@Seppo Seppä kirjoitti:
Tämä menee jo aloittamastani aiheesta sivuun, mutta kirjoittajan nimimerkki on oudoin näkemistäni.
Vielä oudompaa tuossa on se, että sama tapaus on vaihdellut jatkuvasti nimimerkkiään. Tälläkin palstalla lienee nähty käytössään noin kymmenen nimimerkkiä. Mutta asiaan.
Mersun pitäisi tuoda useita uusia hybridimalleja löhitulevaisuudessa ja piakkoin Frankfurtissa esiteltävästä A-Klassesta huhuillut tiedot lupaavat aika paljon. WLTP range olisi 60 kilometriä ja huhut kertovat myös pikalatauksesta 22 tai 25 kilowatin teholla. Tuolla rangella ja latausnopeudella ajaa pitkälläkin matkalla jo merkittävästi nykyisiä hybridejä isomman osan sähköllä. Vielä kun saman tekniikan saisi ilmanvastukseltaan erityisen pieneen CLA:n koriin, niin tilanne paranisi edelleen.
NHB, kirjoittelit 27.6.2018 tällaista kun Hybrid Rules kysyi sinulta Passatin toimintamatkaa. Ensin tässä on HR:n kysymys ja sen jälkeen NHB:n vastaus.
"Paljonko NHB:n hybridin ajosäde kertalatauksella on valmistajan ilmoituksen mukaan?"
"Ilmoitettu matka on 50 km, joka käytössä tarkoittanut 30-53 kilometrin matkoja."
Oletko vaihtanut jo uuteen Passatin kun tuo toimintasäde on yhtäkkiä miltei tuplaantunut? Ilmoitit nimittäin toimintasäteeksi 70 km eilen ja perustelit tätä sillä että pystyt autollasi rullaamaan paremmin kuin WLTP-testissä.
60 kilometriä on kyllä niin olematon luku että mihin perustuu toteamus "aika paljon" isomman osan sähköllä? Julistukset pitkistä matkoista tuntuvat kyllä lähinnä huvittavilta.
Nimimerkeistä sen verran, te jotka nimellänne kirjoitatte perinteisesti täällä on pärjätty nimimerkeillä ilman isompia ongelmia. Kerran taisi olla yksi ketju kiinni muutaman viikon koska meno meni henkilökohtaiseen solvaukseen muutamalla keskustelijoilla. Päätoimittaja ja toimitus tietää kaikkien nimet joten turha pelätä nimimerkkien takaa kirjoittavia. Oikeuteen asti ei ole tietääkseni päätynyt kukaan mutta jos joutuu siellä esiintyy kaikki omilla nimillä joten eletään ja keskustellaan siihen malliin. Aika sivistyneesti on menty jo pidemmän aikaa ja näin on hyvä ihan vaan nimimerkeillä.
Tässä vuoden vanha juttu siitä miten todellinen sähkörange poikkeaa luvatusta rangesta lataushybtidien kohdalla. Korealaiset pitävät hyvin kutinsa. Passat GTE (vanha malli) pääsi 78,20 prosenttiin toimintamatkasta.
Kia Optima Sportswagon Plug-In Hybrid
kom 95,5 procent av utlovad räckvidd.
Optima har en batterikapacitet på 11,26 kWh.
Kia Niro Plug-In Hybrid
kom 89,8 procent av utlovad räckvidd.
Niro har en batterikapacitet på 8,9 kWh.
Volvo XC60 T8 Twin Engine AWD
kom 88,4 procent av utlovad räckvidd.
XC60 har en batterikapacitet på 10,4 kWh.
Toyota Prius Plug-In Hybrid
kom 88,2 procent av utlovad räckvidd.
Prius har en batterikapacitet på 8,8 kWh.
Hyundai Ioniq plug-in
kom 84,9 procent av utlovad räckvidd.
Ioniq har en batterikapacitet på 8,9 kWh.
Mini Countryman Plug-In Hybrid
kom 80,5 procent av utlovad räckvidd.
Countryman har en batterikapacitet på 7,6 kWh.
Volkswagen Passat Sportscombi GTE
kom 78,2 procent av utlovad räckvidd.
Passat har en batterikapacitet på 9,9 kWh.
BMW 530e iPerformance
kom 72,8 procent av utlovad räckvidd.
530e har en batterikapacitet på 9,2 kWh.
Volkswagen Golf GTE
kom 68,4 procent av utlovad räckvidd.
Golf har en batterikapacitet på 8,7 kWh.
Mitsubishi Outlander Plug-in Hybrid
kom 66,5 procent av utlovad räckvidd.
Outlander har en batterikapacitet på 12 kWh.
Mercedes E 350 e
kom 62,4 procent av utlovad räckvidd.
E 350 e har en batterikapacitet på 6,2 kWh.
@tracktest kirjoitti:
60 kilometriä on kyllä niin olematon luku että mihin perustuu toteamus "aika paljon" isomman osan sähköllä? Julistukset pitkistä matkoista tuntuvat kyllä lähinnä huvittavilta.
Niin tuo 60 WLTP-kilometriä tarkoittaa käytännössä helposti 70-80 kilometrin väliin osuvia toteutuvia matkoja. Sitten kun tuo pikalataus on noiniin tehokas, niin tuon sähkö-rangen saa nopeasti tuplattua lounastauolla tai kääntipisteessä. Näin päästään jo yhdellä pyshtymisellä jonnekin 150 kilpmetrin luokkaan. Se on paljon enemmön kuin monilla jo nähdyillä hybrideillä, joiden ranget ovat olleet 50 NECD-kilometrin molemmin puolin, eikä hitaalla latauksella ole ehtinyt merkittävästi parantaa tilannetta. Mitä huvittavaa tässä on?
Ajan autolla joka ei pakota minua pysähtelemään päivän aikana missään, voin ajaa kymmenkertaisesti sen mitä hybridillä pelkällä sähköllä ja tätä nykyä uusin tekniikoin polttomoottorit eivät saastuta juuri lainkaan.
@tracktest kirjoitti:
Ajan autolla joka ei pakota minua pysähtelemään päivän aikana missään, voin ajaa kymmenkertaisesti sen mitä hybridillä pelkällä sähköllä ja tätä nykyä uusin tekniikoin polttomoottorit eivät saastuta juuri lainkaan.
Paitsi sen 200kg ilmastonmuutosta per 1000km. Sanoin jossain aiemminkin, että jos sama määrä saastetta valuisi ajaessa katuojaan niin asia kiinnostaisi varmaankin enemmän.
