Autoliikkeet valittelee huonoa uuden myyntiä. Olisikohan peiliin katsomisen paikka kun myyvät vanhanaikaista polttomoottoriroskaa vaikka ihmiset haluaa sähköautoja, kuten otsakekin kertoo.
Volvon ensimmäisen sähköauton valmistus käynnistyi tänään — kaikki tämän vuoden autot jo myyty
Sama koskee montaa sähköautoa myydään vaan ei oota.
Liikenteen sähköistymisen myötä sähkön kulutukseen tulee myös "tilaa", kun esimerkiksi öljynjalostamojen toiminta hiljenee. Katsokaapa huviksenne, paljonko Nesteen jalostamot käyttävät sähköä!
Katsokaapa huviksenne minkälaisen sähköjakeluverkon ja sähkönmäärän maailman autokanta vaatisi.
Minkälaisella logiikalla esität synteettisiä polttoaineita ratkaisuksi, jos jo suoralla sähköllä ajamisen tarvitsema sähkö mielestäsi ongelma?
@Topi27 kirjoitti:
Autoliikkeet valittelee huonoa uuden myyntiä. Olisikohan peiliin katsomisen paikka kun myyvät vanhanaikaista polttomoottoriroskaa vaikka ihmiset haluaa sähköautoja, kuten otsakekin kertoo.
Joo korona ajoi kaikki muut länsivalmistajat pahasti miinuksille, mutta Tesla takoo vain ennätyksiä. Teslalla edelleen tuotanto määrittelee myynnin, vaikka kaikenmaailman tietäjät osasivat kertoa kysynnän olleen ohi jo silloin, kun ennakkotilatut M3:t oli toimitettu.
Minkälaisella logiikalla esität synteettisiä polttoaineita ratkaisuksi, jos jo suoralla sähköllä ajamisen tarvitsema sähkö mielestäsi ongelma?
Mikäs ongelma sähköllä ajossa on, Corollakin menee niin sujuvasti sähköllä, suorasähköllä ei pitkälle roikka yletä, kyllä se sähkö on ladattava akkuun.
Minkälaisella logiikalla esität synteettisiä polttoaineita ratkaisuksi, jos jo suoralla sähköllä ajamisen tarvitsema sähkö mielestäsi ongelma?
Mikäs ongelma sähköllä ajossa on, Corollakin menee niin sujuvasti sähköllä, suorasähköllä ei pitkälle roikka yletä, kyllä se sähkö on ladattava akkuun.
Eli jatkat tuttua vailla perusteita olevien älyvapaiden möläytysten linjaasi.
Miten 2020-luvulla voi olla tekniikan julkaisun toimitukselle näin vaikeaa saada rakennettua ignore-toiminto keskustelufoorumilleen. Keksustelun laadun ylläpitämisen laiminlyönti näkyy hienosti täällä. Toivottavasti halusittekin päästä sille tasolle, mihin fooruminne on vajonnut.
Pätkiikö muisti, kun kyselet uudellenne miksi minä aloin biopolttoaineita tarjoamaan vaihtoehtoiseksi rinnakkaisenergiaksi sähkölle, polttomoottorit pyörii vielä kymmeniä vuosia liikenteessä.
Autot
Ilmastonmuutos
Sähköautot
|30.9.2020 6:48
Ilmastotavoitteiden saavuttaminen pelkillä sähköautoilla on epärealistinen tavoite, kanadalaistutkimus arvioi
JOS VUONNA 2050 Yhdysvalloissa olisi 350 miljoonaa sähköautoa, se kasvattaisi vuotuista sähkönkulutusta nykyisestä 41 prosenttia 1 730 terawattituntiin. Se edellyttäisi suuria investointeja infrastruktuuriin ja uusiin voimalaitoksiin, ja näistä osa toimisi lähes varmasti fossiilisilla polttoaineilla.
Sähköautojen lataaminen edellyttäisi myös sähköverkkojen muuttamista joustavammiksi ja älykkäimmäksi, ja sähköautojen tuotannon kasvattaminen lisää myös tarvetta sähköautojen akuissa käytetyille metalleille.
Ymmärrät oletettavasti ettei nuo ole minun arvioita.
Keskustelun tarkoitus on se että erilaiset mielipiteet rikastuttavat keskustelua eikä päinvastoin. Lähtökohtahan ei ole se että kaikki keskustelijat ovat lopuksi samaa mieltä asioista, keskustelun rikkaus on siinä että erilaisille mielipiteille on foorumi sitähän se sananvapaus on. On aika erikoista että joku tulee ja julistaa sen mitä voi kirjoittaa ja mitä ei.
@_Quu kirjoitti:
Pätkiikö muisti, kun kyselet uudellenne miksi minä aloin biopolttoaineita tarjoamaan vaihtoehtoiseksi rinnakkaisenergiaksi sähkölle, polttomoottorit pyörii vielä kymmeniä vuosia liikenteessä.
