@tracktest kirjoitti:
Ensimmäinen joka silmään osui! Kuka mistäkin pitää, mielestäni teslasta ja M5:sta ei voi puhua edes saman viikon aikana niin eri maailmasta nämä kaksi autoa ovat. Polttomoottorit ovat näiden päälle ymmärtävien juttu, moottoriurheilu on edelleen suosittu laji. Harrastajia on niin paljon että sitä on pienen ihmisen vaikea hahmottaa jos ei ole ikinä moottoriurheilua paikan päällä nähnyt. BMW M5 on vakiona kellottanut 0-100 km/h tasan 3 sekunnin aikoja ja pienellä tehon lisäyksellä alittaa kolmen sekunnin maagisen rajan ja se on isolle perheautolle kova aika. Voit tietenkin vähätellä kiihtyvyyksiä ja mitä vaan ei se minua liikuta suuntaan eikä toiseen. Huvinsa kullakin.
Ja mitä noin niinkuin mahdat videollasi viestiä? Eikö se nyt ole selvää ilman videoitakin, että pienempi, karumpi, keveämpi ja tehokkaampi Bemmi kiihtyy välimallin Panameraa nopeammin? Moottoriurheilulla ja M5:llä nyt ei ole mitään yhteyttä. Korkeintaan mainoksissa halutaa luoda tuollaista noottoriurheilullista mielikuvaa. Kyllä se Tesla kuuluu tähän, kun sinä kovin innokkaasti noita kiihdyttelyvideoita etsit. Tesla on siinä lajissa todella selkeästi Bemmejä edellä.
Joo varmaan todella luotettava mittaus tuo 3 sekuntia. Bemari ilmoittaa 3,4 sekuntia, AMS mittasi 3,3 ja Sport auto mittasi tehokkaammalle M5 Competitionille 3,5 sekuntia. Ero kolmeen sekuntiin on todella paljon. Mutta joo pakkohan se uskoa on, kun oikein näiden päälle ymmärtävä tyyppi noin sanoo. Nuo yllä mitataut ajat on luonnollisesti väärin mitattu.
Tää keskustelun kulku on jotenkin absurdi - taas. Lataushybridien kulutus maantiellä muuttu hetkessä siihen, että Bemmissä on tehoa ilmoitettua enemmän, Bemmit kiihtyy paaljon ilmoitettua nopeammin, Bemmit on moottoriurheilua, Bemmi on Porschea nopeampi, Bemmi Bemmi Bemmi Bemmi...
Voiko Ruotsissa syntyä juhannusruuhkia taikka muita ruuhkia sähköautojen ja plugareiden latauksessa?
(Jutussa on jopa kuva siitä kuinka autoilijat jonottavat latauspisteisiin.)
Ruotsi
"Hallituksen myöntämä 60 000 kruunun eli noin 5600 euron ostotuki on lisännyt sähköautojen myyntiä peräti 253 prosentilla tuen viiden ensimmäisen kuukauden aikana, kertoo uutistoimisto Bloomberg.
Viiden kuukauden aikana Ruotsissa on myyty 6 694 sähköautoa, mikä on noin viidennes uusien autojen myynnistä.
Nopeasti lisääntynyt ladattavien autojen myynti näkyy latauspaikkojen puutteena.
– Jos ihmisiä houkutellaan ostamaan sähköautoja, heitä ei pitäisi pakottaa kiertämään pitkiä ajomatkoja latauspisteen etsimisen takia, paheksuu Ruotsin Fortumine Charge and Drive -ryhmän vetäjä Tobias Henmark.
Latausverkostoa ei kuitenkaan pystytä uudistamaan nopeasti, vaan riittävän kapasiteetin luominen kestää vuosia. Esille onkin noussut ajatus siitä, että sähköautoilijoille pitäisi maksaa tukia myös siitä, etteivät lataisi autojaan aamun ja iltapäivän ruuhkaisimpiin aikoihin.
Sen sijaan sähköautot voisivat jopa kytkeytyä verkkoon ja luovuttaa itse ylimääräistä energiaa verkkoon sähköpiikkejä keventämään."
Suomi
"Suomessa sähköautojen ja etenkin ladattavien hybridien myynti on lisääntynyt myös vauhdikkaasti viime kuukausina. Latauspaikkojen puute ei ole vielä yhtä huutava kuin Ruotsissa, mutta jokainen sähköautolla ajava voi sen tunnistaa.
Esimerkiksi Iltalehden koeajossa (Tesla Model 3) keväällä todettiin latausongelmia jo Suomessakin. Teslaa ei saatu yhtenäkään koeajon päivänä Q-Parkin kahteen latauspisteeseen. Latauspisteitä miehittivät yleensä ladattavat hybridit ja täyssähköautot jäivät näppejään nuolemaan."
@▫️ kirjoitti:
Haluan vastauksen "kyllä" tai "ei" sille kysymykselle että voiko Ruotsissa tulla juhannusruuhkia sähköautojen ja plugareiden latauksessa.
"Hallituksen myöntämä 60 000 kruunun eli noin 5600 euron ostotuki on lisännyt sähköautojen myyntiä peräti 253 prosentilla tuen viiden ensimmäisen kuukauden aikana, kertoo uutistoimisto Bloomberg.
Viiden kuukauden aikana Ruotsissa on myyty 6 694 sähköautoa, mikä on noin viidennes uusien autojen myynnistä.
Nopeasti lisääntynyt ladattavien autojen myynti näkyy latauspaikkojen puutteena.
– Jos ihmisiä houkutellaan ostamaan sähköautoja, heitä ei pitäisi pakottaa kiertämään pitkiä ajomatkoja latauspisteen etsimisen takia, paheksuu Ruotsin Fortumine Charge and Drive -ryhmän vetäjä Tobias Henmark.
Latausverkostoa ei kuitenkaan pystytä uudistamaan nopeasti, vaan riittävän kapasiteetin luominen kestää vuosia. Esille onkin noussut ajatus siitä, että sähköautoilijoille pitäisi maksaa tukia myös siitä, etteivät lataisi autojaan aamun ja iltapäivän ruuhkaisimpiin aikoihin.
Sen sijaan sähköautot voisivat jopa kytkeytyä verkkoon ja luovuttaa itse ylimääräistä energiaa verkkoon sähköpiikkejä keventämään."
Plugarien latauksessa ei ainakaan tule ruuhkia. Täyssähköautoille voi tulla, koska latauspisteitä on vähän, lataaminen kestää kauan ja täyssähköautoa on pakko ladata, kun akku uhkaa ehtyä.
Mistähän sitä ylimääräistä energiaa kertyy sähköautoihin oikein verkkoon luovutettavaksi? Alppireissulla regeneroituako se olisi?
Tää keskustelun kulku on jotenkin absurdi - taas. Lataushybridien kulutus maantiellä muuttu hetkessä siihen, että Bemmissä on tehoa ilmoitettua enemmän, Bemmit kiihtyy paaljon ilmoitettua nopeammin, Bemmit on moottoriurheilua, Bemmi on Porschea nopeampi, Bemmi Bemmi Bemmi Bemmi...
No mutta,
tracktesthän kommentoi (koosteena) osiossa "Volvolla menee lujaa":
"Volvomiehet iskee peukkua toisilleen vuoron perään, fanaattisuus on näemmä yhdistävä tekijä. Voi toki olla että matalamielinen trolli huhuilee mukana kuin myötämielinen uskovainen. Mediaseksikäs merkki BMW aiheuttaa pahoinvointia ja suoranaisen paskamyrskyn heikolla itsetunnolla varustetulle pahaa oloaan purkaville fanaatikoille. Jokaisessa keskustelussa missä vain saatte nämä älyvapaat mielipiteenne julki.
Voihan tuolla hybridillä nauttia sen suomista eduista ja vaihtoehtoisesti sitten sähköautolla vielä paremmista. BMW:ltä löytyy mallistosta kaikenlaista ja lisää tulee joka vuosi joten eiköhän siitä tarjonnasta löydy useimille sopiva menopeli. Löytyy tehokkaita, vähäpäästöisiä ja sitten polttomoottoriautoista hyvin vähäpäästöisiä ja vähän kuluttavia.
Volvomies ei tietenkään tyydy mihinkään muuhun kuin Volvoon ja sehän on mitä ymmärrettävin asia. Aina löytyy jokin asia mihin vedota valintaa tehdessään. Mielestäni saksalaiset autonvalmistajat ovat edelleen vaihtoehtoina parhaita ja kattavammin mallistoansa täydentäviä. Saksalaisten premium-merkkien laadun ylivoima on jo arvo sinänsä. Jos joku oikeasti pitää Volvon malliston autoja tehokkaina on tiedoissa auton mentävä aukko. Jos ei takerruta hybridiin niin tehokkaita malleja löytyy useita tehokkaimpana BMW M5 xDrive.
Valitusta valittamisen ilosta. Onhan se mahdoton miellyttää etuvetoisen auton nimeen vannovan toimittajan makua, aina löytyy aihe kuin aihe josta valittaa. Tähän perustuu se että näitä turhaakin turhempia julistuksia joku lukee koska aina löytyy kuulijakunta näille kansanautojen "hyvien ominaisuuksien" vaalijoille."
