Oman havaintoni mukaan luonnollisella mustan jään kelillä uudenkin testivoittajakitkarenkaan pito on huono, luiston raja epämääräinen ja luiston korjaaminen vaatii enemmän tilaa. Näin siis aivan luonnollisen mustan jään kelillä.
Uuden testivoittajakitkarenkaan (Conti) pito oli niin huomiotaherättävän huono, että sen ensimmäisen kerran havaittuani kävin heti kotiin palattuani kokeeksi ajamassa saman reitin toisellakin autolla nähdäkseni oliko keli jotenkin poikkeuksellinen vai oliko aika kullannut muistot. Kitkarengas sai vielä tasoitusta automaatin pehmeistä vaihdoista, silti yllätyksekseni samana iltana samalla tieosuudella, jolla yksi 220 CDI uusilla kitkoilla sutii vahingossakin, kääntyy huonosti ja luistaa leveästi, toinen 220 CDI 6 - 7 milliseksi kuluneilla saman valmistajan nastarenkailla sutii ja luistaa vain siihen tahallaan pakotettuna ja oikaisee ripeästi ja täsmällisesti heti kun tahallinen luistelu lopetetaan.
Lopputulos olisi hyvin todennäköisesti päinvastainen, jos koe olisi tehty Hankookin Ice*pike tai Nokian nastarenkailla, mutta siihen vertailuun minulla ei ollut autoja valmiina rengastettuna? Näiden nastarenkaiden nastojen kehno toiminta kuluneena oli minunkin syyni ostaa kitkarenkaat, joten kitkarengasmannekiinina toimineen 220 CDI:nedellisen talven noin 7 milliset Nokialaiset olivat jo ongelmajätettä, joten en voinut ajaa niillä vertailua. Ilmiö on tunnettu ja johtuu ilmeisesti nastamääräyksiä venyttävistä kulutuskokeista, joiden täyttämiseksi tarvittavat nastan vaimenninrakenteet vetävät kuoleentuessaan nastaulkoneman reilusti miinukselle upponastaksi? Luulin itsekin kaikkia nastarenkaita samanlaisiksi, mutta yhden käytetyn auton mukana tuli nuo ContiIce Kakkoset, jotka näyttävät säilyvän nastarenkaina myös kuluneina.
Merkittävin havaitsemani ero on jääkeli, eikä kitkarenkaan heikkous jäällä HYVÄÄN uuteen tai vanhaan nastarenkaaseen katoa minnekään vaikka siitä väittelisi kuinka. Sen merkityksen omassa ajossaan arvioikoon jokainen itse. Jos omassa ympäristössä jääkeliä esiintyy vain harvoin, silloin valinta kippaa mielestäni ilman muuta kitkarenkaan puolelle, koska en minä ainakaan muuta perustetta näe nastoille.
@Karrette kirjoitti:
Tässäkin asiassa tilannenopeus pitää ottaa huomioon, eli liukkaalla kelillä hitaampi nopeus tarkoittaa sitä että pito säilyy paremmin renkaalla kuin renkaalla. Ylämäkeen ei kuitenkaan pidä pysähtyä, koska liikkeellelähtö ja hidastaminen tarvitsevat molemmat enemmän pitoa kuin pelkkä matkan jatkaminen.
Jäiseen ylämäkeen pysähdyn tarkoituksella "koska mä voin". Kohteliaana annan naapurin jäädä kiinni ensin.
Mökkiteiden rajoitukset ovat usein kesäkeliinkin sopimattoman suuria, mutta isommilla väylillä alle talvirajoituksen hidastamaan pakottava liukkaus olisikin uusi kokemus. Näkemä ja muu liikenne pakottavat toisinaan hidastamaan, mutta jos pelkkä liukkaus vaatii hiiviskelemään hyvällä näkyvyydellä ja kunnon turvaväleillä, kannattaa tarkistaa, ettei liiku huonoilla renkailla?
@Karrette kirjoitti:
Tässäkin asiassa tilannenopeus pitää ottaa huomioon, eli liukkaalla kelillä hitaampi nopeus tarkoittaa sitä että pito säilyy paremmin renkaalla kuin renkaalla. Ylämäkeen ei kuitenkaan pidä pysähtyä, koska liikkeellelähtö ja hidastaminen tarvitsevat molemmat enemmän pitoa kuin pelkkä matkan jatkaminen.
Jäiseen ylämäkeen pysähdyn tarkoituksella "koska mä voin". Kohteliaana annan naapurin jäädä kiinni ensin.
Mökkiteiden rajoitukset ovat usein kesäkeliinkin sopimattoman suuria, mutta isommilla väylillä alle talvirajoituksen hidastamaan pakottava liukkaus olisikin uusi kokemus. Näkemä ja muu liikenne pakottavat toisinaan hidastamaan, mutta jos pelkkä liukkaus vaatii hiiviskelemään hyvällä näkyvyydellä ja kunnon turvaväleillä, kannattaa tarkistaa, ettei liiku huonoilla renkailla?
Jäiseen ylämäkeen saa pysäyttää jos haluaa, mutta viimeistään silloin kun kokeilee rajoja oppii mihin voi jäädä jumiin. Itse opin aikoinaan että etuvetoisella kannattaa peruuttaa ylämäkeen jos ei muuten onnistu.