Kysyin, että millä logiikalla tarjosit synteettistä polttoainetta ratkaisuksi, vaikka samalla pidät synteettistä polttoainetta paljon vähäisempää sähköauton sähkönkulutusta ongelmana. Vastaat höpisemällä jotain sekavaa Corollasta ja biopolttoaineista, vaikka kumpikaan noista ei liity pätkääkään kysymykseeni. Tämä on joka kerta juuri noin järjetöntä ja siksi sille ignorelle olisi tilaus. Kun ei hyvän etiketin mukainen keskustelu kiinnosta, niin olkoot sitten.
Professori: Bensiini- ja dieselautoihin voisi tankata synteettistä polttoainetta 2030 – Neste: Varmasti tämä on polttomoottoreille yksi ratkaisu
Uusiutuvalla sähköllä voi valmistaa uusia polttoaineita. Sekä öljyala että energiayhtiöt miettivät nyt, lähtevätkö ne synteettisiin mukaan.
@_Quu kirjoitti:
Juuri nyt tarvittaisiin valtiovallantukea kotimaista biopolttoainetta käyttäville autoille, eikä sähköautolle, sen on monet asiantuntijalausunnot todenneet, että sähköautoilla mennään ojasta allikkoon. Selkäsuoraksi ja oma nuppi käyttöön EU:n jupit vetää meitä maton alta, niin kuin on tapa sanoa, kun meidän päättäjiä vedätetään päästöillä, mukamas.
@_Quu kirjoitti:
Juuri nyt tarvittaisiin valtiovallantukea kotimaista biopolttoainetta käyttäville autoille, eikä sähköautolle, sen on monet asiantuntijalausunnot todenneet, että sähköautoilla mennään ojasta allikkoon. Selkäsuoraksi ja oma nuppi käyttöön EU:n jupit vetää meitä maton alta, niin kuin on tapa sanoa, kun meidän päättäjiä vedätetään päästöillä, mukamas.
Varmaan tällä logiikalla?
sen on monet asiantuntijalausunnot todenneet, minäen ole asiantuntija
Ongelman juurisyy on se että kaikissa on ongelma. Akkujen valmistus vaatii mineraaleja, ja toki sähkön tuotanto vaatii omat resurssinsa myös. MUTTA,kaikissa muissakin on omat juttunsa. Biopolttoaineita ei riitä sitäkään vähää "kaikille" kuin sähköä. Synteettiset ja vety vaativat vielä moninkertaisesti enemmän sitä sähköä. Fossiiliset ovat ihan oma lukunsa ongelmineen.
Joten tarve on ratkaista ongelma, eikä torpata ratkaisuja sillä että "ei sähkökään tule seinästä". Ja esimerkiksi argumentaatio että OSA sähköstä tehdään fossiilisilla on outo, kun toinen vaihtoehto on että KAIKKI energia on fossiilista.
Biopolttoaineilla on roolinsa nykyisten ja tulevien polttomoottoreiden pyörittämisessä ja vaikeasti sähköistettävissä kohteissa. Vety ja synteettiset ovat varmasti myös vaihtoehto edellisiin, ja ehkä laajemminkin jos sitä ilmaista ja päästötöntä sähköä löytyy jostain "rajattomasti".
Siihen saakka akkusähkö näyttäytyy kuitenkin hyvän hyötysuhteensakin vuoksi tässä kohtaa parhaalta ratkaisulta.
Siihen saakka akkusähkö näyttäytyy kuitenkin hyvän hyötysuhteensakin vuoksi tässä kohtaa parhaalta ratkaisulta.
Ilmastotavoitteiden saavuttaminen pelkillä sähköautoilla on epärealistinen tavoite, kanadalaistutkimus arvioi
Tietenkin, eikai kukaan kuvittele että ilmastonmuutoksessa olisi kyse vain henkilautoilusta, tai edes vain liikenteestä. Kaikki lämmityksestä teollisuuteen vaikuttaa, ja päästöt on nollattava kaikkialla.
Eloperäisestä aineksesta voi tuottaa sähköä, lämpöä ja liikennepolttoainetta.
Bioenergia on peräisin eloperäisestä aineksesta ja bioenergian tuotannossa hyödynnetään mm. metsähaketta ja peltokasveja.
Bioenergian tuotannossa voi hyödyntää puuta sekä teollisuuden ja maatalouden eloperäisiä sivutuotteita, kuten lietettä, kuorijätettä ja olkea. Bioenergiaa voi tuottaa joko polttamalla tai kaasuttamalla biomassaa.
Liikenteen sähköistymisen myötä sähkön kulutukseen tulee myös "tilaa", kun esimerkiksi öljynjalostamojen toiminta hiljenee. Katsokaapa huviksenne, paljonko Nesteen jalostamot käyttävät sähköä!
Katsokaapa huviksenne minkälaisen sähköjakeluverkon ja sähkönmäärän maailman autokanta vaatisi.
Sähkönjakeluverkko on jo varsin hyvällä mallilla suurimmassa osassa maailman maita. Kehitystä tapahtuu joka tapauksessa, oli liikenne sähköistymässä tai ei. Huomionarvoista on myös se, että sähköä on mahdollista tuottaa paikallisesti periaatteessa missä tahansa, toisin kuin esim öljyä.
