Ford Exploreria aletaan toimittaa Suomeen. Erittäin iso auto, joka on lataushybridi ja jossa on jatkuva neliveto sekä kymmenportainen automaattilaatikko. Hinta-arvio autolle noin 70.000 euroa.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Ford Exploreria aletaan toimittaa Suomeen. Erittäin iso auto, joka on lataushybridi ja jossa on jatkuva neliveto sekä kymmenportainen automaattilaatikko. Hinta-arvio autolle noin 70.000 euroa.
3,4 l/100km. 🤣🤪😂🤣
Saattoi WLTP vanheta ennenkuin ehti kunnolla edes tulla voimaan...
Uskon, että alittasin Explorerilla varsin selvästi tuon normikulutuksen.
Juu, kyllä se varmasti ihan mahdollista on, pääsen itsekin muutaman viikon päästä kokeilemaan miten se alkaa luonnistua Volvolla. Epäilenpä kuitenkin että jos katsotaan toteutuneita keskimääräisiä kulutuslukemia niin ne ovat jotain ihan muuta.
Eihän liene väitetyn, että explorerin keskikulutus on 3,4 vaan että testisyklissä kulutus on 3,4L/100.
Pistokeladattava auto on oikeastaan tribridi: sähköauton ja itselataavan hybridin yhdistelmä.
Omassa XC90:ssä on nyt talven jäljiltä ja pitkien työreissujen takia keskikulutus noussut jo 6 litran tuntumaan (auton mittarissa 5,4, mutta tankkausten mukaan vähän enemmän).
Mutta ajan päivittäiset ajoni kulutuksella 0L/100km siellä, missä 0-päästöistä on eniten hyötyäkin eli kaupunkiliikenteessä. Moottoritiellä ei itselataamiseen jää marginaalia ja tänään zoomasin hetkellisen kulutuksen 120 nopeudessa motarilla vaihteluvälille 6 - 11 litraa myötä- ja vastamäissä.
Pitkillä matkoilla pistokkeella otetun sähkön vaikutus valitettavasti heikkenee ja auto vajoaa itselataavan hybridin vaatimattomaan bensan säästöön.
Jotenkin pitäisi autotehtaita painostaa suurentamaan akkujen kapasiteettia ladattavissa hybrideissä, jotta sähkösäteet kasvaisivat sadan kilometrin paremmalle puolelle edes vähän.
Täyssähköauto ei ole käytännön vaihtoehto kuin harvoille lataamisen sietämättömän keveyden takia.
Juu toki näin. Mutta WLTP kehitettiin antamaan tosielämää vastaavampi kuva auton kulutuksesta, koska NEDC antoi epärealistisen matalia tuloksia. Nyt plugareiden myötä WLTPlle on käymässä samoin, ja ero on todennäköisesti suurempi kuin NEDCllä keskimäärin, ennen plugarien aikakautta.
En kiistä plugarien hyödyllisyyttä. Olen vakuuttunut siitä että tulen pääsemään sillä matalampaan keskikulutukseen kuin nykyisen bensa-Subarun 9,2 litraan (ajotietokone), mutta toisaalta en myöskään usko pääseväni viralliseen reiluun 2 litraan.
Mitä tarkoitat tällä?
Nähdäkseni WLTP kehitettiin kuvaamaan paremmin keskimääräisen kuljettajan kulutusta helpossa lauhassa kelissä, kun NEDC kuvasi sitä, mihin auto parhaimmillaan pystyy.
Plugarin normimittaukseen tulee sähkörangesta riippuva elementti, joka aiheuttaa aiempaa suuremman riippuvuuden käyttösyklistä.
Minusta olisi mielenkiintoista tietää plugarin sähkörange vakioidussa testisyklissä ja polttoaineen kulutus sen jälkeen itselataavana ajettaessa. Noilla tiedoilla erilaisia ajosyklejä tarvitsevat kuljettajat voisivat sovittaa eri automalleja omaan käyttötilanteeseensa.
>
Erinomainen ajatus 👍
Auto on kallis hankinta ja oletan valtaosan ihmisistä haluavan yleiskäyttöisen auton. Että se on käytettävissä omiin tarpeisiin vaivattomasti. Julkinen liikenne, auton vuokraaminen, polku- tai moottoripyörä, tuttavilta kyydin/kuljetuspalvelun tinkaaminen esimerkiksi tulisivat paljon halvemmaksi kuin oma auto ja kuljetukset saisi silti hoidettua.
