En edes kovin vakavasti etsinyt. Vaikka näen tuotteen selvät edut epävarman sähköverkon piirissä ja off-grid asennuksissa, sen säästöpotentiaali puhtaasti sähkönkulutuksen ajansiirrossa näytti sen verran pieneltä, etten pystynyt ainakaan vielä perustelemaan sinänsä mielenkiintoista hankintaa rahallisesti.
Lokakuun jälkeen vuoden tuotantokausi alkaa olla kasassa.
Koko vuoden tuotantokaudesta menetettiin osa, kun panelit asennettiin 13.4. ja kaksisuuntainen mittaus 16.5. Juuri ja juuri 6 MWh ylittävä tuotanto voimalan käyttöajalla on 35.3 kWh päivässä. se osuu melko tarkasti oman ennakkoarvioni 36.6 kWh ja PVGIS arvion 34.3 kWh puoliväliin, joten ensi vuoden täydeltä kesältä odotan noin 500 kWh suurempaa tuotantoa.
Tuotannosta hieman yli puolet meni myyntiin ja lähes puolet omaan käyttöön. Poikkeuksellisen korkean sähkön hinnan vuoksi investoinnin tuottoprosentti nousee niinkin korkeaksi kuin 12 %.
Odotan sähkön hinnan laskevan ensi vuonna. Ennustettu 6500 kWh tuotanto keskimääräisellä 13 sentin kokonaishinnalla tuo 8.5 % tuoton, johon olen myös tyytyväinen.
Viimeistään sitten kun sähkön hinta aurinkoisina päivinä romahtaa, otan säästöni lähes ilmaiseksi muuttuvan aurinkosähkön sijasta eliminoimalla yhden polttoainelaskun ja dieselveron ainakin kesän ajalta.
@740 GLE kirjoitti:
Lokakuun jälkeen vuoden tuotantokausi alkaa olla kasassa.
Koko vuoden tuotantokaudesta menetettiin osa, kun panelit asennettiin 13.4. ja kaksisuuntainen mittaus 16.5. Juuri ja juuri 6 MWh ylittävä tuotanto voimalan käyttöajalla on 35.3 kWh päivässä. se osuu melko tarkasti oman ennakkoarvioni 36.6 kWh ja PVGIS arvion 34.3 kWh puoliväliin, joten ensi vuoden täydeltä kesältä odotan noin 500 kWh suurempaa tuotantoa.
Tuotannosta hieman yli puolet meni myyntiin ja lähes puolet omaan käyttöön. Poikkeuksellisen korkean sähkön hinnan vuoksi investoinnin tuottoprosentti nousee niinkin korkeaksi kuin 12 %.
Odotan sähkön hinnan laskevan ensi vuonna. Ennustettu 6500 kWh tuotanto keskimääräisellä 13 sentin kokonaishinnalla tuo 8.5 % tuoton, johon olen myös tyytyväinen.
Viimeistään sitten kun sähkön hinta aurinkoisina päivinä romahtaa, otan säästöni lähes ilmaiseksi muuttuvan aurinkosähkön sijasta eliminoimalla yhden polttoainelaskun ja dieselveron ainakin kesän ajalta.
No niin - kokonaisuudessaan erittäin hyvä paketti. Uteliaisuudesta tiedustelen, paljonko kokonaisuudessaan lokakuun tuotanto oli?
1000 km riittäisi meillä juuri ja juuri yhden auton työmatkakäyttöön. Olen yllättynyt, että sen saisi vielä lokakuussa ja ilmeisesti myös maaliskuussakin talteen näinkin pohjoisessa.
@740 GLE kirjoitti:
1000 km riittäisi meillä juuri ja juuri yhden auton työmatkakäyttöön. Olen yllättynyt, että sen saisi vielä lokakuussa ja ilmeisesti myös maaliskuussakin talteen näinkin pohjoisessa.
En malta olla heittämättä tähän, että sama kuin sähkövarastona käyttö, ei taida työmatkoissakaan käytetty auto olla lokakuussa kotona kun aurinko paistaa.
@740 GLE kirjoitti:
1000 km riittäisi meillä juuri ja juuri yhden auton työmatkakäyttöön. Olen yllättynyt, että sen saisi vielä lokakuussa ja ilmeisesti myös maaliskuussakin talteen näinkin pohjoisessa.
En malta olla heittämättä tähän, että sama kuin sähkövarastona käyttö, ei taida työmatkoissakaan käytetty auto olla lokakuussa kotona kun aurinko paistaa.
Niin, samaa olen minäkin sanonut, että jos miula olisi sähköauto ja aurinkopaneelit, niin aika vähän sitä aurinkosähköä ehtisi sähköauton tankkiin valua...
Jos miula olisi aurinkopanelit, voisin myydä kalliin ajan sähköä verkkoon ja ladata halvalla sähköllä yöllä. Mie hankkisin aurinkokennot, jos se olisi helpompaa. Siis löytää joku joka toimittaa niitä edullisella hinnalla omalla paikkakunnallani. Miula ei ole nyt edes pörssisähköä, koska sähkön kulutus painottuu niin paljon päiväajalle (ei sähkölämmitystä). Netissähän on osoitteessa sahko.vesanieminen.com sovellus, jolla voi verrata pörssisähkön ja oman sopimuksen kiinteän hinnan suhdetta ja minun, eikun siis miun, ei kannata mennä pörssisähköön nykyisen kiinteän sopimuksen sijasta. Oman kulutuspisteen historiatiedot saa finngridin sivuilta datahubista.