Onko sinulla heittää jotain lukua tuosta sähkönkulutuksen kasvusta? Ja vielä mielellään niin, että mikä on arvioitu tuotantokapasiteetin lisätarve, joka ei siis ole sama asia, kuin kulutuksen lisääntyminen.
Suomen biojalostustekniikkaa pitäisi hyödyntää sillä missä oikeasti tulee jätteitä, eihän se yksin mitään ratkaise.
Kyllä.
Autojen keski-ikä on kehitysmaissa ja meillä niin korkea että vaikka polttomoottoriautojen tuotanto lopetettaisiin tänään, biopolttoaineelle on kysyntää kymmeniä vuosia.
Juu, kyllä polttiksia valitettavasti joudutaan sietämään vielä pitkään. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kaluston uusiutumista sähköiseksi kannattaisi boostata.
@_Quu kirjoitti:
Oikea vihreä lämmittää jätevoimalan kokolämmöllä, ja aja biojätteen energialla, mieluummin kuin raskaasti luonnonvaroja hävittävällä akkuenergialla.
Meinaat, että niitä jätteitä riittää merkittävissä määrin sekä liikennepolttoaineiksi, että CHP-voimaloihin riittävästi? Onko sinulla esittää jotain lähteitä tämän tueksi?
Mitä tarkoitat sillä, että akkuenergia hävittää luonnonvaroja?
@_Quu kirjoitti:
Professori: Bensiini- ja dieselautoihin voisi tankata synteettistä polttoainetta 2030 – Neste: Varmasti tämä on polttomoottoreille yksi ratkaisu
Uusiutuvalla sähköllä voi valmistaa uusia polttoaineita. Sekä öljyala että energiayhtiöt miettivät nyt, lähtevätkö ne synteettisiin mukaan.
"Näitä prosesseja tällä hetkellä tutkitaan ja kehitetään, se vie viitisen vuotta. Sitten pitää rakentaa pilottilaitoksia, niin se on toiset viisi vuotta. Kymmenen vuoden päästä voisi olla ihan realistista tuotantoa."
10 vuoden päästä olisi siis pilottilaitoksia pystyssä. Kauankohan tästä mahtaa mennä siihen, että tuotannon mittakaava on merkittävää?
"Professori Larmin mukaan kysymys on siitä, että silloin kun tuulee tai paistaa niin paljon, että sähköä saadaan yli tarpeen, sähköä pitäisi saada jotenkin varastoitua. Ylijäämäsähkön voisi muuttaa polttoaineeksi.
– Jos isoja määriä sähköä halutaan varastoida, sähköakut eivät ole mikään ratkaisu. Niitä tarvittaisiin niin mahdottomasti, ettei se ole mahdollista, jolloin erilaiset polttoaineet ja kemikaalit olisivat sellainen luonteva varasto."
Hienoa, jos joskus päästään siihen tilanteeseen, että uusiutuvien tuotanto ylittää kysynnän. Ja toki jos joskus tuohon päästään, niin ei kai sitä ylijäämää kannata käyttämättäkään jättää, joten ihan hyvä idea tehdä siitä vaikka synteettistä polttoainetta. Tässä vaan taas herää kysymys, että missäköhän mittakaavassa tuota ylimääräisellä sähköllä tuotettua polttoainetta pystyttäisiin valmistamaan..?
"Toistaiseksi kuitenkin synteettisten valmistamisen hyötysuhde on huono. Energiaa polttoaineen valmistamiseen tarvitaan liikaa.
– Jos haluaisi saada tehtyä miljoona tonnia hiilivetyä, vaatisi se noin viiden ydinvoimalan verran sähköä. Miljoona tonnia hiilivetyä ei riittäisi Suomessa läheskään kattamaan liikenteen polttoainetarvetta, jos siitä tehtäisiin nestemäisiä polttoaineita."
Oletettavasti kehitys kehittyy ja kymmenen vuoden kuluttua synteettisiäkin saadaan valmistettua paremmalla hyötysuhteella. Tosin kymmenen vuoden aikana akkuteknologiakin kehittyy ja koko synteettisten idea saattaa romuttua.
Liikenteen sähköistymisen myötä sähkön kulutukseen tulee myös "tilaa", kun esimerkiksi öljynjalostamojen toiminta hiljenee. Katsokaapa huviksenne, paljonko Nesteen jalostamot käyttävät sähköä!
Katsokaapa huviksenne minkälaisen sähköjakeluverkon ja sähkönmäärän maailman autokanta vaatisi.
Sähkönjakeluverkko on jo varsin hyvällä mallilla suurimmassa osassa maailman maita. Kehitystä tapahtuu joka tapauksessa, oli liikenne sähköistymässä tai ei. Huomionarvoista on myös se, että sähköä on mahdollista tuottaa paikallisesti periaatteessa missä tahansa, toisin kuin esim öljyä.
Onko sinulla heittää jotain lukua tuosta sähkönkulutuksen kasvusta? Ja vielä mielellään niin, että mikä on arvioitu tuotantokapasiteetin lisätarve, joka ei siis ole sama asia, kuin kulutuksen lisääntyminen.
