Aurinkopanelit

324 kommenttia
13468911
  • @Late1969 kirjoitti:

    Minut yllätti pari viikkoa sitten uutisointi, että sähkön voi myydä eri yhtiölle kuin oma ostosähkö. Luo kilpailutukselle aivan oman paikkansa kun myy yhtiöille, jotka maksavat hieman normaalia pörssisähköä enemmän erilaisen tarpeensa takia. Vielä kun kytkee isoon paneelistoon älyä voi maksimoida hyödyn.

    esim. ostosähkö kiinteä 10 cent. ja myy sähköä ulos toiselle operaattorille 25-40 cent. hintaan. En muista enää ohjelmassa mainittua ostavaa osapuolta, mutta tarve oli kuulemma kova.

    Jep jep... Ei tarvitse edes aurinkopaneeleita ollenkaan kun ostaa vain ison akun ja vuoronperää ostaa sähköä akkuun 10 sentillä / kWh ja sitten purkaa sitä 25-40 senttiä / kWh. Ehkä voisi jopa ottaa kaksi sähköliittymää, jolloin ei tarvittaisi tuota akkua ollenkaan, vaan ottaisi sähkön toisesta liittymästä 10 c/kWh ja johtaisi sen toiseen 25-40 c/kWh. Kyllä sähköllä rikastuminen onkin tehty helpoksi....

    Ja miten saatte energiamittarin/-mittarit mittaamaan ostamaanne ja myymäänne sähköä? Ihan vielä ei taida riittää, että ilmoittaa myyjäyhtiölle ostavansa sähköä 100 megawatin teholla ja ostoyhtiölle myyvänsä samalla teholla.

    Yhdessä ja samassa talon syöttökaapelissa ei taida samaan aikaan kulkea energiaa molempiin suuntiin. Energia virtaa korkeammasta potentiaalista matalampaan, joten yhteen suuntaan mennään. Muutenkin talosta verkkoon päin tarvitaan jotain lisää, kuten aurinkopaneleita, jotka nostavat talon potentiaalin verkkoa korkeammaksi. Jos potentiaali on vaikeasti hahmotettava, voi miettiä vettä joessa, vesi virtaa ylempää alemmaksi. Akulla ja verkkoinvertterillä homma onnistuisi, ainoa ongelma on akkujen hinnat - jo 100 kWh akut maksaa 30-50 tonnia ja 100 kWh energiaa ei tiliä kummoisesti lihota.

      
  • Yhdessä ja samassa talon syöttökaapelissa ei taida samaan aikaan kulkea energiaa molempiin suuntiin. Energia virtaa korkeammasta potentiaalista matalampaan, joten yhteen suuntaan mennään. Muutenkin talosta verkkoon päin tarvitaan jotain lisää, kuten aurinkopaneleita, jotka nostavat talon potentiaalin verkkoa korkeammaksi. Jos potentiaali on vaikeasti hahmotettava, voi miettiä vettä joessa, vesi virtaa ylempää alemmaksi. Akulla ja verkkoinvertterillä homma onnistuisi, ainoa ongelma on akkujen hinnat - jo 100 kWh akut maksaa 30-50 tonnia ja 100 kWh energiaa ei tiliä kummoisesti lihota.

    Vaihtovirtaverkossa jännitteen nosto onnistuu helposti esim. kondensaattoreilla ja niillä voidaan tuottaa loistehoa verkkoon. Yleensä se ei ole verkkoon päin myyntiartikkeli, mutta sen liiallinen ottaminen verkosta maksaa. Pätötehon tuottaminen vaatiikin sitten energianlähteen kuten aurinkopaneelit tai virtaavaa vettä, ja energia pitää muuttaa hallitusti tehoksi.

      
  • muokattu 22.08.2022 22:14

    Ihmettelin aiemmin tätä Motivankin materiaalissa näkyvää anomaliaa, jonka mukaan auringon säteily ja siitä seuraten panelien tuotanto eivät seuraa geometrisesti odotettavissa olevaa havaintosarjaa suurimmasta tuotannosta juhannuksen kahden puolen:

    https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/aurinkosahko/aurinkosahkon_perusteet/auringonsateilyn_maara_suomessa

    Omat havaintoni vain yhdeltä kesältä sisältävät tietenkin sään vaihteluiden vuoksi varsin paljon satunnaisuutta, joten en kiinnittänyt asiaan sen suurempaa huomiota kunnes simuloin Euroopan laajuisella PVGIS-tietokannalla:

    https://re.jrc.ec.europa.eu/pvg_tools/en/tools.html

    Eihän siellä mitään kuoppaa ole PVGIS-ERA5 tietokannassakaan, joka keskimääräistää säät ja säteilymäärät useamman vuoden yli.

    Kunnes siirrän taloni virtuaalisesti Helsinkiin, Hankoon tai Kotkaan muut parametrit säilyttäen. Eli kyse näyttäisi olevan joko Etelä-Suomessa tietokantamateriaalia kerättäessä esiintyneestä tilapäisestä tai kohtuullisella todennäköisyydellä toistuvasta ilmiöstä.

    Etelä-Suomessa on siis kaksi "juhannusta" touko- ja heinäkuussa ja tuotannossa kuoppa keskellä kesää, Lahdessa kesän huippukohta "juhannus" on toukokuussa ja pohjoisempana ainakin minun kotiosoitteessani juhannus on siellä missä se on kalenterissakin.

