Meillä ei kylmällä autolla lähdetä, joten sähköjohdon kytkeminen on osa pysäköintiä noin puolet vuodesta jo nyt. Jokaisella autolla ja käyttäjällä on oma kytkinkellonsa, johon hän ohjelmoi seuraavan lähtönsä ajankohdan, joten en usko latauksessa olevan meille mitään perustavaa laatua olevaa ongelmaa.
Lisäksi kaikille autoille on eri syistä jo myt muodostunut nimikkopaikkansa, joten yhden tarvitsema latauslaitekaan ei muuttaisi käyttäytymistä lainkaan, etenkin kun lataussyötön voi kaapeloida ainakin kahdelle autolle yhteiseksi (tosin yhtä aikaa käytettynä virtaa rajoittaen).
Saman korimallin autojen eri voimalinjojen hintaero on nyt korostuneen suuri, koska vertaamassani esimerkissä lataushybridit ovat kaikki lähes uusia, joten odotan hintaeron pienenevän autojen ikääntyessä.
Tässäpä vastaavasti sähköstä kiinnostuneille kommenttia. Tämä on suora lainaus eräästä blogista, joka Facessa pyörii jakona. En ota vastuuta oikeellisuuksista, mutta kiinnostaisi jossakin määrin tietää, mitä tuosta tekstistä voisi pitää totuudenmukaisena, vai kaikkea, tai ei yhtikääs mitään.
---lainaus alkaa
Viherpiiperöt, miettikääpäs tätä ennenkuin seuraavan kerran vouhkaatte sähköautoista maailman pelastajina:
-Sähköautojen kriittinen piste on akuissa.
-Seuraavan vuosikymmenen aikana akkukennoja tarvitaan autoihin kymmen ( sata, tuhat ) kertainen määrä tämän päivän tarpeeseen verrattuna.
-Akkujen tärkein raaka-aine on Litiumin jonka hankinta aiheuttaa jo nyt suuria ympäristöongelmia.
-Tuhatta litiumkiloa kohden tarvitaan kaksi miljoonaa litraa vettä.
-Litiumin saanti alkaa vesialtaista. 60 prosenttia maailman litiumvarannoista sijaitsee Argentiinassa Jujuyan alueella.
-Pelkästään Chilessä pumpataan tällä hetkellä noin 21 miljoonaa litraa pohjavettä vuorokaudessa, joka sitten haihdutetaan taivaan tuuliin.
-Aavikoiden kallisarvoista pohjavettä ei sekoittumisen jälkeen pysty käyttämään ihmis- tai eläinravinnoksi.
-Yhtä Tesla S -mallin akkua varten vettä pitää siis haihduttaa 80 000 litraa.
Kiinassa hiilivoimalla valmistettu akkutuotanto laskee ilmaan 150–200 kiloa CO2-päästöjä jokaista akun kilowattituntia kohden.
-Audi e-tronin 95 kilowattitunnin akku on päästänyt ilmaan jo noin 16 000 kiloa hiilidioksidia ennen kuin itse autolla on ajettu metriäkään, siis pelkkä akunvalmistus.
-Vain 10 prosenttia Euroopan akuista kierrätetään tällä hetkellä.
-Sähköautojen akkumateriaaleja kierrättäviä laitoksia on yksi Hollannissa, eikä muita vastaavia ole olemassa.
Tällä hetkellä suunnitellaan massiivista sähköautojen valmistuskapasiteetin lisäämistä, joka nykyteknologialla aiheuttaa väistämättä ekokatastrofin, joten aika nurinkurista. Ei ehkä pidä ryhtyä sellaiseen minkä toteuttamiseen teknologiaa ei ole vielä kehitetty.---lainaus loppuu
Naudanklihakilon tuottaminen kuluttaa 15 000 litraa vettä. Eli Teslan akkuihin kuluu 6 naudanlihakilon verran vettä. Voi olla että Tesla-akkujen aavikkovesi on arvokkaampaa kuin etelä-amerikan arojen naudanlihavesi, mutta lienee silti hyvä suhteuttaa johonkin. Parin kuukauden lihat vs Tesla jonka käyttöikä lienee 10-20 vuotta.
Kallillla Audilla ajettaneen pari-kolme sataa tuhatta km. Tuo 16 000kg tulee polttomoottorilla vastaan jossain 80 tkm ajon jälkeen, eli elinkaaripäästöt ovat selvästi pienemmät.
