Täytyypä käydä lukemassa, mutta johtuiko kitkarenkaan pronssitila kokonaispisteissä siitä että testi oli toteutettu eri tavoin kuin aiemmin (ei järven jäällä tai luistinradalla?), vai oliko toimituksen painotus muuttunut sen suhteen mitkä asiat katsotaan erityisen tärkeiksi tai vähäpätöisiksi ominaisuuksiksi?
Poikkeuksellisen harvinainen talvikeli, jota ei nettikeskustelujen mukaan pitänyt olla olemassakaan oli taas eilen täällä (kun olin työmatkalla, enkä ehtinyt siitä nauttia vielä viime viikolla).
Nyt kun autossa on talvikeliin suunnitellut renkaat alla, tehokkaiden kylmäsävyisten valojen loisteessa kimaltavat pienet valkoiset säkenöivät tähdet mustalla tiellä näyttävät taas pelkästään talvisen kauniilta.
Vuosi sitten kirjoittelin havainneeni kuinka normalissa talvikelissä vakionopeussäädin päällä turbiiniautomaatin vaihto tasanopeudellakin sutaisee auton leveään sivuluisuun kylki edelle suorallakin tiellä pelkästään tien kallistuksen vuoksi. Nyt kokeilin ihan huvikseni samalla pätkällä mutkassa kauniisti kimaltelevien jäätähtien päällä pakkovaihtoja eri suuntiin ja keveitä moottorijarrutuksia rattiflipuilla. Ei kerrassaan mitään, ei edes hetkellistä sutaisua, sivuluisusta puhumattakaan. Luistaahan se tietenkin kaasulla tai jarrulla pakottamalla, mutta ei yhtään vahingossa.
Ajakaa toki testivoittajilla, jos se hyvältä tuntuu, mutta nämä kelpaavat minulle.
Ehkäpä sinun autoosi on nasta parempi vaihtoehto, varsinkin jos luistonesto reagoi hitaasti. Talvitestissä turvallinen ESP saa huonosti pisteitä jos se puuttuu herkästi liian korkeaan tilannenopeuteen.
Etuvetoisessa on enemmän painoa vetävillä renkailla, ja kyllä, muistelen miten hauskaa oli aikoinaan ajaa takavetoisella pienessä sivuluisussa (silloin oli minullakin nastarenkaat kun en uskaltanut valita ekorenkaita). Sitten jos sivuluisua tai sutimista ei ollut itse aiheuttamassa, niin kevyt perä oli pikemminkin ikävä ominaisuus autossa.
Pääkaupunkiseudulla on jo asfaltinkarhentajia liikkeellä (+10 astetta), mutta turvaetäisyydet ovat joillakin aivan järkyttävän lyhyet. Talvirenkaat ovat kesärenkaita huonommat paljaalla asfaltilla.
Minun on vaikea kuvitella tilannetta, jossa tasakaasulla modernin automaatin vaihto saisi perän leveään luistoon. Siinä pitänee ajaa mutkaan aivan pidon rajoilla.
Pääkaupunkiseudulla on jo asfaltinkarhentajia liikkeellä (+10 astetta),
Rengashotellista aikaa varanneet, ei vielä tiedä varatessaan viikkoja etukäteen tulevista säistä.
Voi hyvinkin olla. En tiedä miten lainsäätäjä on asian aikanaan miettinyt kun pari viikkoa sitten oli pari yötä liukasta, mutta tänään 25.10 nastarenkaan käytöstä pitäisi pääkaupunkiseudulla seurata rikesakko. Toki maanantaina 28.10 voi säätiedotuksen mukaan olla liukasta, joten rengasliikkeiden asiakkaat joutuvat vaihtamaan sitä edeltävänä arkipäivänä.
Tämä sääntö on ollut erityisen hyvä ekorenkaan* käyttäjille, eli renkaat voi asentaa hyvissä ajoin alle ennen kuin liukkaiden kelien vuoksi on pakko.
_* Nastarenkaat on vapautettu pakollisesta ympäristömerkinnästä, liikennemelun ja polttoaineen kulutuksen eli vierintävastuksen mittaamisen ja ilmoittamisen osalta.
Talvirenkaiden vaihtoruletti menee uusiksi Suomessa vuonna 2020. Silloin tulee voimaan uusi tieliikennelaki, joka muuttaa talvirengaspakon keliperusteiseksi.
"Uudet talvirengassäännöt ovat siinä mielessä nykyisiä selkeämmät, ettei jatkossa tarvitse muistella erilaisia käyttöaikoja talvirenkaiden ja nastarenkaiden välillä", Autorengasliitto toteaa tiedotteessaan.
Sain luettua tuon Tuulilasin testin. Syynä hyvään menestykseen oli se että nyt ei oltu testattu liikenteeseen käytettäviä renkaita hoidetulla luistinradalla / jääkoneen hoitamalla järvenjäällä, vaan talvisella jäisellä tiellä.
Toistettavuuden kannalta testejä on varmastikin hyvä tehdä vakioiduin olosuhtein jääkiekkokaukalossa, mutta tulos ei silloin välttämättä vastaa todellisia käyttöolosuhteita.
Koska nyt tehdyn testin tulokset olivat aiemmin julkaistujen tieteellisten kokeiden perusteella epäuskottavat toistettiin testi useita kertoja, tulokset olivat samat. Renkaat oli hankittu rengasliikkeestä, jolloin mukana ei ollut joskus aiemmin esiintynyttä dopingia, eli testiin optimointia.
