Jos taas haveri sattuu kuvaamallasi tavalla kaukana kotoa 740 GLE:lle, minä tai autoa ajava kuljettaja minun ohjeillani varmaan ruuvaisi kaasurullan rajoitinruuvista lisää kierroksia ehkä reilut 1500, jolla pystyisi ajamaan hitaasti vaikka Helsingistä takaisin 7 tunnin sijasta 10-11 tunnissa, ellei Jyväskylän Volvo-huollosta tai Motonetistä satu löytymään Seittenneliskanttisen kaasuvaijeria.
Haasteita tuossa aiheuuttaa se, että sellainen kaasuläpän raotus, jolla moottori pyörii 1500 rpm isoimmalla vaihteella, saa koneen jo huutamaan tyhjäkäynnillä. Mietin vain sitä, että mitenhän vaihteiden vaihtaminen onnistuu koneen huutaessa mahdollista rajoitinta vasten.
Aikoinaan joissain autoissa oli jopa käsikaasuja, jolla kierrokset sai sopivaksi.
Käsikaasu. Ei taitaisi ryypyllä saada kierroksia sopivaksi lämpimällä koneella. Auto k.o. tapauksessa oli 70-luvun lisenssi-Fiat (Producido en España).
Auto ei ole arkisin paikalla, koska on tämän kesän taas aktiivikäytössä, mutta NHB:n kuvaama juttu pitää tietenkin ottaa huomioon, ja kaupunkiajosta on odotettavissa äärimmäisen kömpelöä, mutta eiköhän sieltä sellainenkin asetus löydy, jolla ajaa mieluummin hitaasti kotiin kuin odottelee tien päällä keskellä yötä. Mietin itsekin samaa, että kuinka alas joutuu vaihtamaan noustakseen jyrkimmät mäet? Rajoitin on tietenkin mukana, mutta eihän konetta tarvi 6000 kierroksen "tyhjäkäynnillä" yrittääkään ajaa. Saman koneen kaasutinversiota on ajettu uutenakin kylmäkäynnistyksen jälkeen 2000 kierroksen tyhjäkäynnillä. M46 synkrot toimivat aina hitaasti, mutta ei tuo tyhjäkäynti vielä vaihtoja estä. Kokeilisin ehkä paikallaan n. 1500 - 2000 kierroksen nopeutta ja katsoisin millaista kyytiä sillä tulee? 1000 kierrosta nelosella vie teoriassa neljääkymppiä, mutta niin pienellä käyntinopeudella voi ajaa vain kahdella pienimmällä vaihteella. Jos ajossa saisi kiepoikellon 1500 kohdalle, olisi vaihteet nelosta myöden köytettävissä ja tuo on ylivaihteen kytkemisen raja todellisen 70 km/h tienoilla, joten alamäessä saattaisi olla käyttöä sähköviitosellekin?
Vaihtoehtona tulee mieleen teoreettinen sukkahousuniksi, jossa haarakiila vedetään kaasurullan ympäri, pujotetaan molemmat jalkaterät konepellin takareunan alta ja sivuikkunasta konttorin puolelle ja sitten vain vasemman jalan varpaista vetäen lisää vauhtia ja oikean jalan varpaista pois?
Tämä on vain idean asteella, mutta tuon nopealla tyhjäkäynnillä ajamisen odotan onnistuvan ihan väistämättä. Hommaa voisi ehkä vielä helpottaa ruuvaamalla saman tien KE-Jetronicille lisää evästä tyhjäkäynnillä, mutta silloin joutuu jo kääntää kahta (hyvin näkyvillä olevaa) eri ruuvia.
TeeCee: Mutta ihan vaan keskustelun vuoksi voisit kirjoittaa näkyviin pohdiskeluasi siitä, mitä liikenteen uhrimäärään vaikuttaisi, jos ihmiset tietäisivät, ettei poliisi ei lähde takaa-ajoon kunhan vaan ajaa riittävän kovaa.
Tavoitteen pitäisi olla se, että maanteillä ei ajeta mitään hurjia kuolemanralleja, jotka vaarantavat sivullisten ihmisten turvallisuuden.
Ihmisten tietoisuus siitä, että poliisia ei kannata paeta, koska poliisi lähtee perään ja saa kiinni, todennäköisesti saa monet luopumaan pakenemisesta. Mutta se ei saa kaikkia luopumaan pakenemisesta, kuten lukuisista aihetta käsittelevistä uutisista näemme. Osa humalaisista ja huumeiden vaikutuksen alaisina ajavista sekä mielenterveyden ongelmista tai muista ongelmista kärsivistä ei välttämättä ajattele järkevästi ja mieti asioita loppuun asti. Muutamat lähtevät ajamaan pakoon. Tämä tulee olemaan tilanne, vaikka liikennepaosta määrättäisiin elinkautinen tai kuolemanrangaistus. Aina on joitakin, joita mitkään rangaistukset eivät saa luopumaan aikeistaan.
Ellei ajattelutapaa muuteta, nykyinen käytäntö hurjine takaa-ajoineen ja kuolonuhreineen ja iltapäivälehtien lööppeineen tulee jatkumaan hamaan ikuisuuteen. Käsitykseni mukaan suuri enemmistö suomalaisista on tyytyväinen nykyiseen käytäntöön. Myöskään poliisin suunnasta ei ole näkynyt viestejä, että takaa-ajoista pitäisi päästä eroon. Näin ollen ei ole mielestäni väärin sanoa, että suomalaiset hyväksyvät vallitsevan asiantilan.
Kuulun siihen pieneen vähemmistöön, joka ei ole tyytyväinen asioiden tilaan. Haluaisin, että hurjat takaa-ajot loppuisivat, koska ne vaarantavat sivullisten hengen ja terveyden. Minun mielestäni tämä on täysin oikeutettu toive.
Mikä olisi vaihtoehto?
Ensinnäkin pitää kysyä sitä, miksi autojen pitää kulkea 200 kilometriä tunnissa, mikä on arvioitu aiemmin mainitun pakoauton nopeudeksi ennen törmäystä. Eihän Suomessa saa millään julkisella tiellä ajaa kuin korkeintaan 120 kilometriä tunnissa. Eikö liikenneturvallisuus paranisi jo sillä, että autoihin asennettaisiin nopeudenrajoitin, joka säätäisi maksiminopeudeksi esimerkiksi 140 kilometriä tunnissa? Siinä olisi jo vähän ylinopeuden varaakin. Kaikkein hurjimmat ja vaarallisimmat nopeudet kuitenkin estettäisiin.
Tekniikka on jo nykyisin niin pitkällä, että autoihin voitaisiin asentaa lisälaite, jonka avulla poliisi voisi kauko-ohjaimella pysäyttää auton. Ei tarvittaisi mitään takaa-ajoa.
Jos tavoitteena olisi takaa-ajojen lopettaminen, ja keinoja siihen etsittäisiin aktiivisesti, takaa-ajot saataisiin loppumaan seuraavien 10-20 vuoden aikana. Tärkeimpiä keinoja olisivat erilaiset tekniset menetelmät, joita edellä jo hahmottelin. Varmaan olisi muitakin kuin nuo mainitsemani.
Mutta kuten sanottu, keinoja takaa-ajojen lopettamiseksi ei etsitä. Arvelen tietäväni syytkin. Koska tämän foorumin kirjoittajat todennäkäisesti tietävät jo, mitä arvelen, en enää viitsi mainita asiaa.
Seuraavaksi kaasuvaijerikysymykseen.
Tuossa nimenomaisessa tapauksessa, johon kertomukseni perustui, auto oli Peugeot 205 Diesel. Se kulki tyhjäkäynnillä sen verran hyvin, että pääsimme “nilkuttamaan” lähimpään taajamaan, josta ostimme Citymarketista pyykkinarua eli muovipäällysteistä vaijeria. Kiinnitin vaijerin pään kaasuvivustoon ja vedin toisen pään nokkapellin raosta ja sivuikkunan raosta sisälle autoon. Tämän järjestelmän avulla sain käytettyä “käsikaasua”. Viritelmä oli todennäköisesti laiton kuin mikä, mutta en välitä laista, kunhan en jää kiinni, ja kunhan laittomasta toiminnasta ei aiheudu kenellekään haittaa tai vaaraa. Opin varsin nopeasti käsikaasun käytön, joten uskon, ettei kukaan ollut vaarassa. Totuin siihen itse asiassa niin hyvin, että ajelin sen avulla useita viikkoja ennen kuin sopivassa tilaisuudessa vaihdoin uuden kaasuvaijerin.
Kun nyt muistelen, niin tuo ei ollut ainoa kerta, jokin auton vaijeri on katkennut. Ensimmäinen kokemukseni tästä on kuorma-automatkalta Ruotsiin, jolla olin mukana 13-vuotiaana. Scania-Vabiksen kaasuvajeri katkesi yöllä. Kuljettaja viritti tyhjäkäyntiä kovemmalle jollakin rautalangalla tai vastaavalla, ja niin pääsimme ajamaan satamaan. Autossa ei ollut perävaunua eikä kovin raskasta lastia.
Perusidea kaasuvaijereiden katkeamisten yhteydessä - mikäli tyhjäkäynti ei ole riittänyt - on ollut kaasun säätäminen suuremalle jollakin viritelmällä kuten rautalangalla tai vaikka kengännauhalla, mitä nyt on sattunut löytymään.
Kytkinvaijerin katkeaminenkaan ei estänyt ajamista. Auto (Opel Rekord vm. 1969) oli vain startattava käyntiin vaihde päällä. Sen jälkeen vaihtaminen onnistui ilman kytkintäkin. Risteykset olivat hankalia, mutta onneksi niitä ei ollut monta, eikä niissä tarvinnut pysähtyä.
Edellä mainitusta Peugeot 205:stä katkesi kerran kytkinvaijeri niin, että vaijerin pää pongahti jäähdyttimen kennoon tehden siihen reiän. Tällöin ei enää selvitty vippaskonsteilla, vaan edessä oli korjaamoreissu.
Miksi esitin kysymyksen kaasuvaijerin katkeamisesta, joku ehkä miettii. Syy oli se, että eräällä toisella foorumilla keskusteltiin naisten ja miesten innovatiivisuudesta teknisissä asioissa. Esitin siellä tämän saman kysymyksen nähdäkseni millaisia ratkaisuja naiset tämän tyyppisissä tilanteissa keksisivät. Vastaus oli, että he kävelisivät parikymmentä kilometriä lähimpään taajamaan ja etsisivät sieltä apua. Vaijeri olisi katkennut kahdeksalta illalla, joten kävelijä saapuiai taajamaan vasta yhdentoista jälkeen illalla. Normaali kävelyvauhtihan on noin kuusi kilometriä tunnissa. Ajattelin, että harva mies vastaisi tuolla tavalla. Useimmat miehet sentään yrittäisivät keksiä jonkin ratkaisun ennen kuin lähtisivät kävelemään. No, eipä täällä kävelyä kukaan ehdottanut.
SO2001: Eikö liikenneturvallisuus paranisi jo sillä, että autoihin asennettaisiin nopeudenrajoitin, joka säätäisi maksiminopeudeksi esimerkiksi 140 kilometriä tunnissa?
Eipä juuri, mutta jos annat vakuutusalennuksen tai veroalennuksen, niin saat toki säätää minun autoni juuri tuolla tavoin.
Ilmaiseksi en päästä ohjaamon CAN-väylälle ulkopuolisia ropeloimaan.