Kierrätettävääkään ei kovin paljon vielä ole, joten kierrätyskään ei ole laajamittaista. Akuilla on varsin pitkä käyttöikä, joten ajoneuvokäytön jälkeen niillä on vielä toinen elämä esimerkiksi tuulipuiston sääätövoiman varastoijana.
Summa summarum. Ongelmia on niin materiaalien, valmistuksen kuin kierrätettävyydenkin kanssa. Jos ei kuitenkaan haluta lopettaa ajamista, niin vaihtoehtoinen ratkaisu eli polttomoottoriauto on vielä huonompi.
Kyllähän se vissiin taitaa olla niin, että polttomoottorin kehitys oli jo tiensä päässä - vai?
Luonnon kannalta (siitähän kaikki juontaa, eikö vain) ajatellen unohdetaan myös, että jos Teslan käyttöikä lienee 10-20 vuotta, niin erilaisten kaivosten jäljet näkyvät varmaan maailman tappiin? Ei toki pelkästään litium-kaivosten, mutta kun johonkin piti suhteuttaa.
-Tuhatta litiumkiloa kohden tarvitaan kaksi miljoonaa litraa vettä.
-Yhtä Tesla S -mallin akkua varten vettä pitää siis haihduttaa 80 000 litraa.
Eli tuosta laskien Teslan akuissa pitäisi olla 40 kiloa litiumia. Tuo lukema on karkeasti väärä. Todellisuudessa Teslan akuissa on vain murto osa-tuosta litiumimäärästä.
Kiinassa hiilivoimalla valmistettu akkutuotanto laskee ilmaan 150–200 kiloa CO2-päästöjä jokaista akun kilowattituntia kohden.
-Audi e-tronin 95 kilowattitunnin akku on päästänyt ilmaan jo noin 16 000 kiloa hiilidioksidia ennen kuin itse autolla on ajettu metriäkään, siis pelkkä akunvalmistus.
Ja sitten valitaan auto, jota ei ole myyty juurikaan vielä, eikä sitä koskaan tulla myymään merkittäviä määriä. Tälle sitten jyvitetään vielä kiinan sähköntuotannosta hiilivoima. Vähän sama, jos laskisi polttomoottoriauton päästöjä AMG-maasturin kulutuksella ja bensalle raakaöljyn kaikkien tisleiden päästöt.
Mitäpä jos laskettaisiin vaikka Model 3:n paljon pienemmälle akulle päästöt yhdysvalloissa uusiutuvalla energialla tuotettuna? Tuota myydäänkin ihan eri tahtiin kuin isoa ja kallista Audin SUVia.
@▫️ kirjoitti:
Ei muuten ole mitään järkeä vertailla eri autotyyppien kulutuksia, koska eri autotyypit tarjoavat erilaisia ominaisuuksia. Tuommoiset 350-heppaiset bensasuvit (Volvo XC 90, MB GLE, BMW X5) kuluttavat autotestien mukaan vähintään semmoiset 12 - 13 litraa satasella.
Ei olekaan, mutta voi vertailla pelkällä bensakoneella ja hybridivoimalinjalla varustetun muuten saman auton kulutuksia, jotta näkee pistokehybridin vaikutuksen kulutukseen. Tietysti sillä edellytyksellä, että hybridi on sellaisella käyttäjällä joka myös lataa sen säännöllisesti.
Ei päästöjen suhteen ole mitään merkitystä sillä, synnytetäänkö ne Volvon maasturin moottorissa, Toyotan kompaktiluokan hybridin moottorissa tai vaikka asunnon lämmityskattilassa.
@Kumppani kirjoitti:
Kyllähän se vissiin taitaa olla niin, että polttomoottorin kehitys oli jo tiensä päässä - vai?
Luonnon kannalta (siitähän kaikki juontaa, eikö vain) ajatellen unohdetaan myös, että jos Teslan käyttöikä lienee 10-20 vuotta, niin erilaisten kaivosten jäljet näkyvät varmaan maailman tappiin? Ei toki pelkästään litium-kaivosten, mutta kun johonkin piti suhteuttaa.
Ei tuon nyt mitenkään vaikeata pitänyt olla. Sinähän kirjoitit
Jos ei kuitenkaan haluta lopettaa ajamista, niin vaihtoehtoinen ratkaisu eli polttomoottoriauto on vielä huonompi
Johon kommentoin - tai kysäisin - että mahtaako polttomoottori olla kehityksensä lopussa vielä. Tai onko vain luonnon kannalta huonoja vaihtoehtoja.