@HybridRules kirjoitti:
Jos miula olisi aurinkopanelit, voisin myydä kalliin ajan sähköä verkkoon ja ladata halvalla sähköllä yöllä. Mie hankkisin aurinkokennot, jos se olisi helpompaa. Siis löytää joku joka toimittaa niitä edullisella hinnalla omalla paikkakunnallani. Miula ei ole nyt edes pörssisähköä, koska sähkön kulutus painottuu niin paljon päiväajalle (ei sähkölämmitystä). Netissähän on osoitteessa sahko.vesanieminen.com sovellus, jolla voi verrata pörssisähkön ja oman sopimuksen kiinteän hinnan suhdetta ja minun, eikun siis miun, ei kannata mennä pörssisähköön nykyisen kiinteän sopimuksen sijasta. Oman kulutuspisteen historiatiedot saa finngridin sivuilta datahubista.
Miten niihin aurinkopaneleihin ladataan sähköä yöllä?
@HybridRules kirjoitti:
Jos miula olisi aurinkopanelit, voisin myydä kalliin ajan sähköä verkkoon ja ladata halvalla sähköllä yöllä. Mie hankkisin aurinkokennot, jos se olisi helpompaa. Siis löytää joku joka toimittaa niitä edullisella hinnalla omalla paikkakunnallani. Miula ei ole nyt edes pörssisähköä, koska sähkön kulutus painottuu niin paljon päiväajalle (ei sähkölämmitystä). Netissähän on osoitteessa sahko.vesanieminen.com sovellus, jolla voi verrata pörssisähkön ja oman sopimuksen kiinteän hinnan suhdetta ja minun, eikun siis miun, ei kannata mennä pörssisähköön nykyisen kiinteän sopimuksen sijasta. Oman kulutuspisteen historiatiedot saa finngridin sivuilta datahubista.
Miten niihin aurinkopaneleihin ladataan sähköä yöllä?
Ei tietenkään mihinkään, mutta kun myy aurinkopaneleiden tuottaman sähkön verkkoon aurinkoisen ajan eli kalliin sähkönajan, niin saa tuloja, ja sillä rahalla sitten maksaa yöllä halvempaa hintaa sähköstä, jolloin auton lataamiskustannus laskee siihen verrattuna, ettei ole aurinkopaneleita.
Aurinkopaneleiden invesointikustannusta peilataan usein takaisinmaksuaikaan, mutta onhan muitakin kriteerejä. Esimerkiksi se, että aurinkopaneleihin investoiminen nyt, kun on varaa, takaa halvempaa sähköä tulevaisuudessa, kun ehkä ei olisikaan enää niin hyvin varaa aurinkopaneleiden hankkimiseen ja/tai kalliin sähkön maksamiseen.
Terve,
laitan vielä yhden uuden näkökannan keskusteluun. Täällä maalla pikkukylässä (7 000 asukasta) ja lähiympäristössä on vielä muutama paikka jossa saa ladata ilmaiseksi. Nykyään on helppo kaupassakäynnin yhteydessä ladata myös auton akku täyteen ja sitten kotona laittaa talon ja tallin lämmitys ilmaisella sähköllä. Eli ajaa sähköä kotiin kaupasta.
Onko muilla vastaavia hyviä säästövinkkejä.
Tallin vieressä maastossa on myös 16 panelia ja akusto talliin sisällä. En ikimaailmassa laittais paneleja katolle, sillä niiden puhdistus on aivan mahdotonta talvella ja se pienikin auringonenergia jää saamatta.
@AeroR kirjoitti:
Terve,
laitan vielä yhden uuden näkökannan keskusteluun. Täällä maalla pikkukylässä (7 000 asukasta) ja lähiympäristössä on vielä muutama paikka jossa saa ladata ilmaiseksi. Nykyään on helppo kaupassakäynnin yhteydessä ladata myös auton akku täyteen ja sitten kotona laittaa talon ja tallin lämmitys ilmaisella sähköllä. Eli ajaa sähköä kotiin kaupasta.
Onko muilla vastaavia hyviä säästövinkkejä.
Tallin vieressä maastossa on myös 16 panelia ja akusto talliin sisällä. En ikimaailmassa laittais paneleja katolle, sillä niiden puhdistus on aivan mahdotonta talvella ja se pienikin auringonenergia jää saamatta.
Ilman erillistä maksua ei tarkoita ilmaista. Jos on varaa hankkia suurella akulla varustettu sähkäri, pitää siis kaikki muu saada toisilta lähes varastaen. Voi varastaa myös itseltään.
@Jorma L2 kirjoitti:
En malta olla heittämättä tähän, että sama kuin sähkövarastona käyttö, ei taida työmatkoissakaan käytetty auto olla lokakuussa kotona kun aurinko paistaa.
En malta olla vastaamatta, että riippuu työajoista.