Opin myös sen että takaveto-Hiace voi jäädä jumiin tasamaalla vaikka se oli nastoilla varustettu. Mutta yksi ihminen tavaratilaan takapyörän kohdalle auttoi heti.
Jos on liukasta, niin olen aina mieluummin ajanut hitaammin kuin kokeillut riittääkö pito vaiko ei. Toki tämä toimii minun arjessani, koska en aja jäisillä teillä pitkiä matkoja. Lumisella pinnalla taas ei ole niin väliä kumpi rengastyyppi on alla kun nastat ei saa otetta lumeen.
Pitää muistaa että lämpötilalla on myös suuri merkitys jääkitkaan. Mitä kylmempää, sitä paremmin kitkarengas pitää ja suhteessa kitkoihin nastarenkaan pito huononee, koska nastat eivät pure yhtä hyvin kovaan jäähän. Nokian renkaatkin ovat myöntäneet, että n. -15 asteen alapuolella kitkat pitävät sileälläkin jäällä vähintään yhtä hyvin kuin nastat
Minun pointti on uutisen nastat paikallaan, mielestäni olisi pitänyt sanoa talvirenkaat on nyt paikallaan.
Kommenttini kuulostaa saivartelulta, ei se ole, kyse on valtakunnallisesta uutislähetyksestä.
@_Quu kirjoitti:
Minun pointti on uutisen nastat paikallaan, mielestäni olisi pitänyt sanoa talvirenkaat on nyt paikallaan.
Kommenttini kuulostaa saivartelulta, ei se ole, kyse on valtakunnallisesta uutislähetyksestä.
Kun joku kirjoittaa uutisen, niin hän ei välttämättä ole alan asiantuntija. Uskon että moni ei olenkaan ymmärrä että nastat on talvirenkaassa pelkästään lisävaruste, ei mikään edellytys. Nastattomuus yhdistetään silloin kesärenkaisiin.
@Karrette kirjoitti:
Jäiseen ylämäkeen saa pysäyttää jos haluaa, mutta viimeistään silloin kun kokeilee rajoja oppii mihin voi jäädä jumiin.
Nykyistä autoani, sen edeltäjää ja sen edeltäjää ja sen edeltäjää en ole ajanut kiinni kertaakaan, mutta mökillä onkin yleensä vähemmän lunta kuin Enontekiöllä. Ei tosin kovin paljon vähemmän. Lumi ei ole nastan ja kitkan valintakriteeri, mutta jonkinlainen talven mittari sentään. Mökkinaapurilla on toisinaan ollut vaikeuksia selvitä pihasta pois, joten hommasin hänen avukseen liiteriin säkin hiekoitussoraa lähinnä pääsiäisen ajan jäätiköille, kun suoraan parkkipaikalta lähtevä nousu on etelärinteessä.
Itse opin aikoinaan että etuvetoisella kannattaa peruuttaa ylämäkeen jos ei muuten onnistu. Opin myös sen että takaveto-Hiace voi jäädä jumiin tasamaalla vaikka se oli nastoilla varustettu.
Juurikin näin. Eri kuskien, kelien, autojen ja renkaiden välillä on niin suuria eroja, että se mikä sopii yhdelle ei välttämättä toimi toiselle.
Jos on liukasta, niin olen aina mieluummin ajanut hitaammin kuin kokeillut riittääkö pito vaiko ei.
"Reilusti varman päälle" arviointi saattaa karkean virheen sattuessa johtaa pienempään törmäysnopeuteen kuin keliä tunnustelemalla selville saadulla tunnetulla pidolla ajo?
Toki tämä toimii minun arjessani, koska en aja jäisillä teillä pitkiä matkoja.
Aivan. Valinnat kannattaa tehdä oman ympäristön mukaan. Täällä suolatulta rannalta lähtevä ja viimeistään mökin pihassa valkoiseen talveen päätyvä ajaa jossain kohdassa lähes joka reissulla kiiltävän jäätikön yli.
Lumisella pinnalla taas ei ole niin väliä kumpi rengastyyppi on alla
Täysin samaa mieltä. Jos asuisin talvet mökkini kauniin valkoisessa lumitalvessa, en edes harkitsisi enää nastoja.
@Hank_80 kirjoitti:
Pitää muistaa että lämpötilalla on myös suuri merkitys jääkitkaan. Mitä kylmempää, sitä paremmin kitkarengas pitää ja suhteessa kitkoihin nastarenkaan pito huononee, koska nastat eivät pure yhtä hyvin kovaan jäähän. Nokian renkaatkin ovat myöntäneet, että n. -15 asteen alapuolella kitkat pitävät sileälläkin jäällä vähintään yhtä hyvin kuin nastat
Totta. Nastarengas menettää osan edustaan nihkeässä pakkaskelissä, jolloin kitkarengaskin pitää kohtuullisen hyvin.
Nopeasti kääntyvän tuulen aiheuttama pikajäätyminen on onneksi luonnossa harvinainen. Ikävä kyllä tuokin keli valmistetaan kemiallisesti muutaman kerran joka talvi ihan vaan suolaamalla satanutta lunta pakastuvassa illassa, koska tarjouskilpailun voittaneen urakoitsijan profit margin ei mahdollista auraamista.