Kun kirjoitin että jos Teslan käyttöikä lienee 10-20 vuotta, niin erilaisten kaivosten jäljet näkyvät varmaan maailman tappiin? Ei toki pelkästään litium-kaivosten, mutta kun johonkin piti suhteuttaa.
Niin, miten suhteuttaa luonnon tärvelemistä, Teslan elinkaarta ja vaihtoehtoisia käyttövoimia keskenään, eikö siinä ole mitään miettimistä? Ehkä ei.
Eli tuosta (lainaukseni esimerkeistä) laskien Teslan akuissa pitäisi olla 40 kiloa litiumia. Tuo lukema on karkeasti väärä. Todellisuudessa Teslan akuissa on vain murto osa-tuosta litiumimäärästä.
Juuri tuon tyyppistä vertailua odotin.
Lainaamani kirjoittaja totesi, että Audi e-tronin 95 kilowattitunnin akku on päästänyt ilmaan jo noin 16 000 kiloa hiilidioksidia ennen kuin itse autolla on ajettu metriäkään, siis pelkkä akunvalmistus.
Ja sitten valitaan auto (Audi e-tron), jota ei ole myyty juurikaan vielä, eikä sitä koskaan tulla myymään merkittäviä määriä. Tälle sitten jyvitetään vielä kiinan sähköntuotannosta hiilivoima. Vähän sama, jos laskisi polttomoottoriauton päästöjä AMG-maasturin kulutuksella ja bensalle raakaöljyn kaikkien tisleiden päästöt.
Eihän pointti ollut auton merkki tai malli, vaan se akku. Sinusta siis 95 kilowattitunnin akkuja eivät muut autonvalmistajat tule käyttämään? Ehkä ei tällä hetkellä, mutta eikös kauan sitten joku 100hv moottori ollut todella tehokas, nyt se on "mopo" perusmoottori. Miksei samaa kehitystä tapahtuisi sähköautojen kanssa, jolloin vaaditaan isompia akkuja?
Mitäpä jos laskettaisiin vaikka Model 3:n paljon pienemmälle akulle päästöt yhdysvalloissa uusiutuvalla energialla tuotettuna? Tuota myydäänkin ihan eri tahtiin kuin isoa ja kallista Audin SUVia.
Mikä ettei, mutta sähköautojen potentiaalissa kehityksessä Model 3:kin on aika baby steppejä, jos miettii pidemmälle tulevaisuuteen, eikö?
Lainaamani kirjoittaja totesi, että Audi e-tronin 95 kilowattitunnin akku on päästänyt ilmaan jo noin 16 000 kiloa hiilidioksidia ennen kuin itse autolla on ajettu metriäkään, siis pelkkä akunvalmistus.
Totesi joo, mutta laskunsa lähtöarvot ovat karkeasti pielessä.
Eihän pointti ollut auton merkki tai malli, vaan se akku. Sinusta siis 95 kilowattitunnin akkuja eivät muut autonvalmistajat tule käyttämään? Ehkä ei tällä hetkellä, mutta eikös kauan sitten joku 100hv moottori ollut todella tehokas, nyt se on "mopo" perusmoottori. Miksei samaa kehitystä tapahtuisi sähköautojen kanssa, jolloin vaaditaan isompia akkuja?
95 kWh akkuja ei tällä nykyisellä teknologialla tulla käyttämään voluumimalleissa. Tuollaista voi tosiaan verrata joihin isoilla tehokkailla polttomoottoreilla varustettuihin SUVeihin. Maalaillaanko samalla polttomoottoriautoata kuvaa 20 litraa bensaa sadalle polttelevana?
Kehitystä akuissa varmasti tapahtuu ja akut voivat hyvinkin kasvaa tulevaisuudessa, mutta niissä tulevaisuuden akuissa on enemmän energiaa litiumyksikköä kohden. Voi olla myös, ettei niissä ole litiumia ollenkaan. Volyymimalleissa jo hinta sanelee sen, että nykyisellä teknologialla ei kannata kasvattaa akkuja möhkömaasturin vaatimiin lukemiin.
Mikä ettei, mutta sähköautojen potentiaalissa kehityksessä Model 3:kin on aika baby steppejä, jos miettii pidemmälle tulevaisuuteen, eikö?