@Josef kirjoitti:
Niin, samaa olen minäkin sanonut, että jos miula olisi sähköauto ja aurinkopaneelit, niin aika vähän sitä aurinkosähköä ehtisi sähköauton tankkiin valua...
Minun autoni osalta kävisi jokseenkin samoin, mutta vaimoni aamuvuorosta auto palaa kotipihaan parhaaseen iltapäivän aurinkoon. Iltavuoroon voisi lähteä aamupäivän aikana ladatulla autolla ja käynnistää kodinkoneet odottamaan minun purkavan lastin töistä palattuani. Yövuorojen välissä auto ehtii valottua kotipihassa koko päivän.
Eri käyttötilanteiden ero pätee toki myös aurinkopanelien hankintaan. Ei kannata tilata paneleita jos tuntuu etteivät ne kannata omassa käytössä.
@AeroR kirjoitti:
Terve,
laitan vielä yhden uuden näkökannan keskusteluun. Täällä maalla pikkukylässä (7 000 asukasta) ja lähiympäristössä on vielä muutama paikka jossa saa ladata ilmaiseksi. Nykyään on helppo kaupassakäynnin yhteydessä ladata myös auton akku täyteen ja sitten kotona laittaa talon ja tallin lämmitys ilmaisella sähköllä. Eli ajaa sähköä kotiin kaupasta.
Onko muilla vastaavia hyviä säästövinkkejä.
Tallin vieressä maastossa on myös 16 panelia ja akusto talliin sisällä. En ikimaailmassa laittais paneleja katolle, sillä niiden puhdistus on aivan mahdotonta talvella ja se pienikin auringonenergia jää saamatta.
Voitko vähän valaista, millaisia ilmaisia latureita teidän kulmilla on? Tarkoitan teholtaan?
Toinen juttu nuo akut, kuinka iso kapasiteetti niissä on? Jos samaan lauseeseen mahtuisi vielä karkea hankintahinta niin olisin vastauksesta iloinen. Minulla on nimittäin sellainen käsitys, että akut on kaikista halpuutusväitteistä huolimatta aikas kalliita edelleen.
@AeroR kirjoitti:
Tallin vieressä maastossa on myös 16 panelia ja akusto talliin sisällä. En ikimaailmassa laittais paneleja katolle, sillä niiden puhdistus on aivan mahdotonta talvella ja se pienikin auringonenergia jää saamatta.
Lucky you! Asut selvästi minuakin kauempana taajamista tai ainakin tontillasi on tilaa paremmin, koska voit järjestää panelit optimaalisella tavalla ulos lumen pinnan yläpuolelle hyödyntämään kaksipuolisen panelin takaosaa tehokkaammin kuin kattoasennuksessa, johon lähiössä ajautuu helposti tilan ja naapurien varjojen vuoksi.
Sinun asennuksesi lienee ylivoimainen etenkin kevättalvella? Näetkö niin merkittävää eroa, että vuosituotantoa kuvaava kellokäyrä painottuisi vasemmalle (alkuvuotta kohden)? Kuinka paljon huhtikuun tuotanto voittaa elokuuja maaliskuun tuotanto syyskuun?
Akustosta kiinnostaisi minuakin kuulla lisää, siis teknisen speksin lisäksi käyttölogiikkasi?
Marraskuun tuotannoksi jäi 31 kWh ja tämä tuotantokausi on paketissa.
Investoinnin tuottoprosentiksi jäi reilut 12% toivottavasti poikkeuksellisen korkean sähkön hinnan vuoksi. Samaan aikaan osakesalkkuni on tänä vuonna viitisen prosenttia miinuksella ja osingot takaisin sijoittava OMXHGI kasvuindeksi lähes kymmenen prosenttia miinuksella.
Kävin uteliaisuuttani harjaamassa etelän puoleiset panelit nähdäkseni helmikuun aurinkoisen talvipäivän tuotannon. Tänään aamulla hieman kuuraiset panelit höyrysivät -6 asteen pakkaspäivässä ja vesi tippui panelien alareunasta. Maksimiteho oli lähes 50 % näkyvissä olleiden panelien teoreettisesta maksimista ja koko päivän tuotanto 9.6 kWh. Kolmannes marraskuun tuotannosta muutamassa tunnissa.
@740 GLE kirjoitti:
Kävin uteliaisuuttani harjaamassa etelän puoleiset panelit nähdäkseni helmikuun aurinkoisen talvipäivän tuotannon. Tänään aamulla hieman kuuraiset panelit höyrysivät -6 asteen pakkaspäivässä ja vesi tippui panelien alareunasta. Maksimiteho oli lähes 50 % näkyvissä olleiden panelien teoreettisesta maksimista ja koko päivän tuotanto 9.6 kWh. Kolmannes marraskuun tuotannosta muutamassa tunnissa.
Ajoin eilen suomen suurimman aurinkovoimalanpellon ohi ja siellä näytti jokainen paneeli saavan aurinkoa noin 4/5 korkeudeltaan. Alin 1/5 oli edellisen rivin varjossa ja lumen peitossa. Siitä ylöspäin paneelit olivat puhtaita ja suoraan kirkkaassa auringonpaisteessa.
