@Yosemite J kirjoitti:
Latureiden latausvirtaa voi säätää ja siinä suhteessa kolmivaiheinen lataus on parempi. Kuudella ampeerilla jo saa yli neljän kilowatin tehon. Kolmivaiherasian asennuttaminen ei kovin suuri kustannus ole. Tietysti paikasta riippuen.
Hyvä pointti, kiitos tästä! Laitetaan harkintaan.
Kolmivaihepistorasian ja kannettavan laturin yhdistelmä voisi tosiaan olla hyvä. Ongelmana tässä on vaan se, että useamman mökin taloyhtiön kulutushuippu tunnin ajalle keskimääräistettynä on jo ilman sähköautojakin yli 90 A taloyhtiön 100 A sulakkeilta, joten oikein mitään ei kestä lisätä tai pian on koko ranta pimeänä 😳
Minulla on kotilatausta varten vain punaiseen 16A pistorasiaan tökättävä roikka ja sen perässä 11kW latauslaite, jonka otan silloin tällöin mukaan matkoille. Hyvin toimii. Kotona virta on yleensä rajattu 13A
Kovasti on ylpeilty kuinka polttikset palavat sähkiksiä varmemmin. Monenlaiset epämääräiset latausviritykset muuttavat suhdetta varmasti. Tuollainen ison kiukaan tehoinen laite kuormittaa sähköasennuksia (vieraassa paikassa) useita tunteja ja kaapelit ja muuntimet pyörivät maassa ja mudassa ja rontataan sitten tavaroiden alle kolhiintumaan.
Epämääräisiå latausvirityksiä ei kannatakaan käyttää ja latauslaitteita pitää käsitellä asiallisesti kuten muitakin tavaroita.
Silti käytät. Yllättävän suuri osa sähköasennuksista on muiden kuin ammattilaisten tekemiä eikä niitä ole kunnolla edes käyttöönottotarkastettu. Jatkoroikkia ei saa käyttää jatkuvasti ja kaapelien pituus on pidettävä mahdollisimman lyhyenä. Kätevien pitkien kaapeleiden kanssa pitää muistaa, ettei niitä saa kuormittaa kelattuna eikä toisaalta levittää maahan miten sattuu.
Kyllä nuo 3x16A (ja muutkin) voimavirtapistorasiat on tehty nimenomaan sellaisiksi että ne kestävät pitkäaikaisenkin käytön nimellisvirrallaan. Joku kulunut 1x16 pistorasia on sitten vähän epävarmempi tapaus.
@Yosemite J kirjoitti:
Latureiden latausvirtaa voi säätää ja siinä suhteessa kolmivaiheinen lataus on parempi. Kuudella ampeerilla jo saa yli neljän kilowatin tehon. Kolmivaiherasian asennuttaminen ei kovin suuri kustannus ole. Tietysti paikasta riippuen.
Hyvä pointti, kiitos tästä! Laitetaan harkintaan.
Kolmivaihepistorasian ja kannettavan laturin yhdistelmä voisi tosiaan olla hyvä. Ongelmana tässä on vaan se, että useamman mökin taloyhtiön kulutushuippu tunnin ajalle keskimääräistettynä on jo ilman sähköautojakin yli 90 A taloyhtiön 100 A sulakkeilta, joten oikein mitään ei kestä lisätä tai pian on koko ranta pimeänä 😳
Minulla on kotilatausta varten vain punaiseen 16A pistorasiaan tökättävä roikka ja sen perässä 11kW latauslaite, jonka otan silloin tällöin mukaan matkoille. Hyvin toimii. Kotona virta on yleensä rajattu 13A
Kovasti on ylpeilty kuinka polttikset palavat sähkiksiä varmemmin. Monenlaiset epämääräiset latausviritykset muuttavat suhdetta varmasti. Tuollainen ison kiukaan tehoinen laite kuormittaa sähköasennuksia (vieraassa paikassa) useita tunteja ja kaapelit ja muuntimet pyörivät maassa ja mudassa ja rontataan sitten tavaroiden alle kolhiintumaan.
Epämääräisiå latausvirityksiä ei kannatakaan käyttää ja latauslaitteita pitää käsitellä asiallisesti kuten muitakin tavaroita.
Silti käytät. Yllättävän suuri osa sähköasennuksista on muiden kuin ammattilaisten tekemiä eikä niitä ole kunnolla edes käyttöönottotarkastettu. Jatkoroikkia ei saa käyttää jatkuvasti ja kaapelien pituus on pidettävä mahdollisimman lyhyenä. Kätevien pitkien kaapeleiden kanssa pitää muistaa, ettei niitä saa kuormittaa kelattuna eikä toisaalta levittää maahan miten sattuu.
Kyllä nuo 3x16A (ja muutkin) voimavirtapistorasiat on tehty nimenomaan sellaisiksi että ne kestävät pitkäaikaisenkin käytön nimellisvirrallaan. Joku kulunut 1x16 pistorasia on sitten vähän epävarmempi tapaus.
Itse pistorasia on tehty täyttämään norminsa, mutta niiden asennukset eivät ole välttämättä pistorasian mukaisia. Kaapelit voivat olla pitkiä, liitokset löysiä tai liian kireitä (säikeet poikki), kaapelit ohuita tai alumiinia, kaapelit vedetty paksujen palavien kerrosten tai eristeiden läpi, oikosulku- ja ylikuormitussuojana epätarkka sulake, vikavirtasuoja puuttuu. Pahimmillaan johtimet on korjattu väärään järjestykseen vastaamaan joskus vuokrattua betonimyllyä. Ja asennusta jatketaan 10 metrin roikalla ja latauskaapeleilla. Sukopuolella jatkokaapeli voi olla kymmeniä metrejä, kun sellainen on ostettuna.
@Yosemite J kirjoitti:
Latureiden latausvirtaa voi säätää ja siinä suhteessa kolmivaiheinen lataus on parempi. Kuudella ampeerilla jo saa yli neljän kilowatin tehon. Kolmivaiherasian asennuttaminen ei kovin suuri kustannus ole. Tietysti paikasta riippuen.
Hyvä pointti, kiitos tästä! Laitetaan harkintaan.
Kolmivaihepistorasian ja kannettavan laturin yhdistelmä voisi tosiaan olla hyvä. Ongelmana tässä on vaan se, että useamman mökin taloyhtiön kulutushuippu tunnin ajalle keskimääräistettynä on jo ilman sähköautojakin yli 90 A taloyhtiön 100 A sulakkeilta, joten oikein mitään ei kestä lisätä tai pian on koko ranta pimeänä 😳
Minulla on kotilatausta varten vain punaiseen 16A pistorasiaan tökättävä roikka ja sen perässä 11kW latauslaite, jonka otan silloin tällöin mukaan matkoille. Hyvin toimii. Kotona virta on yleensä rajattu 13A
Kovasti on ylpeilty kuinka polttikset palavat sähkiksiä varmemmin. Monenlaiset epämääräiset latausviritykset muuttavat suhdetta varmasti. Tuollainen ison kiukaan tehoinen laite kuormittaa sähköasennuksia (vieraassa paikassa) useita tunteja ja kaapelit ja muuntimet pyörivät maassa ja mudassa ja rontataan sitten tavaroiden alle kolhiintumaan.
Epämääräisiå latausvirityksiä ei kannatakaan käyttää ja latauslaitteita pitää käsitellä asiallisesti kuten muitakin tavaroita.
Silti käytät. Yllättävän suuri osa sähköasennuksista on muiden kuin ammattilaisten tekemiä eikä niitä ole kunnolla edes käyttöönottotarkastettu. Jatkoroikkia ei saa käyttää jatkuvasti ja kaapelien pituus on pidettävä mahdollisimman lyhyenä. Kätevien pitkien kaapeleiden kanssa pitää muistaa, ettei niitä saa kuormittaa kelattuna eikä toisaalta levittää maahan miten sattuu.
@Yosemite J kirjoitti:
Latureiden latausvirtaa voi säätää ja siinä suhteessa kolmivaiheinen lataus on parempi. Kuudella ampeerilla jo saa yli neljän kilowatin tehon. Kolmivaiherasian asennuttaminen ei kovin suuri kustannus ole. Tietysti paikasta riippuen.
Hyvä pointti, kiitos tästä! Laitetaan harkintaan.
Kolmivaihepistorasian ja kannettavan laturin yhdistelmä voisi tosiaan olla hyvä. Ongelmana tässä on vaan se, että useamman mökin taloyhtiön kulutushuippu tunnin ajalle keskimääräistettynä on jo ilman sähköautojakin yli 90 A taloyhtiön 100 A sulakkeilta, joten oikein mitään ei kestä lisätä tai pian on koko ranta pimeänä 😳
Minulla on kotilatausta varten vain punaiseen 16A pistorasiaan tökättävä roikka ja sen perässä 11kW latauslaite, jonka otan silloin tällöin mukaan matkoille. Hyvin toimii. Kotona virta on yleensä rajattu 13A
Kovasti on ylpeilty kuinka polttikset palavat sähkiksiä varmemmin. Monenlaiset epämääräiset latausviritykset muuttavat suhdetta varmasti. Tuollainen ison kiukaan tehoinen laite kuormittaa sähköasennuksia (vieraassa paikassa) useita tunteja ja kaapelit ja muuntimet pyörivät maassa ja mudassa ja rontataan sitten tavaroiden alle kolhiintumaan.
Epämääräisiå latausvirityksiä ei kannatakaan käyttää ja latauslaitteita pitää käsitellä asiallisesti kuten muitakin tavaroita.
Silti käytät. Yllättävän suuri osa sähköasennuksista on muiden kuin ammattilaisten tekemiä eikä niitä ole kunnolla edes käyttöönottotarkastettu. Jatkoroikkia ei saa käyttää jatkuvasti ja kaapelien pituus on pidettävä mahdollisimman lyhyenä. Kätevien pitkien kaapeleiden kanssa pitää muistaa, ettei niitä saa kuormittaa kelattuna eikä toisaalta levittää maahan miten sattuu.
Minä en käytä epämääräisiä latausvirityksiä.
Kerropa siis kuinka matkalaturia käytetään asiallisesti jatkuvasti.
@Yosemite J kirjoitti:
Latureiden latausvirtaa voi säätää ja siinä suhteessa kolmivaiheinen lataus on parempi. Kuudella ampeerilla jo saa yli neljän kilowatin tehon. Kolmivaiherasian asennuttaminen ei kovin suuri kustannus ole. Tietysti paikasta riippuen.
Hyvä pointti, kiitos tästä! Laitetaan harkintaan.
Kolmivaihepistorasian ja kannettavan laturin yhdistelmä voisi tosiaan olla hyvä. Ongelmana tässä on vaan se, että useamman mökin taloyhtiön kulutushuippu tunnin ajalle keskimääräistettynä on jo ilman sähköautojakin yli 90 A taloyhtiön 100 A sulakkeilta, joten oikein mitään ei kestä lisätä tai pian on koko ranta pimeänä 😳
Minulla on kotilatausta varten vain punaiseen 16A pistorasiaan tökättävä roikka ja sen perässä 11kW latauslaite, jonka otan silloin tällöin mukaan matkoille. Hyvin toimii. Kotona virta on yleensä rajattu 13A
Kovasti on ylpeilty kuinka polttikset palavat sähkiksiä varmemmin. Monenlaiset epämääräiset latausviritykset muuttavat suhdetta varmasti. Tuollainen ison kiukaan tehoinen laite kuormittaa sähköasennuksia (vieraassa paikassa) useita tunteja ja kaapelit ja muuntimet pyörivät maassa ja mudassa ja rontataan sitten tavaroiden alle kolhiintumaan.
Epämääräisiå latausvirityksiä ei kannatakaan käyttää ja latauslaitteita pitää käsitellä asiallisesti kuten muitakin tavaroita.
Silti käytät. Yllättävän suuri osa sähköasennuksista on muiden kuin ammattilaisten tekemiä eikä niitä ole kunnolla edes käyttöönottotarkastettu. Jatkoroikkia ei saa käyttää jatkuvasti ja kaapelien pituus on pidettävä mahdollisimman lyhyenä. Kätevien pitkien kaapeleiden kanssa pitää muistaa, ettei niitä saa kuormittaa kelattuna eikä toisaalta levittää maahan miten sattuu.
Kyllä nuo 3x16A (ja muutkin) voimavirtapistorasiat on tehty nimenomaan sellaisiksi että ne kestävät pitkäaikaisenkin käytön nimellisvirrallaan. Joku kulunut 1x16 pistorasia on sitten vähän epävarmempi tapaus.