Suomen biojalostustekniikkaa pitäisi hyödyntää sillä missä oikeasti tulee jätteitä, eihän se yksin mitään ratkaise.
Kyllä.
Autojen keski-ikä on kehitysmaissa ja meillä niin korkea että vaikka polttomoottoriautojen tuotanto lopetettaisiin tänään, biopolttoaineelle on kysyntää kymmeniä vuosia.
Juu, kyllä polttiksia valitettavasti joudutaan sietämään vielä pitkään. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kaluston uusiutumista sähköiseksi kannattaisi boostata.
@_Quu kirjoitti:
Professori: Bensiini- ja dieselautoihin voisi tankata synteettistä polttoainetta 2030 – Neste: Varmasti tämä on polttomoottoreille yksi ratkaisu
Uusiutuvalla sähköllä voi valmistaa uusia polttoaineita. Sekä öljyala että energiayhtiöt miettivät nyt, lähtevätkö ne synteettisiin mukaan.
"Näitä prosesseja tällä hetkellä tutkitaan ja kehitetään, se vie viitisen vuotta. Sitten pitää rakentaa pilottilaitoksia, niin se on toiset viisi vuotta. Kymmenen vuoden päästä voisi olla ihan realistista tuotantoa."
10 vuoden päästä olisi siis pilottilaitoksia pystyssä. Kauankohan tästä mahtaa mennä siihen, että tuotannon mittakaava on merkittävää?
"Professori Larmin mukaan kysymys on siitä, että silloin kun tuulee tai paistaa niin paljon, että sähköä saadaan yli tarpeen, sähköä pitäisi saada jotenkin varastoitua. Ylijäämäsähkön voisi muuttaa polttoaineeksi.
– Jos isoja määriä sähköä halutaan varastoida, sähköakut eivät ole mikään ratkaisu. Niitä tarvittaisiin niin mahdottomasti, ettei se ole mahdollista, jolloin erilaiset polttoaineet ja kemikaalit olisivat sellainen luonteva varasto."
Hienoa, jos joskus päästään siihen tilanteeseen, että uusiutuvien tuotanto ylittää kysynnän. Ja toki jos joskus tuohon päästään, niin ei kai sitä ylijäämää kannata käyttämättäkään jättää, joten ihan hyvä idea tehdä siitä vaikka synteettistä polttoainetta. Tässä vaan taas herää kysymys, että missäköhän mittakaavassa tuota ylimääräisellä sähköllä tuotettua polttoainetta pystyttäisiin valmistamaan..?
"Toistaiseksi kuitenkin synteettisten valmistamisen hyötysuhde on huono. Energiaa polttoaineen valmistamiseen tarvitaan liikaa.
– Jos haluaisi saada tehtyä miljoona tonnia hiilivetyä, vaatisi se noin viiden ydinvoimalan verran sähköä. Miljoona tonnia hiilivetyä ei riittäisi Suomessa läheskään kattamaan liikenteen polttoainetarvetta, jos siitä tehtäisiin nestemäisiä polttoaineita."
Oletettavasti kehitys kehittyy ja kymmenen vuoden kuluttua synteettisiäkin saadaan valmistettua paremmalla hyötysuhteella. Tosin kymmenen vuoden aikana akkuteknologiakin kehittyy ja koko synteettisten idea saattaa romuttua.
Ihan valtavia loikkia ei synteettisten tuotannon hyötysuhteeseen kannata odottaa, koska tehdessä vedystä ja hiilidioksidista hiilivetyjä tahtoo väkisinkin tulla sivutuotteena divetyoksidia.
Voi se olla niinkin, en ala enempää asiantuntijoiden tuloksia arvostelemaan. Minun omakanta on edelleen että polttokenno ottaa polttomoottorin paikan sitten joskus, kun aika on sille pedattu.
Luonto tulee näyttämään vielä mahtinsa kun saadaan muutaman leudon talven jälkeen kunnon pakkastalvi. Pakkasen paukkuessa viikosta toiseen 30 pakkasasteen tienoilla alkaa hybridien ja sähköautojen käyttäjillä olemaan vitsit vähissä. Monessa paikassa kuulee tutun sanonnan "mitä v****a"!
Tämä on saattanut unohtua monelta ihmiseltä kun talvi oli viimeksi todella kylmä!
Pakkastalvea 1985 kutsuttiin "vuosisadan talveksi". Kylmää piisasi siinä määrin, että vielä elokuussa tavattiin Pohjanmaalla jäätyneitä putkistoja. Vuoden 1985 tammi- ja helmikuu olivat kymmenisen astetta keskimääräistä kylmempiä. Sallassa mitattiin tammikuussa 1900-luvun siihenastinen pakkasennätys -50,4 astetta.
Jotkut saattaa kuvitella ettei kovia pakkasia enää tule kun ilmastonmuutos on päällä, mutta näin ei ole kyllä kovia pakkastalvia tulee se on väistämätön tosi asia.
Viimeisin pitkä kylmä jakso oli 16.1.–25.2. vuonna 2011. Silloin alin lämpötila etelässäkin oli, –30,1 astetta se mitattiin 18. helmikuuta.