Polttomoottoriautoille on olemassa vuosikymmenien saatossa kehittynyt infrastruktuuri, joka tekee oman auton käytöstä niin ylivoimaisen mukavuuden kannalta katsottuna, että ihmiset ovat valmiit maksamaan sekä auton hankinta- ja käyttökustannukset että niihin sidotut verot.
Täyssähköauto ei vielä ole täysimääräisesti vaihtoehto ja sen tekninen vajavaisuus kulminoituu sähkön välivarastoimisen problematiikkaan.
Jos pikalataaminen olisi käytännössä yhtä helposti saavutettavissa kuin bensan tankkaaminen, sähköauto olisi ok. Olen yrittänyt ladata omaa hybridiäni aina, kun mahdollista osittain siksi, että olen halunnut saada käsitystä, kuinka helposti latausmahdollisuus löytyy reissun päällä. Jos vaikka täyssähköautoon vaihtaisi, niin olisi kiva tietää etukäteen, mitä siitä seuraisi.
Jos sähköautoon saisi ladattua kahdeksan tunnin aikana energiaa n. 1000km ajoon, sähköauto olisi jo nykyisillä latausmahdollisuuksilla ok. Jos puhutaan tavallisen ihmisen auton käytöstä, auto on vuorokaudessa ainakin n. 8h parkissa ja kerrostaloasujaa lukuunottamatta hidas lataus on helposti järjestettävissä. Oletan, että myös monilla kerrostalossa asuvilla.
Kertamatkaan ei tietysti tavittaisi 1000km kantamaa, mutta suuruusluokkana sen verran pitäisi olla sähkösäteen nykyisillä latausmahdollisuuksilla, jotta sähköauto olisi yhtä kätevä väline kuin bensa- tai dieselmoottorilla varustettu auto.
Täyssähköauto vaatii vielä nykyään autoilijan, joka on valmis suunnittelemaan menemisiään auton lataamisen ehdoilla ja joka ajaa pitkiä matkoja vain harvoin ja jos niitä ajaa, voi käyttää reilusti aikaa tai omistaa toisen auton pitkiä matkoja varten.
Käytännön elämän paras vaihtoehto tällä hetkellä on ladattava hybridi ja olisi hienoa, jos niiden sähkösäteet kasvaisivat yli sadan kilometrin. Ladattavaa hybridiä voi ajaa päästöttömästi sähköllä, mutta ei joudu pulaan latauspisteiden puuttuessa.
Itse arvostan, että auto on tilava, tehokas ja laadukas, mutta moottoritehojen puolesta voisi mennä siihen suuntaan, että sähkömoottori kasvaisi bensamoottorin pienentyessä, mutta yhteisteho jaksaisi liikuttaa autoa niin, että kiihdytyksessä tapahtuu muutakin, kuin moottorin äänen voimistuminen.
Minä ajattelen asian niin, että sähkörange kertoo, kuinka pitkän matkan kertasuoritteena voin ajaa ilman bensan kulutusta. Sitten vertaan bensan kulutusta vastaavaan autoon pelkkänä bensaversiona ja olen tyytyväinen, jos näen oman autoni todellisen kulutuksen selvästi alittavan vastaavalle PoMo-autolle "luvatun" keskikulutuksen.
En valitse autoa pelkän kulutuslukeman perusteella ja siksi en yritäkään selvittää eri automallien kulutuksia. Ymmärrän, että löydän markkinoilta paljon autoja, jotka kuluttavat vähemmän kuin omani. Ja ymmärrän, että niiden autojen ominaisuudet eivät muuten vastaa niitä ominaisuuksia, joiden takia olen päätynyt nykyiseen autoon. Nykyisen auton pieni kulutus on vain piste iin päälle tai ylimääräinen bonus. Tietysti ympäristöystävällisyys on myös plussa, joka tulee siinä samalla.
Päivitin bensanostotaulukon ja nyt siinä on tankkaukset 42.050km:n matkalta alkaen joulukuun puolivälistä 2017. Bensan ostot ovat olleet keskimäärin 5.75 litraa per 100km ja rahaa on palanut siihen 3.610,- ekua. Halvin litrahinta 1.389 ja kallein 1.654. Kulutukseen sisältyy myös joka-aamuinen webaston käyttämä bensa pakkaskeleiltä.