Jalostetaan ajattelua vielä hieman lisää. Nastarengas karhentaa jäistä tienpintaa kitkarenkaalle edullisempaan suuntaan pidon parantuessa tunti tunnilta. Lähtökohdiltaan kitkarengas on aina altavastaajana tuohon pahimpaan keliin lähdettäessä tätä tosi asiaa ei muuta mikään testi tehtiin se sitten missä hyvänsä.
@tracktest kirjoitti:
Jalostetaan ajattelua vielä hieman lisää. Nastarengas karhentaa jäistä tienpintaa kitkarenkaalle edullisempaan suuntaan pidon parantuessa tunti tunnilta. Lähtökohdiltaan kitkarengas on aina altavastaajana tuohon pahimpaan keliin lähdettäessä tätä tosi asiaa ei muuta mikään testi tehtiin se sitten missä hyvänsä.
Toki sen voi noinkin ajatella. Riippuu hyvin paljon siitä missä asuu onko tuollaista pahinta keliä omalla kohdalla ollenkaan.
Minulla on usean vuoden omakohtainen kokemus sekä nasta- että tavallisista talvirenkaista (ns. kitka), joten en ole kovin huolissani ajokeleistä. Ensin tietysti olin kauhuissani (pitääkö keskeyttää joskus matka ja kutsua taksi) kun luovuin nastoista, mutta sitten pikkuhiljaa aloin ihmettelemään kenen etu on pelotella ihmisiä.
@tracktest kirjoitti:
Jalostetaan ajattelua vielä hieman lisää. Nastarengas karhentaa jäistä tienpintaa kitkarenkaalle edullisempaan suuntaan pidon parantuessa tunti tunnilta. Lähtökohdiltaan kitkarengas on aina altavastaajana tuohon pahimpaan keliin lähdettäessä tätä tosi asiaa ei muuta mikään testi tehtiin se sitten missä hyvänsä.
Paha keli kuulostaa joltain satukirjan hahmolta. Eri keleillä on erilaisia haasteita ja haastavinta suomalaisille tuntuun olevan selvitä hengissä keskikesän keleistä. Omassa käytössäni nastat antaisivat mahdollisuuden hirman korkeampaan nopeuteen ehkä muutamana päivänä vuodesta ja vuoden kaikkina muina päivinä nastat olisivat lähtökohdiltaan aina altavastaajana.
@NHB kirjoitti:
Minun on vaikea kuvitella tilannetta, jossa tasakaasulla modernin automaatin vaihto saisi perän leveään luistoon. Siinä pitänee ajaa mutkaan aivan pidon rajoilla.
Ei sitä tilannetta tarvitse kuvitella, koska se on pienillä sivuteillä tosiasia jo tien kallistuksen vuoksi.
Mutta olet aivan oikeassa, noissa olosuhteissa uusi testivoittajakitkarengas menee loiviakin kaarteita pidon rajoilla 60 km/h.
Kitkarenkaalla on paljon hyviä ominaisuuksia, mutta jääpito ei ole yksi niistä. Lähes kaikki muut ovat.
@Karrette kirjoitti:
muistelen miten hauskaa oli aikoinaan ajaa takavetoisella pienessä sivuluisussa
Tämä on yleinen ongelma talviajokeskustelussa. Kun mainitsee tuntevansa pidon rajan, keskustelu suistuu polttamaan donitseja nakkikopin ympäri.
Tekeekö kitkarengas tuon ajattelutavan, että maksimipidon hyödyntämisen luiston rajalla pysytellen ja tappisladin välillä ei ole mitään eroa?
kevyt perä oli pikemminkin ikävä ominaisuus autossa.
Samaa mieltä, ja juuri siksi pidänkin kevytperäisiä etuvetoisia vaikeampina ajettavina. En vain osaa, joten tyydyn suosiolla raskasperäiseen, jonka koen helpommaksi ajaa.
Nimimerkkini autoa en valinnut ajettavuuden vuoksi, vaan siitä huolimatta.
@Karrette kirjoitti:
muistelen miten hauskaa oli aikoinaan ajaa takavetoisella pienessä sivuluisussa
Tämä on yleinen ongelma talviajokeskustelussa. Kun mainitsee tuntevansa pidon rajan, keskustelu suistuu polttamaan donitseja nakkikopin ympäri.
Tekeekö kitkarengas tuon ajattelutavan, että maksimipidon hyödyntämisen luiston rajalla pysytellen ja tappisladin välillä ei ole mitään eroa?
kevyt perä oli pikemminkin ikävä ominaisuus autossa.
Samaa mieltä, ja juuri siksi pidänkin kevytperäisiä etuvetoisia vaikeampina ajettavina. En vain osaa, joten tyydyn suosiolla raskasperäiseen, jonka koen helpommaksi ajaa.
Nimimerkkini autoa en valinnut ajettavuuden vuoksi, vaan siitä huolimatta.
Oikeastaan etuvetoisella ajo. Sillä ei talvella voi leikkiä, varsinkin jos autossa on sähköinen käsijarru.
Jos huomaan ajavani pidon ylärajalla vähennän hieman vauhtia. Tylsää ehkä, mutta minulle tärkeintä on se että auto (matkustajineen) pysyy ehjänä, eikä matkaa tarvitse keskeyttää.
Vuodesta 2013 on autossani ollut ESP, ja sekin osaltaan vaikuttaa ajotapaani. Keltaisen valon vilkkuminen ilmoittaa ajovirheestä.