@HybridRules kirjoitti:
Kun harkitsee lataushybridin hankintaa, ei pidä kuvitella hankkivansa täyssähköautoa tai autoa joka kulkee lähes pyhällä hengellä, kun ajoakussa on vain perusenergiamäärä.
En tiedä kuinka paljon on pyhä henki tässä tapauksessa, mutta lataushybridin kulutus itse kunkin omassa ajossa riippuu niin paljon ajo- ja lataussyklistä, ettei muiden ajamilla yksittäisillä pitkän ajan keskiarvoilla voi arvioida omaa kulutusta samanlaisella autolla.
Ei voi odottaa, että lataushybridi menisi pitkillä matkoilla alle sitä kevyempien/pienempien ja vähäkulutuksisien dieselien kulutuksen.
Kunhan nyt saisi edes selville sen, kannattaako omassa käyttötilanteessa maksaa lisähintaa hybridiä kevyemmän samaan koriin rakennettuun dieseliin verrattuna?
Lähtökohtahan on, että iso ja mukava vanhanaikainenkin paljon ajettu diesel menee yhtään säästelemättä vähän yli neljällä sadalle ja uudempi sitä vähemmällä.
Nykyisen autoni korimallia ei saanut lataushybridinä, mutta itselataavana sai. Tehdas mokasi sen niin pahasti sekä kulutuksen että hinnan suhteen, että toteutumat vahvistavat arvion ettei tuo hybridi kannattaisi minun käytössäni. Nyt on tilanne toinen ja lataushybridin kannattavuuslaskelma vaatii arvion siitä, kuinka paljon hybridiveto alentaisi tuon uuden dieselin kulutusta omassa käytössä?
Paitsi, jos ajoprofiili sen mahdollistaa eli ajaa paljon sähkösäteen sisällä olevia matkoja (mallia NHB).
Tämä on helppo osa arviosta, koska sähkörangesta saa tietoa.
@HybridRules kirjoitti:
Kun harkitsee lataushybridin hankintaa, ei pidä kuvitella hankkivansa täyssähköautoa tai autoa joka kulkee lähes pyhällä hengellä, kun ajoakussa on vain perusenergiamäärä.
En tiedä kuinka paljon on pyhä henki tässä tapauksessa, mutta lataushybridin kulutus itse kunkin omassa ajossa riippuu niin paljon ajo- ja lataussyklistä, ettei muiden ajamilla yksittäisillä pitkän ajan keskiarvoilla voi arvioida omaa kulutusta samanlaisella autolla.
Ei voi odottaa, että lataushybridi menisi pitkillä matkoilla alle sitä kevyempien/pienempien ja vähäkulutuksisien dieselien kulutuksen.
Kunhan nyt saisi edes selville sen, kannattaako omassa käyttötilanteessa maksaa lisähintaa hybridiä kevyemmän samaan koriin rakennettuun dieseliin verrattuna?
Lähtökohtahan on, että iso ja mukava vanhanaikainenkin paljon ajettu diesel menee yhtään säästelemättä vähän yli neljällä sadalle ja uudempi sitä vähemmällä.
Nykyisen autoni korimallia ei saanut lataushybridinä, mutta itselataavana sai. Tehdas mokasi sen niin pahasti sekä kulutuksen että hinnan suhteen, että toteutumat vahvistavat arvion ettei tuo hybridi kannattaisi minun käytössäni. Nyt on tilanne toinen ja lataushybridin kannattavuuslaskelma vaatii arvion siitä, kuinka paljon hybridiveto alentaisi tuon uuden dieselin kulutusta omassa käytössä?
Paitsi, jos ajoprofiili sen mahdollistaa eli ajaa paljon sähkösäteen sisällä olevia matkoja (mallia NHB).
Tämä on helppo osa arviosta, koska sähkörangesta saa tietoa.
En osaa ajatella asiaa samalta kantilta eli että hybridin hintalisä pitäisi saada maksettua takaisin polttoaineen säästöllä. Missä ajassa sen pitäisi tapahtua? Ja mikä se hintalisä on? Suomesta ostetussa uudessa autossa lataushybridi on autoverotuksen takia halvempi kuin sama pelkällä polttomoottorilla. Ainakin periaatteessa on, mutta esim. Volvot on hinnoiteltu suunnilleen samaan ostohintaan, mutta hybrideissä saa reilut varusteet autoveron tilalle.
Kun on ollut auton vaihto edessä ja olen tehnyt valintaa, en ole koskaan vertaillut autoja niin, että olisin ottanut jonkun vaihtoehdon bensan/dieselin kulutuksen referenssiksi ja sitten laskenut ilmoitettujen kulutusten perusteella millä autolla on mihinkin verrattuna hintalisää tai hintaetua ja sitten sitä kautta valinnut, mihin vaihdan. Minulle kulutuslukema ei ole tärkein kriteeri.
Lataushybridille voi odottaa "tyhjällä akulla" maantiekulutuksen olevan vähemmän kuin samalla autolla ilman hybridiä itselatauksen ansiosta ja lisäksi sen sähkösäteen verran voi ajaa nollakulutuksella.
Joidenkin mielestä lataushybridiä ei kannata hankkia, jos ajaa paljon pitkiä matkoja. En ymmärrä, miksi minun pitäisi pitäytyä paljon enemmän kuluttavassa voimalinjassa koko ajan vaikka ajankin pitkiä matkoja?
120km yhteen suuntaan kaiketi alkaa jo olla "pitkä matka" maantieajoa. Siitäkin kolmasosa menee nollakulutuksella. Onhan se aika selkeää bensan säästöä.
Jos osaisin sanoa, mikä minun lataushybridin keskikulutus on maantiellä "tyhjällä" akulla, niin sanoisin. Mutta se vaihtelee isossa haarukassa nopeuden ja olosuhteiden mukaan. En ole päässyt alle 6,5 eikä ole mennyt yli 8,5. Mottoritie ja 135km/h on oma juttunsa kyllä. Pidän esillä osamatkan keskikulutusnäyttöä ja itse asiassa yritän pysytellä 7,0 - 7.5 alueella pitkillä matkoilla ja noihin lukuihin pääsee vaikka akkua ei olisi saanut ladattua ennen pitkän matkan alkua.
Kun vertaa spritmonitoriin ilmoitettuja keskikulutuksia bensakoneelle, niin on siinä reilu kaula.
Jos sinä ajat aina 4 litran diesel-kulutuksella, niin minäpä ajan päivittäin nollalitran kulutuksella. Ja kun lähden pitkälle matkalle, joudun ikään kuin lunastamaan matkalipun eli ostamaan menovettä. Minä pidän lataushybridiä oikein hyvänä diilinä.
@740 GLE kirjoitti:
En tiedä kuinka paljon on pyhä henki tässä tapauksessa, mutta lataushybridin kulutus itse kunkin omassa ajossa riippuu niin paljon ajo- ja lataussyklistä, ettei muiden ajamilla yksittäisillä pitkän ajan keskiarvoilla voi arvioida omaa kulutusta samanlaisella autolla.
Luulen että tuo on suunnilleen se mitä HRkin on yrittänyt sanoa mm. sillä että phevin kilowattikulutus on irrelevanttia (tjsp.)
Olen samaa mieltä kanssasi ja tuon tekemäni tulkinnan kanssa. Polttomoottoriautolla normikulutus (kumpi normi vain) on edes jotain sukua käyttäjän kulutukselle. Lataushybridillä se voi olla melkein mitä vain 0 litran ja yli kymmenen litran välillä.
Minä olen lueskellut TM:n keskusteluja vajaat kaksi vuotta ja on tosi hämmentävää, että Tracktest työntää BMW-juttuja ja pelkästään BMW-juttuja joka väliin. Miten joku voi leimautua noin supervahvasti johonkin automerkkiin????
Minä olen lueskellut TM:n keskusteluja vajaat kaksi vuotta ja on tosi hämmentävää, että Tracktest työntää BMW-juttuja ja pelkästään BMW-juttuja joka väliin. Miten joku voi leimautua noin supervahvasti johonkin automerkkiin????
Sanotaan että ensirakkaus on sokeaa, kyllä se siitä laantuu kun ikää ja kokemusta tulee
Näyttää siltä että aiheen sivuun mennyt juttu meni vahvasti tunteisiin, pahoittelut siitä. Täytyy pitää mielessä ettei syyllisty tämän automerkin kohdalla vastaaviin hämmennystä aiheuttaviin postauksiin. Vajaa kaksi vuotta tällä kyseisellä nimimerkillä.
Tämä Putputin inkarnaatio on mahdottoman viihdyttävä mielipiteissään ja välittämissään videoissa. Olen jo pidempään odottanut että hän taas postaisi niitä hinnastoja ja lehdistötiedotteita.
@tracktest kirjoitti:
Näyttää siltä että aiheen sivuun mennyt juttu meni vahvasti tunteisiin, pahoittelut siitä. Täytyy pitää mielessä ettei syyllisty tämän automerkin kohdalla vastaaviin hämmennystä aiheuttaviin postauksiin. Vajaa kaksi vuotta tällä kyseisellä nimimerkillä.