@740 GLE kirjoitti:
Kävin uteliaisuuttani harjaamassa etelän puoleiset panelit nähdäkseni helmikuun aurinkoisen talvipäivän tuotannon. Tänään aamulla hieman kuuraiset panelit höyrysivät -6 asteen pakkaspäivässä ja vesi tippui panelien alareunasta. Maksimiteho oli lähes 50 % näkyvissä olleiden panelien teoreettisesta maksimista ja koko päivän tuotanto 9.6 kWh. Kolmannes marraskuun tuotannosta muutamassa tunnissa.
Ajoin eilen suomen suurimman aurinkovoimalanpellon ohi ja siellä näytti jokainen paneeli saavan aurinkoa noin 4/5 korkeudeltaan. Alin 1/5 oli edellisen rivin varjossa ja lumen peitossa. Siitä ylöspäin paneelit olivat puhtaita ja suoraan kirkkaassa auringonpaisteessa.
Jouluna oli pari aurinkoista päivää ja tuli katseltua apista sähköntuotantotehoja. Aurinkosähköä tuli megawattikaupalla, vaikka säteily heikkoa olikin. Varmasti kannattaisi aurinkopaneelitarhaa pitää lumesta puhtaana, jos lumi irtoaa kevyesti ja turvallisesti.
Lukija31722:n mainitsema "pelto" saattaa olla 3-tiellä Hyvinkään kohdalla oleva Helenin paneelisto, joka on ollut paikallaan aika lyhyen aikaa? Minulle se ainakin on tosi ison näköinen viritelmä ohi ajaessani, mutta onko suurin?
Ei siellä varmaan kola- ja lumilapiotouhuajia taida käydä talven mittaan?
@Kumppani kirjoitti:
Lukija31722:n mainitsema "pelto" saattaa olla 3-tiellä Hyvinkään kohdalla oleva Helenin paneelisto, joka on ollut paikallaan aika lyhyen aikaa? Minulle se ainakin on tosi ison näköinen viritelmä ohi ajaessani, mutta onko suurin?
Ei siellä varmaan kola- ja lumilapiotouhuajia taida käydä talven mittaan?
Voimalapelto on Seinäjoen ja Lapuan välillä. Auringonvalo ilmeisestikin oli jo sulattanut mustat paneelit yksinään koska talvi on ollut alueella leuto ja vähäluminen. Jos niistä joku olisi poistanut lunta niin kyllä ne olisi puhdistettu kokonaan.
Meillä panelit eivät pakkaskelillä puhdistu aivan itsestään vain 1:2 kattokaltevuuden (27 astetta) vuoksi. Kokeilin panelien puhdistamista ihan ymmärtääkseni mistä on kyse. Luutasin panelit ensin pitkävartisella autonpesuharjalla ja käytin selvästikin turhan paljon aikaan niiden huolelliseen puhdistukseen. Seuraava kokeilu oli suurpiirteisempi panelien mustan pinnan kutakuinkin esiin kaivava "kertasively". Yllätyksekseni tämän kevyemmänkin harjauksen jälkeen panelit olivat täysin puhtaat ensimmäisen aurinkoisen päivän jälkeen yli 10 asteen pakkasessa.
Pari kertaa olen harjannut ja vain etelään katsovat panelit (13/20). Siitä huolimatta nollaksi budjetoimani tammi - helmikuun aikana kertyi 50 kWh ja edelleen nollaksi budjetoitu maaliskuun alkupuoli on tuonut jo yli 100 kWh. Arvioni täyden vuoden tuotannosta on hyvällä mallilla koska maaliskuulle arvioimani puolet valon määrästä lasketusta tuotannosta alkaa olla kasassa jo nyt.
EU laajuinen PVGIS mitoitustyökalu on päivitetty uuteen versioon 5.2 joka korjaa aiemman version rannikkoseutujen anomalian. Ero ei ollut iso, meidän talon kohdalla koko vuoden tuotantoestimaatti muuttui noin 50 kWh. Tuo muutos on alle 1 % arvioidusta (ja viime vuonna toteutuneesta) vuosituotannosta. Samalla ennakoitu eri vuosien vaihtelu kapeni hieman (360 kWh -> 350 kWh).
Maaliskuussa aurinko paistaa vielä matalalta, mutta lumen heijastuksen ja viileän lämpötilan turvin keskipäivällä tulee parin tunnin ajan jo 80% luokkaa panelien teoreettisesta maksimitehosta. Yön kuura tosin höyryää panelien pinnalla pakkaskelissä siihen malliin, että auringossa paljaana olevan panelin pinta ei taida olla pakkasella ollenkaan?
Jos tilaa on riittävästi, telineissä seisova panelipelto olisi optimaalisin asennustapa kahdestakin syystä. Panelit puhdistuvat itsekseen ja toisaalta maassa olevan lumen heijastus tehostaa kaksipuoleisen panelin toimintaa.
