Kameratolppien piti vähentää liikennekuolemia 13 %, mutta ne nousivatkin 2,6 %

35 kommenttia
«1

Mitä ? Eivätkö nämä matemaattiset mallit toimikaan ? Päivän Byrokraatti kertoo tapauksesta jossa lisääntyneellä kameravalvonnalla alennettiin keskinopeuksia kahdella prosentilla. Odotusarvo oli se että liikennekuolemat olisivat laskeneet 13 prosenttia, mutta kävikin niin että kuolemat nousivat 2,6 prosentilla. Miten tämä on mahdollista ?

"Myös liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on livennyt yhteisestä rintamasta julkaisemalla tuoreen tutkimuksen, jonka mukaan kameratolppien perusteluna käytetty teoreettinen malli ajonopeuksien merkityksestä turvallisuuteen olisikin täysin virheellinen.

Tämän, niin sanotun eksponenttimallin mukaan kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrän olisi pitänyt laskea kameratolpin varustetuilla teillä 13 prosenttia sen myötä, että kameravalvonta-alueilla keskinopeudet ovat laskeneet keskimäärin 2 km/h. Todellisuudessa kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä automaattisen nopeusvalvonnan alueilla oli kuitenkin KASVANUT 2,6 prosenttia.

Trafin saamista tuloksista olisi pitänyt ymmärtää vaieta, sillä tutkimuksen mukaan kameravalvonnasta oli turvallisuudelle pelkästään haittaa. Tuollainen tieto on ikävällä tavalla linjassa emeritusprofessori Tervon aiemmin ennustaman kanssa. Onneksi Trafi pitää sentään kieltä keskellä suuta kommentoidessaan vain varovasti:

”Koska teoreettiset mallit perustuvat useita vuosia sitten julkaistujen tutkimusten tuloksiin, voivat (niiden ennustetut) liikenneturvallisuusvaikutukset olla hieman yliarvioituja.”

http://paivanbyrokraatti.com/2018/04/25/kameratolpat/

  
  • Joko taas. Onko nopeuden muutos ainoa tieosuudella riskiin vaikuttanut tekijä ja onko satunnaisvaihtelu putsattu pois luvuista.

      
  • Trafin raportti:

    Kameratolppien piti vähentää henkilövahinko-onnettomuuksia 6,6 %, mutta ne vähenivätkin 25,2%.

    Kameratolppien piti vähentää omaisuusvahinko-onnettomuuksia 6,2%, mutta ne vähenivätkin 25,7%

      
  • Sehän se, että tilastoinnilla voidaan jälkikäteen nähdä toteutuneita asioita halutulla tavalla eriteltyinä.
    ....
    ....

      
  • Trafin raportista selviää, että ajoneuvojen keskinopeudet laskivat keskimäärin 2 km/h vuosina 2007–2014 käyttöön otetuilla kiinteän automaattisen nopeusvalvonnan tiejaksoilla. Vertailuteillä keskinopeudet laskivat 1,2 km/h. Eli automaattivalvonnan tiejaksoilla nopeuden aleneminen oli 0,8 km/h enemmän.

    • Automaattivalvotuilla jaksoilla
    • kuolemaanjohtaneet onnettomuudet lisääntyivät 2,6 %
    • kaikki henkilövahinko onnettomuudet vähenivät 25,2 %
    • omaisuusvahinko-onnettomuudet vähenivät 25,7 %

    Nopeusmuutokseen perustuvat laskennalliset muutokset olivat näissä -12,9 %, -6,6 %, -6,2 %.

    • Vertailuteillä
      -kuolemaanjohtavat onnettomuudet lisääntyivät 58,3 %
      [automaattinen_mainos] -kaikki henkilövahinko-onnettomuudet vähenivät 17,5 %
      -omaisuusvahinko-onnettomuudet vähenivät 14,5 %

    Nopeusmuutokseen perustuvat laskennalliset muutokset olivat näissä

    • 7,9 %, -4,0, - 3,8 %

    Eli kaikkien henkilövahinko-onnettomuuksien ja omaisuusvahinko-onnettomuuksien vähenemä oli noin nelikertainen laskennalliseen verrattuna sekä kamerajaksoilla että vertailuteillä. Sen sijaan kuolemaanjohtaneet onnettomuudet lisääntyivät prosentuaalisesti - vertailuteillä paljonkin - vaikka niiden olisi pitänyt vähentyä.