SO2001: Useimmat miehet sentään yrittäisivät keksiä jonkin ratkaisun ennen kuin lähtisivät kävelemään
Kyllähän tämä vielä kokeiltavaksi menee ilman muuta :-)
TeeCee: ”Mutta ihan vaan keskustelun vuoksi voisit kirjoittaa näkyviin pohdiskeluasi siitä, mitä liikenteen uhrimäärään vaikuttaisi, jos ihmiset tietäisivät, ettei poliisi ei lähde takaa-ajoon kunhan vaan ajaa riittävän kovaa.”
SO2001: ”Tavoitteen pitäisi olla se, että maanteillä ei ajeta mitään hurjia kuolemanralleja, jotka vaarantavat sivullisten ihmisten turvallisuuden.”
Tavoitteen pitäisi olla, että liikenteessä kuolee ja vammautuu mahdollisimman vähän ihmisiä ilman, että liikenne lakkaa toimimasta yhteiskunnan tarvitsemalla tavalla. Et käsitellyt ollenkaan pyytämääni asiaa, eli mitä liikenteen uhrimääriin vaikuttaa jos poliisit eivät ajaisi rattijuoppoja ja muita rikoksista epäiltyjä kiinni vaan antaisi heidän vapaasti poistua paikalta.
TeeCee: "Et käsitellyt ollenkaan pyytämääni asiaa, eli mitä liikenteen uhrimääriin vaikuttaa jos poliisit eivät ajaisi rattijuoppoja ja muita rikoksista epäiltyjä kiinni vaan antaisi heidän vapaasti poistua paikalta.
Ehkä TeeCee voisi itse ensiksi vastata esittämäänsä kysymykseen. Vastausta odotellessa kommentoin kysymystä arvelemalla, ettei kukaan tiedä tarkkaa vastausta.
Huomautan myös, että en ole ehdottanut käytäntöä, jossa rattijuopot ja muut rikoksista epäillyt saisivat vapaasti poistua paikalta. Sen sijaan esitin, että poliisiautoissa olisi laitteet, joilla pakenemista yrittävän auton saa pysäytettyä. Lisäksi esitin, että muutos tapahtuisi vähitellen niin, että tietyn ajan kuluessa takaa-ajoista luovuttaisiin.
Tietoisuus siitä, että poliisi lähtee ajamaan takaa eikä luovuta, saa jotkut pakenemista ajattelevat luopumaan ajatuksesta. Tämä kai on ajatus, millä takaa-ajoja puolustetaan. Mutta toisaalta tietoisuus, että poliisi ei luovuta, vaikka mikä olisi, saa myös pakenemaan lähteneet jatkamaan hurjaa ja vaarallista pakoa, vaikka poliisi ei enää ajaisikaan heitä takaa. Pelkkä tietoisuus poliisin periksiantamattomuudesta saa pakenijat ajamaan epätoivoisemmin ja vaarallisemmin.
Eivät kaikki pakenemaan lähteneet ole rattijuoppoja tai huumekuskeja, jotka ajamisellaan tappaisivat välittömästi jonkun, jos poliisi ei aloittaisi äärimmäisen vaarallista takaa-ajoa heidän estämisekseen.
Pakenijoissa on autovarkaita ja muita tyyppejä, jotka eivät muodosta mitään uhkaa yleiselle liikenneturvallisuudelle - paitsi silloin, kun he pakenevat poliisia kahdensadan kilometrin tuntinopeudella.
Minun mielestäni sivullisten ihmisten kuoleminen ja vammautuminen viranomaistoiminnan seurauksena ei ole hyväksyttävää. Näin ei tarvitsisi olla. Yleisen ajattelutavan pitäisi vain muuttua, jotta ihmisten teurastaminen maanteillä ja muualla lopppuisi. Valitettavasti en usko siihen, että ajattelutapa tulisi lähiaikoina muuttumaan.
Maanteiden hurjat takaa-ajot ovat medialle merkittäviä uutisia ja viideohjelmien aiheita. Media saa niiden ansiosta tuloja. Media puolestaan ohjailee yleistä mielipidettä. Median taustalla verhojen takana naruista vetelee poliisi, joka on median tärkein yksittäinen uutislähde ja siten tulojen tuoja. Poliisi puolestaan ei halua luopua saavutetusta edustaan eli "licence to kill" -tyyppisestä ihmisuhreja aiheuttavasta riehunnasta maanteillä. Katsovathan poliisitkin tosi-TV:tä ja aivopesevät sitten itseään. Samoin katsovat tulevat poliisit. Mitään muutosta tässä asiassa ei ole siten näkyvissä. Viattomien ihmisten kuolemia aiheuttava hulluuden kehä pitäisi saada katkeamaan. Teknisesti se ei olisi mikään ongelma. Asenteet ovat varsinainen este muutoksille.
Tulevaisuuden autoissa voisi olla pankkiautomaatin tyyppinen paikka ajokortille. Auto liikkuisi ainoastaan silloin, kun korttipaikassa olisi voimassa oleva ajokortti. Poliisi saisi etälukulaitteella tiedon kaikista autoista ja niitä kuljettavien ajokorteista. Jos joku lähtisi pakoon, poliisi näkisi saman tien pakenijan henkilötiedot. Seuraukset tulisivat myöhemmin. Tietenkin korttipaikassa voisi olla väärän ihmisen ajokortti, mutta tämä voitaisiin estää kasvot tunnistavalla kameralla ja sormenjälkiskannerilla.
Nykyisinkin poliisi näkee pakenijan todennäköiset henkilötiedot rekisterinumeron perusteella, mutta auto voi olla varastettu, tai sitä voi ajaa muu henkilö kuin omistaja. Aika hyvin kuljettajan jäljille kuitenkin päästään. Joten pakeneminen on useimmissa tapauksissa turhaa.
Tekniikka kehittämällä ja jo olemassa olevaa tekniikka soveltamalla voitaisiin estää rattijuopumukset ja törkeät ylinopeudet ja monet muut liikenneturvallisuutta vaarantavat asiat. Näitä ratkaisuja ei kuitenkaan ole valittu, tai mikäli on, niitä otetaan käyttöön hyvin hitaasti. Olen kertonut käsitykseni syistä.
SO2001: Tekniikka kehittämällä ja jo olemassa olevaa tekniikka soveltamalla voitaisiin estää rattijuopumukset ja törkeät ylinopeudet ja monet muut liikenneturvallisuutta vaarantavat asiat. Näitä ratkaisuja ei kuitenkaan ole valittu, tai mikäli on, niitä otetaan käyttöön hyvin hitaasti.
Missäköhän niitä olisi valittu? Oletko miettinyt, miksi tekniikan soveltaminen on hidasta? Tai miksi tuollaisia sovellutuksia ei ole valittu käyttöön?
Ei tuollaisten keksiminen ole kovin vaikeata sinänsä, pitää miettiä syitä, millä käyttöönottoa edistettäisiin.
Mutta onneksesi tekniikka on kohta vielä pidemmällä, ennen kuin edes huomaat: auto ajaa itse itseään! Sille pitää ennen sammumistaan muistaa sanoa vain osoite, johon pitää ajaa. Sitten voi tipahtaa penkille nukuksiin, tai torkkua niin kuin taksin kyydillä. Sellaista kyydissä olijaahan ei voi enää edes sanoa rattijuopoksi, eihän? Eikä robottiauto taatusti lähde karkuun ketään, tai mitään, se vain ajaa tasaista robottiautojen sallittua nopeutta.
SO2001: Mitä foorumin kirjoittajat tekisivät, jos he olisivat jonkun läheisensä (lapsensa, miehensä, vaimonsa, äitinsä, isänsä ym.) kanssa illalla kahdeksan aikaan ajamassa jostakin periferiasta Helsinkiin, ja auton kaasuvaijeri katkeaisi kesken matkan
Seittenneliskanttinen palasi ainakin hetkeksi kotiin, joten epätieteellinen eksperimentti on toteutettu.
Aiemmin arvioimani 1500 kierroksen tavoite johtaa perin hitaaseen etenemiseen ja hentoiseen vetoon ylämäessä, joten nokitin tavoitteeseen ajaa 2000 kierroksella, jolla mennään nelosvaihteella 60 km/h todellista. Ylämäet hidastavat menoa, mutta vääntöä riittää tuolla käyntinopeudella jo varsin hyvin. Loivassakin alamäessä voi napsautta Laycockin ylivaihteen päälle, jolloin vauhtia saa noin 70 km/h, mutta vähäinenkin ylämäki vaatii ylivaihteen pudottamisen pois. Ylivaihdetta voi käyttää kytkimeen koskematta, ja etenkin tällaisissa pehmeissä vaihdoissa veto päällä vaihto ei tuhoa jarrupantoja kohtuuttomasti, joten sen myös raskii tehdä.
Kytkin pohjassa kone kiekuu noin 2600 - 2800 RPM. Manuaalivaihteiston synkrot selviävät vaihdoista tuolla käyntinopeudella. Kovin taitamattomilta ne vaihdot kuulostavat, mutta mieluummin ajan kotiin tuolla tavoin kuin kävelen tai odotan raatoautoa tien laidassa.
Isompi ongelma taitaisi tulla automaatin kanssa, jos yrittäisi survoa vaihdetta D-asentoon moottorin kiertäessä turbiinin stall speedillä?
Nykyautolla tuota ei tarvitse edes kokeilla, koska konepellin alta ei löydy kaasuvaijeria, ei olemattoman vaijerin karkeasäätöä, eikä tyhjäkäynnin hienosäätöä. Bittiautojen ongelmat ja niiden ratkaisut ovat erilaisia.
Miksiköhän johtaja Pasterstein ei muotoillut lausuntoaan siten kuten se on kirjoitettu? Asetuksen teksti on "eniten oikealla olevalla vapaalla ajokaistalla", miksi hän jätti "vapaalla" sanomatta?
Minä ainakin annan tietä tielle liittyjille, koska tämä on kohteliasta ja se sujuvoittaa liikennettä. Enemmän vaaraa syntyisi siitä että toinen auto jäisi pysähtyneenä kiihdytyskaihdan (rampin kiihdytyskaista) loppuun ja yrittäisi sieltä tunkea taas liikennevirtaan.
Toki vasemman kaistan tulisi olla jotakuinkin tyhjä jotta sille voisi siirtyä tilan antamisen tarkoituksessa.
Taas kirjoitellaan kuin liikenne olisi ihannetilannetta, jossa liikkeellä on tuossa tapauksessa vain H-G ja rampilta tulija. Ja sitten ollaan niin kohteliasta ja sujuvaa. No mikäs siinä, usein tilaa on tuollaiselle toiminnalle. Sujuvuus on tuossa oletus ja extrana tulee jonkin sortin kohteliaisuus. Niitä seikkoja, joilla tuollainen kyseenalaistetaan ja jutun mukaisesti lakiin nojaten, ei sitten tarvitse edes miettiä. Mutta niistähän jutussa oli juurikin kyse pohjimmiltaan.
Heinz-Guido: Minä ainakin annan tietä tielle liittyjille, koska tämä on kohteliasta ja se sujuvoittaa liikennettä.
Tielle liittyväkö ei voi, tai pitäisi siis omasta näkökulmastaan vaikuttaa kohteliaisuuksiin tai sujuvoittamiseen mitenkään?