    Havainnon opetus on, että panelien hankintaa harkitsevan kannattaa simuloida panelien todellisen asennuspaikan tiedoilla. PVGIS on hyvä työkalu, koska se mahdollistaa todellisen kattokallistuksen ja ilmansuutien asettamisen laskennan perusteeksi ja sen jälkeen kyseisen paikkakunnan keskimääräisen kesän auringon paistamaan tuon rakennelman päälle.

      
  • Elokuun tuotanto 960 kWh kääntyy jo syksyyn ja kelitkin olleet poikkeuksellisen huonot, mutta oma ennusteeni ylittyi silti 50 kWh verran.

    Kohoavan sähkön hinnan vuoksi lasku pyörii entistä syvemmällä miinuksella. Tuotanto on suunnilleen odotusarvossa, hieman sen yli, mutta tuotannon arvo on odottamattoman suuri, joten rahallisesti investoinnin tuotto ylittää ensimmäisen kesän ennusteen.

      2
  • @740 GLE kirjoitti:
    Elokuun tuotanto 960 kWh kääntyy jo syksyyn ja kelitkin olleet poikkeuksellisen huonot, mutta oma ennusteeni ylittyi silti 50 kWh verran.

    Kohoavan sähkön hinnan vuoksi lasku pyörii entistä syvemmällä miinuksella. Tuotanto on suunnilleen odotusarvossa, hieman sen yli, mutta tuotannon arvo on odottamattoman suuri, joten rahallisesti investoinnin tuotto ylittää ensimmäisen kesän ennusteen.

    Mikä oli odotettu sähkön myyntitulo ja paljonko se on uusilla hinnoilla, siis mitä jää käteen c/kWh?

      
  • muokattu 08.09.2022 12:21

    Investoinnin mitoitusperusteena oli viime talvinen ostosähkön kokonaishinta noin 12 senttiä kilowattitunnilta sisältäen sähkön, siirron ja verot. Tuolla keskihinnalla olisin päätynyt noin 7 - 8 % vuosituottoon.

    Sähkön hinta on ilmeisesti tuotantomäärää enemmän muuttuva elementti, koska PVGIS-ERA5 tietokanta kertoo vuotuisten säätilasta johtuvien erojen suuruudeksi kotiosoitteessani noin 5 % vuodessa.

    Verkkoon siirrettävän sähkön hinta on noussut läpi kesän. Kesäkuun keskihinta oli 17 senttiä, heinäkuun 22 senttiä ja elokuussa jo yli 37 senttiä / kWh.

    Näillä hinnoilla markkinoilla on tilapäinen anomalia kun sähköä sai elokuussa ostaa kokonaishintaan 16.7 senttiä / kWh ja myydä samalle yhtiölle 37.8 sentillä. Siirtoyhtiön ja myyntiyhtiön palkkioiden jälkeen minulle jäi elokuussa peräti 37.5 senttiä hyvitystä verkkoon siirrettyä kWh kohden, mutta toivon tämän olevan lyhytaikainen erikoistilanne.

    Periaatteena sähköyhtiön 0.2 sentin provisio on minusta hyvä asia, koska se antaa yhtiölle ansaintamahdollisuuden pelkän laskutuskoneiston voimalla. Tämä tekee siirrosta verkkoon päin myös sähkön myyjälle houkuttelevaa eikä se ole vain lain vaatima rasite. Sama pätee siirtoyhtiön 0.1 sentin provisioon. Pörssisähkön välittäminen palkkiota vastaan on terve konsepti.

    Sen sijaan sähköyhtiön kannalta 37 sentillä ostaminen ja 11 sentillä myyminen asiakkaalle päin ei ole tervettä, vaan tämän tilanteen odotan normalisoituvan tavalla tai toisella. Tämän kesän sähkön myyntihintoja ei kannata pitää oman investointilaskelman perusteena, koska näin ei voi jatkua kovin pitkään.

    Suurin ongelma on löytää yhtä hyvin tuottava kohde, johon sijoittaa säästyneet rahat tavoittelemaan korkoa korolle vastaavaa tuottoa myös jatkossa Osakesijoittaja voi ostaa osingoillaan lisää samaa osaketta ellei ole muita ideoita, mutta rajansa silläkin on kuinka paljon paneleita katolle mahtuu. Löysin mielestäni sopivan kohteen ostaen muun liiketoiminnan ohessa mm. Olkiluodon kolmosreaktorin tuotantoa, mutta ostin näköjään liian aikaisin. Ostokseeni uskon, koska se ei ole Fortum, mutta oma ajoitukseni oli jälleen kerran epäoptimaalinen.

      
  • muokattu 08.09.2022 12:38

    @740 GLE kirjoitti:
    Investoinnin mitoitusperusteena oli viime talvinen ostosähkön kokonaishinta noin 12 senttiä kilowattitunnilta sisältäen sähkön, siirron ja verot. Tuolla keskihinnalla olisin päätynyt noin 7 - 8 % vuosituottoon.

    Sähkön hinta on ilmeisesti tuotantomäärää enemmän muuttuva elementti, koska PVGIS-ERA5 tietokanta kertoo vuotuisten säätilasta johtuvien erojen suuruudeksi kotiosoitteessani noin 5 % vuodessa.

    Verkkoon siirrettävän sähkön hinta on noussut läpi kesän. Kesäkuun keskihinta oli 17 senttiä, heinäkuun 22 senttiä ja elokuussa jo yli 37 senttiä / kWh.

    Näillä hinnoilla markkinoilla on tilapäinen anomalia kun sähköä sai elokuussa ostaa kokonaishintaan 16.7 senttiä / kWh ja myydä samalle yhtiölle 37.8 sentillä. Siirtoyhtiön ja myyntiyhtiön palkkioiden jälkeen minulle jäi elokuussa peräti 37.5 senttiä hyvitystä verkkoon siirrettyä kWh kohden, mutta toivon tämän olevan lyhytaikainen erikoistilanne.

