Ensimmäinen vajaa kuukausi ylitti tuotantoarvion, mikä ei välttämättä osoita mitään, koska järjestelmä asennettiin 13.4. joten huhtikuussa on tuotantoa ollut vain valoisammalla loppuosalla kuukaudesta. Aurinkoisen päivän kuopattoman siistin tehokäyrän tuotanto on jo parissa viikossa noussut 45 -> 52 kWh. Huhtikuun jälkimmäisellä puolikkaalla ilmeisesti sopii odottaakin generoitavan yli puolet huhtikuun tavoitteesta?
Ennuste huhtikuun keskiarvosta oli 36.8 kWh päivässä ja toteutuma 40.6 kWh päivässä.
Toukokuulle on budjetoitu 30.6 kWh / päivä.
Tuotannon arvon näkee vasta jälkeen päin laskusta.
@740 GLE kirjoitti:
Ensimmäinen vajaa kuukausi ylitti tuotantoarvion, mikä ei välttämättä osoita mitään, koska järjestelmä asennettiin 13.4. joten huhtikuussa on tuotantoa ollut vain valoisammalla loppuosalla kuukaudesta. Aurinkoisen päivän kuopattoman siistin tehokäyrän tuotanto on jo parissa viikossa noussut 45 -> 52 kWh. Huhtikuun jälkimmäisellä puolikkaalla ilmeisesti sopii odottaakin generoitavan yli puolet huhtikuun tavoitteesta?
Ennuste huhtikuun keskiarvosta oli 36.8 kWh päivässä ja toteutuma 40.6 kWh päivässä.
Toukokuulle on budjetoitu 30.6 kWh / päivä.
Tuotannon arvon näkee vasta jälkeen päin laskusta.
Miten verkkoon tuotetun energian hinta on määritelty?
@740 GLE kirjoitti:
Ensimmäinen vajaa kuukausi ylitti tuotantoarvion, mikä ei välttämättä osoita mitään, koska järjestelmä asennettiin 13.4. joten huhtikuussa on tuotantoa ollut vain valoisammalla loppuosalla kuukaudesta. Aurinkoisen päivän kuopattoman siistin tehokäyrän tuotanto on jo parissa viikossa noussut 45 -> 52 kWh. Huhtikuun jälkimmäisellä puolikkaalla ilmeisesti sopii odottaakin generoitavan yli puolet huhtikuun tavoitteesta?
Ennuste huhtikuun keskiarvosta oli 36.8 kWh päivässä ja toteutuma 40.6 kWh päivässä.
Toukokuulle on budjetoitu 30.6 kWh / päivä.
Tuotannon arvon näkee vasta jälkeen päin laskusta.
Ensimmäinen vajaa kuukausi ylitti tuotantoarvion, mikä ei välttämättä osoita mitään, koska järjestelmä asennettiin 13.4. joten huhtikuussa on tuotantoa ollut vain valoisammalla loppuosalla kuukaudesta. Aurinkoisen päivän kuopattoman siistin tehokäyrän tuotanto on jo parissa viikossa noussut 45 -> 52 kWh. Huhtikuun jälkimmäisellä puolikkaalla ilmeisesti sopii odottaakin generoitavan yli puolet huhtikuun tavoitteesta?
Ennuste huhtikuun keskiarvosta oli 36.8 kWh päivässä ja toteutuma 40.6 kWh päivässä.
Toukokuulle on budjetoitu 30.6 kWh / päivä.
Tuotannon arvon näkee vasta jälkeen päin laskusta.
Uskon ylitysten olevan enemmän normaali kuin poikkeus ainakin täällä etelässä keväällä tuotto on huomattavasti suurempi kuin mitä valmistaja paneelille antaa arvoksi.
Tehdas kenties ilmoittaa laskennallisen takuu arvon, joka toimii lämpimissäkin maissa ja me täällä hyödymme viileästä ilmasta keväällä ja saamme lämpötilaerosta lisähyötyä. päiväntasaajaan verraten.
@740 GLE kirjoitti:
Ensimmäinen vajaa kuukausi ylitti tuotantoarvion, mikä ei välttämättä osoita mitään, koska järjestelmä asennettiin 13.4. joten huhtikuussa on tuotantoa ollut vain valoisammalla loppuosalla kuukaudesta. Aurinkoisen päivän kuopattoman siistin tehokäyrän tuotanto on jo parissa viikossa noussut 45 -> 52 kWh. Huhtikuun jälkimmäisellä puolikkaalla ilmeisesti sopii odottaakin generoitavan yli puolet huhtikuun tavoitteesta?
Ennuste huhtikuun keskiarvosta oli 36.8 kWh päivässä ja toteutuma 40.6 kWh päivässä.
Toukokuulle on budjetoitu 30.6 kWh / päivä.
Tuotannon arvon näkee vasta jälkeen päin laskusta.
Ensimmäinen vajaa kuukausi ylitti tuotantoarvion, mikä ei välttämättä osoita mitään, koska järjestelmä asennettiin 13.4. joten huhtikuussa on tuotantoa ollut vain valoisammalla loppuosalla kuukaudesta. Aurinkoisen päivän kuopattoman siistin tehokäyrän tuotanto on jo parissa viikossa noussut 45 -> 52 kWh. Huhtikuun jälkimmäisellä puolikkaalla ilmeisesti sopii odottaakin generoitavan yli puolet huhtikuun tavoitteesta?
Ennuste huhtikuun keskiarvosta oli 36.8 kWh päivässä ja toteutuma 40.6 kWh päivässä.
Toukokuulle on budjetoitu 30.6 kWh / päivä.
Tuotannon arvon näkee vasta jälkeen päin laskusta.
Uskon ylitysten olevan enemmän normaali kuin poikkeus ainakin täällä etelässä keväällä tuotto on huomattavasti suurempi kuin mitä valmistaja paneelille antaa arvoksi.
Tehdas kenties ilmoittaa laskennallisen takuu arvon, joka toimii lämpimissäkin maissa ja me täällä hyödymme viileästä ilmasta keväällä ja saamme lämpötilaerosta lisähyötyä. päiväntasaajaan verraten.
Olisihan se plussaa, jos tuotanto ylittäisi tehtaan/toimittajan laskelmat.
Onko kyse siis arvioidun kuukausituoton ylityksestä? Miten toimittaja on määritellyt ns. takuuarvot? Itse epäilen, että kyse on keskimääräisestä tuotosta, jonka voi saada ja siihen vaikuttaa dramaattisesti aurinkoisten päivien lukumäärä ko. kuukauden aikana. Nythän meillä on ollut erittäin kuiva ja aurinkoinen maalis- ja huhtikuu. Venettä keikuttaisi kovasti jos huhtikuussa olisi sattunut parin viikon sateinen jakso.