Autossani (BMW 5-sarja) on ajonvakaudenhallintajärjestelmä (ESC) mitä harvemmin tämä järjestelmä puuttuu ajamiseesi sen parempi kuljettaja olet. Omalle kohdalle ei talven mittaan tilanteita tule että järjestelmän pitäisi puuttua ajooni, sovitan vauhtini niin ettei tilanteita tule. Toiminnon testaaminen on tehnyt minusta ominaisuuden kannattajan on hyvä että näitä kehitetään kuljettajan turvaksi. Järjestelmä ei silti pelasta hurjalla vauhdilla ajavaa, nopeudet pitää sovittaa aina vallitsevien kelien mukaan. Sen verran olen ominaisuuksia testannut että vauhdin pitää olla aika raju missä järjestelmä ei pysty tuota korjaamaan itse en sellaista vauhtia ole saanut aikaiseksi. Aina talvella testatessani järjestelmiä luistonesto/ajonvakaudenhallintajärjestelmä on homma mennyt mallikkaasti ilman ongelmia. Keltaisen valon vilkahtaessa tietää että liukasta on ja nopeus sen mukaan aika simppeli homma. Automerkkien järjestelmissä voi olla pientä eroa mutta toiminnot ovat samat kaikissa merkeissä. Esimerkkejä toiminnasta vasemmalle kääntyvässä kaarteessa auto pyrkii kulkemaan ohjauksesta huolimatta suoraan eli aliohjautuu. Tällöin ajonvakautushallintajärjestelmä jarruttaa vasenta takapyörää palauttaakseen halutun kulkusuunnan.
Yliohjautuvassa autossa perä luistaa ulkokaarteen suuntaan, jolloin ajonvakautuhallintajärjestelmä jarruttaa oikeaa etupyörää. Puuttumiskynnyksen ylittyessä tiedät ajavasi vallitsevaan keliin nähden liian kovaa vauhtia.
@Karrette kirjoitti:
Oikeastaan etuvetoisella ajo. Sillä ei talvella voi leikkiä, varsinkin jos autossa on sähköinen käsijarru.
Kevytperäinen on vanhentunut argumentti, ellei sillä tarkoiteta etuvetoista. Nykyajan takavetoiset ovat varsin tasapainoisia.
Minua ei edes kiinnosta leikkiä, ellei siksi lasketa maksimipidon hyödyntämistä pidon rajoille ihan pieneen sortokulmaan saakka.
Jos huomaan ajavani pidon ylärajalla vähennän hieman vauhtia.
Minä taas jatkan maksimipidolla, kun kerran hyvin kulkee, mutta en halua huonontaa pitoa siirtymällä liukukitkaan. Tuosta rajalta eteenpäin tappisladiin ja hallinnan menetyksen riskiin pitää mielestäni olla vielä suuri turvamarginaali.
Tylsää ehkä, mutta minulle tärkeintä on se että auto (matkustajineen) pysyy ehjänä, eikä matkaa tarvitse keskeyttää.
Juuri tästä on kysymys.
Vuodesta 2013 on autossani ollut ESP, ja sekin osaltaan vaikuttaa ajotapaani. Keltaisen valon vilkkuminen ilmoittaa ajovirheestä.
Pidän itsekin Suojelusenkelin puuttumiskynnyksen ylittävää luistoa virheenä.
Haluan silti yrittää itse ensin ja suojelusenkeli olkoon vain varalla minun virheeni varalta eikä aktiivisesti kääntämässä kevytperäistä, joka puskee suoraan vaikka ratti on käännettynä.
Vuoden 2009 E-Mersussa oli 55% painoa eturenkailla, ja 45 % vetävillä takapyörillä. Onhan se melko tasapainoinen.
Vuoden 2011 VW Golfilla oli painojakauma sama kuin Mersussa, mutta siinä on 55 % vetävillä etupyörillä, ja 45 % vapaasti rullaavilla takapyörillä (kuin kytkin olisi pohjassa, ja sehän on tuttu konsti saada pito takaisin jos vetävistä pyöristä pito katoaa).
Samasta vertailusta katsoin että vuoden 2011 Renault Meganessa vetävillä pyörillä oli 60%, muilla samaan aikaan testatuilla painojakauma oli 56-57-58-59% edessä.
Joskus olen saanut lumeen jumittuneen takavetoisen auton liikkeelle kun joku on mennyt seisomaan vetokoukun päälle, tai istumaan tavaratilaan. Silloin ei tarvinnut edes työntöapua kun painoa tuli vähän lisää. Tavaratilaan talveksi laitettu hiekkasäkki tai kaksi ajaisi varmaan saman asian. Ja polttoainesäiliö täynnä on varmasti etu sekin.
Hyvä että nyt alkaa löytymään puolueettomia talvirengasvertailuja, joita pyritään tekemään todellisissa olosuhteissa, eikä siellä ole tarvittu mitään nastarenkaiden karhennusta. Ajoratatesti testiin jäädytetyllä asfaltilla oikealla pakkasella ja continentalin kitkarenkaalla oli paras aika. Ajoratatesti kuvaa varmasti parhaiten renkaan kokonaispitoa, koska siinä tarvitaan myös sivuttaispitoa. Ihmettelen miksi kiihdytys ja jarrutustestit tehtiin silti täysin sileällä jääkoneen siloittamalla jäällä. Eihän kesärengasvertailujakaan tehdä erkoissileällä asfaltilla. Olisi ollut ilmeisesti liikaa, että kitkarengas verrokkina olisi voittanut koko nastarengasvertailun!
Samalla alkaa löytymään todellisia syitä, miksi kitkarenkailla autoileville sattuu vähemmän vakavia onnettomuuksia. Musta jää on kuitenkin yleisin jääkeli pääteillä ja kitkarengas pitää tuulilasin testien mukaan todistetusti paremmin.