    Periaatteena sähköyhtiön 0.2 sentin provisio on minusta hyvä asia, koska se antaa yhtiölle ansaintamahdollisuuden pelkän laskutuskoneiston voimalla. Tämä tekee siirrosta verkkoon päin myös sähkön myyjälle houkuttelevaa eikä se ole vain lain vaatima rasite. Sama pätee siirtoyhtiön 0.1 sentin provisioon. Pörssisähkön välittäminen palkkiota vastaan on terve konsepti.

    Sen sijaan sähköyhtiön kannalta 37 sentillä ostaminen ja 11 sentillä myyminen asiakkaalle päin ei ole tervettä, vaan tämän tilanteen odotan normalisoituvan tavalla tai toisella. Tämän kesän sähkön myyntihintoja ei kannata pitää oman investointilaskelman perusteena, koska näin ei voi jatkua kovin pitkään.

    Suurin ongelma on löytää yhtä hyvin tuottava kohde, johon sijoittaa säästyneet rahat tavoittelemaan korkoa korolle vastaavaa tuottoa myös jatkossa Osakesijoittaja voi ostaa osingoillaan lisää samaa osaketta ellei ole muita ideoita, mutta rajansa silläkin on kuinka paljon paneleita katolle mahtuu. Löysin mielestäni sopivan kohteen ostaen muun liiketoiminnan ohessa mm. Olkiluodon kolmosreaktorin tuotantoa, mutta ostin näköjään liian aikaisin. Ostokseeni uskon, koska se ei ole Fortum, mutta oma ajoitukseni oli jälleen kerran epäoptimaalinen.

    Sähköä ostaessa joutuu maksamaan siirtoyhtiölle, mutta mitenkäs tuo siirtomaksu menee myydessä - siirtääkö sähköyhtiö ilmaiseksi myymäsi sähkön?

      
  • @740 GLE kirjoitti:
    Investoinnin mitoitusperusteena oli viime talvinen ostosähkön kokonaishinta noin 12 senttiä kilowattitunnilta sisältäen sähkön, siirron ja verot. Tuolla keskihinnalla olisin päätynyt noin 7 - 8 % vuosituottoon.

    Sähkön hinta on ilmeisesti tuotantomäärää enemmän muuttuva elementti, koska PVGIS-ERA5 tietokanta kertoo vuotuisten säätilasta johtuvien erojen suuruudeksi kotiosoitteessani noin 5 % vuodessa.

    Verkkoon siirrettävän sähkön hinta on noussut läpi kesän. Kesäkuun keskihinta oli 17 senttiä, heinäkuun 22 senttiä ja elokuussa jo yli 37 senttiä / kWh.

    Näillä hinnoilla markkinoilla on tilapäinen anomalia kun sähköä sai elokuussa ostaa kokonaishintaan 16.7 senttiä / kWh ja myydä samalle yhtiölle 37.8 sentillä. Siirtoyhtiön ja myyntiyhtiön palkkioiden jälkeen minulle jäi elokuussa peräti 37.5 senttiä hyvitystä verkkoon siirrettyä kWh kohden, mutta toivon tämän olevan lyhytaikainen erikoistilanne.

    Periaatteena sähköyhtiön 0.2 sentin provisio on minusta hyvä asia, koska se antaa yhtiölle ansaintamahdollisuuden pelkän laskutuskoneiston voimalla. Tämä tekee siirrosta verkkoon päin myös sähkön myyjälle houkuttelevaa eikä se ole vain lain vaatima rasite. Sama pätee siirtoyhtiön 0.1 sentin provisioon. Pörssisähkön välittäminen palkkiota vastaan on terve konsepti.

    Sen sijaan sähköyhtiön kannalta 37 sentillä ostaminen ja 11 sentillä myyminen asiakkaalle päin ei ole tervettä, vaan tämän tilanteen odotan normalisoituvan tavalla tai toisella. Tämän kesän sähkön myyntihintoja ei kannata pitää oman investointilaskelman perusteena, koska näin ei voi jatkua kovin pitkään.

    Suurin ongelma on löytää yhtä hyvin tuottava kohde, johon sijoittaa säästyneet rahat tavoittelemaan korkoa korolle vastaavaa tuottoa myös jatkossa Osakesijoittaja voi ostaa osingoillaan lisää samaa osaketta ellei ole muita ideoita, mutta rajansa silläkin on kuinka paljon paneleita katolle mahtuu. Löysin mielestäni sopivan kohteen ostaen muun liiketoiminnan ohessa mm. Olkiluodon kolmosreaktorin tuotantoa, mutta ostin näköjään liian aikaisin. Ostokseeni uskon, koska se ei ole Fortum, mutta oma ajoitukseni oli jälleen kerran epäoptimaalinen.

    Jos tuota sijoituksena ajattelee, pitänee huomioida sijoituksen arvon romahtaminen, kun ne paneelit on katolle saatu ja kaikki kytketty ja käyttöönotettu. Menee vuosia ennen kuin on edes omillaan, kaikki säästyneet rahat menevät paneelien maksuun. Sijoitettavaa paneelit tuottavat toisella vuosikymmenellä.

      
  • @Lukija31722 kirjoitti:
    Sähköä ostaessa joutuu maksamaan siirtoyhtiölle, mutta mitenkäs tuo siirtomaksu menee myydessä - siirtääkö sähköyhtiö ilmaiseksi myymäsi sähkön?