Enemmän vaaraa syntyisi siitä että toinen auto jäisi pysähtyneenä kiihdytyskaihdan (rampin kiihdytyskaista) loppuun ja yrittäisi sieltä tunkea taas liikennevirtaan.
Minusta tuollainen olisi aika huono suoritus liittymästä tulevalta. Hänellä kuitenkin on edelleen ne varsinaiset velvollisuudet, kuten jutussa kerrotaan. Mitä tuollainen kuski voisi tehdä toisin?
Tilanne on mahdollinen muuten 2-kaistaisella tielläkin, niillekin tullaan liittymistä ramppeineen. Miten sinä sitten toimit (ei-ideaalitilanne tuokaan siis)?
Toki vasemman kaistan tulisi olla jotakuinkin tyhjä jotta sille voisi siirtyä tilan antamisen tarkoituksessa.
Sinulla ei ilmeisesti olisi siis vaihtoehtoisia tapoja, jos tuo jotakuinkin tyhjä ei toteudu? Mitä sillä sitten tarkoitatkaan, se on hyvin venyvä käsite...
No, veikkaisin että tottakai sinä hidastaisit päästääksesi liittyjän, jos vasemmalla kaistalla näet autoja, vai mitä? Ehkä seisauksiin asti, joten miten varmistat takanatulevien sujuvan ajon ja turvallisuuden myös?
Ajan itse päivittäin pk-seudun tietä, jossa töistäpaluumatkalla ajan 4-kaistaista päätietä, motariksi rinnastettava siis. Yhdessä kohtaa on iso liittymä, josta ruuhka-aikaan on paljon tulijoita päätielle. Vasen kaista on koko pituudelta täynnä autoja, samoin oikea kaista näkyvillä olevalta pituudeltaan. Emme yleensä aja rajoitusnopeutta ja joskus taidetaan pysähtyäkin odottamaan..jotakin siellä edessä.
Mutta yksi seikka, joka pysäyttää oikean kaistan liikkumisen on myös nämä eräät liittymästä tulevat! Ko. liittymässä olisi sitä kiihdytyskaistaa toista kilometriä ja se on yleensä aivan tyhjänä. Miksikö? No siksi, että hyvin monet liittymästä päätielle tulevat olettavat juurikin, että hainzguidot joustelee turvallisuuden ja kohteliaisuuden nimissä - oletuksena päästävät heidät heti, kun katkoviiva alkaa päätien jonoon mukaan.
Kuten ruuhkissa ajavat tietävät, jonojen turvaväli on harmittavan lyhyttä (se on toinen juttu). Tämä liittymästä tuleva ja kohteliaisuuksia joustavuuden ja sujuvoittavuuden nimissä edellyttävä laittaa siis vilkun vasemmalle ja pysähtyy odottamaan vuoroaan. Samalla hän pysäyttää aina muut takana rampissa tulevat, joista monet voisivat toimia paremmin tilanteessa, mutta eivät vaan voi. Ja heti pian sen jälkeen päätiellä ajavat, ne joilla ei varsinaisesti ole väistämisvelvollisuutta edes, saati että kaistaa vaihtamalla edistäisi mitään (päinvastoin!). Muuten siinä kohtaa olisi vaikea leikkiä sujuvoittajaa ja kohteliasta jos ajaa päätietä tässä rajakohdassa. Leikillisesti voisi sanoa siis, että "kaikki seisovat" tuollaisen takia.
Mikä olisi vinkkini? Sen sijaan, että liittymästä päätielle tuleva vaatisi (näin voidaan sanoa) paikkaa heti pääjonoon, tämä voisi ottaa vauhtia toista kilometriä ja pujahtaa jossakin sen varrella liikkeessä jonoon. Koska edettyään sinne asti päätien jono on jo paremmassa vauhdissa muutenkin usein ja välit ovat pidentyneet luontaisesti. Sitä sanotaan vetoketjuksi, mutta kun sen tekee hyväksikäyttäen kiihdytyskaistan vauhdinottomahdollisuutta, se on oikeasti sujuvaa. Tai olisi siis.
Eli tuo sujuvoittaminen toteutuu, jos liittymään tulija sovittaisi nopeuden päätien jonoon, eikä pysäytä sitä, edes mateluvauhdista. Turvallisuus toteutuu siinä kohtaa, kun rajakohdassa ei tule peräänajoja niin usein kuin nyt oikeasti tapahtuu, siinä 100m sisällä, koska päätiellä vähän niin kuin joutuu olemaan "kohtelias". Muuten tuo kohteliaisuus toteutuisi nimenomaan liittymästä tulijan osalta, koska se osoittaisi pelisilmää ymmärtää ruuhkaa, kiihdytyskaistan käytön osaamisen ja estäisi tökerön "mätuun nyt tähän väliin - anna tilaa" -tunkemisen.
Tuo minun on tietysti toisen ääripään esimerkki, siihen verraten jonka H-G esitti, mutta kun niiden liikennesääntöjen on tarkoitus olla samalla tavalla ymmärrettävät ja meidän pitää voida luottaa siihen, että kaikki noudattavat niitä samalla tavalla loogisesti. Sitten on näitä perstuntumalla paremmin ajavia, joiden mielestä voi aina soveltaa: väistän vasemmalle kaistalle, tai ei mun tartte välittää omasta suorituksesta liittymästä tullessani, kun noi väistää. Mikä tie näistä voisi johtaa parempaan lopputulokseen silloin, kun ei ajeta ideaalitilanteessa, vaan ollaan ihan tavallisessa liikenteessä näiden kahden (minun ja H-G:n) esimerkkien välimaastossa? On muitakin mukana liikenteessä, ei kaksin eikä ruuhkassa.
Kuten huomaat H-G, niin yksioikoiset toteamiset omasta paremmuudesta liikenteessä eivät ole läheskään aina mustavalkoisia. Olisiko mitenkään ajateltavissa, että tuon lehden jutun kääntäisi toisinpäin: ei morkata päätiellä väistäjiä, vaan alettaisiin opastamaan aktiivisti liittymästä ajamisen saloja? Silloin ei tarvitsisi edes leikkiä kohteliasta ja sujuvoittajaa (omasta mielestään), vaan liikenne sujuisi ilman kummempia kommervenkkejä muutenkin - ja ihan sen lain hengessä, jos tarkemmin mietit, H-G.
Niinpä, ihan hyviä pointteja Kumppanilta. Pääsääntö on kai se että liikenteessä on voitava luottaa siihen, että kaikki tiellä ajajat noudattavat liikennesääntöjä, jolloin toisten liikennetoimia voi ennakoida.
Pointtini on siinä että niillä jotka tulevat rampista päätielle on usein aika kova vauhti, ihan päätien vauhdin tasoa. Tällaiset autot siis tavallaan puskevat päätielle. Vähintään pitäisi päätiellä ajajan hidastaa jonkin verran jotta liittyjälle jäisi riittävän iso väli johon auto sovitetaan.
Turvaväli on nopeussidonnainen asia. Itse jätän tilaa eteeni, sitä on sen verran että kaistanvaihtaja / tielleliittyvä pääsee siihen. Jos näen että turvaväli menetetään hidastan ennakoiden, tai vaihdan kaistaa vapaalle kaistalle. Oikeanpuoleinen kaista ei ole vapaa jos sinne tulee joku alle 1,5 sekunnin turvavälin päähän minua hitaammalla ajonopeudella.
Vaan koska liikennekulttuurimme on mitä on, niin usein liittymästä voi joku tulla eteeni vaikka takana olisi satoja metrejä tyhjää. Ihan kuten ohituksissa. Vaikka liikenteessä ei olisi kuin kaksi autoa, on liian lyhyt ajoetäisyys (turvaväli) rangaistava teko - eli kaista ei ole vapaa jos siellä on joku liian lähellä. Taulukko 5: PÄIVÄSAKKOJEN MÄÄRÄT AJOETÄISYYSTAPAUKSISSA
Viime aikojen uutistapahtumista mainittakoon Kalajoen valitettava onnettomuus, josta ilmestyi iltapäivälehdissä uutinen uutisen perään.
Kysyin eräältä lehdessä työskentelevältä, millä perusteella tehdään uusi juttu samasta aiheesta muutaman tunnin välein. Hän kertoi, että toimituksella on kävijälaskuri, johon on määritelty tietty raja sivukäyntejä, jonka ylittyessä tehdään samasta aiheesta uusi juttu. Juttujen tekemistä jatketaan niin kauan kunnes viimeinen uutinen ei enää ylitä edellä mainittua rajaa.
Kalajoen onnettomuus sai toimituksen laskurit vilisemään, ja niinpä lehdet suolsivat uusia uutisia samasta aiheesta melko lyhyen ajan kuluessa. Ja varmaan niitä oli vielä jälkeenkin, kun lopetin aiheen seuraamisen. Ja niitä oli ollut jo ennen sitä.
Sivulla käyntien määrä on perusteena lehden mainoshinnoittelulle, jolle on tietysti muitakin perusteita. Mainossopimukset ovat nykyajan mediassa monimutkaisempia kuin aikoinaan perinteisissä paperilehdissä. Tekniikka on mennyt eteenpäin.
Kun luin iltapäivälehden nettisivulta uutista Kalajoen onnettomuudesta, sivun laidassa olevassa mainosruudussa oli esillä huippunopeita urheiluautoja myyvän liikkeen mainos, jossa oli monia tunnettuja automerkkejä. Joku voisi sanoa, että uutisen sijoittelu oli mauton.
Seuraavassa on tietyltä lyhyeltä aikaväliltä poimittuja Ilta-Sanomien uutisotsikoita:
Poliisi: Kalajoen turma-auton kuljettaja ajoi reilusti yli 150 km/h
4 avointa kysymystä: Nämä asiat ovat yhä hämärän peitossa Kalajoen onnettomuudessa
Kalajoen onnettomuuspaikalle ilmestyi kukkia ja kynttilöitä – ”Eivät auttaneet turvatyynyt määräänsä enempää, vauhti oli varmasti todella kova”
Kalajoen turma on valitettavan tyypillinen nuoren kuljettajan onnettomuus
Ja Iltalehden uutisia:
Kalajoella itkettiin kynttilöiden vierellä - onnettomuuspaikalla useita nuoria
Kalajoen turma-autolla oli nopeutta reilusti yli 150 kilometriä tunnissa - Poliisi pääsee kuulemaan onnettomuudessa henkiin jäänyttä todennäköisesti alkuviikosta
Kolme nuorta on poissa, suuri suru laskeutui Kalajoelle: ”Täällä kaikki ovat toisilleen tuttuja”
Koskettava tilaisuus Kalajoen uhrien muistoksi - ”Tärkeintä on, ettemme jää yksin surun kanssa”
Nuo poiminnat olivat lyhyeltä ajalta. Uutisia oli ollut jo ennen niitä, ja uutisia oli vielä niiden jälkeenkin.
Media kertoi tapahtumasta yksityiskohtaisesti, ja siitä käytiin julkista keskustelua. Oleellisin asia jätettiin kuitenkin käsittelemättä niin kuin aina ennenkin. Miksi autojen pitää kulkea 200 kilometriä tunnissa, kun niillä saa ajaa korkeintaan 120 kilometriä tunnissa ja senkin vain kesäaikaan muutamilla moottoriteillä.
Kansalaisten hallussa olevia aseita kontrolloidaan monin eri säädöksin. Aseiden hallussapidosta, käytöstä ja ominaisuuksista on tarkat määräykset. Tavoitteena on, että aseet eivät aiheuttaisi vaaraa kenellekään.