Tämän jälkeen jää enää kysymys että mihin ihmeeseen nastarenkaita enää tarvitaan? Kun ottaa huomioon kaikki nastarenkaiden aiheuttamat haitat mukaan lukien liikenneturvallisuuden heikkeneminen uraisten teiden ja asfalttikuran aiheuttaman näkyvyyden heikkenemisen vuoksi, ne pitäisi kieltää turvallisuuden vuoksi. Katupöly ja sen aiheuttamat terveys- ja ympäristöhaitat ovat myös tärkeitä syitä.
Kitkarengas on varmasti varteenotettava vaihtoehto tulevaisuudessa. Tämän testin perusteella ei voi tehdä mitään kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Täytyy nähdä useampia testejä ei yksi testi vielä kesää tee.
@tracktest kirjoitti:
Kitkarengas on varmasti varteenotettava vaihtoehto tulevaisuudessa. Tämän testin perusteella ei voi tehdä mitään kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Täytyy nähdä useampia testejä ei yksi testi vielä kesää tee.
Omat kokemukset on varmasti se paras testi.
Itse luin Teknikens Värld-lehteä joskus v. 2011, ja siellä suhtauduttiin nasta/kitka-vertailuun ilahduttavan asiallisesti. Totesivat mm. että nastat kuluvat käytössä, eli testivoitto on tuoretavaraa, mikä tarkoittaa että parin talven jälkeen nastojen etu on lähes kadonnut.
Samaa mietin kuin kuutamo miten kitkarengas toimii parin talven jälkeen hieman kuluneena? Itse vaihdan renkaat uusiin kun pito rupeaa olemaan hiipumaan päin. Kesärenkaat menee vaihtoon 4mm ja nastarenkaat 5mm paikkeilla kun pito on selvästi heikentynyt.
Tuosta Teknikens Världin 2011 toteamisista on kummatkin talvirenkaat parantuneet paljon. Kumiseoksien muuttuminen ja kuvioitten kehittyminen on tehnyt kitkoista jo todella hyviä. Nastarenkaiden osalta taas suurempi nastamäärä pienemmällä pistovoimalla on tasaamassa niiden kulumista- eli ennen nastat menetti aikoinaan nopeammin huippupitonsa kuin nykyiset nastarenkaat. Ja kun omaan autoon miettii talveksi renkaita, niin kokovalinta on oman kokemuksen mukaan kitkoilla tarkempaa. Kitkan lamelli kaipaa enemmän pintapainetta kuin nykyiset nastat- suuremmasta määrästä johtuen. Onkohan vielä testiä tehty parin talven ajoja (vaikka 20 tkm) vastaavan kulumisen jälkeen nasta-kitka? Kuluuko jompi kumpi selvästi enemmän?
Luin arkistosta dieseliä koskevan artikkelin vuodelta 1992, ja siinä harmiteltiin miten verotus estää kasvihuoneilmiön hillitsemisen. Luin myös talvirengastestin samalta ajalta.
Ihmeen vähän asiat muuttuvat lähes 30 vuoden aikana. Vuoden 2010 TM:ssä oli vertailussa kulunut kitka ja kulunut nasta. Vanha testi jo nyt, vaikka joillakin on vielä tuon ikäiset talvirenkaat autonsa alla.
Uskon että moni toteaa vain että "väärin testattu" kun verrokit eivät olleet täsmälleen yhtä kuluneet, ne nyt vain olivat käytetyt talvirenkaat.
Omassa autossani oli jo kauan sitten 6 talvea ajamani nastarenkaat. Eivät ne olleet kovin hyvän oloiset enää lopussa (möin auton pois), mutta sitä ei tietenkään silloin tullut ajatelleeksi että uusi kitkarengas olisi voinut olla parempi.
Myöhemmin kun olin jo siirtynyt kitkoihin vaihdoin keskellä talvea käytettyyn auton missä oli alla pari vuotta ajetut nastat, niin ne vaihdoin pois jo viikon käytön jälkeen kun oli vielä tuoreessa muistissa omat nasta/kitka -kokemukset. Miksikä sitä olisi pitänyt autossaan koväänisiä renkaita missä luistonesto puuttuu helposti peliin?
Tm 17/2010 oli talvirengasvertailussa myös kuluneita kitka-ja nastarenkaita. Tulos oli että jääpito sileällä jäällä oli käytännössä samalla tasolla tai kitkarenkaalla jopa vähän parempi.
Nastarenkailla tulee helposti epätasaisesta nastaulkonemasta johtuen etuvetoiseen autoon vaarallinen balanssi etu ja taka-akselin välille kun takana nastat painuu renkaan sisään. Näistä ongelmista ei jostain syystä kirjoiteta autolehdissä..
Kitkarenkaan pito heikkenee kun lamellienreunat pyöristyy, aivan samoin kuin nastarenkaiden nastojen kuluman tuloksena on pidon terävin piikki menetetty.
@_Quu kirjoitti:
Kitkarenkaan pito heikkenee kun lamellienreunat pyöristyy, aivan samoin kuin nastarenkaiden nastojen kuluman tuloksena on pidon terävin piikki menetetty.
Kyllä, on luonnollista että myös kitkarenkaat kuluvat, ja vastaavasti nastarenkaassakin kumi kuluu.
Tavallaan se on yllättävää että nastat menettävät pitoaan vaikka niiden kova ääni pysyy, mutta toisaalta mitkä tahansa teräesineet toimivat paremmin jos ne teroitetaan ajoittain. Esimerkiksi moottorisahan ketju, tai sakset ja veitset.