    Kuolemaanjohtaneita onnettomuuksia on sekä valvontajaksoilla että vertailuteillä ollut niin vähän, että satunnaisvaihtelu vaikuttaa näin lyhyenä mittausaikana hyvin paljon eikä tulos ole tilastollisesti merkitsevä. Esimerkiksi valvontateillä oli kuolemaanjohtaneita onnettomuuksia ennen valvontaa 38 ja sen aikana 39.

    Sen sijaan henkilövahinko-onnettomuuksia oli näillä teillä ennen valvontaa 509 ja valvonnan aikana 370. Omaisuusvahinkoihin johtaneita ennen valvontaa 1640, valvonnan aikana 1219. Näiden tuloksia voitaneen pitää luotettavampina. Myös näissä epävarmuutta johtuen aika pienestä määrästä ja siitä, että kaikkia tällaisia onnettomuuksia ei ilmoiteta.

      
  • Mitä ihmettä? Kirjoitin edellisen tekstini Ekin tekstin luettuani, mutta nyt Ekin teksti olikin minun tekstin jälkeen (siis tuossa edellä). Miten Eki teki sen?

      
  • Mutta tilastoista ei voi johtaa matemaattisia kaavoja, jotka kertoisivat mitä tapahtuu, jos nopeusrajoituksia lasketaan tai nostetaan. Suuntaa-antavasti voi ihan maalaisjärjellä päätellä, että jos ajetaan hitaasti tapahtuu vähemmän kolareita kuin jos ajetaan suurella nopeudella.

    Tuossa Ekin tekstissäkin kuvataan, kuinka ihmisten penteleet eivät suostu käyttäytymään kuten kuuluisi: henkilö- ja omaisuusvahingot vähenivät ihan liikaa. Penteleen pentele, eikö tässä voi mihinkään luottaa!

    Ahaa näin se käy.

      
  • 2007 - 2014 kameravalvonta laski keskinopeuksia huimat 0,8 km/h kun otetaan huomioon yleinen nopeuksien lasku.

    "Mikäli yleinen nopeustason kehitys otetaan huomioon, voidaan automaattivalvonnan katsoa laskeneen ajonopeuksia ainakin 0,8 km/h, sillä ajonopeudet laskivat myös vertailuteillä 1,2 km/h."

      
  • Eki: Sen sijaan kuolemaanjohtaneet onnettomuudet lisääntyivät prosentuaalisesti – vertailuteillä paljonkin – vaikka niiden olisi pitänyt vähentyä
    Keskustelussa on nimenomaan viitattu liikennekuolemiin, joten tuo ylläoleva havainto nopeuksia pudotettaessa tarkoittaa aika selvästi sitä, mitä jo sanoin aiemminkin:

    Pelkkä liikenteen keskinopeus on liian karkea työkalu kokonaisriskin määrittelemiseen.

      
  • Mikähän olisi automaattivalvontaa kustannustehokkaampi keino henkilövahinkojen vähentämiseksi liikenteessä?

      
  • Esimerkiksi keskikaiteet. Ne tosin eivät tyydytä liikennevalvojien intohimoja samassa määrin kuin nopeusvalvonta.

      
  • "Suomen teille löytyi halpa ja helppo hengenpelastaja – josta tulikin kallis ja hankala"

    "- Keskikaiteita oli tarkoitus rakentaa teille sellaisenaan teitä leventämättä. Sitä pidettiin yksinkertaisena ja edullisena vaihtoehtona, kertoo liikenneryhmän päällikkö Jussi Kailasto Kaakkois-Suomen Ely-keskuksesta.

    Kauaa ei keskikaiteita ehditty kuitenkaan rakentaa, kun huomattiin, ettei niiden toteutus ollutkaan halpaa tai yksinkertaistakaan. Poikkisuuntaiset liittymät nostivat kustannuksia, samalla liikenne tiellä hidastui. Ohittamisesta tuli vaikeaa tai jopa mahdotonta, joissakin tapauksissa ohittaminen kiellettiin kokonaan.