Kelin vaihteluiden tasaaminen ja suurempi marginaali luiston rajalta tappisladiin ja todellisiin hankaluuksiin jää tuossakin jääkelissä nastarenkaan eduksi.
"Reilusti varman päälle" arviointi saattaa karkean virheen sattuessa johtaa pienempään törmäysnopeuteen kuin keliä tunnustelemalla selville saadulla tunnetulla pidolla ajo?
Sen varaan lasken että ajan hieman tai ehkäpä paljon hitaammin kuin mikä voisi olla keliä tunnustelemalla todettu pidon raja. Samalla periaatteella kuin mitä varon hirvikolaria, eli jätän kelivaraa. Virheitä ei ole vielä sattunut.
Olisikin hienoa jos keli olisi tasalaatuinen, mutta varjoisissa mutkakohdissa voi olla liukkaampaa kuin aurinkoisella suoralla.
Toisaalta, testien mukaan ajoaikojen erot järvenjäälle tehdyllä radalla eivät ole kovin suuret kitka/nasta-vertailussa.
Itse asiassa ylllättävän pienet. Kyseessä on siis "talla laudassa" -ajosta, missä näkyvyys on hyvä eikä vastaantulijoita tarvitse varoa.
Eroa tulee kiihdytyksissä ja jarrutuksissa kun mitataan niitä jääkiekkokaukalossa tai sitä vastaavissa olosuhteissa. Jarrutuksissa on ajoittain pari nastarengasmallia hävinnyt parille kitkarenkaalle, ja se oli mielenkiintoinen tulos - käytännössä täysin epälooginen tulos.
Minä ajan kesät talvet pääsääntöisesti samaa sallittua nopeutta, harvoin on kelin takia taajamanulkopuolella tarvinnut nopeutta laskea. Hirvimerkit on ja yhtä tyhjänkassa, kukaan ei niitä noteeraa ainakaan nopeutta laskemalla.
@_Quu kirjoitti:
Minä ajan kesät talvet pääsääntöisesti samaa sallittua nopeutta, harvoin on kelin takia taajamanulkopuolella tarvinnut nopeutta laskea. Hirvimerkit on ja yhtä tyhjänkassa, kukaan ei niitä noteeraa ainakaan nopeutta laskemalla.
Niin, hirvikolarit uutisoidaan onnettomuuksina - tapahtumana mikä voi sattua ihan kenelle tahansa. Vaikka kuljettaja voi ajonopeudellaan vaikuttaa sekä pysähtymismatkaansa että näkökenttänsä laajuuteen - tai sen kapeuteen. Silmälasitkin on pimeässä hyvä turvaväline, mutta se on kuljettajasta kiinni onko tarkistuttanut näkönsä ajamista varten (vaatimus näkökyvylle on hyvin salliva B-luokassa, C-luokassa se on asiallisempi).
Pari viikkoa sitten viimeksi juoksi hirvi tien yli, mutta tässä tapauksessa törmäys ei ollut lähelläkään - edelläajava varmaan säikähti kun hän jarrutuksen jälkeen pysähtyi bussipysäkille.
Viime vuotinen tien yli juossut hirvi oli kyllä lähempänä, toisaalta silloin tiellä oli näkyvyyttä harvinaisen paljon.
On tässä hirviä nähty useita kertoja teitäkin ylittämässä, kyse on kuitenkin ajoituksesta sattuuko töräyskontaktia omalle kohdalle. Ajaminen olisi tosirasittavaa (ajoin yli 300 km vuorokaudessa) jos hidastelisi joka puskan kohdalla miettimään mitä siltä mahdollisesti tulee.
@_Quu kirjoitti:
On tässä hirviä nähty useita kertoja teitäkin ylittämässä, kyse on kuitenkin ajoituksesta sattuuko töräyskontaktia omalle kohdalle. Ajaminen olisi tosirasittavaa (ajoin yli 300 km vuorokaudessa) jos hidastelisi joka puskan kohdalla miettimään mitä siltä mahdollisesti tulee.
Se mitä kuvailet on riskitason valinta, ja siinä voi valita siitä ajaako ylinopeutta, noudattaako nopeusrajoitusta vai ajaako sitä hitaammin (esim. 100 rajoituksella 90 km/h). Hitaamman ajon etuna on pienempi polttoainekustannus, eli se ei ole pelkästään turvallisuuskysymys.
Eipä noita hirvikolareita tapahdu vuosittain kuin n. 1700 tapausta + peurakolarit. Aika vähän liikennemäärään verrattuna. Jokaisesta törmäyksestä ei seuraa henkilövahinkoja, ja kuolemia näistä seuraa vain harvoin (tyypillisesti 3 ihmishenkeä vuosittain).
"(esim. 100 rajoituksella 90 km/h). Hitaamman ajon etuna on pienempi polttoainekustannus"
Aja kuutta kymppiä niin säästät enemmän, minun ei tarvitse säästää polttoainetta, siinä ei vielä toistaiseksi ole saatavuusongelmia.
@_Quu kirjoitti:
"(esim. 100 rajoituksella 90 km/h). Hitaamman ajon etuna on pienempi polttoainekustannus"
Aja kuutta kymppiä niin säästät enemmän, minun ei tarvitse säästää polttoainetta, siinä ei vielä toistaiseksi ole saatavuusongelmia.