@740 GLE kirjoitti:
Meillä panelit eivät pakkaskelillä puhdistu aivan itsestään vain 1:2 kattokaltevuuden (27 astetta) vuoksi. Kokeilin panelien puhdistamista ihan ymmärtääkseni mistä on kyse. Luutasin panelit ensin pitkävartisella autonpesuharjalla ja käytin selvästikin turhan paljon aikaan niiden huolelliseen puhdistukseen. Seuraava kokeilu oli suurpiirteisempi panelien mustan pinnan kutakuinkin esiin kaivava "kertasively". Yllätyksekseni tämän kevyemmänkin harjauksen jälkeen panelit olivat täysin puhtaat ensimmäisen aurinkoisen päivän jälkeen yli 10 asteen pakkasessa.
Pari kertaa olen harjannut ja vain etelään katsovat panelit (13/20). Siitä huolimatta nollaksi budjetoimani tammi - helmikuun aikana kertyi 50 kWh ja edelleen nollaksi budjetoitu maaliskuun alkupuoli on tuonut jo yli 100 kWh. Arvioni täyden vuoden tuotannosta on hyvällä mallilla koska maaliskuulle arvioimani puolet valon määrästä lasketusta tuotannosta alkaa olla kasassa jo nyt.
EU laajuinen PVGIS mitoitustyökalu on päivitetty uuteen versioon 5.2 joka korjaa aiemman version rannikkoseutujen anomalian. Ero ei ollut iso, meidän talon kohdalla koko vuoden tuotantoestimaatti muuttui noin 50 kWh. Tuo muutos on alle 1 % arvioidusta (ja viime vuonna toteutuneesta) vuosituotannosta. Samalla ennakoitu eri vuosien vaihtelu kapeni hieman (360 kWh -> 350 kWh).
Maaliskuussa aurinko paistaa vielä matalalta, mutta lumen heijastuksen ja viileän lämpötilan turvin keskipäivällä tulee parin tunnin ajan jo 80% luokkaa panelien teoreettisesta maksimitehosta. Yön kuura tosin höyryää panelien pinnalla pakkaskelissä siihen malliin, että auringossa paljaana olevan panelin pinta ei taida olla pakkasella ollenkaan?
Jos tilaa on riittävästi, telineissä seisova panelipelto olisi optimaalisin asennustapa kahdestakin syystä. Panelit puhdistuvat itsekseen ja toisaalta maassa olevan lumen heijastus tehostaa kaksipuoleisen panelin toimintaa.
Aurinkokeräimissä pitäisi näillä päiväyksillä tulla jo täyslämpöistä vettä, ei varmaan aurinkopaneelin pintakaan vain poskenlämpöinen ole. Suurin osa säteilystä muuttuu siinäkin lämmöksi tai heijastuu pois.
Tässä jo etukäteen harmittelen ensi viikonlopun pilvistä säätä. Mökin 4x450W panelit on olleet töissä nyt reilun viikon. Graafeista voin päätellä, että lahden vastakkaisella puolella lienee jokin puu, joka varjostaa klo 12:30 koska siinä on tuotossa kuoppaa. Haluaisin nähdä auringon viikonloppuna jotta saisin visuaalisen käsityksen tilanteesta. Viime viikolla oli pari päivää aurinkoista keski-Suomessa ja muuten pilvisyys oli vaihtelevaa. 7 pv saldo oli 39,8kWh.
Kotona on aurinkokeräin, se on käynnistynyt pari kertaa kun olen ollut paikalla. Aurinko on edelleen niin matalalla, että suurimman osan päivästä aurinko paistaa puiden läpi. Aurinkokeräin kyllä lämpiää nopsaan kun pintaan paistaa, keräimen lämpötila nousee useita asteita per minuutti kun kunnolla paahtaa. Huhtikuun aurinkoisia päiviä odotellaan. Sellainen yllätys tuli mökin paneleiden kanssa, että verkkoinun oman mittauksen mukaan teho voi ylittää paneeleiden nimellistehon eli 1800 W paneleista tuli 1900 W tehoa.
Luulin ettei meidän avoimella pihalla tarvita mikroinverttereitä, mutta kieltämättä syksyllä ja etenkin keväällä menee hyviä tuotantopäiviä osin hukkaan lumen vuoksi.
Yksittäisen paneleita varjostavan puun tai lipputangon vuoksi se on perusteltu valinta kesäaikaankin.
Yksi tuttu miettii paneeleiden hankintaa ja sähköpuolen DI on juuttunut DC-piirin ongelmallisuuteen
Tähän mikroinvertterit olisi ratkaisu, DC-virtaa ei tuoda sisälle
Esim. 3 kpl Hoymiles HMT-2250 (á 480 euroa) ja 18 x 450 W paneelia tuottaisi yli 6750 W jatkuvasti jos paistetta. Paneeleiden maksimi 8100W ideaalitapauksessa. Noilla inuilla on 12 vuoden takuu.
@Jorma L2 kirjoitti:
Yksi tuttu miettii paneeleiden hankintaa ja sähköpuolen DI on juuttunut DC-piirin ongelmallisuuteen
Tähän mikroinvertterit olisi ratkaisu, DC-virtaa ei tuoda sisälle
Esim. 3 kpl Hoymiles HMT-2250 (á 480 euroa) ja 18 x 450 W paneelia tuottaisi yli 6750 W jatkuvasti jos paistetta. Paneeleiden maksimi 8100W ideaalitapauksessa. Noilla inuilla on 12 vuoden takuu.