Päättäjät julistavat kieltävänsä uusien polttomoottoriautojen myymisen tietämättä mitään mittaustuloksista. En ymmärrä miten saa myyntikieltoon nollapäästöillä olevan polttomootoriauton ja mikä on peruste?
Auton pitäisi tuoda vapautta, mutta itse koen sen melkoisena rajoitteena jos pitää joka 50 kilometrin jälkeen istua pää punaisena kahvilla jollakin latausasemalla vain siksi että pääsee ajamaan edelleen sähköllä seuraavat 50 km.
@tracktest kirjoitti:
Ajan autolla joka ei pakota minua pysähtelemään päivän aikana missään, voin ajaa kymmenkertaisesti sen mitä hybridillä pelkällä sähköllä ja tätä nykyä uusin tekniikoin polttomoottorit eivät saastuta juuri lainkaan.
Siis hybridihän vapauttaa tuolta pysähtelyltä. Itse olen joulun jälkeen käynyt tasan kerran huoltoasemalla.
@tracktest kirjoitti:
Juuri näin on asia. Juhannuksena osa taistelee latauspaikalla nenä poskella kuka ensin saa menopelinsä matkaan, on se jumal**** näky.
Monestiko olet tuollaista näkyä ihastellut? Ettei vain mene taas fantasia puolelle... Mitä edes tarkoittaa menopelin matkaan saamisesta taisteleminen? Kuka tai mikä estää sillä hybridillä matkaan lähtemisen?
Meidän pitäisi varmaan ottaa se kuuluisa lusikka kauniiseen käteen vähän joka "leirissä" näissä päästöasioissa. Näitä "vanhoja"(suhteellinen käsite) autoja ei pitäisi yrittää väkisin hävittää. Eihän vielä ainakaan toistaiseksi kukaan ole vaatinut vanhojen öljy ja sähkölämmitteisten rakennustenkaan purkamista energiatehokkuuden nimissä (toivottavasti ei ole)? Eikä taida olla esitetty mitään vaatimuksia vanhan tekniikan moottorityökoneiden ja traktoreidenkaan osalta? Tarjolle pitäisi laittaa vaan entistä enemmän porkkanaa ja tukea vaikkapa E85 tai (bio)kaasu käyttöön muuttamiseen ja infran rakentamiseen- unohtamatta sähkölatausinfraa. Ja se ajamaton km vähentää päästöjä kaikkein tehokkaimmin- kuinka ne ihmiset, joilla siihen on mahdollisuus, saadaan polkupyörien ja julkisen liikenteen käyttäjiksi vaikkapa työmatkoilla? Suomalaisten(kin) vuosittain ajamat km lisääntyy koko ajan, nollaten kaiken sen, minkä uudempi ajoneuvotekniikka saa aikaiseksi. Rekisterissä olevien ajoneuvojen määrä kasvoi vuodessa 2,3 % 2017-2018 (Tilastokeskus).
On lähes typerää julistaa sähkökäyttöisyyden tekevän todella pitkään aikaan mitään pudotuksia liikenteen kokonaispäästöihin liikennemäärien koko ajan lisääntyessä. Etenkin, kun liian usea äänekäs julistaja unohtaa muut liikennevälineet kuin henkilöautot, aivan kokonaan. Hienoa, kun uusia vähäpäästöisiä autoja ostetaan, mutta ratkaisu on epätodellisen hidas. Kai meidän poliitikot muistaa/tietää, että esim. muutaman laivan muuntaminen biopohjaisen LNG käyttöiseksi tai roottoripurjeelle, vähentäisi päästöjämme moninkertaisella nopeudella? Tämä ei tietenkään poista tarvetta henkilöautojen päästöjen vähentämiseksi, mutta jotain vastuuta voisi osa poliitikoista ottaa omista puheistaan.
@tracktest kirjoitti:
Hybridin pelastajana on polttomoottori mutta sähköauton saattaminen matkaan käy vain latausaseman kautta oli sitten juhannus tai arki...
Tai sitten ihan vain lataa sen sähköautonkin kotona ja mökillä, eikä vieraile siellä asemalla kuin korkeintaan kahvilla.
@Inspektori kirjoitti:
Meidän pitäisi varmaan ottaa se kuuluisa lusikka kauniiseen käteen vähän joka "leirissä" näissä päästöasioissa. Näitä "vanhoja"(suhteellinen käsite) autoja ei pitäisi yrittää väkisin hävittää. Eihän vielä ainakaan toistaiseksi kukaan ole vaatinut vanhojen öljy ja sähkölämmitteisten rakennustenkaan purkamista energiatehokkuuden nimissä (toivottavasti ei ole)? Eikä taida olla esitetty mitään vaatimuksia vanhan tekniikan moottorityökoneiden ja traktoreidenkaan osalta? Tarjolle pitäisi laittaa vaan entistä enemmän porkkanaa ja tukea vaikkapa E85 tai (bio)kaasu käyttöön muuttamiseen ja infran rakentamiseen- unohtamatta sähkölatausinfraa.
Onko jossakin käyttämätöntä bioetanolia tai -kaasua tarjolla liikennekäyttöön?
@tracktest kirjoitti:
Olemattomalla sähkörangella vitsit ovat vähissä, jos mökki pitää olla sillä etäisyydellä mihin lataus riittää.
Fiksua lienee ostaa rangea riittävästi omiin tarpeisiin. Nykyisin löytyy jo malleja, joilla ajaa esimerkiksi Helsingistä Kainuuseen mökkeilemään ilman latausta matkan varrella. Juhannuksen aikana ehtii ladata taas akun täyteen miten vain ja matkanteko on varsin helppoa.
"Vielä oudompaa tuossa on se, että sama tapaus on vaihdellut jatkuvasti nimimerkkiään. Tälläkin palstalla lienee nähty käytössään noin kymmenen nimimerkkiä."
NHB:n kirjoittelua 3.5.2017. Onko tässä kyse satiirista vaiko vaikeasta narsismista?
”Mitään kehityksen suunta ole avannut… Geelyhän vain kopioi toista teknologian edelläkävijää eli AutoVAZ:a, jonka Lada-brändin huippu-uutuuksista Granta, Kalina, Priora ja Largus tulevat toimeen yhdellä ja samalla 1,6 litraisella peruslohkolla ja variaatioita luodaan nerokkaasti vaihtelemalla venttiilien määrää. Myös historian ensimmäinen katumaasturi Lada 4×4 (Niva) on kehitetty huippuunsa käyttämään vain yhtä ja samaa 1,7 litraista moottoria. Volvolla on toki vielä matkaa tuolle edistyksellisyyden tasolle, mutta suunta onneksi on kohti itää.”