Ei se mennyt tunteisiin eikä mitenkään liittynyt automerkkiin sinänsä, BMW on ihan ok merkki minusta. Hämmästelin vain, että joku on niin totaalinen fani jollekin merkille. Olisin voinut ihmetellä itsekseni vaan, mutta tuli spontaanisti kirjoitettua, mitä sillä hetkellä mielessä liikkui. Syyllisty vaan ihan rauhassa BMW-postauksiin, onhan se toisaalta hauskakin ilmiö, että fanittaa jotain varauksetta.
@HybridRules kirjoitti:
En osaa ajatella asiaa samalta kantilta eli että hybridin hintalisä pitäisi saada maksettua takaisin polttoaineen säästöllä.
Jos haluttua korimallia saa erilaisilla voimalinjoilla, silloin minkä tahansa perusmallin ylittävän valinnan joutuu perustelemaan joko rahalla tai "mä halusin tällasen'.
Kun on ollut auton vaihto edessä ja olen tehnyt valintaa, en ole koskaan vertaillut autoja niin, että olisin ottanut jonkun vaihtoehdon bensan/dieselin kulutuksen referenssiksi ja sitten laskenut ilmoitettujen kulutusten perusteella millä autolla on mihinkin verrattuna hintalisää tai hintaetua ja sitten sitä kautta valinnut, mihin vaihdan. Minulle kulutuslukema ei ole tärkein kriteeri.
Ellei kulutuksella ole merkitystä, niin turha sitä silloin on verratakaan. Minulle kulutus ei ole merkityksetön asia, koska autojeni polttoainekulut ovat tyypillisesti kahden suurimman menoerän joukossa.
En minäkään valitse voimalinjaa, vaan auton ensin. Sen jälkeen valitsen kyseiseen koriin saatavista voimalinjoista jonkun sopivan moottorin ja vaihteiston. Koska motoristin autossa ei kuitenkaan ole suorituskykyä, valinta tapahtuu talouspuoli edellä. Voin maksaa lisähintaa kalliimmasta voimalinjasta, mutta en maksa sitä vain kiihdyttämisen ilosta, koska auto ei kiihdy kuitenkaan sama mikä moottori siinä on.
Enkä näköjään edelleenkään saanut käsitystä siitä, mitä lataushybridit kuluttavat ilman latausta. NHB:lla lienee muutenkin tässä suhteessa minua kiinnostavampaa tietoa, kun ajamme molemmat isolla sedanilla.
Lataushybridille voi odottaa "tyhjällä akulla" maantiekulutuksen olevan vähemmän kuin samalla autolla ilman hybridiä itselatauksen ansiosta
Aivan. Mutta kuinka paljon?
Joidenkin mielestä lataushybridiä ei kannata hankkia, jos ajaa paljon pitkiä matkoja. En ymmärrä, miksi minun pitäisi pitäytyä paljon enemmän kuluttavassa voimalinjassa koko ajan vaikka ajankin pitkiä matkoja?
Minä en osaa arvioida, mikä on se enemmän kuluttava minun ajossani, koska en saa mistään laskelman lähtötiedoksi tarvittavaa kulutusta itselataavana.
120km yhteen suuntaan kaiketi alkaa jo olla "pitkä matka" maantieajoa. Siitäkin kolmasosa menee nollakulutuksella. Onhan se aika selkeää bensan säästöä.
Varmaan totta, mutta ei paljon helpota valintaa, koska kulutuksen kannalta, koska bensa on se huonoin vaihtoehto, joka häviää polttoainekuluissa sähkölle, kaasulle, hybridille ja dieselille.
Jos osaisin sanoa, mikä minun lataushybridin keskikulutus on maantiellä "tyhjällä" akulla, niin sanoisin. Mutta se vaihtelee isossa haarukassa nopeuden ja olosuhteiden mukaan. En ole päässyt alle 6,5 eikä ole mennyt yli 8,5. Mottoritie ja 135km/h on oma juttunsa kyllä. Pidän esillä osamatkan keskikulutusnäyttöä ja itse asiassa yritän pysytellä 7,0 - 7.5 alueella pitkillä matkoilla ja noihin lukuihin pääsee vaikka akkua ei olisi saanut ladattua ennen pitkän matkan alkua.
Tämän tapaista tietoa kaipailin.
Jos sinä ajat aina 4 litran diesel-kulutuksella, niin minäpä ajan päivittäin nollalitran kulutuksella.
Ja puhe oli nimenomaan maantiekulutuksesta. Kun nyt vain isojen sedanien kuskit saavat selville kuinka pitkälle he pääsevät sähköllä ja kuinka paljon sen jälkeen alkaa kulua, voin itse laskea arvion omalle ajosyklilleni, jota ei lataushybridille saa suoraan Spritmonitorin pohjalukemiin hieman lisäten, koska maantieajoa tulee minulla paljon. Ajosyklini taitaa olla polarisoitunut työmatkapörräykseen ja pitkiin vetoihin, joten keskimääräinen ajomatkani ei kerro mitään hyödyllistä.
GLE:n kommentti, ettei hänen keskimääräinen ajomatka kerro mitään hyödyllistä, tuo mieleen asian, jota olen ihmetellyt: sanotaan, että suuri osa autonkäyttäjistä ajaa keskimäärin 40km per päivä. Sehän tekee vajaa 15000km per vuosi, joka taas näyttää olevan melko tavallinen oletusmäärä erilaisille vuokraus-tyyppisille sopimuksille, joita lehdissä mainostetaan.
Tilastolliset keskiarvot ovat toisaalta usein todella teoreettisia, niin kuin vaikkapa, että perheissä on keskimäärin 1,5 lasta (en muista oliko se tarkasti juuri 1,5, mutta kuitenkin joku luku 1 ja 2 väliltä).
Äkkiseltään lataushybridiä voisi pitää hyvänä vaihtoehtona n. 15000km per vuosi ajaville, koska niillä pääsee sen 35 - 50 km kerrallaan sähköautona. Vaan jakautuuko ajot niin tasaisiesti päivittäin? Minulla ei ainakaan jakaudu. Päivittäiset normaalit ajot ovat 25 - 35 km ja joskus viikonloppuisin 0. Silti keskimääräinen ajomatka per päivä on ollut 1,5 vuoden jaksolla n. 95 km.
Jos aikoo laskea lataushybridin hankinnan kannattavuutta menoveden säästönä, täytyy olla hyvin tasaiset rutiininomaiset reissut mitä toistaa. Satunnaiset pitkät matkat eivät syö hyötyä niin paljon, ettei lataushybridiä kannattaisi ottaa, koska ne täyden akun lähdöt pudottavat kulutusta ihan joka matkalta joko enemmän tai vähemmän.
Minun työmatkat ovat hyvin vaihtelevan pituisia riippuen minne milloinkin on projektia. Usean viikon vuodessa auto seisoo Hiki-Vantaalla ja joskus taas työreissu on yhteen suuntaan 700km.
Sanoisin niin päin, että jos tietää varmasti joutuvansa ajamaan pitkiä matkoja säännöllisesti, niin kannattaa miettiä, onko lataushybridi riittävän pienikulutuksinen, mutta ei kannata vältellä lataushybridiä pitkän matkan kulutuksen pelossa muuten. Jos sähkösäde on 40km, säästää kolmanneksen 120km matkan polttoaineesta jo sähkösäteen ansiosta ja siihen päälle lisäksi itselatauksella saatava hyöty.
Kyllähän minäkin auton valinnassa otan huomioon kulutuksen vertaamalla muuten harkintaan otettuja autoja. Kun otin aikoinaan Grand Cherokeen, ei tullut mieleenkään ottaa sitä bensakoneella juuri suuren kulutuksen vuoksi. Ja kun vaihdoin nykyiseen (jeepin olin vaihtanut pois jo aikaisemmin) autoon, mittailin tavaratilat, tutkailin varusteet, vertailin nelivetoa, koeajelin ja päädyin nykyiseen autoon isolta osin hybridivoimalinjan takia. Mutta en siis hankkinut autoa sillä perusteella, että siinä olisi itseisarvona pieni kulutus vaan, että oli odotettavissa kulutuksen olevan selvästi pienempi kuin toisessa vaihtoehdossa.
@HybridRules kirjoitti:
Äkkiseltään lataushybridiä voisi pitää hyvänä vaihtoehtona n. 15000km per vuosi ajaville, koska niillä pääsee sen 35 - 50 km kerrallaan sähköautona. Vaan jakautuuko ajot niin tasaisiesti päivittäin?
Siinäpä se, ajojen jakauma ratkaisee, eikä keskiarvo riitä vertailuun. Nimimerkkini auto kulki vuosia vähän yli 20.000 km vuosikeskiarvolla, mikä tarkoitti viikot parkissa ja viikonloppuisin pitkiä reissuja.
Tuossa käytössä ei samaan vuotuiseen ajomäärään päivittäisellä ajolla päätyvän keskiarvoista ole viitearvoksi.
Tulee verrata samoja autoja eri moottorivaihtoehdoilla, tuollainen alkaen 6,5 litraa bensaa maantiellä sai minut aikoinaan siirtymään dieseliin (4,25 litraa samalla reitillä). Ei pidä verrata esimerkiksi SUVin tai maastoauton kulutusta sedaniin tai päinvastoin. Tuulilasin vertailussa Corolla farmari-hybridi kuluttaa 4,7 litraa sekä maantiellä että taajamassa. Se on hyvä lukema, mutta maantiellä kulutus ei ole poikkeuksellisen alhainen.