En edes kovin vakavasti etsinyt. Vaikka näen tuotteen selvät edut epävarman sähköverkon piirissä ja off-grid asennuksissa, sen säästöpotentiaali puhtaasti sähkönkulutuksen ajansiirrossa näytti sen verran pieneltä, etten pystynyt ainakaan vielä perustelemaan sinänsä mielenkiintoista hankintaa rahallisesti.
Jos ei tarvitse olla ihan aito, niin https://www.cactos.fi/ ilmoittaa käyttävänsä Tesla Model S -sähköautojen akustoja.
Lokakuun jälkeen vuoden tuotantokausi alkaa olla kasassa.
Koko vuoden tuotantokaudesta menetettiin osa, kun panelit asennettiin 13.4. ja kaksisuuntainen mittaus 16.5. Juuri ja juuri 6 MWh ylittävä tuotanto voimalan käyttöajalla on 35.3 kWh päivässä. se osuu melko tarkasti oman ennakkoarvioni 36.6 kWh ja PVGIS arvion 34.3 kWh puoliväliin, joten ensi vuoden täydeltä kesältä odotan noin 500 kWh suurempaa tuotantoa.
Tuotannosta hieman yli puolet meni myyntiin ja lähes puolet omaan käyttöön. Poikkeuksellisen korkean sähkön hinnan vuoksi investoinnin tuottoprosentti nousee niinkin korkeaksi kuin 12 %.
Odotan sähkön hinnan laskevan ensi vuonna. Ennustettu 6500 kWh tuotanto keskimääräisellä 13 sentin kokonaishinnalla tuo 8.5 % tuoton, johon olen myös tyytyväinen.
Viimeistään sitten kun sähkön hinta aurinkoisina päivinä romahtaa, otan säästöni lähes ilmaiseksi muuttuvan aurinkosähkön sijasta eliminoimalla yhden polttoainelaskun ja dieselveron ainakin kesän ajalta.
No niin - kokonaisuudessaan erittäin hyvä paketti. Uteliaisuudesta tiedustelen, paljonko kokonaisuudessaan lokakuun tuotanto oli?
Lokakuussa 230 kWh.
= 1000 km sähköautolla.
1000 km riittäisi meillä juuri ja juuri yhden auton työmatkakäyttöön. Olen yllättynyt, että sen saisi vielä lokakuussa ja ilmeisesti myös maaliskuussakin talteen näinkin pohjoisessa.
En malta olla heittämättä tähän, että sama kuin sähkövarastona käyttö, ei taida työmatkoissakaan käytetty auto olla lokakuussa kotona kun aurinko paistaa.
Niin, samaa olen minäkin sanonut, että jos miula olisi sähköauto ja aurinkopaneelit, niin aika vähän sitä aurinkosähköä ehtisi sähköauton tankkiin valua...
Jos miula olisi aurinkopanelit, voisin myydä kalliin ajan sähköä verkkoon ja ladata halvalla sähköllä yöllä. Mie hankkisin aurinkokennot, jos se olisi helpompaa. Siis löytää joku joka toimittaa niitä edullisella hinnalla omalla paikkakunnallani. Miula ei ole nyt edes pörssisähköä, koska sähkön kulutus painottuu niin paljon päiväajalle (ei sähkölämmitystä). Netissähän on osoitteessa sahko.vesanieminen.com sovellus, jolla voi verrata pörssisähkön ja oman sopimuksen kiinteän hinnan suhdetta ja minun, eikun siis miun, ei kannata mennä pörssisähköön nykyisen kiinteän sopimuksen sijasta. Oman kulutuspisteen historiatiedot saa finngridin sivuilta datahubista.
Miten niihin aurinkopaneleihin ladataan sähköä yöllä?
Ei tietenkään mihinkään, mutta kun myy aurinkopaneleiden tuottaman sähkön verkkoon aurinkoisen ajan eli kalliin sähkönajan, niin saa tuloja, ja sillä rahalla sitten maksaa yöllä halvempaa hintaa sähköstä, jolloin auton lataamiskustannus laskee siihen verrattuna, ettei ole aurinkopaneleita.
Aurinkopaneleiden invesointikustannusta peilataan usein takaisinmaksuaikaan, mutta onhan muitakin kriteerejä. Esimerkiksi se, että aurinkopaneleihin investoiminen nyt, kun on varaa, takaa halvempaa sähköä tulevaisuudessa, kun ehkä ei olisikaan enää niin hyvin varaa aurinkopaneleiden hankkimiseen ja/tai kalliin sähkön maksamiseen.
Terve,
laitan vielä yhden uuden näkökannan keskusteluun. Täällä maalla pikkukylässä (7 000 asukasta) ja lähiympäristössä on vielä muutama paikka jossa saa ladata ilmaiseksi. Nykyään on helppo kaupassakäynnin yhteydessä ladata myös auton akku täyteen ja sitten kotona laittaa talon ja tallin lämmitys ilmaisella sähköllä. Eli ajaa sähköä kotiin kaupasta.
Onko muilla vastaavia hyviä säästövinkkejä.