Ymmärrän kyllä, että joku voi olla kiinnostunut kulutuksen detaljeista, mutta loppujen lopuksi se on triviaalia tietoa.
WLTP:n testisyklin antama tieto ei ole triviaalia, koska sitä käytetään verotuksessa.
Lataushybridejä ei veroteta jonkun tavallisen kuljettajan keskimääräisten ajomatkojen ja ajotyylin perusteella vaan käytetään testisykliä, joka ei ilmennä auton keskikulutusta yleisesti vaan testin reunaehdoilla tehtyä koetta ja verotuksessa pyritään sitten ohjaamaan ihmisten autovalintoja ottamalla testitulos verotuksen määrääväksi arvoksi. Toisaalta voi olla isoja eroja siinä kuinka paljon kukin ajaa pelkällä sähköllä ja ketkä esim. haluavat vain hyödyntää auton hyvän suorituskyvyn eivätkä lataa autoa pistokkeella juuri koskaan.
Olen pohdiskellut, että on jonkinlainen ristiriita siinä, että esim. Volvon hybridit ovat työsuhdeautoina, jolloin polttoainekustannukset eivät liikauta pätkääkään kuskia. Miksi työsuhdeautoilja latailisi autoaan, kun se ei kukkarossa tunnu? Varmaan alentaa kynnystä ajella pelkästään itselatauksella ja miksei Power-ajomoodissa, niin ei varmasti jää kenenkään jalkoihin?
Pikalatauksen tarve on paljon vähäisempi kuin foossiilin tankkaamisen tarve. Tuo sinun ehdottoma latausrytmi sopii hänelle, joka ajaa 1000 kilometriä tauotta ja tekee saman heti uudestaan nukkumistauon jälkeen. Jos ie ole tarvetta ajaa noin, niin ei myöskään tuo vaatimus ole perusteltu. Jos ei aja pitkiä siirtymiä Nelostien itäpuolella ja Lappeenrannan pohjoispuolella, niin jo tämän vuotisella Teslan Supercharger-verkolla ajelee ihan ok.
Niin on juu. Tai itse asiassa lataaminen tuntuu kukkarossa negatiivisesti. Ainakin toistaiseksi elättelen kuitenkin ajatusta että lataan autoa, ihan vaan koska päästöt. Saa nähdä miten toteutuu.
Yksi dilemma on se että töpseli varmaan tulee tökättyä kiinni 17-18 aikoihin, jolloin pörssisähkö tuppaa olemaan kallista. Lataus pitäisi saada päälle 01-02 aikaan kun sähkö on halpaa. VOCin kautta ei varmaan pysty hallinnoimaan latauksen ajankohtaa?
Aika paljon on käyttöetuautoja. Volvoissahan ainakin johonkin iakaan sähköinen voimalinja oli vähän ponneton, mutta monessa autossa sähköveto on aika ylivoimainen käyttöominaisuuksiltaan.
VOCissa on latauksen ajastus olemassa, mutta en ole sitä käyttänyt. Asetuksen testasin ja homma perustuu siihen, että auton ollessa jossain latauspaikassa, esim. kotipihalla, paikka tallennetaan latauspisteeksi sijaintitiedon perusteella ja pisteelle asetetaan latauksen alkamisaika ja kesto. Kun auto sitten parkkeerataan uudelleen tallennettuun paikkaan (karttatiedon perusteella), auton lataus alkaa asetetun ajan mukaan. VOCiin voi myös valita hälytyksen, että auto ilmoittaa puhelimeen, jos latauskaapelia ei ole kytketty autoon jonkin aja kuluttua parkkeeraamisesta (olikohan puoli tuntia).
Edit: en tosin tiedä, onko VOC samoilla ominaisuuksilla kaikilla varustetasoilla.
Kun puhutaan lataushybrideistä, niin niiden sähkösäde on yleisesti 40 - 60km. Jos sähkömoottorista ottaa tehoa paljon, niin akkukin lopahtaa nopesti ja se 40 - 60 sädekään ei toteudu.
Parempi ponneton moottori ja pidempi sähköajo kuin päinvastoin.