    – Esimerkiksi traktoria ei mahdu ohittamaan, jos keskikaide jakaa tavallisen kokoisen kaksisuuntaisen tien. Sellaisille teille pitäisi rakentaa väistötiloja, Kailasto sanoo."

    https://yle.fi/uutiset/3-7886271

      
  • Eki:
    Sen sijaan kuolemaanjohtaneet onnettomuudet lisääntyivät prosentuaalisesti – vertailuteillä paljonkin – vaikka niiden olisi pitänyt vähentyä
    GLE:
    Keskustelussa on nimenomaan viitattu liikennekuolemiin, joten tuo ylläoleva havainto nopeuksia pudotettaessa tarkoittaa aika selvästi sitä, mitä jo sanoin aiemminkin:

    Pelkkä liikenteen keskinopeus on liian karkea työkalu kokonaisriskin määrittelemiseen.


    Lukuisista tutkimuksista saadun yhteenvedon mukaan liikenteen keskinopeuden aleneminen vähentää eniten juuri kaikkein vakavimpia onnettomuuksia, kuten liikennekuolemia.

    Keskustelussa olevassa tutkimuksessa tuli esiin, että kameravalvotuilla teillä kaikki henkilövahinko-onnettomuudet ja omaisuusvahinko onnettomuudet vähenivät selvästi. Sen sijaan kuolemaanjohtaneet lisääntyivät yhdellä (38->39). Vertailuteillä, joilla ei ollut kameravalvontaa kuolemaanjohtaneiden onnettomuuksien määrä lisääntyi selvemmin. Kuolemaanjohtaneita onnettomuuksia oli kuitenkin niin vähän, että sattunaisuuden merkitys on tuollaisessa suuri. Eli tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
    [automaattinen_mainos]
    Liikenteen keskinopeus on yksi työkalu, jolla voidaan kokonaisriskiä arvioida. Tässä tapauksessa tutkimuksen tuloksien luotettavuutta huononsi tapausten pieni lukumäärä ja kaikkien henkilövahinko-onnettomuuksien ja omaisuusvahinko-onnettomuuksien osalta se, että osa onnettomuuksista on jäänyt ilmoittamatta (ennen valvontaa ja sen jälkeen).

      
  • Jos kaavan arvio kuolemaan johtavista onnettomuuksista menee pieleen 15,6 % (13 % + 2,6 %) niin mistä tämä kertoo ?

      
  • Se kertoo ainakin siitä, että teillä sattui niin vähän kuolonkolareita, ettei niistä voi tehdä luotetavaa johtopäätöstä. Sattumalla on silloin liian suuri painoarvo.

      
  • Ainakin minun mielestäni vertailujakson 38 kuolonkolaria on varsin paljon, ja tuota lukemaa siis piti alentaa 13 prosentilla kaavojen mukaan. Kaava heitti 15,6 prosenttia kun kuolonkolarit nousivat 39:ään.

      
  • Sehän se, että tilastoinnilla voidaan jälkikäteen nähdä toteutuneita asioita halutulla tavalla eriteltyinä.

      
  • Tuntuu jossakin määrin siltä ettei liikenteen nollavisio (0 kuolemaa) välttämättä toteudu ihan piakkoin.

      
  • H-G:
    Tuntuu jossakin määrin siltä ettei liikenteen nollavisio (0 kuolemaa) välttämättä toteudu ihan piakkoin.

    Oletko tutustunut aiheeseen edes?

    Aloita vaikka tästä:
    https://www.liikenneturva.fi/fi/liikennevilkku/tutkittua/mika-ihmeen-nollavisio

    Mutta jos jatketaan tuosta sinun sarkastiseksi toivottavasti tarkoitetusta kommentista sen verran, että Ruotsissa nollavisio hyväksyttiin liikenneturvallisuustyön ohjenuoraksi vuonna 1997.

    Kuinkas pitkälle tuossa mallimaassa onkaan päästy vuoteen 2018 mennessä, mitäs luulet?

      
  • Kumppani, ihan tuore juttu elokuulta 2018.