Kaikkein vaarallisin ja eniten ihmishenkiä vaativa ase, auto, on jätetty vapaasti kenen tahansa saataville. Auton “kaliiberia” ei säädellä mitenkään. Kaikkein tehokkainkin nelipyöräinen ase on vapaasti kenen tahansa ostettavissa, kunhan vain raha riittää. Ja käytettynä niitä saavat nuorisokoplatkin, mikä näkyy lehtien irtonumeromyyntiä lisäävinä surmanuutisina.
Miltä tuntuisi, jos R-kioskilta voisi ostaa täysin vapaasti konepistooleja ja panssarintorjunta-aseita ja ilmatorjuntatykkejä, ja niillä aiheutettuja surmatöitä yritettäisiin ehkäistä sinne tänne asennettujen kameratolppien ja satunnaisten poliisiratsioiden avulla. Lehdet kertoisivat päivittäin uutisia aseilla tehdyistä raaoista surmatöistä ja poliisin hurjista tulitaisteluista aseiden omistajien kanssa. Kenellekään ei tulisi mieleen, voisiko asian juurisyylle tehdä mitään.
Tämä on tilanne maantieliikenteen kohdalla. Tappaminen jatkuu, koska se on viihdettä, ja koska viihde on bisnestä.
Monessa paikassa nettiin tulee niitä mainoksia, joista tietokoneen nettihistorian perusteella järjestelmä päättelee sinun olevan kiinnostunut. Minulla esim. vilisee tällä hetkellä Scandinavian outdoorstoren mainokset monissa yhteyksissä. Yhtään urheiluautomainosta en ole nähnyt ties miten pitkään aikaan.
Veikkaankin SO selaushistoriasi olevan syynä tilanteeseen, josta moitit yhteiskuntaa. Vaikka autojen suorituskyky on huippunopeuden ja monesti myös kiihtyvyyden suhteen täysin ylimitoitettu, eikä moni toimittaja koeajojen yhteydessä malta pitää asiallista etäisyyttä tehtaan markkinointiorganisaatioon, en ole huolissani markkinoinnista. Olen huolissani siitä, miten helppoa on ohjata netin avulla kansakunnan ajattelua ja päätöksentekoa demokraattisessa yhteiskunnassa omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Siinä ei ole kyse yksittäisten yritysten mainonnasta, vaan paljon suuremmista voimista. Siksi yhteiskunnan pitää pyrkiä kasvattamaan kansalaisten vastustuskykyä tällaista toimintaa kohtaan.
Tämän keskustelun alapuolellakin on ohjattu mainosikkuna. Minulla siinä näkyy paikallisen autoliikkeen vaihtoautotarjontaa kehuva mainos. Tuo liike ei taatusti ole ostanut sellaista mainostilaa TM:n sivulta, että mainos näkyisi kaikille. Se siis tunnistaa sijaintini ja sen, että suunnittelen autoni vaihtoa. Mutta edelleenkään urheiluautoja ei noissa mainoksissa näy.
Pitää siis tunnistaa nämä ilmiöt, jotta niitä voi vastustaa. Sinisilmäinen ei pidä olla, koska myös kuluttajan asialla olevana itseään markkinoiva(!!!) TM rahoittaa toimintaansa tällaisella vaikuttamisella.
Miksi SO vierailet sivustoilla, joiden edustamia tuotteita pidät vahingollisina? Salaatko itseltäsi haaveen tehokkaasta urheiluautosta ja noin skitsofreninen tilanne purkautuu tälle palstalle tuottamina kirjoituksina? Minusta sinun kannattaa istua hetki paikoillaan ja jutella rauhassa itsesi kanssa.
Nyt kun kävin välillä muualla, tuo mainos hävisi. Harkittua on siis kilpailu meidän sieluista. Eikä tosiaan helpota TM:n työtä, kun yrittävät rakentaa käyttäjän näkökulmasta katsottuna toimivaa sivustoa. Nyt sitä ohjataan monimutkaisen analyysin tuloksena saatavalla tiedolla, joten en yhtään ihmettele sivuston takkuamista ja latautumisen hitautta.
Noissa mainoksissa lienee kuitenkin kyse siitä että lehdet antavat sen mainostilan jota eivät ole itse myyneet suoraan, Googlen välitettäväksi joka taas täyttää tilan heiltä ostetuilta mainospaikoilta.
Mainostaja voi säätää mainosten näkymistä sivuston aihealueen mukaan, ja valita medioita. Mainostaja voi myös säätää kuinka usein samaa mainosta näytetään yhdelle henkilölle. Google myös tietää mm. selaushistoriasi, hakuhistoriasi, sijaintitietosi ja -historiasi, gmailisi sisällön ja miljoona muuta asiaa joilla mainosnäyttöjä voidaan optimoida. Mainostaja voi myös hyödyntää re-marketingia, eli käytyäsi jonkun firman sivuilla näet sitä koskevia mainoksia siellä täällä, vaikka Iltalehden etusivuilla. Siksi voit nähdä iltapäivälehden etusivulla kyläkauppiaasi mainoksen, tai jonkun ammattiisi liittyvän firman mainoksen jonka ei taatusti kannata ostaa iltapäivälehden tämä mainostilaa massamarkkinoille.
TM ei tuota optimointia tee, sen tekee Google. Analytiikka ei hidasta sivua nimeksikään, eikä varsinkaan kuormita serveriä joilla TMn sivua pyöritetään.
SO: "Miksi autojen pitää kulkea 200 kilometriä tunnissa, kun niillä saa ajaa korkeintaan 120 kilometriä tunnissa."
Suomi on aika pieni valtio. Keski-Euroopassa missä autoja myöskin suunnitellaan ja valmistetaan saa ajaa niin kovaa nopeutta kuin haluaa Saksan moottoriteillä, ja koska maiden rajat EU:ssa ovat muodollisia ei hollantilaisille tai tsekkiläisille vapaa nopeus ole vieras käsite.
Omiin tekemisiinsä voi vaikuttaa, toisten valintoihin ei juuri muutoin kuin omalla esimerkillään.
Asiaa auttaa, jos ottaa selaimessa käyttöön AddBlockerit.
Ei taida esim. TM vaikuttaa siihen, näkyykö jotain mainoksia vai ei. Google lisää sinne muuten vaan.
Googlelta voi ostaa mainoskampanjoja, että esim. jos käyt jollain sivustolla, sinun koneen tunniste otetaan talteen ja sitten, jos käymäsi sivuston haltija on ostanut mainospaketin, selaimellesi avataa ao. mainostajan ilmoituksia tietyin väliajoin.
Ainakin Samsungin laitteissa voi käyttää Samsungin internet-selainta, johon saa tehokkaita AddBlockereita. Esim. TM:n keskustelupalstalla minulle ei tule yhtä ainutta lisättyä mainosta.
Samantekevää, kuka tuota systeemiä pyörittää. TM kuitenkin sellaisen mainospaikan sivustolleen on järjestänyt. Nopeudesta en muuta tiedä kuin että se on viimeinen asia, mikä sivulla valmiiksi latautuu. Ja kun noita kuvia yksitellen sivulle tulee, hyppii sivu ylös alas kuvien aukeamisen tahdissa.
Tämä kaikki on kuitenkin keskustelussa olevan asian kannalta joutava yksityiskohta. Oleellista oli se, mihin SO2001 kommentissaan tarttui. Ja todennäköistä on, että hänelle valikoituu tällaisen järjestelmän ohjamana nuo moittimansa urheiluautomainokset. Syy olisi kiva tietää.
Scandinavian outdoorstore, telttoja + makuualustoja. Ei vieläkään urheiluautoja.
TeeCee on vuosien ajan kirjoittanut, että tiede on milloin sitä mieltä ja milloin tätä mieltä. Seuraavassa on keskustelusta poimittuja esimerkkejä:
"Tiede on sitä mieltä että myös nopeus on suuri liikennekuolemien taustatekijä."
"Jotkut pitää tätä sattumana, tiede taas on sitä mieltä, että asioilla on yhteyttä."
"Tervo on nopeuden vaikutuksista eri mieltä kuin tiede, jolloin pihalla on joko hän tai tiede. Minusta on loogisempaa olettaa, että se on Tervo joka on pihalla."
Tämän päivän Yle Uutisissa oli mielenkiintoinen artikkeli, jossa haastateltiin yhtä Euroopan tunnetuimmista tiedemiehistä, Cernin entistä pääjohtajaa, professori Rolf-Dieter Heueria. Katsotaanpa mitä hän sanoo. Seuraavat lainaukset on poimittu haastattelusta:
Totuutta ei ole, muistuttaa Suomessa vieraillut Group of Chief Scientific Advisors eli "korkean tason ryhmän" puheenjohtaja Rolf-Dieter Heuer.
Heuer siis painottaa, että tieteessä totuutta ei ole olemassakaan. Pelkästään tutkimusteknologia mahdollistaa jatkuvasti yksityiskohtaisempaa tietoa, joka kumoaa vanhaa.
Heueria ei vaivaa, että tutkijat päätyvät ristiriitaisiin tuloksiin. Se on inhimillistä. Se häntä vaivaa, että tutkimukset eivät pysy tasapainossa, vaan jotkut tulokset saavat kohtuuttomasti painoarvoa. Ja se häntä vaivaa, että muut tutkijat eivät silloin avaa suutaan.
– Suuri yleisö ei tiedä, mikä on oikein. Sitten etsitään ne faktat, jotka sopivat kullekin parhaiten. Tieteen pitäisi paremmin tehdä selväksi, ettei jostakin tutkimustuloksesta ole olemassa absoluuttista varmuutta. Eihän sataprosenttista varmuutta ole mistään. Sitä ei voi vaatia tieteeltäkään.
...
Tässä tullaan siihen, mitä minäkin olen kirjoituksissani esittänyt. Tiedettä voidaan käyttää politiikan teon apuvälineenä. Poimitaan tieteestä ne asiat, jotka tukevat omaa poliittista agendaa, ja jätetään huomioimatta ne asiat, jotka eivät tue. Ja näin voidaan sanoa, että tiede on sitä mieltä, mitä minäkin. Lopputulos muuttuu sen mukaan, miten suuri painoarvo erilaiselle tiedolle annetaan. Saman tiedon perusteella voidaan päätyä erilaisiin poliittisiin johtopäätöksiin. Onhan poliittisilla puolueillakin samat tiedot käytettävissään. Silti yksi päätyy yhdenlaisen politiikan kannattajaksi ja toinen toisenlaisen. Miksi näkemyksien liikenteestä pitäisi olla samanlaisia, kun ne eivät ole samanlaisia muillakaan elämänalueilla. Miksi liikenne on joidenkin mielestä asia, josta ei voi olla olemassa erilaisia mielipiteitä, vaan on pelkästään oikeita mielipiteitä ja vääriä mielipiteitä.
Haasteita tuossa aiheuuttaa se, että sellainen kaasuläpän raotus, jolla moottori pyörii 1500 rpm isoimmalla vaihteella, saa koneen jo huutamaan tyhjäkäynnillä. Mietin vain sitä, että mitenhän vaihteiden vaihtaminen onnistuu koneen huutaessa mahdollista rajoitinta vasten.
Siis käsikaasu vai manuaalinen rikastin?
"Siis käsikaasu vai manuaalinen rikastin?"