    Se on tuo 0.1 senttiä / kWh. Eli verkkoon päin siirretystä sähköstä perii sähkön myyjä 0.2 senttiä ja siirron tarjoava yritys 0.1 senttiä kilowattitunnilta.

    Ainakin sähkön myyjillä on hyvinkin erilaisia tariffeja joilla hyvittävät. En tehnyt kattavaa markkina-analyysiä vaan katsoin joitain näytteitä sieltä täältä ja sen otannan perusteella nämä provisioperiaatteella toimivat ovat asiakkaalle edullisempia kuin suurella perusmaksulla myytävät virtuaaliakut, joilla omaa sähköä voi "tallettaa" virtuaalisesti verkkoon käyttääkseen sen myöhemmin itse. Näissä sopimuksissa yleensä verkkoon siirretyn kWh:n saa takaisin kokonaisena, mutta palvelusta joutuu maksamaan kiinteän vuosi- tai kuukausimaksun.

      
  • muokattu 08.09.2022 21:56

    @Late1969 kirjoitti:
    Jos tuota sijoituksena ajattelee, pitänee huomioida sijoituksen arvon romahtaminen, kun ne paneelit on katolle saatu ja kaikki kytketty ja käyttöönotettu. Menee vuosia ennen kuin on edes omillaan, kaikki säästyneet rahat menevät paneelien maksuun. Sijoitettavaa paneelit tuottavat toisella vuosikymmenellä.

    Voit toki laskea aivan kuten parhaaksi näet, mutta nyt minua kiinnostaa voitko tuolla periaatteellasi sijoittaa yhtään mihinkään?

    Kuulostaa siltä, että 10% vuosituotto tarkoittaa sinulle 100 % tuottoa vuosikymmenessä ja siten 10 vuoden takaisinmaksuaikaa vai mitä? Minulle sama 10 % vuodessa tarkoittaa vähän yli 7 vuoden takaisinmaksuaikaa ja 159% tuottoa vuosikymmenessä.

    Omalta kannaltani päätavoite ei silti ollut rahan ansaitseminen. Olen seurannut aurinkopanelien kehitystä teknisestä mielenkiinnosta valosähköisen ilmiön kaupalliseen sovellukseen fotonien irrottaessa elektroneja valon aaltohiukkasdualismin periaattein aivan kuten Max Planck ja Albert Einstein sen laskivat tapahtuvankin. Aluksi jännittävä tutkimustyö muuttui maksulliseksi sähköntuotantoharrastukseksi johon sai ostaa osat kaupasta vuosituhannen vaihteessa. 2010 tienoilla laitteissa oli jo jotain ideaa paikoissa, jonne sähkön toimittaminen kaapelilla oli toivottoman vaikeaa ja kallista. 2020 lähestyessä alettiin kaupallisilla laitteilla päästä nollatulokseen myös sähköveron piirissä ja vuosikymmenen vaihteessa päästiin jo sen aikaisilla sähkön hinnoilla pörssiosinkoa vastaavaan tuotto-odotukseen. Laitteiden kehitys jatkui ja suorituskyky parani hinnan laskiessa samalla. Viime talvena tuli lopulta tilanne, jossa sen aikaisella sähkön hinnallani näin pitkän ajan pörssihistorian tasoista ja jopa hieman sen ylittävän tuotto-odotuksen. Minulle näinkin pieni tasainen tuotto riittää joten käynnistin tarjouskilvan ja tein tilauksen. Olen niin naurettava näpertelijä, että jaksan jahdata jotain säälittävää 7 % vuosituottoa vuosikymmenestä toiseen, etenkin jos sitä on odotettavissa defensiivisessä vähäriskisessä sijoituksessa.

    Vaikka sijoituksen mittana ja vertailutapana onkin tuottoprosentti, näen aurinkopanelit yhtä paljon tulonsiirtona työssäkävijältä eläkeläiselle kuin sijoituksena. Maksoipa sähkö tulevaisuudessa mitä tahansa, panelien turvin eläkeläinen samassa talossa asuessaan jättää huhti - syyskuun sähkölaskut maksamatta. Jos taas talo laitettaisiin juuri nyt myyntiin, kesän sähkölaskut saattaisivat olla jonkintasoinen myyntiargumentti kun kesän jäljiltä on sähkölasku miinuksella aika tarkalleen viime tammi ja helmikuun sähkölaskujen verran (energian osuus).

    Listattujen yritysten arvo noteerataan pörssissä arkipäivisin, joten niiden arvon kehitys on helposti selvitettävissä. Koska listaamattoman sijoituksen arvo on vain arvio kunnes kaupat on tehty ja käypä arvo vaihtelee markkinatilanteen mukaan, pyydän sinun apuasi sijoituksen arvon kehityksen arvioinnissa. Kumman sähköntuottajan arvon sinä arvioisit kehittyneen kevättalvella tekemäni tilauksen jälkeen paremmin, minun taloni vai Fortumin osakkeen?

      1
  • Onko kellään kokemusta aurinkopaneelien hyödyntämisestä kryptovaluutan louhintaan? Olen seurannut Ethereumin hintaa täällä https://ethereumhinta.fi/ ja näyttää olevan aika pahasti laskussa enkä siis viitsisi käyttää ns maksettua sähköä.

      
  • @Eemitir12 kirjoitti:
    Onko kellään kokemusta aurinkopaneelien hyödyntämisestä kryptovaluutan louhintaan? Olen seurannut Ethereumin hintaa täällä https://ethereumhinta.fi/ ja näyttää olevan aika pahasti laskussa enkä siis viitsisi käyttää ns maksettua sähköä.