@_Quu kirjoitti:
Uuden kitkarenkaan pito vastaa pari kolme vuotta ajetun nokia nastarenkaan pitoa, jos sitäkään.
Oikeissa talviolosuhteissa.
Tuo ohje on hyvä ottaa huomioon jos alla on 2 talvea ajetut testimenestyjät ja alla on märkä jää.
Markkinointiin käytettävissä testitilanteissa ajetaan järven jäällä, tai jääkiekkokaukalossa kuten videolla (viesti 26.10 klo 10.03), eli olosuhteissa mitä ei oikeastaan koskaan esiinny liikenteessä. Toki monenlaisia liukkaita paikkoja on, mutta ei ehkä sellaista tasaista jääpintaa missä jalankulkijat voisivat kulkea luistimilla mukavasti.
Tässäkin asiassa tilannenopeus pitää ottaa huomioon, eli liukkaalla kelillä hitaampi nopeus tarkoittaa sitä että pito säilyy paremmin renkaalla kuin renkaalla. Ylämäkeen ei kuitenkaan pidä pysähtyä, koska liikkeellelähtö ja hidastaminen tarvitsevat molemmat enemmän pitoa kuin pelkkä matkan jatkaminen.
Täytyypä käydä lukemassa, mutta johtuiko kitkarenkaan pronssitila kokonaispisteissä siitä että testi oli toteutettu eri tavoin kuin aiemmin (ei järven jäällä tai luistinradalla?), vai oliko toimituksen painotus muuttunut sen suhteen mitkä asiat katsotaan erityisen tärkeiksi tai vähäpätöisiksi ominaisuuksiksi?
Poikkeuksellisen harvinainen talvikeli, jota ei nettikeskustelujen mukaan pitänyt olla olemassakaan oli taas eilen täällä (kun olin työmatkalla, enkä ehtinyt siitä nauttia vielä viime viikolla).
Nyt kun autossa on talvikeliin suunnitellut renkaat alla, tehokkaiden kylmäsävyisten valojen loisteessa kimaltavat pienet valkoiset säkenöivät tähdet mustalla tiellä näyttävät taas pelkästään talvisen kauniilta.
Vuosi sitten kirjoittelin havainneeni kuinka normalissa talvikelissä vakionopeussäädin päällä turbiiniautomaatin vaihto tasanopeudellakin sutaisee auton leveään sivuluisuun kylki edelle suorallakin tiellä pelkästään tien kallistuksen vuoksi. Nyt kokeilin ihan huvikseni samalla pätkällä mutkassa kauniisti kimaltelevien jäätähtien päällä pakkovaihtoja eri suuntiin ja keveitä moottorijarrutuksia rattiflipuilla. Ei kerrassaan mitään, ei edes hetkellistä sutaisua, sivuluisusta puhumattakaan. Luistaahan se tietenkin kaasulla tai jarrulla pakottamalla, mutta ei yhtään vahingossa.
Ajakaa toki testivoittajilla, jos se hyvältä tuntuu, mutta nämä kelpaavat minulle.
Ehkäpä sinun autoosi on nasta parempi vaihtoehto, varsinkin jos luistonesto reagoi hitaasti. Talvitestissä turvallinen ESP saa huonosti pisteitä jos se puuttuu herkästi liian korkeaan tilannenopeuteen.
Etuvetoisessa on enemmän painoa vetävillä renkailla, ja kyllä, muistelen miten hauskaa oli aikoinaan ajaa takavetoisella pienessä sivuluisussa (silloin oli minullakin nastarenkaat kun en uskaltanut valita ekorenkaita). Sitten jos sivuluisua tai sutimista ei ollut itse aiheuttamassa, niin kevyt perä oli pikemminkin ikävä ominaisuus autossa.
Pääkaupunkiseudulla on jo asfaltinkarhentajia liikkeellä (+10 astetta), mutta turvaetäisyydet ovat joillakin aivan järkyttävän lyhyet. Talvirenkaat ovat kesärenkaita huonommat paljaalla asfaltilla.
Minun on vaikea kuvitella tilannetta, jossa tasakaasulla modernin automaatin vaihto saisi perän leveään luistoon. Siinä pitänee ajaa mutkaan aivan pidon rajoilla.
Rengashotellista aikaa varanneet, ei vielä tiedä varatessaan viikkoja etukäteen tulevista säistä.
Voi hyvinkin olla. En tiedä miten lainsäätäjä on asian aikanaan miettinyt kun pari viikkoa sitten oli pari yötä liukasta, mutta tänään 25.10 nastarenkaan käytöstä pitäisi pääkaupunkiseudulla seurata rikesakko. Toki maanantaina 28.10 voi säätiedotuksen mukaan olla liukasta, joten rengasliikkeiden asiakkaat joutuvat vaihtamaan sitä edeltävänä arkipäivänä.
Tämä sääntö on ollut erityisen hyvä ekorenkaan* käyttäjille, eli renkaat voi asentaa hyvissä ajoin alle ennen kuin liukkaiden kelien vuoksi on pakko.
_* Nastarenkaat on vapautettu pakollisesta ympäristömerkinnästä, liikennemelun ja polttoaineen kulutuksen eli vierintävastuksen mittaamisen ja ilmoittamisen osalta.
Talvirenkaiden vaihtoruletti menee uusiksi Suomessa vuonna 2020. Silloin tulee voimaan uusi tieliikennelaki, joka muuttaa talvirengaspakon keliperusteiseksi.