Alkaneena vuonna 2016 oli –25 asteen pakkanen kahtena päivänä, kun 7. tammikuuta pakkasta oli –27,4 ja 8. tammikuuta –26,9 astetta joten pakkasia odotellessa muistia virkistäen.
@tracktest kirjoitti:
Luonto tulee näyttämään vielä mahtinsa kun saadaan muutaman leudon talven jälkeen kunnon pakkastalvi. Pakkasen paukkuessa viikosta toiseen 30 pakkasasteen tienoilla alkaa hybridien ja sähköautojen käyttäjillä olemaan vitsit vähissä. Monessa paikassa kuulee tutun sanonnan "mitä v****a"!
Mihin tämä perustuu? Varsinkaan hybridien osalta en ymmärrä ollenkaan. Selitätkö?
Voin luvata että niitä "mitä v***u":ja on edellisinä pakkastalvina kuulunut hyvin paljon myös bensa- ja dieselautoilijoiden suusta.
Hybridi toimii kyllä 30 asteen pakkasilla mutta ilman sähkömoottoria.
Hybridit on ohjelmoitu niin, että kun on kovempi pakkanen, se menee automaattisesti polttomoottorille. Hybridi ei luota sähkömoottoriin. Sähkömoottorilla lämmitetään myös autoa.
Kovilla pakkasilla hybridin sähköajosta kuten myös sähköautoista tehoja häviää jopa 40 prosenttia.
Hybridejä mainostetaan sanonnalla voit ajaa puolet ajasta sähköllä, aika on suhteellinen käsite. Kovilla pakkasilla tuo mainostettu aika hupenee puoleen tunnetuista syistä.
@tracktest kirjoitti:
Hybridi toimii kyllä 30 asteen pakkasilla mutta ilman sähkömoottoria.
Hybridit on ohjelmoitu niin, että kun on kovempi pakkanen, se menee automaattisesti polttomoottorille. Hybridi ei luota sähkömoottoriin. Sähkömoottorilla lämmitetään myös autoa.
Kovilla pakkasilla hybridin sähköajosta kuten myös sähköautoista tehoja häviää jopa 40 prosenttia.
Hybridejä mainostetaan sanonnalla voit ajaa puolet ajasta sähköllä, aika on suhteellinen käsite. Kovilla pakkasilla tuo mainostettu aika hupenee puoleen tunnetuista syistä.
Sähköauton käyttövoimasta on helpompi huolehtia kuin polttoaineasemilla kulkemisesta. Kotona autosta poistuttaessa ohimennen nostetaan vain pidikkeessä oleva pistoke auton kylkeen ja se on siinä.
Jokainen voi siihen sitten lisätä haluamiaan asioita kuten kaukokäynnistystä sisältä asunnosta, ajastusta jne..
@Katukivi kirjoitti:
Sähköauton käyttövoimasta on helpompi huolehtia kuin polttoaineasemilla kulkemisesta. Kotona autosta poistuttaessa ohimennen nostetaan vain pidikkeessä oleva pistoke auton kylkeen ja se on siinä.
Jokainen voi siihen sitten lisätä haluamiaan asioita kuten kaukokäynnistystä sisältä asunnosta, ajastusta jne..
Joka aamu ajoon lähdettäessä "tankki" on täynnä.
On se niin helppoa, kun ensin löytää vapaan kadunvarsipaikan Helsingin viis kulmasta, ja roikka ylettyy kilometrinpäästä viidenteenkerrokseen.
Siihen saakka akkusähkö näyttäytyy kuitenkin hyvän hyötysuhteensakin vuoksi tässä kohtaa parhaalta ratkaisulta.
Ilmastotavoitteiden saavuttaminen pelkillä sähköautoilla on epärealistinen tavoite, kanadalaistutkimus arvioi
NORJAN kuljetustalouden laitoksen (TØI) tutkija Paal Brevik Wangsness väitteli syyskuussa tohtoriksi sähköautopolitiikasta kansantaloudellisesta näkökulmasta. Hän arvioi, että siirtymä sähköautoihin edistää tehokkaasti ympäristötavoitteisiin yltämistä, mutta aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle. Norjan tavoitteena on, että kaikki uudet autot ovat päästöttömiä vuonna 2025.
Sähköautojen markkinaosuus on jo nyt suuri.
”Viime vuonna täyssähköautojen osuus uusien autojen myynnistä oli 42 prosenttia, ja vieläkin enemmän isoissa kaupungeissa”, Brevik Wangsness sanoo.
Sähköautojen osuus on nyt kymmenen prosenttia koko autokannasta. Se laskee päästöjä. Vuonna 2018 Norjan uusien autojen testatut hiilidioksidipäästöt olivat keskimäärin 70 grammaa kilometriä kohden, kun EU:n keskiarvo on yli 120 grammaa.
Autoliikkeet valittelee huonoa uuden myyntiä. Olisikohan peiliin katsomisen paikka kun myyvät vanhanaikaista polttomoottoriroskaa vaikka ihmiset haluaa sähköautoja, kuten otsakekin kertoo.