Itse pistorasia on tehty täyttämään norminsa, mutta niiden asennukset eivät ole välttämättä pistorasian mukaisia. Kaapelit voivat olla pitkiä, liitokset löysiä tai liian kireitä (säikeet poikki), kaapelit ohuita tai alumiinia, kaapelit vedetty paksujen palavien kerrosten tai eristeiden läpi, oikosulku- ja ylikuormitussuojana epätarkka sulake, vikavirtasuoja puuttuu. Pahimmillaan johtimet on korjattu väärään järjestykseen vastaamaan joskus vuokrattua betonimyllyä. Ja asennusta jatketaan 10 metrin roikalla ja latauskaapeleilla. Sukopuolella jatkokaapeli voi olla kymmeniä metrejä, kun sellainen on ostettuna.
Kuka tahansa voi ostaa sähköauton latauslaitteen ja asentaa sen luvattomasti ja päin per...
Kyllä itse lähden niistä lähtökohdista, että asennukset on tehty oikein ja jos joku pettää, niin se on sulake.
Otan esimerkin omasta kodista. Voimavirtapistorasia 3x16 A sulakkeilla ja vikavirtasuojalla puolen metrin johdolla autotallin sähkökaapista - erittäin OK! Talon sähkötaulussa 3x16 A sulakkeet koko autotallille jotka saavat virtansa 3x25 A pääsulakkeilta - ei enää olekaan OK! Miten tuossa jonkun pistorasia-asennuksen teko muuttaisi mitään sähköauton latauksen kannalta, kun pääsulakkeet ovat se todellinen sähkövirran pullonkaula.
@Yosemite J kirjoitti:
Latureiden latausvirtaa voi säätää ja siinä suhteessa kolmivaiheinen lataus on parempi. Kuudella ampeerilla jo saa yli neljän kilowatin tehon. Kolmivaiherasian asennuttaminen ei kovin suuri kustannus ole. Tietysti paikasta riippuen.
Hyvä pointti, kiitos tästä! Laitetaan harkintaan.
Kolmivaihepistorasian ja kannettavan laturin yhdistelmä voisi tosiaan olla hyvä. Ongelmana tässä on vaan se, että useamman mökin taloyhtiön kulutushuippu tunnin ajalle keskimääräistettynä on jo ilman sähköautojakin yli 90 A taloyhtiön 100 A sulakkeilta, joten oikein mitään ei kestä lisätä tai pian on koko ranta pimeänä 😳
Minulla on kotilatausta varten vain punaiseen 16A pistorasiaan tökättävä roikka ja sen perässä 11kW latauslaite, jonka otan silloin tällöin mukaan matkoille. Hyvin toimii. Kotona virta on yleensä rajattu 13A
Kovasti on ylpeilty kuinka polttikset palavat sähkiksiä varmemmin. Monenlaiset epämääräiset latausviritykset muuttavat suhdetta varmasti. Tuollainen ison kiukaan tehoinen laite kuormittaa sähköasennuksia (vieraassa paikassa) useita tunteja ja kaapelit ja muuntimet pyörivät maassa ja mudassa ja rontataan sitten tavaroiden alle kolhiintumaan.
Epämääräisiå latausvirityksiä ei kannatakaan käyttää ja latauslaitteita pitää käsitellä asiallisesti kuten muitakin tavaroita.
Silti käytät. Yllättävän suuri osa sähköasennuksista on muiden kuin ammattilaisten tekemiä eikä niitä ole kunnolla edes käyttöönottotarkastettu. Jatkoroikkia ei saa käyttää jatkuvasti ja kaapelien pituus on pidettävä mahdollisimman lyhyenä. Kätevien pitkien kaapeleiden kanssa pitää muistaa, ettei niitä saa kuormittaa kelattuna eikä toisaalta levittää maahan miten sattuu.
Minä en käytä epämääräisiä latausvirityksiä.
Kerropa siis kuinka matkalaturia käytetään asiallisesti jatkuvasti.
Ihan samalla tavalla kuin kiinteästi asennettuakin. Latauslaitehan on vain pistorasia, jossa kättelysignaalit latauksen käynnistämistä varten. Laturi on autossa. Kunhan voimavirtapistoke on kytketty asianmukaisesti ja jatkokaapeli on riittävän paksuilla johdoilla, lataaminen on yhtä turvallista kuin minkä tahansa muun sähkölaitteen käyttäminen samaan pistorasiaan kytkettynä.
Minä en tosin lataa kotona kuin harvoin, jos on heti aamulla lähtö pitkälle matkalle eikä sillä sunnalla ole Teslan latureita sopivasti matkan varrella eli haluan lähteä täydellä akulla liikkeelle.
Kotilatauksen turvallisuus ei tietenkään riipu siitä kuinka usein lataa, voihan vahinko tapahtua jo ekalla kerralla. Voimavirtapistorasioita ei voisi hyväksyä mihinkään muuhunkaan käyttöön, jos ne eivät ole asiallisesti asennettuja ja oikean kokoisten sulakkeiden + vikavirtasuojan takana. Minulla on latauslaite, joka on max 32A virrelle tarkoitettu, mutta nykyinen auto ei ota kuin max 11kW (edellinen otti 16kW). Jatkojohto on 32A kestolle, mutta siihen on vaihdettu 16A urospistoke.
@Yosemite J kirjoitti:
Latureiden latausvirtaa voi säätää ja siinä suhteessa kolmivaiheinen lataus on parempi. Kuudella ampeerilla jo saa yli neljän kilowatin tehon. Kolmivaiherasian asennuttaminen ei kovin suuri kustannus ole. Tietysti paikasta riippuen.
Hyvä pointti, kiitos tästä! Laitetaan harkintaan.
Kolmivaihepistorasian ja kannettavan laturin yhdistelmä voisi tosiaan olla hyvä. Ongelmana tässä on vaan se, että useamman mökin taloyhtiön kulutushuippu tunnin ajalle keskimääräistettynä on jo ilman sähköautojakin yli 90 A taloyhtiön 100 A sulakkeilta, joten oikein mitään ei kestä lisätä tai pian on koko ranta pimeänä 😳
Minulla on kotilatausta varten vain punaiseen 16A pistorasiaan tökättävä roikka ja sen perässä 11kW latauslaite, jonka otan silloin tällöin mukaan matkoille. Hyvin toimii. Kotona virta on yleensä rajattu 13A
Kovasti on ylpeilty kuinka polttikset palavat sähkiksiä varmemmin. Monenlaiset epämääräiset latausviritykset muuttavat suhdetta varmasti. Tuollainen ison kiukaan tehoinen laite kuormittaa sähköasennuksia (vieraassa paikassa) useita tunteja ja kaapelit ja muuntimet pyörivät maassa ja mudassa ja rontataan sitten tavaroiden alle kolhiintumaan.
Epämääräisiå latausvirityksiä ei kannatakaan käyttää ja latauslaitteita pitää käsitellä asiallisesti kuten muitakin tavaroita.
Silti käytät. Yllättävän suuri osa sähköasennuksista on muiden kuin ammattilaisten tekemiä eikä niitä ole kunnolla edes käyttöönottotarkastettu. Jatkoroikkia ei saa käyttää jatkuvasti ja kaapelien pituus on pidettävä mahdollisimman lyhyenä. Kätevien pitkien kaapeleiden kanssa pitää muistaa, ettei niitä saa kuormittaa kelattuna eikä toisaalta levittää maahan miten sattuu.
Kyllä nuo 3x16A (ja muutkin) voimavirtapistorasiat on tehty nimenomaan sellaisiksi että ne kestävät pitkäaikaisenkin käytön nimellisvirrallaan. Joku kulunut 1x16 pistorasia on sitten vähän epävarmempi tapaus.
Itse pistorasia on tehty täyttämään norminsa, mutta niiden asennukset eivät ole välttämättä pistorasian mukaisia. Kaapelit voivat olla pitkiä, liitokset löysiä tai liian kireitä (säikeet poikki), kaapelit ohuita tai alumiinia, kaapelit vedetty paksujen palavien kerrosten tai eristeiden läpi, oikosulku- ja ylikuormitussuojana epätarkka sulake, vikavirtasuoja puuttuu. Pahimmillaan johtimet on korjattu väärään järjestykseen vastaamaan joskus vuokrattua betonimyllyä. Ja asennusta jatketaan 10 metrin roikalla ja latauskaapeleilla. Sukopuolella jatkokaapeli voi olla kymmeniä metrejä, kun sellainen on ostettuna.
Kuka tahansa voi ostaa sähköauton latauslaitteen ja asentaa sen luvattomasti ja päin per...
Kyllä itse lähden niistä lähtökohdista, että asennukset on tehty oikein ja jos joku pettää, niin se on sulake.
Otan esimerkin omasta kodista. Voimavirtapistorasia 3x16 A sulakkeilla ja vikavirtasuojalla puolen metrin johdolla autotallin sähkökaapista - erittäin OK! Talon sähkötaulussa 3x16 A sulakkeet koko autotallille jotka saavat virtansa 3x25 A pääsulakkeilta - ei enää olekaan OK! Miten tuossa jonkun pistorasia-asennuksen teko muuttaisi mitään sähköauton latauksen kannalta, kun pääsulakkeet ovat se todellinen sähkövirran pullonkaula.
Lähtökohtaisesti oikein, mutta eipä ole siis sinullakaan. Siis kahdet 3x16 ampeeriset ovat suoraan sarjassa ilman minkäänlaista selektiivisyyttä. Mutta luultavasti niistä jokunen toimii ennen pääsulakkeita. Huonolla tuurilla menee vain autotalli (osittain) pimeäksi, ettei lämmitys enää toimi ja putket jäätyvät.
@Yosemite J kirjoitti:
Latureiden latausvirtaa voi säätää ja siinä suhteessa kolmivaiheinen lataus on parempi. Kuudella ampeerilla jo saa yli neljän kilowatin tehon. Kolmivaiherasian asennuttaminen ei kovin suuri kustannus ole. Tietysti paikasta riippuen.
Hyvä pointti, kiitos tästä! Laitetaan harkintaan.
Kolmivaihepistorasian ja kannettavan laturin yhdistelmä voisi tosiaan olla hyvä. Ongelmana tässä on vaan se, että useamman mökin taloyhtiön kulutushuippu tunnin ajalle keskimääräistettynä on jo ilman sähköautojakin yli 90 A taloyhtiön 100 A sulakkeilta, joten oikein mitään ei kestä lisätä tai pian on koko ranta pimeänä 😳
Minulla on kotilatausta varten vain punaiseen 16A pistorasiaan tökättävä roikka ja sen perässä 11kW latauslaite, jonka otan silloin tällöin mukaan matkoille. Hyvin toimii. Kotona virta on yleensä rajattu 13A
Kovasti on ylpeilty kuinka polttikset palavat sähkiksiä varmemmin. Monenlaiset epämääräiset latausviritykset muuttavat suhdetta varmasti. Tuollainen ison kiukaan tehoinen laite kuormittaa sähköasennuksia (vieraassa paikassa) useita tunteja ja kaapelit ja muuntimet pyörivät maassa ja mudassa ja rontataan sitten tavaroiden alle kolhiintumaan.
Epämääräisiå latausvirityksiä ei kannatakaan käyttää ja latauslaitteita pitää käsitellä asiallisesti kuten muitakin tavaroita.
Silti käytät. Yllättävän suuri osa sähköasennuksista on muiden kuin ammattilaisten tekemiä eikä niitä ole kunnolla edes käyttöönottotarkastettu. Jatkoroikkia ei saa käyttää jatkuvasti ja kaapelien pituus on pidettävä mahdollisimman lyhyenä. Kätevien pitkien kaapeleiden kanssa pitää muistaa, ettei niitä saa kuormittaa kelattuna eikä toisaalta levittää maahan miten sattuu.
Kyllä nuo 3x16A (ja muutkin) voimavirtapistorasiat on tehty nimenomaan sellaisiksi että ne kestävät pitkäaikaisenkin käytön nimellisvirrallaan. Joku kulunut 1x16 pistorasia on sitten vähän epävarmempi tapaus.
Itse pistorasia on tehty täyttämään norminsa, mutta niiden asennukset eivät ole välttämättä pistorasian mukaisia. Kaapelit voivat olla pitkiä, liitokset löysiä tai liian kireitä (säikeet poikki), kaapelit ohuita tai alumiinia, kaapelit vedetty paksujen palavien kerrosten tai eristeiden läpi, oikosulku- ja ylikuormitussuojana epätarkka sulake, vikavirtasuoja puuttuu. Pahimmillaan johtimet on korjattu väärään järjestykseen vastaamaan joskus vuokrattua betonimyllyä. Ja asennusta jatketaan 10 metrin roikalla ja latauskaapeleilla. Sukopuolella jatkokaapeli voi olla kymmeniä metrejä, kun sellainen on ostettuna.
Kuka tahansa voi ostaa sähköauton latauslaitteen ja asentaa sen luvattomasti ja päin per...
Kyllä itse lähden niistä lähtökohdista, että asennukset on tehty oikein ja jos joku pettää, niin se on sulake.
Otan esimerkin omasta kodista. Voimavirtapistorasia 3x16 A sulakkeilla ja vikavirtasuojalla puolen metrin johdolla autotallin sähkökaapista - erittäin OK! Talon sähkötaulussa 3x16 A sulakkeet koko autotallille jotka saavat virtansa 3x25 A pääsulakkeilta - ei enää olekaan OK! Miten tuossa jonkun pistorasia-asennuksen teko muuttaisi mitään sähköauton latauksen kannalta, kun pääsulakkeet ovat se todellinen sähkövirran pullonkaula.
Lähtökohtaisesti oikein, mutta eipä ole siis sinullakaan. Siis kahdet 3x16 ampeeriset ovat suoraan sarjassa ilman minkäänlaista selektiivisyyttä. Mutta luultavasti niistä jokunen toimii ennen pääsulakkeita. Huonolla tuurilla menee vain autotalli (osittain) pimeäksi, ettei lämmitys enää toimi ja putket jäätyvät.
Eipä ole mitään putkia autotallissa joten jäätyminen ei siellä haittaa mutta todellisuudessa juuri pääsulakkeet on ne jotka paukkuisivat ekana (suora sähkölämmitys). Kesäisin taasen sähköautoa lataisi kevyesti 11 kW teholla. Onneksi talon johdotukset on tehty (niin kuin yleensä tehdään) siten että pääsulakkeet voi suoraan vaihtaa 3x35 ampeerisiksi ja autotallin 3x25 ampeerisiksi ilman johtojen vaihtoa. Sitten vain joka vuosi saa maksaa reilusti isompia sähkölaskun perusmaksuja.
@Yosemite J kirjoitti:
Latureiden latausvirtaa voi säätää ja siinä suhteessa kolmivaiheinen lataus on parempi. Kuudella ampeerilla jo saa yli neljän kilowatin tehon. Kolmivaiherasian asennuttaminen ei kovin suuri kustannus ole. Tietysti paikasta riippuen.
Hyvä pointti, kiitos tästä! Laitetaan harkintaan.
Kolmivaihepistorasian ja kannettavan laturin yhdistelmä voisi tosiaan olla hyvä. Ongelmana tässä on vaan se, että useamman mökin taloyhtiön kulutushuippu tunnin ajalle keskimääräistettynä on jo ilman sähköautojakin yli 90 A taloyhtiön 100 A sulakkeilta, joten oikein mitään ei kestä lisätä tai pian on koko ranta pimeänä 😳
Minulla on kotilatausta varten vain punaiseen 16A pistorasiaan tökättävä roikka ja sen perässä 11kW latauslaite, jonka otan silloin tällöin mukaan matkoille. Hyvin toimii. Kotona virta on yleensä rajattu 13A
Kovasti on ylpeilty kuinka polttikset palavat sähkiksiä varmemmin. Monenlaiset epämääräiset latausviritykset muuttavat suhdetta varmasti. Tuollainen ison kiukaan tehoinen laite kuormittaa sähköasennuksia (vieraassa paikassa) useita tunteja ja kaapelit ja muuntimet pyörivät maassa ja mudassa ja rontataan sitten tavaroiden alle kolhiintumaan.
Epämääräisiå latausvirityksiä ei kannatakaan käyttää ja latauslaitteita pitää käsitellä asiallisesti kuten muitakin tavaroita.
Silti käytät. Yllättävän suuri osa sähköasennuksista on muiden kuin ammattilaisten tekemiä eikä niitä ole kunnolla edes käyttöönottotarkastettu. Jatkoroikkia ei saa käyttää jatkuvasti ja kaapelien pituus on pidettävä mahdollisimman lyhyenä. Kätevien pitkien kaapeleiden kanssa pitää muistaa, ettei niitä saa kuormittaa kelattuna eikä toisaalta levittää maahan miten sattuu.
Kyllä nuo 3x16A (ja muutkin) voimavirtapistorasiat on tehty nimenomaan sellaisiksi että ne kestävät pitkäaikaisenkin käytön nimellisvirrallaan. Joku kulunut 1x16 pistorasia on sitten vähän epävarmempi tapaus.
Itse pistorasia on tehty täyttämään norminsa, mutta niiden asennukset eivät ole välttämättä pistorasian mukaisia. Kaapelit voivat olla pitkiä, liitokset löysiä tai liian kireitä (säikeet poikki), kaapelit ohuita tai alumiinia, kaapelit vedetty paksujen palavien kerrosten tai eristeiden läpi, oikosulku- ja ylikuormitussuojana epätarkka sulake, vikavirtasuoja puuttuu. Pahimmillaan johtimet on korjattu väärään järjestykseen vastaamaan joskus vuokrattua betonimyllyä. Ja asennusta jatketaan 10 metrin roikalla ja latauskaapeleilla. Sukopuolella jatkokaapeli voi olla kymmeniä metrejä, kun sellainen on ostettuna.
Kuka tahansa voi ostaa sähköauton latauslaitteen ja asentaa sen luvattomasti ja päin per...
Kyllä itse lähden niistä lähtökohdista, että asennukset on tehty oikein ja jos joku pettää, niin se on sulake.
Otan esimerkin omasta kodista. Voimavirtapistorasia 3x16 A sulakkeilla ja vikavirtasuojalla puolen metrin johdolla autotallin sähkökaapista - erittäin OK! Talon sähkötaulussa 3x16 A sulakkeet koko autotallille jotka saavat virtansa 3x25 A pääsulakkeilta - ei enää olekaan OK! Miten tuossa jonkun pistorasia-asennuksen teko muuttaisi mitään sähköauton latauksen kannalta, kun pääsulakkeet ovat se todellinen sähkövirran pullonkaula.
Lähtökohtaisesti oikein, mutta eipä ole siis sinullakaan. Siis kahdet 3x16 ampeeriset ovat suoraan sarjassa ilman minkäänlaista selektiivisyyttä. Mutta luultavasti niistä jokunen toimii ennen pääsulakkeita. Huonolla tuurilla menee vain autotalli (osittain) pimeäksi, ettei lämmitys enää toimi ja putket jäätyvät.
Eipä ole mitään putkia autotallissa joten jäätyminen ei siellä haittaa mutta todellisuudessa juuri pääsulakkeet on ne jotka paukkuisivat ekana (suora sähkölämmitys). Kesäisin taasen sähköautoa lataisi kevyesti 11 kW teholla. Onneksi talon johdotukset on tehty (niin kuin yleensä tehdään) siten että pääsulakkeet voi suoraan vaihtaa 3x35 ampeerisiksi ja autotallin 3x25 ampeerisiksi ilman johtojen vaihtoa. Sitten vain joka vuosi saa maksaa reilusti isompia sähkölaskun perusmaksuja.
Liittymäjohdosta pääsulakkeiden vaihto riippuu ja mitä jakokaapissa tms. on tarjottavaa. Ne eivät suojaa kuin sähkökeskukselle asti, kaikki muut talon johdotukset on suojattu pienemmillä suojilla. Hiukan väärinpäin on auton latausta varten järjestelmä rakennettu, mutta voihan virranmittauksen vetää kauempaakin laturiin. Suorasähkölämmitys toimii jatkuvasti ja yöllä ei ole kulutushuippua kuten varaavassa lämmityksessä. Varmaankin ampeereja jää yli yöaikaan ja päivälläkin, kunhan laturi rajoittaa liittymän kuormaa. Kovimmilla pakkasilla voi käydä autoa lataamassa huoltiksella.
@Yosemite J kirjoitti:
Latureiden latausvirtaa voi säätää ja siinä suhteessa kolmivaiheinen lataus on parempi. Kuudella ampeerilla jo saa yli neljän kilowatin tehon. Kolmivaiherasian asennuttaminen ei kovin suuri kustannus ole. Tietysti paikasta riippuen.
Hyvä pointti, kiitos tästä! Laitetaan harkintaan.
Kolmivaihepistorasian ja kannettavan laturin yhdistelmä voisi tosiaan olla hyvä. Ongelmana tässä on vaan se, että useamman mökin taloyhtiön kulutushuippu tunnin ajalle keskimääräistettynä on jo ilman sähköautojakin yli 90 A taloyhtiön 100 A sulakkeilta, joten oikein mitään ei kestä lisätä tai pian on koko ranta pimeänä 😳
Minulla on kotilatausta varten vain punaiseen 16A pistorasiaan tökättävä roikka ja sen perässä 11kW latauslaite, jonka otan silloin tällöin mukaan matkoille. Hyvin toimii. Kotona virta on yleensä rajattu 13A
Kovasti on ylpeilty kuinka polttikset palavat sähkiksiä varmemmin. Monenlaiset epämääräiset latausviritykset muuttavat suhdetta varmasti. Tuollainen ison kiukaan tehoinen laite kuormittaa sähköasennuksia (vieraassa paikassa) useita tunteja ja kaapelit ja muuntimet pyörivät maassa ja mudassa ja rontataan sitten tavaroiden alle kolhiintumaan.
Epämääräisiå latausvirityksiä ei kannatakaan käyttää ja latauslaitteita pitää käsitellä asiallisesti kuten muitakin tavaroita.
Silti käytät. Yllättävän suuri osa sähköasennuksista on muiden kuin ammattilaisten tekemiä eikä niitä ole kunnolla edes käyttöönottotarkastettu. Jatkoroikkia ei saa käyttää jatkuvasti ja kaapelien pituus on pidettävä mahdollisimman lyhyenä. Kätevien pitkien kaapeleiden kanssa pitää muistaa, ettei niitä saa kuormittaa kelattuna eikä toisaalta levittää maahan miten sattuu.
Kyllä nuo 3x16A (ja muutkin) voimavirtapistorasiat on tehty nimenomaan sellaisiksi että ne kestävät pitkäaikaisenkin käytön nimellisvirrallaan. Joku kulunut 1x16 pistorasia on sitten vähän epävarmempi tapaus.
Itse pistorasia on tehty täyttämään norminsa, mutta niiden asennukset eivät ole välttämättä pistorasian mukaisia. Kaapelit voivat olla pitkiä, liitokset löysiä tai liian kireitä (säikeet poikki), kaapelit ohuita tai alumiinia, kaapelit vedetty paksujen palavien kerrosten tai eristeiden läpi, oikosulku- ja ylikuormitussuojana epätarkka sulake, vikavirtasuoja puuttuu. Pahimmillaan johtimet on korjattu väärään järjestykseen vastaamaan joskus vuokrattua betonimyllyä. Ja asennusta jatketaan 10 metrin roikalla ja latauskaapeleilla. Sukopuolella jatkokaapeli voi olla kymmeniä metrejä, kun sellainen on ostettuna.
Kuka tahansa voi ostaa sähköauton latauslaitteen ja asentaa sen luvattomasti ja päin per...
Kyllä itse lähden niistä lähtökohdista, että asennukset on tehty oikein ja jos joku pettää, niin se on sulake.
Otan esimerkin omasta kodista. Voimavirtapistorasia 3x16 A sulakkeilla ja vikavirtasuojalla puolen metrin johdolla autotallin sähkökaapista - erittäin OK! Talon sähkötaulussa 3x16 A sulakkeet koko autotallille jotka saavat virtansa 3x25 A pääsulakkeilta - ei enää olekaan OK! Miten tuossa jonkun pistorasia-asennuksen teko muuttaisi mitään sähköauton latauksen kannalta, kun pääsulakkeet ovat se todellinen sähkövirran pullonkaula.
Lähtökohtaisesti oikein, mutta eipä ole siis sinullakaan. Siis kahdet 3x16 ampeeriset ovat suoraan sarjassa ilman minkäänlaista selektiivisyyttä. Mutta luultavasti niistä jokunen toimii ennen pääsulakkeita. Huonolla tuurilla menee vain autotalli (osittain) pimeäksi, ettei lämmitys enää toimi ja putket jäätyvät.
Eipä ole mitään putkia autotallissa joten jäätyminen ei siellä haittaa mutta todellisuudessa juuri pääsulakkeet on ne jotka paukkuisivat ekana (suora sähkölämmitys). Kesäisin taasen sähköautoa lataisi kevyesti 11 kW teholla. Onneksi talon johdotukset on tehty (niin kuin yleensä tehdään) siten että pääsulakkeet voi suoraan vaihtaa 3x35 ampeerisiksi ja autotallin 3x25 ampeerisiksi ilman johtojen vaihtoa. Sitten vain joka vuosi saa maksaa reilusti isompia sähkölaskun perusmaksuja.
Liittymäjohdosta pääsulakkeiden vaihto riippuu ja mitä jakokaapissa tms. on tarjottavaa. Ne eivät suojaa kuin sähkökeskukselle asti, kaikki muut talon johdotukset on suojattu pienemmillä suojilla. Hiukan väärinpäin on auton latausta varten järjestelmä rakennettu, mutta voihan virranmittauksen vetää kauempaakin laturiin. Suorasähkölämmitys toimii jatkuvasti ja yöllä ei ole kulutushuippua kuten varaavassa lämmityksessä. Varmaankin ampeereja jää yli yöaikaan ja päivälläkin, kunhan laturi rajoittaa liittymän kuormaa. Kovimmilla pakkasilla voi käydä autoa lataamassa huoltiksella.
Miksei yöllä olisi kulutushuippua? Ainakin se suora sähkölämmitys johon minulla on eniten kosketuspintaa, napsahtaa päälle yösähkön myötä (siirtoyhtiöltä tulee joku ohjaussignaali).
Minä käytän samanlaista 3-vaihepistokkeeseen kytkettävää laturia kuin HR. Minulla se on sähkökaapissa, joten ainakaan kaapeloinnista ei sen turvallisuus jää kiinni, eikä talokaan pala vaikka syttyisi.
@M880 kirjoitti:
Minä olen toki tehnyt tästä lataamisesta ja sähkön hinnan optimoinnista itselleni harrastuksen, mutta se ei tarkoita sitä että niin olisi pakko tehdä.
Hyvä pointti, jota en tullut ajatelleeksikaan! Numeroihin leikkikaluina asennoituva kontrollifriikki katsoo numeropelin lisäeduksi. Vaikka saavutettava etu olisikin vaatimaton, se on oikean suuntainen.
No juu, minulla tämä nyt on mennyt vähän liiankin pitkälle. Voin ladata ilmaiseksi töissä ja julkisilla latureilla, mutta lataamalla kotona sopivanhintaista sähköä lasken keskihintaa ja sopivasti osuessaan se PIENENTÄÄ sähkölaskua. Siksi tässä kytätään spot-hinnan lisäksi myös Pohjanmaan tuuliennusteita tavallisten sääennusteiden lisäksi 😅
Seuraava sähkösoppari saattaa kyllä hyvinkin olla kiinteä, ja sitten lopetan tämän pelleilyn 🙂
Nyt olisi mielenkiintoista kuulla miten sähkösopimuksesi toimii. Olen ollut siinä uskossa tähän asti, että keskihinta on eri sähkötuntien kustannuksen keskiarvo, painotettuna kunkin tunnin kulutetuilla kWh määrillä. Kaikki kulutettu sähkö lisää sähkölaskua paitsi black friday tempaus. Negatiiviset tunnit pitää olla reilusti miinuksella koska siirto ja verot pitää maksaa päästäkseen ilmaiseen energiaan.
Sikäli mikäli energiayhtiön raportointi ei näytä viiveiden tai jonkun muun syyn vuoksi päin honkia, niin viikonlopun jäljiltä tilanne on seuraava:¨
9.12 mukaan luettuna kokonaiskulutus oli 737kWh ja energian kokonaishinta 57,22 eur. la-su yön latauksen jälkeen, eli kun 10.12 kulutus on mukana oli kulutus 835kWh ja kokonaishinta 55,42.
Olin siis käyttänyt 100kWh energiaa, ja laskun loppusumma oli 1,80 eur PIENEMPI. Toki siirtoon meni 5-6 euroa, joten kokonaislaskua se ei laske. Auton osuus tuosta 100kWh:sta oli suuruusluokkaa 60kWh.
Noita voisi sitten excelöimällä jyvittää tarkemminkin, koska päivän kulutus oli kokonaisuudessaan hinnaltaan alle tämänhetkisen kuukausikeskiarvon, mutta erityisen halpaa se oli silloin kun latasin autoa.
Liittymäjohdosta pääsulakkeiden vaihto riippuu ja mitä jakokaapissa tms. on tarjottavaa. Ne eivät suojaa kuin sähkökeskukselle asti, kaikki muut talon johdotukset on suojattu pienemmillä suojilla. Hiukan väärinpäin on auton latausta varten järjestelmä rakennettu, mutta voihan virranmittauksen vetää kauempaakin laturiin. Suorasähkölämmitys toimii jatkuvasti ja yöllä ei ole kulutushuippua kuten varaavassa lämmityksessä. Varmaankin ampeereja jää yli yöaikaan ja päivälläkin, kunhan laturi rajoittaa liittymän kuormaa. Kovimmilla pakkasilla voi käydä autoa lataamassa huoltiksella.
Päävarokkeina 3x25 A riittää melko suureen suorasähkölämmitettyyn taloon, ainakin vanhojen mitoitussääntöjen mukaan. Lienevätkö muuttuneet, siitä ei ole tietoa. Minulla lähtee ryhmäkeskusten nousut suoraan kiskoilta. ABB:n vakiokeskus. Ryhmäkeskukseen kytketyt pistorasiat A-tyypin vvs:n takana ja laturissa tietenkin oma vikavirtasuojaus.
Yösähkön käytön merkitys on vähentynyt hintaeron kaventumisen myötä, eikä kuormituksen sinne painottamisella suuremmin säästä. Pörssisähkö on sitten oma lukunsa.
Liittymäjohdosta pääsulakkeiden vaihto riippuu ja mitä jakokaapissa tms. on tarjottavaa. Ne eivät suojaa kuin sähkökeskukselle asti, kaikki muut talon johdotukset on suojattu pienemmillä suojilla. Hiukan väärinpäin on auton latausta varten järjestelmä rakennettu, mutta voihan virranmittauksen vetää kauempaakin laturiin. Suorasähkölämmitys toimii jatkuvasti ja yöllä ei ole kulutushuippua kuten varaavassa lämmityksessä. Varmaankin ampeereja jää yli yöaikaan ja päivälläkin, kunhan laturi rajoittaa liittymän kuormaa. Kovimmilla pakkasilla voi käydä autoa lataamassa huoltiksella.
Päävarokkeina 3x25 A riittää melko suureen suorasähkölämmitettyyn taloon, ainakin vanhojen mitoitussääntöjen mukaan. Lienevätkö muuttuneet, siitä ei ole tietoa. Minulla lähtee ryhmäkeskusten nousut suoraan kiskoilta. ABB:n vakiokeskus. Ryhmäkeskukseen kytketyt pistorasiat A-tyypin vvs:n takana ja laturissa tietenkin oma vikavirtasuojaus.
Yösähkön käytön merkitys on vähentynyt hintaeron kaventumisen myötä, eikä kuormituksen sinne painottamisella suuremmin säästä. Pörssisähkö on sitten oma lukunsa.
Eikö siirrossa ole hintaeroa? Energian hinnassa on minusta ollut outo muutos, kun ei ainakaan syksyllä tahtonut saada järkeviä yöhinnoiteltuja sopimuksia/tarjouksia.
@Yosemite J kirjoitti:
Latureiden latausvirtaa voi säätää ja siinä suhteessa kolmivaiheinen lataus on parempi. Kuudella ampeerilla jo saa yli neljän kilowatin tehon. Kolmivaiherasian asennuttaminen ei kovin suuri kustannus ole. Tietysti paikasta riippuen.
Hyvä pointti, kiitos tästä! Laitetaan harkintaan.
Kolmivaihepistorasian ja kannettavan laturin yhdistelmä voisi tosiaan olla hyvä. Ongelmana tässä on vaan se, että useamman mökin taloyhtiön kulutushuippu tunnin ajalle keskimääräistettynä on jo ilman sähköautojakin yli 90 A taloyhtiön 100 A sulakkeilta, joten oikein mitään ei kestä lisätä tai pian on koko ranta pimeänä 😳
Minulla on kotilatausta varten vain punaiseen 16A pistorasiaan tökättävä roikka ja sen perässä 11kW latauslaite, jonka otan silloin tällöin mukaan matkoille. Hyvin toimii. Kotona virta on yleensä rajattu 13A
Kovasti on ylpeilty kuinka polttikset palavat sähkiksiä varmemmin. Monenlaiset epämääräiset latausviritykset muuttavat suhdetta varmasti. Tuollainen ison kiukaan tehoinen laite kuormittaa sähköasennuksia (vieraassa paikassa) useita tunteja ja kaapelit ja muuntimet pyörivät maassa ja mudassa ja rontataan sitten tavaroiden alle kolhiintumaan.
Epämääräisiå latausvirityksiä ei kannatakaan käyttää ja latauslaitteita pitää käsitellä asiallisesti kuten muitakin tavaroita.
Silti käytät. Yllättävän suuri osa sähköasennuksista on muiden kuin ammattilaisten tekemiä eikä niitä ole kunnolla edes käyttöönottotarkastettu. Jatkoroikkia ei saa käyttää jatkuvasti ja kaapelien pituus on pidettävä mahdollisimman lyhyenä. Kätevien pitkien kaapeleiden kanssa pitää muistaa, ettei niitä saa kuormittaa kelattuna eikä toisaalta levittää maahan miten sattuu.
Kyllä nuo 3x16A (ja muutkin) voimavirtapistorasiat on tehty nimenomaan sellaisiksi että ne kestävät pitkäaikaisenkin käytön nimellisvirrallaan. Joku kulunut 1x16 pistorasia on sitten vähän epävarmempi tapaus.
Itse pistorasia on tehty täyttämään norminsa, mutta niiden asennukset eivät ole välttämättä pistorasian mukaisia. Kaapelit voivat olla pitkiä, liitokset löysiä tai liian kireitä (säikeet poikki), kaapelit ohuita tai alumiinia, kaapelit vedetty paksujen palavien kerrosten tai eristeiden läpi, oikosulku- ja ylikuormitussuojana epätarkka sulake, vikavirtasuoja puuttuu. Pahimmillaan johtimet on korjattu väärään järjestykseen vastaamaan joskus vuokrattua betonimyllyä. Ja asennusta jatketaan 10 metrin roikalla ja latauskaapeleilla. Sukopuolella jatkokaapeli voi olla kymmeniä metrejä, kun sellainen on ostettuna.
Kuka tahansa voi ostaa sähköauton latauslaitteen ja asentaa sen luvattomasti ja päin per...
Kyllä itse lähden niistä lähtökohdista, että asennukset on tehty oikein ja jos joku pettää, niin se on sulake.
Otan esimerkin omasta kodista. Voimavirtapistorasia 3x16 A sulakkeilla ja vikavirtasuojalla puolen metrin johdolla autotallin sähkökaapista - erittäin OK! Talon sähkötaulussa 3x16 A sulakkeet koko autotallille jotka saavat virtansa 3x25 A pääsulakkeilta - ei enää olekaan OK! Miten tuossa jonkun pistorasia-asennuksen teko muuttaisi mitään sähköauton latauksen kannalta, kun pääsulakkeet ovat se todellinen sähkövirran pullonkaula.
Lähtökohtaisesti oikein, mutta eipä ole siis sinullakaan. Siis kahdet 3x16 ampeeriset ovat suoraan sarjassa ilman minkäänlaista selektiivisyyttä. Mutta luultavasti niistä jokunen toimii ennen pääsulakkeita. Huonolla tuurilla menee vain autotalli (osittain) pimeäksi, ettei lämmitys enää toimi ja putket jäätyvät.
Eipä ole mitään putkia autotallissa joten jäätyminen ei siellä haittaa mutta todellisuudessa juuri pääsulakkeet on ne jotka paukkuisivat ekana (suora sähkölämmitys). Kesäisin taasen sähköautoa lataisi kevyesti 11 kW teholla. Onneksi talon johdotukset on tehty (niin kuin yleensä tehdään) siten että pääsulakkeet voi suoraan vaihtaa 3x35 ampeerisiksi ja autotallin 3x25 ampeerisiksi ilman johtojen vaihtoa. Sitten vain joka vuosi saa maksaa reilusti isompia sähkölaskun perusmaksuja.
Liittymäjohdosta pääsulakkeiden vaihto riippuu ja mitä jakokaapissa tms. on tarjottavaa. Ne eivät suojaa kuin sähkökeskukselle asti, kaikki muut talon johdotukset on suojattu pienemmillä suojilla. Hiukan väärinpäin on auton latausta varten järjestelmä rakennettu, mutta voihan virranmittauksen vetää kauempaakin laturiin. Suorasähkölämmitys toimii jatkuvasti ja yöllä ei ole kulutushuippua kuten varaavassa lämmityksessä. Varmaankin ampeereja jää yli yöaikaan ja päivälläkin, kunhan laturi rajoittaa liittymän kuormaa. Kovimmilla pakkasilla voi käydä autoa lataamassa huoltiksella.
Miksei yöllä olisi kulutushuippua? Ainakin se suora sähkölämmitys johon minulla on eniten kosketuspintaa, napsahtaa päälle yösähkön myötä (siirtoyhtiöltä tulee joku ohjaussignaali).
Minä käytän samanlaista 3-vaihepistokkeeseen kytkettävää laturia kuin HR. Minulla se on sähkökaapissa, joten ainakaan kaapeloinnista ei sen turvallisuus jää kiinni, eikä talokaan pala vaikka syttyisi.
Suora sähkölämmitys toimii termostaattien varassa. Varaavaa massaa ei ole erikseen laitettu, joten lämmitys ohjautuu päälle koska vain. Ainoastaan tilojen jäähtyminen vaikuttaa lämmitykseen.
Omassa mökissä on osittain varaava sähkölämmitys, jossa pelkkä yölämmitys riittää mihin riittää. Sähköyhtiöltä tulee ohjaussignaali, jonka mukaan määräytyy siirtohinta, talviajan yö (22-07) on halvempi kuin talviajan päivä. Sähkötaulussa on valinta, jos haluaa lämmittää myös päiväsiirron aikaan. Täysinvaraavassa ei pitäisi olla tarvetta päiväsähkön käytölle normaalipakkasillakaan.
Laturin laittaminen sähkökaappiin on varmasti askel sen fyysiseen suojaamiseen. Kannattaa joskus tarkistaa myös lämpötila, jos lämpö ei pääse johtumaan riittävän tehokkaasti pois kaapista. Sähkökeskuksia ei tehdä energiatehokkuus mielessä ja pelti maksaa eli pakataan kaikki mahdollisimman pieneen tilaan.
No ajattelin lähinnä sähköistä lattialämmitystä, toki se varaa betonilaattaan sen minkä varaa. Suoraksi sähkölämmitykseksi minä sen silti olen mieltänyt.
@M880 kirjoitti:
No ajattelin lähinnä sähköistä lattialämmitystä, toki se varaa betonilaattaan sen minkä varaa. Suoraksi sähkölämmitykseksi minä sen silti olen mieltänyt.
Pinta-laatta, jossa lämmitys on, voi olla kait 5 cm paksu eli ohut. Omassa mökissä on 11 cm ja siis osittain varaava. Suora sähkölämmitys lämmittää laatan melko nopeasti ja se jäähtyykin huomattavan pian, varaavassa menee tunteja. Teholle on rajoituksensa, ettei lattia hajoa.
@M880 kirjoitti:
Miksei yöllä olisi kulutushuippua? Ainakin se suora sähkölämmitys johon minulla on eniten kosketuspintaa, napsahtaa päälle yösähkön myötä (siirtoyhtiöltä tulee joku ohjaussignaali).
Välikommenttina tässä on pieni optimoinnin mahdollisuuus. Perinteisesti yösähkötaloissa tuon yösähköohjauksen perusteella käynnistyy ainakin osittain varaava lattialämmitys ja kuumavesivaraaja.
Pörssisähkön hinnoittelun kannalta ne käynnistyvät liian aikaisin. Lisäämällä mittaritauluun muutaman kympin hintaiset kellot voi ohjata isot tehot kytkeytymään vasta aamuyöllä yhden jälkeen, jolloin pörssihinta on paljon halvempaa kuin pari tuntia aiemmin kello 23 - 01.
@M880 kirjoitti:
Miksei yöllä olisi kulutushuippua? Ainakin se suora sähkölämmitys johon minulla on eniten kosketuspintaa, napsahtaa päälle yösähkön myötä (siirtoyhtiöltä tulee joku ohjaussignaali).
Välikommenttina tässä on pieni optimoinnin mahdollisuuus. Perinteisesti yösähkötaloissa tuon yösähköohjauksen perusteella käynnistyy ainakin osittain varaava lattialämmitys ja kuumavesivaraaja.
Pörssisähkön hinnoittelun kannalta ne käynnistyvät liian aikaisin. Lisäämällä mittaritauluun muutaman kympin hintaiset kellot voi ohjata isot tehot kytkeytymään vasta aamuyöllä yhden jälkeen, jolloin pörssihinta on paljon halvempaa kuin pari tuntia aiemmin kello 23 - 01.
Ei enää ole paljoa halvempaa sähköä yöllä varmoina tunteina ja parin tunnin lämmitys ei riitä lämmöntarpeeseen. Siirron hinnoittelussa voittaa enemmän kuin häviää pörssisähkössä. Jokin järkevä automaatio tarvittaisiin eikä jatkuvaa kellojen runkkaamista oikeisiin säästöihin.
Omalla kuukausisopimuksella on muuten näköjään saanut sähköä ympäri vuorokauden halvemmalla kuin pörssillä keskimäärin. Yöllä voi pörssi olla pari senttiä halvempaa.
Liittymäjohdosta pääsulakkeiden vaihto riippuu ja mitä jakokaapissa tms. on tarjottavaa. Ne eivät suojaa kuin sähkökeskukselle asti, kaikki muut talon johdotukset on suojattu pienemmillä suojilla. Hiukan väärinpäin on auton latausta varten järjestelmä rakennettu, mutta voihan virranmittauksen vetää kauempaakin laturiin. Suorasähkölämmitys toimii jatkuvasti ja yöllä ei ole kulutushuippua kuten varaavassa lämmityksessä. Varmaankin ampeereja jää yli yöaikaan ja päivälläkin, kunhan laturi rajoittaa liittymän kuormaa. Kovimmilla pakkasilla voi käydä autoa lataamassa huoltiksella.
Päävarokkeina 3x25 A riittää melko suureen suorasähkölämmitettyyn taloon, ainakin vanhojen mitoitussääntöjen mukaan. Lienevätkö muuttuneet, siitä ei ole tietoa. Minulla lähtee ryhmäkeskusten nousut suoraan kiskoilta. ABB:n vakiokeskus. Ryhmäkeskukseen kytketyt pistorasiat A-tyypin vvs:n takana ja laturissa tietenkin oma vikavirtasuojaus.
Yösähkön käytön merkitys on vähentynyt hintaeron kaventumisen myötä, eikä kuormituksen sinne painottamisella suuremmin säästä. Pörssisähkö on sitten oma lukunsa.
Eikö siirrossa ole hintaeroa? Energian hinnassa on minusta ollut outo muutos, kun ei ainakaan syksyllä tahtonut saada järkeviä yöhinnoiteltuja sopimuksia/tarjouksia.
Minulla oli parikymmentä vuotta sitten siirto sekä energia yöllä 35% halvempaa. Nykyään yösiirto edelleen 35% halvempaa, mutta kokonaishinnassa ero jää kymmeneen prosenttiin.
Energian aikatariffihinnoittelu on tosiaankin nykyään sellaista, että 50/50-kulutuksella yleistariffi on halvempi tai saman hintainen. No, poikkeuksiakin löytyy.
Kiinteähintainen sopimus on siitä mukava, ettei tarvitse kyttäillä pörssiä, vaan autonkin voi huoletta ladata silloin kun haluaa ja tarve on.
Liittymäjohdosta pääsulakkeiden vaihto riippuu ja mitä jakokaapissa tms. on tarjottavaa. Ne eivät suojaa kuin sähkökeskukselle asti, kaikki muut talon johdotukset on suojattu pienemmillä suojilla. Hiukan väärinpäin on auton latausta varten järjestelmä rakennettu, mutta voihan virranmittauksen vetää kauempaakin laturiin. Suorasähkölämmitys toimii jatkuvasti ja yöllä ei ole kulutushuippua kuten varaavassa lämmityksessä. Varmaankin ampeereja jää yli yöaikaan ja päivälläkin, kunhan laturi rajoittaa liittymän kuormaa. Kovimmilla pakkasilla voi käydä autoa lataamassa huoltiksella.
Päävarokkeina 3x25 A riittää melko suureen suorasähkölämmitettyyn taloon, ainakin vanhojen mitoitussääntöjen mukaan. Lienevätkö muuttuneet, siitä ei ole tietoa. Minulla lähtee ryhmäkeskusten nousut suoraan kiskoilta. ABB:n vakiokeskus. Ryhmäkeskukseen kytketyt pistorasiat A-tyypin vvs:n takana ja laturissa tietenkin oma vikavirtasuojaus.
Yösähkön käytön merkitys on vähentynyt hintaeron kaventumisen myötä, eikä kuormituksen sinne painottamisella suuremmin säästä. Pörssisähkö on sitten oma lukunsa.
Eikö siirrossa ole hintaeroa? Energian hinnassa on minusta ollut outo muutos, kun ei ainakaan syksyllä tahtonut saada järkeviä yöhinnoiteltuja sopimuksia/tarjouksia.
Minulla oli parikymmentä vuotta sitten siirto sekä energia yöllä 35% halvempaa. Nykyään yösiirto edelleen 35% halvempaa, mutta kokonaishinnassa ero jää kymmeneen prosenttiin.
Energian aikatariffihinnoittelu on tosiaankin nykyään sellaista, että 50/50-kulutuksella yleistariffi on halvempi tai saman hintainen. No, poikkeuksiakin löytyy.
Kiinteähintainen sopimus on siitä mukava, ettei tarvitse kyttäillä pörssiä, vaan autonkin voi huoletta ladata silloin kun haluaa ja tarve on.
Carunan tällä alueella on talviajan yösiirto 3,11 ja päiväsiirto 6,47 c/kWh viimeisimmän laskun mukaan. Siinä on jo kannustetta käyttää sähköä yöllä, mutta silti on tullut ILPiä käytettyä yötä päivää. Vesivaraaja lämpiää yösähköllä ja jäähtyy päivän aikana järkyttävästi. ILPin puhallus ei oikein jaksa mennä useampaa ysikymppistä ja lämmittää saunaa. Viime kuun energia oli vajaa 7 ja tämän 10 c/kWh. Jos ensi kuu moninkertaistuu, pitää naulata hinta vuodeksi.
@Late1969 kirjoitti:
Ei enää ole paljoa halvempaa sähköä yöllä varmoina tunteina
Eikö? Minusta kyllä keskimäärin näin on.
Kuuntelen mielelläni, jos löytyy lähdeviite parempaan tietoon koska se olisi minulle rahan arvoinen?
ja parin tunnin lämmitys ei riitä lämmöntarpeeseen.
Vesivaraaja kylmästä lämmitettynä käy alle 4 tuntia ennen kuin termostaatti katkaisee. Normaalissa tilanteessa veden käyttö määrää käyntijakson, joka on meillä tyypillisesti reilun parin tunnin luokkaa. Kyllä sen mahtuu ajoittamaan varsin helposti kello 1 ja kello 5 välille. Siihen väliin ehtii myös lattialämmitys.
Siirron hinnoittelussa voittaa enemmän kuin häviää pörssisähkössä. Jokin järkevä automaatio tarvittaisiin eikä jatkuvaa kellojen runkkaamista oikeisiin säästöihin.
Miksi nämä ovat toisensa pois sulkevia vaihtoehtoja? Halvempi energian hinta osuu keskelle halvemman siirtohinnan jaksoa, joten mielestäni on mahdollista hyödyntää molempia.
En ole muuten oman kokemukseni nojalla aivan samaa mieltä edes säästöjen suhteesta. Meillä siirtohinta poikkeaa vain 0.8 senttiä / kWh päivän ja yön välillä eikä sitä suuremman eron säästäminen energian hinnassa vaadi mitään erikoistemppuja. Mutta ei jäädä väittelemään siitä, kumpi on tärkeämpi säästökohde, koska se riippuu kulutuksesta ja sen ajoituksesta.
Se on selvää, että kello on karkea optimointitapa eikä se ota huomioon voimaloiden huoltokatkoja ja muita anomalioita. Älykäs ohjaus Shellyllä olisi vielä tarkempi optimointitapa. Mutta rajapintoja ja säätämistä tulee lisää ja aurinkopanelien ylituotanto kesällä vaan tekee optimoinnista monimutkaisempaa kuin pelkästään "osta niin halvalla kuin mahdollista". Minulla vaan loppui mielenkiinto tässä kohdassa, mutta hifistelijä tietenkin ottaa älyohjauksella vielä tarkemman kontrollin.
Omalla kuukausisopimuksella on muuten näköjään saanut sähköä ympäri vuorokauden halvemmalla kuin pörssillä keskimäärin. Yöllä voi pörssi olla pari senttiä halvempaa.
Niinhän tällä minunkin menetelmälläni saa. Ostohinta on aina alle kuukauden keskihinnan ja myyntihinta on aina yli keskihinnan.
En kiistä, etteikö paremmalla hintaa seuraavalla automaatiolla saisi vielä parempaa optimointia aikaan. Mutta näköjään alkuun pääsee jo kelloillakin. Minulla on tästä varsin selvä näyttökin kun pelkällä kello-ohjauksellakin sain nostetuksi talon oman kulutuksen osuutta aurinkovoimalan tuotannosta noin 15 prosenttiyksikköä.
@M880 kirjoitti:
No ajattelin lähinnä sähköistä lattialämmitystä, toki se varaa betonilaattaan sen minkä varaa. Suoraksi sähkölämmitykseksi minä sen silti olen mieltänyt.
Pinta-laatta, jossa lämmitys on, voi olla kait 5 cm paksu eli ohut. Omassa mökissä on 11 cm ja siis osittain varaava. Suora sähkölämmitys lämmittää laatan melko nopeasti ja se jäähtyykin huomattavan pian, varaavassa menee tunteja. Teholle on rajoituksensa, ettei lattia hajoa.
En ole ihan varma oletko kanssani samaa vai eri mieltä. Yhtä kaikki, juuri itällaisessa rakennuksessa meillä on lattialämmityksessäkin tariffiohjaus.
Kotona on maalämpö, se rullaa silloin kun siltä itsestään siltä tuntuu.
@Late1969 kirjoitti:
Carunan tällä alueella on talviajan yösiirto 3,11 ja päiväsiirto 6,47 c/kWh viimeisimmän laskun mukaan.
No mää jo ihimetelinki mistä nää puhut. Emmääkää saa kellottamalla noin isoja eroja energian hintaani. Näillä numeroilla tosiaan siirtohinnan säästö olisi minullakin merkittävämmässä roolissa kuin energian hinnalla kikkailu yötariffin tuntien sisällä.
Täällä siirto päivällä 2.87 c ja yöllä 2.01 c. Saan kelloilla yleensä hieman tätä suuremman eron kuukauden keskihintaan. Näppituntuma on, että isot tehot yölle ajoittaen säästän noin 0.8 c siirrossa ja noin sentin energian keskihinnassa.
0.8 c / kWh alennuksen saisin normaalilla päivä/yökytkennälläkin. Sen lisäksi vedän tuon lisäsentin verran alle pörssin keskihinnan työntämällä valittujen isojen tehojen kytkeytymisen pari tuntia myöhempään yölle. Yllä kertomaasi 3 sentin eroa en ole muistaakseni saavuttanut energian hinnassa yhdenkään kuukauden laskussa.
Liittymäjohdosta pääsulakkeiden vaihto riippuu ja mitä jakokaapissa tms. on tarjottavaa. Ne eivät suojaa kuin sähkökeskukselle asti, kaikki muut talon johdotukset on suojattu pienemmillä suojilla. Hiukan väärinpäin on auton latausta varten järjestelmä rakennettu, mutta voihan virranmittauksen vetää kauempaakin laturiin. Suorasähkölämmitys toimii jatkuvasti ja yöllä ei ole kulutushuippua kuten varaavassa lämmityksessä. Varmaankin ampeereja jää yli yöaikaan ja päivälläkin, kunhan laturi rajoittaa liittymän kuormaa. Kovimmilla pakkasilla voi käydä autoa lataamassa huoltiksella.
Päävarokkeina 3x25 A riittää melko suureen suorasähkölämmitettyyn taloon, ainakin vanhojen mitoitussääntöjen mukaan. Lienevätkö muuttuneet, siitä ei ole tietoa. Minulla lähtee ryhmäkeskusten nousut suoraan kiskoilta. ABB:n vakiokeskus. Ryhmäkeskukseen kytketyt pistorasiat A-tyypin vvs:n takana ja laturissa tietenkin oma vikavirtasuojaus.
Yösähkön käytön merkitys on vähentynyt hintaeron kaventumisen myötä, eikä kuormituksen sinne painottamisella suuremmin säästä. Pörssisähkö on sitten oma lukunsa.
Eikö siirrossa ole hintaeroa? Energian hinnassa on minusta ollut outo muutos, kun ei ainakaan syksyllä tahtonut saada järkeviä yöhinnoiteltuja sopimuksia/tarjouksia.
Minulla oli parikymmentä vuotta sitten siirto sekä energia yöllä 35% halvempaa. Nykyään yösiirto edelleen 35% halvempaa, mutta kokonaishinnassa ero jää kymmeneen prosenttiin.
Energian aikatariffihinnoittelu on tosiaankin nykyään sellaista, että 50/50-kulutuksella yleistariffi on halvempi tai saman hintainen. No, poikkeuksiakin löytyy.
Kiinteähintainen sopimus on siitä mukava, ettei tarvitse kyttäillä pörssiä, vaan autonkin voi huoletta ladata silloin kun haluaa ja tarve on.
Carunan tällä alueella on talviajan yösiirto 3,11 ja päiväsiirto 6,47 c/kWh viimeisimmän laskun mukaan. Siinä on jo kannustetta käyttää sähköä yöllä, mutta silti on tullut ILPiä käytettyä yötä päivää. Vesivaraaja lämpiää yösähköllä ja jäähtyy päivän aikana järkyttävästi. ILPin puhallus ei oikein jaksa mennä useampaa ysikymppistä ja lämmittää saunaa. Viime kuun energia oli vajaa 7 ja tämän 10 c/kWh. Jos ensi kuu moninkertaistuu, pitää naulata hinta vuodeksi.
Aika hinnakas päiväsiirto. Vuodenaikatariffi?
Minulle Caruna siirtää kaupunkiasuntooni yötä päivää ja vuoden ympäri 3,09 c/kWh. Maalla paikallinen sähkölaitos 2,19/3,38.
Maaseutuasunnolla kestää vesivaajassa lämpöä saunomisen muutamaan suihkuun, vaikka on ollut lämmitys poikki neljä viisi yötä. Kolmesataalitrainen Haato.
Liittymäjohdosta pääsulakkeiden vaihto riippuu ja mitä jakokaapissa tms. on tarjottavaa. Ne eivät suojaa kuin sähkökeskukselle asti, kaikki muut talon johdotukset on suojattu pienemmillä suojilla. Hiukan väärinpäin on auton latausta varten järjestelmä rakennettu, mutta voihan virranmittauksen vetää kauempaakin laturiin. Suorasähkölämmitys toimii jatkuvasti ja yöllä ei ole kulutushuippua kuten varaavassa lämmityksessä. Varmaankin ampeereja jää yli yöaikaan ja päivälläkin, kunhan laturi rajoittaa liittymän kuormaa. Kovimmilla pakkasilla voi käydä autoa lataamassa huoltiksella.
Päävarokkeina 3x25 A riittää melko suureen suorasähkölämmitettyyn taloon, ainakin vanhojen mitoitussääntöjen mukaan. Lienevätkö muuttuneet, siitä ei ole tietoa. Minulla lähtee ryhmäkeskusten nousut suoraan kiskoilta. ABB:n vakiokeskus. Ryhmäkeskukseen kytketyt pistorasiat A-tyypin vvs:n takana ja laturissa tietenkin oma vikavirtasuojaus.
Yösähkön käytön merkitys on vähentynyt hintaeron kaventumisen myötä, eikä kuormituksen sinne painottamisella suuremmin säästä. Pörssisähkö on sitten oma lukunsa.
Eikö siirrossa ole hintaeroa? Energian hinnassa on minusta ollut outo muutos, kun ei ainakaan syksyllä tahtonut saada järkeviä yöhinnoiteltuja sopimuksia/tarjouksia.
Minulla oli parikymmentä vuotta sitten siirto sekä energia yöllä 35% halvempaa. Nykyään yösiirto edelleen 35% halvempaa, mutta kokonaishinnassa ero jää kymmeneen prosenttiin.
Energian aikatariffihinnoittelu on tosiaankin nykyään sellaista, että 50/50-kulutuksella yleistariffi on halvempi tai saman hintainen. No, poikkeuksiakin löytyy.
Kiinteähintainen sopimus on siitä mukava, ettei tarvitse kyttäillä pörssiä, vaan autonkin voi huoletta ladata silloin kun haluaa ja tarve on.
Carunan tällä alueella on talviajan yösiirto 3,11 ja päiväsiirto 6,47 c/kWh viimeisimmän laskun mukaan. Siinä on jo kannustetta käyttää sähköä yöllä, mutta silti on tullut ILPiä käytettyä yötä päivää. Vesivaraaja lämpiää yösähköllä ja jäähtyy päivän aikana järkyttävästi. ILPin puhallus ei oikein jaksa mennä useampaa ysikymppistä ja lämmittää saunaa. Viime kuun energia oli vajaa 7 ja tämän 10 c/kWh. Jos ensi kuu moninkertaistuu, pitää naulata hinta vuodeksi.
Aika hinnakas päiväsiirto. Vuodenaikatariffi?
Minulle Caruna siirtää kaupunkiasuntooni yötä päivää ja vuoden ympäri 3,09 c/kWh. Maalla paikallinen sähkölaitos 2,19/3,38.
Maaseutuasunnolla kestää vesivaajassa lämpöä saunomisen muutamaan suihkuun, vaikka on ollut lämmitys poikki neljä viisi yötä. Kolmesataalitrainen Haato.
Siirto on kesällä yön hintaista läpi vuorokauden. Carunalla on useampi hinnoittelualue ja maalla maksaa. Hinnat ovat varmaan syntyneet muinaisen yösähkön pennihinnasta eduskunnan sallimin prosentein korotettuna ja tuloksena on sama kuin palkkojen prosenttikorotuksissa. Täällä saa optimoida siirtoa kuin muualla pörssiä, mutta yllättävän vähän päiväsiirto muualla maksaa.
Vaakasuuntaisen 220 l vesivaraajan pintalämpötila on noin 20 ja se on 3-4 astetta enemmän kuin saunan, jossa ei ole lattialämmitys päällä. Kolme seinää on sisälle ja yksi ulkoseinä ja vesi taitaa jäähtyä toistakymmentä astetta päivän aikana. Ei lämpö hukkaan mene, ihan tarpeeseen, mutta tulee 1:1 sähköstä. Ulkoseinälläkin on lunta parin hirren verran ja nostaa lattian lämpötilaa useamman asteen. Laattojen välissä kun on vain 5 cm styroksia.
Tuli kerrankin minullekin tenkkapå lataamisen kanssa. Olin Virossa ja akun varaus jäi asiakaskäynnillä "lyhyeksi". Näytti, että 6% olisi akkua satamassa jäljellä, enkä halunnut riskeerata. Näin talvikaikaan kannattaa olla varovainen. Sopivasti matkan varrelle sattui Alexelan 150kW (Kemppi) pikalaturit.
Kesti hetken saada lataus päälle. En ollut toiminut omien ohjeideni mukaan ja etukäteen valmistautuminen oli jäänyt tekemättä. Piti ladata sovellus netistä ja kirjata sinne maksukortti. Latasin vain ensin väärän sovelluksen "Laadija", joka onkin Alexelan joku navigointisovellus. Jotenkin tuo nimi minun mielestäni viittasi lataukseen.
Sain kuitekin oikeankin sovelluksen ladattua. Syötin sinne pankki(luotto)kortin tiedot. Sovellus avasi kameran ja luki latausliittimen vierestä QR-koodin ja sain latauksen käyntiin. Veloitus meni suoraan omalta kortilta.
Tuokin olisi hoitunut ihan sujuvasti, jos olisin ladannut sovelluksen puhelimeen jo etukäteen. Katsoin kyllä ennen lähtöä kotona latauskartta.fi -sivulta, missä päin ja millaisia latureita Virosta löytyy.
Kieltämättä olisi hyvä, jos satunnaista käyttäjää varten latausasemissa olisi korttimaksumahdollisuus. Se nopeuttaisi asioita. Mutta rinnalle pitäisi silti jättää sovelluksen ja RFID-tägin käyttö.
Minä(kin) onnistuin eilen hölmöilemään. Menin töihin melkein tyhjällä akulla, huomatakseni että oli vielä yksi latauspaikka vapaana, mutta siihen ei mahtunut kun viereiset autot oli lumen aiheuttaman dominoefektin vuoksi parkkeerattu vähän liian tiiviisti. Ei auttanut muu kuin käydä lähimmällä julkisella laturilla soittelemassa työpuheluita latauksen ajan
@HybridRules kirjoitti:
Tuli kerrankin minullekin tenkkapå lataamisen kanssa. Olin Virossa ja akun varaus jäi asiakaskäynnillä "lyhyeksi". Näytti, että 6% olisi akkua satamassa jäljellä, enkä halunnut riskeerata. Näin talvikaikaan kannattaa olla varovainen. Sopivasti matkan varrelle sattui Alexelan 150kW (Kemppi) pikalaturit.
Kesti hetken saada lataus päälle. En ollut toiminut omien ohjeideni mukaan ja etukäteen valmistautuminen oli jäänyt tekemättä. Piti ladata sovellus netistä ja kirjata sinne maksukortti. Latasin vain ensin väärän sovelluksen "Laadija", joka onkin Alexelan joku navigointisovellus. Jotenkin tuo nimi minun mielestäni viittasi lataukseen.
Sain kuitekin oikeankin sovelluksen ladattua. Syötin sinne pankki(luotto)kortin tiedot. Sovellus avasi kameran ja luki latausliittimen vierestä QR-koodin ja sain latauksen käyntiin. Veloitus meni suoraan omalta kortilta.
Tuokin olisi hoitunut ihan sujuvasti, jos olisin ladannut sovelluksen puhelimeen jo etukäteen. Katsoin kyllä ennen lähtöä kotona latauskartta.fi -sivulta, missä päin ja millaisia latureita Virosta löytyy.
Kieltämättä olisi hyvä, jos satunnaista käyttäjää varten latausasemissa olisi korttimaksumahdollisuus. Se nopeuttaisi asioita. Mutta rinnalle pitäisi silti jättää sovelluksen ja RFID-tägin käyttö.
Taidat siis suositella, että latausasemat toimisivat kuten bensamittarit. Miksi ne alunperinkin piti tehdä erilaisiksi?
@HybridRules kirjoitti:
Tuli kerrankin minullekin tenkkapå lataamisen kanssa. Olin Virossa ja akun varaus jäi asiakaskäynnillä "lyhyeksi". Näytti, että 6% olisi akkua satamassa jäljellä, enkä halunnut riskeerata. Näin talvikaikaan kannattaa olla varovainen. Sopivasti matkan varrelle sattui Alexelan 150kW (Kemppi) pikalaturit.
Kesti hetken saada lataus päälle. En ollut toiminut omien ohjeideni mukaan ja etukäteen valmistautuminen oli jäänyt tekemättä. Piti ladata sovellus netistä ja kirjata sinne maksukortti. Latasin vain ensin väärän sovelluksen "Laadija", joka onkin Alexelan joku navigointisovellus. Jotenkin tuo nimi minun mielestäni viittasi lataukseen.
Sain kuitekin oikeankin sovelluksen ladattua. Syötin sinne pankki(luotto)kortin tiedot. Sovellus avasi kameran ja luki latausliittimen vierestä QR-koodin ja sain latauksen käyntiin. Veloitus meni suoraan omalta kortilta.
Tuokin olisi hoitunut ihan sujuvasti, jos olisin ladannut sovelluksen puhelimeen jo etukäteen. Katsoin kyllä ennen lähtöä kotona latauskartta.fi -sivulta, missä päin ja millaisia latureita Virosta löytyy.
Kieltämättä olisi hyvä, jos satunnaista käyttäjää varten latausasemissa olisi korttimaksumahdollisuus. Se nopeuttaisi asioita. Mutta rinnalle pitäisi silti jättää sovelluksen ja RFID-tägin käyttö.
Taidat siis suositella, että latausasemat toimisivat kuten bensamittarit. Miksi ne alunperinkin piti tehdä erilaisiksi?
Koska pankit ottavat palvelumaksun (kiinteä maksu per tapahtuma) kortin käyttämisestä, jolloin useimmiten tankkausmaksuja pienemmistä latausmaksuista suhteellisesti suurempi osuus menisi pankeille. Tällaisen perustelun olen joskus lukenut.
@HybridRules kirjoitti:
Tuli kerrankin minullekin tenkkapå lataamisen kanssa. Olin Virossa ja akun varaus jäi asiakaskäynnillä "lyhyeksi". Näytti, että 6% olisi akkua satamassa jäljellä, enkä halunnut riskeerata. Näin talvikaikaan kannattaa olla varovainen. Sopivasti matkan varrelle sattui Alexelan 150kW (Kemppi) pikalaturit.
Kesti hetken saada lataus päälle. En ollut toiminut omien ohjeideni mukaan ja etukäteen valmistautuminen oli jäänyt tekemättä. Piti ladata sovellus netistä ja kirjata sinne maksukortti. Latasin vain ensin väärän sovelluksen "Laadija", joka onkin Alexelan joku navigointisovellus. Jotenkin tuo nimi minun mielestäni viittasi lataukseen.
Sain kuitekin oikeankin sovelluksen ladattua. Syötin sinne pankki(luotto)kortin tiedot. Sovellus avasi kameran ja luki latausliittimen vierestä QR-koodin ja sain latauksen käyntiin. Veloitus meni suoraan omalta kortilta.
Tuokin olisi hoitunut ihan sujuvasti, jos olisin ladannut sovelluksen puhelimeen jo etukäteen. Katsoin kyllä ennen lähtöä kotona latauskartta.fi -sivulta, missä päin ja millaisia latureita Virosta löytyy.
Kieltämättä olisi hyvä, jos satunnaista käyttäjää varten latausasemissa olisi korttimaksumahdollisuus. Se nopeuttaisi asioita. Mutta rinnalle pitäisi silti jättää sovelluksen ja RFID-tägin käyttö.
Taidat siis suositella, että latausasemat toimisivat kuten bensamittarit. Miksi ne alunperinkin piti tehdä erilaisiksi?
Koska pankit ottavat palvelumaksun (kiinteä maksu per tapahtuma) kortin käyttämisestä, jolloin useimmiten tankkausmaksuja pienemmistä latausmaksuista suhteellisesti suurempi osuus menisi pankeille. Tällaisen perustelun olen joskus lukenut.
Tuota syytä on käytetty kaikkeen, mutta voi olla tottakin. Joskus luottokortit varsinkin AMEX olivat kalliita kauppiaalle ja ulkomailla oli hinnat kortille erikseen. Mutta nykyaikaiset debit-hinnat eivät ole tainneet myyntiä kaataa pitkään aikaan. Viime kesänä oli yhdessä paikassa lounas 40 centtiä liian kallis ja erotuksen maksoin kortilla; siinä ei tainnut paljoa katetta tulla.
Kyllä nuo 3x16A (ja muutkin) voimavirtapistorasiat on tehty nimenomaan sellaisiksi että ne kestävät pitkäaikaisenkin käytön nimellisvirrallaan. Joku kulunut 1x16 pistorasia on sitten vähän epävarmempi tapaus.
Itse pistorasia on tehty täyttämään norminsa, mutta niiden asennukset eivät ole välttämättä pistorasian mukaisia. Kaapelit voivat olla pitkiä, liitokset löysiä tai liian kireitä (säikeet poikki), kaapelit ohuita tai alumiinia, kaapelit vedetty paksujen palavien kerrosten tai eristeiden läpi, oikosulku- ja ylikuormitussuojana epätarkka sulake, vikavirtasuoja puuttuu. Pahimmillaan johtimet on korjattu väärään järjestykseen vastaamaan joskus vuokrattua betonimyllyä. Ja asennusta jatketaan 10 metrin roikalla ja latauskaapeleilla. Sukopuolella jatkokaapeli voi olla kymmeniä metrejä, kun sellainen on ostettuna.
Minä en käytä epämääräisiä latausvirityksiä.
Kerropa siis kuinka matkalaturia käytetään asiallisesti jatkuvasti.
Kuka tahansa voi ostaa sähköauton latauslaitteen ja asentaa sen luvattomasti ja päin per...
Kyllä itse lähden niistä lähtökohdista, että asennukset on tehty oikein ja jos joku pettää, niin se on sulake.
Otan esimerkin omasta kodista. Voimavirtapistorasia 3x16 A sulakkeilla ja vikavirtasuojalla puolen metrin johdolla autotallin sähkökaapista - erittäin OK! Talon sähkötaulussa 3x16 A sulakkeet koko autotallille jotka saavat virtansa 3x25 A pääsulakkeilta - ei enää olekaan OK! Miten tuossa jonkun pistorasia-asennuksen teko muuttaisi mitään sähköauton latauksen kannalta, kun pääsulakkeet ovat se todellinen sähkövirran pullonkaula.
Ihan samalla tavalla kuin kiinteästi asennettuakin. Latauslaitehan on vain pistorasia, jossa kättelysignaalit latauksen käynnistämistä varten. Laturi on autossa. Kunhan voimavirtapistoke on kytketty asianmukaisesti ja jatkokaapeli on riittävän paksuilla johdoilla, lataaminen on yhtä turvallista kuin minkä tahansa muun sähkölaitteen käyttäminen samaan pistorasiaan kytkettynä.
Minä en tosin lataa kotona kuin harvoin, jos on heti aamulla lähtö pitkälle matkalle eikä sillä sunnalla ole Teslan latureita sopivasti matkan varrella eli haluan lähteä täydellä akulla liikkeelle.
Kotilatauksen turvallisuus ei tietenkään riipu siitä kuinka usein lataa, voihan vahinko tapahtua jo ekalla kerralla. Voimavirtapistorasioita ei voisi hyväksyä mihinkään muuhunkaan käyttöön, jos ne eivät ole asiallisesti asennettuja ja oikean kokoisten sulakkeiden + vikavirtasuojan takana. Minulla on latauslaite, joka on max 32A virrelle tarkoitettu, mutta nykyinen auto ei ota kuin max 11kW (edellinen otti 16kW). Jatkojohto on 32A kestolle, mutta siihen on vaihdettu 16A urospistoke.
Lähtökohtaisesti oikein, mutta eipä ole siis sinullakaan. Siis kahdet 3x16 ampeeriset ovat suoraan sarjassa ilman minkäänlaista selektiivisyyttä. Mutta luultavasti niistä jokunen toimii ennen pääsulakkeita. Huonolla tuurilla menee vain autotalli (osittain) pimeäksi, ettei lämmitys enää toimi ja putket jäätyvät.
Eipä ole mitään putkia autotallissa joten jäätyminen ei siellä haittaa mutta todellisuudessa juuri pääsulakkeet on ne jotka paukkuisivat ekana (suora sähkölämmitys). Kesäisin taasen sähköautoa lataisi kevyesti 11 kW teholla. Onneksi talon johdotukset on tehty (niin kuin yleensä tehdään) siten että pääsulakkeet voi suoraan vaihtaa 3x35 ampeerisiksi ja autotallin 3x25 ampeerisiksi ilman johtojen vaihtoa. Sitten vain joka vuosi saa maksaa reilusti isompia sähkölaskun perusmaksuja.
Liittymäjohdosta pääsulakkeiden vaihto riippuu ja mitä jakokaapissa tms. on tarjottavaa. Ne eivät suojaa kuin sähkökeskukselle asti, kaikki muut talon johdotukset on suojattu pienemmillä suojilla. Hiukan väärinpäin on auton latausta varten järjestelmä rakennettu, mutta voihan virranmittauksen vetää kauempaakin laturiin. Suorasähkölämmitys toimii jatkuvasti ja yöllä ei ole kulutushuippua kuten varaavassa lämmityksessä. Varmaankin ampeereja jää yli yöaikaan ja päivälläkin, kunhan laturi rajoittaa liittymän kuormaa. Kovimmilla pakkasilla voi käydä autoa lataamassa huoltiksella.
Miksei yöllä olisi kulutushuippua? Ainakin se suora sähkölämmitys johon minulla on eniten kosketuspintaa, napsahtaa päälle yösähkön myötä (siirtoyhtiöltä tulee joku ohjaussignaali).
Minä käytän samanlaista 3-vaihepistokkeeseen kytkettävää laturia kuin HR. Minulla se on sähkökaapissa, joten ainakaan kaapeloinnista ei sen turvallisuus jää kiinni, eikä talokaan pala vaikka syttyisi.
Sikäli mikäli energiayhtiön raportointi ei näytä viiveiden tai jonkun muun syyn vuoksi päin honkia, niin viikonlopun jäljiltä tilanne on seuraava:¨
9.12 mukaan luettuna kokonaiskulutus oli 737kWh ja energian kokonaishinta 57,22 eur. la-su yön latauksen jälkeen, eli kun 10.12 kulutus on mukana oli kulutus 835kWh ja kokonaishinta 55,42.
Olin siis käyttänyt 100kWh energiaa, ja laskun loppusumma oli 1,80 eur PIENEMPI. Toki siirtoon meni 5-6 euroa, joten kokonaislaskua se ei laske. Auton osuus tuosta 100kWh:sta oli suuruusluokkaa 60kWh.
Noita voisi sitten excelöimällä jyvittää tarkemminkin, koska päivän kulutus oli kokonaisuudessaan hinnaltaan alle tämänhetkisen kuukausikeskiarvon, mutta erityisen halpaa se oli silloin kun latasin autoa.
Päävarokkeina 3x25 A riittää melko suureen suorasähkölämmitettyyn taloon, ainakin vanhojen mitoitussääntöjen mukaan. Lienevätkö muuttuneet, siitä ei ole tietoa. Minulla lähtee ryhmäkeskusten nousut suoraan kiskoilta. ABB:n vakiokeskus. Ryhmäkeskukseen kytketyt pistorasiat A-tyypin vvs:n takana ja laturissa tietenkin oma vikavirtasuojaus.
