Uusimmassakin TM lehdessä on artikkeli sähköautosta. Kerrotaan, että testiauto kuluttaa 24,6kWh/100km. Taajamassa 28kWh ja moottoritiellä 31kWh/100km.
Voisko joku kertoa miten nuo luvut muutetaan dieselin tai 95 kulutuksiksi? Esim. kuinka monta litraa dieseliä on 28kWh sähköä?
Olisipa paljon helpompi ymmärtää näiden sähköautojen energian kulutuksia kun kulutukset näkisi myös litroina.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Litrassa dieseliä on noin 10 kWh energiaa. Bensalitrassa enrgiaa on noin 9 kWh. Sähkön kulutus kilowattitunneissa muuttuu dieselin kulutukseksi litroissa siis helposti jakamalla kWh-lukema kymmenellä.
Siinäpä se vastaus tuli.
Noin yleisenä kommenttina TM:n tekemät sähköautojen kulutusmittaukset ovat herättäneet paljon keskustelua sähköautofoorumeilla, sillä luvut ovat järjestäen selvästi korkeampia, mitä autoilla ajavat ovat raportoineet omassa käytössään.
Yhtenä esitettynä teoriana on ollut se, että todellinen sähkönkulutus on hankalaa mitata. Polttomoottoriautoista tuttu "tankki piripintaan -> ajoa X km -> uudelleen tankkaus" -menetelmä ei toimi, koska akku ei ota joka kerta tismalleen samaa määrää virtaa vastaan. Lyhyillä koeajoilla (alle 1000 km) pienikin heitto kulutetun sähkön määrässä vääristää lopputulosta.
Kyllähän nuo TM:n mittaamat kulutukset korkeilta kuulostavat, vaikka kyseinen Audi lieneekin se kaikkein ”janoisin” sähköauto. Itse ajoin hybridi sedanilla tänään kulutuksella 13-14 kWh/100km sekalaista ajoa.
Körhöm. Dieselpolttonesteen energiasisältö on noin 10 kWh/litra, mistä ei suinkaan voi vetää johtopäätöstä, että sähköauto kuluttaisi ”noin 2,5 litraa/100km”. Tässä verrataan omenia karvalakkeihin. Kuka haluaa miettiä asian uudestaan?
Niin se johtopäätös onkin, että sähköauto kuluttaa 2,5 diesellitran sisältämän energiamäärän verran sähköä. Erilaisten voimalinjojen energiankulutusta voi ja pitääkin verrata toisiinsa.
Metsään meni. Noin alkajaisiksi energian kulutus ajomatkaa kohti (kWh/100km) ja polttoaineen energiatiheys (kWh) ovat eri suureita.
Toisekseen sähkö- ja fossiilivoimalinjojen kulutuksen vertailu ei ole ihan yksinkertaista. Tästä voi aloittaa: https://energyeducation.ca/encyclopedia/Miles_per_gallon_gasoline_equivalent
Ennen kuin alat kirjoittamaan fysiikkaa uusiksi, niin opettele nyt edes yksiköt. Kilowattitunti on energian yksikkö eikä tietenkään minkään energiatiheyden yksikkö. Väitteesikin lienee itsestään selvä ihan jokaiselle, tarkoitit sitten polttoaineen sisältämää energiaa tai polttoaineen energiatiheyttä.
Silloin kun puhutaan energian kulutuksesta jollakin matkalla, niin vertailu on yksinkertaista. EPA:n säädöt vertailuluvun suuntaan vain sekoittavat. Onneksi Euroopassa ollaan tässä asiassa viisaampia ja täällä kaikki laskelmat kulutuksen, kustannusten ja päästöjen suhteen ovat paljon helpompia. Mistä voisin ostaa ekvivalenttigallonallisen sähköä autooni?
Sähköntuotantoa on monenlaista. Helsingissä hukkalämpöä käytetään kaukolämpöön, eli osa auton lataamisen tarvitsemasta energiasta käytetään talojen lämmitykseen.