Käsikaasu. Ei taitaisi ryypyllä saada kierroksia sopivaksi lämpimällä koneella. Auto k.o. tapauksessa oli 70-luvun lisenssi-Fiat (Producido en España).
Ollaanko tässä yllyttämässä kokeilemaan :-)
Auto ei ole arkisin paikalla, koska on tämän kesän taas aktiivikäytössä, mutta NHB:n kuvaama juttu pitää tietenkin ottaa huomioon, ja kaupunkiajosta on odotettavissa äärimmäisen kömpelöä, mutta eiköhän sieltä sellainenkin asetus löydy, jolla ajaa mieluummin hitaasti kotiin kuin odottelee tien päällä keskellä yötä. Mietin itsekin samaa, että kuinka alas joutuu vaihtamaan noustakseen jyrkimmät mäet? Rajoitin on tietenkin mukana, mutta eihän konetta tarvi 6000 kierroksen "tyhjäkäynnillä" yrittääkään ajaa. Saman koneen kaasutinversiota on ajettu uutenakin kylmäkäynnistyksen jälkeen 2000 kierroksen tyhjäkäynnillä. M46 synkrot toimivat aina hitaasti, mutta ei tuo tyhjäkäynti vielä vaihtoja estä. Kokeilisin ehkä paikallaan n. 1500 - 2000 kierroksen nopeutta ja katsoisin millaista kyytiä sillä tulee? 1000 kierrosta nelosella vie teoriassa neljääkymppiä, mutta niin pienellä käyntinopeudella voi ajaa vain kahdella pienimmällä vaihteella. Jos ajossa saisi kiepoikellon 1500 kohdalle, olisi vaihteet nelosta myöden köytettävissä ja tuo on ylivaihteen kytkemisen raja todellisen 70 km/h tienoilla, joten alamäessä saattaisi olla käyttöä sähköviitosellekin?
Vaihtoehtona tulee mieleen teoreettinen sukkahousuniksi, jossa haarakiila vedetään kaasurullan ympäri, pujotetaan molemmat jalkaterät konepellin takareunan alta ja sivuikkunasta konttorin puolelle ja sitten vain vasemman jalan varpaista vetäen lisää vauhtia ja oikean jalan varpaista pois?
Tämä on vain idean asteella, mutta tuon nopealla tyhjäkäynnillä ajamisen odotan onnistuvan ihan väistämättä. Hommaa voisi ehkä vielä helpottaa ruuvaamalla saman tien KE-Jetronicille lisää evästä tyhjäkäynnillä, mutta silloin joutuu jo kääntää kahta (hyvin näkyvillä olevaa) eri ruuvia.
TeeCee: Mutta ihan vaan keskustelun vuoksi voisit kirjoittaa näkyviin pohdiskeluasi siitä, mitä liikenteen uhrimäärään vaikuttaisi, jos ihmiset tietäisivät, ettei poliisi ei lähde takaa-ajoon kunhan vaan ajaa riittävän kovaa.
Tavoitteen pitäisi olla se, että maanteillä ei ajeta mitään hurjia kuolemanralleja, jotka vaarantavat sivullisten ihmisten turvallisuuden.
Ihmisten tietoisuus siitä, että poliisia ei kannata paeta, koska poliisi lähtee perään ja saa kiinni, todennäköisesti saa monet luopumaan pakenemisesta. Mutta se ei saa kaikkia luopumaan pakenemisesta, kuten lukuisista aihetta käsittelevistä uutisista näemme. Osa humalaisista ja huumeiden vaikutuksen alaisina ajavista sekä mielenterveyden ongelmista tai muista ongelmista kärsivistä ei välttämättä ajattele järkevästi ja mieti asioita loppuun asti. Muutamat lähtevät ajamaan pakoon. Tämä tulee olemaan tilanne, vaikka liikennepaosta määrättäisiin elinkautinen tai kuolemanrangaistus. Aina on joitakin, joita mitkään rangaistukset eivät saa luopumaan aikeistaan.
Ellei ajattelutapaa muuteta, nykyinen käytäntö hurjine takaa-ajoineen ja kuolonuhreineen ja iltapäivälehtien lööppeineen tulee jatkumaan hamaan ikuisuuteen. Käsitykseni mukaan suuri enemmistö suomalaisista on tyytyväinen nykyiseen käytäntöön. Myöskään poliisin suunnasta ei ole näkynyt viestejä, että takaa-ajoista pitäisi päästä eroon. Näin ollen ei ole mielestäni väärin sanoa, että suomalaiset hyväksyvät vallitsevan asiantilan.
Kuulun siihen pieneen vähemmistöön, joka ei ole tyytyväinen asioiden tilaan. Haluaisin, että hurjat takaa-ajot loppuisivat, koska ne vaarantavat sivullisten hengen ja terveyden. Minun mielestäni tämä on täysin oikeutettu toive.
Mikä olisi vaihtoehto?
Ensinnäkin pitää kysyä sitä, miksi autojen pitää kulkea 200 kilometriä tunnissa, mikä on arvioitu aiemmin mainitun pakoauton nopeudeksi ennen törmäystä. Eihän Suomessa saa millään julkisella tiellä ajaa kuin korkeintaan 120 kilometriä tunnissa. Eikö liikenneturvallisuus paranisi jo sillä, että autoihin asennettaisiin nopeudenrajoitin, joka säätäisi maksiminopeudeksi esimerkiksi 140 kilometriä tunnissa? Siinä olisi jo vähän ylinopeuden varaakin. Kaikkein hurjimmat ja vaarallisimmat nopeudet kuitenkin estettäisiin.
Tekniikka on jo nykyisin niin pitkällä, että autoihin voitaisiin asentaa lisälaite, jonka avulla poliisi voisi kauko-ohjaimella pysäyttää auton. Ei tarvittaisi mitään takaa-ajoa.
Jos tavoitteena olisi takaa-ajojen lopettaminen, ja keinoja siihen etsittäisiin aktiivisesti, takaa-ajot saataisiin loppumaan seuraavien 10-20 vuoden aikana. Tärkeimpiä keinoja olisivat erilaiset tekniset menetelmät, joita edellä jo hahmottelin. Varmaan olisi muitakin kuin nuo mainitsemani.
Mutta kuten sanottu, keinoja takaa-ajojen lopettamiseksi ei etsitä. Arvelen tietäväni syytkin. Koska tämän foorumin kirjoittajat todennäkäisesti tietävät jo, mitä arvelen, en enää viitsi mainita asiaa.
Seuraavaksi kaasuvaijerikysymykseen.
Tuossa nimenomaisessa tapauksessa, johon kertomukseni perustui, auto oli Peugeot 205 Diesel. Se kulki tyhjäkäynnillä sen verran hyvin, että pääsimme “nilkuttamaan” lähimpään taajamaan, josta ostimme Citymarketista pyykkinarua eli muovipäällysteistä vaijeria. Kiinnitin vaijerin pään kaasuvivustoon ja vedin toisen pään nokkapellin raosta ja sivuikkunan raosta sisälle autoon. Tämän järjestelmän avulla sain käytettyä “käsikaasua”. Viritelmä oli todennäköisesti laiton kuin mikä, mutta en välitä laista, kunhan en jää kiinni, ja kunhan laittomasta toiminnasta ei aiheudu kenellekään haittaa tai vaaraa. Opin varsin nopeasti käsikaasun käytön, joten uskon, ettei kukaan ollut vaarassa. Totuin siihen itse asiassa niin hyvin, että ajelin sen avulla useita viikkoja ennen kuin sopivassa tilaisuudessa vaihdoin uuden kaasuvaijerin.
Kun nyt muistelen, niin tuo ei ollut ainoa kerta, jokin auton vaijeri on katkennut. Ensimmäinen kokemukseni tästä on kuorma-automatkalta Ruotsiin, jolla olin mukana 13-vuotiaana. Scania-Vabiksen kaasuvajeri katkesi yöllä. Kuljettaja viritti tyhjäkäyntiä kovemmalle jollakin rautalangalla tai vastaavalla, ja niin pääsimme ajamaan satamaan. Autossa ei ollut perävaunua eikä kovin raskasta lastia.
Perusidea kaasuvaijereiden katkeamisten yhteydessä - mikäli tyhjäkäynti ei ole riittänyt - on ollut kaasun säätäminen suuremalle jollakin viritelmällä kuten rautalangalla tai vaikka kengännauhalla, mitä nyt on sattunut löytymään.
Kytkinvaijerin katkeaminenkaan ei estänyt ajamista. Auto (Opel Rekord vm. 1969) oli vain startattava käyntiin vaihde päällä. Sen jälkeen vaihtaminen onnistui ilman kytkintäkin. Risteykset olivat hankalia, mutta onneksi niitä ei ollut monta, eikä niissä tarvinnut pysähtyä.
Edellä mainitusta Peugeot 205:stä katkesi kerran kytkinvaijeri niin, että vaijerin pää pongahti jäähdyttimen kennoon tehden siihen reiän. Tällöin ei enää selvitty vippaskonsteilla, vaan edessä oli korjaamoreissu.
Miksi esitin kysymyksen kaasuvaijerin katkeamisesta, joku ehkä miettii. Syy oli se, että eräällä toisella foorumilla keskusteltiin naisten ja miesten innovatiivisuudesta teknisissä asioissa. Esitin siellä tämän saman kysymyksen nähdäkseni millaisia ratkaisuja naiset tämän tyyppisissä tilanteissa keksisivät. Vastaus oli, että he kävelisivät parikymmentä kilometriä lähimpään taajamaan ja etsisivät sieltä apua. Vaijeri olisi katkennut kahdeksalta illalla, joten kävelijä saapuiai taajamaan vasta yhdentoista jälkeen illalla. Normaali kävelyvauhtihan on noin kuusi kilometriä tunnissa. Ajattelin, että harva mies vastaisi tuolla tavalla. Useimmat miehet sentään yrittäisivät keksiä jonkin ratkaisun ennen kuin lähtisivät kävelemään. No, eipä täällä kävelyä kukaan ehdottanut.
SO2001: Eikö liikenneturvallisuus paranisi jo sillä, että autoihin asennettaisiin nopeudenrajoitin, joka säätäisi maksiminopeudeksi esimerkiksi 140 kilometriä tunnissa?
Eipä juuri, mutta jos annat vakuutusalennuksen tai veroalennuksen, niin saat toki säätää minun autoni juuri tuolla tavoin.
Ilmaiseksi en päästä ohjaamon CAN-väylälle ulkopuolisia ropeloimaan.
SO2001: Useimmat miehet sentään yrittäisivät keksiä jonkin ratkaisun ennen kuin lähtisivät kävelemään
Kyllähän tämä vielä kokeiltavaksi menee ilman muuta :-)
TeeCee: ”Mutta ihan vaan keskustelun vuoksi voisit kirjoittaa näkyviin pohdiskeluasi siitä, mitä liikenteen uhrimäärään vaikuttaisi, jos ihmiset tietäisivät, ettei poliisi ei lähde takaa-ajoon kunhan vaan ajaa riittävän kovaa.”
SO2001: ”Tavoitteen pitäisi olla se, että maanteillä ei ajeta mitään hurjia kuolemanralleja, jotka vaarantavat sivullisten ihmisten turvallisuuden.”
