@Jorma L2 kirjoitti:
Yksi tuttu miettii paneeleiden hankintaa ja sähköpuolen DI on juuttunut DC-piirin ongelmallisuuteen
Tähän mikroinvertterit olisi ratkaisu, DC-virtaa ei tuoda sisälle
Esim. 3 kpl Hoymiles HMT-2250 (á 480 euroa) ja 18 x 450 W paneelia tuottaisi yli 6750 W jatkuvasti jos paistetta. Paneeleiden maksimi 8100W ideaalitapauksessa. Noilla inuilla on 12 vuoden takuu.
Mikä on siis ongelma ja mitä ratkaisu antaa?
DC kaapelissa voi olla yli 1000 V tasajännitettä. Kuten videolla oli käynyt, syystä ei ole tietoa, erotuskytkin oli kärähtänyt ja paneelit jatkoivat sähkönsyöttöä kaapelioikosulkuun eikä asukkailla ollut mitään konstia katkaista paneeleista tulevaa energiaa. Paikalle tuli sähkömies joka kävi nykimässä katolla liittimet irti.
DC jännitteessä on sellainen ongelma, ettei virralla ole luontaista nollakohtaa, johon valokaari sammuisi. AC-virta käy siniaaltona positiivisella ja negatiivisella puolella, ohittaen nollan ja jos olosuhteet sallivat, virta katkeaa nollassa, samoin valokaari.
Mikroinverttereissä DC kaapelia ei tuoda sisään taloon koska invertterit (IP67) on kehikossa kiinni paneeleiden takana katolla. Jokaiselle aurinkopaneelille on oma liitin invertterissä, eikä paneeleita kytketä lainkaan sarjaan. Tästä seuraa se, että katolla DC kaapeleissa on käytännössä alle 60 V jännitettä ja taloon sisään tuodaan vain AC-kaapeli, joita taloissa on runsaasti muutenkin. Mikroinverttereitä voi ketjuttaa AC-puolella ja lopulta talon sähkökeskukseen kytketään vain yksi kaapeli erotuskytkimen kautta. Jos kaapeli tai kytkin vikaantuu, invertterit katolla laukaisevat piirin auki.
Aiemmin 740 jo mainitsikin, että etuna on lisäksi jos yksittäisessä paneelissa on vaikka lipputangon varjo, vain tämä yksi lakkaa syöttämästä energiaa. Sarjaankytketyt panelit menevät polvilleen kaikki kun yksi on varjossa.
@Jorma L2 kirjoitti:
Yksi tuttu miettii paneeleiden hankintaa ja sähköpuolen DI on juuttunut DC-piirin ongelmallisuuteen
Tähän mikroinvertterit olisi ratkaisu, DC-virtaa ei tuoda sisälle
Esim. 3 kpl Hoymiles HMT-2250 (á 480 euroa) ja 18 x 450 W paneelia tuottaisi yli 6750 W jatkuvasti jos paistetta. Paneeleiden maksimi 8100W ideaalitapauksessa. Noilla inuilla on 12 vuoden takuu.
Mikä on siis ongelma ja mitä ratkaisu antaa?
DC kaapelissa voi olla yli 1000 V tasajännitettä. Kuten videolla oli käynyt, syystä ei ole tietoa, erotuskytkin oli kärähtänyt ja paneelit jatkoivat sähkönsyöttöä kaapelioikosulkuun eikä asukkailla ollut mitään konstia katkaista paneeleista tulevaa energiaa. Paikalle tuli sähkömies joka kävi nykimässä katolla liittimet irti.
DC jännitteessä on sellainen ongelma, ettei virralla ole luontaista nollakohtaa, johon valokaari sammuisi. AC-virta käy siniaaltona positiivisella ja negatiivisella puolella, ohittaen nollan ja jos olosuhteet sallivat, virta katkeaa nollassa, samoin valokaari.
Mikroinverttereissä DC kaapelia ei tuoda sisään taloon koska invertterit (IP67) on kehikossa kiinni paneeleiden takana katolla. Jokaiselle aurinkopaneelille on oma liitin invertterissä, eikä paneeleita kytketä lainkaan sarjaan. Tästä seuraa se, että katolla DC kaapeleissa on käytännössä alle 60 V jännitettä ja taloon sisään tuodaan vain AC-kaapeli, joita taloissa on runsaasti muutenkin. Mikroinverttereitä voi ketjuttaa AC-puolella ja lopulta talon sähkökeskukseen kytketään vain yksi kaapeli erotuskytkimen kautta. Jos kaapeli tai kytkin vikaantuu, invertterit katolla laukaisevat piirin auki.
Aiemmin 740 jo mainitsikin, että etuna on lisäksi jos yksittäisessä paneelissa on vaikka lipputangon varjo, vain tämä yksi lakkaa syöttämästä energiaa. Sarjaankytketyt panelit menevät polvilleen kaikki kun yksi on varjossa.