    Samanlaista "pistorasiasähköähän" noistakin värkeistä saadaan - kyllä sillä louhintatietsikka toimii.

      
  • muokattu 26.09.2022 13:20

    Jos saat kestävällä tavalla kryptovaluuttaa yli 20 sentillä / kWh eli jos saat louhintaan investoimillesi paneleille selvästi yli 10% vuosituoton, sitten ylijäämäsähköllä kannattaa mieluummin louhia kryptoja kuin käyttää muita kodin toimintoja tai myydä sitä sähköyhtiölle.

    Miten louhittujen kryptojen käyttöä verotetaan vai verotetaanko lainkaan? Jos joudut maksamaan kryptokaupoista pääomatuloveron, sitten tuottovaatimus nousee, koska omasta kulutuksesta nettona säästetty 11 % investointituotto vastaa yksityissijoittajalle pääomatulojen määrästä riippuen joko 14.7 % tai 15.4 % bruttotuottoa.

    Yhtään en kryptoja tunne (koska ammatillisesti kiinnostaa vain lohkoketjutekniikka), joten jos louhinnalla on saatavissa tuollaisia tuottoja, sitten olen selvästikin jäänyt junasta.

      
  • @740 GLE kirjoitti:
    Jos saat kestävällä tavalla kryptovaluuttaa yli 20 sentillä / kWh eli jos saat louhintaan investoimillesi paneleille selvästi yli 10% vuosituoton, sitten ylijäämäsähköllä kannattaa mieluummin louhia kryptoja kuin käyttää muita kodin toimintoja tai myydä sitä sähköyhtiölle.

    Miten louhittujen kryptojen käyttöä verotetaan vai verotetaanko lainkaan? Jos joudut maksamaan kryptokaupoista pääomatuloveron, sitten tuottovaatimus nousee, koska omasta kulutuksesta nettona säästetty 11 % investointituotto vastaa yksityissijoittajalle pääomatulojen määrästä riippuen joko 14.7 % tai 15.4 % bruttotuottoa.

    Yhtään en kryptoja tunne (koska ammatillisesti kiinnostaa vain lohkoketjutekniikka), joten jos louhinnalla on saatavissa tuollaisia tuottoja, sitten olen selvästikin jäänyt junasta.

    Eiköhän nuo louhintaan käytetyt tietsikat tuota ihan samalla hyötysuhteella kotiin lämpöä kuin vaikka sähköpatteri. Eli suorasähkölämmitteisessä talossa louhinta on lämmitysaikana energiakuluiltaan ilmaista, kunhan ei vaan louhi niin paljon että kodin lämpö rupeaa nousemaan termostaattiasetuksesta.

      
  • Siitähän tässä on tosiaan kyse, että tienaako louhinnalla ostamansa tai myymättä jättämänsä sähkön arvoa.

    Lämmityskaudella lämpöhäviö ei tosiaan ole hukkalämpöä, mutta Eemitir kysyi paneleilla generoidun sähkön käytöstä louhintaan. Silloin on syytä ottaa huomioon, että ylimääräinen viilennystä vaativa 1 W sisätiloissa vaatii ilmastoinnin lämmitystä heikomman hyötysuhteen vuoksi käytännössä enemmän kuin 1 W viilennystehoa. 1 Watti säästettyä turhaa lämpötehoa aurinkopanelien parhaalla tuotantokaudella saattaa siis antaa (viilennyksen hyötysuhteesta riippuen) 3 W säästön. Jos sietää lämmintä, voi tietenkin pitää ilmastoinnin pois päältä ja säästää.

    Tekipä kummin tahansa, lämmituskauden ulkopuolella louhinnan kannattavuutta voi arvioida vertaamalla louhinnan tuottoja louhinnan vuoksi myymättä jääneen sähkön vaihtoehtoiskustannukseen. Töpseli...eikun pistorasiasähköstä tämä eroaa pistorasiaan ulkoa ostettavan sähkön sisältämän siirtomaksun ja sen veron verran jota omalta katolta kerätyssä sähkössä ei ole. Aurinkopanelisähkö on siis oletusarvoisesti siirtomaksun ja sen sisältämän veron verran halvempaa kuin ulkoa ostettu, vaikka kuluva vuosi onkin tehnyt tähän yleisperiaatteeseen tilapäisen poikkeuksen.

      
  • @Lukija31722 kirjoitti:

    @Eemitir12 kirjoitti:
    Onko kellään kokemusta aurinkopaneelien hyödyntämisestä kryptovaluutan louhintaan? Olen seurannut Ethereumin hintaa täällä https://ethkurssi.fi/ ja näyttää olevan aika pahasti laskussa enkä siis viitsisi käyttää ns maksettua sähköä.

    Samanlaista "pistorasiasähköähän" noistakin värkeistä saadaan - kyllä sillä louhintatietsikka toimii.

    Joo pitääpä alkaa hyödyntämään ensi kesänä tuota aurinkosähköä :smiley:

      
  • muokattu 03.10.2022 12:42

    Syyskuun tuotanto jäi ennusteesta. Oma ennuste 580 kWh, PVGIS ennuste 472 kWh, toteutuma 452 kWh.

    Pimeää oli. Koko syyskuussa oli tasan yksi aurinkoinen päivä, joka piirsi suunnilleen ehjän kellokäyrän.

    Kokonaisuutena ollaan silti edellä vuoden tuottoennustetta ja PVGIS keskiarvon yläpuolella mutta silti saman lähteen ilmoittaman noin +/- 5% vaihteluvälin sisällä.