NHB: "Onko jossakin käyttämätöntä bioetanolia tai -kaasua tarjolla liikennekäyttöön?"
Taisinpa todeta, että "Tarjolle pitäisi laittaa vaan entistä enemmän porkkanaa ja tukea vaikkapa E85 tai (bio)kaasu käyttöön muuttamiseen ja infran rakentamiseen- unohtamatta sähkölatausinfraa. " En osaa sanoa, paljonko juuri nyt on olemassa käyttämättömiä bioenergiapolttoaineita, mutta kun lukee vaikkapa Maa-ja metsätalousministeriön sivuilta aiheesta, sitä olisi oltava Joulukuussa 2018 julkaistun direktiivin mukaan tulevaisuudessa (aika lähellä on 2030) entistä enemmän. Toteutuksessa on varmaan mutkia, mutta mm. tulevissa metsäteollisuuden investoinneissa on kyllä näitäkin mietitty. Tuella ja porkkanoille näille biopolttoaineille tarkoitin sitä, että pelkästään sähköistämisen ajamisella ja henkilöautokannan pakottamisella siihen ei saada mitään menemään oikein. Sen enempää kansalaisten oikeustajua ja lompakkoa kuin ympäristöä ajatellen. Painotan erityisesti sanaa pelkästään.
Käyttötestissä näyttää olevan muutenkin ihan ajankohtaista juttua.
Luin tuon Amperan käyttötestin ja siinä seuraavalla sivulla olleen artikkelin Voltista.
Vahvistui mielipiteeni, ettei sähkönkulutuksesta pitäisi puhua kWh/100km yksikössä ainakaan autoilla, joilla ei pääse lähellekään 100km:iä yhteen putkeen sähköllä. Auton käytettävyyden arvioimisen kannalta se on vähän harhaanjohtavaa.
Varsinkin Voltin artikkelissa oli liuta nhb-mäisyyksiä: valtavasti kilometrejä ilman tankkausta, pitkä aikaväli ilman tankkausta, pienin bensan kulutus jne
Nuo kertovat enemmänkin auton käyttötarpeesta kuin auton kulutuksesta siinä mielessä kuin on totuttu polttomoottoriauton kulutuksia arvioimaan.
Omalta kohdaltani olen arvioinut lataushybridin järkevyyttä ensin ostotilanteessa, jolloin arvostin enemmän runsasta varustelua sen sijaan, että olisin maksanut varustelun hinnan pois autoverona. Halvin polttomoottoriversio olisi ollut edullisempi kuin Inscription hybridi, jonka otin, mutta autoveropolitiikan takia hydridin hinta ei ollut valtavan paljon enempää. Paljonko on enemmän, on tietysti suhteellista, mutta ajatellaan vaikka, että suhteessa auton hintatasoon se ei ollut valtavasti enemmän ja nyt on mukavampi kruisailla.
Polttoaineenkulutusta vertaan, kuten minun mielestäni on ainoa oikea tapa, jos mietti kannattaako hybridi: pitää verrata saman auton ilman hybridiä olevaan versioon. Perustelen sitä sillä, että kyllähän löytyy toinen auto joka kuluttaa vähemmän, kunnes on katsonut kaikki mallit ja päätynyt siihen kaikkein vähiten kuluttavaan. Me kaikki emme ole päätyneet samaan kaikista vähiten kuluttavaan autoon, koska on paljon muita kriteerejä kuin kulutus painamassa auton valinnassa.
Katsoin äsken Spritmonitorista XC90 bensaversioiden kulutuksia eli omani kaltaisten autojen, mutta ilman hybridirensseleitä. Keskiarvo näytti olevan 12,26 ja pienin 9,4. Minulla on tällä hetkellä 5,8.
Olen siis päässyt reilusti pienemmällä keskikulutuksella ajelemaan sen 52000km + rapiat kuin nuo lähinnä kai saksalaiset XC90T6-kuskit.
Olen muutenkin oikein tyytyväinen autoon enkä ole katunut valintaa, vaikka ei ollutkaan helppo päätös aikoinaan. Edelliseenkin autooni olin tyytyväinen, mutta pelkällä polttomoottorilla varustettu auto alkoin tuntua ikään kuin vanhanaikaiselta ja vaihdoin sitten merkkiä samalla kuin autoa.
Minun ajoillani toteutunut keskikulutus ei ole mikään absoluuttinen mittari kenellekään toiselle, koska lataushybridin bensan keskikulutus riippuu niin tyystin kertamatkojen pituudesta eli pelkällä pistokesähköllä ja itselataavana hybridinä tehtyjen ajojen suhteesta.
Ja tietenkin kuskin kaasujalan painavuudesta. Minä, joka ajelen joustavasti nopeusrajoituksiin suhtautuen, pystyn ihan helposti pitämään pitkän matkan keskikulutuksen 7,5 litran tuntumassa. Saan sen nousemaan yli yhdeksäänkin ja toisaalta painettua alle 7. Pitkillä matkoilla tientukotkaan ei niin haittaa, koska poweria löytyy ohitustilanteessa ihan riittävästi.
Harmittaa, kun en aikaisemmilla autoilla ollut niin kiinnostunut kulutuksesta, etten tiedä, miten niillä olisin saanut kulutusta säädeltyä. Ei ole vertailukohtaa.
Mutta on minusta mielenkiintoista, että nykyisellä autolla pystyn ihan vain matkanopeutta säätelemällä näkemään jopa litran muutoksia trippimittari-kulutuksessa muutaman kymmenen kilometrin matkalla riippuen ajaako reilusti yli 90 vai alle 80 nopeutta.
Minun edellinen auto oli kolmelitrainen diesel ja nykyisellä kahden litran bensakoneella pääsen selvästi pienempään kulutukseen myös pitkällä matkalla.
Sehän oli ensin hauska huomio, kun aloin ajaa hybridillä, että kun ennen maantietaipaleilla pääsi pienemmällä kuin kaupungissa niin nyt pääsee kaupungissa hyvin paljon pienemmällä kuin maantiellä.
Se pitää muistaa, että lataushybridi on vain osa-aika-sähköauto. Samalla kannattaa muistaa, että se on osa-aika-sähköauto.
Vahvistui mielipiteeni, ettei sähkönkulutuksesta pitäisi puhua kWh/100km yksikössä ainakaan autoilla, joilla ei pääse lähellekään 100km:iä yhteen putkeen sähköllä. Auton käytettävyyden arvioimisen kannalta se on vähän harhaanjohtavaa.
Miten haluaisit sähkön- ja bensankulutuksen ilmoitettavan?