Kaikki on suhteellista, mutta M3 on tällä hetkellä alan suurin steppi isolla marginaalilla ja tuo esimerkiksi nostettu Audi ei ole oikein minkäänlainen steppi. Siinä mielessä M3:n vähättelyssä ei ole mitään järkeä. Seuraavatkin alan isoimmat stepit kuten VW id.3 ja Tesla MY ovat myös M3:n kanssa samaa sarjaa tässä suhteessaa.
Ei tuon nyt mitenkään vaikeata pitänyt olla. Sinähän kirjoitit
Jos ei kuitenkaan haluta lopettaa ajamista, niin vaihtoehtoinen ratkaisu eli polttomoottoriauto on vielä huonompi
Johon kommentoin - tai kysäisin - että mahtaako polttomoottori olla kehityksensä lopussa vielä. Tai onko vain luonnon kannalta huonoja vaihtoehtoja.
Kun kirjoitin että jos Teslan käyttöikä lienee 10-20 vuotta, niin erilaisten kaivosten jäljet näkyvät varmaan maailman tappiin? Ei toki pelkästään litium-kaivosten, mutta kun johonkin piti suhteuttaa.
Niin, miten suhteuttaa luonnon tärvelemistä, Teslan elinkaarta ja vaihtoehtoisia käyttövoimia keskenään, eikö siinä ole mitään miettimistä? Ehkä ei.
Mihin sinä suhteutat nuo tesla-kaivokset? Minulla ei ole kovinkaan kummoista käsitystä siitä miten laajamittaista tuhoa esimerkiksi litium-kaivos aiheuttaa, varsinkaan suhteutettuna muihin kaivannaisiin tai vaikkapa betonirakentamisessa tarvittavaan hiekkaan.
Jonkun akkuihin käytettävän vesilitramäärän saa kuulostamaan suurelta, varsinkin kun sen esittää litroina eikä kuutioina, ja siksi otin siihen vertailukohdaksi naudanlihan. Jos voidaan voivotella auton akkuun käytettävää vesimäärää, pitäisi saman logiikan mukaan olla hyvinkin huolissaan lihansyönnistä. Oma fiilikseni on että sähköautoja (tälläkin argumentilla) vastustavat ovat keskimäärin myös vankkumattomia lihansyöjiä. Melkein tekisi mieli arvata myös pahimpien möyhkääjien puoluekanta. Ei sillä ettenkö itsekin söisi (liikaa) lihaa.
Jos puhutaan kaivosten aiheuttamasta haitasta, pitäisi pystyä vertaamaan sitä johonkin. Mikähän on tänä päivänä liikenneakkujen suhde kännykkäakkuihin? Toki auto syö niin monta puhelinakkua, että jos ei olla vielä ohi niin varmaan pian ollaan. Pidempi käyttöikä toki auttaa hieman.
Joka tapauksessa kaivosten haitat ovat paikallisia, ilmastohaitat globaaleja. Olen ihan valmis vaihtamaan maailman kärventymättömyyden isoon kuoppaan Kainuussa.
Polttomoottorin kulutuksesta pitäisi kai saada pois 70-80% että pääsisi lähemmäs sähköauton elinkaaripäästöjä, voi tehdä tiukkaa? Varsinkin kun alkuteknologia ja uusiutuvan energian tuotanto kehittyy/lisääntyy kaiken aikaa.
@M880 kirjoitti:
Quu, sinua voisi kiinnostaa tämä video vedystä auton polttoaineena
Mielestäni erittäin hyvä ja havainnollinen video. Tehoelektroniikan hyötysuhteet oli ehkä arvioitu alakanttiin, mutta eipä tuo lopputulokseen juuri vaikuta.
Itse lisäisin huomion, että vetyauto tarvitsee joka tapauksessa akun tai kondensaattorin, jotta polttokennon ei tarvitse pystyä vastaamaan tehopiikkeihin ja jonnekin on jarrutusenergiakin varastoitava. Akkua hiukka kasvattamalla päädytään taas sarjahybridiin, jolla ajetaan lyhyet matkat akkusähköllä ja polttokenno toimii tarvittaessa ajomatkan pidentimenä, vai mikä olisikaan tolkullisempi käännös range extenderille, kun ei tuo ihan aggregaattikaan ole.