Volvon ensimmäisen sähköauton valmistus käynnistyi tänään — kaikki tämän vuoden autot jo myyty
Sama koskee montaa sähköautoa myydään vaan ei oota.
https://autotoday.fi/volvon-ensimmaisen-sahkoauton-valmistus-kaynnistyi-tanaan-kaikki-taman-vuoden-autot-jo-myyty/?utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_campaign=volvon-ensimmaisen-sahkoauton-valmistus-kaynnistyi-tanaan-kaikki-taman-vuoden-autot-jo-myyty
Ladattavat autot porskuttavat – ennätykset murskaksi rekisteröinneissä
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/ladattavat-autot-porskuttavat-ennatykset-murskaksi-rekisteroinneissa/
Minkälaisella logiikalla esität synteettisiä polttoaineita ratkaisuksi, jos jo suoralla sähköllä ajamisen tarvitsema sähkö mielestäsi ongelma?
Joo korona ajoi kaikki muut länsivalmistajat pahasti miinuksille, mutta Tesla takoo vain ennätyksiä. Teslalla edelleen tuotanto määrittelee myynnin, vaikka kaikenmaailman tietäjät osasivat kertoa kysynnän olleen ohi jo silloin, kun ennakkotilatut M3:t oli toimitettu.
Mikäs ongelma sähköllä ajossa on, Corollakin menee niin sujuvasti sähköllä, suorasähköllä ei pitkälle roikka yletä, kyllä se sähkö on ladattava akkuun.
Eli jatkat tuttua vailla perusteita olevien älyvapaiden möläytysten linjaasi.
Miten 2020-luvulla voi olla tekniikan julkaisun toimitukselle näin vaikeaa saada rakennettua ignore-toiminto keskustelufoorumilleen. Keksustelun laadun ylläpitämisen laiminlyönti näkyy hienosti täällä. Toivottavasti halusittekin päästä sille tasolle, mihin fooruminne on vajonnut.
Pätkiikö muisti, kun kyselet uudellenne miksi minä aloin biopolttoaineita tarjoamaan vaihtoehtoiseksi rinnakkaisenergiaksi sähkölle, polttomoottorit pyörii vielä kymmeniä vuosia liikenteessä.
|30.9.2020 6:48
Ymmärrät oletettavasti ettei nuo ole minun arvioita.
Keskustelun tarkoitus on se että erilaiset mielipiteet rikastuttavat keskustelua eikä päinvastoin. Lähtökohtahan ei ole se että kaikki keskustelijat ovat lopuksi samaa mieltä asioista, keskustelun rikkaus on siinä että erilaisille mielipiteille on foorumi sitähän se sananvapaus on. On aika erikoista että joku tulee ja julistaa sen mitä voi kirjoittaa ja mitä ei.
Kysyin, että millä logiikalla tarjosit synteettistä polttoainetta ratkaisuksi, vaikka samalla pidät synteettistä polttoainetta paljon vähäisempää sähköauton sähkönkulutusta ongelmana. Vastaat höpisemällä jotain sekavaa Corollasta ja biopolttoaineista, vaikka kumpikaan noista ei liity pätkääkään kysymykseeni. Tämä on joka kerta juuri noin järjetöntä ja siksi sille ignorelle olisi tilaus. Kun ei hyvän etiketin mukainen keskustelu kiinnosta, niin olkoot sitten.
Professori: Bensiini- ja dieselautoihin voisi tankata synteettistä polttoainetta 2030 – Neste: Varmasti tämä on polttomoottoreille yksi ratkaisu
Uusiutuvalla sähköllä voi valmistaa uusia polttoaineita. Sekä öljyala että energiayhtiöt miettivät nyt, lähtevätkö ne synteettisiin mukaan.
https://yle.fi/uutiset/3-10703313
https://www.st1.fi/vallankumousteot/kehitamme-hiilidioksidista-synteettista-polttoainetta
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ratkaisu-polttomoottorien-tulevaisuudelle-voi-loytya-yllattaen-vedesta-ja-ilmasta-synteettinen-polttoaine-vahentaisi-paastoja-dramaattisesti/7698574#gs.hn1ne8
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/120272/VälimäkiValtteri.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Millä logiikalla NHB väittää minun sanoneen että sähkölläajo on ongelma
Varmaan tällä logiikalla?
sen on monet asiantuntijalausunnot todenneet, minäen ole asiantuntija
Ongelman juurisyy on se että kaikissa on ongelma. Akkujen valmistus vaatii mineraaleja, ja toki sähkön tuotanto vaatii omat resurssinsa myös. MUTTA,kaikissa muissakin on omat juttunsa. Biopolttoaineita ei riitä sitäkään vähää "kaikille" kuin sähköä. Synteettiset ja vety vaativat vielä moninkertaisesti enemmän sitä sähköä. Fossiiliset ovat ihan oma lukunsa ongelmineen.
Joten tarve on ratkaista ongelma, eikä torpata ratkaisuja sillä että "ei sähkökään tule seinästä". Ja esimerkiksi argumentaatio että OSA sähköstä tehdään fossiilisilla on outo, kun toinen vaihtoehto on että KAIKKI energia on fossiilista.