Polttoaineenkulutusta vertaan, kuten minun mielestäni on ainoa oikea tapa, jos mietti kannattaako hybridi: pitää verrata saman auton ilman hybridiä olevaan versioon. Perustelen sitä sillä, että kyllähän löytyy toinen auto joka kuluttaa vähemmän, kunnes on katsonut kaikki mallit ja päätynyt siihen kaikkein vähiten kuluttavaan. Me kaikki emme ole päätyneet samaan kaikista vähiten kuluttavaan autoon, koska on paljon muita kriteerejä kuin kulutus painamassa auton valinnassa.
Samaa ajatusmalliahan voisi tarjoilla kaikkiin muihinkin ominaisuuksiin kutenntehoon, mutta ei isinäkään järkeä ole. Kilowatti on kilowatti mallista riippumatta.
Mutta on minusta mielenkiintoista, että nykyisellä autolla pystyn ihan vain matkanopeutta säätelemällä näkemään jopa litran muutoksia trippimittari-kulutuksessa muutaman kymmenen kilometrin matkalla riippuen ajaako reilusti yli 90 vai alle 80 nopeutta.
Hetkinen. Etkös hiljattain kivenkovaan väittänyt, ettei ilmanvastuksella ole mitään vaikutusta kulutukseen?
Se pitää muistaa, että lataushybridi on vain osa-aika-sähköauto. Samalla kannattaa muistaa, että se on osa-aika-sähköauto.
Omalla vain osa-aika-sähköautolla ajelin eilen 186 km maantieajoa pääasiassa 80-100 km/h rajoituksilla keskinopeudella 78,8 km/h ja kulutus ennen loppumatkan sähköajoa kaupungissa harhaanjohtavasti ajotietokoneesta ilman lataushäviöitä ilmoitettuna oli 4,0 litraa ja 3,3 kWh / 100 km. Lähdössä ajoakku oli täynnä, koska en koe järkeväksi ajella lataushybridillä tyhjällä akulla. Pitkän ajan keskikulutus - joka tosin nollautui viime huollossa ohjelmistopäivityksen myötä - on nyt 2,8 litraa ja 8,8 kWh / 100 km. (Hybridrules voi muuntaa yksiköt haluamikseen, vaikkapa merimailia per US gallona / amppeeriminuutti, jos tuntuu selkeämmältä.)
@FARwd kirjoitti:
Omalla vain osa-aika-sähköautolla ajelin eilen 186 km maantieajoa pääasiassa 80-100 km/h rajoituksilla keskinopeudella 78,8 km/h ja kulutus ennen loppumatkan sähköajoa kaupungissa harhaanjohtavasti ajotietokoneesta ilman lataushäviöitä ilmoitettuna oli 4,0 litraa ja 3,3 kWh / 100 km. Lähdössä ajoakku oli täynnä, koska en koe järkeväksi ajella lataushybridillä tyhjällä akulla. Pitkän ajan keskikulutus - joka tosin nollautui viime huollossa ohjelmistopäivityksen myötä - on nyt 2,8 litraa ja 8,8 kWh / 100 km. (Hybridrules voi muuntaa yksiköt haluamikseen, vaikkapa merimailia per US gallona / amppeeriminuutti, jos tuntuu selkeämmältä.)
Kyllä minulle käy energian kulutuksen ilmoitukset per 100km, en minä sitä tarkoittanut. Minua ei vain kiinnosta sähköajossa kuluva energia ollenkaan niin paljon kuin se mikä on kertalatauksella saavutettava sähkösäde.
Energiamäärän suhteen minulle riittää tieto: kertalatauksella pääsen 40km, tyhjästä täyteen lataus ottaa 8kWh, joten 100km pääsen sähköllä 2,5x8kWh määrällä, jonka lataan omasta tai työpaikan sähköverkosta. Sähkön siirtomaksua ei kannata sälyttää autopoloisen harteille, joten voin laskea 100km sähköajon hinnan sähkön kulutushinnalla. Totean, ettei se ole juuri mitään suhteessa bensan hintaan ja olen tyytyväinen. Auto kyllä raportoi kulutuksen kWh/100km, mutta en tee sillä tiedolla mitään.
Voltin artikkelissa esim. sanottiin, että kerran pääsivät sähköllä 165km. Jaahas. Se tarkoittaa vain, että ei tarvinnut ajaa kerrallaan yli sähkösäteen matkaa.
Sellainen nhb-tyyppinen kuriositeetti. Jos käy kerran puolessa vuodessa huoltoasemalla, niin se johtuu vain siitä, ettei aja niin paljoa, että joutuisi bensaa käyttämään. Eli siinä kertoo vain omasta ajoprofiilistaan. Moni hesassa asuva ei osta bensaa koskaan, koska ei edes omista autoa. Siinä vasta pieni kulutus.
Vahvistui mielipiteeni, ettei sähkönkulutuksesta pitäisi puhua kWh/100km yksikössä ainakaan autoilla, joilla ei pääse lähellekään 100km:iä yhteen putkeen sähköllä. Auton käytettävyyden arvioimisen kannalta se on vähän harhaanjohtavaa.
Miten haluaisit sähkön- ja bensankulutuksen ilmoitettavan?
Polttoaineenkulutusta vertaan, kuten minun mielestäni on ainoa oikea tapa, jos mietti kannattaako hybridi: pitää verrata saman auton ilman hybridiä olevaan versioon. Perustelen sitä sillä, että kyllähän löytyy toinen auto joka kuluttaa vähemmän, kunnes on katsonut kaikki mallit ja päätynyt siihen kaikkein vähiten kuluttavaan. Me kaikki emme ole päätyneet samaan kaikista vähiten kuluttavaan autoon, koska on paljon muita kriteerejä kuin kulutus painamassa auton valinnassa.
Samaa ajatusmalliahan voisi tarjoilla kaikkiin muihinkin ominaisuuksiin kutenntehoon, mutta ei isinäkään järkeä ole. Kilowatti on kilowatti mallista riippumatta.
Mutta on minusta mielenkiintoista, että nykyisellä autolla pystyn ihan vain matkanopeutta säätelemällä näkemään jopa litran muutoksia trippimittari-kulutuksessa muutaman kymmenen kilometrin matkalla riippuen ajaako reilusti yli 90 vai alle 80 nopeutta.
Hetkinen. Etkös hiljattain kivenkovaan väittänyt, ettei ilmanvastuksella ole mitään vaikutusta kulutukseen?
Se pitää muistaa, että lataushybridi on vain osa-aika-sähköauto. Samalla kannattaa muistaa, että se on osa-aika-sähköauto.