Itse tein äskettäin pienimuotoisen vertailun (ajetut kilometrit jaettuna tankatut litrat) ja totesin että diesel on edelleen hyvä vaihtoehto silloin kun enimmät kilometrit tulevat maantiellä.
Dieselvero on n. 380 € vuodessa (1 euro päivässä, maksun voi jakaa 4 erään) kun huomioidaan erot CO2-ajoneuvoverossa, eli vaikka ei ajaisi kovin paljon, niin dieselvero ei jää merkittäväksi kulueräksi. Matkakohtainen kustannus ei ole dieselissä paha, ja rangea on 1300 km, 80 km/h nopeudella vielä enemmän.
Sellaista hybridivaihtoehtoa ei vielä näyttäisi olevan tarjolla minkä haluaisin pelkän polttoaineen säästön vuoksi, paitsi siinä hintaluokassa missä polttoainelasku on paljon pienempi kustannus kuin auton arvonalenema.
Hyvä yhteenveto Karrettelta. Näen asian hyvin samalla tavalla, koska ajan käytettynä ostetulla autolla.
Sitä en suinkaan epäile, etteikö sama auto itselataavana hybridinä kuluttaisi pelkkää polttista vähemmän, mutta kyse onkin siitä, pystyykö hybridi säästämään lisähintansa pienemmillä veroillaan ja pienemmällä kulutuksellaan?
Pienessä Toyotassa hybridin lisähinta on niin pieni, etten ihmettele yhtään hybridien menekkiä.
Valintaa tehdessäni olisi nykyisen autoni hybridiversiokin ollut saatavissa. Vaikka sen turvin olisinkin saanut kulutustani alennetuksi, arvioni ei osoittanut tarjolla olevan todennäköisen säästön pystyvän minun käyttöajallani kompensoimaan alkuinvestoinnin rahoituskuluja.
Silloin arvionti oli helpompaa, kun vaihtoehtona dieselille oli itselataava dieselhybridi. Seuraavassa vaihdossa tarjolla on myös lataushybridejä sekä bensa- että dieselmoottorilla.
Hybridrules kysyi mistä se hybridin lisähinta tulee. Minun vastaukseni on käytettyjen Mercedes W213 E-sarjalaisten hinta vaikkapa alle 100.000 km ajettuna. Nettiauton halvin diesel maksaa alle 35.000 €, saman ikäinen hybridi 49.000 €. Rajasin haun 2017 alkaen, ettei tarvi kammata sivuun viimeisiä W212 faceliftejä. Koska diesel tuli markkinoille ennen hybridejä, ensimmäisen 2016 vuosikerran valinta vain kasvattaisi dieselin hintaetua ostettaessa vieläkin suuremmaksi.
Saksassa diesel-Eemelin saa taksit väistäen alkaen 28.000€, bensahybridiin tarvitaan kymppi lisää. Dieselhybridi on tänään vielä liian uusi käytetyn ostajalle, koska tarjolla olevien vasta sisäänajettujen esittelyautojen hinnat alkavat reilusti yli viidenkympin. Suomen autovero kaventaa tuontiautojen hintaeroja, mutta kun uuden dieselin vero on 6 - 7 tuhannen välillä ja lataushybridien vero on parin tonnin luokkaa, käytetyn bensahybridin veroetu ei ehdi edes puolittaa lisähintaa dieseliin verrattuna.
Usein uuteen vaihtavalle uuden ostajalle tilanne on tietenkin päinvastainen hybridien suuren kysynnän vuoksi.
Vertailukohta riippuu siitä mistä puhutaan. Jos puhutaan voimalinjojen eroista, pitää puhua samasta autosta. Mutta jos on ostamassa autoa, niin toki vertailua voi tehdä laajemminkin, ja silloin voi olla ihan ok verrata diesel-Tiguania hybridi-RAV4ään ja/tai PHEV XC60een. Tai vaikka XC60stä sedan-Corollaan, kun tietääkseni autonsa saa valita varsin vapaasti.
Eipä taida olla yleispätevää sääntöä lataushybridin ja jonkun muun voimalinjaisen auton hintojen vertailuun ostotilanteessa. Jokaisen on varmaankin vain mietittävä omalta kohdaltaan ja siinä tilanteessa kun autoa vaihtaa.
Nykyinen ekologisiin valintoihin kannustaminen saattaa vaikuttaa niin, että pelkällä polttomoottorilla varustettujen käytettyjen hinnat laskevat voimakkaammin kuin lataushybridien ja siitä hyötyvät ainakin ensiautoaan tai muuten ilman vaihtoautoa ostavat ja päätyvät pelkkiin polttomoottoreihin.
Kun itse päädyin lataushybridiin, vaihtoehtona oli vanhan autoni uusi malli dieselinä. Autojen hinnat olivat n. 3000,- euron tarkkuudella samat, mutta lataushybridissä oli runsaampi varustelu ja paljon pienempi autovero. Ja kyllä lataushybridi sinänsä kiehtoi myös. Joku toinen saattaa ajatella lataushybridi-tekniikan ei-toivotuksi ja jopa mielellään laskeskella, ettei sen hankinta kannata.
@HybridRules kirjoitti:
Joku toinen saattaa ajatella lataushybridi-tekniikan ei-toivotuksi ja jopa mielellään laskeskella, ettei sen hankinta kannata.
En tiedä, mitä tuossa rivien välissä lukee, vai lukeeko mitään, mutta minulle kyllä kelpaisi lataushybridi oikein mielellään. Voisin harkita myös kevythybridiä, kun kerran niitäkin on tarjolla.
Mutta jos hybridistä pitää maksaa lisähintaa, silloin sen pitää säästää lisähintansa halvempina käyttökustannuksina.
Ymmärrän edelleenkin uuden hybridi-Toyotan ostajan logiikkaa ja hybridi katumaasturin ostajan logiikkaa oikein hyvin, mutta tämä ei ole ihan sitä mitä olen itse hakemassa.
@HybridRules kirjoitti:
Eipä taida olla yleispätevää sääntöä lataushybridin ja jonkun muun voimalinjaisen auton hintojen vertailuun ostotilanteessa.
Juuri näin. Ajosylkien erot vaikuttavat niin paljon, että yksi keskikulutuslukema ei kerro juuri mitään, kun sama 2.0 normilukema saattaa tarkoittaa yhdelle käyttäjälle 0 litraa ja toiselle 7 litraa sadalle.
Tämä on esimerkkinä lähellä omaa autoasi, jonka keskikulutus Spritmonitorissa on noin 7 sadalle. Silti taloudellisin XC90 kuski on ajanut omaansa jo vuosia 1 litran keskiarvolla.
Jokaisen on varmaankin vain mietittävä omalta kohdaltaan ja siinä tilanteessa kun autoa vaihtaa.
Aivan. Ja tätä arviota helpottaisi, jos vaikkapa TM ottaisi testiohjelmaansa mukaan kokeen, jolla selviää kuinka pitkälle akulla pääsee ja paljonko polttoainetta kuluu sen jälkeen?
@HybridRules kirjoitti:
Joku toinen saattaa ajatella lataushybridi-tekniikan ei-toivotuksi ja jopa mielellään laskeskella, ettei sen hankinta kannata.
En tiedä, mitä tuossa rivien välissä lukee, vai lukeeko mitään, mutta minulle kyllä kelpaisi lataushybridi oikein mielellään. Voisin harkita myös kevythybridiä, kun kerran niitäkin on tarjolla.
Mutta jos hybridistä pitää maksaa lisähintaa, silloin sen pitää säästää lisähintansa halvempina käyttökustannuksina.
Ymmärrän edelleenkin uuden hybridi-Toyotan ostajan logiikkaa ja hybridi katumaasturin ostajan logiikkaa oikein hyvin, mutta tämä ei ole ihan sitä mitä olen itse hakemassa.
Rivien välissä lukee epäilyä siitä, että muutosvastarinta vaikuttaa tässäkin asiassa eli jotkut saattavat hakea "järkisyitä" sille, että pitäytyy totutussa perinteisessä auton mallissa. Ei ole tarkoitettu GLE:lle henkilökohtaisesti vaan yleisesti vain olen ollut havaitsevani sellaisia asenteita. Jotkuthan sanovat, että lataushybridissä on tuplateknikka ja siksi tuplaviat. Samat sanovat, että täyssähköauton tekniikka on yksinkertaista, huoltovapaata ja vähävikaista. Minusta vähän epäloogista.
@HybridRules kirjoitti:
Eipä taida olla yleispätevää sääntöä lataushybridin ja jonkun muun voimalinjaisen auton hintojen vertailuun ostotilanteessa.
Juuri näin. Ajosylkien erot vaikuttavat niin paljon, että yksi keskikulutuslukema ei kerro juuri mitään, kun sama 2.0 normilukema saattaa tarkoittaa yhdelle käyttäjälle 0 litraa ja toiselle 7 litraa sadalle.
Tämä on esimerkkinä lähellä omaa autoasi, jonka keskikulutus Spritmonitorissa on noin 7 sadalle. Silti taloudellisin XC90 kuski on ajanut omaansa jo vuosia 1 litran keskiarvolla.
Jokaisen on varmaankin vain mietittävä omalta kohdaltaan ja siinä tilanteessa kun autoa vaihtaa.