Tavoitteen pitäisi olla, että liikenteessä kuolee ja vammautuu mahdollisimman vähän ihmisiä ilman, että liikenne lakkaa toimimasta yhteiskunnan tarvitsemalla tavalla. Et käsitellyt ollenkaan pyytämääni asiaa, eli mitä liikenteen uhrimääriin vaikuttaa jos poliisit eivät ajaisi rattijuoppoja ja muita rikoksista epäiltyjä kiinni vaan antaisi heidän vapaasti poistua paikalta.
TeeCee: "Et käsitellyt ollenkaan pyytämääni asiaa, eli mitä liikenteen uhrimääriin vaikuttaa jos poliisit eivät ajaisi rattijuoppoja ja muita rikoksista epäiltyjä kiinni vaan antaisi heidän vapaasti poistua paikalta.
Ehkä TeeCee voisi itse ensiksi vastata esittämäänsä kysymykseen. Vastausta odotellessa kommentoin kysymystä arvelemalla, ettei kukaan tiedä tarkkaa vastausta.
Huomautan myös, että en ole ehdottanut käytäntöä, jossa rattijuopot ja muut rikoksista epäillyt saisivat vapaasti poistua paikalta. Sen sijaan esitin, että poliisiautoissa olisi laitteet, joilla pakenemista yrittävän auton saa pysäytettyä. Lisäksi esitin, että muutos tapahtuisi vähitellen niin, että tietyn ajan kuluessa takaa-ajoista luovuttaisiin.
Tietoisuus siitä, että poliisi lähtee ajamaan takaa eikä luovuta, saa jotkut pakenemista ajattelevat luopumaan ajatuksesta. Tämä kai on ajatus, millä takaa-ajoja puolustetaan. Mutta toisaalta tietoisuus, että poliisi ei luovuta, vaikka mikä olisi, saa myös pakenemaan lähteneet jatkamaan hurjaa ja vaarallista pakoa, vaikka poliisi ei enää ajaisikaan heitä takaa. Pelkkä tietoisuus poliisin periksiantamattomuudesta saa pakenijat ajamaan epätoivoisemmin ja vaarallisemmin.
Eivät kaikki pakenemaan lähteneet ole rattijuoppoja tai huumekuskeja, jotka ajamisellaan tappaisivat välittömästi jonkun, jos poliisi ei aloittaisi äärimmäisen vaarallista takaa-ajoa heidän estämisekseen.
Pakenijoissa on autovarkaita ja muita tyyppejä, jotka eivät muodosta mitään uhkaa yleiselle liikenneturvallisuudelle - paitsi silloin, kun he pakenevat poliisia kahdensadan kilometrin tuntinopeudella.
Poliisi ajoi takaa autovarasta, sivullinen kuoli.
https://www.bbc.com/news/uk-england-birmingham-45003279
USA Today -lehti:
"High-speed police chases have killed thousands of innocent bystanders"
https://eu.usatoday.com/story/news/2015/07/30/police-pursuits-fatal-injuries/30187827/
Minun mielestäni sivullisten ihmisten kuoleminen ja vammautuminen viranomaistoiminnan seurauksena ei ole hyväksyttävää. Näin ei tarvitsisi olla. Yleisen ajattelutavan pitäisi vain muuttua, jotta ihmisten teurastaminen maanteillä ja muualla lopppuisi. Valitettavasti en usko siihen, että ajattelutapa tulisi lähiaikoina muuttumaan.
Maanteiden hurjat takaa-ajot ovat medialle merkittäviä uutisia ja viideohjelmien aiheita. Media saa niiden ansiosta tuloja. Media puolestaan ohjailee yleistä mielipidettä. Median taustalla verhojen takana naruista vetelee poliisi, joka on median tärkein yksittäinen uutislähde ja siten tulojen tuoja. Poliisi puolestaan ei halua luopua saavutetusta edustaan eli "licence to kill" -tyyppisestä ihmisuhreja aiheuttavasta riehunnasta maanteillä. Katsovathan poliisitkin tosi-TV:tä ja aivopesevät sitten itseään. Samoin katsovat tulevat poliisit. Mitään muutosta tässä asiassa ei ole siten näkyvissä. Viattomien ihmisten kuolemia aiheuttava hulluuden kehä pitäisi saada katkeamaan. Teknisesti se ei olisi mikään ongelma. Asenteet ovat varsinainen este muutoksille.
Tulevaisuuden autoissa voisi olla pankkiautomaatin tyyppinen paikka ajokortille. Auto liikkuisi ainoastaan silloin, kun korttipaikassa olisi voimassa oleva ajokortti. Poliisi saisi etälukulaitteella tiedon kaikista autoista ja niitä kuljettavien ajokorteista. Jos joku lähtisi pakoon, poliisi näkisi saman tien pakenijan henkilötiedot. Seuraukset tulisivat myöhemmin. Tietenkin korttipaikassa voisi olla väärän ihmisen ajokortti, mutta tämä voitaisiin estää kasvot tunnistavalla kameralla ja sormenjälkiskannerilla.
Nykyisinkin poliisi näkee pakenijan todennäköiset henkilötiedot rekisterinumeron perusteella, mutta auto voi olla varastettu, tai sitä voi ajaa muu henkilö kuin omistaja. Aika hyvin kuljettajan jäljille kuitenkin päästään. Joten pakeneminen on useimmissa tapauksissa turhaa.
Tekniikka kehittämällä ja jo olemassa olevaa tekniikka soveltamalla voitaisiin estää rattijuopumukset ja törkeät ylinopeudet ja monet muut liikenneturvallisuutta vaarantavat asiat. Näitä ratkaisuja ei kuitenkaan ole valittu, tai mikäli on, niitä otetaan käyttöön hyvin hitaasti. Olen kertonut käsitykseni syistä.
SO2001:
Tekniikka kehittämällä ja jo olemassa olevaa tekniikka soveltamalla voitaisiin estää rattijuopumukset ja törkeät ylinopeudet ja monet muut liikenneturvallisuutta vaarantavat asiat. Näitä ratkaisuja ei kuitenkaan ole valittu, tai mikäli on, niitä otetaan käyttöön hyvin hitaasti.
Missäköhän niitä olisi valittu? Oletko miettinyt, miksi tekniikan soveltaminen on hidasta? Tai miksi tuollaisia sovellutuksia ei ole valittu käyttöön?
Ei tuollaisten keksiminen ole kovin vaikeata sinänsä, pitää miettiä syitä, millä käyttöönottoa edistettäisiin.
Mutta onneksesi tekniikka on kohta vielä pidemmällä, ennen kuin edes huomaat: auto ajaa itse itseään! Sille pitää ennen sammumistaan muistaa sanoa vain osoite, johon pitää ajaa. Sitten voi tipahtaa penkille nukuksiin, tai torkkua niin kuin taksin kyydillä. Sellaista kyydissä olijaahan ei voi enää edes sanoa rattijuopoksi, eihän? Eikä robottiauto taatusti lähde karkuun ketään, tai mitään, se vain ajaa tasaista robottiautojen sallittua nopeutta.
SO2001: Mitä foorumin kirjoittajat tekisivät, jos he olisivat jonkun läheisensä (lapsensa, miehensä, vaimonsa, äitinsä, isänsä ym.) kanssa illalla kahdeksan aikaan ajamassa jostakin periferiasta Helsinkiin, ja auton kaasuvaijeri katkeaisi kesken matkan
Seittenneliskanttinen palasi ainakin hetkeksi kotiin, joten epätieteellinen eksperimentti on toteutettu.
Aiemmin arvioimani 1500 kierroksen tavoite johtaa perin hitaaseen etenemiseen ja hentoiseen vetoon ylämäessä, joten nokitin tavoitteeseen ajaa 2000 kierroksella, jolla mennään nelosvaihteella 60 km/h todellista. Ylämäet hidastavat menoa, mutta vääntöä riittää tuolla käyntinopeudella jo varsin hyvin. Loivassakin alamäessä voi napsautta Laycockin ylivaihteen päälle, jolloin vauhtia saa noin 70 km/h, mutta vähäinenkin ylämäki vaatii ylivaihteen pudottamisen pois. Ylivaihdetta voi käyttää kytkimeen koskematta, ja etenkin tällaisissa pehmeissä vaihdoissa veto päällä vaihto ei tuhoa jarrupantoja kohtuuttomasti, joten sen myös raskii tehdä.
Kytkin pohjassa kone kiekuu noin 2600 - 2800 RPM. Manuaalivaihteiston synkrot selviävät vaihdoista tuolla käyntinopeudella. Kovin taitamattomilta ne vaihdot kuulostavat, mutta mieluummin ajan kotiin tuolla tavoin kuin kävelen tai odotan raatoautoa tien laidassa.
Isompi ongelma taitaisi tulla automaatin kanssa, jos yrittäisi survoa vaihdetta D-asentoon moottorin kiertäessä turbiinin stall speedillä?
Nykyautolla tuota ei tarvitse edes kokeilla, koska konepellin alta ei löydy kaasuvaijeria, ei olemattoman vaijerin karkeasäätöä, eikä tyhjäkäynnin hienosäätöä. Bittiautojen ongelmat ja niiden ratkaisut ovat erilaisia.
Väistätkö rampista tulijaa? Siitä voi räpsähtää rikesakko.
....sanoo siis Iltalehden juttu. Täällä on aihetta sivuttu joskus.
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/201808212201149963_oa.shtml
Miksiköhän johtaja Pasterstein ei muotoillut lausuntoaan siten kuten se on kirjoitettu? Asetuksen teksti on "eniten oikealla olevalla vapaalla ajokaistalla", miksi hän jätti "vapaalla" sanomatta?
Minä ainakin annan tietä tielle liittyjille, koska tämä on kohteliasta ja se sujuvoittaa liikennettä. Enemmän vaaraa syntyisi siitä että toinen auto jäisi pysähtyneenä kiihdytyskaihdan (rampin kiihdytyskaista) loppuun ja yrittäisi sieltä tunkea taas liikennevirtaan.
Toki vasemman kaistan tulisi olla jotakuinkin tyhjä jotta sille voisi siirtyä tilan antamisen tarkoituksessa.
Taas kirjoitellaan kuin liikenne olisi ihannetilannetta, jossa liikkeellä on tuossa tapauksessa vain H-G ja rampilta tulija. Ja sitten ollaan niin kohteliasta ja sujuvaa. No mikäs siinä, usein tilaa on tuollaiselle toiminnalle. Sujuvuus on tuossa oletus ja extrana tulee jonkin sortin kohteliaisuus. Niitä seikkoja, joilla tuollainen kyseenalaistetaan ja jutun mukaisesti lakiin nojaten, ei sitten tarvitse edes miettiä. Mutta niistähän jutussa oli juurikin kyse pohjimmiltaan.
Heinz-Guido:
Minä ainakin annan tietä tielle liittyjille, koska tämä on kohteliasta ja se sujuvoittaa liikennettä.
Tielle liittyväkö ei voi, tai pitäisi siis omasta näkökulmastaan vaikuttaa kohteliaisuuksiin tai sujuvoittamiseen mitenkään?
Enemmän vaaraa syntyisi siitä että toinen auto jäisi pysähtyneenä kiihdytyskaihdan (rampin kiihdytyskaista) loppuun ja yrittäisi sieltä tunkea taas liikennevirtaan.
Minusta tuollainen olisi aika huono suoritus liittymästä tulevalta. Hänellä kuitenkin on edelleen ne varsinaiset velvollisuudet, kuten jutussa kerrotaan. Mitä tuollainen kuski voisi tehdä toisin?