    Marraskuun ennuste on enää reilut 20 kWh, joten vuoden tuotto on tiedossa kun saan lokakuun sähkölaskun. Touko - syyskuun ajalla sähkölasku katoaa olemattomiin, mutta lokakuun puolivälissä iskevä sähkön hinnan korotus saattaa ehtiä kääntää lokakuun laskun jo maksun puolelle?

      
  • muokattu 03.10.2022 22:57

    @740 GLE kirjoitti:
    Syyskuun tuotanto jäi ennusteesta. Oma ennuste 580 kWh, PVGIS ennuste 472 kWh, toteutuma 452 kWh.

    Pimeää oli. Koko syyskuussa oli tasan yksi aurinkoinen päivä, joka piirsi suunnilleen ehjän kellokäyrän.

    Kokonaisuutena ollaan silti edellä vuoden tuottoennustetta ja PVGIS keskiarvon yläpuolella mutta silti saman lähteen ilmoittaman noin +/- 5% vaihteluvälin sisällä.

    Marraskuun ennuste on enää reilut 20 kWh, joten vuoden tuotto on tiedossa kun saan lokakuun sähkölaskun. Touko - syyskuun ajalla sähkölasku katoaa olemattomiin, mutta lokakuun puolivälissä iskevä sähkön hinnan korotus saattaa ehtiä kääntää lokakuun laskun jo maksun puolelle?

    Sinä kyllä onnistuit hommaamaan aurinkopanelit hyvään aikaan. Minäkin kyselin kohta pari kuukautta sitten tarjousta, mutta liike sanoi, ei juuri nyt ehdi tulla käymään äläkä soittele meille, me soitamme teille. Ei ole soittoa kuulunut. Ilmankos saat osakkeillakin kasattua mammonaa, kun tuuria, tietoa ja analyysiä löytyy sopivasti.

    P.S. Onnittelut siis onnistuneesta ajoituksesta.

      
  • muokattu 04.10.2022 01:08

    Kiitokset! Olin seurannut tilannetta pitkään, mutta ajoituksessa kävi kieltämättä tuuri. Kauppoja tehtäessä oli kevään asennusajat jo myyty, mutta sitten tuli yllättäen yksi peruutus "jos voi asentaa huomenna". Tuli kiire sipaista viimeiset lumet alas katolta saman tien

    Pidän tätä vuotta poikkeuksena enkä odota vastaavaa tuottoa jatkossa.

    Panelit ovat nyt sen verran hyvä sijoitus, että niiden kesäpäivän etu tullaan syömään pois tänä kesänä asennettujen panelien takuuajalla.

    Minä en ajatellut masentua kun tuo tapahtuu, vaan sitten kun kesäpäivän sähkö lähenee nollaa, minä vaihdan kolmen tonnin polttoainelaskun ja dieselveron siihen lähes nollaan.

    Osakesalkku on tänä vuonna normaaliin tapaan voittanut indeksin parilla prosenttiyksiköllä, eli tämän vuoden tappio on tähän mennessä kaksinumeroinen prosenttiluku

      
  • @Eemitir12 kirjoitti:
    Onko kellään kokemusta aurinkopaneelien hyödyntämisestä kryptovaluutan louhintaan? Olen seurannut Ethereumin hintaa täällä https://ethereumhinta.fi/ ja näyttää olevan aika pahasti laskussa enkä siis viitsisi käyttää ns maksettua sähköä.

    Uutinen
    Louhitko 1 bitcoinin? Aiheutit päästöjä kuin 14 suomalaista koko vuonna, ympäristötuhot yli 10 000 euroa

    https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/a43eeaaf-b2e8-43bd-ae87-356d50af8792?ref=ampparit:6ec9

      1
  • @740 GLE kirjoitti:
    Kiitokset! Olin seurannut tilannetta pitkään, mutta ajoituksessa kävi kieltämättä tuuri. Kauppoja tehtäessä oli kevään asennusajat jo myyty, mutta sitten tuli yllättäen yksi peruutus "jos voi asentaa huomenna". Tuli kiire sipaista viimeiset lumet alas katolta saman tien

    Pidän tätä vuotta poikkeuksena enkä odota vastaavaa tuottoa jatkossa.

    Panelit ovat nyt sen verran hyvä sijoitus, että niiden kesäpäivän etu tullaan syömään pois tänä kesänä asennettujen panelien takuuajalla.

    Mitä mahdat tarkoittaa "kesäpäivän etu vs. takuuaika"?

    Minä en ajatellut masentua kun tuo tapahtuu, vaan sitten kun kesäpäivän sähkö lähenee nollaa, minä vaihdan kolmen tonnin polttoainelaskun ja dieselveron siihen lähes nollaan.

    Osakesalkku on tänä vuonna normaaliin tapaan voittanut indeksin parilla prosenttiyksiköllä, eli tämän vuoden tappio on tähän mennessä kaksinumeroinen prosenttiluku

      
  • Aurinkopanelisti on opportunisti, joka saa voittoa jota ei ole ansainnut ja se pitää verottaa pois.

      
  • @Late1969 kirjoitti:
    Aurinkopanelisti on opportunisti, joka saa voittoa jota ei ole ansainnut ja se pitää verottaa pois.

    Verotettavien kohteiden ehdottaja on opportunisti jolla ei ole aikomustakaan maksaa ehdottamiaan veroja (eikä paljon muitakaan veroja).

      
  • muokattu 04.10.2022 22:32

    @HybridRules kirjoitti:
    Mitä mahdat tarkoittaa "kesäpäivän etu vs. takuuaika"?