Periaatteessa 60 km/h on kyllä taloudellisempi nopeus. Silloin vaan on yleensä tientukkeena, jolloin ohituksista seuraa toisenlaisia riskitilanteita.
Polttoaineen säästö tarkoittaa myös vähentyneitä kustannuksia (ellei ole minuuttipalkalla tms.) tai valtiolle vähemmän verotuloja, ja se tarkoittaa myös vähäisempiä pakokaasupäästöjä, mukaan lukien CO2.
Joillekin säästömahdollisuus voi olla tosi tärkeää (liikenne on Suomessa kireästi verotettua), toisille eurot ovat pelkkiä numeroita - tai ei edes sitä jos ne ovat työantajan tilillä tapahtuvia kirjauksia.
@_Quu kirjoitti:
On tässä hirviä nähty useita kertoja teitäkin ylittämässä, kyse on kuitenkin ajoituksesta sattuuko töräyskontaktia omalle kohdalle. Ajaminen olisi tosirasittavaa (ajoin yli 300 km vuorokaudessa) jos hidastelisi joka puskan kohdalla miettimään mitä siltä mahdollisesti tulee.
Juuri tämän vuoksi lakkasin seuraamasta ainakin minun ympäristössäni jatkuvasti toistuvia hirvivaaran merkkejä ja pudotan suosiolla hämärässä ja pimeässä, vaikka valoja onkin ihan minkä tahansa kelin jarrutusmatkaan vaikka kesärenkailla.
Poroilta voi suojautua varsin hyvin ajovaloilla ja talvirenkailla, mutta hirvellä on tapana juosta tien yli mistään muusta piittaamatta, joten hirvikolari on tosiaan se tyypillinen tilastotappio, johon osunut ei usein edes tiedä, mitä tapahtui.
Sen sijaan kuolemaan johtavien hirvikolarien määrä romahtaa lähes olemattomiin noin 80 km/h nopeudella ja sen alle. Siksi otan kaikkialla vauhtia pois silloin kun hirvet mielellään liikkuvat.
Nastarenkaiden vuoksi suomen tiet tehdään suuremmalla raekoolla ja lisäksi nastat rouhivat pien tiestä irti, jolloin teiden karkeus lisääntyy entisestään. Tämä lisää tietenkin melua, mutta harvemmin tulee esille että karkeammat tiet lisäävät kaikkien autojen vierintävastusta ja sitä myöten kulutusta ja päästöjä muutaman prosentin. Raskaalla liikenteellä vastuksen lisäys on suurin. Vaikutus on kuitenkin koko liikenteen kannalta merkittävä.
Alla olevan tutkimuksen mukaan s. 48 pintakarkeuden paranemisesta saatava päästövähennyspotentiaali suomessa olisi n. 300 miljoonaa kg CO2 vuodessa. Tämä on enemmän kuin koko suomen lentoliikenteen päästöt!
En pane vastaan nastakiellolle. Ilman sitä en voi silti omalla valinnallani saada havaittavaa parannusta tien kuntoon, joten käytän oikeuttani valita lain sallimista välineistä itselleni sopivat, ja vieläpä muuttaa valintaani jokaisella ostokerralla.
Jos nastakiellon lisäksi voisi saada myös suolaamiskiellon, oltaisiin jo niin lähellä optimia, että olen valmis allekirjoittamaan kansalaisaloitteen.
Sulattomuutta kokeiltiin takavuosina Lahti Vääksy välillä, kokeilu piti lopettaa raskaan liikenteen ongelmien takia.
140 tiellä Lahdesta Mäntsälään päin levitettiin soraa aamuliikenteeseen, voi jessus kun sinne meni aamukuudelta raskaan liikenteen sekaan, itku olisi tullut jos sinne olisi joutunut omalla henkilöautolla.
Suolaus on todellakin tarpeellista pääteillä raskaan liikenteen vuoksi. Ärsyttävintä suolauksessa on kun nastakura sotkee auton ja haittaa näkyvyyttä. Mikäli nastoilla ei rouhittaisin asfalttia, niin suola ei paljon sotkisi ja sehän on helppo pestäkin huuhtelemalla. Nyt on jo auto nastakuran peitossa etelä suomessa ja turha sitä on turha pestä ennen toukokuuta.
Julkaistu: 1.11. 15:20
Jyväskyläläinen 44-vuotias mies kuoli rekan ja henkilöauton nokkakolarissa Pieksämäellä Etelä-Savossa perjantaiaamuna.
Henkilöauton kuljettaja menetti poliisin mukaan ajoneuvonsa hallinnan. Tien pinta oli tapahtumapaikalla jäinen ja liukas.
Länsirannikolla on ollut muutaman päivän varsin haastavat olosuhteet. Eilen aamulla rannassa +5 lämmintä ja kadut kuivia, siitä 15km sisämaahan niin lämpötila -2-+1 astetta ja kaikki polut peilijäällä pitkälle aamupäivään. Iltapäivällä hetken tien pinnat märkinä kunnes illalla jäätyi uudelleen. Nastarenkaillakin tuli kokeiltua, mutta se on vaan niin, että kun on kunnolla liukasta, niin ei se rengas kesää tee.