Ei se moottorin ponnettomuus mitään auta. Korkean tehon tarpeet ovat hetkellisiä eikä sillä, kiihdyttääkö hitaasti tai nopeasti, ole kulutuksen suhteen merkittävää vaikutusta. Isoin vaikutus on sillä, jos sähkömoottorin tehonpuutteen vuoksi kylmä polttomoottori käynnistyy. Se on suuripäästöistä ja paljon kuluttavaa etenemistä.
Monet eivät tarvitse 40-60 kilometrin rangea. Itselläni tyypillisin matka on työmatka 15 kilometriä suuntaansa, josta puolet moottoritiellä. Olisi todella surkeaa, jos tehonpuutteen vuoksi polttomoottori pitäisi joka kerta käynnistää motarille kiihdytettäessä.
Jos kerran ei tarvitse ajella tuon pidempiä matkoja, niin ei ylipäätään ehkä kannattaisi hankkia autoa tai hankkisi sitten jonkun ihan pienen taskuun sopivan. Ja voisit aivan hyvin tuprutella mennen tulen sen 15km siivun vaikka yli 200g päästöillä. Ei paljon ilmasto kärsisi.
Jos autoa tarvitsee käyttää, niin 40km tulee todella äkkiä täyteen.
Testasin tuon ajastuksen, kun alkoi kiinnostaa.
VOC tallentaa automaattisesti osoitteet (sijainnit kartalla), joissa autoa on tullut ladattua. "Lisää sijainti"-toiminnolla sitten voi em. osoitelistasta valita haluamansa paikan, syöttää latauksen aloitus- ja lopetusajan sekä valita hälyttääkö sovellus kaapelin kytkennästä vai ei. Lisätylle sijainnille voi antaa haluamansa nimen, esim. Mökki.
Kun auton pysäköi ao. sijaintiin ja tökkää latauspistokkeen kiinni, latauksen merkkivalo pistokesyvennyksessä syttyy palamaan sinisenä (ladatessa se vilkkuu hitaasti vihreää). VOCiin tulee teksti "Tauotettu lataus". Lataus alkaa sitten säädettynä aikana. Lopetusajaksi kannattaa antaa riittävän pitkälle menevä aika, ellei sitten ole joku syy lopettaa lataus tiettyyn aikaan olipa akku täysi tai ei. Systeemi siis tunnistaa automaattisesti auton sijainnin perusteella, millä aikaisemmin käytetyllä latauspaikalla ollaan. Ajastuslistalle tallennettuja paikkoja voi sovelluksen liukukytkimillä aktivoida tai poistaa käytöstä tai koko ajastuksen tietystä sijainnista voi heittää roskakoriin.
Kiitos! Tuo on erinomainen juttu, ainakin minun kohdallani vaikuttaa merkittävästi siihen lataanko vai enkö. Nyt kun sen saa ajastettua yösähkön halvimpaan aikaan, niin lataan vaikka omasta pussista meneekin.
Itseasiassa, kun mietiskelin autoedun ja lataushybridin problematiikkaa, niin onhan siinä yksi erinomainen pointti: autoedun haltija joka tapauksessa tuottaa markkinoille laadukkaita vaihtureita kolmen vuoden välein latasipa itse autoa tai ei. Lähtee hyvä kiertämään.
Keksitkö autolle jonkin vaihtoehdon? Toisten mielestä tupruttelu on ihan jees, mutta itse pyrin valinnoillani vähentämään tupruttelua.
Kyllähän oma auto on aika lyömätön liikkumismuoto. Että en edes yritä keksiä sinulle vaihtoehtoa. Noilla ajotarpeilla voisit ihan hyvin kurvailla täyssähköautollakin.
Otsikon aiheeseen palatakseni, tämä Explorer on jossain määrin mielenkiintoinen tuote. Auto on riittävän suuri ja nelivetoinen. Mikä parasta hybridivoimalinja ei ole tehty Volvon vaan Mersun tyyliin. Jos työmatkat pystyisi ajamaan pääsääntöisesti sähköllä ei 15 litran kaupunkikulutus pahemmin haittaisi. Hinnan vaan pitäisi olla enintään jossain 80 keur tienoilla. Sadan tonnin hintaluokka on saksalaisten heiniä. Ulkonäöltään auto on Fordiksi yllättävän kelpo.
Jenkkien lehtien mukaan tuo 2020 Ford Explorer ei hybridinä menee siinä reilun 10 litran keskikulutuksella. Aika lähelle samaa varmaan tuo hybridiversio vie siinä vaiheessa, kun akut on kulutettu.