Nikkelin louhintaa voisi suhteuttaa vaikka Suurikuusikon kultakaivokseen, jossa saadaan louhitusta tonnista vajaa viisi grammaa kultaa - metallia, jota pääasiallisesti käytetään ihmisharakoiden himoitsemiin kimalteleviin kehoon kiinitettäviin turhakkeisiin. Talvivaaran malmilla on nikkelinlouhinnalle alhainen 0,22 prosentin nikkelipitoisuus.
Meillä ei kylmällä autolla lähdetä, joten sähköjohdon kytkeminen on osa pysäköintiä noin puolet vuodesta jo nyt. Jokaisella autolla ja käyttäjällä on oma kytkinkellonsa, johon hän ohjelmoi seuraavan lähtönsä ajankohdan, joten en usko latauksessa olevan meille mitään perustavaa laatua olevaa ongelmaa.
Lisäksi kaikille autoille on eri syistä jo myt muodostunut nimikkopaikkansa, joten yhden tarvitsema latauslaitekaan ei muuttaisi käyttäytymistä lainkaan, etenkin kun lataussyötön voi kaapeloida ainakin kahdelle autolle yhteiseksi (tosin yhtä aikaa käytettynä virtaa rajoittaen).
Saman korimallin autojen eri voimalinjojen hintaero on nyt korostuneen suuri, koska vertaamassani esimerkissä lataushybridit ovat kaikki lähes uusia, joten odotan hintaeron pienenevän autojen ikääntyessä.
Quu, sinua voisi kiinnostaa tämä video vedystä auton polttoaineena
Tässäpä vastaavasti sähköstä kiinnostuneille kommenttia. Tämä on suora lainaus eräästä blogista, joka Facessa pyörii jakona. En ota vastuuta oikeellisuuksista, mutta kiinnostaisi jossakin määrin tietää, mitä tuosta tekstistä voisi pitää totuudenmukaisena, vai kaikkea, tai ei yhtikääs mitään.
---lainaus alkaa
Viherpiiperöt, miettikääpäs tätä ennenkuin seuraavan kerran vouhkaatte sähköautoista maailman pelastajina:
-Sähköautojen kriittinen piste on akuissa.
-Seuraavan vuosikymmenen aikana akkukennoja tarvitaan autoihin kymmen ( sata, tuhat ) kertainen määrä tämän päivän tarpeeseen verrattuna.
-Akkujen tärkein raaka-aine on Litiumin jonka hankinta aiheuttaa jo nyt suuria ympäristöongelmia.
-Tuhatta litiumkiloa kohden tarvitaan kaksi miljoonaa litraa vettä.
-Litiumin saanti alkaa vesialtaista. 60 prosenttia maailman litiumvarannoista sijaitsee Argentiinassa Jujuyan alueella.
-Pelkästään Chilessä pumpataan tällä hetkellä noin 21 miljoonaa litraa pohjavettä vuorokaudessa, joka sitten haihdutetaan taivaan tuuliin.
-Aavikoiden kallisarvoista pohjavettä ei sekoittumisen jälkeen pysty käyttämään ihmis- tai eläinravinnoksi.
-Yhtä Tesla S -mallin akkua varten vettä pitää siis haihduttaa 80 000 litraa.
-Audi e-tronin 95 kilowattitunnin akku on päästänyt ilmaan jo noin 16 000 kiloa hiilidioksidia ennen kuin itse autolla on ajettu metriäkään, siis pelkkä akunvalmistus.
-Vain 10 prosenttia Euroopan akuista kierrätetään tällä hetkellä.
-Sähköautojen akkumateriaaleja kierrättäviä laitoksia on yksi Hollannissa, eikä muita vastaavia ole olemassa.
Tällä hetkellä suunnitellaan massiivista sähköautojen valmistuskapasiteetin lisäämistä, joka nykyteknologialla aiheuttaa väistämättä ekokatastrofin, joten aika nurinkurista. Ei ehkä pidä ryhtyä sellaiseen minkä toteuttamiseen teknologiaa ei ole vielä kehitetty.---lainaus loppuu
Muutama ajatus tuohon liittyen.
Naudanklihakilon tuottaminen kuluttaa 15 000 litraa vettä. Eli Teslan akkuihin kuluu 6 naudanlihakilon verran vettä. Voi olla että Tesla-akkujen aavikkovesi on arvokkaampaa kuin etelä-amerikan arojen naudanlihavesi, mutta lienee silti hyvä suhteuttaa johonkin. Parin kuukauden lihat vs Tesla jonka käyttöikä lienee 10-20 vuotta.