Biopolttoaineilla on roolinsa nykyisten ja tulevien polttomoottoreiden pyörittämisessä ja vaikeasti sähköistettävissä kohteissa. Vety ja synteettiset ovat varmasti myös vaihtoehto edellisiin, ja ehkä laajemminkin jos sitä ilmaista ja päästötöntä sähköä löytyy jostain "rajattomasti".
Siihen saakka akkusähkö näyttäytyy kuitenkin hyvän hyötysuhteensakin vuoksi tässä kohtaa parhaalta ratkaisulta.
Ilmastotavoitteiden saavuttaminen pelkillä sähköautoilla on epärealistinen tavoite, kanadalaistutkimus arvioi
Tietenkin, eikai kukaan kuvittele että ilmastonmuutoksessa olisi kyse vain henkilautoilusta, tai edes vain liikenteestä. Kaikki lämmityksestä teollisuuteen vaikuttaa, ja päästöt on nollattava kaikkialla.
Lähienergia
Sähkönjakeluverkko on jo varsin hyvällä mallilla suurimmassa osassa maailman maita. Kehitystä tapahtuu joka tapauksessa, oli liikenne sähköistymässä tai ei. Huomionarvoista on myös se, että sähköä on mahdollista tuottaa paikallisesti periaatteessa missä tahansa, toisin kuin esim öljyä.
Onko sinulla heittää jotain lukua tuosta sähkönkulutuksen kasvusta? Ja vielä mielellään niin, että mikä on arvioitu tuotantokapasiteetin lisätarve, joka ei siis ole sama asia, kuin kulutuksen lisääntyminen.
Kyllä.
Juu, kyllä polttiksia valitettavasti joudutaan sietämään vielä pitkään. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kaluston uusiutumista sähköiseksi kannattaisi boostata.
Meinaat, että niitä jätteitä riittää merkittävissä määrin sekä liikennepolttoaineiksi, että CHP-voimaloihin riittävästi? Onko sinulla esittää jotain lähteitä tämän tueksi?
Mitä tarkoitat sillä, että akkuenergia hävittää luonnonvaroja?
"Näitä prosesseja tällä hetkellä tutkitaan ja kehitetään, se vie viitisen vuotta. Sitten pitää rakentaa pilottilaitoksia, niin se on toiset viisi vuotta. Kymmenen vuoden päästä voisi olla ihan realistista tuotantoa."
10 vuoden päästä olisi siis pilottilaitoksia pystyssä. Kauankohan tästä mahtaa mennä siihen, että tuotannon mittakaava on merkittävää?
"Professori Larmin mukaan kysymys on siitä, että silloin kun tuulee tai paistaa niin paljon, että sähköä saadaan yli tarpeen, sähköä pitäisi saada jotenkin varastoitua. Ylijäämäsähkön voisi muuttaa polttoaineeksi.
– Jos isoja määriä sähköä halutaan varastoida, sähköakut eivät ole mikään ratkaisu. Niitä tarvittaisiin niin mahdottomasti, ettei se ole mahdollista, jolloin erilaiset polttoaineet ja kemikaalit olisivat sellainen luonteva varasto."
Hienoa, jos joskus päästään siihen tilanteeseen, että uusiutuvien tuotanto ylittää kysynnän. Ja toki jos joskus tuohon päästään, niin ei kai sitä ylijäämää kannata käyttämättäkään jättää, joten ihan hyvä idea tehdä siitä vaikka synteettistä polttoainetta. Tässä vaan taas herää kysymys, että missäköhän mittakaavassa tuota ylimääräisellä sähköllä tuotettua polttoainetta pystyttäisiin valmistamaan..?
"Toistaiseksi kuitenkin synteettisten valmistamisen hyötysuhde on huono. Energiaa polttoaineen valmistamiseen tarvitaan liikaa.
– Jos haluaisi saada tehtyä miljoona tonnia hiilivetyä, vaatisi se noin viiden ydinvoimalan verran sähköä. Miljoona tonnia hiilivetyä ei riittäisi Suomessa läheskään kattamaan liikenteen polttoainetarvetta, jos siitä tehtäisiin nestemäisiä polttoaineita."
Oletettavasti kehitys kehittyy ja kymmenen vuoden kuluttua synteettisiäkin saadaan valmistettua paremmalla hyötysuhteella. Tosin kymmenen vuoden aikana akkuteknologiakin kehittyy ja koko synteettisten idea saattaa romuttua.
Frontierin mukaan PtX voisi kuluttaa 10-40 PWh/a. Tuolla on arviotu, että tällöin elektrolyysikapasiteettia tarvittaisiin 6 TW. Yksin Saksassa on arvioitu tarvittavan 0,6-3 PWh/a sähköä PtX-prosesseissa, kun nykyinen sähkönkulutus on luokkaa 0,6 PWh/a.
https://www.frontier-economics.com/media/2646/20181018_frontier_wec_germany_ptxroadmap_full-study-english.pdf
Mikä lieneekään globaali biopolttoaineiden saatavuus verrattuna nykyiseen fossiilisten käyttöön.