"Uudet talvirengassäännöt ovat siinä mielessä nykyisiä selkeämmät, ettei jatkossa tarvitse muistella erilaisia käyttöaikoja talvirenkaiden ja nastarenkaiden välillä", Autorengasliitto toteaa tiedotteessaan.
Sain luettua tuon Tuulilasin testin. Syynä hyvään menestykseen oli se että nyt ei oltu testattu liikenteeseen käytettäviä renkaita hoidetulla luistinradalla / jääkoneen hoitamalla järvenjäällä, vaan talvisella jäisellä tiellä.
Toistettavuuden kannalta testejä on varmastikin hyvä tehdä vakioiduin olosuhtein jääkiekkokaukalossa, mutta tulos ei silloin välttämättä vastaa todellisia käyttöolosuhteita.
Koska nyt tehdyn testin tulokset olivat aiemmin julkaistujen tieteellisten kokeiden perusteella epäuskottavat toistettiin testi useita kertoja, tulokset olivat samat. Renkaat oli hankittu rengasliikkeestä, jolloin mukana ei ollut joskus aiemmin esiintynyttä dopingia, eli testiin optimointia.
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://m.youtube.com/watch?v=HaL6GHkTBBk&ved=2ahUKEwia58HNu7nlAhWHB5oKHaOtD2UQwqsBMAZ6BAgDECI&usg=AOvVaw0nt1_L36Lg7PE1rwcQj5Fv
Jalostetaan ajattelua vielä hieman lisää. Nastarengas karhentaa jäistä tienpintaa kitkarenkaalle edullisempaan suuntaan pidon parantuessa tunti tunnilta. Lähtökohdiltaan kitkarengas on aina altavastaajana tuohon pahimpaan keliin lähdettäessä tätä tosi asiaa ei muuta mikään testi tehtiin se sitten missä hyvänsä.
Toki sen voi noinkin ajatella. Riippuu hyvin paljon siitä missä asuu onko tuollaista pahinta keliä omalla kohdalla ollenkaan.
Minulla on usean vuoden omakohtainen kokemus sekä nasta- että tavallisista talvirenkaista (ns. kitka), joten en ole kovin huolissani ajokeleistä. Ensin tietysti olin kauhuissani (pitääkö keskeyttää joskus matka ja kutsua taksi) kun luovuin nastoista, mutta sitten pikkuhiljaa aloin ihmettelemään kenen etu on pelotella ihmisiä.
Paha keli kuulostaa joltain satukirjan hahmolta. Eri keleillä on erilaisia haasteita ja haastavinta suomalaisille tuntuun olevan selvitä hengissä keskikesän keleistä. Omassa käytössäni nastat antaisivat mahdollisuuden hirman korkeampaan nopeuteen ehkä muutamana päivänä vuodesta ja vuoden kaikkina muina päivinä nastat olisivat lähtökohdiltaan aina altavastaajana.
Ei sitä tilannetta tarvitse kuvitella, koska se on pienillä sivuteillä tosiasia jo tien kallistuksen vuoksi.
Mutta olet aivan oikeassa, noissa olosuhteissa uusi testivoittajakitkarengas menee loiviakin kaarteita pidon rajoilla 60 km/h.
Kitkarenkaalla on paljon hyviä ominaisuuksia, mutta jääpito ei ole yksi niistä. Lähes kaikki muut ovat.
Tämä on yleinen ongelma talviajokeskustelussa. Kun mainitsee tuntevansa pidon rajan, keskustelu suistuu polttamaan donitseja nakkikopin ympäri.
Tekeekö kitkarengas tuon ajattelutavan, että maksimipidon hyödyntämisen luiston rajalla pysytellen ja tappisladin välillä ei ole mitään eroa?
Samaa mieltä, ja juuri siksi pidänkin kevytperäisiä etuvetoisia vaikeampina ajettavina. En vain osaa, joten tyydyn suosiolla raskasperäiseen, jonka koen helpommaksi ajaa.
Nimimerkkini autoa en valinnut ajettavuuden vuoksi, vaan siitä huolimatta.
Oikeastaan etuvetoisella ajo. Sillä ei talvella voi leikkiä, varsinkin jos autossa on sähköinen käsijarru.
Jos huomaan ajavani pidon ylärajalla vähennän hieman vauhtia. Tylsää ehkä, mutta minulle tärkeintä on se että auto (matkustajineen) pysyy ehjänä, eikä matkaa tarvitse keskeyttää.
Vuodesta 2013 on autossani ollut ESP, ja sekin osaltaan vaikuttaa ajotapaani. Keltaisen valon vilkkuminen ilmoittaa ajovirheestä.
Autossani (BMW 5-sarja) on ajonvakaudenhallintajärjestelmä (ESC) mitä harvemmin tämä järjestelmä puuttuu ajamiseesi sen parempi kuljettaja olet. Omalle kohdalle ei talven mittaan tilanteita tule että järjestelmän pitäisi puuttua ajooni, sovitan vauhtini niin ettei tilanteita tule. Toiminnon testaaminen on tehnyt minusta ominaisuuden kannattajan on hyvä että näitä kehitetään kuljettajan turvaksi. Järjestelmä ei silti pelasta hurjalla vauhdilla ajavaa, nopeudet pitää sovittaa aina vallitsevien kelien mukaan. Sen verran olen ominaisuuksia testannut että vauhdin pitää olla aika raju missä järjestelmä ei pysty tuota korjaamaan itse en sellaista vauhtia ole saanut aikaiseksi. Aina talvella testatessani järjestelmiä luistonesto/ajonvakaudenhallintajärjestelmä on homma mennyt mallikkaasti ilman ongelmia. Keltaisen valon vilkahtaessa tietää että liukasta on ja nopeus sen mukaan aika simppeli homma. Automerkkien järjestelmissä voi olla pientä eroa mutta toiminnot ovat samat kaikissa merkeissä. Esimerkkejä toiminnasta vasemmalle kääntyvässä kaarteessa auto pyrkii kulkemaan ohjauksesta huolimatta suoraan eli aliohjautuu. Tällöin ajonvakautushallintajärjestelmä jarruttaa vasenta takapyörää palauttaakseen halutun kulkusuunnan.