Etäinen sukulainen asennutti Kirkkonummelle panelit viime kesänä ja maaliskuun jälkeen oli sitä mieltä, että tuotto laahaa 15% alle oletetun, en tiedä laskutavoista, omistaja on 80v mutta tekniikan historiaa on hallussa.
@Jorma L2 kirjoitti:
Miten verkkoon tuotetun energian hinta on määritelty?
Käytäntö saattaa vaihdella sähkön myyjästä riippuen, mutta meidän tapauksessamme hyvitys verkkoon myytävästä sähköstä on pörssisähkön tuntihinta - 0.2 senttiä.
@740 GLE kirjoitti:
Ennuste huhtikuun keskiarvosta oli 36.8 kWh päivässä ja toteutuma 40.6 kWh päivässä.
Toukokuulle on budjetoitu 30.6 kWh / päivä.
Tuotannon arvon näkee vasta jälkeen päin laskusta.
Uskon ylitysten olevan enemmän normaali kuin poikkeus ainakin täällä etelässä keväällä tuotto on huomattavasti suurempi kuin mitä valmistaja paneelille antaa arvoksi.
Kiva tietää. Ylituotanto on tässä tapauksessa pienempi virhe kuin alitus, koska järjestelmä ei ollut tarkoituskaan rajata tehoon, jonka varmasti ehtii kuluttaa kesäpäivänäkin.
Tehdas kenties ilmoittaa laskennallisen takuu arvon, joka toimii lämpimissäkin maissa ja me täällä hyödymme viileästä ilmasta keväällä ja saamme lämpötilaerosta lisähyötyä. päiväntasaajaan verraten.
Tuo huhtikuulle arvioimani noin 36 kWh päivässä oli oma arvioni, joka otti jo huomioon keskimääräisen tuotannon näillä korkeuksilla sekä panelien jaon kahteen ilmansuuntaan sekä myös huhtikuu-ilmiön.
Parista päivästä ei voi vielä tehdä tilastotiedettä, mutta toukokuu ainakin alkoi ennustetun synkkänä. Yllä on ennusteessani näppivirhe, se toukokuun ennuste on 31 kWh päivässä.
@Jorma L2 kirjoitti:
Miten verkkoon tuotetun energian hinta on määritelty?
Käytäntö saattaa vaihdella sähkön myyjästä riippuen, mutta meidän tapauksessamme hyvitys verkkoon myytävästä sähköstä on pörssisähkön tuntihinta - 0.2 senttiä.
Päivällä kun paistaa, pörssisähkö on kalleinta - onneksi olkoon asennuksesta!
@740 GLE kirjoitti:
Kiitokset, vaikka liian aikaista tietää vielä pitääkö onnitella vai sääliä?
Mutta huhtikuuilmiön syy selvisi tänä aamuna. Toukokuussa on lunta panelien päällä
Sen verran uudet laitteet, että seuraat varmaan vielä aktiivisesti. Mikä ero tuotossa per päivä kun verrataan pilvistä päivää vs aurinkoa aamusta iltaan?
Mäen takana S:ä innostui viimeisestä sähkölaskusta kun se oli negatiivinen 300 euroa ja tilille kilahti euroja niin tilasi vanhojen 28 aurinkopaneelin lisäksi 20 kpl lisää kun invertterissä oli vielä kapasiteettiä vapaana.
@Jorma L2 kirjoitti:
Sen verran uudet laitteet, että seuraat varmaan vielä aktiivisesti. Mikä ero tuotossa per päivä kun verrataan pilvistä päivää vs aurinkoa aamusta iltaan?
Toukokuun ajalle budjetoitu hieman yli 30 kWh päivässä näyttäisi olevan toteutumassa keskimäärin, mutta vaihtelu on suurta. Tummien sadepilvien alla kuukauden pienin päivän tuotanto jäi alle 10 kWh ja täysin puhdas tehokäyrä sinisen taivaan alla on tuottanut 56 kWh. Forecan puolipilviseksi merkkaama pöivä on melko lähellä odotettua keskiarvoa.
Minimi- ja maksimienergiamäärät tietenkin riippuvat järjestelmän koosta, mutta niiden suhteista saanee käsityksen tuostakin.
Kahdelle katon lappeelle etelän ja lännen suuntaan jaettu järjestelmä tuottaa toukokuun puolivälissä aurinkoisena päivänä vähintään 1 kW tehoa kello 8:00-21:00 välisen ajan. Laakea hieman yli 6 kW huippu osuu iltapäivään noin kello 14:00. Tämä iltapäivän painotus mahdollistaa kodinkoneiden käytön aurinkosähköllä työpäivän jälkeenkin.
TALOUSSANOMAT
EU:n komissio linjaa: Aurinkopaneelit pakollisiksi, näitä rakennuksia se koskisi
EU:n komissio ehdottaa aurinkopaneeleita lähes joka katolle. Aluksi velvoite koskisi uusia taloja, mutta myöhemmin myös vanhoja rakennuksia.
Espoossa Aalto-yliopiston Väre-rakennuksen katolla on jo aurinkopaneelit. KUVA: MATTI KAINULAINEN / LEHTIKUVA
Outi Kokko
11:45
EUROOPAN Unioni haluaa irti fossiilisesta energiasta. Päämäärää vauhdittaa Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja tarve luopua venäläisen energian käytöstä.
EU-komissio esitteli keskiviikkona
aurinkopaneelialoitteensa
. Sen tavoitteena on valjastaa katot hyötykäyttöön ja tehdä taloista paneeli paneelilta pieniä aurinkovoimaloita.
Aluksi vaatimus koskisi niin yksityisiä kuin julkisiakin uusia taloja, joiden hyötypinta-ala on yli 250 neliömetriä. Se tulisi voimaan vuoteen 2026 mennessä.
Seuraavaan vuoteen mennessä otettaisiin käyttöön myös vanhojen yli 250-neliöisten julkisten rakennusten ja liiketilojen katot. Vuoteen 2029 mennessä velvoite ulottuisi kaikkiin uusiin asuintaloihin.
– Tämä on kunnianhimoista, mutta realistista. Tiedämme, että kun Eurooppa toimii yhdessä, sillä on enemmän vaikutusvaltaa, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi lausunnossaan.
Nykyisin lupien saaminen voi pitkittää paneelien asentamista jopa vuosilla. Komissio esittää, että vastaisuudessa lupa pitäisi irrota alle kolmessa kuukaudessa.
Suunnitelma on osa niin sanottua REPowerEU-suunnitelmaa. Tavoitteena on tuoda verkkoon yli 320 gigawattia aurinkoenergiaa vuoteen 2025 mennessä. Määrä olisi yli kaksinkertainen vuoden 2020 määrään verrattuna. Kahdeksan vuoden päästä paneeleilla on tarkoitus tuottaa jo 600 gigawattia.