    "Antalet döda i trafiken fortsätter att öka" (otsikko)

    "Svenska vägar bli mindre och mindre säkra.

    Hittills i år har 176 personer dött i trafiken. Så hög har siffran inte varit sedan 2011.

    En stor del av de döda är över 65 år."

    Tässä artikkelissa todetaan myös että kohtaamisonnettomuudet ovat tuplaantuneet ajalla 1.1.2018 - 31.7.2018 verrattuna aikajaksoon 1.1.2017 - 31.7.2017.

    176 kuolleesta (kaikki kuolemat) 109 kpl oli autoilijoita.

    https://www.expressen.se/motor/trafik/antalet-doda-i-trafiken-fortsatter-att-oka/

      
  • Tuntuu jossakin määrin siltä ettei liikenteen nollavisio (0 kuolemaa) välttämättä toteudu ihan piakkoin Ruotsissakaan. Vai mitä sanoisit? Kas kun et laskenut prosentteja vastaukseesi...

    No, me siis matkimme Ruotsia tässä visiossa. Onko sinulla parempia ehdotuksia? Ruotsissa teiden infrarakentaminen on pidemmällä kuin Suomessa, mikä liittyi oleellisesti vision edistämiseen. Täällä ei saada edes tien pintoja pidettyä kunnossa, saati että olisi liikaa sijoitettu varoja keskikaiteisiin tms.

    Lähdetäänkö (toisesta keskustelusta lainaten) palkkaamaan työttömiä entry-levelin liikennevalvojiksi?

      
  • H-G: Kumppani, ihan tuore juttu elokuulta 2018. ”Antalet döda i trafiken fortsätter att öka”

    Samassa jutussa: Mitkä syyt ovat tähän.
    "De två viktigaste faktorerna är nykterheten och hastigheten."

    Kaksi tärkeintä tekijää ovat känni ja nopeus. Ihan samat ovat kärjessä Suomessakin - järjestys toki toinen ja monessa tapauksessa molemmat yhdessä.

    Kännissä ajoa ei kukaan muistaakseni ole puolustellut. Ylinopeuksien puolustajia kumma kyllä löytyy.

      
  • Eki: "Kännissä ajoa ei kukaan muistaakseni ole puolustellut."

    Toisessa ketjussa on voitu todeta että rattijuoppojen uhreista alle 10 % on sivullisia. Niistä voi vielä löytyä alaluokkia kuten ajokortittomien tai ylinopeutta ajaneiden uhrit.

    Itse en laskisi rikosta mistä voi seurata 2 vuoden vankeustuomio (Törkeä kuolemantuottamus - pelkääjän paikalla matkustanut ryyppykaveri kuolee - 6 vuotta) varsinaiseksi liikennekuolemaksi.

    En siis puolustele, mutta en myöskään koe noita tapauksia sellaisiksi että ne olisivat liikennetapaturmia - kyseessä on enemmänkin tilastovääristymä. "Ajakaa varovasti" -toivotus lapsiperheelle ei tarkoita rivien välistä luettuna että "älkää ajako kännissä".

      
  • Eki on aktivoitunut siksi että nopeusvalvontaan on alettu suhtautua kriittisesti.

      
  • Ei siinä sinänsä ole mitään pahaa - nopeus vaikuttaa moneen asiaan, mutta nopeusvalvonta on aivan liian ylikorostetussa asemassa. Tyhjällä moottoritiellä "karstanpoltto" tai "autobahn-muistelu" voi viedä ajokortin, mutta toteutuneesta vahingosta, eli esimerkiksi peräänajosta ei seuraa ajokieltoa.

    Abstrakti teoreettinen vaara on Suomessa paha rikos, konkreettinen vahinko piittaamattomuuden seurauksena onkin vain ikävä tapaturma mikä olisi voinut tapahtua kenelle vaan.

      
  • Vuosien ajan epämieluisin tuntein odottamani kameravalvonta Lusin ja Jyväskylän välillä on alkanut. Uudenlaisten kameroiden takia valvonta on vielä entisestäänkin inhottavampaa.