Tilanne on mahdollinen muuten 2-kaistaisella tielläkin, niillekin tullaan liittymistä ramppeineen. Miten sinä sitten toimit (ei-ideaalitilanne tuokaan siis)?
Toki vasemman kaistan tulisi olla jotakuinkin tyhjä jotta sille voisi siirtyä tilan antamisen tarkoituksessa.
Sinulla ei ilmeisesti olisi siis vaihtoehtoisia tapoja, jos tuo jotakuinkin tyhjä ei toteudu? Mitä sillä sitten tarkoitatkaan, se on hyvin venyvä käsite...
No, veikkaisin että tottakai sinä hidastaisit päästääksesi liittyjän, jos vasemmalla kaistalla näet autoja, vai mitä? Ehkä seisauksiin asti, joten miten varmistat takanatulevien sujuvan ajon ja turvallisuuden myös?
Ajan itse päivittäin pk-seudun tietä, jossa töistäpaluumatkalla ajan 4-kaistaista päätietä, motariksi rinnastettava siis. Yhdessä kohtaa on iso liittymä, josta ruuhka-aikaan on paljon tulijoita päätielle. Vasen kaista on koko pituudelta täynnä autoja, samoin oikea kaista näkyvillä olevalta pituudeltaan. Emme yleensä aja rajoitusnopeutta ja joskus taidetaan pysähtyäkin odottamaan..jotakin siellä edessä.
Mutta yksi seikka, joka pysäyttää oikean kaistan liikkumisen on myös nämä eräät liittymästä tulevat! Ko. liittymässä olisi sitä kiihdytyskaistaa toista kilometriä ja se on yleensä aivan tyhjänä. Miksikö? No siksi, että hyvin monet liittymästä päätielle tulevat olettavat juurikin, että hainzguidot joustelee turvallisuuden ja kohteliaisuuden nimissä - oletuksena päästävät heidät heti, kun katkoviiva alkaa päätien jonoon mukaan.
Kuten ruuhkissa ajavat tietävät, jonojen turvaväli on harmittavan lyhyttä (se on toinen juttu). Tämä liittymästä tuleva ja kohteliaisuuksia joustavuuden ja sujuvoittavuuden nimissä edellyttävä laittaa siis vilkun vasemmalle ja pysähtyy odottamaan vuoroaan. Samalla hän pysäyttää aina muut takana rampissa tulevat, joista monet voisivat toimia paremmin tilanteessa, mutta eivät vaan voi. Ja heti pian sen jälkeen päätiellä ajavat, ne joilla ei varsinaisesti ole väistämisvelvollisuutta edes, saati että kaistaa vaihtamalla edistäisi mitään (päinvastoin!). Muuten siinä kohtaa olisi vaikea leikkiä sujuvoittajaa ja kohteliasta jos ajaa päätietä tässä rajakohdassa. Leikillisesti voisi sanoa siis, että "kaikki seisovat" tuollaisen takia.
Mikä olisi vinkkini? Sen sijaan, että liittymästä päätielle tuleva vaatisi (näin voidaan sanoa) paikkaa heti pääjonoon, tämä voisi ottaa vauhtia toista kilometriä ja pujahtaa jossakin sen varrella liikkeessä jonoon. Koska edettyään sinne asti päätien jono on jo paremmassa vauhdissa muutenkin usein ja välit ovat pidentyneet luontaisesti. Sitä sanotaan vetoketjuksi, mutta kun sen tekee hyväksikäyttäen kiihdytyskaistan vauhdinottomahdollisuutta, se on oikeasti sujuvaa. Tai olisi siis.
Eli tuo sujuvoittaminen toteutuu, jos liittymään tulija sovittaisi nopeuden päätien jonoon, eikä pysäytä sitä, edes mateluvauhdista. Turvallisuus toteutuu siinä kohtaa, kun rajakohdassa ei tule peräänajoja niin usein kuin nyt oikeasti tapahtuu, siinä 100m sisällä, koska päätiellä vähän niin kuin joutuu olemaan "kohtelias". Muuten tuo kohteliaisuus toteutuisi nimenomaan liittymästä tulijan osalta, koska se osoittaisi pelisilmää ymmärtää ruuhkaa, kiihdytyskaistan käytön osaamisen ja estäisi tökerön "mätuun nyt tähän väliin - anna tilaa" -tunkemisen.
Tuo minun on tietysti toisen ääripään esimerkki, siihen verraten jonka H-G esitti, mutta kun niiden liikennesääntöjen on tarkoitus olla samalla tavalla ymmärrettävät ja meidän pitää voida luottaa siihen, että kaikki noudattavat niitä samalla tavalla loogisesti. Sitten on näitä perstuntumalla paremmin ajavia, joiden mielestä voi aina soveltaa: väistän vasemmalle kaistalle, tai ei mun tartte välittää omasta suorituksesta liittymästä tullessani, kun noi väistää. Mikä tie näistä voisi johtaa parempaan lopputulokseen silloin, kun ei ajeta ideaalitilanteessa, vaan ollaan ihan tavallisessa liikenteessä näiden kahden (minun ja H-G:n) esimerkkien välimaastossa? On muitakin mukana liikenteessä, ei kaksin eikä ruuhkassa.
Kuten huomaat H-G, niin yksioikoiset toteamiset omasta paremmuudesta liikenteessä eivät ole läheskään aina mustavalkoisia. Olisiko mitenkään ajateltavissa, että tuon lehden jutun kääntäisi toisinpäin: ei morkata päätiellä väistäjiä, vaan alettaisiin opastamaan aktiivisti liittymästä ajamisen saloja? Silloin ei tarvitsisi edes leikkiä kohteliasta ja sujuvoittajaa (omasta mielestään), vaan liikenne sujuisi ilman kummempia kommervenkkejä muutenkin - ja ihan sen lain hengessä, jos tarkemmin mietit, H-G.
Niinpä, ihan hyviä pointteja Kumppanilta. Pääsääntö on kai se että liikenteessä on voitava luottaa siihen, että kaikki tiellä ajajat noudattavat liikennesääntöjä, jolloin toisten liikennetoimia voi ennakoida.
Pointtini on siinä että niillä jotka tulevat rampista päätielle on usein aika kova vauhti, ihan päätien vauhdin tasoa. Tällaiset autot siis tavallaan puskevat päätielle. Vähintään pitäisi päätiellä ajajan hidastaa jonkin verran jotta liittyjälle jäisi riittävän iso väli johon auto sovitetaan.
Turvaväli on nopeussidonnainen asia. Itse jätän tilaa eteeni, sitä on sen verran että kaistanvaihtaja / tielleliittyvä pääsee siihen. Jos näen että turvaväli menetetään hidastan ennakoiden, tai vaihdan kaistaa vapaalle kaistalle. Oikeanpuoleinen kaista ei ole vapaa jos sinne tulee joku alle 1,5 sekunnin turvavälin päähän minua hitaammalla ajonopeudella.
Vaan koska liikennekulttuurimme on mitä on, niin usein liittymästä voi joku tulla eteeni vaikka takana olisi satoja metrejä tyhjää. Ihan kuten ohituksissa. Vaikka liikenteessä ei olisi kuin kaksi autoa, on liian lyhyt ajoetäisyys (turvaväli) rangaistava teko - eli kaista ei ole vapaa jos siellä on joku liian lähellä. Taulukko 5: PÄIVÄSAKKOJEN MÄÄRÄT AJOETÄISYYSTAPAUKSISSA
https://www.poliisi.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/intermin/embeds/poliisiwwwstructure/40061_Osa_3_taulukot_tieliikennerikokset_01092015.pdf?eadf246cc65bd488
Viime aikojen uutistapahtumista mainittakoon Kalajoen valitettava onnettomuus, josta ilmestyi iltapäivälehdissä uutinen uutisen perään.
Kysyin eräältä lehdessä työskentelevältä, millä perusteella tehdään uusi juttu samasta aiheesta muutaman tunnin välein. Hän kertoi, että toimituksella on kävijälaskuri, johon on määritelty tietty raja sivukäyntejä, jonka ylittyessä tehdään samasta aiheesta uusi juttu. Juttujen tekemistä jatketaan niin kauan kunnes viimeinen uutinen ei enää ylitä edellä mainittua rajaa.
Kalajoen onnettomuus sai toimituksen laskurit vilisemään, ja niinpä lehdet suolsivat uusia uutisia samasta aiheesta melko lyhyen ajan kuluessa. Ja varmaan niitä oli vielä jälkeenkin, kun lopetin aiheen seuraamisen. Ja niitä oli ollut jo ennen sitä.
Sivulla käyntien määrä on perusteena lehden mainoshinnoittelulle, jolle on tietysti muitakin perusteita. Mainossopimukset ovat nykyajan mediassa monimutkaisempia kuin aikoinaan perinteisissä paperilehdissä. Tekniikka on mennyt eteenpäin.
Kun luin iltapäivälehden nettisivulta uutista Kalajoen onnettomuudesta, sivun laidassa olevassa mainosruudussa oli esillä huippunopeita urheiluautoja myyvän liikkeen mainos, jossa oli monia tunnettuja automerkkejä. Joku voisi sanoa, että uutisen sijoittelu oli mauton.
Seuraavassa on tietyltä lyhyeltä aikaväliltä poimittuja Ilta-Sanomien uutisotsikoita:
Poliisi: Kalajoen turma-auton kuljettaja ajoi reilusti yli 150 km/h
4 avointa kysymystä: Nämä asiat ovat yhä hämärän peitossa Kalajoen onnettomuudessa
Kalajoen onnettomuuspaikalle ilmestyi kukkia ja kynttilöitä – ”Eivät auttaneet turvatyynyt määräänsä enempää, vauhti oli varmasti todella kova”
Kalajoen turma on valitettavan tyypillinen nuoren kuljettajan onnettomuus
Ja Iltalehden uutisia:
Kalajoella itkettiin kynttilöiden vierellä - onnettomuuspaikalla useita nuoria
Kalajoen turma-autolla oli nopeutta reilusti yli 150 kilometriä tunnissa - Poliisi pääsee kuulemaan onnettomuudessa henkiin jäänyttä todennäköisesti alkuviikosta
Öinen näky hiljensi Kalajoen turmapaikan naapurissa asuvan Tepon: ”Maantiellä välkkyi sininen hälytysajoneuvojen valomeri”
Kolme nuorta on poissa, suuri suru laskeutui Kalajoelle: ”Täällä kaikki ovat toisilleen tuttuja”
Koskettava tilaisuus Kalajoen uhrien muistoksi - ”Tärkeintä on, ettemme jää yksin surun kanssa”
Nuo poiminnat olivat lyhyeltä ajalta. Uutisia oli ollut jo ennen niitä, ja uutisia oli vielä niiden jälkeenkin.
Media kertoi tapahtumasta yksityiskohtaisesti, ja siitä käytiin julkista keskustelua. Oleellisin asia jätettiin kuitenkin käsittelemättä niin kuin aina ennenkin. Miksi autojen pitää kulkea 200 kilometriä tunnissa, kun niillä saa ajaa korkeintaan 120 kilometriä tunnissa ja senkin vain kesäaikaan muutamilla moottoriteillä.
Kansalaisten hallussa olevia aseita kontrolloidaan monin eri säädöksin. Aseiden hallussapidosta, käytöstä ja ominaisuuksista on tarkat määräykset. Tavoitteena on, että aseet eivät aiheuttaisi vaaraa kenellekään.