Niin kitka- kuin nastarenkaillakin oli vaan päällimmäisenä mielessä päästä ehjänä perille.
Jälkikasvu raportoi illalla kotiin tullessa tuulilasiin lentäneen jotain motarilla, ja hyvän poreen alku olikin jo kotipihassa, joten ei kannata enää käyttää paikkaajalla.
Kuopion läänissä kokeiltiin kahden talven ajan joskus -80-luvulla suolaamattomuutta. Ne talvet olivat henkilöautoilun taivas. Auto piti pestä alkutalvesta ja seuraavan kerran vasta keväällä eikä pito-ongelmiakaan ollut. Ongelmia suolaamattomuus aiheuttaa eniten aurauskalustolle, kun polannetta ei voi pehmentää ennen auraamista.
@Jokeri kirjoitti:
Niin kitka- kuin nastarenkaillakin oli vaan päällimmäisenä mielessä päästä ehjänä perille.
Oikeilla talvirenkailla ei ole tuollaista tunnetta. Renkaat ovat olleet jo vuosikausia tasolla, jossa pitää lähinnä rauhoittua odottelemaan hitaammin liikkuvia, kun ohikaan ei ihan joka paikassa mahdu.
Ihan oikeasti suolaa ei ole henkilöautoilija tarvinnut ainakaan vuosikymmeneen kuin pienen hyppysellisen lohisoppaan.
Jos joku tarvitsee suolaa, silloin noin puolet tien kulumisesta kaatuu suolaa kaipaavan kansanosan piikkiin.
Ihan oikeasti suolaa ei ole henkilöautoilija tarvinnut ainakaan vuosikymmeneen kuin pienen hyppysellisen lohisoppaan.
Jos joku tarvitsee suolaa, silloin noin puolet tien kulumisesta kaatuu suolaa kaipaavan kansanosan piikkiin.
Suolalla niitä teitä joilla nyt liukastelin ei ole koskaan pidetty sulana.
Nyt tilanne on normalisoitunut, pakkanen kuivattanut pikkuteiden pinnat.
Valtatie puolestaan oli kuulemma nyt aamulla ollut mustalla jäällä.
Oman havaintoni mukaan luonnollisella mustan jään kelillä uudenkin testivoittajakitkarenkaan pito on huono, luiston raja epämääräinen ja luiston korjaaminen vaatii enemmän tilaa. Näin siis aivan luonnollisen mustan jään kelillä.
Uuden testivoittajakitkarenkaan (Conti) pito oli niin huomiotaherättävän huono, että sen ensimmäisen kerran havaittuani kävin heti kotiin palattuani kokeeksi ajamassa saman reitin toisellakin autolla nähdäkseni oliko keli jotenkin poikkeuksellinen vai oliko aika kullannut muistot. Kitkarengas sai vielä tasoitusta automaatin pehmeistä vaihdoista, silti yllätyksekseni samana iltana samalla tieosuudella, jolla yksi 220 CDI uusilla kitkoilla sutii vahingossakin, kääntyy huonosti ja luistaa leveästi, toinen 220 CDI 6 - 7 milliseksi kuluneilla saman valmistajan nastarenkailla sutii ja luistaa vain siihen tahallaan pakotettuna ja oikaisee ripeästi ja täsmällisesti heti kun tahallinen luistelu lopetetaan.
Lopputulos olisi hyvin todennäköisesti päinvastainen, jos koe olisi tehty Hankookin Ice*pike tai Nokian nastarenkailla, mutta siihen vertailuun minulla ei ollut autoja valmiina rengastettuna? Näiden nastarenkaiden nastojen kehno toiminta kuluneena oli minunkin syyni ostaa kitkarenkaat, joten kitkarengasmannekiinina toimineen 220 CDI:nedellisen talven noin 7 milliset Nokialaiset olivat jo ongelmajätettä, joten en voinut ajaa niillä vertailua. Ilmiö on tunnettu ja johtuu ilmeisesti nastamääräyksiä venyttävistä kulutuskokeista, joiden täyttämiseksi tarvittavat nastan vaimenninrakenteet vetävät kuoleentuessaan nastaulkoneman reilusti miinukselle upponastaksi? Luulin itsekin kaikkia nastarenkaita samanlaisiksi, mutta yhden käytetyn auton mukana tuli nuo ContiIce Kakkoset, jotka näyttävät säilyvän nastarenkaina myös kuluneina.
Merkittävin havaitsemani ero on jääkeli, eikä kitkarenkaan heikkous jäällä HYVÄÄN uuteen tai vanhaan nastarenkaaseen katoa minnekään vaikka siitä väittelisi kuinka. Sen merkityksen omassa ajossaan arvioikoon jokainen itse. Jos omassa ympäristössä jääkeliä esiintyy vain harvoin, silloin valinta kippaa mielestäni ilman muuta kitkarenkaan puolelle, koska en minä ainakaan muuta perustetta näe nastoille.
Jäiseen ylämäkeen pysähdyn tarkoituksella "koska mä voin". Kohteliaana annan naapurin jäädä kiinni ensin.