Aivan. Ja tätä arviota helpottaisi, jos vaikkapa TM ottaisi testiohjelmaansa mukaan kokeen, jolla selviää kuinka pitkälle akulla pääsee ja paljonko polttoainetta kuluu sen jälkeen?
Jos TM tekee sellaisen testin, niin toivottavasti julkaisee sitten kattavan testin.
Asiahan on niin, että pidemmän ajan keskikulutus ei hypähdä mihinkään samantien, kun akun pistoksähkö on käytetty. Eikä osamatkan keskikulutuksenkaan arvo.
Väitetään, että jotkut hankkivat lataushybridin veroedun takia eivätkä sitten lataa autoa juuri koskaan. Sellaiseen tapaukseen litraa/100km kulutuslukema ilman pistokelatausta olisi mielenkiintoinen tieto.
Niille, jotka lataavat akun vähintään yön yli, pitäisi laatia taulukko, jossa olisi keskikulutus aina tietylle ajomatkalle. Niin kuin olen aikaisemminkin kirjoittanut, nollaa pistokesähkö jokaiselta matkalta polttoaineen kulutuksen kokonaan pois sähkösäteen osuudelta ja sen jälkeen mennään itselataavana.
Lisäksi pitäisi taulukkoon ottaa mukaan ajonopeudet, koska ne vaikuttavat hybridissä voimakkaammin kulutuslukemaan kuin polttomoottoriautossa. Jos siis auton hankintaa harkitsevalla on polttoaineen kulutus erityisen tärkeä kriteeri, hän saattaa olla valmis tinkimään matkanopeudesta, jotta saa sähköajon osuutta lisättyä ja kulutusta alas.
Onko minun ajojen yhdistetyn kulutuksen lukemalla 5,8litraa per 100km mitattuna tankkauksista 52.000km matkalta mitään referenssiarvoa? Jos sinulla menee dieselillä matka-ajossa 4litraa ja minulla bensakoneella 5,8 litraa yhdistetyllä. Onko sinulla yhdistetty kulutus kuinka suuri? Oletko pitänyt kirjaa? Minä en tullut koskaan aikaisemmin kirjanneeksi kulutusta kuin vasta tämän hybridin tapauksessa. Aikaisemmin katsoin vain auton ilmoittamia kulutuslukemia.
Ei muuten ole mitään järkeä vertailla eri autotyyppien kulutuksia, koska eri autotyypit tarjoavat erilaisia ominaisuuksia. Tuommoiset 350-heppaiset bensasuvit (Volvo XC 90, MB GLE, BMW X5) kuluttavat autotestien mukaan vähintään semmoiset 12 - 13 litraa satasella.
@▫️ kirjoitti:
Ei muuten ole mitään järkeä vertailla eri autotyyppien kulutuksia, koska eri autotyypit tarjoavat erilaisia ominaisuuksia. Tuommoiset 350-heppaiset bensasuvit (Volvo XC 90, MB GLE, BMW X5) kuluttavat autotestien mukaan vähintään semmoiset 12 - 13 litraa satasella.
Ei olekaan, mutta voi vertailla pelkällä bensakoneella ja hybridivoimalinjalla varustetun muuten saman auton kulutuksia, jotta näkee pistokehybridin vaikutuksen kulutukseen. Tietysti sillä edellytyksellä, että hybridi on sellaisella käyttäjällä joka myös lataa sen säännöllisesti.
Tänään muuten ajoin 42,2 km kiskoen Dinoa (2000kg) perässä. Lähtö täydellä akulla, bensan keskikulutus 4,7L/100km.
Paluumatka ilman Dinoa. Lähtö taas täydellä akulla 41,5km, bensan keskikulutus 0 ja sähkörangea jäljellä 1km kotipihalla. Lähtiessä auto näytti 38km rangea, mutta petrasi näköjään matkalla.
Maantieajoa koko matka (paitsi n. 5km hiekkatietä). Max nopeusrajoitus 70km/h, pääasiassa 60km/h.
Lataushybridin käytön mukavuuteen vaikuttaa tietysti se, miten lataamisen saa järjestettyä. Itselläni on kotona edelleen auton mukana tuleva "tilapäinen latauslaite" käytössä. Se on normaalisti kotipihalla pistorasiassa kiinni, enkä ota sitä autoon mukaan kuin pitkälle matkalle lähtiessä. Autossa on myös esim. lentoaseman latauslaitteisiin sopiva toinen johto, joka kulkee varuilta aina auton mukana tavaratilan lattian alla olevassa lokerossa. Sitä en ole toistaiseksi muualla käyttänyt kuin lentoaseman P5 parkissa Hiki-Vantaalla.
Työpaikalle tilattiin Latvialaisen firman verkkokaupasta 16A latausliitäntä, joka asennettiin parkkipaikalle. Laite maksoi n. 500,- ja sähköasennus oli n. tunnin työ. Laturihan on autossa itsessään ja tuo laite sisältää ohjauselektroniikan, joka juttelee auton kanssa. Laitteessa on kiinteän piuhan päässä töpseli.
Kun latausjohtoa ei tarvitse kerätä autoon mukaan, lataamisen kytkemisestä ei todellakaan ole vaivaa. Pistoke on isokokoinen ja latausluukku ergonomisesti sijoitettu. Helpompaa kuin heinän teko.
Ja mitä noin niinkuin mahdat videollasi viestiä? Eikö se nyt ole selvää ilman videoitakin, että pienempi, karumpi, keveämpi ja tehokkaampi Bemmi kiihtyy välimallin Panameraa nopeammin? Moottoriurheilulla ja M5:llä nyt ei ole mitään yhteyttä. Korkeintaan mainoksissa halutaa luoda tuollaista noottoriurheilullista mielikuvaa. Kyllä se Tesla kuuluu tähän, kun sinä kovin innokkaasti noita kiihdyttelyvideoita etsit. Tesla on siinä lajissa todella selkeästi Bemmejä edellä.
Joo varmaan todella luotettava mittaus tuo 3 sekuntia. Bemari ilmoittaa 3,4 sekuntia, AMS mittasi 3,3 ja Sport auto mittasi tehokkaammalle M5 Competitionille 3,5 sekuntia. Ero kolmeen sekuntiin on todella paljon. Mutta joo pakkohan se uskoa on, kun oikein näiden päälle ymmärtävä tyyppi noin sanoo. Nuo yllä mitataut ajat on luonnollisesti väärin mitattu.
Tää keskustelun kulku on jotenkin absurdi - taas. Lataushybridien kulutus maantiellä muuttu hetkessä siihen, että Bemmissä on tehoa ilmoitettua enemmän, Bemmit kiihtyy paaljon ilmoitettua nopeammin, Bemmit on moottoriurheilua, Bemmi on Porschea nopeampi, Bemmi Bemmi Bemmi Bemmi...
Voiko Ruotsissa syntyä juhannusruuhkia taikka muita ruuhkia sähköautojen ja plugareiden latauksessa?
(Jutussa on jopa kuva siitä kuinka autoilijat jonottavat latauspisteisiin.)
Ruotsi
"Hallituksen myöntämä 60 000 kruunun eli noin 5600 euron ostotuki on lisännyt sähköautojen myyntiä peräti 253 prosentilla tuen viiden ensimmäisen kuukauden aikana, kertoo uutistoimisto Bloomberg.
Viiden kuukauden aikana Ruotsissa on myyty 6 694 sähköautoa, mikä on noin viidennes uusien autojen myynnistä.
Nopeasti lisääntynyt ladattavien autojen myynti näkyy latauspaikkojen puutteena.
– Jos ihmisiä houkutellaan ostamaan sähköautoja, heitä ei pitäisi pakottaa kiertämään pitkiä ajomatkoja latauspisteen etsimisen takia, paheksuu Ruotsin Fortumine Charge and Drive -ryhmän vetäjä Tobias Henmark.
Latausverkostoa ei kuitenkaan pystytä uudistamaan nopeasti, vaan riittävän kapasiteetin luominen kestää vuosia. Esille onkin noussut ajatus siitä, että sähköautoilijoille pitäisi maksaa tukia myös siitä, etteivät lataisi autojaan aamun ja iltapäivän ruuhkaisimpiin aikoihin.
Sen sijaan sähköautot voisivat jopa kytkeytyä verkkoon ja luovuttaa itse ylimääräistä energiaa verkkoon sähköpiikkejä keventämään."
Suomi
"Suomessa sähköautojen ja etenkin ladattavien hybridien myynti on lisääntynyt myös vauhdikkaasti viime kuukausina. Latauspaikkojen puute ei ole vielä yhtä huutava kuin Ruotsissa, mutta jokainen sähköautolla ajava voi sen tunnistaa.
Esimerkiksi Iltalehden koeajossa (Tesla Model 3) keväällä todettiin latausongelmia jo Suomessakin. Teslaa ei saatu yhtenäkään koeajon päivänä Q-Parkin kahteen latauspisteeseen. Latauspisteitä miehittivät yleensä ladattavat hybridit ja täyssähköautot jäivät näppejään nuolemaan."
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/5fbd8023-5b5f-4aa2-83b3-a1009ba266b7
Plugarien latauksessa ei ainakaan tule ruuhkia. Täyssähköautoille voi tulla, koska latauspisteitä on vähän, lataaminen kestää kauan ja täyssähköautoa on pakko ladata, kun akku uhkaa ehtyä.