Tallin vieressä maastossa on myös 16 panelia ja akusto talliin sisällä. En ikimaailmassa laittais paneleja katolle, sillä niiden puhdistus on aivan mahdotonta talvella ja se pienikin auringonenergia jää saamatta.
Ilman erillistä maksua ei tarkoita ilmaista. Jos on varaa hankkia suurella akulla varustettu sähkäri, pitää siis kaikki muu saada toisilta lähes varastaen. Voi varastaa myös itseltään.
En malta olla vastaamatta, että riippuu työajoista.
Minun autoni osalta kävisi jokseenkin samoin, mutta vaimoni aamuvuorosta auto palaa kotipihaan parhaaseen iltapäivän aurinkoon. Iltavuoroon voisi lähteä aamupäivän aikana ladatulla autolla ja käynnistää kodinkoneet odottamaan minun purkavan lastin töistä palattuani. Yövuorojen välissä auto ehtii valottua kotipihassa koko päivän.
Eri käyttötilanteiden ero pätee toki myös aurinkopanelien hankintaan. Ei kannata tilata paneleita jos tuntuu etteivät ne kannata omassa käytössä.
Voitko vähän valaista, millaisia ilmaisia latureita teidän kulmilla on? Tarkoitan teholtaan?
Toinen juttu nuo akut, kuinka iso kapasiteetti niissä on? Jos samaan lauseeseen mahtuisi vielä karkea hankintahinta niin olisin vastauksesta iloinen. Minulla on nimittäin sellainen käsitys, että akut on kaikista halpuutusväitteistä huolimatta aikas kalliita edelleen.
Lucky you! Asut selvästi minuakin kauempana taajamista tai ainakin tontillasi on tilaa paremmin, koska voit järjestää panelit optimaalisella tavalla ulos lumen pinnan yläpuolelle hyödyntämään kaksipuolisen panelin takaosaa tehokkaammin kuin kattoasennuksessa, johon lähiössä ajautuu helposti tilan ja naapurien varjojen vuoksi.
Sinun asennuksesi lienee ylivoimainen etenkin kevättalvella? Näetkö niin merkittävää eroa, että vuosituotantoa kuvaava kellokäyrä painottuisi vasemmalle (alkuvuotta kohden)? Kuinka paljon huhtikuun tuotanto voittaa elokuuja maaliskuun tuotanto syyskuun?
Akustosta kiinnostaisi minuakin kuulla lisää, siis teknisen speksin lisäksi käyttölogiikkasi?
Marraskuun tuotannoksi jäi 31 kWh ja tämä tuotantokausi on paketissa.
Investoinnin tuottoprosentiksi jäi reilut 12% toivottavasti poikkeuksellisen korkean sähkön hinnan vuoksi. Samaan aikaan osakesalkkuni on tänä vuonna viitisen prosenttia miinuksella ja osingot takaisin sijoittava OMXHGI kasvuindeksi lähes kymmenen prosenttia miinuksella.
Ei nyt suoraan liity aurinkopaneeleihin, mutta sattuipahan silmiin tuollainen "uutuus" sähköautojen latauslaite, jonka lataustehon pystyy rajoittamaan aurinkopaneelien tuoton mukaan.
https://scanoffice.fi/tuote/sahkoauton-lataus-aurinkosahkolla-beny-latauslaite-omakotitaloon/
Näyttää omaavan myös normaalit kuormanhallintaominaisuudet.
Kävin uteliaisuuttani harjaamassa etelän puoleiset panelit nähdäkseni helmikuun aurinkoisen talvipäivän tuotannon. Tänään aamulla hieman kuuraiset panelit höyrysivät -6 asteen pakkaspäivässä ja vesi tippui panelien alareunasta. Maksimiteho oli lähes 50 % näkyvissä olleiden panelien teoreettisesta maksimista ja koko päivän tuotanto 9.6 kWh. Kolmannes marraskuun tuotannosta muutamassa tunnissa.
Ajoin eilen suomen suurimman aurinkovoimalanpellon ohi ja siellä näytti jokainen paneeli saavan aurinkoa noin 4/5 korkeudeltaan. Alin 1/5 oli edellisen rivin varjossa ja lumen peitossa. Siitä ylöspäin paneelit olivat puhtaita ja suoraan kirkkaassa auringonpaisteessa.
Jouluna oli pari aurinkoista päivää ja tuli katseltua apista sähköntuotantotehoja. Aurinkosähköä tuli megawattikaupalla, vaikka säteily heikkoa olikin. Varmasti kannattaisi aurinkopaneelitarhaa pitää lumesta puhtaana, jos lumi irtoaa kevyesti ja turvallisesti.
Lukija31722:n mainitsema "pelto" saattaa olla 3-tiellä Hyvinkään kohdalla oleva Helenin paneelisto, joka on ollut paikallaan aika lyhyen aikaa? Minulle se ainakin on tosi ison näköinen viritelmä ohi ajaessani, mutta onko suurin?
Ei siellä varmaan kola- ja lumilapiotouhuajia taida käydä talven mittaan?