    Jos autossani olisi automaattinen nopeudensäätö, asentaisin nopeuden kahdeksaan kymppiin ja antaisin auton madella kahdeksaa kymppiä. Ikävä kyllä tuollaista automatiikkaa ei ole, joten vauhti pitää yrittää pitää kahdeksan kympin tuntumassa kaasupolkimella.

    Olen seuraavasta asiasta ennenkin kirjoittanut, eikä sitä kukaan ole uskonut eikä tule uskomaan, mutta kirjoitanpahan siitä huolimatta taas kerran.

    Asia on se, että jalalla tehtävä mikroakrobatia saa aikaan arkuutta jalkaterän koukistajalihaksissa. Tanssijapiireissä tätä vaivaa kutsutaan ”penikkataudiksi”. Vaikka olen ajanut kyseistä kameratietä vasta pari kertaa kameroiden ollessa paikallaan, huomaan jo nyt oireen. Jalat on suunniteltu kävelemistä, juoksemista ja seisomista varten eikä millintarkkaan polkimen säätämiseen.

    Automatiikka ei vanhoissa autoissani siis ole, joten siitä ei ole apua ongelmaan.

    Ylinopeus kameroiden välillä auttaa, mutta se on nykyisten kameroiden takia vaikeampaa kuin aikaisemmin. Olen joutunut palaamaan samaan jonoja aiheuttavaan mateluajamiseen, mitä harrastin aikoinaan, kun en tiennyt, että nopeus mitataan vasta aivan kameran lähellä. Kun sain tämän tietooni, aloin ajaa kameroiden välillä nopeusmittaria katsomatta, ja vasta kameraa lähestyessäni hidastin vauhtia. Mutta uudet kamerat mittaavat nopeuden kauempaa, ja kaiken lisäksi niitä ei näe kaukaa varsinkaan pimeällä.

    Tarvitsisin siis laitteen, joka huomauttaa, että ollaan lähestymässä kameraa. Tällaisia applikaatioita näyttää olevan saatavissa kännyköihin. Kyse on lähinnä siitä, mikä olisi ilmaisista paras.

    Haluan katsoa maantietä eikä kännykän näyttöä kuin korkeintaan nopeasti vilkaisten. Kartalla en tee tässä tilanteessa mitään.

    Ihanne olisi sellainen laite, joka näyttäisi suurilla numeroilla etäisyyden seuraavaan kameraan ja piippaisi varoituksen silloin, kun kamera olisi vaarallisen lähellä. Numero voisi olla vihreä, kun etäisyyttä on yli kilometri. Sen jälkeen numero muuttuisi keltaiseksi, ja kolmesataa metriä ennen kameraa punaiseksi. Samalla kuuluisi varoitusääni. Kun kamera olisi ohitettu, näyttöön vaihtuisi kilometrilukema seuraavaan kameraan. Mikäli etäisyys olisi yli kilometri, väri olisi vihreä.

    Tuollainen systeemi tekisi ajamisesta vähemmän stressaavaa, kun ei tarvitsisi miettiä, milloin kamera on kohdalla. Laitteesta saisi pienellä vilkaisulla tiedon, miten kauan voi ajaa ”vapaasti”. Sen jälkeen hidastettaisiin hetkellisesti kameran kohdalla, ja taas hanaa.

    Maantiekartan tuijottaminen kännykästä ajon aikana pelkästään kameroiden takia on turhaa. Kai nyt ilman karttaakin tiedän, missä olen ajamassa. Kymmenien kameroiden paikkoja sen sijaan en muista. Eikä kameran paikkaa koskevasta muistitiedosta ole hyötyä, jos unohtaa koko asian, eli että kameroita on, ja pitää hidastaa. Se on sama kuin muistaisi, että ravintola löytyy autolautan keulasta, mutta unohtaisi koko matkan.

    Olen yrittänyt saada nopeuden pysymään kahdeksan kympin tuntumassa, mutta se ei onnistu tarkasti, vaikka nopeusmittarin lisäksi apuna käyttää navigaattorin nopeuslukemaa. Vauhti muuttuu koko ajan välillä 72 - 82 km/h tai mitä lukemia näytöllä viliseekin. Ja sitä paitsi haluaisin keskittyä maantien katselemiseen, koska siellä ne todelliset vaarat ovat eivätkä nopeusmittarin lasin alla. Jälkimmäisessä on vain sakkovaara.