Mistähän sitä ylimääräistä energiaa kertyy sähköautoihin oikein verkkoon luovutettavaksi? Alppireissulla regeneroituako se olisi?
@NHB:
No mutta,
"Volvomiehet iskee peukkua toisilleen vuoron perään, fanaattisuus on näemmä yhdistävä tekijä. Voi toki olla että matalamielinen trolli huhuilee mukana kuin myötämielinen uskovainen. Mediaseksikäs merkki BMW aiheuttaa pahoinvointia ja suoranaisen paskamyrskyn heikolla itsetunnolla varustetulle pahaa oloaan purkaville fanaatikoille. Jokaisessa keskustelussa missä vain saatte nämä älyvapaat mielipiteenne julki.
Voihan tuolla hybridillä nauttia sen suomista eduista ja vaihtoehtoisesti sitten sähköautolla vielä paremmista. BMW:ltä löytyy mallistosta kaikenlaista ja lisää tulee joka vuosi joten eiköhän siitä tarjonnasta löydy useimille sopiva menopeli. Löytyy tehokkaita, vähäpäästöisiä ja sitten polttomoottoriautoista hyvin vähäpäästöisiä ja vähän kuluttavia.
Volvomies ei tietenkään tyydy mihinkään muuhun kuin Volvoon ja sehän on mitä ymmärrettävin asia. Aina löytyy jokin asia mihin vedota valintaa tehdessään. Mielestäni saksalaiset autonvalmistajat ovat edelleen vaihtoehtoina parhaita ja kattavammin mallistoansa täydentäviä. Saksalaisten premium-merkkien laadun ylivoima on jo arvo sinänsä. Jos joku oikeasti pitää Volvon malliston autoja tehokkaina on tiedoissa auton mentävä aukko. Jos ei takerruta hybridiin niin tehokkaita malleja löytyy useita tehokkaimpana BMW M5 xDrive.
Valitusta valittamisen ilosta. Onhan se mahdoton miellyttää etuvetoisen auton nimeen vannovan toimittajan makua, aina löytyy aihe kuin aihe josta valittaa. Tähän perustuu se että näitä turhaakin turhempia julistuksia joku lukee koska aina löytyy kuulijakunta näille kansanautojen "hyvien ominaisuuksien" vaalijoille."
Eiköhän tuokin kerro mistä on kyse...
Tracktest voisi tehdä ja sanoittaa lauluja ehkä koska on lyriikan nero.
Tuossa vähän mallia siitä miten BMW:llä ajetaan studiolle.
En tiedä kuinka paljon on pyhä henki tässä tapauksessa, mutta lataushybridin kulutus itse kunkin omassa ajossa riippuu niin paljon ajo- ja lataussyklistä, ettei muiden ajamilla yksittäisillä pitkän ajan keskiarvoilla voi arvioida omaa kulutusta samanlaisella autolla.
Kunhan nyt saisi edes selville sen, kannattaako omassa käyttötilanteessa maksaa lisähintaa hybridiä kevyemmän samaan koriin rakennettuun dieseliin verrattuna?
Lähtökohtahan on, että iso ja mukava vanhanaikainenkin paljon ajettu diesel menee yhtään säästelemättä vähän yli neljällä sadalle ja uudempi sitä vähemmällä.
Nykyisen autoni korimallia ei saanut lataushybridinä, mutta itselataavana sai. Tehdas mokasi sen niin pahasti sekä kulutuksen että hinnan suhteen, että toteutumat vahvistavat arvion ettei tuo hybridi kannattaisi minun käytössäni. Nyt on tilanne toinen ja lataushybridin kannattavuuslaskelma vaatii arvion siitä, kuinka paljon hybridiveto alentaisi tuon uuden dieselin kulutusta omassa käytössä?
Tämä on helppo osa arviosta, koska sähkörangesta saa tietoa.
En osaa ajatella asiaa samalta kantilta eli että hybridin hintalisä pitäisi saada maksettua takaisin polttoaineen säästöllä. Missä ajassa sen pitäisi tapahtua? Ja mikä se hintalisä on? Suomesta ostetussa uudessa autossa lataushybridi on autoverotuksen takia halvempi kuin sama pelkällä polttomoottorilla. Ainakin periaatteessa on, mutta esim. Volvot on hinnoiteltu suunnilleen samaan ostohintaan, mutta hybrideissä saa reilut varusteet autoveron tilalle.
Kun on ollut auton vaihto edessä ja olen tehnyt valintaa, en ole koskaan vertaillut autoja niin, että olisin ottanut jonkun vaihtoehdon bensan/dieselin kulutuksen referenssiksi ja sitten laskenut ilmoitettujen kulutusten perusteella millä autolla on mihinkin verrattuna hintalisää tai hintaetua ja sitten sitä kautta valinnut, mihin vaihdan. Minulle kulutuslukema ei ole tärkein kriteeri.
Lataushybridille voi odottaa "tyhjällä akulla" maantiekulutuksen olevan vähemmän kuin samalla autolla ilman hybridiä itselatauksen ansiosta ja lisäksi sen sähkösäteen verran voi ajaa nollakulutuksella.
Joidenkin mielestä lataushybridiä ei kannata hankkia, jos ajaa paljon pitkiä matkoja. En ymmärrä, miksi minun pitäisi pitäytyä paljon enemmän kuluttavassa voimalinjassa koko ajan vaikka ajankin pitkiä matkoja?
120km yhteen suuntaan kaiketi alkaa jo olla "pitkä matka" maantieajoa. Siitäkin kolmasosa menee nollakulutuksella. Onhan se aika selkeää bensan säästöä.
Jos osaisin sanoa, mikä minun lataushybridin keskikulutus on maantiellä "tyhjällä" akulla, niin sanoisin. Mutta se vaihtelee isossa haarukassa nopeuden ja olosuhteiden mukaan. En ole päässyt alle 6,5 eikä ole mennyt yli 8,5. Mottoritie ja 135km/h on oma juttunsa kyllä. Pidän esillä osamatkan keskikulutusnäyttöä ja itse asiassa yritän pysytellä 7,0 - 7.5 alueella pitkillä matkoilla ja noihin lukuihin pääsee vaikka akkua ei olisi saanut ladattua ennen pitkän matkan alkua.
Kun vertaa spritmonitoriin ilmoitettuja keskikulutuksia bensakoneelle, niin on siinä reilu kaula.
Jos sinä ajat aina 4 litran diesel-kulutuksella, niin minäpä ajan päivittäin nollalitran kulutuksella. Ja kun lähden pitkälle matkalle, joudun ikään kuin lunastamaan matkalipun eli ostamaan menovettä. Minä pidän lataushybridiä oikein hyvänä diilinä.
Luulen että tuo on suunnilleen se mitä HRkin on yrittänyt sanoa mm. sillä että phevin kilowattikulutus on irrelevanttia (tjsp.)
Olen samaa mieltä kanssasi ja tuon tekemäni tulkinnan kanssa. Polttomoottoriautolla normikulutus (kumpi normi vain) on edes jotain sukua käyttäjän kulutukselle. Lataushybridillä se voi olla melkein mitä vain 0 litran ja yli kymmenen litran välillä.
Menee hieman ohi aiheen mutta elämää on myös lataushybridien ulkopuolella!
Kahden hengen huvipuisto: BMW Z4 on kunnianosoitus avoautoilun kulta-ajalle!
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kahden-hengen-huvipuisto-bmw-z4-on-kunnianosoitus-avoautoilun-kulta-ajalle/e901c970-d1e8-498d-bf64-2525169fe1d9
Minä olen lueskellut TM:n keskusteluja vajaat kaksi vuotta ja on tosi hämmentävää, että Tracktest työntää BMW-juttuja ja pelkästään BMW-juttuja joka väliin. Miten joku voi leimautua noin supervahvasti johonkin automerkkiin????
Sanotaan että ensirakkaus on sokeaa, kyllä se siitä laantuu kun ikää ja kokemusta tulee
Näyttää siltä että aiheen sivuun mennyt juttu meni vahvasti tunteisiin, pahoittelut siitä. Täytyy pitää mielessä ettei syyllisty tämän automerkin kohdalla vastaaviin hämmennystä aiheuttaviin postauksiin. Vajaa kaksi vuotta tällä kyseisellä nimimerkillä.
Tämä Putputin inkarnaatio on mahdottoman viihdyttävä mielipiteissään ja välittämissään videoissa. Olen jo pidempään odottanut että hän taas postaisi niitä hinnastoja ja lehdistötiedotteita.
Ladattavien autojen tarjonta kasvaa nopeasti — parin vuoden kulutta markkinoilla jo yli 210 mallia
Ei se mennyt tunteisiin eikä mitenkään liittynyt automerkkiin sinänsä, BMW on ihan ok merkki minusta. Hämmästelin vain, että joku on niin totaalinen fani jollekin merkille. Olisin voinut ihmetellä itsekseni vaan, mutta tuli spontaanisti kirjoitettua, mitä sillä hetkellä mielessä liikkui. Syyllisty vaan ihan rauhassa BMW-postauksiin, onhan se toisaalta hauskakin ilmiö, että fanittaa jotain varauksetta.