Mökkiteiden rajoitukset ovat usein kesäkeliinkin sopimattoman suuria, mutta isommilla väylillä alle talvirajoituksen hidastamaan pakottava liukkaus olisikin uusi kokemus. Näkemä ja muu liikenne pakottavat toisinaan hidastamaan, mutta jos pelkkä liukkaus vaatii hiiviskelemään hyvällä näkyvyydellä ja kunnon turvaväleillä, kannattaa tarkistaa, ettei liiku huonoilla renkailla?
Jäiseen ylämäkeen saa pysäyttää jos haluaa, mutta viimeistään silloin kun kokeilee rajoja oppii mihin voi jäädä jumiin. Itse opin aikoinaan että etuvetoisella kannattaa peruuttaa ylämäkeen jos ei muuten onnistu.
Opin myös sen että takaveto-Hiace voi jäädä jumiin tasamaalla vaikka se oli nastoilla varustettu. Mutta yksi ihminen tavaratilaan takapyörän kohdalle auttoi heti.
Jos on liukasta, niin olen aina mieluummin ajanut hitaammin kuin kokeillut riittääkö pito vaiko ei. Toki tämä toimii minun arjessani, koska en aja jäisillä teillä pitkiä matkoja. Lumisella pinnalla taas ei ole niin väliä kumpi rengastyyppi on alla kun nastat ei saa otetta lumeen.
Pitää muistaa että lämpötilalla on myös suuri merkitys jääkitkaan. Mitä kylmempää, sitä paremmin kitkarengas pitää ja suhteessa kitkoihin nastarenkaan pito huononee, koska nastat eivät pure yhtä hyvin kovaan jäähän. Nokian renkaatkin ovat myöntäneet, että n. -15 asteen alapuolella kitkat pitävät sileälläkin jäällä vähintään yhtä hyvin kuin nastat
MTV:n aamu uutisissa sanottiin että NASTAT on nyt paikallaan!
Radiossa sanottiin jokin aika sitten, että seuraavana päivänä sataa vettä.
Ivalossa oli tuolloin 16 astetta pakkasta ja 20 cm lunta.
Minun pointti on uutisen nastat paikallaan, mielestäni olisi pitänyt sanoa talvirenkaat on nyt paikallaan.
Kommenttini kuulostaa saivartelulta, ei se ole, kyse on valtakunnallisesta uutislähetyksestä.
Kun joku kirjoittaa uutisen, niin hän ei välttämättä ole alan asiantuntija. Uskon että moni ei olenkaan ymmärrä että nastat on talvirenkaassa pelkästään lisävaruste, ei mikään edellytys. Nastattomuus yhdistetään silloin kesärenkaisiin.
Nykyistä autoani, sen edeltäjää ja sen edeltäjää ja sen edeltäjää en ole ajanut kiinni kertaakaan, mutta mökillä onkin yleensä vähemmän lunta kuin Enontekiöllä. Ei tosin kovin paljon vähemmän. Lumi ei ole nastan ja kitkan valintakriteeri, mutta jonkinlainen talven mittari sentään. Mökkinaapurilla on toisinaan ollut vaikeuksia selvitä pihasta pois, joten hommasin hänen avukseen liiteriin säkin hiekoitussoraa lähinnä pääsiäisen ajan jäätiköille, kun suoraan parkkipaikalta lähtevä nousu on etelärinteessä.
Juurikin näin. Eri kuskien, kelien, autojen ja renkaiden välillä on niin suuria eroja, että se mikä sopii yhdelle ei välttämättä toimi toiselle.
"Reilusti varman päälle" arviointi saattaa karkean virheen sattuessa johtaa pienempään törmäysnopeuteen kuin keliä tunnustelemalla selville saadulla tunnetulla pidolla ajo?
Aivan. Valinnat kannattaa tehdä oman ympäristön mukaan. Täällä suolatulta rannalta lähtevä ja viimeistään mökin pihassa valkoiseen talveen päätyvä ajaa jossain kohdassa lähes joka reissulla kiiltävän jäätikön yli.
Täysin samaa mieltä. Jos asuisin talvet mökkini kauniin valkoisessa lumitalvessa, en edes harkitsisi enää nastoja.
Totta. Nastarengas menettää osan edustaan nihkeässä pakkaskelissä, jolloin kitkarengaskin pitää kohtuullisen hyvin.
Nopeasti kääntyvän tuulen aiheuttama pikajäätyminen on onneksi luonnossa harvinainen. Ikävä kyllä tuokin keli valmistetaan kemiallisesti muutaman kerran joka talvi ihan vaan suolaamalla satanutta lunta pakastuvassa illassa, koska tarjouskilpailun voittaneen urakoitsijan profit margin ei mahdollista auraamista.
Kelin vaihteluiden tasaaminen ja suurempi marginaali luiston rajalta tappisladiin ja todellisiin hankaluuksiin jää tuossakin jääkelissä nastarenkaan eduksi.
Normisettiä Helsingin paikallisradiossa lähestulkoon asiasta riippumatta.
Sen varaan lasken että ajan hieman tai ehkäpä paljon hitaammin kuin mikä voisi olla keliä tunnustelemalla todettu pidon raja. Samalla periaatteella kuin mitä varon hirvikolaria, eli jätän kelivaraa. Virheitä ei ole vielä sattunut.