Kallillla Audilla ajettaneen pari-kolme sataa tuhatta km. Tuo 16 000kg tulee polttomoottorilla vastaan jossain 80 tkm ajon jälkeen, eli elinkaaripäästöt ovat selvästi pienemmät.
Kierrätettävääkään ei kovin paljon vielä ole, joten kierrätyskään ei ole laajamittaista. Akuilla on varsin pitkä käyttöikä, joten ajoneuvokäytön jälkeen niillä on vielä toinen elämä esimerkiksi tuulipuiston sääätövoiman varastoijana.
Summa summarum. Ongelmia on niin materiaalien, valmistuksen kuin kierrätettävyydenkin kanssa. Jos ei kuitenkaan haluta lopettaa ajamista, niin vaihtoehtoinen ratkaisu eli polttomoottoriauto on vielä huonompi.
Kyllähän se vissiin taitaa olla niin, että polttomoottorin kehitys oli jo tiensä päässä - vai?
Luonnon kannalta (siitähän kaikki juontaa, eikö vain) ajatellen unohdetaan myös, että jos Teslan käyttöikä lienee 10-20 vuotta, niin erilaisten kaivosten jäljet näkyvät varmaan maailman tappiin? Ei toki pelkästään litium-kaivosten, mutta kun johonkin piti suhteuttaa.
Eli tuosta laskien Teslan akuissa pitäisi olla 40 kiloa litiumia. Tuo lukema on karkeasti väärä. Todellisuudessa Teslan akuissa on vain murto osa-tuosta litiumimäärästä.
Ja sitten valitaan auto, jota ei ole myyty juurikaan vielä, eikä sitä koskaan tulla myymään merkittäviä määriä. Tälle sitten jyvitetään vielä kiinan sähköntuotannosta hiilivoima. Vähän sama, jos laskisi polttomoottoriauton päästöjä AMG-maasturin kulutuksella ja bensalle raakaöljyn kaikkien tisleiden päästöt.
Mitäpä jos laskettaisiin vaikka Model 3:n paljon pienemmälle akulle päästöt yhdysvalloissa uusiutuvalla energialla tuotettuna? Tuota myydäänkin ihan eri tahtiin kuin isoa ja kallista Audin SUVia.
Ei päästöjen suhteen ole mitään merkitystä sillä, synnytetäänkö ne Volvon maasturin moottorissa, Toyotan kompaktiluokan hybridin moottorissa tai vaikka asunnon lämmityskattilassa.
Nyt en ainakaan minä ymmärtänyt
@M880:
Ei tuon nyt mitenkään vaikeata pitänyt olla. Sinähän kirjoitit
Johon kommentoin - tai kysäisin - että mahtaako polttomoottori olla kehityksensä lopussa vielä. Tai onko vain luonnon kannalta huonoja vaihtoehtoja.
Kun kirjoitin että jos Teslan käyttöikä lienee 10-20 vuotta, niin erilaisten kaivosten jäljet näkyvät varmaan maailman tappiin? Ei toki pelkästään litium-kaivosten, mutta kun johonkin piti suhteuttaa.
Niin, miten suhteuttaa luonnon tärvelemistä, Teslan elinkaarta ja vaihtoehtoisia käyttövoimia keskenään, eikö siinä ole mitään miettimistä? Ehkä ei.
@NHB:
Juuri tuon tyyppistä vertailua odotin.
Lainaamani kirjoittaja totesi, että Audi e-tronin 95 kilowattitunnin akku on päästänyt ilmaan jo noin 16 000 kiloa hiilidioksidia ennen kuin itse autolla on ajettu metriäkään, siis pelkkä akunvalmistus.
Eihän pointti ollut auton merkki tai malli, vaan se akku. Sinusta siis 95 kilowattitunnin akkuja eivät muut autonvalmistajat tule käyttämään? Ehkä ei tällä hetkellä, mutta eikös kauan sitten joku 100hv moottori ollut todella tehokas, nyt se on "mopo" perusmoottori. Miksei samaa kehitystä tapahtuisi sähköautojen kanssa, jolloin vaaditaan isompia akkuja?
Mikä ettei, mutta sähköautojen potentiaalissa kehityksessä Model 3:kin on aika baby steppejä, jos miettii pidemmälle tulevaisuuteen, eikö?
Totesi joo, mutta laskunsa lähtöarvot ovat karkeasti pielessä.