Nyt on kyllä jotain uutta logiikkaa tarjolla.
Selvennykseksi, että lataushybridiä ostaessaan ei kannata odottaa sen olevan täyssähköauto, mutta kannattaa ottaa huomioon, että sillä voi kuitenkin ajaa myös sähköautona lyhyehköjä matkoja aina pistokelatauksen jälkeen. Ei se ole kovin uutta logiikkaa. Pahoittelut, että kirjoitin sen liian kryptisesti, hyvä NHB.
En ole väittänyt, ettei ilmanvastuksella ole mitään vaikutusta kulutukseen. Katumaasturikorin tuoma lisä ilmanvastukseen ei ole ainakaan minulle merkityksellinen. Nyt kun ihan tankkauskirjanpitoon perustuen tiedän, että n. 18kk kulutus on ollut n. 4.600,-, niin en usko siinä olevan niin paljoa "ilmanvastuslisää", että innostuisin sen tähden vaihtamaan autoa toiseen.
Koko ilmanvastusjuttukin oli tarkoitettu enemmänkin leikilliseksi huomioksi siitä, että perinteisen polttomoottoriauton kaupunkikulutus on suurempi kuin maantiekulutus. Kaupunkinopeuksillahan ilmanvastus on huomattavasti pienempi kuin maantienopeuksilla. Ja jos ei ajattele asioita kaiken aikaa ryppyotsaisesti, niin tuostahan vetää helposti lähes tieteellisen johtopäätöksen, ettei ilmanvastus ole kulutuksessa merkittävä tekijä. Totta tuossa on se, että on muitakin ajovastuksia kuin ilmanvastus.
Summasummarum, minä en kiinnitä huomiota siihen, mikä missäkin autossa on ilmanvastuskerroin.
Mutta olen iloinen siitä, että sähkön sekoittaminen autojen voimalinjoihin auttaa ajamaan isoillakin autoilla kohtuullisilla polttoainekuluilla. Se on todellista ympäristötietoisuutta, kun isoista kulutusluvuista leikataan reilusti pois. Niin pitäisi tehdä maailmanlaajuisestikin ja erityisesti ynnä varsinkin muualla kuin liikenteessä.
@Seppo Seppä kirjoitti:
Harkitessani lataushybridin hankintaa olen etsiskellyt tietoa polttoaineenkulutuksesta pidemmässä maatieajossa, ajoakun tyhjennyttyä.
Minustakin tämä olisi olennainen tieto.
Lataushybridin kulutus riippuu niin vahvasti lataussyklistä, ettei nykyisistä normilukemista ole paljon apua oman kulutuksen simulointiin. Paljon enemmän kiinnostaisi tietää kuinka kauas pääsee täydellä latauksella ja kuinka paljon polttoainetta kuluu sen jälkeen.
Vielä oudompaa tuossa on se, että sama tapaus on vaihdellut jatkuvasti nimimerkkiään. Tälläkin palstalla lienee nähty käytössään noin kymmenen nimimerkkiä. Mutta asiaan.
Mersun pitäisi tuoda useita uusia hybridimalleja löhitulevaisuudessa ja piakkoin Frankfurtissa esiteltävästä A-Klassesta huhuillut tiedot lupaavat aika paljon. WLTP range olisi 60 kilometriä ja huhut kertovat myös pikalatauksesta 22 tai 25 kilowatin teholla. Tuolla rangella ja latausnopeudella ajaa pitkälläkin matkalla jo merkittävästi nykyisiä hybridejä isomman osan sähköllä. Vielä kun saman tekniikan saisi ilmanvastukseltaan erityisen pieneen CLA:n koriin, niin tilanne paranisi edelleen.
NHB, kirjoittelit 27.6.2018 tällaista kun Hybrid Rules kysyi sinulta Passatin toimintamatkaa. Ensin tässä on HR:n kysymys ja sen jälkeen NHB:n vastaus.
"Paljonko NHB:n hybridin ajosäde kertalatauksella on valmistajan ilmoituksen mukaan?"
"Ilmoitettu matka on 50 km, joka käytössä tarkoittanut 30-53 kilometrin matkoja."
Oletko vaihtanut jo uuteen Passatin kun tuo toimintasäde on yhtäkkiä miltei tuplaantunut? Ilmoitit nimittäin toimintasäteeksi 70 km eilen ja perustelit tätä sillä että pystyt autollasi rullaamaan paremmin kuin WLTP-testissä.
60 kilometriä on kyllä niin olematon luku että mihin perustuu toteamus "aika paljon" isomman osan sähköllä? Julistukset pitkistä matkoista tuntuvat kyllä lähinnä huvittavilta.
Nimimerkeistä sen verran, te jotka nimellänne kirjoitatte perinteisesti täällä on pärjätty nimimerkeillä ilman isompia ongelmia. Kerran taisi olla yksi ketju kiinni muutaman viikon koska meno meni henkilökohtaiseen solvaukseen muutamalla keskustelijoilla. Päätoimittaja ja toimitus tietää kaikkien nimet joten turha pelätä nimimerkkien takaa kirjoittavia. Oikeuteen asti ei ole tietääkseni päätynyt kukaan mutta jos joutuu siellä esiintyy kaikki omilla nimillä joten eletään ja keskustellaan siihen malliin. Aika sivistyneesti on menty jo pidemmän aikaa ja näin on hyvä ihan vaan nimimerkeillä.
Tässä vuoden vanha juttu siitä miten todellinen sähkörange poikkeaa luvatusta rangesta lataushybtidien kohdalla. Korealaiset pitävät hyvin kutinsa. Passat GTE (vanha malli) pääsi 78,20 prosenttiin toimintamatkasta.
Kia Optima Sportswagon Plug-In Hybrid
kom 95,5 procent av utlovad räckvidd.
Optima har en batterikapacitet på 11,26 kWh.
Kia Niro Plug-In Hybrid
kom 89,8 procent av utlovad räckvidd.
Niro har en batterikapacitet på 8,9 kWh.
Volvo XC60 T8 Twin Engine AWD
kom 88,4 procent av utlovad räckvidd.
XC60 har en batterikapacitet på 10,4 kWh.
Toyota Prius Plug-In Hybrid
kom 88,2 procent av utlovad räckvidd.
Prius har en batterikapacitet på 8,8 kWh.
Hyundai Ioniq plug-in
kom 84,9 procent av utlovad räckvidd.
Ioniq har en batterikapacitet på 8,9 kWh.
Mini Countryman Plug-In Hybrid
kom 80,5 procent av utlovad räckvidd.