Ihan valtavia loikkia ei synteettisten tuotannon hyötysuhteeseen kannata odottaa, koska tehdessä vedystä ja hiilidioksidista hiilivetyjä tahtoo väkisinkin tulla sivutuotteena divetyoksidia.
Voi se olla niinkin, en ala enempää asiantuntijoiden tuloksia arvostelemaan. Minun omakanta on edelleen että polttokenno ottaa polttomoottorin paikan sitten joskus, kun aika on sille pedattu.
Luonto tulee näyttämään vielä mahtinsa kun saadaan muutaman leudon talven jälkeen kunnon pakkastalvi. Pakkasen paukkuessa viikosta toiseen 30 pakkasasteen tienoilla alkaa hybridien ja sähköautojen käyttäjillä olemaan vitsit vähissä. Monessa paikassa kuulee tutun sanonnan "mitä v****a"!
Tämä on saattanut unohtua monelta ihmiseltä kun talvi oli viimeksi todella kylmä!
Pakkastalvea 1985 kutsuttiin "vuosisadan talveksi". Kylmää piisasi siinä määrin, että vielä elokuussa tavattiin Pohjanmaalla jäätyneitä putkistoja. Vuoden 1985 tammi- ja helmikuu olivat kymmenisen astetta keskimääräistä kylmempiä. Sallassa mitattiin tammikuussa 1900-luvun siihenastinen pakkasennätys -50,4 astetta.
Jotkut saattaa kuvitella ettei kovia pakkasia enää tule kun ilmastonmuutos on päällä, mutta näin ei ole kyllä kovia pakkastalvia tulee se on väistämätön tosi asia.
Viimeisin pitkä kylmä jakso oli 16.1.–25.2. vuonna 2011. Silloin alin lämpötila etelässäkin oli, –30,1 astetta se mitattiin 18. helmikuuta.
Alkaneena vuonna 2016 oli –25 asteen pakkanen kahtena päivänä, kun 7. tammikuuta pakkasta oli –27,4 ja 8. tammikuuta –26,9 astetta joten pakkasia odotellessa muistia virkistäen.
Mihin tämä perustuu? Varsinkaan hybridien osalta en ymmärrä ollenkaan. Selitätkö?
Voin luvata että niitä "mitä v***u":ja on edellisinä pakkastalvina kuulunut hyvin paljon myös bensa- ja dieselautoilijoiden suusta.
Hybridi toimii kyllä 30 asteen pakkasilla mutta ilman sähkömoottoria.
Hybridit on ohjelmoitu niin, että kun on kovempi pakkanen, se menee automaattisesti polttomoottorille. Hybridi ei luota sähkömoottoriin. Sähkömoottorilla lämmitetään myös autoa.
Kovilla pakkasilla hybridin sähköajosta kuten myös sähköautoista tehoja häviää jopa 40 prosenttia.
Hybridejä mainostetaan sanonnalla voit ajaa puolet ajasta sähköllä, aika on suhteellinen käsite. Kovilla pakkasilla tuo mainostettu aika hupenee puoleen tunnetuista syistä.
Tuon ajattelit aiheuttavan jotain kiroilua?
Sähköauton käyttövoimasta on helpompi huolehtia kuin polttoaineasemilla kulkemisesta. Kotona autosta poistuttaessa ohimennen nostetaan vain pidikkeessä oleva pistoke auton kylkeen ja se on siinä.
Jokainen voi siihen sitten lisätä haluamiaan asioita kuten kaukokäynnistystä sisältä asunnosta, ajastusta jne..
Joka aamu ajoon lähdettäessä "tankki" on täynnä.
On se niin helppoa, kun ensin löytää vapaan kadunvarsipaikan Helsingin viis kulmasta, ja roikka ylettyy kilometrinpäästä viidenteenkerrokseen.
NORJAN kuljetustalouden laitoksen (TØI) tutkija Paal Brevik Wangsness väitteli syyskuussa tohtoriksi sähköautopolitiikasta kansantaloudellisesta näkökulmasta. Hän arvioi, että siirtymä sähköautoihin edistää tehokkaasti ympäristötavoitteisiin yltämistä, mutta aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle. Norjan tavoitteena on, että kaikki uudet autot ovat päästöttömiä vuonna 2025.
Sähköautojen markkinaosuus on jo nyt suuri.
”Viime vuonna täyssähköautojen osuus uusien autojen myynnistä oli 42 prosenttia, ja vieläkin enemmän isoissa kaupungeissa”, Brevik Wangsness sanoo.
Sähköautojen osuus on nyt kymmenen prosenttia koko autokannasta. Se laskee päästöjä. Vuonna 2018 Norjan uusien autojen testatut hiilidioksidipäästöt olivat keskimäärin 70 grammaa kilometriä kohden, kun EU:n keskiarvo on yli 120 grammaa.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006642582.html
Niinpä Norjassa, kurkkaapa maapalloa laajemmin, ja mieti sitä, kuinka kattava sähkö ja latausverkko on.