PANEELIEN ANSIOSTA ESIMERKIKSI KERROSTALOASUKKAAT SAATTAISIVAT SAADA SÄHKÖÄ KOHTUULLISEEN HINTAAN. ENERGIAN HINTA EI MYÖSKÄÄN HEILUISI NIIN PALJON KUIN FOSSIILISEN ENERGIAN HINTA VAIHTELEE.
Eräiden arvioiden mukaan paneeleilla voitaisiin tuottaa jopa neljännes EU:n sähköstä. Osuus on suurempi kuin nykyinen maakaasun kulutus.
Aurinkojärjestelmien hinnat ovatkin laskeneet selvästi kymmenessä vuodessa. Silti hanke tuo suuria kustannuksia ja komissio hahmottelee merkittävää tukipakettia sen edistämiseksi.
– Energiakriisin ja geopoliittisten jännitteiden keskellä strategian toimeenpano ja ehdotetut aurinkoenergia-aloitteet ovat äärimmäisen kiireellisiä, komissio kirjoittaa ja pyytää Euroopan neuvostoa ja parlamenttia toimeenpanemaan aloitteensa.
En ole vieläkään hankkinut aurinkojärjestelmää. Tukesin urakointioikeudet on hankittu joten aion itse asentaa. Ehkä syksyllä kun hinnat on tyypillisesti keväisiä alemnat.
Nyt kun on ollut vähemmän aurinkoista niin mitä panelit tuottaa suhteessa huhti-toukokuun sinitaivaaseen? Oletan että jotain kuitenkin.
@Jorma L2 kirjoitti:
En ole vieläkään hankkinut aurinkojärjestelmää. Tukesin urakointioikeudet on hankittu joten aion itse asentaa. Ehkä syksyllä kun hinnat on tyypillisesti keväisiä alemnat.
Nyt kun on ollut vähemmän aurinkoista niin mitä panelit tuottaa suhteessa huhti-toukokuun sinitaivaaseen? Oletan että jotain kuitenkin.
Minulla on tuotannon vaihteluväli ollut 13 -47 kW per päivä toukokuussa. Ylituotanto on myyty hintaan 0,09 euroa kWh, eli tällä hetkellä myyn parempaan hintaan kuin ostan sähköä. Tosin siirtolaskukin pitää ottaa huomioon, eli se toinen lasku missä on 2/3 osaa veroja. Parhaan säästön saa kuluttamalla sähkön itse (autoa lataamalla tai vettä lämmittämällä), mutta ei sitä polkuhinnalla tarvitse enää myydä pois jos omaa käyttöä ei ole.
@Jorma L2 kirjoitti:
En ole vieläkään hankkinut aurinkojärjestelmää. Tukesin urakointioikeudet on hankittu joten aion itse asentaa. Ehkä syksyllä kun hinnat on tyypillisesti keväisiä alemnat.
Nyt kun on ollut vähemmän aurinkoista niin mitä panelit tuottaa suhteessa huhti-toukokuun sinitaivaaseen? Oletan että jotain kuitenkin.
Minulla on tuotannon vaihteluväli ollut 13 -47 kW per päivä toukokuussa. Ylituotanto on myyty hintaan 0,09 euroa kWh, eli tällä hetkellä myyn parempaan hintaan kuin ostan sähköä. Tosin siirtolaskukin pitää ottaa huomioon, eli se toinen lasku missä on 2/3 osaa veroja. Parhaan säästön saa kuluttamalla sähkön itse (autoa lataamalla tai vettä lämmittämällä), mutta ei sitä polkuhinnalla tarvitse enää myydä pois jos omaa käyttöä ei ole.
@Jorma L2 kirjoitti:
En ole vieläkään hankkinut aurinkojärjestelmää. Tukesin urakointioikeudet on hankittu joten aion itse asentaa. Ehkä syksyllä kun hinnat on tyypillisesti keväisiä alemnat.
Nyt kun on ollut vähemmän aurinkoista niin mitä panelit tuottaa suhteessa huhti-toukokuun sinitaivaaseen? Oletan että jotain kuitenkin.
Minulla on tuotannon vaihteluväli ollut 13 -47 kW per päivä toukokuussa. Ylituotanto on myyty hintaan 0,09 euroa kWh, eli tällä hetkellä myyn parempaan hintaan kuin ostan sähköä. Tosin siirtolaskukin pitää ottaa huomioon, eli se toinen lasku missä on 2/3 osaa veroja. Parhaan säästön saa kuluttamalla sähkön itse (autoa lataamalla tai vettä lämmittämällä), mutta ei sitä polkuhinnalla tarvitse enää myydä pois jos omaa käyttöä ei ole.
Paljonko sinulla on asennettua tehoa?
8 kilowattia. Talon sijainti ei ole auringonpaisteen kannalta paras mahdollinen, joten tuotto voisi olla parempikin. Ja talvella tuotto on luonnollisesti aika vähäistä, varsinkin jos paneelien päällä on lunta.
Sähköauton latauskulua voisi pienentää aurinkosähköllä. Päivällä, kun auton on liikenteessä, aurinkokennoilla tuotettu sähkö myydään verkkoon kalliin pörssisähkön aikana ja sitten yöllä ladataan halvemmalla sähköllä autoa. Eli aurinkosähköllä voi ladata auton "epäsuorasti". En olekaan aikaisemmin ajatellut asiaa tuolta kannalta. Lataamisen saisi ilmaiseksi suurimmaksi osaksi, koska nurkkapyörittely ei vie päivittäin kuin korkeintaan parikymmentä kWh.
GLE:lle investointi oli n. 10.000,- paljonko Karreten zydeemi maksoi? Aika monta vuotta kyllä pitää ladata ennen kuin 10.000,- on tullut takaisin. Pitää ajaa mahdollisimman paljon päivittäin, niin investointi maksaa itsensä nopeammin🙂
Jännä suhteuttaa noita aurinkokennon tehoja oman suorasähkölämmitteisen talon, jossa kaikki toimii sähköllä, kulutukseen (220m² + 65 m² autotalli). Keskimääräinen sähkönkulutus vuoden aikana on 2,8 kW.
@740 GLE kirjoitti:
Aloitan uuden threadin, koska en löyntänyt aurinkopaneliaiheista keskustelua.
Panelit toimitettiin juuri, asennusta odotellaan. Järjestelmän mitoitus on seuraava:
9448 € kotitalousvähennys huomioon ottaen
7.8 kWp
arvioitu tuotantokerroin 782 kWh/kWp
tuottolaskelma tehty 0.14 € / kWh sähkön hinnalla, sis. siirron ja verot
arvioitu vuosituotto investoinnille 8%.
paneleista 13 eteläiselle katon lappeelle ja 7 länteen ilta-aurinkoon
Odotan mielenkiinnolla dataa toteutumasta. Sittenhän se nähdään miten lähelle arviota osutaan?