Countryman har en batterikapacitet på 7,6 kWh.
Volkswagen Passat Sportscombi GTE
kom 78,2 procent av utlovad räckvidd.
Passat har en batterikapacitet på 9,9 kWh.
BMW 530e iPerformance
kom 72,8 procent av utlovad räckvidd.
530e har en batterikapacitet på 9,2 kWh.
Volkswagen Golf GTE
kom 68,4 procent av utlovad räckvidd.
Golf har en batterikapacitet på 8,7 kWh.
Mitsubishi Outlander Plug-in Hybrid
kom 66,5 procent av utlovad räckvidd.
Outlander har en batterikapacitet på 12 kWh.
Mercedes E 350 e
kom 62,4 procent av utlovad räckvidd.
E 350 e har en batterikapacitet på 6,2 kWh.
Niin tuo 60 WLTP-kilometriä tarkoittaa käytännössä helposti 70-80 kilometrin väliin osuvia toteutuvia matkoja. Sitten kun tuo pikalataus on noiniin tehokas, niin tuon sähkö-rangen saa nopeasti tuplattua lounastauolla tai kääntipisteessä. Näin päästään jo yhdellä pyshtymisellä jonnekin 150 kilpmetrin luokkaan. Se on paljon enemmön kuin monilla jo nähdyillä hybrideillä, joiden ranget ovat olleet 50 NECD-kilometrin molemmin puolin, eikä hitaalla latauksella ole ehtinyt merkittävästi parantaa tilannetta. Mitä huvittavaa tässä on?
Ajan autolla joka ei pakota minua pysähtelemään päivän aikana missään, voin ajaa kymmenkertaisesti sen mitä hybridillä pelkällä sähköllä ja tätä nykyä uusin tekniikoin polttomoottorit eivät saastuta juuri lainkaan.
Paitsi sen 200kg ilmastonmuutosta per 1000km. Sanoin jossain aiemminkin, että jos sama määrä saastetta valuisi ajaessa katuojaan niin asia kiinnostaisi varmaankin enemmän.
Päättäjät julistavat kieltävänsä uusien polttomoottoriautojen myymisen tietämättä mitään mittaustuloksista. En ymmärrä miten saa myyntikieltoon nollapäästöillä olevan polttomootoriauton ja mikä on peruste?
Auton pitäisi tuoda vapautta, mutta itse koen sen melkoisena rajoitteena jos pitää joka 50 kilometrin jälkeen istua pää punaisena kahvilla jollakin latausasemalla vain siksi että pääsee ajamaan edelleen sähköllä seuraavat 50 km.
Juuri näin on asia. Juhannuksena osa taistelee latauspaikalla nenä poskella kuka ensin saa menopelinsä matkaan, on se jumal**** näky.
Siis hybridihän vapauttaa tuolta pysähtelyltä. Itse olen joulun jälkeen käynyt tasan kerran huoltoasemalla.
Monestiko olet tuollaista näkyä ihastellut? Ettei vain mene taas fantasia puolelle... Mitä edes tarkoittaa menopelin matkaan saamisesta taisteleminen? Kuka tai mikä estää sillä hybridillä matkaan lähtemisen?
Meidän pitäisi varmaan ottaa se kuuluisa lusikka kauniiseen käteen vähän joka "leirissä" näissä päästöasioissa. Näitä "vanhoja"(suhteellinen käsite) autoja ei pitäisi yrittää väkisin hävittää. Eihän vielä ainakaan toistaiseksi kukaan ole vaatinut vanhojen öljy ja sähkölämmitteisten rakennustenkaan purkamista energiatehokkuuden nimissä (toivottavasti ei ole)? Eikä taida olla esitetty mitään vaatimuksia vanhan tekniikan moottorityökoneiden ja traktoreidenkaan osalta? Tarjolle pitäisi laittaa vaan entistä enemmän porkkanaa ja tukea vaikkapa E85 tai (bio)kaasu käyttöön muuttamiseen ja infran rakentamiseen- unohtamatta sähkölatausinfraa. Ja se ajamaton km vähentää päästöjä kaikkein tehokkaimmin- kuinka ne ihmiset, joilla siihen on mahdollisuus, saadaan polkupyörien ja julkisen liikenteen käyttäjiksi vaikkapa työmatkoilla? Suomalaisten(kin) vuosittain ajamat km lisääntyy koko ajan, nollaten kaiken sen, minkä uudempi ajoneuvotekniikka saa aikaiseksi. Rekisterissä olevien ajoneuvojen määrä kasvoi vuodessa 2,3 % 2017-2018 (Tilastokeskus).
On lähes typerää julistaa sähkökäyttöisyyden tekevän todella pitkään aikaan mitään pudotuksia liikenteen kokonaispäästöihin liikennemäärien koko ajan lisääntyessä. Etenkin, kun liian usea äänekäs julistaja unohtaa muut liikennevälineet kuin henkilöautot, aivan kokonaan. Hienoa, kun uusia vähäpäästöisiä autoja ostetaan, mutta ratkaisu on epätodellisen hidas. Kai meidän poliitikot muistaa/tietää, että esim. muutaman laivan muuntaminen biopohjaisen LNG käyttöiseksi tai roottoripurjeelle, vähentäisi päästöjämme moninkertaisella nopeudella? Tämä ei tietenkään poista tarvetta henkilöautojen päästöjen vähentämiseksi, mutta jotain vastuuta voisi osa poliitikoista ottaa omista puheistaan.
Hybridin pelastajana on polttomoottori mutta sähköauton saattaminen matkaan käy vain latausaseman kautta oli sitten juhannus tai arki...
Tai sitten ihan vain lataa sen sähköautonkin kotona ja mökillä, eikä vieraile siellä asemalla kuin korkeintaan kahvilla.
Onko jossakin käyttämätöntä bioetanolia tai -kaasua tarjolla liikennekäyttöön?
Olemattomalla sähkörangella vitsit ovat vähissä, jos mökki pitää olla sillä etäisyydellä mihin lataus riittää.
Fiksua lienee ostaa rangea riittävästi omiin tarpeisiin. Nykyisin löytyy jo malleja, joilla ajaa esimerkiksi Helsingistä Kainuuseen mökkeilemään ilman latausta matkan varrella. Juhannuksen aikana ehtii ladata taas akun täyteen miten vain ja matkanteko on varsin helppoa.
"Vielä oudompaa tuossa on se, että sama tapaus on vaihdellut jatkuvasti nimimerkkiään. Tälläkin palstalla lienee nähty käytössään noin kymmenen nimimerkkiä."
Kauheata, vaihtoi nimimerkkiä.
Heitän tähän väliin tällaisen lataushybridin inhorealistisen kulutuslukeman 17,8 l/100km talvivertailusta:
https://tekniikanmaailma.fi/tm-vertailu-talviauto-2013/
https://vanha.tekniikanmaailma.fi/digilehti/04-2013-nakoislehti/29-81
Samalla autolla TM käyttötestin keskikulutus oli (8,41 kWh + 4,75 l) / 100km
https://vanha.tekniikanmaailma.fi/digilehti/07-2014-nakoislehti/20-58
Käyttötestissä näyttää olevan muutenkin ihan ajankohtaista juttua.
NHB:n kirjoittelua 3.5.2017. Onko tässä kyse satiirista vaiko vaikeasta narsismista?
”Mitään kehityksen suunta ole avannut… Geelyhän vain kopioi toista teknologian edelläkävijää eli AutoVAZ:a, jonka Lada-brändin huippu-uutuuksista Granta, Kalina, Priora ja Largus tulevat toimeen yhdellä ja samalla 1,6 litraisella peruslohkolla ja variaatioita luodaan nerokkaasti vaihtelemalla venttiilien määrää. Myös historian ensimmäinen katumaasturi Lada 4×4 (Niva) on kehitetty huippuunsa käyttämään vain yhtä ja samaa 1,7 litraista moottoria. Volvolla on toki vielä matkaa tuolle edistyksellisyyden tasolle, mutta suunta onneksi on kohti itää.”
Tarkkailuneliö täydet pisteet löydöksestä, tuo on yksi NHB:n julistusten helmistä!
NHB: "Onko jossakin käyttämätöntä bioetanolia tai -kaasua tarjolla liikennekäyttöön?"
Taisinpa todeta, että "Tarjolle pitäisi laittaa vaan entistä enemmän porkkanaa ja tukea vaikkapa E85 tai (bio)kaasu käyttöön muuttamiseen ja infran rakentamiseen- unohtamatta sähkölatausinfraa. " En osaa sanoa, paljonko juuri nyt on olemassa käyttämättömiä bioenergiapolttoaineita, mutta kun lukee vaikkapa Maa-ja metsätalousministeriön sivuilta aiheesta, sitä olisi oltava Joulukuussa 2018 julkaistun direktiivin mukaan tulevaisuudessa (aika lähellä on 2030) entistä enemmän. Toteutuksessa on varmaan mutkia, mutta mm. tulevissa metsäteollisuuden investoinneissa on kyllä näitäkin mietitty. Tuella ja porkkanoille näille biopolttoaineille tarkoitin sitä, että pelkästään sähköistämisen ajamisella ja henkilöautokannan pakottamisella siihen ei saada mitään menemään oikein. Sen enempää kansalaisten oikeustajua ja lompakkoa kuin ympäristöä ajatellen. Painotan erityisesti sanaa pelkästään.
Luin tuon Amperan käyttötestin ja siinä seuraavalla sivulla olleen artikkelin Voltista.
Vahvistui mielipiteeni, ettei sähkönkulutuksesta pitäisi puhua kWh/100km yksikössä ainakaan autoilla, joilla ei pääse lähellekään 100km:iä yhteen putkeen sähköllä. Auton käytettävyyden arvioimisen kannalta se on vähän harhaanjohtavaa.
Varsinkin Voltin artikkelissa oli liuta nhb-mäisyyksiä: valtavasti kilometrejä ilman tankkausta, pitkä aikaväli ilman tankkausta, pienin bensan kulutus jne
Nuo kertovat enemmänkin auton käyttötarpeesta kuin auton kulutuksesta siinä mielessä kuin on totuttu polttomoottoriauton kulutuksia arvioimaan.
Omalta kohdaltani olen arvioinut lataushybridin järkevyyttä ensin ostotilanteessa, jolloin arvostin enemmän runsasta varustelua sen sijaan, että olisin maksanut varustelun hinnan pois autoverona. Halvin polttomoottoriversio olisi ollut edullisempi kuin Inscription hybridi, jonka otin, mutta autoveropolitiikan takia hydridin hinta ei ollut valtavan paljon enempää. Paljonko on enemmän, on tietysti suhteellista, mutta ajatellaan vaikka, että suhteessa auton hintatasoon se ei ollut valtavasti enemmän ja nyt on mukavampi kruisailla.
Polttoaineenkulutusta vertaan, kuten minun mielestäni on ainoa oikea tapa, jos mietti kannattaako hybridi: pitää verrata saman auton ilman hybridiä olevaan versioon. Perustelen sitä sillä, että kyllähän löytyy toinen auto joka kuluttaa vähemmän, kunnes on katsonut kaikki mallit ja päätynyt siihen kaikkein vähiten kuluttavaan. Me kaikki emme ole päätyneet samaan kaikista vähiten kuluttavaan autoon, koska on paljon muita kriteerejä kuin kulutus painamassa auton valinnassa.
Katsoin äsken Spritmonitorista XC90 bensaversioiden kulutuksia eli omani kaltaisten autojen, mutta ilman hybridirensseleitä. Keskiarvo näytti olevan 12,26 ja pienin 9,4. Minulla on tällä hetkellä 5,8.
Olen siis päässyt reilusti pienemmällä keskikulutuksella ajelemaan sen 52000km + rapiat kuin nuo lähinnä kai saksalaiset XC90T6-kuskit.
Olen muutenkin oikein tyytyväinen autoon enkä ole katunut valintaa, vaikka ei ollutkaan helppo päätös aikoinaan. Edelliseenkin autooni olin tyytyväinen, mutta pelkällä polttomoottorilla varustettu auto alkoin tuntua ikään kuin vanhanaikaiselta ja vaihdoin sitten merkkiä samalla kuin autoa.
Minun ajoillani toteutunut keskikulutus ei ole mikään absoluuttinen mittari kenellekään toiselle, koska lataushybridin bensan keskikulutus riippuu niin tyystin kertamatkojen pituudesta eli pelkällä pistokesähköllä ja itselataavana hybridinä tehtyjen ajojen suhteesta.
Ja tietenkin kuskin kaasujalan painavuudesta. Minä, joka ajelen joustavasti nopeusrajoituksiin suhtautuen, pystyn ihan helposti pitämään pitkän matkan keskikulutuksen 7,5 litran tuntumassa. Saan sen nousemaan yli yhdeksäänkin ja toisaalta painettua alle 7. Pitkillä matkoilla tientukotkaan ei niin haittaa, koska poweria löytyy ohitustilanteessa ihan riittävästi.
Harmittaa, kun en aikaisemmilla autoilla ollut niin kiinnostunut kulutuksesta, etten tiedä, miten niillä olisin saanut kulutusta säädeltyä. Ei ole vertailukohtaa.
Mutta on minusta mielenkiintoista, että nykyisellä autolla pystyn ihan vain matkanopeutta säätelemällä näkemään jopa litran muutoksia trippimittari-kulutuksessa muutaman kymmenen kilometrin matkalla riippuen ajaako reilusti yli 90 vai alle 80 nopeutta.
Minun edellinen auto oli kolmelitrainen diesel ja nykyisellä kahden litran bensakoneella pääsen selvästi pienempään kulutukseen myös pitkällä matkalla.
Sehän oli ensin hauska huomio, kun aloin ajaa hybridillä, että kun ennen maantietaipaleilla pääsi pienemmällä kuin kaupungissa niin nyt pääsee kaupungissa hyvin paljon pienemmällä kuin maantiellä.
Se pitää muistaa, että lataushybridi on vain osa-aika-sähköauto. Samalla kannattaa muistaa, että se on osa-aika-sähköauto.
Miten haluaisit sähkön- ja bensankulutuksen ilmoitettavan?
Samaa ajatusmalliahan voisi tarjoilla kaikkiin muihinkin ominaisuuksiin kutenntehoon, mutta ei isinäkään järkeä ole. Kilowatti on kilowatti mallista riippumatta.
Hetkinen. Etkös hiljattain kivenkovaan väittänyt, ettei ilmanvastuksella ole mitään vaikutusta kulutukseen?
Nyt on kyllä jotain uutta logiikkaa tarjolla.
Omalla vain osa-aika-sähköautolla ajelin eilen 186 km maantieajoa pääasiassa 80-100 km/h rajoituksilla keskinopeudella 78,8 km/h ja kulutus ennen loppumatkan sähköajoa kaupungissa harhaanjohtavasti ajotietokoneesta ilman lataushäviöitä ilmoitettuna oli 4,0 litraa ja 3,3 kWh / 100 km. Lähdössä ajoakku oli täynnä, koska en koe järkeväksi ajella lataushybridillä tyhjällä akulla. Pitkän ajan keskikulutus - joka tosin nollautui viime huollossa ohjelmistopäivityksen myötä - on nyt 2,8 litraa ja 8,8 kWh / 100 km. (Hybridrules voi muuntaa yksiköt haluamikseen, vaikkapa merimailia per US gallona / amppeeriminuutti, jos tuntuu selkeämmältä.)
Kyllä minulle käy energian kulutuksen ilmoitukset per 100km, en minä sitä tarkoittanut. Minua ei vain kiinnosta sähköajossa kuluva energia ollenkaan niin paljon kuin se mikä on kertalatauksella saavutettava sähkösäde.
Energiamäärän suhteen minulle riittää tieto: kertalatauksella pääsen 40km, tyhjästä täyteen lataus ottaa 8kWh, joten 100km pääsen sähköllä 2,5x8kWh määrällä, jonka lataan omasta tai työpaikan sähköverkosta. Sähkön siirtomaksua ei kannata sälyttää autopoloisen harteille, joten voin laskea 100km sähköajon hinnan sähkön kulutushinnalla. Totean, ettei se ole juuri mitään suhteessa bensan hintaan ja olen tyytyväinen. Auto kyllä raportoi kulutuksen kWh/100km, mutta en tee sillä tiedolla mitään.
Voltin artikkelissa esim. sanottiin, että kerran pääsivät sähköllä 165km. Jaahas. Se tarkoittaa vain, että ei tarvinnut ajaa kerrallaan yli sähkösäteen matkaa.
Sellainen nhb-tyyppinen kuriositeetti. Jos käy kerran puolessa vuodessa huoltoasemalla, niin se johtuu vain siitä, ettei aja niin paljoa, että joutuisi bensaa käyttämään. Eli siinä kertoo vain omasta ajoprofiilistaan. Moni hesassa asuva ei osta bensaa koskaan, koska ei edes omista autoa. Siinä vasta pieni kulutus.
Selvennykseksi, että lataushybridiä ostaessaan ei kannata odottaa sen olevan täyssähköauto, mutta kannattaa ottaa huomioon, että sillä voi kuitenkin ajaa myös sähköautona lyhyehköjä matkoja aina pistokelatauksen jälkeen. Ei se ole kovin uutta logiikkaa. Pahoittelut, että kirjoitin sen liian kryptisesti, hyvä NHB.
En ole väittänyt, ettei ilmanvastuksella ole mitään vaikutusta kulutukseen. Katumaasturikorin tuoma lisä ilmanvastukseen ei ole ainakaan minulle merkityksellinen. Nyt kun ihan tankkauskirjanpitoon perustuen tiedän, että n. 18kk kulutus on ollut n. 4.600,-, niin en usko siinä olevan niin paljoa "ilmanvastuslisää", että innostuisin sen tähden vaihtamaan autoa toiseen.
Koko ilmanvastusjuttukin oli tarkoitettu enemmänkin leikilliseksi huomioksi siitä, että perinteisen polttomoottoriauton kaupunkikulutus on suurempi kuin maantiekulutus. Kaupunkinopeuksillahan ilmanvastus on huomattavasti pienempi kuin maantienopeuksilla. Ja jos ei ajattele asioita kaiken aikaa ryppyotsaisesti, niin tuostahan vetää helposti lähes tieteellisen johtopäätöksen, ettei ilmanvastus ole kulutuksessa merkittävä tekijä. Totta tuossa on se, että on muitakin ajovastuksia kuin ilmanvastus.
Summasummarum, minä en kiinnitä huomiota siihen, mikä missäkin autossa on ilmanvastuskerroin.
Mutta olen iloinen siitä, että sähkön sekoittaminen autojen voimalinjoihin auttaa ajamaan isoillakin autoilla kohtuullisilla polttoainekuluilla. Se on todellista ympäristötietoisuutta, kun isoista kulutusluvuista leikataan reilusti pois. Niin pitäisi tehdä maailmanlaajuisestikin ja erityisesti ynnä varsinkin muualla kuin liikenteessä.
Täh? Siis enemmän kuin bensamoottorista vai? Kuulostaa yllättävältä.
Minustakin tämä olisi olennainen tieto.
Lataushybridin kulutus riippuu niin vahvasti lataussyklistä, ettei nykyisistä normilukemista ole paljon apua oman kulutuksen simulointiin. Paljon enemmän kiinnostaisi tietää kuinka kauas pääsee täydellä latauksella ja kuinka paljon polttoainetta kuluu sen jälkeen.