    Kesäaikaan sähkö on kalleimmillaan silloin kun aurinko paistaa. Vaikka olisikin sähköauto, en lataisi sitä päivällä vaan alle 5 sentin yösähköllä ja myisin panelien tuotannon 30 sentillä / kWh. Syyskuussa myydyn sähkön keskihinta oli noin 31 senttiä.

    Tilanne on panelistin kannalta niin edullinen, että en kuvittele saavani pitää tätä etua panelien 25 vuoden takuuaikaa vaan arvelen jonkun muunkin hoksaavan tuottopotentiaalin. Luotan siihen, että vuoteen 2047 mennessä aurinkoenergian lisärakentaminen pudottaa sähkön hintaa kesäpäivällä merkittävästi.

    Ellei paneleista tulevasta sähköstä saa enää säästöä halvan sähkön hinnan vuoksi, otan oman säästöni (viimeistään silloin) vaihtamalla kesän polttoainelaskun ilmaiseen lataukseen katolta. Se säästö tulee muodostumaan vielä nykyistä sähködiiliäkin isommaksi euromääräiseksi säästöksi. Valitettavasti sen saavuttamiseksi joudun myös investoimaan enemmän ostaakseni sähköauton, joten tuottoprosentti jää heikommaksi ellen onnistu jälleen kerran ostamaan uudehkoa vähän käytettyä puolella uuden hinnasta.

      
  • @740 GLE kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:
    Mitä mahdat tarkoittaa "kesäpäivän etu vs. takuuaika"?

    Kesäaikaan sähkö on kalleimmillaan silloin kun aurinko paistaa. Vaikka olisikin sähköauto, en lataisi sitä päivällä vaan alle 5 sentin yösähköllä ja myisin panelien tuotannon 30 sentillä / kWh. Syyskuussa myydyn sähkön keskihinta oli noin 31 senttiä.

    Tilanne on panelistin kannalta niin edullinen, että en kuvittele saavani pitää tätä etua panelien 25 vuoden takuuaikaa vaan arvelen jonkun muunkin hoksaavan tuottopotentiaalin. Luotan siihen, että vuoteen 2047 mennessä aurinkoenergian lisärakentaminen pudottaa sähkön hintaa kesäpäivällä merkittävästi.

    Ellei paneleista tulevasta sähköstä saa enää säästöä halvan sähkön hinnan vuoksi, otan oman säästöni (viimeistään silloin) vaihtamalla kesän polttoainelaskun ilmaiseen lataukseen katolta. Se säästö tulee muodostumaan vielä nykyistä sähködiiliäkin isommaksi euromääräiseksi säästöksi. Valitettavasti sen saavuttamiseksi joudun myös investoimaan enemmän ostaakseni sähköauton, joten tuottoprosentti jää heikommaksi ellen onnistu jälleen kerran ostamaan uudehkoa vähän käytettyä puolella uuden hinnasta.

    Hmmm, joskus tietysti voi olla tietoa, analyysiä ja pohdiskelua turhankin paljon, vaikka 60 onkin uusi 40 vai miten päin se piti sanoa🙂 Joko olet alkanut pohtia, mitkä panelit hankit jahka nykyisten takuuaika umpeutuu vai onko vielä vähän liian aikaista, kun ei tiedä mitä hienoja malleja on saatavana sitten?

      
  • @740 GLE kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:
    Aurinkopanelisti on opportunisti, joka saa voittoa jota ei ole ansainnut ja se pitää verottaa pois.

    Verotettavien kohteiden ehdottaja on opportunisti jolla ei ole aikomustakaan maksaa ehdottamiaan veroja (eikä paljon muitakaan veroja).

    EUstahan tuo idea on, verotetaan pois ansiotonta sähköntuotantovoittoa. Kuvaamasi tuotot ovat juuri sellaisia, jotka luodaan vain sähköpörssiin avulla. Pelkän hinnan takia sähkö kannattaa ensin myydä päivällä ja sitten ostaa se takaisin yöllä lämmitystä tai auton latausta varten. Joskushan tuota markkinoiden toimintaa pidettiin ohjaavana tekijänä, sen ajateltiin vaikuttavan kulutukseen ja ohjaavan sitä oikeisiin aikoihin. Jatkossa sähkö pitää kuluttaa itse tai maksaa (laskennallinen) voitto pois.

      
  • On yhteiskunnan hyöty saada mahdollisimman paljon aurinkopaneeleita maahamme ja ilman nykyistä korkeaa sähkön hintaakin paneeleja on asennettu kannattavasti. On vain hyvää tuuria saada nyt erityisen hyvää tuottoa. Eivät ne aurinkokennoja katolleen laittaneet ole aiheuttaneet käsittämätöntä sekoilua sähkön hinnan kanssa. Ne ovat ne kaasu-uskovaiset asuvat tuolla etelämpänä.

    Oman taloni katto on hyväkuntoinen 30 vuotias, siihen ei kannata asentaa päälle 30 vuotta kestäviä aurinkopaneeleja, tuskin katto niin kauan enää kestää. Lisäksi katto on huonoimmassa mahdollisessa kulmassa aurinkoon nähden, mutta silläkään ei olisi merkitystä, optimaalisesta tuotosta puuttuisi vain 10-20%.

    Mielenkiintoista on, mitähän ylijäämälle tekevät kun aurinkoisten aikojen sähkön tuotto kasvaa hyvinkin merkittäväksi?