Yliohjautuvassa autossa perä luistaa ulkokaarteen suuntaan, jolloin ajonvakautuhallintajärjestelmä jarruttaa oikeaa etupyörää. Puuttumiskynnyksen ylittyessä tiedät ajavasi vallitsevaan keliin nähden liian kovaa vauhtia.
Kevytperäinen on vanhentunut argumentti, ellei sillä tarkoiteta etuvetoista. Nykyajan takavetoiset ovat varsin tasapainoisia.
Minua ei edes kiinnosta leikkiä, ellei siksi lasketa maksimipidon hyödyntämistä pidon rajoille ihan pieneen sortokulmaan saakka.
Minä taas jatkan maksimipidolla, kun kerran hyvin kulkee, mutta en halua huonontaa pitoa siirtymällä liukukitkaan. Tuosta rajalta eteenpäin tappisladiin ja hallinnan menetyksen riskiin pitää mielestäni olla vielä suuri turvamarginaali.
Juuri tästä on kysymys.
Pidän itsekin Suojelusenkelin puuttumiskynnyksen ylittävää luistoa virheenä.
Haluan silti yrittää itse ensin ja suojelusenkeli olkoon vain varalla minun virheeni varalta eikä aktiivisesti kääntämässä kevytperäistä, joka puskee suoraan vaikka ratti on käännettynä.
Vuoden 2009 E-Mersussa oli 55% painoa eturenkailla, ja 45 % vetävillä takapyörillä. Onhan se melko tasapainoinen.
Vuoden 2011 VW Golfilla oli painojakauma sama kuin Mersussa, mutta siinä on 55 % vetävillä etupyörillä, ja 45 % vapaasti rullaavilla takapyörillä (kuin kytkin olisi pohjassa, ja sehän on tuttu konsti saada pito takaisin jos vetävistä pyöristä pito katoaa).
Samasta vertailusta katsoin että vuoden 2011 Renault Meganessa vetävillä pyörillä oli 60%, muilla samaan aikaan testatuilla painojakauma oli 56-57-58-59% edessä.
Joskus olen saanut lumeen jumittuneen takavetoisen auton liikkeelle kun joku on mennyt seisomaan vetokoukun päälle, tai istumaan tavaratilaan. Silloin ei tarvinnut edes työntöapua kun painoa tuli vähän lisää. Tavaratilaan talveksi laitettu hiekkasäkki tai kaksi ajaisi varmaan saman asian. Ja polttoainesäiliö täynnä on varmasti etu sekin.
"Tavaratilaan talveksi laitettu hiekkasäkki tai kaksi ajaisi varmaan saman asian."
Ei missään tapauksessa, keventää etupäätä, ja jarrutusmatkat kasvaa merkittävästi.
Hyvä että nyt alkaa löytymään puolueettomia talvirengasvertailuja, joita pyritään tekemään todellisissa olosuhteissa, eikä siellä ole tarvittu mitään nastarenkaiden karhennusta. Ajoratatesti testiin jäädytetyllä asfaltilla oikealla pakkasella ja continentalin kitkarenkaalla oli paras aika. Ajoratatesti kuvaa varmasti parhaiten renkaan kokonaispitoa, koska siinä tarvitaan myös sivuttaispitoa. Ihmettelen miksi kiihdytys ja jarrutustestit tehtiin silti täysin sileällä jääkoneen siloittamalla jäällä. Eihän kesärengasvertailujakaan tehdä erkoissileällä asfaltilla. Olisi ollut ilmeisesti liikaa, että kitkarengas verrokkina olisi voittanut koko nastarengasvertailun!
Samalla alkaa löytymään todellisia syitä, miksi kitkarenkailla autoileville sattuu vähemmän vakavia onnettomuuksia. Musta jää on kuitenkin yleisin jääkeli pääteillä ja kitkarengas pitää tuulilasin testien mukaan todistetusti paremmin.
https://yle.fi/uutiset/3-10689503
Tämän jälkeen jää enää kysymys että mihin ihmeeseen nastarenkaita enää tarvitaan? Kun ottaa huomioon kaikki nastarenkaiden aiheuttamat haitat mukaan lukien liikenneturvallisuuden heikkeneminen uraisten teiden ja asfalttikuran aiheuttaman näkyvyyden heikkenemisen vuoksi, ne pitäisi kieltää turvallisuuden vuoksi. Katupöly ja sen aiheuttamat terveys- ja ympäristöhaitat ovat myös tärkeitä syitä.
Kitkarengas on varmasti varteenotettava vaihtoehto tulevaisuudessa. Tämän testin perusteella ei voi tehdä mitään kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Täytyy nähdä useampia testejä ei yksi testi vielä kesää tee.
Omat kokemukset on varmasti se paras testi.