Olisikin hienoa jos keli olisi tasalaatuinen, mutta varjoisissa mutkakohdissa voi olla liukkaampaa kuin aurinkoisella suoralla.
Toisaalta, testien mukaan ajoaikojen erot järvenjäälle tehdyllä radalla eivät ole kovin suuret kitka/nasta-vertailussa.
Itse asiassa ylllättävän pienet. Kyseessä on siis "talla laudassa" -ajosta, missä näkyvyys on hyvä eikä vastaantulijoita tarvitse varoa.
Eroa tulee kiihdytyksissä ja jarrutuksissa kun mitataan niitä jääkiekkokaukalossa tai sitä vastaavissa olosuhteissa. Jarrutuksissa on ajoittain pari nastarengasmallia hävinnyt parille kitkarenkaalle, ja se oli mielenkiintoinen tulos - käytännössä täysin epälooginen tulos.
Minä ajan kesät talvet pääsääntöisesti samaa sallittua nopeutta, harvoin on kelin takia taajamanulkopuolella tarvinnut nopeutta laskea. Hirvimerkit on ja yhtä tyhjänkassa, kukaan ei niitä noteeraa ainakaan nopeutta laskemalla.
Niin, hirvikolarit uutisoidaan onnettomuuksina - tapahtumana mikä voi sattua ihan kenelle tahansa. Vaikka kuljettaja voi ajonopeudellaan vaikuttaa sekä pysähtymismatkaansa että näkökenttänsä laajuuteen - tai sen kapeuteen. Silmälasitkin on pimeässä hyvä turvaväline, mutta se on kuljettajasta kiinni onko tarkistuttanut näkönsä ajamista varten (vaatimus näkökyvylle on hyvin salliva B-luokassa, C-luokassa se on asiallisempi).
Pari viikkoa sitten viimeksi juoksi hirvi tien yli, mutta tässä tapauksessa törmäys ei ollut lähelläkään - edelläajava varmaan säikähti kun hän jarrutuksen jälkeen pysähtyi bussipysäkille.
Viime vuotinen tien yli juossut hirvi oli kyllä lähempänä, toisaalta silloin tiellä oli näkyvyyttä harvinaisen paljon.
On tässä hirviä nähty useita kertoja teitäkin ylittämässä, kyse on kuitenkin ajoituksesta sattuuko töräyskontaktia omalle kohdalle. Ajaminen olisi tosirasittavaa (ajoin yli 300 km vuorokaudessa) jos hidastelisi joka puskan kohdalla miettimään mitä siltä mahdollisesti tulee.
Se mitä kuvailet on riskitason valinta, ja siinä voi valita siitä ajaako ylinopeutta, noudattaako nopeusrajoitusta vai ajaako sitä hitaammin (esim. 100 rajoituksella 90 km/h). Hitaamman ajon etuna on pienempi polttoainekustannus, eli se ei ole pelkästään turvallisuuskysymys.
Eipä noita hirvikolareita tapahdu vuosittain kuin n. 1700 tapausta + peurakolarit. Aika vähän liikennemäärään verrattuna. Jokaisesta törmäyksestä ei seuraa henkilövahinkoja, ja kuolemia näistä seuraa vain harvoin (tyypillisesti 3 ihmishenkeä vuosittain).
"(esim. 100 rajoituksella 90 km/h). Hitaamman ajon etuna on pienempi polttoainekustannus"
Aja kuutta kymppiä niin säästät enemmän, minun ei tarvitse säästää polttoainetta, siinä ei vielä toistaiseksi ole saatavuusongelmia.
Periaatteessa 60 km/h on kyllä taloudellisempi nopeus. Silloin vaan on yleensä tientukkeena, jolloin ohituksista seuraa toisenlaisia riskitilanteita.
Polttoaineen säästö tarkoittaa myös vähentyneitä kustannuksia (ellei ole minuuttipalkalla tms.) tai valtiolle vähemmän verotuloja, ja se tarkoittaa myös vähäisempiä pakokaasupäästöjä, mukaan lukien CO2.
Joillekin säästömahdollisuus voi olla tosi tärkeää (liikenne on Suomessa kireästi verotettua), toisille eurot ovat pelkkiä numeroita - tai ei edes sitä jos ne ovat työantajan tilillä tapahtuvia kirjauksia.
Euroja menee ja euroja tulee enemmän kuin menee👍 Päästöt ja alinopeudella pinnempi kulutus, ei kiitos!
Juuri tämän vuoksi lakkasin seuraamasta ainakin minun ympäristössäni jatkuvasti toistuvia hirvivaaran merkkejä ja pudotan suosiolla hämärässä ja pimeässä, vaikka valoja onkin ihan minkä tahansa kelin jarrutusmatkaan vaikka kesärenkailla.
Poroilta voi suojautua varsin hyvin ajovaloilla ja talvirenkailla, mutta hirvellä on tapana juosta tien yli mistään muusta piittaamatta, joten hirvikolari on tosiaan se tyypillinen tilastotappio, johon osunut ei usein edes tiedä, mitä tapahtui.
Sen sijaan kuolemaan johtavien hirvikolarien määrä romahtaa lähes olemattomiin noin 80 km/h nopeudella ja sen alle. Siksi otan kaikkialla vauhtia pois silloin kun hirvet mielellään liikkuvat.