Sähkökiuas käyttää 6 kW, eli 24 kW tarkoittaa neljä tuntia saunomista termostaatti täysillä.
Verotus on seikka mikä muuttuu tulevaisuudessa kun sähkön käyttö lisääntyy, sähköstä kun ei peritä erillistä kallista polttoaineveroa (vertaa dieselveroon). Autoilun veroista menee 85% hallintokustannuksiin, eli hyötysuhde liikenteen palveluiden kannalta on tosi huono.
Mitään hukkalämpöä ei ole jos se kerran käytetään lämmitykseen, ja miten se on pois autolatauksesta.
Nyt kesällä on varmaan menee osa hukkalämmöksi, eli on hyvä huomioida että kaikki sähkö mikä ladataan auton akkuun ei aina ole alkuperäisen polttoaineen koko energiamäärä.
"Jos uraanin halkeaminen lämmittää reaktorin vettä 100 wattitunnin verran, siitä saadaan 33 wattituntia sähköä ja loput 67 wattituntia päätyy hukkalämpönä mereen."
https://yle.fi/uutiset/3-7328401
TM:n mittaukset ovat kaikilla autoilla selvästi korkeampia kuin foorumeilla olevat kulutukset. Tämä johtuu foorumeiden kaunistelluista lukemista. Ilmiö on aivan kuin esim. Facebookissa - oma elämä näytetään kaunistellusti. Silloinkin, kun kerrotaan foorumeilla "todellinen" kulutuslukema valehtelematta, on se "mitattu" erikoistilanteessa pitkällä matkalla myötätuulessa ottamalla lukema suoraan mittaristosta unohtaen lukeman tarkkuus ja sekin ettei webaston lisäkulutus edes näy tuossa mittariston lukemassa.
Pidätkö kaunisteltua ajotapaa ja kaunisteltua rengaskokoa täysin mahdottomana ajatuksena?
Oma tapani myös merkkikerhon foorumilla seikkaillessani on kyllä pääsääntöisesti vähintään ympärivuotinen seuranta tai kausivaihteluiden seuranta kesä- ja talvirengaskauden välillä. Juuri siksi se NEDC normi niin TODELLINEN onkin.
Aika usein minun nähdäkseni erikoistilanteisen mittausolosuhteet mainitaan myös. Nähdäkseni myös mittarilukemia ilmoitetaan virheestä tietoisena, mutta ehkä merkkifoorumeillakin on eroja?
Talvirenkailla alamäkeen liikenteen mukana ajettu vanha Eemeli vei 150 kilometrille 3.7 sadalle, kun ei pääsiäisen paluuruuhkassa mahtunut ajamaan normaalisti. Sama mittari näyttää yli 2 vuoden ja yli 50.000 km keskiarvona 2 desiä yli tankkikirjan. Puolet erosta selittyy mittauksen ohi vetävällä Webastolla ja toinen puoli mittausvirheellä.
Ja tästäkin asiasta löytyy myös muiden käyttäjien kokemukset korimalleittain, joten eri korimallien välillä vaihteleva tarkkuus nousee julkisuuteen nimenomaan merkkikerhon kautta. Ja sen lisäksi myös huoltotesterin korjauskertoimet niille, jotka haluavat kalibroida mittausvirheen pois.
Kesken juhannuksen työmatkalle lähtiessä meni muuten vapaalla tiellä myötätuulessa 3.9 sadalle.
Mutta minä en vedäkään jatkuvaa suorituskykytestiä autollani, vaan autossa kuljettamillani urheiluvälineillä, enkä myöskään rengasta autoani maahantuojan hyllystä löydetyille pehmeiden peltojen kevätkyntöihin sopivilla levikkeillä, mikä saattaa vaikuttaa ajomatkani kulutukseen?
On toki ihmisiä, joilla ei ole tarvetta kaunistella mitään - siitä pisteet sinulle! Usein vaan niiden Facebook-sivujenkaan kiiltokuvat eivät sisällä niitä elämän mahalaskuja tai eivät edes sitä normaaliakaan arkea.