Kaikkein vaarallisin ja eniten ihmishenkiä vaativa ase, auto, on jätetty vapaasti kenen tahansa saataville. Auton “kaliiberia” ei säädellä mitenkään. Kaikkein tehokkainkin nelipyöräinen ase on vapaasti kenen tahansa ostettavissa, kunhan vain raha riittää. Ja käytettynä niitä saavat nuorisokoplatkin, mikä näkyy lehtien irtonumeromyyntiä lisäävinä surmanuutisina.
Miltä tuntuisi, jos R-kioskilta voisi ostaa täysin vapaasti konepistooleja ja panssarintorjunta-aseita ja ilmatorjuntatykkejä, ja niillä aiheutettuja surmatöitä yritettäisiin ehkäistä sinne tänne asennettujen kameratolppien ja satunnaisten poliisiratsioiden avulla. Lehdet kertoisivat päivittäin uutisia aseilla tehdyistä raaoista surmatöistä ja poliisin hurjista tulitaisteluista aseiden omistajien kanssa. Kenellekään ei tulisi mieleen, voisiko asian juurisyylle tehdä mitään.
Tämä on tilanne maantieliikenteen kohdalla. Tappaminen jatkuu, koska se on viihdettä, ja koska viihde on bisnestä.
Olisikohan poliisien salajuonella jotakin tekemistä asian kanssa?
Monessa paikassa nettiin tulee niitä mainoksia, joista tietokoneen nettihistorian perusteella järjestelmä päättelee sinun olevan kiinnostunut. Minulla esim. vilisee tällä hetkellä Scandinavian outdoorstoren mainokset monissa yhteyksissä. Yhtään urheiluautomainosta en ole nähnyt ties miten pitkään aikaan.
Veikkaankin SO selaushistoriasi olevan syynä tilanteeseen, josta moitit yhteiskuntaa. Vaikka autojen suorituskyky on huippunopeuden ja monesti myös kiihtyvyyden suhteen täysin ylimitoitettu, eikä moni toimittaja koeajojen yhteydessä malta pitää asiallista etäisyyttä tehtaan markkinointiorganisaatioon, en ole huolissani markkinoinnista. Olen huolissani siitä, miten helppoa on ohjata netin avulla kansakunnan ajattelua ja päätöksentekoa demokraattisessa yhteiskunnassa omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Siinä ei ole kyse yksittäisten yritysten mainonnasta, vaan paljon suuremmista voimista. Siksi yhteiskunnan pitää pyrkiä kasvattamaan kansalaisten vastustuskykyä tällaista toimintaa kohtaan.
Tämän keskustelun alapuolellakin on ohjattu mainosikkuna. Minulla siinä näkyy paikallisen autoliikkeen vaihtoautotarjontaa kehuva mainos. Tuo liike ei taatusti ole ostanut sellaista mainostilaa TM:n sivulta, että mainos näkyisi kaikille. Se siis tunnistaa sijaintini ja sen, että suunnittelen autoni vaihtoa. Mutta edelleenkään urheiluautoja ei noissa mainoksissa näy.
Pitää siis tunnistaa nämä ilmiöt, jotta niitä voi vastustaa. Sinisilmäinen ei pidä olla, koska myös kuluttajan asialla olevana itseään markkinoiva(!!!) TM rahoittaa toimintaansa tällaisella vaikuttamisella.
Miksi SO vierailet sivustoilla, joiden edustamia tuotteita pidät vahingollisina? Salaatko itseltäsi haaveen tehokkaasta urheiluautosta ja noin skitsofreninen tilanne purkautuu tälle palstalle tuottamina kirjoituksina? Minusta sinun kannattaa istua hetki paikoillaan ja jutella rauhassa itsesi kanssa.
Nyt kun kävin välillä muualla, tuo mainos hävisi. Harkittua on siis kilpailu meidän sieluista. Eikä tosiaan helpota TM:n työtä, kun yrittävät rakentaa käyttäjän näkökulmasta katsottuna toimivaa sivustoa. Nyt sitä ohjataan monimutkaisen analyysin tuloksena saatavalla tiedolla, joten en yhtään ihmettele sivuston takkuamista ja latautumisen hitautta.
Nyt siihen tuli paikallisen Tokmannin mainos.
Nyt Renault Cliota mainostavan autoverkkokaupan mainos.
Tällaista elämä nettiyhteiskunnassa on.
Noissa mainoksissa lienee kuitenkin kyse siitä että lehdet antavat sen mainostilan jota eivät ole itse myyneet suoraan, Googlen välitettäväksi joka taas täyttää tilan heiltä ostetuilta mainospaikoilta.
Mainostaja voi säätää mainosten näkymistä sivuston aihealueen mukaan, ja valita medioita. Mainostaja voi myös säätää kuinka usein samaa mainosta näytetään yhdelle henkilölle. Google myös tietää mm. selaushistoriasi, hakuhistoriasi, sijaintitietosi ja -historiasi, gmailisi sisällön ja miljoona muuta asiaa joilla mainosnäyttöjä voidaan optimoida. Mainostaja voi myös hyödyntää re-marketingia, eli käytyäsi jonkun firman sivuilla näet sitä koskevia mainoksia siellä täällä, vaikka Iltalehden etusivuilla. Siksi voit nähdä iltapäivälehden etusivulla kyläkauppiaasi mainoksen, tai jonkun ammattiisi liittyvän firman mainoksen jonka ei taatusti kannata ostaa iltapäivälehden tämä mainostilaa massamarkkinoille.
TM ei tuota optimointia tee, sen tekee Google. Analytiikka ei hidasta sivua nimeksikään, eikä varsinkaan kuormita serveriä joilla TMn sivua pyöritetään.
Tällä sivulla esimerkiksi se mainitsemasi Autoverkkokaupan mainos tulee Googlen kautta, kun taas Kärcherin mainos on TMltä ostettua mainostilaa.
SO: "Miksi autojen pitää kulkea 200 kilometriä tunnissa, kun niillä saa ajaa korkeintaan 120 kilometriä tunnissa."
Suomi on aika pieni valtio. Keski-Euroopassa missä autoja myöskin suunnitellaan ja valmistetaan saa ajaa niin kovaa nopeutta kuin haluaa Saksan moottoriteillä, ja koska maiden rajat EU:ssa ovat muodollisia ei hollantilaisille tai tsekkiläisille vapaa nopeus ole vieras käsite.
Omiin tekemisiinsä voi vaikuttaa, toisten valintoihin ei juuri muutoin kuin omalla esimerkillään.
Asiaa auttaa, jos ottaa selaimessa käyttöön AddBlockerit.
Ei taida esim. TM vaikuttaa siihen, näkyykö jotain mainoksia vai ei. Google lisää sinne muuten vaan.
Googlelta voi ostaa mainoskampanjoja, että esim. jos käyt jollain sivustolla, sinun koneen tunniste otetaan talteen ja sitten, jos käymäsi sivuston haltija on ostanut mainospaketin, selaimellesi avataa ao. mainostajan ilmoituksia tietyin väliajoin.
Ainakin Samsungin laitteissa voi käyttää Samsungin internet-selainta, johon saa tehokkaita AddBlockereita. Esim. TM:n keskustelupalstalla minulle ei tule yhtä ainutta lisättyä mainosta.
p.s. minulla siis näkyy vain se Kärcherin mainos
Samantekevää, kuka tuota systeemiä pyörittää. TM kuitenkin sellaisen mainospaikan sivustolleen on järjestänyt. Nopeudesta en muuta tiedä kuin että se on viimeinen asia, mikä sivulla valmiiksi latautuu. Ja kun noita kuvia yksitellen sivulle tulee, hyppii sivu ylös alas kuvien aukeamisen tahdissa.
Tämä kaikki on kuitenkin keskustelussa olevan asian kannalta joutava yksityiskohta. Oleellista oli se, mihin SO2001 kommentissaan tarttui. Ja todennäköistä on, että hänelle valikoituu tällaisen järjestelmän ohjamana nuo moittimansa urheiluautomainokset. Syy olisi kiva tietää.
Scandinavian outdoorstore, telttoja + makuualustoja. Ei vieläkään urheiluautoja.
Ladatkaa Adblock Plus
TeeCee on vuosien ajan kirjoittanut, että tiede on milloin sitä mieltä ja milloin tätä mieltä. Seuraavassa on keskustelusta poimittuja esimerkkejä:
"Tiede on sitä mieltä että myös nopeus on suuri liikennekuolemien taustatekijä."
"Jotkut pitää tätä sattumana, tiede taas on sitä mieltä, että asioilla on yhteyttä."
"Tervo on nopeuden vaikutuksista eri mieltä kuin tiede, jolloin pihalla on joko hän tai tiede. Minusta on loogisempaa olettaa, että se on Tervo joka on pihalla."
Tämän päivän Yle Uutisissa oli mielenkiintoinen artikkeli, jossa haastateltiin yhtä Euroopan tunnetuimmista tiedemiehistä, Cernin entistä pääjohtajaa, professori Rolf-Dieter Heueria. Katsotaanpa mitä hän sanoo. Seuraavat lainaukset on poimittu haastattelusta:
Totuutta ei ole, muistuttaa Suomessa vieraillut Group of Chief Scientific Advisors eli "korkean tason ryhmän" puheenjohtaja Rolf-Dieter Heuer.
Heuer siis painottaa, että tieteessä totuutta ei ole olemassakaan. Pelkästään tutkimusteknologia mahdollistaa jatkuvasti yksityiskohtaisempaa tietoa, joka kumoaa vanhaa.
Heueria ei vaivaa, että tutkijat päätyvät ristiriitaisiin tuloksiin. Se on inhimillistä. Se häntä vaivaa, että tutkimukset eivät pysy tasapainossa, vaan jotkut tulokset saavat kohtuuttomasti painoarvoa. Ja se häntä vaivaa, että muut tutkijat eivät silloin avaa suutaan.
– Suuri yleisö ei tiedä, mikä on oikein. Sitten etsitään ne faktat, jotka sopivat kullekin parhaiten. Tieteen pitäisi paremmin tehdä selväksi, ettei jostakin tutkimustuloksesta ole olemassa absoluuttista varmuutta. Eihän sataprosenttista varmuutta ole mistään. Sitä ei voi vaatia tieteeltäkään.
...
Tässä tullaan siihen, mitä minäkin olen kirjoituksissani esittänyt. Tiedettä voidaan käyttää politiikan teon apuvälineenä. Poimitaan tieteestä ne asiat, jotka tukevat omaa poliittista agendaa, ja jätetään huomioimatta ne asiat, jotka eivät tue. Ja näin voidaan sanoa, että tiede on sitä mieltä, mitä minäkin. Lopputulos muuttuu sen mukaan, miten suuri painoarvo erilaiselle tiedolle annetaan. Saman tiedon perusteella voidaan päätyä erilaisiin poliittisiin johtopäätöksiin. Onhan poliittisilla puolueillakin samat tiedot käytettävissään. Silti yksi päätyy yhdenlaisen politiikan kannattajaksi ja toinen toisenlaisen. Miksi näkemyksien liikenteestä pitäisi olla samanlaisia, kun ne eivät ole samanlaisia muillakaan elämänalueilla. Miksi liikenne on joidenkin mielestä asia, josta ei voi olla olemassa erilaisia mielipiteitä, vaan on pelkästään oikeita mielipiteitä ja vääriä mielipiteitä.