Jos jollain on jo mitattua dataa, olisi mielenkiintoista kuulla kuinka lähelle ennalta arvioitua tuottoa kilowattitunteina olette osuneet jo aiemmin asennetuilla järjestelmillä ja kuinka hyvän tuotantokertoimen (kWh/kWp) olette saavuttaneet?
Oliko tuossa hinnassa asennuskustannus mukana? Jos ei, niin mitä suuruusluokkaa asennuksen hinta oli?
@HybridRules kirjoitti:
Sähköauton latauskulua voisi pienentää aurinkosähköllä. Päivällä, kun auton on liikenteessä, aurinkokennoilla tuotettu sähkö myydään verkkoon kalliin pörssisähkön aikana ja sitten yöllä ladataan halvemmalla sähköllä autoa. Eli aurinkosähköllä voi ladata auton "epäsuorasti". En olekaan aikaisemmin ajatellut asiaa tuolta kannalta. Lataamisen saisi ilmaiseksi suurimmaksi osaksi, koska nurkkapyörittely ei vie päivittäin kuin korkeintaan parikymmentä kWh.
GLE:lle investointi oli n. 10.000,- paljonko Karreten zydeemi maksoi? Aika monta vuotta kyllä pitää ladata ennen kuin 10.000,- on tullut takaisin. Pitää ajaa mahdollisimman paljon päivittäin, niin investointi maksaa itsensä nopeammin🙂
Tuota suuruusluokkaa investointi on, kun kotitalousvähennys huomioidaan. Toisaalta käyttöiän pitäisi olla 30 vuotta. Uusiutuva energia on hyvä asia itsessään.
Tällä hetkellä tuotto pitäisi laskea sen mukaan mitä sähköyhtiö tarjoaisi sopimukseksi (13,99 senttiä) eikä sen edullisen hinnan (5,5 senttiä kWh) mukaan jonka onnistuin saamaan. Lisäksi vielä siirto+ sähkövero sekä näille vielä alv 24%.
@Jorma L2 kirjoitti:
En ole vieläkään hankkinut aurinkojärjestelmää. Tukesin urakointioikeudet on hankittu joten aion itse asentaa. Ehkä syksyllä kun hinnat on tyypillisesti keväisiä alemnat.
Nyt kun on ollut vähemmän aurinkoista niin mitä panelit tuottaa suhteessa huhti-toukokuun sinitaivaaseen? Oletan että jotain kuitenkin.
Minulla on tuotannon vaihteluväli ollut 13 -47 kW per päivä toukokuussa. Ylituotanto on myyty hintaan 0,09 euroa kWh, eli tällä hetkellä myyn parempaan hintaan kuin ostan sähköä. Tosin siirtolaskukin pitää ottaa huomioon, eli se toinen lasku missä on 2/3 osaa veroja. Parhaan säästön saa kuluttamalla sähkön itse (autoa lataamalla tai vettä lämmittämällä), mutta ei sitä polkuhinnalla tarvitse enää myydä pois jos omaa käyttöä ei ole.
Kiitos referenssistä!
Täällä siis 7.8 kW nimellinen huipputeho, josta on parhaimmillaan toteutunut hetkellisesti hieman yli 80%. Tämä ennätyslukema ei ole mikään viite tuotetusta energiamäärästä.
Jorman kysyessä 28.5. oli täälläkin pilvinen päivä ja sen päivän tuotanto oli 23 kWh. Koko toukokuun keskiarvo 39 kWh päivää kohden jäi hieman huhtikuun loppupuolen keskituotantoa pienemmäksi. Toukokuun kokonaistuotanto 1214 kWh ylittää määrällisesti ennakkoarvioni. Sen arvo ei silti ole vielä tavoitteessa, koska verkkoon päin myynnin vaatima mittarin vaihto tehtiin toukokuun puolivälissä ja olemme syöttäneet valtakunnan verkkoa muutaman sadan kWh:n edestä talkoilla kunnes siitä alettiin saada mittaustietoa.
Edellisvuoteen verrattuna yösähkön kulutus osui huhtikuun aikana yllättäen täsmälleen samaan lukemaan yhden kWh:n tarkkuudella, mutta viimevuotiseen verrattuna päiväsähkön kulutus putosi 1150 kWh -> 750 kWh.
Tähänastinen lyhyt koekäyttö pitää investoinnin 8 % tuotto-odotuksen edelleen realistisena nyt kun myös myynti verkkoon saadaan mitatuksi.
@740 GLE kirjoitti:
Panelit toimitettiin juuri, asennusta odotellaan. Järjestelmän mitoitus on seuraava:
9448 € kotitalousvähennys huomioon ottaen
Oliko tuossa hinnassa asennuskustannus mukana? Jos ei, niin mitä suuruusluokkaa asennuksen hinta oli?
Tuo 9448 € on koko järjestelmän hinta valmiiksi asennettuna ja kotitalousvähennys laskennallisesti hinnasta alennettuna vaikka saankin sen rahan takaisin vasta ensi vuonna.
@HybridRules kirjoitti:
Aika monta vuotta kyllä pitää ladata ennen kuin 10.000,- on tullut takaisin.
Tämän voi laskea perustellusti useammallakin tavalla.
8% tuottoa joutuu keräämään 12.5 vuotta ennen kuin saa koko ostohinnan takaisin.
Korkoa korolle 8% vuodessa laskien takaisinmaksuaika on enää 9 vuotta. Tässä siis oletetaan, että kaikki säästyvä raha sijoitetaan uudelleen samalla tuotolla. Tämä olisi realistinen laskutapa, jos oikeasti sijoittaa ne säästämänsä rahat ja myös onnistuu ylittämään pörssin pitkän ajan keskituoton reilulla prosenttiyksiköllä eikä minun tavoin lyhennä halvemman sähkölaskun tuomalla säästöllään laitteiston hintaa korottomalla luotolla. Asennuksen maksoin kerralla maksimoidakseni kotitalousvähennyksen vain yhden vuoden omavastuulla vähennettynä.
Karretten perusteleman uuden sopimuksen sähkön hinnankin voisin laskea vaihtoehtona nyt arvioitavan investoinnin tuotolle. Tämä on realismia nyt uutta taloa rakentavalle, joka aloittaa kaikki sopimukset alusta.
Itse laskin vanhaan taloon vanhoille sopimukselle lisättävien panelien investoinnin vähän inhorealistisesti todellisen maksamani sähkön hinnan perusteella. Panelikauppiaat olivat kyllä hoksanneet omissa exceleissään ekstrapoloida jo tapahtunutta hintakehitystä tulevaisuuteen, mutta omaan investointia laskiessani perustin laskelmani nykyhintoihin. Mahdolliset sähkön hinnan nousut tulevaisuudessa jäävät minun turvamarginaalikseni puolustamaan investoinnin arvoa kun tuottoprosentit vain kasvavat sähkön hinnan noustessa. Olen aivan tyytyväinen, jos onnistun ensimmäisenä vuonna edes rimpuilemaan lähellekään arvioimaani säästöä, koska oletan jo lukitun järjestelmän hinnan takaisinmaksun nopeutuvan tulevaisuudessa energian hinnan kohotessa.