      
  • muokattu 16.01.2019 06:08

    En ymmärrä, miksi ajotaidosta puhuttaessa ajonopeuden hallinta on muusta toiminnasta irrallinen osa. Siksikö, että kun ajotaidosta paljastuu puute, sitä ei voi puutteeksi tunnustaa ja näin suojellaan itseään todellisuudelta? Mukavampaa on elää maailmassa, jossa "mielummin ajan autoa kuin kyttään nopeusmittaria".

    Eikö ole itsestäänselvää, että jokaisen, joka haluaa oppia ajamaan, pitää opetella myös hallitsemaan ajoneuvonsa nopeus. Se, että tämä puute ilmenee stressinä, jonka takia ajaminen ei ole enää kivaa, pitäisi antaa kuskille viesti osaamisen ja vastuun välisestä ristiriidasta. Sen ei pitäisi antaa viestiä kännykkösovellusten puutteesta.

    Miksi et siis ala etsiä keinoja oppia ajamaan autoa nykyistä paremmin?

      1
  • Kyllä, mutta oman ajoneuvon nopeuden hallinnassa ei liikenteen keskinopeudella eikä omalla keskinopeudella tee oikeastasn mitään.

    Tilannenopeus valitaan kokemus- ja havaintopohjalta, joten sen valinnan sopivuus riippuu kunkin kuljettajan havainto- ja arvostelukyvystä.

      1
  • @Herbert kirjoitti:

    Miksi et siis ala etsiä keinoja oppia ajamaan autoa nykyistä paremmin?

    Keino on olemassa. Sen nimi on vakionopeudensäädin.

    Wikipedia: "Vakionopeudensäädin on ajoneuvon varuste, joka automaattisesti ylläpitää kuljettajan säätämää ajonopeutta."

    Autoissani ei ole tuollaista, eikä minulla ole rahaa ostaa autoa, jossa kyseinen varuste olisi, ja jossa se toimisi. En kuitenkaan aio lopettaa ajamista tämän puutteen takia, sillä maaseudulla auto on välttämätön liikkumisväline. Julkista liikennettä kun ei juuri ole.

    Epäilen, että sellaista fakiiria ei löydykään, joka saisi auton nopeuden pysymään kilometrin tarkkuudella tietyssä lukemassa. Nopeus vaihtelee väistämättä jonkin verran. Kuinka paljon, se riippuu auton ja maantien ominaisuuksista.

    Jos tarkoituksena on, että nopeus ei missään tilanteessa ylitä 80 kilometriä tunnissa, se on pidettävä alle tuon lukeman, jotta nopeudenvaihtelun huiput eivät menisi rajan yli. On siis ajettava noin 75 kilometrin tuntinopeutta, eikä sekään vielä täysin varmasti takaa sitä, etteikö 80 km/h voisi joskus vahingossa ylittyä. Ajamalla 75 km/h saa aikaan sen, että taakse kertyy ennen pitkää jono nopeampia autoja.

    Se, että kännykkähälyttimiä ylipäätään on saatavissa, kertoo siitä, että huonoja kuljettajia on olemassa. En ole ainoa. Tämän osoittavat myös lisääntyneet kamerasakot ja huomautukset. Niiden määrä on ollut aikaisemmin vuosittain noin 400000 kappaletta. Viime vuonna luvuksi arvioitiin 600000.

    Yle Uutiset 16.8.2018: "Peltipoliisi on välähtänyt tänä vuonna useammin kuin koskaan aiemmin." "Poliisipostia eli sakkoja ja huomautuksia ennustetaan lähtevän tänä vuonna yhteensä 600 000 autoilijalle."

    Ylen uutisjutussa poliisi Pasterstein esittää seuraavaa:

    – Varsinkin kun käydään lompakolla, niin kyllä se on monille viesti siitä, että täytyy muuttaa ajokäyttäytymistä, Pasterstein toteaa.