Itse luin Teknikens Värld-lehteä joskus v. 2011, ja siellä suhtauduttiin nasta/kitka-vertailuun ilahduttavan asiallisesti. Totesivat mm. että nastat kuluvat käytössä, eli testivoitto on tuoretavaraa, mikä tarkoittaa että parin talven jälkeen nastojen etu on lähes kadonnut.
Ja kitkarenkaan edut paranee vanhetessaan???????
Samaa mietin kuin kuutamo miten kitkarengas toimii parin talven jälkeen hieman kuluneena? Itse vaihdan renkaat uusiin kun pito rupeaa olemaan hiipumaan päin. Kesärenkaat menee vaihtoon 4mm ja nastarenkaat 5mm paikkeilla kun pito on selvästi heikentynyt.
Tuosta Teknikens Världin 2011 toteamisista on kummatkin talvirenkaat parantuneet paljon. Kumiseoksien muuttuminen ja kuvioitten kehittyminen on tehnyt kitkoista jo todella hyviä. Nastarenkaiden osalta taas suurempi nastamäärä pienemmällä pistovoimalla on tasaamassa niiden kulumista- eli ennen nastat menetti aikoinaan nopeammin huippupitonsa kuin nykyiset nastarenkaat. Ja kun omaan autoon miettii talveksi renkaita, niin kokovalinta on oman kokemuksen mukaan kitkoilla tarkempaa. Kitkan lamelli kaipaa enemmän pintapainetta kuin nykyiset nastat- suuremmasta määrästä johtuen. Onkohan vielä testiä tehty parin talven ajoja (vaikka 20 tkm) vastaavan kulumisen jälkeen nasta-kitka? Kuluuko jompi kumpi selvästi enemmän?
Luin arkistosta dieseliä koskevan artikkelin vuodelta 1992, ja siinä harmiteltiin miten verotus estää kasvihuoneilmiön hillitsemisen. Luin myös talvirengastestin samalta ajalta.
Ihmeen vähän asiat muuttuvat lähes 30 vuoden aikana. Vuoden 2010 TM:ssä oli vertailussa kulunut kitka ja kulunut nasta. Vanha testi jo nyt, vaikka joillakin on vielä tuon ikäiset talvirenkaat autonsa alla.
Uskon että moni toteaa vain että "väärin testattu" kun verrokit eivät olleet täsmälleen yhtä kuluneet, ne nyt vain olivat käytetyt talvirenkaat.
Omassa autossani oli jo kauan sitten 6 talvea ajamani nastarenkaat. Eivät ne olleet kovin hyvän oloiset enää lopussa (möin auton pois), mutta sitä ei tietenkään silloin tullut ajatelleeksi että uusi kitkarengas olisi voinut olla parempi.
Myöhemmin kun olin jo siirtynyt kitkoihin vaihdoin keskellä talvea käytettyyn auton missä oli alla pari vuotta ajetut nastat, niin ne vaihdoin pois jo viikon käytön jälkeen kun oli vielä tuoreessa muistissa omat nasta/kitka -kokemukset. Miksikä sitä olisi pitänyt autossaan koväänisiä renkaita missä luistonesto puuttuu helposti peliin?
Tm 17/2010 oli talvirengasvertailussa myös kuluneita kitka-ja nastarenkaita. Tulos oli että jääpito sileällä jäällä oli käytännössä samalla tasolla tai kitkarenkaalla jopa vähän parempi.
Nastarenkailla tulee helposti epätasaisesta nastaulkonemasta johtuen etuvetoiseen autoon vaarallinen balanssi etu ja taka-akselin välille kun takana nastat painuu renkaan sisään. Näistä ongelmista ei jostain syystä kirjoiteta autolehdissä..
https://yle.fi/uutiset/3-9234552
https://arkisto.trafi.fi/tutkimukset/2017_tutkimukset/nastarenkaiden_kuntoerot_riskitekijana
Kitkarenkaan pito heikkenee kun lamellienreunat pyöristyy, aivan samoin kuin nastarenkaiden nastojen kuluman tuloksena on pidon terävin piikki menetetty.
Kyllä, on luonnollista että myös kitkarenkaat kuluvat, ja vastaavasti nastarenkaassakin kumi kuluu.
Tavallaan se on yllättävää että nastat menettävät pitoaan vaikka niiden kova ääni pysyy, mutta toisaalta mitkä tahansa teräesineet toimivat paremmin jos ne teroitetaan ajoittain. Esimerkiksi moottorisahan ketju, tai sakset ja veitset.
Uuden kitkarenkaan pito vastaa pari kolme vuotta ajetun nokia nastarenkaan pitoa, jos sitäkään.
Oikeissa talviolosuhteissa.
Tuo ohje on hyvä ottaa huomioon jos alla on 2 talvea ajetut testimenestyjät ja alla on märkä jää.
Markkinointiin käytettävissä testitilanteissa ajetaan järven jäällä, tai jääkiekkokaukalossa kuten videolla (viesti 26.10 klo 10.03), eli olosuhteissa mitä ei oikeastaan koskaan esiinny liikenteessä. Toki monenlaisia liukkaita paikkoja on, mutta ei ehkä sellaista tasaista jääpintaa missä jalankulkijat voisivat kulkea luistimilla mukavasti.
Tässäkin asiassa tilannenopeus pitää ottaa huomioon, eli liukkaalla kelillä hitaampi nopeus tarkoittaa sitä että pito säilyy paremmin renkaalla kuin renkaalla. Ylämäkeen ei kuitenkaan pidä pysähtyä, koska liikkeellelähtö ja hidastaminen tarvitsevat molemmat enemmän pitoa kuin pelkkä matkan jatkaminen.