Toinen oma näkökulmani oli tulonsiirto työssäkäyvältä eläkeläiselle, vaikka nämä ovatkin samoja henkilöitä eri ajankohtana. Työssäkäyvä teki tietoisesti tarpeettoman kalliin investoinnin ylimitoittamalla järjestelmän hieman nykytarpeeseen verrattuna. Tämä tietenkin alentaa tuottoprosenttia, koska tarpeettoman suuri osuus tuotannosta joudutaan myymään verkkoon päin. Tulevan eläkeläisen asemaa se sen sijaan parantaa se, että hieman liikaakin paneleita katolla keventää jatkossa euromääräistä sähkölaskua enemmän kuin juuri sopivasti mitoitettu.
Ketunhäntä kainalossani on siinä, että ylijäämäsähkön voisi ehkä joskus työntää vaikka auton akkuun. Invertterin mitoituksessa on varaa lisätäkin paneleita.
@740 GLE kirjoitti:
Panelit toimitettiin juuri, asennusta odotellaan. Järjestelmän mitoitus on seuraava:
9448 € kotitalousvähennys huomioon ottaen
Oliko tuossa hinnassa asennuskustannus mukana? Jos ei, niin mitä suuruusluokkaa asennuksen hinta oli?
Tuo 9448 € on koko järjestelmän hinta valmiiksi asennettuna ja kotitalousvähennys laskennallisesti hinnasta alennettuna vaikka saankin sen rahan takaisin vasta ensi vuonna.
@HybridRules kirjoitti:
Aika monta vuotta kyllä pitää ladata ennen kuin 10.000,- on tullut takaisin.
Tämän voi laskea perustellusti useammallakin tavalla.
8% tuottoa joutuu keräämään 12.5 vuotta ennen kuin saa koko ostohinnan takaisin.
Korkoa korolle 8% vuodessa laskien takaisinmaksuaika on enää 9 vuotta. Tässä siis oletetaan, että kaikki säästyvä raha sijoitetaan uudelleen samalla tuotolla. Tämä olisi realistinen laskutapa, jos oikeasti sijoittaa ne säästämänsä rahat ja myös onnistuu ylittämään pörssin pitkän ajan keskituoton reilulla prosenttiyksiköllä eikä minun tavoin lyhennä halvemman sähkölaskun tuomalla säästöllään laitteiston hintaa korottomalla luotolla. Asennuksen maksoin kerralla maksimoidakseni kotitalousvähennyksen vain yhden vuoden omavastuulla vähennettynä.
Karretten perusteleman uuden sopimuksen sähkön hinnankin voisin laskea vaihtoehtona nyt arvioitavan investoinnin tuotolle. Tämä on realismia nyt uutta taloa rakentavalle, joka aloittaa kaikki sopimukset alusta.
Itse laskin vanhaan taloon vanhoille sopimukselle lisättävien panelien investoinnin vähän inhorealistisesti todellisen maksamani sähkön hinnan perusteella. Panelikauppiaat olivat kyllä hoksanneet omissa exceleissään ekstrapoloida jo tapahtunutta hintakehitystä tulevaisuuteen, mutta omaan investointia laskiessani perustin laskelmani nykyhintoihin. Mahdolliset sähkön hinnan nousut tulevaisuudessa jäävät minun turvamarginaalikseni puolustamaan investoinnin arvoa kun tuottoprosentit vain kasvavat sähkön hinnan noustessa. Olen aivan tyytyväinen, jos onnistun ensimmäisenä vuonna edes rimpuilemaan lähellekään arvioimaani säästöä, koska oletan jo lukitun järjestelmän hinnan takaisinmaksun nopeutuvan tulevaisuudessa energian hinnan kohotessa.
Toinen oma näkökulmani oli tulonsiirto työssäkäyvältä eläkeläiselle, vaikka nämä ovatkin samoja henkilöitä eri ajankohtana. Työssäkäyvä teki tietoisesti tarpeettoman kalliin investoinnin ylimitoittamalla järjestelmän hieman nykytarpeeseen verrattuna. Tämä tietenkin alentaa tuottoprosenttia, koska tarpeettoman suuri osuus tuotannosta joudutaan myymään verkkoon päin. Tulevan eläkeläisen asemaa se sen sijaan parantaa se, että hieman liikaakin paneleita katolla keventää jatkossa euromääräistä sähkölaskua enemmän kuin juuri sopivasti mitoitettu.
Ketunhäntä kainalossani on siinä, että ylijäämäsähkön voisi ehkä joskus työntää vaikka auton akkuun. Invertterin mitoituksessa on varaa lisätäkin paneleita.
Tulonsiirto eläkeläiselle on minun mielestäni erittäin hyvä ajatus. Jos hankin aurinkokennot, niin siinä on minulle tärkein näkökulma. Jos vielä saisi kohtuuhintaisen akun varastoksi, niin aurinkosähkö alkaisi kuulostaa todella hyvältä vaihtoehdolta.
Koska yli 70% kustannuksista on pääomakuluja, huomaamme taas kerran, että taloudellisesti järkevät vaihtoehdot ovat ajomäärästä riippuen Volvo 940 tai Toyota Carina bensanelikolla tai Mercedes W124 diesel.
Rahoituskulut lähestyvät nollaa, pääomakulu on useissa tapauksissa jo negatiivinen. Huolto on itse tehtynä lähes ilmaista. Kaskoa tällaiselle on turha ottaa ja LV on edullinen. Volvolla menee polttoainetta paljon, Mersun etukammiodiesel ja tojon bensamoottori ovat jopa kulutukseltaankin nykypäivää.
Tämän hintatason ylittävät valinnat ovat kulkemisen kannalta tarpeetonta hupia, joten kannattaa katsoa, että saa rahalleen mieleisensä vastineen.
Onneksi myös vähävaraisemmille on vaihtoehtoja. Tuossa Model 3:n kuluissa huomiota kiinnittää alhaisten "polttoainekulujen" lisäksi aivan järjettömät vakuutuskulut. Niitä ehkä "kotikäytössä" voi viilata pienemmiksi kilpailuttamalla eri vakuutusyhtiöt. Itse huomasin, että kun omistaa harvinaisemman auton niin varsinkin kaskon hinta voi vaihdella hirmuisesti vakuutusyhtiöstä riippuen. Itse olen joutunut ottamaan tuohon takavetohybridiin, samoin kuin moottoripyörään vakuutuksen toisesta yhtiöstä kuin missä muut vakuutukseni ovat. Omassa yhtiössä takavetohybridin kaskovakuutus olisi ollut, ei nyt alkuunkaan tuon Model 3:n hintainen, mutta hyvin kallis kuitenkin ja moottoripyörän liikennevakuutuksen bonukset olisivat kertyneet yli tuplaten hitaammin. Ajatuksenakin järjetön juttu, että toisessa yhtiössä kerrytät bonuksia 12 v. ja toisessa 5 v. (jos nyt vielä muistan tarkalleen oikein noin 5 v. sitten tehdyn hintavertailun.)