    Olettaako poliisi, että sadattuhannet suomalaiset ajavat ajokäyttäytymisensä takia vuosittain tahallaan ylinopeudella kameraan ja ottavat siten vapaaehtoisesti sakon?

    Ajokäyttäytymistä luonnollisesti pitää muuttaa, mutta en haluaisi muuttaa sitä niin, että matka-aika pitenee. Jos kameran kohdalla on hiljennettävä sakon välttääkseen, kameroiden välillä voi ottaa menetetyn ajan kiinni ajamalla entistä kovempaa niin kauan kuin kamerat eivät mittaa keskinopeuksia. Tien varsille asennettavat nopeuskamerat saattavat siis jopa kasvattaa ajonopeuksia.

    Taidanpa asentaa sen kännykkäsovellutuksen jo tänään.

      
  • @SO20O1 kirjoitti:
    Olettaako poliisi, että sadattuhannet suomalaiset ajavat ajokäyttäytymisensä takia vuosittain tahallaan ylinopeudella kameraan ja ottavat siten vapaaehtoisesti sakon?

    Mitä muutakaan voisi olettaa kuin tahallisuutta ja kuljettajien omia valintoja? Ei minun autoni ainakaan omin voimin reissaa ympäri maakuntaa.

    Se nyt vasta hirveätä olisi, jos tuolla ulkona liikkuisi niin pahasti reaalimaailmasta vieraantuneita, että ajavat VAHINGOSSA ylinopetta? Kortti pois ja heti tuollaisilta.

    Ajokäyttäytymistä luonnollisesti pitää muuttaa, mutta en haluaisi muuttaa sitä niin, että matka-aika pitenee. Jos kameran kohdalla on hiljennettävä sakon välttääkseen, kameroiden välillä voi ottaa menetetyn ajan kiinni ajamalla entistä kovempaa niin kauan kuin kamerat eivät mittaa keskinopeuksia.

    Juuri tuollaiselta pumppujalkojen meno näyttää jo nytkin. Vielä kun ymmärtäisi sen, miksi hyvissä olosuhteissa rauhallisessa liikenteessä jo muutenkin selvästi alle rajoituksen ajavat pitää hypätä jarrulle juuri tolpan kohdalla?

    Kun ajaa jo valmiiksi alle rajoituksen, miksi pitää hidastaa?

    Jos nopeuden mittauspaikassa pitää hidastaa, miksi se hidastus pitää tehdä sitten kun oma nopeus on jo mitattu ja hyväksi havaittu, ja peltipönttö zoomaa jo seuraavaa tulijaa?

      
  • @SO2001:

    Keino on olemassa. Sen nimi on vakionopeudensäädin... Epäilen, että sellaista fakiiria ei löydykään, joka saisi auton nopeuden pysymään kilometrin tarkkuudella tietyssä lukemassa. Nopeus vaihtelee väistämättä jonkin verran. Kuinka paljon, se riippuu auton ja maantien ominaisuuksista.

    Ihan tiedoksesi, että cruisekaan ei hommaa hoida tuolla tarkkuudella.

    Jos tarkoituksena on, että nopeus ei missään tilanteessa ylitä 80 kilometriä tunnissa, se on pidettävä alle tuon lukeman, jotta nopeudenvaihtelun huiput eivät menisi rajan yli

    Mitä sinä tällä yrität mukamas perustella?

    Olettaako poliisi, että sadattuhannet suomalaiset ajavat ajokäyttäytymisensä takia vuosittain tahallaan ylinopeudella kameraan ja ottavat siten vapaaehtoisesti sakon?

    Ei, mutta ei se sakkojen välttäminen edellytä myöskään tuollaista ajamista, josta tuossa edellä vouhkaat. Voisit kysyä tuosta Pastersteinilta itseltäänkin?

    Ajokäyttäytymistä luonnollisesti pitää muuttaa, mutta en haluaisi muuttaa sitä niin, että matka-aika pitenee.

    Mitäs jos lähtisi aiemmin liikenteeseen? Kuinka paljon matka hidastuu vain sinun korviesi välissä, eikä kellon mukaan, niinku oikeasti? Edistääkö pumppaava ajotyyli mitään niinku oikeasti?

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Uusimmat keskustelut