Voimalapelto on Seinäjoen ja Lapuan välillä. Auringonvalo ilmeisestikin oli jo sulattanut mustat paneelit yksinään koska talvi on ollut alueella leuto ja vähäluminen. Jos niistä joku olisi poistanut lunta niin kyllä ne olisi puhdistettu kokonaan.
Meillä panelit eivät pakkaskelillä puhdistu aivan itsestään vain 1:2 kattokaltevuuden (27 astetta) vuoksi. Kokeilin panelien puhdistamista ihan ymmärtääkseni mistä on kyse. Luutasin panelit ensin pitkävartisella autonpesuharjalla ja käytin selvästikin turhan paljon aikaan niiden huolelliseen puhdistukseen. Seuraava kokeilu oli suurpiirteisempi panelien mustan pinnan kutakuinkin esiin kaivava "kertasively". Yllätyksekseni tämän kevyemmänkin harjauksen jälkeen panelit olivat täysin puhtaat ensimmäisen aurinkoisen päivän jälkeen yli 10 asteen pakkasessa.
Pari kertaa olen harjannut ja vain etelään katsovat panelit (13/20). Siitä huolimatta nollaksi budjetoimani tammi - helmikuun aikana kertyi 50 kWh ja edelleen nollaksi budjetoitu maaliskuun alkupuoli on tuonut jo yli 100 kWh. Arvioni täyden vuoden tuotannosta on hyvällä mallilla koska maaliskuulle arvioimani puolet valon määrästä lasketusta tuotannosta alkaa olla kasassa jo nyt.
EU laajuinen PVGIS mitoitustyökalu on päivitetty uuteen versioon 5.2 joka korjaa aiemman version rannikkoseutujen anomalian. Ero ei ollut iso, meidän talon kohdalla koko vuoden tuotantoestimaatti muuttui noin 50 kWh. Tuo muutos on alle 1 % arvioidusta (ja viime vuonna toteutuneesta) vuosituotannosta. Samalla ennakoitu eri vuosien vaihtelu kapeni hieman (360 kWh -> 350 kWh).
Maaliskuussa aurinko paistaa vielä matalalta, mutta lumen heijastuksen ja viileän lämpötilan turvin keskipäivällä tulee parin tunnin ajan jo 80% luokkaa panelien teoreettisesta maksimitehosta. Yön kuura tosin höyryää panelien pinnalla pakkaskelissä siihen malliin, että auringossa paljaana olevan panelin pinta ei taida olla pakkasella ollenkaan?
Jos tilaa on riittävästi, telineissä seisova panelipelto olisi optimaalisin asennustapa kahdestakin syystä. Panelit puhdistuvat itsekseen ja toisaalta maassa olevan lumen heijastus tehostaa kaksipuoleisen panelin toimintaa.
Aurinkokeräimissä pitäisi näillä päiväyksillä tulla jo täyslämpöistä vettä, ei varmaan aurinkopaneelin pintakaan vain poskenlämpöinen ole. Suurin osa säteilystä muuttuu siinäkin lämmöksi tai heijastuu pois.
Tässä jo etukäteen harmittelen ensi viikonlopun pilvistä säätä. Mökin 4x450W panelit on olleet töissä nyt reilun viikon. Graafeista voin päätellä, että lahden vastakkaisella puolella lienee jokin puu, joka varjostaa klo 12:30 koska siinä on tuotossa kuoppaa. Haluaisin nähdä auringon viikonloppuna jotta saisin visuaalisen käsityksen tilanteesta. Viime viikolla oli pari päivää aurinkoista keski-Suomessa ja muuten pilvisyys oli vaihtelevaa. 7 pv saldo oli 39,8kWh.
Kotona on aurinkokeräin, se on käynnistynyt pari kertaa kun olen ollut paikalla. Aurinko on edelleen niin matalalla, että suurimman osan päivästä aurinko paistaa puiden läpi. Aurinkokeräin kyllä lämpiää nopsaan kun pintaan paistaa, keräimen lämpötila nousee useita asteita per minuutti kun kunnolla paahtaa. Huhtikuun aurinkoisia päiviä odotellaan. Sellainen yllätys tuli mökin paneleiden kanssa, että verkkoinun oman mittauksen mukaan teho voi ylittää paneeleiden nimellistehon eli 1800 W paneleista tuli 1900 W tehoa.
Luulin ettei meidän avoimella pihalla tarvita mikroinverttereitä, mutta kieltämättä syksyllä ja etenkin keväällä menee hyviä tuotantopäiviä osin hukkaan lumen vuoksi.
Yksittäisen paneleita varjostavan puun tai lipputangon vuoksi se on perusteltu valinta kesäaikaankin.
Yksi tuttu miettii paneeleiden hankintaa ja sähköpuolen DI on juuttunut DC-piirin ongelmallisuuteen
Tähän mikroinvertterit olisi ratkaisu, DC-virtaa ei tuoda sisälle
Esim. 3 kpl Hoymiles HMT-2250 (á 480 euroa) ja 18 x 450 W paneelia tuottaisi yli 6750 W jatkuvasti jos paistetta. Paneeleiden maksimi 8100W ideaalitapauksessa. Noilla inuilla on 12 vuoden takuu.
Mikä on siis ongelma ja mitä ratkaisu antaa?