Jos haluttua korimallia saa erilaisilla voimalinjoilla, silloin minkä tahansa perusmallin ylittävän valinnan joutuu perustelemaan joko rahalla tai "mä halusin tällasen'.
Ellei kulutuksella ole merkitystä, niin turha sitä silloin on verratakaan. Minulle kulutus ei ole merkityksetön asia, koska autojeni polttoainekulut ovat tyypillisesti kahden suurimman menoerän joukossa.
En minäkään valitse voimalinjaa, vaan auton ensin. Sen jälkeen valitsen kyseiseen koriin saatavista voimalinjoista jonkun sopivan moottorin ja vaihteiston. Koska motoristin autossa ei kuitenkaan ole suorituskykyä, valinta tapahtuu talouspuoli edellä. Voin maksaa lisähintaa kalliimmasta voimalinjasta, mutta en maksa sitä vain kiihdyttämisen ilosta, koska auto ei kiihdy kuitenkaan sama mikä moottori siinä on.
Enkä näköjään edelleenkään saanut käsitystä siitä, mitä lataushybridit kuluttavat ilman latausta. NHB:lla lienee muutenkin tässä suhteessa minua kiinnostavampaa tietoa, kun ajamme molemmat isolla sedanilla.
Aivan. Mutta kuinka paljon?
Minä en osaa arvioida, mikä on se enemmän kuluttava minun ajossani, koska en saa mistään laskelman lähtötiedoksi tarvittavaa kulutusta itselataavana.
Varmaan totta, mutta ei paljon helpota valintaa, koska kulutuksen kannalta, koska bensa on se huonoin vaihtoehto, joka häviää polttoainekuluissa sähkölle, kaasulle, hybridille ja dieselille.
Tämän tapaista tietoa kaipailin.
Ja puhe oli nimenomaan maantiekulutuksesta. Kun nyt vain isojen sedanien kuskit saavat selville kuinka pitkälle he pääsevät sähköllä ja kuinka paljon sen jälkeen alkaa kulua, voin itse laskea arvion omalle ajosyklilleni, jota ei lataushybridille saa suoraan Spritmonitorin pohjalukemiin hieman lisäten, koska maantieajoa tulee minulla paljon. Ajosyklini taitaa olla polarisoitunut työmatkapörräykseen ja pitkiin vetoihin, joten keskimääräinen ajomatkani ei kerro mitään hyödyllistä.
GLE:n kommentti, ettei hänen keskimääräinen ajomatka kerro mitään hyödyllistä, tuo mieleen asian, jota olen ihmetellyt: sanotaan, että suuri osa autonkäyttäjistä ajaa keskimäärin 40km per päivä. Sehän tekee vajaa 15000km per vuosi, joka taas näyttää olevan melko tavallinen oletusmäärä erilaisille vuokraus-tyyppisille sopimuksille, joita lehdissä mainostetaan.
Tilastolliset keskiarvot ovat toisaalta usein todella teoreettisia, niin kuin vaikkapa, että perheissä on keskimäärin 1,5 lasta (en muista oliko se tarkasti juuri 1,5, mutta kuitenkin joku luku 1 ja 2 väliltä).
Äkkiseltään lataushybridiä voisi pitää hyvänä vaihtoehtona n. 15000km per vuosi ajaville, koska niillä pääsee sen 35 - 50 km kerrallaan sähköautona. Vaan jakautuuko ajot niin tasaisiesti päivittäin? Minulla ei ainakaan jakaudu. Päivittäiset normaalit ajot ovat 25 - 35 km ja joskus viikonloppuisin 0. Silti keskimääräinen ajomatka per päivä on ollut 1,5 vuoden jaksolla n. 95 km.
Jos aikoo laskea lataushybridin hankinnan kannattavuutta menoveden säästönä, täytyy olla hyvin tasaiset rutiininomaiset reissut mitä toistaa. Satunnaiset pitkät matkat eivät syö hyötyä niin paljon, ettei lataushybridiä kannattaisi ottaa, koska ne täyden akun lähdöt pudottavat kulutusta ihan joka matkalta joko enemmän tai vähemmän.
Minun työmatkat ovat hyvin vaihtelevan pituisia riippuen minne milloinkin on projektia. Usean viikon vuodessa auto seisoo Hiki-Vantaalla ja joskus taas työreissu on yhteen suuntaan 700km.
Sanoisin niin päin, että jos tietää varmasti joutuvansa ajamaan pitkiä matkoja säännöllisesti, niin kannattaa miettiä, onko lataushybridi riittävän pienikulutuksinen, mutta ei kannata vältellä lataushybridiä pitkän matkan kulutuksen pelossa muuten. Jos sähkösäde on 40km, säästää kolmanneksen 120km matkan polttoaineesta jo sähkösäteen ansiosta ja siihen päälle lisäksi itselatauksella saatava hyöty.
Kyllähän minäkin auton valinnassa otan huomioon kulutuksen vertaamalla muuten harkintaan otettuja autoja. Kun otin aikoinaan Grand Cherokeen, ei tullut mieleenkään ottaa sitä bensakoneella juuri suuren kulutuksen vuoksi. Ja kun vaihdoin nykyiseen (jeepin olin vaihtanut pois jo aikaisemmin) autoon, mittailin tavaratilat, tutkailin varusteet, vertailin nelivetoa, koeajelin ja päädyin nykyiseen autoon isolta osin hybridivoimalinjan takia. Mutta en siis hankkinut autoa sillä perusteella, että siinä olisi itseisarvona pieni kulutus vaan, että oli odotettavissa kulutuksen olevan selvästi pienempi kuin toisessa vaihtoehdossa.
Siinäpä se, ajojen jakauma ratkaisee, eikä keskiarvo riitä vertailuun. Nimimerkkini auto kulki vuosia vähän yli 20.000 km vuosikeskiarvolla, mikä tarkoitti viikot parkissa ja viikonloppuisin pitkiä reissuja.
Tuossa käytössä ei samaan vuotuiseen ajomäärään päivittäisellä ajolla päätyvän keskiarvoista ole viitearvoksi.
Tulee verrata samoja autoja eri moottorivaihtoehdoilla, tuollainen alkaen 6,5 litraa bensaa maantiellä sai minut aikoinaan siirtymään dieseliin (4,25 litraa samalla reitillä). Ei pidä verrata esimerkiksi SUVin tai maastoauton kulutusta sedaniin tai päinvastoin. Tuulilasin vertailussa Corolla farmari-hybridi kuluttaa 4,7 litraa sekä maantiellä että taajamassa. Se on hyvä lukema, mutta maantiellä kulutus ei ole poikkeuksellisen alhainen.
Itse tein äskettäin pienimuotoisen vertailun (ajetut kilometrit jaettuna tankatut litrat) ja totesin että diesel on edelleen hyvä vaihtoehto silloin kun enimmät kilometrit tulevat maantiellä.
Dieselvero on n. 380 € vuodessa (1 euro päivässä, maksun voi jakaa 4 erään) kun huomioidaan erot CO2-ajoneuvoverossa, eli vaikka ei ajaisi kovin paljon, niin dieselvero ei jää merkittäväksi kulueräksi. Matkakohtainen kustannus ei ole dieselissä paha, ja rangea on 1300 km, 80 km/h nopeudella vielä enemmän.
Sellaista hybridivaihtoehtoa ei vielä näyttäisi olevan tarjolla minkä haluaisin pelkän polttoaineen säästön vuoksi, paitsi siinä hintaluokassa missä polttoainelasku on paljon pienempi kustannus kuin auton arvonalenema.
Hyvä yhteenveto Karrettelta. Näen asian hyvin samalla tavalla, koska ajan käytettynä ostetulla autolla.
Sitä en suinkaan epäile, etteikö sama auto itselataavana hybridinä kuluttaisi pelkkää polttista vähemmän, mutta kyse onkin siitä, pystyykö hybridi säästämään lisähintansa pienemmillä veroillaan ja pienemmällä kulutuksellaan?
Pienessä Toyotassa hybridin lisähinta on niin pieni, etten ihmettele yhtään hybridien menekkiä.
Valintaa tehdessäni olisi nykyisen autoni hybridiversiokin ollut saatavissa. Vaikka sen turvin olisinkin saanut kulutustani alennetuksi, arvioni ei osoittanut tarjolla olevan todennäköisen säästön pystyvän minun käyttöajallani kompensoimaan alkuinvestoinnin rahoituskuluja.
Silloin arvionti oli helpompaa, kun vaihtoehtona dieselille oli itselataava dieselhybridi. Seuraavassa vaihdossa tarjolla on myös lataushybridejä sekä bensa- että dieselmoottorilla.
Hybridrules kysyi mistä se hybridin lisähinta tulee. Minun vastaukseni on käytettyjen Mercedes W213 E-sarjalaisten hinta vaikkapa alle 100.000 km ajettuna. Nettiauton halvin diesel maksaa alle 35.000 €, saman ikäinen hybridi 49.000 €. Rajasin haun 2017 alkaen, ettei tarvi kammata sivuun viimeisiä W212 faceliftejä. Koska diesel tuli markkinoille ennen hybridejä, ensimmäisen 2016 vuosikerran valinta vain kasvattaisi dieselin hintaetua ostettaessa vieläkin suuremmaksi.
Saksassa diesel-Eemelin saa taksit väistäen alkaen 28.000€, bensahybridiin tarvitaan kymppi lisää. Dieselhybridi on tänään vielä liian uusi käytetyn ostajalle, koska tarjolla olevien vasta sisäänajettujen esittelyautojen hinnat alkavat reilusti yli viidenkympin. Suomen autovero kaventaa tuontiautojen hintaeroja, mutta kun uuden dieselin vero on 6 - 7 tuhannen välillä ja lataushybridien vero on parin tonnin luokkaa, käytetyn bensahybridin veroetu ei ehdi edes puolittaa lisähintaa dieseliin verrattuna.
Usein uuteen vaihtavalle uuden ostajalle tilanne on tietenkin päinvastainen hybridien suuren kysynnän vuoksi.
Vertailukohta riippuu siitä mistä puhutaan. Jos puhutaan voimalinjojen eroista, pitää puhua samasta autosta. Mutta jos on ostamassa autoa, niin toki vertailua voi tehdä laajemminkin, ja silloin voi olla ihan ok verrata diesel-Tiguania hybridi-RAV4ään ja/tai PHEV XC60een. Tai vaikka XC60stä sedan-Corollaan, kun tietääkseni autonsa saa valita varsin vapaasti.
Eipä taida olla yleispätevää sääntöä lataushybridin ja jonkun muun voimalinjaisen auton hintojen vertailuun ostotilanteessa. Jokaisen on varmaankin vain mietittävä omalta kohdaltaan ja siinä tilanteessa kun autoa vaihtaa.
Nykyinen ekologisiin valintoihin kannustaminen saattaa vaikuttaa niin, että pelkällä polttomoottorilla varustettujen käytettyjen hinnat laskevat voimakkaammin kuin lataushybridien ja siitä hyötyvät ainakin ensiautoaan tai muuten ilman vaihtoautoa ostavat ja päätyvät pelkkiin polttomoottoreihin.
Kun itse päädyin lataushybridiin, vaihtoehtona oli vanhan autoni uusi malli dieselinä. Autojen hinnat olivat n. 3000,- euron tarkkuudella samat, mutta lataushybridissä oli runsaampi varustelu ja paljon pienempi autovero. Ja kyllä lataushybridi sinänsä kiehtoi myös. Joku toinen saattaa ajatella lataushybridi-tekniikan ei-toivotuksi ja jopa mielellään laskeskella, ettei sen hankinta kannata.
En tiedä, mitä tuossa rivien välissä lukee, vai lukeeko mitään, mutta minulle kyllä kelpaisi lataushybridi oikein mielellään. Voisin harkita myös kevythybridiä, kun kerran niitäkin on tarjolla.
Mutta jos hybridistä pitää maksaa lisähintaa, silloin sen pitää säästää lisähintansa halvempina käyttökustannuksina.
Ymmärrän edelleenkin uuden hybridi-Toyotan ostajan logiikkaa ja hybridi katumaasturin ostajan logiikkaa oikein hyvin, mutta tämä ei ole ihan sitä mitä olen itse hakemassa.
Juuri näin. Ajosylkien erot vaikuttavat niin paljon, että yksi keskikulutuslukema ei kerro juuri mitään, kun sama 2.0 normilukema saattaa tarkoittaa yhdelle käyttäjälle 0 litraa ja toiselle 7 litraa sadalle.
Tämä on esimerkkinä lähellä omaa autoasi, jonka keskikulutus Spritmonitorissa on noin 7 sadalle. Silti taloudellisin XC90 kuski on ajanut omaansa jo vuosia 1 litran keskiarvolla.
Aivan. Ja tätä arviota helpottaisi, jos vaikkapa TM ottaisi testiohjelmaansa mukaan kokeen, jolla selviää kuinka pitkälle akulla pääsee ja paljonko polttoainetta kuluu sen jälkeen?
Rivien välissä lukee epäilyä siitä, että muutosvastarinta vaikuttaa tässäkin asiassa eli jotkut saattavat hakea "järkisyitä" sille, että pitäytyy totutussa perinteisessä auton mallissa. Ei ole tarkoitettu GLE:lle henkilökohtaisesti vaan yleisesti vain olen ollut havaitsevani sellaisia asenteita. Jotkuthan sanovat, että lataushybridissä on tuplateknikka ja siksi tuplaviat. Samat sanovat, että täyssähköauton tekniikka on yksinkertaista, huoltovapaata ja vähävikaista. Minusta vähän epäloogista.
Jos TM tekee sellaisen testin, niin toivottavasti julkaisee sitten kattavan testin.
Asiahan on niin, että pidemmän ajan keskikulutus ei hypähdä mihinkään samantien, kun akun pistoksähkö on käytetty. Eikä osamatkan keskikulutuksenkaan arvo.
Väitetään, että jotkut hankkivat lataushybridin veroedun takia eivätkä sitten lataa autoa juuri koskaan. Sellaiseen tapaukseen litraa/100km kulutuslukema ilman pistokelatausta olisi mielenkiintoinen tieto.
Niille, jotka lataavat akun vähintään yön yli, pitäisi laatia taulukko, jossa olisi keskikulutus aina tietylle ajomatkalle. Niin kuin olen aikaisemminkin kirjoittanut, nollaa pistokesähkö jokaiselta matkalta polttoaineen kulutuksen kokonaan pois sähkösäteen osuudelta ja sen jälkeen mennään itselataavana.
Lisäksi pitäisi taulukkoon ottaa mukaan ajonopeudet, koska ne vaikuttavat hybridissä voimakkaammin kulutuslukemaan kuin polttomoottoriautossa. Jos siis auton hankintaa harkitsevalla on polttoaineen kulutus erityisen tärkeä kriteeri, hän saattaa olla valmis tinkimään matkanopeudesta, jotta saa sähköajon osuutta lisättyä ja kulutusta alas.
Onko minun ajojen yhdistetyn kulutuksen lukemalla 5,8litraa per 100km mitattuna tankkauksista 52.000km matkalta mitään referenssiarvoa? Jos sinulla menee dieselillä matka-ajossa 4litraa ja minulla bensakoneella 5,8 litraa yhdistetyllä. Onko sinulla yhdistetty kulutus kuinka suuri? Oletko pitänyt kirjaa? Minä en tullut koskaan aikaisemmin kirjanneeksi kulutusta kuin vasta tämän hybridin tapauksessa. Aikaisemmin katsoin vain auton ilmoittamia kulutuslukemia.
Ei muuten ole mitään järkeä vertailla eri autotyyppien kulutuksia, koska eri autotyypit tarjoavat erilaisia ominaisuuksia. Tuommoiset 350-heppaiset bensasuvit (Volvo XC 90, MB GLE, BMW X5) kuluttavat autotestien mukaan vähintään semmoiset 12 - 13 litraa satasella.
Ei olekaan, mutta voi vertailla pelkällä bensakoneella ja hybridivoimalinjalla varustetun muuten saman auton kulutuksia, jotta näkee pistokehybridin vaikutuksen kulutukseen. Tietysti sillä edellytyksellä, että hybridi on sellaisella käyttäjällä joka myös lataa sen säännöllisesti.
Tänään muuten ajoin 42,2 km kiskoen Dinoa (2000kg) perässä. Lähtö täydellä akulla, bensan keskikulutus 4,7L/100km.
Paluumatka ilman Dinoa. Lähtö taas täydellä akulla 41,5km, bensan keskikulutus 0 ja sähkörangea jäljellä 1km kotipihalla. Lähtiessä auto näytti 38km rangea, mutta petrasi näköjään matkalla.
Maantieajoa koko matka (paitsi n. 5km hiekkatietä). Max nopeusrajoitus 70km/h, pääasiassa 60km/h.
Minulla on yli 140.000 km keskikulutus nyt 5.3 ja pidän XC90 kokoiselle katumaasturille kuutosen alitusta on aivan loistavanä lukemana.
Omassa käytössäni suurin osa arkipäivistä menisi sähköllä. Siksihän tämä asia kiinnostaakin.
Lataushybridin käytön mukavuuteen vaikuttaa tietysti se, miten lataamisen saa järjestettyä. Itselläni on kotona edelleen auton mukana tuleva "tilapäinen latauslaite" käytössä. Se on normaalisti kotipihalla pistorasiassa kiinni, enkä ota sitä autoon mukaan kuin pitkälle matkalle lähtiessä. Autossa on myös esim. lentoaseman latauslaitteisiin sopiva toinen johto, joka kulkee varuilta aina auton mukana tavaratilan lattian alla olevassa lokerossa. Sitä en ole toistaiseksi muualla käyttänyt kuin lentoaseman P5 parkissa Hiki-Vantaalla.
Työpaikalle tilattiin Latvialaisen firman verkkokaupasta 16A latausliitäntä, joka asennettiin parkkipaikalle. Laite maksoi n. 500,- ja sähköasennus oli n. tunnin työ. Laturihan on autossa itsessään ja tuo laite sisältää ohjauselektroniikan, joka juttelee auton kanssa. Laitteessa on kiinteän piuhan päässä töpseli.
Kun latausjohtoa ei tarvitse kerätä autoon mukaan, lataamisen kytkemisestä ei todellakaan ole vaivaa. Pistoke on isokokoinen ja latausluukku ergonomisesti sijoitettu. Helpompaa kuin heinän teko.