Nastarenkaiden vuoksi suomen tiet tehdään suuremmalla raekoolla ja lisäksi nastat rouhivat pien tiestä irti, jolloin teiden karkeus lisääntyy entisestään. Tämä lisää tietenkin melua, mutta harvemmin tulee esille että karkeammat tiet lisäävät kaikkien autojen vierintävastusta ja sitä myöten kulutusta ja päästöjä muutaman prosentin. Raskaalla liikenteellä vastuksen lisäys on suurin. Vaikutus on kuitenkin koko liikenteen kannalta merkittävä.
Alla olevan tutkimuksen mukaan s. 48 pintakarkeuden paranemisesta saatava päästövähennyspotentiaali suomessa olisi n. 300 miljoonaa kg CO2 vuodessa. Tämä on enemmän kuin koko suomen lentoliikenteen päästöt!
https://julkaisut.vayla.fi/pdf3/lts_2010-01_paallysteiden_pintakarkeuden_web.pdf
En pane vastaan nastakiellolle. Ilman sitä en voi silti omalla valinnallani saada havaittavaa parannusta tien kuntoon, joten käytän oikeuttani valita lain sallimista välineistä itselleni sopivat, ja vieläpä muuttaa valintaani jokaisella ostokerralla.
Jos nastakiellon lisäksi voisi saada myös suolaamiskiellon, oltaisiin jo niin lähellä optimia, että olen valmis allekirjoittamaan kansalaisaloitteen.
Sulattomuutta kokeiltiin takavuosina Lahti Vääksy välillä, kokeilu piti lopettaa raskaan liikenteen ongelmien takia.
140 tiellä Lahdesta Mäntsälään päin levitettiin soraa aamuliikenteeseen, voi jessus kun sinne meni aamukuudelta raskaan liikenteen sekaan, itku olisi tullut jos sinne olisi joutunut omalla henkilöautolla.
Suolaus on todellakin tarpeellista pääteillä raskaan liikenteen vuoksi. Ärsyttävintä suolauksessa on kun nastakura sotkee auton ja haittaa näkyvyyttä. Mikäli nastoilla ei rouhittaisin asfalttia, niin suola ei paljon sotkisi ja sehän on helppo pestäkin huuhtelemalla. Nyt on jo auto nastakuran peitossa etelä suomessa ja turha sitä on turha pestä ennen toukokuuta.
Julkaistu: 1.11. 15:20
Jyväskyläläinen 44-vuotias mies kuoli rekan ja henkilöauton nokkakolarissa Pieksämäellä Etelä-Savossa perjantaiaamuna.
Henkilöauton kuljettaja menetti poliisin mukaan ajoneuvonsa hallinnan. Tien pinta oli tapahtumapaikalla jäinen ja liukas.
Länsirannikolla on ollut muutaman päivän varsin haastavat olosuhteet. Eilen aamulla rannassa +5 lämmintä ja kadut kuivia, siitä 15km sisämaahan niin lämpötila -2-+1 astetta ja kaikki polut peilijäällä pitkälle aamupäivään. Iltapäivällä hetken tien pinnat märkinä kunnes illalla jäätyi uudelleen. Nastarenkaillakin tuli kokeiltua, mutta se on vaan niin, että kun on kunnolla liukasta, niin ei se rengas kesää tee.
Niin kitka- kuin nastarenkaillakin oli vaan päällimmäisenä mielessä päästä ehjänä perille.
Jälkikasvu raportoi illalla kotiin tullessa tuulilasiin lentäneen jotain motarilla, ja hyvän poreen alku olikin jo kotipihassa, joten ei kannata enää käyttää paikkaajalla.
Kuopion läänissä kokeiltiin kahden talven ajan joskus -80-luvulla suolaamattomuutta. Ne talvet olivat henkilöautoilun taivas. Auto piti pestä alkutalvesta ja seuraavan kerran vasta keväällä eikä pito-ongelmiakaan ollut. Ongelmia suolaamattomuus aiheuttaa eniten aurauskalustolle, kun polannetta ei voi pehmentää ennen auraamista.
Oikeilla talvirenkailla ei ole tuollaista tunnetta. Renkaat ovat olleet jo vuosikausia tasolla, jossa pitää lähinnä rauhoittua odottelemaan hitaammin liikkuvia, kun ohikaan ei ihan joka paikassa mahdu.
Ihan oikeasti suolaa ei ole henkilöautoilija tarvinnut ainakaan vuosikymmeneen kuin pienen hyppysellisen lohisoppaan.
Jos joku tarvitsee suolaa, silloin noin puolet tien kulumisesta kaatuu suolaa kaipaavan kansanosan piikkiin.
Aivan. Polanne ei lähde kuiviltaan kuin höylällä. Suolaaminen on lyhytnäköisesti halvempi ratkaisu, koska maaston myrkyttämiselle ei lasketa hintaa.
Eipä toisaalta kuiva polannekaan ole keliin sopivilla renkailla mikään ongelma.
Suolalla niitä teitä joilla nyt liukastelin ei ole koskaan pidetty sulana.
Nyt tilanne on normalisoitunut, pakkanen kuivattanut pikkuteiden pinnat.
Valtatie puolestaan oli kuulemma nyt aamulla ollut mustalla jäällä.