Oman kokemukseni mukaan juuri arkiset ongelmat sekä niiden korjaaminen ovat merkkikerhojen nettikeskustelujen keskeistä sisältöä.
En tosin tunne kuin kahden merkkikerhon toimintaa, mutta niille kummallekin on ominaista hyvin asiantuntevat tekniset keskustelut. Niiden lisäksi on toki myös enemmän viihteellinen humppa & hömppäosasto ja mielipideosastot joilla väitellään vakaumuksellusesti nasta- ja kitkarenkaista sekä vaikkapa etu-, taka- ja nelivedosta. Mutta tekninen osio on yleensä asiallinen, eikä siellä mene läpi mikään puolivillainen huonosti perusteltu päätelmä.
Facebookia en kommentoi, koska en ole rekisteröitynyt.
Itse kysyin kolme vuotta sitten sitä että autoni TM-testissä kulutus nousee "Tasosta 80 km/h tasolle 120 km/h kulutus nousee artikkelin mukaan 4,9 litrasta 7,9 litraan, eli 61 %."
Eli itse mietin silloin onko mittaustavassa jotakin mitä ei ole huomioitu mikä vaikuttaa tulokseen kun 61 % on poikkeuksellisen kova nousu.
/ Kitka- ja nasta -keskustelu ei suinkaan ole hömppää, vaikka varmasti keskustelussa voi turhautua siihen että ei saa omaa viestiään toiselle läpi (esim. nastojen välttämättömyys 5-6 kk/vuodesta kun ajaa Suomessa).
Tänään seisoskelin jalkakäytävällä odottamassa kyytiä ja ihailin miten hiljaisesti (polttomottori-) liikenne kykeneekin kulkemaan talveen verraten. Normaalisti autolla kulkiessani työmatkaa yritän vältellä kulumisuria tai vasta äänekkääksi kulunutta osaa ajokaistasta, joten nastojen käytön järkevyyttä tai tarpeellisuutta ei voi unohtaa edes kesällä - ja jos tekee autokauppaa kesällä joutuu silloinkin ottamaan kantaa talvirenkaisiin.
Siksi en niin väittänytkään. Humppa & Hömpposaston LISÄKSI olen havainnut myös mielipidekeskusteluja, joissa valituilla omaa kantaa tukevilla faktoilla pyritään taivuttamaan muut oman mielipiteen taakse.
Suunnilleen tähän tapaan.
Ilmanvastus nousee nopeuden toiseen potenssiin. 80x80 = 6400. 120x120 = 14400. Ei ilmanvastuksen määrä yli kaksinkertaistuus. Kulutus ei kuitenkaa tuplaannu, koska ilmanvastus ei ole ainoa kitka autossa vaan esim renkaiden vierintä, moottroin kitka, jne. Jos tossa 80 km/h nopeudessa puolet kitkasta on ilmanvastusta niin 120 km/h nopeudessa jo 3/4. Tästä toi noin 60% nousu tulee.
Toisessa testissä saman (hatchback-malli) moottorin tehokkaamman version kulutus nousi "vain" 49 %. Näytti kuitenkin siltä että yleisesti pienten moottoreiden kulutus nousee mittauksissa todella jyrkästi verrattuna joihinkin isompiin, eli siinä mielessä downsizing toimii. Omassa autossani kulutus ei kuitenkaan muuttunut noin jyrkästi, vaan tasainen 100 km/h (mittarivirhe korjattuna) nopeus alensi keskikulutuslukemaa (5.7) vaikka sen olisi testin mukaan pitänyt nostaa sitä (6.3).
Dieselissä vakionopeus 80 -> 100 nosti kulutusta 14%,vaihde oli sama.
Varmasti netissä on paljon kaunistelua ja lukujen vääristelyä, mutta tuo ei selitä mainitsemaani ilmiötä.