Ensimmäinen vajaa kuukausi ylitti tuotantoarvion, mikä ei välttämättä osoita mitään, koska järjestelmä asennettiin 13.4. joten huhtikuussa on tuotantoa ollut vain valoisammalla loppuosalla kuukaudesta. Aurinkoisen päivän kuopattoman siistin tehokäyrän tuotanto on jo parissa viikossa noussut 45 -> 52 kWh. Huhtikuun jälkimmäisellä puolikkaalla ilmeisesti sopii odottaakin generoitavan yli puolet huhtikuun tavoitteesta?
Ennuste huhtikuun keskiarvosta oli 36.8 kWh päivässä ja toteutuma 40.6 kWh päivässä.
Toukokuulle on budjetoitu 30.6 kWh / päivä.
Tuotannon arvon näkee vasta jälkeen päin laskusta.
Miten verkkoon tuotetun energian hinta on määritelty?
A> @740 GLE kirjoitti:
Uskon ylitysten olevan enemmän normaali kuin poikkeus ainakin täällä etelässä keväällä tuotto on huomattavasti suurempi kuin mitä valmistaja paneelille antaa arvoksi.
Tehdas kenties ilmoittaa laskennallisen takuu arvon, joka toimii lämpimissäkin maissa ja me täällä hyödymme viileästä ilmasta keväällä ja saamme lämpötilaerosta lisähyötyä. päiväntasaajaan verraten.
Olisihan se plussaa, jos tuotanto ylittäisi tehtaan/toimittajan laskelmat.
Onko kyse siis arvioidun kuukausituoton ylityksestä? Miten toimittaja on määritellyt ns. takuuarvot? Itse epäilen, että kyse on keskimääräisestä tuotosta, jonka voi saada ja siihen vaikuttaa dramaattisesti aurinkoisten päivien lukumäärä ko. kuukauden aikana. Nythän meillä on ollut erittäin kuiva ja aurinkoinen maalis- ja huhtikuu. Venettä keikuttaisi kovasti jos huhtikuussa olisi sattunut parin viikon sateinen jakso.
Etäinen sukulainen asennutti Kirkkonummelle panelit viime kesänä ja maaliskuun jälkeen oli sitä mieltä, että tuotto laahaa 15% alle oletetun, en tiedä laskutavoista, omistaja on 80v mutta tekniikan historiaa on hallussa.
Käytäntö saattaa vaihdella sähkön myyjästä riippuen, mutta meidän tapauksessamme hyvitys verkkoon myytävästä sähköstä on pörssisähkön tuntihinta - 0.2 senttiä.
Kiva tietää. Ylituotanto on tässä tapauksessa pienempi virhe kuin alitus, koska järjestelmä ei ollut tarkoituskaan rajata tehoon, jonka varmasti ehtii kuluttaa kesäpäivänäkin.
Tuo huhtikuulle arvioimani noin 36 kWh päivässä oli oma arvioni, joka otti jo huomioon keskimääräisen tuotannon näillä korkeuksilla sekä panelien jaon kahteen ilmansuuntaan sekä myös huhtikuu-ilmiön.
Parista päivästä ei voi vielä tehdä tilastotiedettä, mutta toukokuu ainakin alkoi ennustetun synkkänä. Yllä on ennusteessani näppivirhe, se toukokuun ennuste on 31 kWh päivässä.
Päivällä kun paistaa, pörssisähkö on kalleinta - onneksi olkoon asennuksesta!
Kiitokset, vaikka liian aikaista tietää vielä pitääkö onnitella vai sääliä?
Mutta huhtikuuilmiön syy selvisi tänä aamuna. Toukokuussa on lunta panelien päällä
Sen verran uudet laitteet, että seuraat varmaan vielä aktiivisesti. Mikä ero tuotossa per päivä kun verrataan pilvistä päivää vs aurinkoa aamusta iltaan?
Mäen takana S:ä innostui viimeisestä sähkölaskusta kun se oli negatiivinen 300 euroa ja tilille kilahti euroja niin tilasi vanhojen 28 aurinkopaneelin lisäksi 20 kpl lisää kun invertterissä oli vielä kapasiteettiä vapaana.
Toukokuun ajalle budjetoitu hieman yli 30 kWh päivässä näyttäisi olevan toteutumassa keskimäärin, mutta vaihtelu on suurta. Tummien sadepilvien alla kuukauden pienin päivän tuotanto jäi alle 10 kWh ja täysin puhdas tehokäyrä sinisen taivaan alla on tuottanut 56 kWh. Forecan puolipilviseksi merkkaama pöivä on melko lähellä odotettua keskiarvoa.
Minimi- ja maksimienergiamäärät tietenkin riippuvat järjestelmän koosta, mutta niiden suhteista saanee käsityksen tuostakin.
Kahdelle katon lappeelle etelän ja lännen suuntaan jaettu järjestelmä tuottaa toukokuun puolivälissä aurinkoisena päivänä vähintään 1 kW tehoa kello 8:00-21:00 välisen ajan. Laakea hieman yli 6 kW huippu osuu iltapäivään noin kello 14:00. Tämä iltapäivän painotus mahdollistaa kodinkoneiden käytön aurinkosähköllä työpäivän jälkeenkin.
TALOUSSANOMAT
EU:n komissio linjaa: Aurinkopaneelit pakollisiksi, näitä rakennuksia se koskisi
EU:n komissio ehdottaa aurinkopaneeleita lähes joka katolle. Aluksi velvoite koskisi uusia taloja, mutta myöhemmin myös vanhoja rakennuksia.
Espoossa Aalto-yliopiston Väre-rakennuksen katolla on jo aurinkopaneelit. KUVA: MATTI KAINULAINEN / LEHTIKUVA
Outi Kokko
11:45
EUROOPAN Unioni haluaa irti fossiilisesta energiasta. Päämäärää vauhdittaa Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja tarve luopua venäläisen energian käytöstä.
EU-komissio esitteli keskiviikkona
aurinkopaneelialoitteensa
. Sen tavoitteena on valjastaa katot hyötykäyttöön ja tehdä taloista paneeli paneelilta pieniä aurinkovoimaloita.