95 kWh akkuja ei tällä nykyisellä teknologialla tulla käyttämään voluumimalleissa. Tuollaista voi tosiaan verrata joihin isoilla tehokkailla polttomoottoreilla varustettuihin SUVeihin. Maalaillaanko samalla polttomoottoriautoata kuvaa 20 litraa bensaa sadalle polttelevana?
Kehitystä akuissa varmasti tapahtuu ja akut voivat hyvinkin kasvaa tulevaisuudessa, mutta niissä tulevaisuuden akuissa on enemmän energiaa litiumyksikköä kohden. Voi olla myös, ettei niissä ole litiumia ollenkaan. Volyymimalleissa jo hinta sanelee sen, että nykyisellä teknologialla ei kannata kasvattaa akkuja möhkömaasturin vaatimiin lukemiin.
Kaikki on suhteellista, mutta M3 on tällä hetkellä alan suurin steppi isolla marginaalilla ja tuo esimerkiksi nostettu Audi ei ole oikein minkäänlainen steppi. Siinä mielessä M3:n vähättelyssä ei ole mitään järkeä. Seuraavatkin alan isoimmat stepit kuten VW id.3 ja Tesla MY ovat myös M3:n kanssa samaa sarjaa tässä suhteessaa.
Mihin sinä suhteutat nuo tesla-kaivokset? Minulla ei ole kovinkaan kummoista käsitystä siitä miten laajamittaista tuhoa esimerkiksi litium-kaivos aiheuttaa, varsinkaan suhteutettuna muihin kaivannaisiin tai vaikkapa betonirakentamisessa tarvittavaan hiekkaan.
Jonkun akkuihin käytettävän vesilitramäärän saa kuulostamaan suurelta, varsinkin kun sen esittää litroina eikä kuutioina, ja siksi otin siihen vertailukohdaksi naudanlihan. Jos voidaan voivotella auton akkuun käytettävää vesimäärää, pitäisi saman logiikan mukaan olla hyvinkin huolissaan lihansyönnistä. Oma fiilikseni on että sähköautoja (tälläkin argumentilla) vastustavat ovat keskimäärin myös vankkumattomia lihansyöjiä. Melkein tekisi mieli arvata myös pahimpien möyhkääjien puoluekanta. Ei sillä ettenkö itsekin söisi (liikaa) lihaa.
Jos puhutaan kaivosten aiheuttamasta haitasta, pitäisi pystyä vertaamaan sitä johonkin. Mikähän on tänä päivänä liikenneakkujen suhde kännykkäakkuihin? Toki auto syö niin monta puhelinakkua, että jos ei olla vielä ohi niin varmaan pian ollaan. Pidempi käyttöikä toki auttaa hieman.
Joka tapauksessa kaivosten haitat ovat paikallisia, ilmastohaitat globaaleja. Olen ihan valmis vaihtamaan maailman kärventymättömyyden isoon kuoppaan Kainuussa.
Polttomoottorin kulutuksesta pitäisi kai saada pois 70-80% että pääsisi lähemmäs sähköauton elinkaaripäästöjä, voi tehdä tiukkaa? Varsinkin kun alkuteknologia ja uusiutuvan energian tuotanto kehittyy/lisääntyy kaiken aikaa.
Mielestäni erittäin hyvä ja havainnollinen video. Tehoelektroniikan hyötysuhteet oli ehkä arvioitu alakanttiin, mutta eipä tuo lopputulokseen juuri vaikuta.
Itse lisäisin huomion, että vetyauto tarvitsee joka tapauksessa akun tai kondensaattorin, jotta polttokennon ei tarvitse pystyä vastaamaan tehopiikkeihin ja jonnekin on jarrutusenergiakin varastoitava. Akkua hiukka kasvattamalla päädytään taas sarjahybridiin, jolla ajetaan lyhyet matkat akkusähköllä ja polttokenno toimii tarvittaessa ajomatkan pidentimenä, vai mikä olisikaan tolkullisempi käännös range extenderille, kun ei tuo ihan aggregaattikaan ole.
Nikkelin louhintaa voisi suhteuttaa vaikka Suurikuusikon kultakaivokseen, jossa saadaan louhitusta tonnista vajaa viisi grammaa kultaa - metallia, jota pääasiallisesti käytetään ihmisharakoiden himoitsemiin kimalteleviin kehoon kiinitettäviin turhakkeisiin. Talvivaaran malmilla on nikkelinlouhinnalle alhainen 0,22 prosentin nikkelipitoisuus.