Netissä on useita erilaisia palveluja, jotka keräävät ajoneuvojen todellista kulutusdataa. Spritmonitor yksi tunnetuimmista.
Esim Tesla Model 3:n todellinen kulutus näyttäisi olevan keskimäärin 16,96 kWh/100 km, joka on hyvin linjassa A Better RoutePlannerin keräämän datan kanssa. TM:n saama lukema on kovin erilainen. Ja sama pätee tosiaan etronin testattuun kulutukseen.
En syytä lehteä tulosten vääristelystä, vaan ovat varmasti tehneet kulutusmittaukset vakiintuneilla toimintatavoillaan. Ongelmana lienee siis tuo mainitsemani sähkönkulutuksen mittauksen vaikeus - akku ei ota joka kerta samaa määrää latausta vastaan, vaikka sen yrittäisi ladata täyteen. Toinen mahdollinen tekijä on se, että lyhyillä matkoilla sähköauton kulutus voi vaihdella paljonkin olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi jos lähdetään akku ja auto kylmänä ilman esilämmitystä, menee lämmitykseen alkutaipaleella merkittävästi energiaa akusta (siksi sähköauto suositellaankin esilämmitettävän kylmillä keleillä johdon päässä ennen ajoon lähtöä, jos on tarkoituksena ajaa pitkälle tai muusta syystä minimoida ajonaikainen kulutus). Luonnollisesti kylmäkäynnistys aiheuttaa polttomoottoriautollekin kulutuksen kasvua alkumatkassa, joskin ero on ymmärtääkseni pienempi, kun kehnolla hyötysuhteella toimiva polttomoottori tarjoaa runsaasti hukkalämpöä. Kulutusmittauksissa tulisikin ajaa mahdollisimman pitkiä matkoja, jotta todellinen kulutus tulisi esiin.
Sinällään minulle on yksi hailee, mitä eri testitulokset kertovat. Todellisuus selviää sitten omalla koeajolla, tai viimeistään omistuksen aikana - ajotyylillä on valtava merkitys käyttövoimasta riippumatta. Esim oma polttomoottoriautoni vie käytössäni noin 1,5x valmistajan ilmoittaman määrän. Hyvää osviittaa noista eri testeistä toki saa, samoin kuin kulutusdataa keräävistä palveluista.
https://www.spritmonitor.de/en/overview/198-Tesla_Motors/1582-Model_3.html?powerunit=2
https://forum.abetterrouteplanner.com/blogs/entry/22-tesla-model-3-performance-vs-rwd-consumption-real-driving-data-from-233-cars/
Akateemisesta mielenkiinnosta tutkin asiaa tarkemmin ja kävi ilmi, että kulutuslukemassa otetaan huomioon lataushäviöt. Tämä on suht mielenkiintoinen päätös, koska rangen kannalta häviöillä ei ole merkitystä. Ainoa merkitys on häviöihin uppoava rahamäärä, joka on kokonaisuuden kannalta täysin mitätön.
Tuo kuitenkin selittää pitkälti, miksi TM:n lukemat ovat niin suuria. Lyhyellä testilenkillä vaikkapa 10% lataushäviö vaikuttaa kokonaistulokseen merkittävästi.
Toisaalta lataushäviön eliminoiminen vaatisi hieman pään raapimista. Häviön suuruus riippuu vähintäänkin käytetystä lataustavasta. Lisäksi pitäisi kehitellä jokin menetelmä, jolla mittaus saataisiin tehtyä ilman häviötä. Ehkäpä riittävä ratkaisu olisi käyttää jotain vakioitua latausmenetelmää ja soveltaa laskelmissa siihen arvioitua häviöprosenttia.
Lisäksi yksi kulutukseen vaikuttava seikka on se, että jos akku on ladattu aivan täyteen, regen ei toimi - ainakaan täydellä teholla. Tämä siis lisää myös kulutusta, jos liikkeelle lähdetään täydellä akulla vs normaalikäyttöön suositeltu noin 90% varaustaso (jolla regenkin toimii paremmin).