Aluksi vaatimus koskisi niin yksityisiä kuin julkisiakin uusia taloja, joiden hyötypinta-ala on yli 250 neliömetriä. Se tulisi voimaan vuoteen 2026 mennessä.
Seuraavaan vuoteen mennessä otettaisiin käyttöön myös vanhojen yli 250-neliöisten julkisten rakennusten ja liiketilojen katot. Vuoteen 2029 mennessä velvoite ulottuisi kaikkiin uusiin asuintaloihin.
– Tämä on kunnianhimoista, mutta realistista. Tiedämme, että kun Eurooppa toimii yhdessä, sillä on enemmän vaikutusvaltaa, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi lausunnossaan.
Nykyisin lupien saaminen voi pitkittää paneelien asentamista jopa vuosilla. Komissio esittää, että vastaisuudessa lupa pitäisi irrota alle kolmessa kuukaudessa.
Suunnitelma on osa niin sanottua REPowerEU-suunnitelmaa. Tavoitteena on tuoda verkkoon yli 320 gigawattia aurinkoenergiaa vuoteen 2025 mennessä. Määrä olisi yli kaksinkertainen vuoden 2020 määrään verrattuna. Kahdeksan vuoden päästä paneeleilla on tarkoitus tuottaa jo 600 gigawattia.
PANEELIEN ANSIOSTA ESIMERKIKSI KERROSTALOASUKKAAT SAATTAISIVAT SAADA SÄHKÖÄ KOHTUULLISEEN HINTAAN. ENERGIAN HINTA EI MYÖSKÄÄN HEILUISI NIIN PALJON KUIN FOSSIILISEN ENERGIAN HINTA VAIHTELEE.
Eräiden arvioiden mukaan paneeleilla voitaisiin tuottaa jopa neljännes EU:n sähköstä. Osuus on suurempi kuin nykyinen maakaasun kulutus.
Aurinkojärjestelmien hinnat ovatkin laskeneet selvästi kymmenessä vuodessa. Silti hanke tuo suuria kustannuksia ja komissio hahmottelee merkittävää tukipakettia sen edistämiseksi.
– Energiakriisin ja geopoliittisten jännitteiden keskellä strategian toimeenpano ja ehdotetut aurinkoenergia-aloitteet ovat äärimmäisen kiireellisiä, komissio kirjoittaa ja pyytää Euroopan neuvostoa ja parlamenttia toimeenpanemaan aloitteensa.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008828926.html
En ole vieläkään hankkinut aurinkojärjestelmää. Tukesin urakointioikeudet on hankittu joten aion itse asentaa. Ehkä syksyllä kun hinnat on tyypillisesti keväisiä alemnat.
Nyt kun on ollut vähemmän aurinkoista niin mitä panelit tuottaa suhteessa huhti-toukokuun sinitaivaaseen? Oletan että jotain kuitenkin.
Minulla on tuotannon vaihteluväli ollut 13 -47 kW per päivä toukokuussa. Ylituotanto on myyty hintaan 0,09 euroa kWh, eli tällä hetkellä myyn parempaan hintaan kuin ostan sähköä. Tosin siirtolaskukin pitää ottaa huomioon, eli se toinen lasku missä on 2/3 osaa veroja. Parhaan säästön saa kuluttamalla sähkön itse (autoa lataamalla tai vettä lämmittämällä), mutta ei sitä polkuhinnalla tarvitse enää myydä pois jos omaa käyttöä ei ole.
Paljonko sinulla on asennettua tehoa?
8 kilowattia. Talon sijainti ei ole auringonpaisteen kannalta paras mahdollinen, joten tuotto voisi olla parempikin. Ja talvella tuotto on luonnollisesti aika vähäistä, varsinkin jos paneelien päällä on lunta.
Sähköauton latauskulua voisi pienentää aurinkosähköllä. Päivällä, kun auton on liikenteessä, aurinkokennoilla tuotettu sähkö myydään verkkoon kalliin pörssisähkön aikana ja sitten yöllä ladataan halvemmalla sähköllä autoa. Eli aurinkosähköllä voi ladata auton "epäsuorasti". En olekaan aikaisemmin ajatellut asiaa tuolta kannalta. Lataamisen saisi ilmaiseksi suurimmaksi osaksi, koska nurkkapyörittely ei vie päivittäin kuin korkeintaan parikymmentä kWh.
GLE:lle investointi oli n. 10.000,- paljonko Karreten zydeemi maksoi? Aika monta vuotta kyllä pitää ladata ennen kuin 10.000,- on tullut takaisin. Pitää ajaa mahdollisimman paljon päivittäin, niin investointi maksaa itsensä nopeammin🙂
Jännä suhteuttaa noita aurinkokennon tehoja oman suorasähkölämmitteisen talon, jossa kaikki toimii sähköllä, kulutukseen (220m² + 65 m² autotalli). Keskimääräinen sähkönkulutus vuoden aikana on 2,8 kW.
Oliko tuossa hinnassa asennuskustannus mukana? Jos ei, niin mitä suuruusluokkaa asennuksen hinta oli?
Tuota suuruusluokkaa investointi on, kun kotitalousvähennys huomioidaan. Toisaalta käyttöiän pitäisi olla 30 vuotta. Uusiutuva energia on hyvä asia itsessään.
Tällä hetkellä tuotto pitäisi laskea sen mukaan mitä sähköyhtiö tarjoaisi sopimukseksi (13,99 senttiä) eikä sen edullisen hinnan (5,5 senttiä kWh) mukaan jonka onnistuin saamaan. Lisäksi vielä siirto+ sähkövero sekä näille vielä alv 24%.
Pienempi pää skaalautuu hyvin noihin hintoihin. Reilut 3 kW maksaa 4 tonnia, kaikki mukana paitsi asennus. Tuo voisi olla jo teho jonka saisi itse kulutettua keväällä/kesällä.
https://www.thermosun.fi/Verkkoon-kytkettaevae-312-kW-jaerjestelmae-3-vaihe
Kiitos referenssistä!
Täällä siis 7.8 kW nimellinen huipputeho, josta on parhaimmillaan toteutunut hetkellisesti hieman yli 80%. Tämä ennätyslukema ei ole mikään viite tuotetusta energiamäärästä.
Jorman kysyessä 28.5. oli täälläkin pilvinen päivä ja sen päivän tuotanto oli 23 kWh. Koko toukokuun keskiarvo 39 kWh päivää kohden jäi hieman huhtikuun loppupuolen keskituotantoa pienemmäksi. Toukokuun kokonaistuotanto 1214 kWh ylittää määrällisesti ennakkoarvioni. Sen arvo ei silti ole vielä tavoitteessa, koska verkkoon päin myynnin vaatima mittarin vaihto tehtiin toukokuun puolivälissä ja olemme syöttäneet valtakunnan verkkoa muutaman sadan kWh:n edestä talkoilla kunnes siitä alettiin saada mittaustietoa.