Yösähkön käytön merkitys on vähentynyt hintaeron kaventumisen myötä, eikä kuormituksen sinne painottamisella suuremmin säästä. Pörssisähkö on sitten oma lukunsa.
Eikö siirrossa ole hintaeroa? Energian hinnassa on minusta ollut outo muutos, kun ei ainakaan syksyllä tahtonut saada järkeviä yöhinnoiteltuja sopimuksia/tarjouksia.
Suora sähkölämmitys toimii termostaattien varassa. Varaavaa massaa ei ole erikseen laitettu, joten lämmitys ohjautuu päälle koska vain. Ainoastaan tilojen jäähtyminen vaikuttaa lämmitykseen.
Omassa mökissä on osittain varaava sähkölämmitys, jossa pelkkä yölämmitys riittää mihin riittää. Sähköyhtiöltä tulee ohjaussignaali, jonka mukaan määräytyy siirtohinta, talviajan yö (22-07) on halvempi kuin talviajan päivä. Sähkötaulussa on valinta, jos haluaa lämmittää myös päiväsiirron aikaan. Täysinvaraavassa ei pitäisi olla tarvetta päiväsähkön käytölle normaalipakkasillakaan.
Laturin laittaminen sähkökaappiin on varmasti askel sen fyysiseen suojaamiseen. Kannattaa joskus tarkistaa myös lämpötila, jos lämpö ei pääse johtumaan riittävän tehokkaasti pois kaapista. Sähkökeskuksia ei tehdä energiatehokkuus mielessä ja pelti maksaa eli pakataan kaikki mahdollisimman pieneen tilaan.
No ajattelin lähinnä sähköistä lattialämmitystä, toki se varaa betonilaattaan sen minkä varaa. Suoraksi sähkölämmitykseksi minä sen silti olen mieltänyt.
Pinta-laatta, jossa lämmitys on, voi olla kait 5 cm paksu eli ohut. Omassa mökissä on 11 cm ja siis osittain varaava. Suora sähkölämmitys lämmittää laatan melko nopeasti ja se jäähtyykin huomattavan pian, varaavassa menee tunteja. Teholle on rajoituksensa, ettei lattia hajoa.
Välikommenttina tässä on pieni optimoinnin mahdollisuuus. Perinteisesti yösähkötaloissa tuon yösähköohjauksen perusteella käynnistyy ainakin osittain varaava lattialämmitys ja kuumavesivaraaja.
Pörssisähkön hinnoittelun kannalta ne käynnistyvät liian aikaisin. Lisäämällä mittaritauluun muutaman kympin hintaiset kellot voi ohjata isot tehot kytkeytymään vasta aamuyöllä yhden jälkeen, jolloin pörssihinta on paljon halvempaa kuin pari tuntia aiemmin kello 23 - 01.
Ei enää ole paljoa halvempaa sähköä yöllä varmoina tunteina ja parin tunnin lämmitys ei riitä lämmöntarpeeseen. Siirron hinnoittelussa voittaa enemmän kuin häviää pörssisähkössä. Jokin järkevä automaatio tarvittaisiin eikä jatkuvaa kellojen runkkaamista oikeisiin säästöihin.
Omalla kuukausisopimuksella on muuten näköjään saanut sähköä ympäri vuorokauden halvemmalla kuin pörssillä keskimäärin. Yöllä voi pörssi olla pari senttiä halvempaa.
Minulla oli parikymmentä vuotta sitten siirto sekä energia yöllä 35% halvempaa. Nykyään yösiirto edelleen 35% halvempaa, mutta kokonaishinnassa ero jää kymmeneen prosenttiin.
Energian aikatariffihinnoittelu on tosiaankin nykyään sellaista, että 50/50-kulutuksella yleistariffi on halvempi tai saman hintainen. No, poikkeuksiakin löytyy.
Kiinteähintainen sopimus on siitä mukava, ettei tarvitse kyttäillä pörssiä, vaan autonkin voi huoletta ladata silloin kun haluaa ja tarve on.
Carunan tällä alueella on talviajan yösiirto 3,11 ja päiväsiirto 6,47 c/kWh viimeisimmän laskun mukaan. Siinä on jo kannustetta käyttää sähköä yöllä, mutta silti on tullut ILPiä käytettyä yötä päivää. Vesivaraaja lämpiää yösähköllä ja jäähtyy päivän aikana järkyttävästi. ILPin puhallus ei oikein jaksa mennä useampaa ysikymppistä ja lämmittää saunaa. Viime kuun energia oli vajaa 7 ja tämän 10 c/kWh. Jos ensi kuu moninkertaistuu, pitää naulata hinta vuodeksi.
Eikö? Minusta kyllä keskimäärin näin on.
Kuuntelen mielelläni, jos löytyy lähdeviite parempaan tietoon koska se olisi minulle rahan arvoinen?
Vesivaraaja kylmästä lämmitettynä käy alle 4 tuntia ennen kuin termostaatti katkaisee. Normaalissa tilanteessa veden käyttö määrää käyntijakson, joka on meillä tyypillisesti reilun parin tunnin luokkaa. Kyllä sen mahtuu ajoittamaan varsin helposti kello 1 ja kello 5 välille. Siihen väliin ehtii myös lattialämmitys.
Miksi nämä ovat toisensa pois sulkevia vaihtoehtoja? Halvempi energian hinta osuu keskelle halvemman siirtohinnan jaksoa, joten mielestäni on mahdollista hyödyntää molempia.
En ole muuten oman kokemukseni nojalla aivan samaa mieltä edes säästöjen suhteesta. Meillä siirtohinta poikkeaa vain 0.8 senttiä / kWh päivän ja yön välillä eikä sitä suuremman eron säästäminen energian hinnassa vaadi mitään erikoistemppuja. Mutta ei jäädä väittelemään siitä, kumpi on tärkeämpi säästökohde, koska se riippuu kulutuksesta ja sen ajoituksesta.
Se on selvää, että kello on karkea optimointitapa eikä se ota huomioon voimaloiden huoltokatkoja ja muita anomalioita. Älykäs ohjaus Shellyllä olisi vielä tarkempi optimointitapa. Mutta rajapintoja ja säätämistä tulee lisää ja aurinkopanelien ylituotanto kesällä vaan tekee optimoinnista monimutkaisempaa kuin pelkästään "osta niin halvalla kuin mahdollista". Minulla vaan loppui mielenkiinto tässä kohdassa, mutta hifistelijä tietenkin ottaa älyohjauksella vielä tarkemman kontrollin.
Niinhän tällä minunkin menetelmälläni saa. Ostohinta on aina alle kuukauden keskihinnan ja myyntihinta on aina yli keskihinnan.
En kiistä, etteikö paremmalla hintaa seuraavalla automaatiolla saisi vielä parempaa optimointia aikaan. Mutta näköjään alkuun pääsee jo kelloillakin. Minulla on tästä varsin selvä näyttökin kun pelkällä kello-ohjauksellakin sain nostetuksi talon oman kulutuksen osuutta aurinkovoimalan tuotannosta noin 15 prosenttiyksikköä.
En ole ihan varma oletko kanssani samaa vai eri mieltä. Yhtä kaikki, juuri itällaisessa rakennuksessa meillä on lattialämmityksessäkin tariffiohjaus.
Kotona on maalämpö, se rullaa silloin kun siltä itsestään siltä tuntuu.
No mää jo ihimetelinki mistä nää puhut. Emmääkää saa kellottamalla noin isoja eroja energian hintaani. Näillä numeroilla tosiaan siirtohinnan säästö olisi minullakin merkittävämmässä roolissa kuin energian hinnalla kikkailu yötariffin tuntien sisällä.
Täällä siirto päivällä 2.87 c ja yöllä 2.01 c. Saan kelloilla yleensä hieman tätä suuremman eron kuukauden keskihintaan. Näppituntuma on, että isot tehot yölle ajoittaen säästän noin 0.8 c siirrossa ja noin sentin energian keskihinnassa.
0.8 c / kWh alennuksen saisin normaalilla päivä/yökytkennälläkin. Sen lisäksi vedän tuon lisäsentin verran alle pörssin keskihinnan työntämällä valittujen isojen tehojen kytkeytymisen pari tuntia myöhempään yölle. Yllä kertomaasi 3 sentin eroa en ole muistaakseni saavuttanut energian hinnassa yhdenkään kuukauden laskussa.
Aika hinnakas päiväsiirto. Vuodenaikatariffi?
Minulle Caruna siirtää kaupunkiasuntooni yötä päivää ja vuoden ympäri 3,09 c/kWh. Maalla paikallinen sähkölaitos 2,19/3,38.
Maaseutuasunnolla kestää vesivaajassa lämpöä saunomisen muutamaan suihkuun, vaikka on ollut lämmitys poikki neljä viisi yötä. Kolmesataalitrainen Haato.
Siirto on kesällä yön hintaista läpi vuorokauden. Carunalla on useampi hinnoittelualue ja maalla maksaa. Hinnat ovat varmaan syntyneet muinaisen yösähkön pennihinnasta eduskunnan sallimin prosentein korotettuna ja tuloksena on sama kuin palkkojen prosenttikorotuksissa. Täällä saa optimoida siirtoa kuin muualla pörssiä, mutta yllättävän vähän päiväsiirto muualla maksaa.
Vaakasuuntaisen 220 l vesivaraajan pintalämpötila on noin 20 ja se on 3-4 astetta enemmän kuin saunan, jossa ei ole lattialämmitys päällä. Kolme seinää on sisälle ja yksi ulkoseinä ja vesi taitaa jäähtyä toistakymmentä astetta päivän aikana. Ei lämpö hukkaan mene, ihan tarpeeseen, mutta tulee 1:1 sähköstä. Ulkoseinälläkin on lunta parin hirren verran ja nostaa lattian lämpötilaa useamman asteen. Laattojen välissä kun on vain 5 cm styroksia.
Tuli kerrankin minullekin tenkkapå lataamisen kanssa. Olin Virossa ja akun varaus jäi asiakaskäynnillä "lyhyeksi". Näytti, että 6% olisi akkua satamassa jäljellä, enkä halunnut riskeerata. Näin talvikaikaan kannattaa olla varovainen. Sopivasti matkan varrelle sattui Alexelan 150kW (Kemppi) pikalaturit.
Kesti hetken saada lataus päälle. En ollut toiminut omien ohjeideni mukaan ja etukäteen valmistautuminen oli jäänyt tekemättä. Piti ladata sovellus netistä ja kirjata sinne maksukortti. Latasin vain ensin väärän sovelluksen "Laadija", joka onkin Alexelan joku navigointisovellus. Jotenkin tuo nimi minun mielestäni viittasi lataukseen.
Sain kuitekin oikeankin sovelluksen ladattua. Syötin sinne pankki(luotto)kortin tiedot. Sovellus avasi kameran ja luki latausliittimen vierestä QR-koodin ja sain latauksen käyntiin. Veloitus meni suoraan omalta kortilta.
Tuokin olisi hoitunut ihan sujuvasti, jos olisin ladannut sovelluksen puhelimeen jo etukäteen. Katsoin kyllä ennen lähtöä kotona latauskartta.fi -sivulta, missä päin ja millaisia latureita Virosta löytyy.
Kieltämättä olisi hyvä, jos satunnaista käyttäjää varten latausasemissa olisi korttimaksumahdollisuus. Se nopeuttaisi asioita. Mutta rinnalle pitäisi silti jättää sovelluksen ja RFID-tägin käyttö.
Minä(kin) onnistuin eilen hölmöilemään. Menin töihin melkein tyhjällä akulla, huomatakseni että oli vielä yksi latauspaikka vapaana, mutta siihen ei mahtunut kun viereiset autot oli lumen aiheuttaman dominoefektin vuoksi parkkeerattu vähän liian tiiviisti. Ei auttanut muu kuin käydä lähimmällä julkisella laturilla soittelemassa työpuheluita latauksen ajan
Taidat siis suositella, että latausasemat toimisivat kuten bensamittarit. Miksi ne alunperinkin piti tehdä erilaisiksi?
Koska pankit ottavat palvelumaksun (kiinteä maksu per tapahtuma) kortin käyttämisestä, jolloin useimmiten tankkausmaksuja pienemmistä latausmaksuista suhteellisesti suurempi osuus menisi pankeille. Tällaisen perustelun olen joskus lukenut.
Tuota syytä on käytetty kaikkeen, mutta voi olla tottakin. Joskus luottokortit varsinkin AMEX olivat kalliita kauppiaalle ja ulkomailla oli hinnat kortille erikseen. Mutta nykyaikaiset debit-hinnat eivät ole tainneet myyntiä kaataa pitkään aikaan. Viime kesänä oli yhdessä paikassa lounas 40 centtiä liian kallis ja erotuksen maksoin kortilla; siinä ei tainnut paljoa katetta tulla.