      
  • @HybridRules kirjoitti:
    Hmmm, joskus tietysti voi olla tietoa, analyysiä ja pohdiskelua turhankin paljon, vaikka 60 onkin uusi 40 vai miten päin se piti sanoa🙂 Joko olet alkanut pohtia, mitkä panelit hankit jahka nykyisten takuuaika umpeutuu vai onko vielä vähän liian aikaista, kun ei tiedä mitä hienoja malleja on saatavana sitten?

    Mulla tahtoo kaikesta tulla tällaista säätämistä, kun minun pitää ensin laskea riittävän kauan vakuuttaakseni itseni hankinnasta.

    Toivon että seuraava panelinhankintakierros on S.E.P. = Someone Else's Problem.

      
  • muokattu 05.10.2022 13:00

    @Late1969 kirjoitti:
    EUstahan tuo idea on, verotetaan pois ansiotonta sähköntuotantovoittoa.

    Kuten jo sanoinkin, ansiottoman määrittelevät myös tässä yhteydessä ansiottomat. Eli juuri he, joilla ei ole aikomustakaan maksaa säätämäänsä veroa, mutta hyvä valmius kuluttaa muiden ansaitsemia rahoja.

    En näe tuollaista veroa mielekkäänä vaikka se omalta kannalta opportunistinen etu olisikin. Kyse ei ole palkkatulosta vaan pääomasijoitukseni tulosta, vero voitaisiin periä pääomatuloveron yhteydessä. Saisin siis panelien hinnasta täysimääräisen osinkotulojen verovähennyksen. Sen turvin saisi oman salkun yhden vuoden osingot verovapaasti.

    Kuvaamasi tuotot ovat juuri sellaisia, jotka luodaan vain sähköpörssiin avulla.

    Jonka samat tuotannon ulkopuoliset tahot ovat rakentaneet manipuloidakseen markkinoita. Sähköpörssin tavoite on varmistaa maksimaalinen sähkön tuotanto nostamalla hinta kalleimman tuotantotavan tasolle. Näin ollen kenenkään ei kannata seisottaa generaattoreitaan kalliin käyttövoiman vuoksi, vaan kaikki genet tuottavat sähköä.

    Tämän markkinamanipulaation seurauksena kaasugeneraattori ei pysähdy vaikka kaasun hinta pomppaa taivaaseen eikä kaasugenen omistajalle muodostu mitään motiivia päivittää vehkeitään taloudellisempaan tuotantoon kun kalliillakin energialla saa edelleen tuloja.

    On törkeä pörssin irvikuva kutsua tätä sähkömarkkinamanipulaattoria leikisti sähköpörssiksi. Sillä ei ole olemassa pörssille ominaista hinnan kohtuullistamisen ominaisuutta olemassakaan. Oikea pörssi mittaisi käyvän hinnan vesi-, tuuli-, aurinko-, ydin-, kaasu- ja ihan kaikelle sähkövoimalle. Jos yhden sähkön hinta nousee muiden yli, sitä tuottava generaattori pysähtyy ja omistaja alkaa miettiä muita ansaintamekanismeja.

    Sähkömarkkinamanipulaation suurin virhe on, että se rikkoo Joseph Schumpeterin luovan tuhon:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Luova_tuho

    Pelkän hinnan takia sähkö kannattaa ensin myydä päivällä ja sitten ostaa se takaisin yöllä lämmitystä tai auton latausta varten. Joskushan tuota markkinoiden toimintaa pidettiin ohjaavana tekijänä, sen ajateltiin vaikuttavan kulutukseen ja ohjaavan sitä oikeisiin aikoihin. Jatkossa sähkö pitää kuluttaa itse tai maksaa (laskennallinen) voitto pois.

    Miksi suuren kulutuksen aikana on niin hyödyllistä kuluttaa muiden mukana tuottamisen sijasta, että tätä samaan aikaan muiden kanssa kuluttamista kulutushuipun aikaan kannattaa rohkaista veroporkkanalla?

    Ei tässä ole mitään uutta eikä mitään järkeä. Politrukit vain tapansa mukaan haaveilevat muiden rahoista puoluetovereilleen jaettavaksi. Parhaan tuoton ohjaaminen suurimman kulutuksen ajankohtaan motivoi suurimpaan tuotantoon kysynnän ollessa suurimmillaan. Se on ihan hyvä asia, vaikka politrukki ei sitä tiedäkään.

    Luotan siihen, että järki voittaa lopulta, ja juuri siksi en jaksa uskoa aurinkopanelien tuoton päättyvän Verottajan Paratiisiin. Oma veikkaukseni on, että kaikki halvat tuotot syödään poikkeuksetta tyhjiin ja tässä tapauksessa niin tulee käymään ennen kuin tänä kesänä asennettujen panelien takuuaika on ohitse.

      2
  • muokattu 05.10.2022 12:57

    @Vital kirjoitti:
    Mielenkiintoista on, mitähän ylijäämälle tekevät kun aurinkoisten aikojen sähkön tuotto kasvaa hyvinkin merkittäväksi?

    Hyvä kysymys. Tilanne ei ole aivan vielä ajankohtainen, mutta aurinkovoimaa rakennetaan nyt niin nopeasti, että kysymys muuttuu muuttuu akuutiksi jos arvioni kesäpäivien sähkön hinnan laskusta osuu oikein?

    Muista en tiedä, mutta minä ajattelin ladata akkua. En tiedä vielä ovatko ne akut sitten pysyvästi parkissa autotallin nurkassa vai onko niissä myös rattaat alla?

    Samoilla akuilla voi tasata huippuja talvellakin lataamalla yöllä verkkosähköllä ja purkamalla päivällä kalliiseen aikaan.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit