatkuva tuputtamisesi menee överiksi.
Tälläisella trivialla ei ole merkitystä minun kommenttieni suhteen ( jotka aloitin SO2001:n viestiin): Kokemuksesta tiedän, että huippunopeusvedossa tyhjällä lentokentän kiitoradalla näkeminen ja nopeuden funktiona muuttuvan näkemän hallinta nopeusmittarin lähestyessä suihkukoneen lentoonlähtönopeutta on elinehto.
Niin varmaan. Siinä sitä tuli taas vauhdin hurmaa. Se näkeminen ja nopeuden funktiona muuttuvan näkemän hallinta ei varmaan ole elinehto rajoitusnopeuksilla ajaessa. Silloin pitää tuijottaa nopeusmittaria, koska se on tärkeintä.
Asenteesi oppimiselle on siis vielä huonompi kuin SO2001:n, joka sentään yrittää oppia, joskin intuitiivisesti löytämällään tehottomalla ja vaarallisella tavalla.
Sinä väität siis, etten minä ole oppinut, tai halua oppia. Todellisuudessa et tiedä sen kummemmin minun asenteestani, tai oppimishalustani! Mutta sekään ei ole pointtini. Tai sen verran kyllä, minkä itsekin olet maininnut, että on useita tapoja oppia.
Sinä tunnut TIETÄVÄN, ettei minulla ole kävelyn ja ratakierrosten välillä mitään, ja se kertoo enemmän sinun arvostelukyvyttömyydestäsi kuin minun ajamisestani.
Niinkö. Et laukoisi tuollaisia höpöjä, jos olisit jo hokannut mitä ajan takaa.
Sinun asenteesi on edelleen se, ettet perehdy yhtään siihen, mistä alunperin kirjoitin, johon olen palannut ja johon olen pyytänyt sinua myös edes tutustumaan. Mutta ei, sinä jumituit nyt tuohon eakkeiluusi, etkä edes muuta huomaa. Se on sitä sinun arvostelukyvyttömyyttäsi. Olisiko sinulla tarkistettavaa asenteessasi?
TeeCee: Joten mitä aiot tehdä nyt kun selvisi, että hyväksi sanomasi esimerkki minun vääristä väitteistäni paljastuikin sinun vääräksi väitteeksi minun kommentistani?
Aion sanoa, että en pysy enää kärryillä, mistä tässä edes keskustellaan. On minun yksinkertaisille "yksi asia kerrallaan" -aivoilleni liian monta hyppyä taaksepäin. Eli minun pitäisi todistaa, että hän sanoi hänen sanoneen, että hän oli sanonut jne.
Jos olen esittänyt, jotakin, joka ei pidä paikkaansa, silloin se ei pidä paikkaansa. Ei tällainen maailmaani kaada. Koska keskusteluissa on ainakin periaatteessa kaikki edelliset kommentit tarkastettavissa, miksi esittäisin väitteitä, jotka tiedän jonkun toisen myöhemmin kumoavan. Kun kirjoitan jotakin, uskon sen olevan totta. Jos epäilen muistiani, huomautan siitäkin.
Totta kai seulasta voi mennä vahingossa läpi jotakin, jonka on muistanut väärin, ja jonka kohdalla ei ole osannut epäillä muistiaan.
Asiasta toiseen. Viime aikoina on lehdissä ollut taas uutisia, jotka olisi voinut esittää tässä ketjussa "Poimintoja sanomalehdistä". Kuten nyt vaikka parin päivän takainen uutinen, että ylinopeuksiin syyllistyvät eniten ne, jotka ajavat eniten.
Yle Uutiset: "Viisikymppiset kaahaavat eniten ylinopeudella – nuoret kärähtävät puolta harvemmin"
Miksi ylinopeudella ajaminen on aina "kaahaamista"? Eikö tuo sana ole tarkoittanut alun perin kovaa vauhtia. Siis niin kovaa, että ajaminen on holtitonta ja siihen kiinnittävät huomiota muutkin kuin viranomaiset työnsä puolesta.
Jos jossakin maantiellä on iät ajat ollut 80 km/h nopeusrajoitus, miten entinen rauhallinen ja laillinen nopeus yhdellä hetkellä muuttuu kaahamiseksi, jos nopeusrajoitus muutetaan 60 kilometriksi tunnissa.
Jos nopeusrajoitukseksi säädetään 1 kilometri tunnissa, kahden kilometrin tuntinopeuskin on rajua kaahaamista.
Yle Uutiset: "Siis: mitä enemmän kilometrejä, sitä enemmän ylinopeuskäryjä." "Yhteensä ylinopeuskäryjä oli viime vuonna 550 000."
SO2001: ”Jos ensiksi perustelee jonkin asian arvomaailmalla, ja sen jälkeen joku toinen esittää kritiikkiä, joka osoittaa perustelun vääräksi, on vaikea myöntää olevansa väärässä, koska silloin ei myönnä pelkästään sitä, että on yksittäisessä asiassa väärässä, vaan silloin tulee myöntäneeksi myös sen, että arvomaailmassa, JOHON USKOO, on jotain väärää. Tämän tyyppisen kysymyksen kanssa joudutaan tekemisiin esimerkiksi silloin, kun keskustellaan uskonnoista ja tieteestä. TeeCee, joka on kertonut kiusanneensa uskovaisia, ehkä tuntee tämän alueen.”
Allekirjoitan tuon, ja painottaisin erityisesti tuota osaa kommentistasi, jonka kirjoitin isoilla kirjaimilla. Ihminen uskoo omaan arvomaailmaansa, ja siitä pitäisi pyrkiä eroon.
Olen tosiaan kiusannut uskovaisia. Tällä palstalla olen kiusannut tieteenvastaisiin luuloihin uskovia, ja olen kiusannut kristinuskossa olevia. Puolustuksekseni sanon, että kaikki noista mainitsemistani aloittivat itse keskustelut, joissa heitä kiusasin. Tällä palstalla he nimittelivät uskovaiseksi niitä, jotka yrittivät ymmärtää ympäröivää maailmaa tieteen avulla, ja kristinuskoiset soittivat itse ovikelloani ja kysyivät että haluanko puhua uskonasioista.
Kirjoituksistasi päätellen sinä et epäile yhtään arvomaailmasi tukipilareina toimivia uskomuksiasi. Kun poliisi tekee jotain mieltäsi kuohuttavaa, tiedät jo ensimmäisistä epämääräisistä uutisista, että poliisi siellä taas heiluu murhanhimoisena petona. Myöhemmin asia yleensä selviää ihan muuksi, mutta se ei vaikuta ajatteluusi, reagoit samalla tavalla kun tulee seuraava tilaisuus tuohtua.
SO2001: ”TeeCee arvelee minun tiedostavan jollakin tasolla tämän arvomaailma-asian, koska olen kirjoittanut saman tyyppisestä asiasta eli “BIOSista”, joka syvällä alitajunnassamme ohjaa käyttäytymistämme. TeeCee ihmettelee, että jos kerran tiedostan tämän asian, miksi en hyödynnä sitä omalla kohdallani ja sovella sitä oman ajatteluni kehittämiseen.
Saman kysymyksen voisi esittää myös TeeCeelle. Onko hänkään täydellisesti vapaa arvomaailmastaan.”
Saman kysymyksen voi esittää joka ikiselle ja jos vastaus on joku muu kuin ”ei”, niin vastaus on valhe, tai vastaaja ei ymmärtänyt kysymystä.
Jos ihmisen arvomaailma tosiaan on yksi alitajunnan keinoista saada meidät olemaan epäilemättä sen ohjausta (kuten se minun mielestäni on), niin tietenkään kukaan ei ole täydellisen vapaa siitä. Alitajuntahan on yhtä kuin 95-98 % aivotoiminnoistamme. Vaikka joistakin palstan kommenteista ehkä saakin kuvan kuin jotkut olisivat onnistuneet vaientamaan 95 % aivoistaan, niin käytännössä se ei ole mahdollista. Me emme ohjaa alitajuntaa, vaan alitajunta ohjaa meitä.
Puheistasi päätellen olemme tuosta samaa mieltä, samoin kuin siitä, että vaikka tuota asiaa ei voi muuttaa, niin jo asian tiedostaminen auttaa.
SO2001: ” Nimittäin siihen, että TeeCee edustaa uskonnon kaltaista ideologiaa ja puolustaa sitä härkäpäisesti tieteellisiä tosiasioita sopivasti eri tilanteissa painottaen. Tällaisen käsitykseni minä olen saanut. TeeCee todennäköisesti väittää vastaan ja kertoo, että hänen mielipiteensä perustuvat vain puhtaaseen tieteeseen ja logiikkaan.”
Onko mieleesi kertaakaan pälkähtänyt, että kun kuulee jotain sellaista oman ”arvomaailmansa” vastaista jota ei pysty kumoamaan kunnon argumenteilla, sitä pitää automaattisesti uskonnon kaltaisena ideologiana? Eihän alitajunnalla ole muita keinoja vaientaa ”arvojensa” vastaisia argumentteja, kuin leimata ne hölynpölyksi, uskonnoksi, joka on olemassa vain uskovaisen päässä.
Jos pyrin parhaani mukaan luomaan mielipiteeni sellaisiksi, että ne eivät ole tieteellisen tiedon vastaisia, niin onko mielestäsi tosiaan härkäpäisyyttä olla vaihtamatta kantaani, jos kukaan ei kumoa sille esittämääni tulkintaa tieteen kannasta? Minusta se on johdonmukaisuutta, ei härkäpäisyyttä. Minun sanastossani härkäpäisyys on sitä, että pitää kiinni kannastaan, vaikka sille esitetyt perustelut on kumottu tieteellisellä tiedolla.
Anna joku esimerkki jossa olen sopivasti painottanut tieteellisiä tosiasioita. Esimerkkiä odotellessa olen sitä mieltä, että yrität tuollaisilla sanankäänteillä mitätöidä kannaltasi kiusallisia argumentteja.
TeeCee: Eihän alitajunnalla ole muita keinoja vaientaa ”arvojensa” vastaisia argumentteja, kuin leimata ne hölynpölyksi
Denial moodi on tunnettu defenssimekanismi, joka sopii käytettäväksi etenkin datan loputtua.
Hölynpölyn olen nähnyt kääntyvän myös höpöhöpöksi. Enkä nyt puhu SO2001:sta.
SO2001: TeeCee kertoo, että hän on kymmeniä kertoja perustellut sen, miksi hän noudattaa liikennesääntöjä, mutta en ole kertaakaan kommentoinut hänen perustelujaan.
Olen yrittänyt kommentoida, mutta mielipiteemme ovat menneet ilmeisesti niin pahasti ristiin, että kommenttini eivät ole näyttäneet kommenteilta.”
Näistä asioista aikoinaan keskustellessamme yritin oikein erikseen etsiä vastauksiasi, mutta en vain löytänyt. Et kopioinut minun puheitani tästä aiheesta oman kommenttisi otsikoksi, etkä puhunut muutenkaan aiheesta. Onko sinulle jäänyt muistikuvia siitä, millaisilla asioilla olet nähnyt minun perustelleen mielipiteitäni liikennesääntöjen noudattamisesta?
Olen yrittänyt ymmärtää miksi et vastaa ja päätynyt käsitykseen, että kun asenne, tai oma ”elämänarvo”, on riittävän voimakas, se estää ”arvojesi” vastaisia kirjoituksia pääsemästä tietoisuuteesi. Kiistät tämän, mutta veikkaan että et muista mitä olen tarjonnut sinulle mielipiteeni perusteluksi.
740: "Vielä ehditään avata kisa kesän hitaimmasta kaaharista."
Muistelen vieläkin tilanteita missä ajaessani vakionopeudella tyhjällä valtatiellä suurinta sallittua nopeutta (80 km/h, mittarinopeus 84) viihdytti joku itseään kokeilemalla sitä miten lähellä voi osumatta ajaa edelläajavaa lapsiperhettä.
Rattijuopoksi tuota rikokseen syyllistynyttä ei voi kutsua, mutta kaahari sopii myös tuollaisen nimikkeeksi. Idiootti, ääliö tms. ei liity ainoastaan ajotapaan.
https://fi.wiktionary.org/wiki/kaahari
"ajoneuvon kuljettaja, joka ajaa olosuhteisiin nähden liian korkealla nopeudella (mahdollisesti myös varomattomasti) aiheuttaen muille vaaraa tai epämukavuutta;"
Taulukko 5 määrittelee miten vakavana turvallisuudesta piittaamatonta ajotapaa pidetään. Mielestäni on hyvä jos ajotapaongelmia tarkastellaan laajemmin kuin vain yhden osa-alueen, eli nopeuden osalta.
Oma käsitykseni "kaahari" termin merkityksestä on sama kuin Karretten. Olen ehkä vanhanaikainen, mutta miellän tuon termin absoluuttisesta nopeudesta riippumattomaksi kohtuutonta tilannenopeutta tai muuten holtitonta ajotapaa kuvaavaksi.
Muunkinlaisia tulkintoja olen nähnyt, siksihän tämän termin skaala onkin mielenkiintoista mitata vuosittain.
Ikäänkuin olisi kaksi vaihtoehtoa: aja rajoitusnopeutta ja tuijota mittaria vs. ole herkempi ajamalla mitä nopeutta sattuu.
740GLE
Kommentoimasi SO2001:n teksti alkaa sanoilla ”huomautan, että ylinopeudella ajaminen ei automaattisesti paranna havainnointivalmiutta ja reaktionopeutta”. Oletko tästä eri mieltä?
En siitä, että teksti alkaa noilla sanoilla. Mutta sen jälkeen hän käytännössä jättää siihen sisältyvän ajatuksen mielestäni täysin huomioimatta. Tämän perustelen vaikkapa sillä, ettei hän yrittänytkään samanlaista ehdollistamista "mittarin tuijottamiselle" - oli nähtävästi ihan tosissaan sen kanssa (!). Kunhan siis varuiksi kertoi näkökulman. Eikä vain vakuuttanut minua ainakaan juuri sen lopputekstin takia.
Sen jälkeen kaiken mitä sinä ja SO2001 kerrotte, sanoisiko hehkutatte, ylinopeuden vaikutuksesta "oppimiseen" voidaan yhtä lailla sovittaa rajoitusnopeudella ajamiseen. Oletko tästä eri mieltä?
Yhtä lailla voidaan siis väittää, kuten mainitsin edellä jo, että rajoitusnopeudella ajavat pitkän linjan kuskit voivat sopeutua käyttämäänsä nopeuteen ja sen vaatimuksiin ja voivat kehittää itselleen ominaisuuksia, joita rajoitusnopeuttakin ajaessa tarvitaan. Aivan yhtä lailla kuljettaja voi alkaa nähdä kauempana olevia kohteita, koska niillä on tosiaan vaikutusta hänen omaan ajamiseensa. Yhtä lailla rajoitusnopeudella ajaen saattaa joutua tilanteisiin, joissa nopeammilla reaktionopeuksilla pärjää, kuin hitaammilla. Yhtä lailla voidaan väittää, että monet katsovat vielä pidemmälle kuin mitä sinun (vai SO2001:n) mielestä rajoitusnopeus edellyttäisi.
Miten tuollaisia asioita voisi edes mittailla?? Kysehän on hyvin pitkälti myös asenteesta liikenteessä, joka lähtee siitä että päättääkö keskittyä ajosuoritteeseensa ja ympärillä tapahtuvaan muuhun liikkumiseen. Houkutuksia muuhun toimintaan on, kuten tiedät: kännykän räpläämistä, ilman handsfreetä puhelukeskustelua ja vaikka mitä. Yhteiset pelisäännöt on sovittu kuitenkin.
Lainaan yhtä lausettasi minun ajatukseeni sopivaksi muokattuna: Valitettavasti oppimismekanismimme on kovin tehoton, mutta on se olemassa, joten ajoneuvon kuskin olisi oppittava katsomaan kauemmas, ettei hänen pitkäksi aiottu linjansa katkeaisi ennenaikaisesti.
740GLE:
Jos ylinopeuskuski oppii havainnoimaan tärkeitä asioita ja jos nopeus on tärkeä, siitä seuraa että kokeneen ylinopeuskuskin ei tarvitse pysäytysmerkin nähdessään edes arvailla tutkanäyttöä. Koska asia on tärkeä ja koska hän on tottunut havainnoimaan, hän on kehittänyt omaan nopeusvalvontaansa niin rautaisen rutiinin, että pingismailan noustessa puskasta hän tietää tutkalukemansa parin km/h tarkkuudella mittaria edes vilkaisematta.
Tulkitsen tuon jälleen piiloglorifioinniksi ylinopeudelle! Olet nähtävästi kuitenkin sitä mieltä, ettei rajoitusnopeutta ajaen voi tuollaisia oppia ja tismalleen samoilla eväillä, kokemus mukaan lukien. Vain sillä erolla ettei pingismailoista tarvitse välittää, kameratolpatkin ajavat saman asian. Olet SO2001:n kanssa sitten samoilla linjoilla, enkä osta ajatuksianne edelleenkään siinä tapauksessa. Kyse ei ole käytetystä nopeudesta, vaan muista seikoista, joilla hyväksi kuskiksi tullaan. Tarvitaan vielä tahtoa ja halua.
Lainaan muokaten SO2001:stä vielä loppuun, eli huomautan, ettei millään nopeudella ajaminen automaattisesti paranna havainnointivalmiutta ja reaktionopeutta. Tuo saa lyhimmillään luvan kattaa muiden tekijöiden vaikutukset. Liikenteessä liikkumiseen vaikuttaa niin moni asia yhtä aikaa, ettei tuollaisella päivänselvyydellä kuittaa paljoakaan sen kummemmin minä kuin SO2001:kään.
Liittyen viimeiseen kysymykseesi SO2001:lle, luuletko saavasi vastauksen?
Kumppani: Tulkitsen tuon jälleen piiloglorifioinniksi ylinopeudelle!
Sinulla on tosiaan tapana tehdä mielenkiintoisia tulkintoja lukemastasi (?) tekstistä riippumatta.
Kumppani: Olet nähtävästi kuitenkin sitä mieltä, ettei rajoitusnopeutta ajaen voi tuollaisia oppia ja tismalleen samoilla eväillä, kokemus mukaan lukien.
Sinä tuon kirjoitit, joten itse vastaat myös tekstisi järjettömyydestä.
Minä kerroin vain että jos uskoo ylinopeuden opettamaan näkemään, silloin myös väistämättä joutuu olemaan tietoinen nopeudestaan.
Oikeutuksesi ylinopeudellesi saat keksiä ihan itse, en minä niitä sinulle voi antaa.
Oliko termi piiloglorifiointi liian raflaava?
Kuten ei SO2001, et sinäkään asiaa kumoa koska:
740GLE
Minä kerroin vain että jos uskoo ylinopeuden opettamaan näkemään, silloin myös väistämättä joutuu olemaan tietoinen nopeudestaan.
Aivan ja sinun mielestäsi myös tässä SO2001:n kommenttissa oli järkeä:
Oletan kuitenkin, että pitkän linjan ylinopeuskuskit ovat sopeutuneet käyttämiinsä nopeuksiin ja niiden vaatimuksiin ja kehittäneet itselleen ominaisuuksia, joita suuremmassa nopeudessa tarvitaan
Niin, entäs sitten jos ajaa rajoitusnopeudella? Siitä minä kerroin varsinaisesti. Ohi meni.
Vai onko asia jotenkin hankala asia purtavaksi, tai myönnettäväksi siis sinulle? Ainoa (!) pointtini on kumota SO2001:n höpöhöpöt, ottaa löysät pois esim. tällaisista hänen yksinkertaistamista naiiveista esimerkeistään: ylinopeudella ajava on mainitusta syystä valmiimpi reagoimaan kun nopeusrajoituksen mukaan ajeleva, jolle tärkeintä on nopeusmittarin seuraaminen.
Vai mitä olet mieltä tuosta seuraamisen tärkeydestä, ilmaisuna? Se on hänen mielestään vastakohta sille, mitä sinä puolustit.
Eikö mielestäsi voida yhtä hyvin sanoa, että jos uskoo rajoitusnopeuden opettamaan näkemään, silloin myös väistämättä joutuu olemaan tietoinen nopeudestaan?
Eikö mielestäsi voida yhtä hyvin sanoa, että myös rajoitusnopeudella ajava on samoista syystä valmiimpi reagoimaan, eikä tärkeintä ole silloinkaan nopeusmittarin seuraaminen?
Kirjoitit tosiaan kovin yksipuolisesti sinäkin, hänen kommenttiaan myötäillen, joten et vain jätä muuta kuin tulkittavaa. Yksi tulkinta on se, minkä kirjoitin. Ihan yksi ja hailee pidätkö sinä sitä "mielenkiintoisena" tai et.
Oikeutuksesi ylinopeudellesi saat keksiä ihan itse, en minä niitä sinulle voi antaa.
Ööööö, olenko mukamas pyytänyt sinua keksimään moista minulle? Mihin kirjoittamaani tämä edes liittyi? Taitaa sinullakin olla tapana tehdä mielenkiintoisia tulkintoja lukemastasi (?) tekstistä riippumatta.
Kumppani katso tämä video tarkoin järjen kanssa ja yritä ymmärtää sen perusteella mitä sinulle yritetään kertoa. Jos oleta asian ymmärtänyt tämän jälkeen voidaan kumota sanonta "vanha koira ei opi uusia temppuja". Näin sanonta voidaan kumota: vanha koira oppii uusia temppuja.
Arvon tracktest, kyllä minä tiedän mitä sinäkin vaikka tuollaisella yritit kertoa. Siinä meillä on peräti kolmas ylinopeusglorifioija!
Mutta sitten voisit pistää sinäkin jalat taas tukevasti maahan - palataan ihan normiliikenteen arkeen, ole hyvä.
Joko ovat? Laita vain molemmat. Hyvä! Lue sen jälkeen järjen kanssa mitä minä kirjoitan. Palaa asiaan jos sinulla on jotakin siihen kommentoitavaa.
SO2001: ”Poliisin toimintatavat eivät ole minun toiveitteni mukaisia, vaikka TeeCee niin yrittää todistella. Poliisi voisi nimittäin hoitaa tiedotuksen hienovaraisemmin ja todeta vain, että tapausta selvitetään. Jos ihminen on menettänyt lähiomaisiaan kolarissa, on mielestäni kohtuutonta leimata hänet saman tien julkisuudessa rikolliseksi, jonka tekoja poliisi tutkii. Edes hieman pidättyväisyyttä toivoisin.”
Tiedän että poliisin toimintatavat eivät ole toiveittesi mukaisia, mielipiteesi menevät kuitenkin osittain ristiin.
Olet puhunut siitä että vaaraa ei tarvitse tuottaa, ja voi silti saada tuomion vaaran tuottamisesta. Kun liikennevalvonnassa puututaan tilastollisesti ihmisten henkeä ja terveyttä eniten vaarantaviin asioihin, sinä sanot että vaarat, joilta ihmisiä rangaistusten avulla muka suojellaan ovat kuviteltuja eivätkä todellisia. Sanot että ylinopeudesta sakotetaan mekaanisesti riippumatta siitä, onko se ollut vaarallista vai ei. Mielestäsi toisten vaarantaminen saa olla rangaistavaa, mutta kritisoit sitä, että ”vaarantamista” käytetään abstraktissa merkityksessä siten, että vaarantamisesta rangaistaan, vaikka ketään ei ole vaarannettu.
Siinä on yksi mielipide. Toisaalta kerrot erittäin närkästyneenä tapauksista, joissa poliisi alkaa tutkia asioita sen jälkeen, kun siihen asti abstraktina pysynyt vaara on realisoitunut ikäviksi seurauksiksi. Nuo kaksi mielipidettä lyövät toisiaan korvalle. Jos vain realisoituneista riskeistä rangaistaan, niin pakkohan poliisin on silloin tutkia niitä tapauksia, jotta syyttömiä ei rangaistaisi.
Tuo riskinoton ja sen ikävien seurausten yhteys on jäänyt sinulta käsittämättä. Ehkä siksi, ettei elämänfilosofiaasi ei sovi ajatus, että abstraktien, vaarattomien riskien kriminalisointi ja valvonta voisi johtua muusta kuin poliisin maailmanvalloituksesta. Tämä asenteesi joutuisi ahtaalle jos sinulle selviäisi, että ”syyttömien” riskinottajien rankaiseminen onkin erittäin tehokas tapa vähentää tapauksia, joissa poliisin pitää kuulustella esimerkiksi onnettomuudessa lapsensa menettänyttä isää tai äitiä.
Se, kuinka hienotunteisesti poliisi tämän tutkintatyönsä tekee, on kokonaan toisen keskustelun aihe. En tunne poliisin käytäntöjä joten en puhu niistä, mutta sinua se ei näytä estävän, pikemminkin päinvastoin. Kun ei tiedä, jää mielikuvitukselle enemmän tilaa, ja voit keksiä kaikenlaisia kauhutarinoita, joista poliisin hirviömäisyys tulee mahdollisimman hyvin esiin. Esimerkiksi se, että poliisi toi lapsensa liikenneonnettomuudessa menettäneelle isälle käräjähaasteen hautajaisiin. Tuollainen värittäminen ei saa poliisivihaasi näyttämään yhtään vähemmän pakkomielteiseltä.
SO2001: ” TeeCee kaivelee esille vanhoja kirjoituksia jostakin, joten hän ehkä kopioi tekstit omalle tietokoneelleen. Tällainen asettaa kirjoittajan etulyöntiasemaan sellaisiin kirjoittajiin nähden, jotka eivät viitsi nähdä noin paljon vaivaa.”
Jos epäilet minun vääntelevän sanojasi, niin vaadi minua osoittamaan että en ole tehnyt niin. Nyt sinä sivuutat väitteitäni vain toteamalla että et muista niiden perusteluksi antamiani kommenttejasi. Näin varsinainen asia unohtuu. Vai onko se sinun tarkoituksesikin?
SO2001: ”Jos reaktioajasta kirjoitettaisiin totuudenmukaisesti, silloin kerrottaisiin, että reaktioaika voi olla kilpa-ajajilla jopa 0,16 sekuntia, mutta keskivertokuljettajilla se 0,25 sekunnista jopa yli sekuntiin.”
Mitä enemmän löydän tietoa reaktioajoista, sitä vakuuttuneemmaksi tulen siitä, ettei siitä voi puhua täsmällisesti ilman hurjaa määrää selittävää tekstiä. Esimerkiksi nuo sinun kirjoituksesi eivät ole totuudenmukaisia, jos totuudenmukaisella tarkoitetaan tämänhetkistä tieteellistä tietoa. Ei ole olemassa yhtä reaktioaikaa, sinäkin reagoit eri nopeudella eri aistien kautta saamiisi ärsykkeisiin, ja lisäksi sinun reaktioaikasi vaihtelevat esimerkiksi vireystilasta tai ärsykkeiden määrästä riippuen.
Puhut myös JOPA yhtä sekuntia pidemmistä reaktioajoista, vaikka meiltä kaikilta todennäköisesti löytyy asioita, joihin meiltä kestää reagoida yli sekunnin, keskimäärin jopa useita sekunteja.
Höpöhöpö Kumppani siteerasi: ylinopeudella ajava on mainitusta syystä valmiimpi reagoimaan kun nopeusrajoituksen mukaan ajeleva, jolle tärkeintä on nopeusmittarin seuraaminen.
Sinulta jäi huomaamatta, että en missään vaiheessa peukuttanut tätä väitettä. Vaikka suurempi nopeus vaatii erilaista katsomista kuin hidas nopeus, en silti usko, että suurempi nopeus antaisi paremmat valmiudet oikeaan reagointiin entistä vähemmässä ajassa, joten olen ylläolevasta eri mieltä, vaikka sinä muuta kuvitteletkin.
Voin ohjata sinua oikean tiedon jälkeille siitä missä tässä on puhe, mutta en viitsi huutaa tyhjiöön. Siksi tarvitsen mielikuvituksesi sijasta sinun inputtisi päälle - onnistuuko?
740 GLE kirjoitti: Pitäisin suoranaisena ihmeenä, ellei autoa tai moottoripyörää ajava oppisi katsomaan yhtään kauemmas eteensä kuin pelkästään mopoa tai traktoria ajava
Vaikka eksyitkin sivistyssanakirjassa ylinopeuden demonisoidessasi, siitä huolimatta SO2001 on tehnyt oikean havainnon, että paljon nopeasti ajanut oppii väkisinkin katsomaan eri tavoin kuin aina hitaasti ajava. Se ei ole tehokkain eikä suositeltavin tapa (kuten kuvittelet minun sanoneen), mutta kyllä sekin toimii jotenkuten. Hyvä että sentään ymmärsit, ettei pelkkä näkeminen takaa parempaa suoritusta hätätilanteessa.
Jos olet ylläolevasta eri mieltä, niin perustele? Näkemistä voi opetella monin tavoin, ja on parempiakin tapoja kuin nopeuden nostaminen. Mutta kyllä sekin jotain opettaa. Vai onko Kumppani sitä mieltä, että jalankulkijasta auton kuljettajaksi siirtyessään hänen näkemisensä ei sopeutunut moninkertaistuneeseen nopeuteen millään tavoin? Vai oletko todella ajanut kaikki nämä vuodet kävelijän katsetekniikalla ja havaintoetäisyyksillä?
Sinä et tietenkään ole käynyt radalla harjoittelemassa, etkä tarvitse EAK:ta etkä näkemisen harjoittelua, koska sinun täydellisyytesi perustuu vuosia sitten hyväksytysti suoritettuun kuljettajatutkintoon. Meille sinua vähälahjaisemmille harjoittelemisesta on oikeasti hyötyä, vaikkapa tällaisista:
https://asiakas.kotisivukone.com/files/motojysky.racenet.fi/tiedostot/eak_kurssit_teoriat.pdf
http://www.liikenneturvallisuus.fi/palvelut/teoriavalmennukset/
Jos haluat kokeilla nopeuden ja katseen suunnan vaikutusta, niin sen voi tehdä turvallisesti vaikkapa tuolla:
http://www.kemora.fi/fi/moottorirata
740GLE:
Kumppani siteerasi kohtaa ylinopeudella ajava on mainitusta syystä valmiimpi reagoimaan kun nopeusrajoituksen mukaan ajeleva, jolle tärkeintä on nopeusmittarin seuraaminen.. Sinulta jäi huomaamatta, että en missään vaiheessa peukuttanut tätä väitettä.
Näinpäs. Mutta et mitään vaihtoehtoistakaan ole peukuttanut, olet ollut oikeastaan kirjoittamatta siitä mitään. Koska jätit huomioimatta ja keskityit myötäilemään SO2001:stä mielestäni, niin lopputulos on sama, vähän niinkuin olisit puoliksi peukuttanut.
Vaikka suurempi nopeus vaatii erilaista katsomista kuin hidas nopeus, en silti usko, että suurempi nopeus antaisi paremmat valmiudet oikeaan reagointiin entistä vähemmässä ajassa, joten olen ylläolevasta eri mieltä, vaikka sinä muuta kuvitteletkin.
En minä voi kuin noin aiemman kirjoituksesi perusteella kuvitella. Tuossa vasta ensimmäistä kertaa ilmaiset vieläkin kierrellen, että sinulla voisi olla toisenlaisiakin käsityksiä.
tarvitsen mielikuvituksesi sijasta sinun inputtisi päälle – onnistuuko?
Miten olisi ihan oma inputtisi käynnistäminen, tuolla edellä olisi kerrattavaksesi.
SO2001 on tehnyt oikean havainnon, että paljon nopeasti ajanut oppii väkisinkin katsomaan eri tavoin kuin aina hitaasti ajava. Se ei ole tehokkain eikä suositeltavin tapa (kuten kuvittelet minun sanoneen), mutta kyllä sekin toimii jotenkuten. Hyvä että sentään ymmärsit, ettei pelkkä näkeminen takaa parempaa suoritusta hätätilanteessa.
Sinulla kuitenkin tuntuu olevan vaikeuksia ymmärtää, mitä ajan takaa. Ja lisäksi: ei se mitä sanot, vaan se, mitä et ole sanonut. Suositeltavin tai ei, niin etpä ole mitään muutakaan tuonut esille - siitä vaan on sitten vedettävä käsitykset kirjoituksistasi. Hyvä että sentään ymmärrät nyt avata tilannetta.
Jos olet ylläolevasta eri mieltä, niin perustele? Näkemistä voi opetella monin tavoin, ja on parempiakin tapoja kuin nopeuden nostaminen.
Niin, noilla kysymyksilläni, johon et ole vastannut tuolla edellä, olen osaltani kertonut kyllä mitä mieltä olen. Näkemisoppimiseenkin löydät kyllä ilman lappujasi silmillä vastauksia riittävällä tasolla. Tarkista ja ylläty.
Sinun ongelmasi on samanlainen kuin SO2001:llä: joko kävellään tai ajetaan ylinopeutta ja sitten viisastelet tyyliin "oppiiko kävellen ajamaan hyvin" - miksi? Hänellä oli vain erilaiset parit - ne johon tässä olen yrittänyt kommentoida, jos et... ei, selvästikään et.
Vai oletko todella ajanut kaikki nämä vuodet kävelijän katsetekniikalla ja havaintoetäisyyksillä?
En. Mistä sinä niin päättelet. Sehän oli vain sinun teoriasi, ettei kävemällä opi ajamaan hyvin. Miksi sinun piti kuvitella voivasi siirtää sen toteutuneeksi minussa? Olet edelleen hakuteillä koska et ole lukenut mitä kirjoitan, joten alat vääntämään väkisin tuollaisia.
Sinä et tietenkään ole käynyt radalla harjoittelemassa, etkä tarvitse EAK:ta etkä näkemisen harjoittelua, koska sinun täydellisyytesi perustuu vuosia sitten hyväksytysti suoritettuun kuljettajatutkintoon.
Mikä "täydellisyyteni"? Alkaako argumentit loppua kun tuolle linjalle lähdet? Ensinnäkään en tiedä mikä on EAK. Toisekseen alat taas palaamaan takaisin siihen vauhdin hurmaan, josta juuri tuossa edellä vähän jo olit päästämässä pois. Ja takaisin sen tuomaan omaan täydellisyyteesi. Voinen lyödä noin vastapalloon.
Meille sinua vähälahjaisemmille harjoittelemisesta on oikeasti hyötyä
Harjoittelu on aina hyvästä, ei kait sitä kukaan kiistä. Sinun ongelmasi on vain se, ettet näe nyt metsää puilta. Sen takia sinun on vain yritettävä tuollaista syöttää:
Jos haluat kokeilla nopeuden ja katseen suunnan vaikutusta, niin sen voi tehdä turvallisesti vaikkapa tuolla: http://www.kemora.fi/fi/moottorirata
Miksi minun pitäisi kokeilla tuollaista? Nyt täytyy vain pyytää sinua jälleen kerran palaaman siihen, mikä on minun ajatukseni ydin. Ihan vaikka lukemaan edellinen kommenttini sinulle uudestaan. Lue siihen asti missä lainaan sinua "oikeutuksesi" (josta en vieläkään tiedä mihin liittyi). Osaatko vastata niihin kohtiin?
SO2001: ”Poliisinhan ei tarvitse kuin seisoa pysäytettävän auton edessä ja väistyä siitä hyvissä ajoin syrjään. Jos auto ei pysähdy vaan jatkaa poliisin ohi, autoilija on muuttunut liikennerikollisesta vaaralliseksi poliisin murhan yrittäjäksi, ja hänet voidaan eliminoida.”
Anna kun arvaan: tämäkin on poliisin syytä?
Poliisiin kohdistuvia rikoksia käsitellään lähtökohtaisesti törkeinä, joten tapon yritys käsitellään poliisiin kohdistuessaan murhayrityksenä. Mutta tämä ei johdu poliisista, vaan valtion tarpeesta tarjota korostettua suojaa järjestystä pitävälle virkamiehelle. Samaa suojaa saavat mm. vanginvartijat, syyttäjät, tuomarit, sosiaali- ja terveydenhuollon virkamiehet.
SO2001: ”Poliisin henki on kalliimpi kuin tavallisten ihmisten, joten virkatehtävissä olleen poliisin tappaminen katsotaan aina murhaksi. Sen sijaan jos virkatehtävissä oleva poliisi tappaa tai yrittää tappaa tavallisen ihmisen, taitavinkaan lakimies ei saa tehtyä siitä murhaa tai murhan yritystä.”
Miksi siitä pitäisi tehdä murha tai sen yritys? Eikö tärkeintä ole että asia selvitetään sellaisena kuin e on? Jokainen tapaus, jossa poliisi on edes käyttänyt asetta saati sitten tappanut jonkun, tutkitaan. Jos tutkinnassa selviää että poliisi tappoi tai yritti tappaa muuten kuin työnsä edellyttämästä syystä, hän saa siitä syytteen. Minulla ei ole asiasta tietoa, mutta veikkaan että tuomio on kovempi jos tappaja yrittää käyttää poliisin virka-asemaa selvitäkseen taposta.
SO2001: ”1980-luvulla lehdissä kerrottiin tapauksesta, jossa poliisi ampui moottoripyöräilijää niin, että moottoripyöräilijä halvaantui loppuiäkseen. Ampuminen oli mukamas ollut välttämätöntä moottoripyöräilijän pysäyttämiseksi ennen kuin hän ehtii ajaa poliisin päälle. Uskokoon, joka haluaa.”
Ja olkoon uskomatta, joka haluaa. Kumpikaan meistä ei tiedä tuosta asiasta totuutta, mutta sinä tarjoat sitä todisteeksi siitä, että poliisi tappaa väärin perustein eikä joudu siitä vastuuseen. Vain yksi päivä ennen tätä kommenttiasi kirjoitit totuudenmukaisesta kirjoittelusta reaktioaikojen suhteen, tässä nyt näyte minkä verran itse pysyttelet totuudessa.
SO2001: ” Ei TeeCee muuten itsekään joka kerran kovin tarkkaan muista tai vaivaudu tarkastamaan, mitä muut ovat kirjoittaneet. Edellä mainittu ”internetix” -tapaus on hyvä esimerkki tällaisesta. TeeCee muisti minun esittäneen, että kyseisellä sivulla väitetään reaktioajan kasvavan pimeässä. Mitään tällaista en kuitenkaan ollut esittänyt.”
Löysit hyvän esimerkin siitä miten huonosti tarkistan mitä olet kirjoittanut. Selvisi että esimerkkisi ei osoittanut minun kirjoituksistani mitään vaan koskikin sinun virhettäsi. Onko sinulla antaa joku parempi esimerkki väärin lainaamastani kommentistasi, vai jatkatko vanhalla mielipiteelläsi, jolle et löydä todisteita?
Olet kiemurrellut varmaan kymmeniä kertoja vastaamasta kommenttejasi koskeviin kysymyksiini toteamalla, että et muista missä yhteydessä olet kommenttisi kirjoittanut. Väitteen esittäjällä, eli tässä tapauksessa minulla, on keskusteluetiketin mukaan velvollisuus osoittaa väitteitteni todenperäisyys. Jos epäilet puheitani, vaadi minua todistamaan ne. Jos en pysty siihen, olen puhunut perättömiä ja minun pitää korjata puheeni. Jos pystyn, sinä vastaat kysymykseen. Ei ole kovin monimutkaista.
Joten mitä aiot tehdä nyt kun selvisi, että hyväksi sanomasi esimerkki minun vääristä väitteistäni paljastuikin sinun vääräksi väitteeksi minun kommentistani?
Kumppani: Mutta et mitään vaihtoehtoistakaan ole peukuttanut, olet ollut oikeastaan kirjoittamatta siitä mitään.
...
Kumppani:En minä voi kuin noin aiemman kirjoituksesi perusteella kuvitella
Hyvä kun ymmärrät itsekin, että syytät minua siitä mitä en sanonut ja mitä sinä kuvittelit.
Kumppani: Ensinnäkään en tiedä mikä on EAK.
Silti väität kovasti vastaan katsetekniikalle, josta olen puhunut. Valitsin sinulle erityisesti sellaiset koulutuslinkit, joissa katsetekniikka on mukana, etkä edes katsonut mitä siellä on sisällä.
Kumppani: Toisekseen alat taas palaamaan takaisin siihen vauhdin hurmaan
Ei, vaan sinä vajosit jälleen omiin kuvitelmiisi.
Mistä sinä liikenteen seassa vauhdin hurmaa tarjoat tuhansia ratakilometrejä ajaneelle? Olen hidas, mutta en sentään niin säälittävän hidas, että mahtuisin ajamaan edes omaa kovaa liikenteen seassa. Jos kuskin tai koneen nopeutta mahtuu esittelemään liikenteessä, on molempia säälittävän vähän.
En viitsi väitellä sinun kanssasi aiheesta, josta sanot itsekin, ettet ymmärrä edes otsikkoa. Ketjun alku tuhoutui TM Keskustelun blackoutissa, mutta suurin osa on vielä jäljellä. Jos sinulla on oikeasti jotain asiaakin EAK:sta tai muusta asiaan liittyvästä, niin jatkot tuolla kuusi vuotta sitten aloittamassani keskustelussa, kiitos:
https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/aihe/t6597/
Asennekasvatusuusinta lähes minuutilleen 6 vuoden takaa:
https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/aihe/t6597/page/6/
740 GLE kirjoitti:
Muutama oululainen kokeilee kuka pystyy huutamaan kovimpaa. Koska he ovat pääkirjaston lukusalissa, he joutuvat kisaamaan kuiskaten. Jokainen kilpailija tietää jokaisen muun kilpailijan pystyvän huutamaan paljon kovempaakin, mutta lukusalissa ei niin voi tehdä, koska silloin lentää kilpailusta ulos. Samaan aikaan on Kuusisaaressa käynnissä Rock-konsertti, joka täyttää kaupungin kevyellä nuorisomusiikilla Tuirasta keskustaan. Tästä johtuen muut lukusalissa olevat eivät edes huomaa käynnissä olevaa kuiskauskilpailua ja desibelimittari rekisteröi jokaiselle saman (taustamusiikin aiheuttaman) lukeman.
Kysymys: Kuka voitti?
Muutama autoilija ajaa vaihtelevin nopeuksin 95 – 115 km/h valtatiellä jossa on jokin nopeusrajoitus. Vaikka jotkut osallistujat pyrkivät estämään otollisen ohituspaikan syntymisen, pääsevät toiset välillä ohittamaan jossain muussa kuin otollisessa paikassa, joten autojen järjestys muuttuu ajoittain. Jokainen heistä pystyisi ajamaan kyseisessä paikassa lähes kahtasataa, jokaisen auto kulkee yli 200 ja nopealla autolla tai moottoripyörällä tieosuuden voisi ajaa yli 300 km/h jos niin välttämättä haluaisi tehdä.
Kysymys: Kuka voitti?
(Jätän vastaukset jokaisen itse löydettäväksi, koska niiden oivaltaminen rauhoittaa mukavasti omaa ajamista niin ohittajan kuin ohitettavan roolissa)
740GLE:
Hyvä kun ymmärrät itsekin, että syytät minua siitä mitä en sanonut ja mitä sinä kuvittelit.
Kuka tahansa, joka lukee toisen kirjoituksia tekee niistä päätelmät siitä, mitä toinen on tarkoittanut. Emme kumpikaan pääse ns. toistemme pään sisään, eihän. Jollet sinä pysty kirjoittamalla ilmaisemaan itseäsi tarkemmin, niin turha minua on "kuvittelemisesta" syyttää. Ehkä tarkistaisin mitä/miten kirjoitin jos olisin sinä?
Ensinnäkään en tiedä mikä on EAK.
Silti väität kovasti vastaan katsetekniikalle, josta olen puhunut.
Miten voin väittää vastaan jos en tiennyt EAK:n olevan katsetekniikkaa. Sanoin etten tiedä ja sinä muutat sen vastaan väittämiseksi. Joku logiikka nyt tuohon torppaamisyritykseesi.
Valitsin sinulle erityisesti sellaiset koulutuslinkit, joissa katsetekniikka on mukana, etkä edes katsonut mitä siellä on sisällä.
En kovin syvällisesti, totta. Koska tuollaiset eivät ole pointtini! Josta voidaan taas todeta ettet sinä olet tosiaankaan lukenut niitä kysymyksiä, jotka pyysin ja ovat tuolla ihan edellisen sivun loppuosassa. Laitan tämän 21.03.2018, 23:19 koordinaatiksi. Voit soveltaa eakkejasi vastatessasi niihin.
Toisekseen alat taas palaamaan takaisin siihen vauhdin hurmaan
Ei, vaan sinä vajosit jälleen omiin kuvitelmiisi. Mistä sinä liikenteen seassa vauhdin hurmaa tarjoat tuhansia ratakilometrejä ajaneelle?
Noin sitä pullistellaan ratakilsoilla juurikin ja sitä se kommenttini tarkoitti: en minä puhunut mitään "liikenteen seassa ajamisesta" siinä kohtaa. Ja olit kommentissasi juuri varovaisesti pääsemässä muihin vaihtoehtoihin, mutta sitten piti taas tällaista esittää: Jos haluat kokeilla nopeuden ja katseen suunnan vaikutusta, niin sen voi tehdä turvallisesti vaikkapa tuolla: http://www.kemora.fi/fi/moottorirata. Sinulla on "tuhansien kilsojen edestä" eakkia (?) radoilla? Varmaan sitä siellä saa ajamisen mukana, mutta aiempien juttujesi perusteella olet siellä ihan muista syistä, vaikka purkamassa patoutumiasi ja mitä vaan - tai juuri vauhdin hurmaa saamassa.
Sinulla on mielestäni edelleen se moodi päällä, että "vain vauhdilla oppii tuollaisia" ja se tarkoittaa jotakin radalla tapahtuvaa. Nähtävästi silloin tarkoitat maantienopeuksia isompia lukuja, eikö. Joten tulkintani on, ettet sinä ollut lukenut minun kommenttiani. Muuten et tuollaisia tuputtaisi.
Olen hidas, mutta en sentään niin säälittävän hidas, että mahtuisin ajamaan edes omaa kovaa liikenteen seassa. Jos kuskin tai koneen nopeutta mahtuu esittelemään liikenteessä, on molempia säälittävän vähän.
En minä ole sinun ajotavastasi kirjoittanut yhtikäs mitään tuollaisessa yhteydessä, en hitaasti enkä nopeasti ajamisesta.Ihan sama minulle tässä kohtaa kuinka säälittävä olet tai et, mutta sinulla taisi mielikuvitus lähteä laukalle itselläsi.
En viitsi väitellä sinun kanssasi aiheesta, josta sanot itsekin, ettet ymmärrä edes otsikkoa.
Otsikko on Poimintoja sanomalehdistä – osa IV. Mitä minä en tuosta ymmärtäisi ja missä kohtaa niin kirjoitin, heh! Sen mitä minä olen näitä I- IV lukenut - ja muuten avannut jonkun noista numeroistakin - niin sanomalehdistä on poimittu milloin mitäkin. Puhutko jostakin muusta otsikosta?
Jos sinulla on oikeasti jotain asiaakin EAK:sta tai muusta asiaan liittyvästä, niin jatkot tuolla kuusi vuotta sitten aloittamassani keskustelussa, kiitos
Ei kiitos. Minulla ei ole mitään tuohon liittyvää mielessä. Mutta sinulla näyttää olevan kaksi vaihdetta: kävely vs. rata-ajot ja sitten vertailet niitä mukamas fiksuna. Se yhtä typerää kuin SO2001:n kaksi vaihdetta: ylinopeudella oppii vs. pidä silmäsi mittarissa. Sen jälkeen toinen toitottaa refleksejä ja toinen eakkia, mutta kovaa pitää ajaa. Miettisitkö hetken oletteko kumpikaan ihan oikeassa, kiitos.
Katsetekniikasta et mitään tiedä, mutta sen sijaan että perehtyisit asiaan väität vastaan sellaiselle, joka tietää. Asenteesi oppimiselle on siis vielä huonompi kuin SO2001:n, joka sentään yrittää oppia, joskin intuitiivisesti löytämällään tehottomalla ja vaarallisella tavalla.
Minulla tosiaan on kokemuspohjaista tietoa näkemisen muuttumisesta nopeuden funktiona sekä EAK:lla teorian tasolla ja asiantuntijan ohjaamista harjoituksista että ajettaessa nopeusalueella 0 - 200+ km/h. Kokemuksesta tiedän, että jopa triviaalilta kuulostavassa huippunopeusvedossa tyhjällä lentokentän kiitoradalla näkeminen ja nopeuden funktiona muuttuvan näkemän hallinta nopeusmittarin lähestyessä suihkukoneen lentoonlähtönopeutta on elinehto.
Tällä kokemuksella ajan liikenteessä nopeudella, joka ei ylitä poliisin puuttumiskynnystä, eli kohtuullisen tarkasti rajoituksia noudattaen. Myös luokkahuoneen luennoista alkavat näkemistä ja nähdyn ymmärtämistä korostavat EAK:t sekä kotiläksyksi annetut harjoitukset ajetaan kohtuunopeuksin, vaikka sinä taisit termiä ymmärtämättä kuvitella Ennakoivan Ajon Kurssitkin rataharjoitteluksi Race Chronoa vastaan? Polkupyöräily- ja rullaluisteluharrastukseni kattaa jalankulkijan ja MP/auton välisen nopeusalueen, vaikka rullaaja juridisesti onkin jalankulkija. Sinä tunnut tämän perusteella TIETÄVÄN, ettei minulla ole kävelyn ja ratakierrosten välillä mitään, ja se kertoo enemmän sinun arvostelukyvyttömyydestäsi kuin minun ajamisestani.
En suosittele ylinopeutta liikenteen seassa katsetekniikan harjoitteluun, koska siihen on paljon tehokkaampia ja turvallisempiakin tapoja, enkä allekirjoita hänen muita päätelmiään postissa, jota kommentoin aiemmin. Siitä huolimatta SO2001:n arvio ylinopeuskuskin oppimisesta on ainakin katsetekniikan osalta totta.
Katsetekniikka on tarpeellinen taito, mutta suuri nopeus (myös sinun valtatiellä käyttämäsi nopeus on tässä mielessä suuri nopeus) on pikemminkin katsetekniikkaa vaativa syy, eikä katsetekniikan koulutustapa. Siitä huolimatta, mikä ei tapa, se vahvistaa pätee myös tässä.
740GLE:
Katsetekniikasta et mitään tiedä, mutta sen sijaan että perehtyisit asiaan väität vastaan sellaiselle, joka tietää.
Ei minun tarvitse väittää vastaan edes. Siksi, ettei se ole pointtini! Minä voin sen sivuuttaa, vaikka kursseillasi oppisi mitä kivaa. Vastaan väittämistä olisi se, että sanoisin eakkeiluasi vääräksi, eikö? Näin en ole tehnyt! Sen takia sinun jatkuva tuputtamisesi menee överiksi.
Tälläisella trivialla ei ole merkitystä minun kommenttieni suhteen ( jotka aloitin SO2001:n viestiin):
Kokemuksesta tiedän, että huippunopeusvedossa tyhjällä lentokentän kiitoradalla näkeminen ja nopeuden funktiona muuttuvan näkemän hallinta nopeusmittarin lähestyessä suihkukoneen lentoonlähtönopeutta on elinehto.
Niin varmaan. Siinä sitä tuli taas vauhdin hurmaa. Se näkeminen ja nopeuden funktiona muuttuvan näkemän hallinta ei varmaan ole elinehto rajoitusnopeuksilla ajaessa. Silloin pitää tuijottaa nopeusmittaria, koska se on tärkeintä.
Asenteesi oppimiselle on siis vielä huonompi kuin SO2001:n, joka sentään yrittää oppia, joskin intuitiivisesti löytämällään tehottomalla ja vaarallisella tavalla.
Sinä väität siis, etten minä ole oppinut, tai halua oppia. Todellisuudessa et tiedä sen kummemmin minun asenteestani, tai oppimishalustani! Mutta sekään ei ole pointtini. Tai sen verran kyllä, minkä itsekin olet maininnut, että on useita tapoja oppia.
Sinä tunnut TIETÄVÄN, ettei minulla ole kävelyn ja ratakierrosten välillä mitään, ja se kertoo enemmän sinun arvostelukyvyttömyydestäsi kuin minun ajamisestani.
Niinkö. Et laukoisi tuollaisia höpöjä, jos olisit jo hokannut mitä ajan takaa.
Sinun asenteesi on edelleen se, ettet perehdy yhtään siihen, mistä alunperin kirjoitin, johon olen palannut ja johon olen pyytänyt sinua myös edes tutustumaan. Mutta ei, sinä jumituit nyt tuohon eakkeiluusi, etkä edes muuta huomaa. Se on sitä sinun arvostelukyvyttömyyttäsi. Olisiko sinulla tarkistettavaa asenteessasi?
Kumppanille toinen oppitunti radalla, ei muuta kuin nauti ja ota näkemäsi opin kannalta.
TeeCee: Joten mitä aiot tehdä nyt kun selvisi, että hyväksi sanomasi esimerkki minun vääristä väitteistäni paljastuikin sinun vääräksi väitteeksi minun kommentistani?
Aion sanoa, että en pysy enää kärryillä, mistä tässä edes keskustellaan. On minun yksinkertaisille "yksi asia kerrallaan" -aivoilleni liian monta hyppyä taaksepäin. Eli minun pitäisi todistaa, että hän sanoi hänen sanoneen, että hän oli sanonut jne.
Jos olen esittänyt, jotakin, joka ei pidä paikkaansa, silloin se ei pidä paikkaansa. Ei tällainen maailmaani kaada. Koska keskusteluissa on ainakin periaatteessa kaikki edelliset kommentit tarkastettavissa, miksi esittäisin väitteitä, jotka tiedän jonkun toisen myöhemmin kumoavan. Kun kirjoitan jotakin, uskon sen olevan totta. Jos epäilen muistiani, huomautan siitäkin.
Totta kai seulasta voi mennä vahingossa läpi jotakin, jonka on muistanut väärin, ja jonka kohdalla ei ole osannut epäillä muistiaan.
Asiasta toiseen. Viime aikoina on lehdissä ollut taas uutisia, jotka olisi voinut esittää tässä ketjussa "Poimintoja sanomalehdistä". Kuten nyt vaikka parin päivän takainen uutinen, että ylinopeuksiin syyllistyvät eniten ne, jotka ajavat eniten.
Yle Uutiset: "Viisikymppiset kaahaavat eniten ylinopeudella – nuoret kärähtävät puolta harvemmin"
Miksi ylinopeudella ajaminen on aina "kaahaamista"? Eikö tuo sana ole tarkoittanut alun perin kovaa vauhtia. Siis niin kovaa, että ajaminen on holtitonta ja siihen kiinnittävät huomiota muutkin kuin viranomaiset työnsä puolesta.
Jos jossakin maantiellä on iät ajat ollut 80 km/h nopeusrajoitus, miten entinen rauhallinen ja laillinen nopeus yhdellä hetkellä muuttuu kaahamiseksi, jos nopeusrajoitus muutetaan 60 kilometriksi tunnissa.
Jos nopeusrajoitukseksi säädetään 1 kilometri tunnissa, kahden kilometrin tuntinopeuskin on rajua kaahaamista.
Yle Uutiset: "Siis: mitä enemmän kilometrejä, sitä enemmän ylinopeuskäryjä." "Yhteensä ylinopeuskäryjä oli viime vuonna 550 000."
https://yle.fi/uutiset/3-10123549
Vielä ehditään avata kisa kesän hitaimmasta kaaharista.
Säännöt ovat yksinkertaiset, kesän hitaimmalla nopeudella kaaharin, hurjastelijan tjsp. arvonimen myöntäneen lehtijutun linkittäjä voittaa kisan.
SO2001: ”Jos ensiksi perustelee jonkin asian arvomaailmalla, ja sen jälkeen joku toinen esittää kritiikkiä, joka osoittaa perustelun vääräksi, on vaikea myöntää olevansa väärässä, koska silloin ei myönnä pelkästään sitä, että on yksittäisessä asiassa väärässä, vaan silloin tulee myöntäneeksi myös sen, että arvomaailmassa, JOHON USKOO, on jotain väärää. Tämän tyyppisen kysymyksen kanssa joudutaan tekemisiin esimerkiksi silloin, kun keskustellaan uskonnoista ja tieteestä. TeeCee, joka on kertonut kiusanneensa uskovaisia, ehkä tuntee tämän alueen.”
Allekirjoitan tuon, ja painottaisin erityisesti tuota osaa kommentistasi, jonka kirjoitin isoilla kirjaimilla. Ihminen uskoo omaan arvomaailmaansa, ja siitä pitäisi pyrkiä eroon.
Olen tosiaan kiusannut uskovaisia. Tällä palstalla olen kiusannut tieteenvastaisiin luuloihin uskovia, ja olen kiusannut kristinuskossa olevia. Puolustuksekseni sanon, että kaikki noista mainitsemistani aloittivat itse keskustelut, joissa heitä kiusasin. Tällä palstalla he nimittelivät uskovaiseksi niitä, jotka yrittivät ymmärtää ympäröivää maailmaa tieteen avulla, ja kristinuskoiset soittivat itse ovikelloani ja kysyivät että haluanko puhua uskonasioista.
Kirjoituksistasi päätellen sinä et epäile yhtään arvomaailmasi tukipilareina toimivia uskomuksiasi. Kun poliisi tekee jotain mieltäsi kuohuttavaa, tiedät jo ensimmäisistä epämääräisistä uutisista, että poliisi siellä taas heiluu murhanhimoisena petona. Myöhemmin asia yleensä selviää ihan muuksi, mutta se ei vaikuta ajatteluusi, reagoit samalla tavalla kun tulee seuraava tilaisuus tuohtua.
SO2001: ”TeeCee arvelee minun tiedostavan jollakin tasolla tämän arvomaailma-asian, koska olen kirjoittanut saman tyyppisestä asiasta eli “BIOSista”, joka syvällä alitajunnassamme ohjaa käyttäytymistämme. TeeCee ihmettelee, että jos kerran tiedostan tämän asian, miksi en hyödynnä sitä omalla kohdallani ja sovella sitä oman ajatteluni kehittämiseen.
Saman kysymyksen voisi esittää myös TeeCeelle. Onko hänkään täydellisesti vapaa arvomaailmastaan.”
Saman kysymyksen voi esittää joka ikiselle ja jos vastaus on joku muu kuin ”ei”, niin vastaus on valhe, tai vastaaja ei ymmärtänyt kysymystä.
Jos ihmisen arvomaailma tosiaan on yksi alitajunnan keinoista saada meidät olemaan epäilemättä sen ohjausta (kuten se minun mielestäni on), niin tietenkään kukaan ei ole täydellisen vapaa siitä. Alitajuntahan on yhtä kuin 95-98 % aivotoiminnoistamme. Vaikka joistakin palstan kommenteista ehkä saakin kuvan kuin jotkut olisivat onnistuneet vaientamaan 95 % aivoistaan, niin käytännössä se ei ole mahdollista. Me emme ohjaa alitajuntaa, vaan alitajunta ohjaa meitä.
Puheistasi päätellen olemme tuosta samaa mieltä, samoin kuin siitä, että vaikka tuota asiaa ei voi muuttaa, niin jo asian tiedostaminen auttaa.
SO2001: ” Nimittäin siihen, että TeeCee edustaa uskonnon kaltaista ideologiaa ja puolustaa sitä härkäpäisesti tieteellisiä tosiasioita sopivasti eri tilanteissa painottaen. Tällaisen käsitykseni minä olen saanut. TeeCee todennäköisesti väittää vastaan ja kertoo, että hänen mielipiteensä perustuvat vain puhtaaseen tieteeseen ja logiikkaan.”
Onko mieleesi kertaakaan pälkähtänyt, että kun kuulee jotain sellaista oman ”arvomaailmansa” vastaista jota ei pysty kumoamaan kunnon argumenteilla, sitä pitää automaattisesti uskonnon kaltaisena ideologiana? Eihän alitajunnalla ole muita keinoja vaientaa ”arvojensa” vastaisia argumentteja, kuin leimata ne hölynpölyksi, uskonnoksi, joka on olemassa vain uskovaisen päässä.
Jos pyrin parhaani mukaan luomaan mielipiteeni sellaisiksi, että ne eivät ole tieteellisen tiedon vastaisia, niin onko mielestäsi tosiaan härkäpäisyyttä olla vaihtamatta kantaani, jos kukaan ei kumoa sille esittämääni tulkintaa tieteen kannasta? Minusta se on johdonmukaisuutta, ei härkäpäisyyttä. Minun sanastossani härkäpäisyys on sitä, että pitää kiinni kannastaan, vaikka sille esitetyt perustelut on kumottu tieteellisellä tiedolla.
Anna joku esimerkki jossa olen sopivasti painottanut tieteellisiä tosiasioita. Esimerkkiä odotellessa olen sitä mieltä, että yrität tuollaisilla sanankäänteillä mitätöidä kannaltasi kiusallisia argumentteja.
TeeCee: Eihän alitajunnalla ole muita keinoja vaientaa ”arvojensa” vastaisia argumentteja, kuin leimata ne hölynpölyksi
Denial moodi on tunnettu defenssimekanismi, joka sopii käytettäväksi etenkin datan loputtua.
Hölynpölyn olen nähnyt kääntyvän myös höpöhöpöksi. Enkä nyt puhu SO2001:sta.
SO2001: TeeCee kertoo, että hän on kymmeniä kertoja perustellut sen, miksi hän noudattaa liikennesääntöjä, mutta en ole kertaakaan kommentoinut hänen perustelujaan.
Olen yrittänyt kommentoida, mutta mielipiteemme ovat menneet ilmeisesti niin pahasti ristiin, että kommenttini eivät ole näyttäneet kommenteilta.”
Näistä asioista aikoinaan keskustellessamme yritin oikein erikseen etsiä vastauksiasi, mutta en vain löytänyt. Et kopioinut minun puheitani tästä aiheesta oman kommenttisi otsikoksi, etkä puhunut muutenkaan aiheesta. Onko sinulle jäänyt muistikuvia siitä, millaisilla asioilla olet nähnyt minun perustelleen mielipiteitäni liikennesääntöjen noudattamisesta?
Olen yrittänyt ymmärtää miksi et vastaa ja päätynyt käsitykseen, että kun asenne, tai oma ”elämänarvo”, on riittävän voimakas, se estää ”arvojesi” vastaisia kirjoituksia pääsemästä tietoisuuteesi. Kiistät tämän, mutta veikkaan että et muista mitä olen tarjonnut sinulle mielipiteeni perusteluksi.
740: "Vielä ehditään avata kisa kesän hitaimmasta kaaharista."
Muistelen vieläkin tilanteita missä ajaessani vakionopeudella tyhjällä valtatiellä suurinta sallittua nopeutta (80 km/h, mittarinopeus 84) viihdytti joku itseään kokeilemalla sitä miten lähellä voi osumatta ajaa edelläajavaa lapsiperhettä.
Rattijuopoksi tuota rikokseen syyllistynyttä ei voi kutsua, mutta kaahari sopii myös tuollaisen nimikkeeksi. Idiootti, ääliö tms. ei liity ainoastaan ajotapaan.
https://fi.wiktionary.org/wiki/kaahari
"ajoneuvon kuljettaja, joka ajaa olosuhteisiin nähden liian korkealla nopeudella (mahdollisesti myös varomattomasti) aiheuttaen muille vaaraa tai epämukavuutta;"
Taulukko 5 määrittelee miten vakavana turvallisuudesta piittaamatonta ajotapaa pidetään. Mielestäni on hyvä jos ajotapaongelmia tarkastellaan laajemmin kuin vain yhden osa-alueen, eli nopeuden osalta.
https://www.poliisi.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/intermin/embeds/poliisiwwwstructure/40061_Osa_3_taulukot_tieliikennerikokset_01092015.pdf?eadf246cc65bd488
karrette:
Mielestäni on hyvä jos ajotapaongelmia tarkastellaan laajemmin kuin vain yhden osa-alueen, eli nopeuden osalta.
Miten ehdottaisit, että asiassa pitäisi edetä?
Oma käsitykseni "kaahari" termin merkityksestä on sama kuin Karretten. Olen ehkä vanhanaikainen, mutta miellän tuon termin absoluuttisesta nopeudesta riippumattomaksi kohtuutonta tilannenopeutta tai muuten holtitonta ajotapaa kuvaavaksi.
Muunkinlaisia tulkintoja olen nähnyt, siksihän tämän termin skaala onkin mielenkiintoista mitata vuosittain.