Edellisvuoteen verrattuna yösähkön kulutus osui huhtikuun aikana yllättäen täsmälleen samaan lukemaan yhden kWh:n tarkkuudella, mutta viimevuotiseen verrattuna päiväsähkön kulutus putosi 1150 kWh -> 750 kWh.
Tähänastinen lyhyt koekäyttö pitää investoinnin 8 % tuotto-odotuksen edelleen realistisena nyt kun myös myynti verkkoon saadaan mitatuksi.
Tuo 9448 € on koko järjestelmän hinta valmiiksi asennettuna ja kotitalousvähennys laskennallisesti hinnasta alennettuna vaikka saankin sen rahan takaisin vasta ensi vuonna.
Tämän voi laskea perustellusti useammallakin tavalla.
8% tuottoa joutuu keräämään 12.5 vuotta ennen kuin saa koko ostohinnan takaisin.
Korkoa korolle 8% vuodessa laskien takaisinmaksuaika on enää 9 vuotta. Tässä siis oletetaan, että kaikki säästyvä raha sijoitetaan uudelleen samalla tuotolla. Tämä olisi realistinen laskutapa, jos oikeasti sijoittaa ne säästämänsä rahat ja myös onnistuu ylittämään pörssin pitkän ajan keskituoton reilulla prosenttiyksiköllä eikä minun tavoin lyhennä halvemman sähkölaskun tuomalla säästöllään laitteiston hintaa korottomalla luotolla. Asennuksen maksoin kerralla maksimoidakseni kotitalousvähennyksen vain yhden vuoden omavastuulla vähennettynä.
Karretten perusteleman uuden sopimuksen sähkön hinnankin voisin laskea vaihtoehtona nyt arvioitavan investoinnin tuotolle. Tämä on realismia nyt uutta taloa rakentavalle, joka aloittaa kaikki sopimukset alusta.
Itse laskin vanhaan taloon vanhoille sopimukselle lisättävien panelien investoinnin vähän inhorealistisesti todellisen maksamani sähkön hinnan perusteella. Panelikauppiaat olivat kyllä hoksanneet omissa exceleissään ekstrapoloida jo tapahtunutta hintakehitystä tulevaisuuteen, mutta omaan investointia laskiessani perustin laskelmani nykyhintoihin. Mahdolliset sähkön hinnan nousut tulevaisuudessa jäävät minun turvamarginaalikseni puolustamaan investoinnin arvoa kun tuottoprosentit vain kasvavat sähkön hinnan noustessa. Olen aivan tyytyväinen, jos onnistun ensimmäisenä vuonna edes rimpuilemaan lähellekään arvioimaani säästöä, koska oletan jo lukitun järjestelmän hinnan takaisinmaksun nopeutuvan tulevaisuudessa energian hinnan kohotessa.
Toinen oma näkökulmani oli tulonsiirto työssäkäyvältä eläkeläiselle, vaikka nämä ovatkin samoja henkilöitä eri ajankohtana. Työssäkäyvä teki tietoisesti tarpeettoman kalliin investoinnin ylimitoittamalla järjestelmän hieman nykytarpeeseen verrattuna. Tämä tietenkin alentaa tuottoprosenttia, koska tarpeettoman suuri osuus tuotannosta joudutaan myymään verkkoon päin. Tulevan eläkeläisen asemaa se sen sijaan parantaa se, että hieman liikaakin paneleita katolla keventää jatkossa euromääräistä sähkölaskua enemmän kuin juuri sopivasti mitoitettu.
Ketunhäntä kainalossani on siinä, että ylijäämäsähkön voisi ehkä joskus työntää vaikka auton akkuun. Invertterin mitoituksessa on varaa lisätäkin paneleita.
Sähköautobudjetointi muistuttaa hyvin paljon vanhaa dieselbudjetointia. Mitä enemmän ajaa, sitä enemmän säästää
Kuinkahan moni ottaa budjetoinnissaan esim. tesla kolmosen todelliset kulut n. 50 € / 100 km
Tulonsiirto eläkeläiselle on minun mielestäni erittäin hyvä ajatus. Jos hankin aurinkokennot, niin siinä on minulle tärkein näkökulma. Jos vielä saisi kohtuuhintaisen akun varastoksi, niin aurinkosähkö alkaisi kuulostaa todella hyvältä vaihtoehdolta.
Joku joka ei osaa laskea ja/tai uskoo Tekniikan Maailman höpinöitä. Muut ottavat huomioon vain oikeasti syntyvät kustannukset ja se on pieni raha.
https://cdn.tekniikanmaailma.fi/wp-content/uploads/s3/2022/01/11112407/graafi_kayttotestikulut_png-1024x1055.png
Koska yli 70% kustannuksista on pääomakuluja, huomaamme taas kerran, että taloudellisesti järkevät vaihtoehdot ovat ajomäärästä riippuen Volvo 940 tai Toyota Carina bensanelikolla tai Mercedes W124 diesel.
Rahoituskulut lähestyvät nollaa, pääomakulu on useissa tapauksissa jo negatiivinen. Huolto on itse tehtynä lähes ilmaista. Kaskoa tällaiselle on turha ottaa ja LV on edullinen. Volvolla menee polttoainetta paljon, Mersun etukammiodiesel ja tojon bensamoottori ovat jopa kulutukseltaankin nykypäivää.
Tämän hintatason ylittävät valinnat ovat kulkemisen kannalta tarpeetonta hupia, joten kannattaa katsoa, että saa rahalleen mieleisensä vastineen.
Onneksi myös vähävaraisemmille on vaihtoehtoja. Tuossa Model 3:n kuluissa huomiota kiinnittää alhaisten "polttoainekulujen" lisäksi aivan järjettömät vakuutuskulut. Niitä ehkä "kotikäytössä" voi viilata pienemmiksi kilpailuttamalla eri vakuutusyhtiöt. Itse huomasin, että kun omistaa harvinaisemman auton niin varsinkin kaskon hinta voi vaihdella hirmuisesti vakuutusyhtiöstä riippuen. Itse olen joutunut ottamaan tuohon takavetohybridiin, samoin kuin moottoripyörään vakuutuksen toisesta yhtiöstä kuin missä muut vakuutukseni ovat. Omassa yhtiössä takavetohybridin kaskovakuutus olisi ollut, ei nyt alkuunkaan tuon Model 3:n hintainen, mutta hyvin kallis kuitenkin ja moottoripyörän liikennevakuutuksen bonukset olisivat kertyneet yli tuplaten hitaammin. Ajatuksenakin järjetön juttu, että toisessa yhtiössä kerrytät bonuksia 12 v. ja toisessa 5 v. (jos nyt vielä muistan tarkalleen oikein noin 5 v. sitten tehdyn hintavertailun.)