Videohan ei siis näy.
Miksi aurinkopaneeleja kytkettäisiin niin monta (17?) sarjaan, että jännitteeksi tulee yli kV? Kuinka paljon paneelit pystyvät syöttämään oikosulkuvirtaa/-tehoa?
Kytkennät on tehnyt ammattimies jännitteestä päätellen, mutta onko siis oikosulkusuojaus unohtunut eikä piirissä ole yhtään katkaisijaa? Erotuskytkimellä ei ole kykyä katkaista edes kuormitusvirtaa, saati oikosulkuvirtaa.
Inverttereissä on sitten päinvastainen ongelma. Ilman verkkoa oikosulkuvirta on niin pieni, ettei mikään tavallinen oikosulkusuojaus toimi. Ja sitten invertteri/t toivottavasti sammuu ja aletaan ihmetellä miksi. Jos ei sammu, oikosulku lämmittelee paikkoja kunnes jotain tapahtuu. Pitäisi laittaa vikavirtakytkimiä riittävä määrä.
Videolla pyöri alunperin mainos mutta julkaisija lienee saanut palautetta jonka vuoksi ottanut julkisen näkyvyyden pois.
Videolla näytettiin tietyn brändin verkkoinu ja erotuskytkin josta kerrottiin, ettei kytkimiä ole saanut käyttää tämän vuoden alusta lähtien. Kytkimiä on varmaan asennettuna melkoinen määrä.
En ole busineksessä mukana joten vaikea arvioida noita katkaisijoiden ja vikavirtasuojien yleisyyttä.
@Jorma L2 kirjoitti:
Videolla pyöri alunperin mainos mutta julkaisija lienee saanut palautetta jonka vuoksi ottanut julkisen näkyvyyden pois.
Videolla näytettiin tietyn brändin verkkoinu ja erotuskytkin josta kerrottiin, ettei kytkimiä ole saanut käyttää tämän vuoden alusta lähtien. Kytkimiä on varmaan asennettuna melkoinen määrä.
En ole busineksessä mukana joten vaikea arvioida noita katkaisijoiden ja vikavirtasuojien yleisyyttä.
Oliko tarina siis tosi vai olisiko se voinut olla totta? Ainakin yksityiskohtien perusteella veikkaan jälkimmäistä.
@Jorma L2 kirjoitti:
Videolla pyöri alunperin mainos mutta julkaisija lienee saanut palautetta jonka vuoksi ottanut julkisen näkyvyyden pois.
Videolla näytettiin tietyn brändin verkkoinu ja erotuskytkin josta kerrottiin, ettei kytkimiä ole saanut käyttää tämän vuoden alusta lähtien. Kytkimiä on varmaan asennettuna melkoinen määrä.
En ole busineksessä mukana joten vaikea arvioida noita katkaisijoiden ja vikavirtasuojien yleisyyttä.
Oliko tarina siis tosi vai olisiko se voinut olla totta? Ainakin yksityiskohtien perusteella veikkaan jälkimmäistä.
Niin, minä ehdin katsoa videon ennen sen muuttumista privaatiksi ja videolla kuvattiin palanut erotuskytkin ja kaapelit. Pitkät pätkät kerrontaa miten oli ollut tuuria eikä pahempaa sattunut. Rouva oli ollut paikalla ja koiria jotka oli haukkunut paniikissa. Ehkä verkkoinvertteritoimittajalle, jonka nimi näkyi, "mainos" oli liikaa. Tuskin omalla naamalla moista videota kehtaisi julkaista jos paloa ei olisi koskaan tapahtunut.
Ehdin nähdä tuon videon vielä eilen tuon videon kautta ja tosiaan vaikutti siltä että DC erotuskytkin oli "sulanut" ja aiheuttanut oikosulun DC piirille koska sulaminen näytti lähteneen erotuskytkimen päästä kohti paneelikenttää. En tunne kyseisen invertterivalmistajan tuotetta, mutta olettaisin sen suojelevan itseään ja menevän vikatilaan välittömästi havaittuaan esim. "PV isolation protection" ongelman, eli vika tuskin oli invertterissä.
Kyse lienee siis turvakytkimestä, joka ei kestänyt, mahdollisesti kilovoltin jännitettä. Suojaamattomien johtojen pitää olla mahdollisimman lyhyitä ja kaksoiseristettyjä, mutta tilanne on hankala, jos ensimmäinen komponentti paneelien jälkeen hajoaa. Ehkä kyse on järjettömästä sarjaankytkennästä, ehkä huonosta kytkimestä.
Missä se invertteri oli, vasta turvakytkimen jälkeen?
Videon perusteella kytkentä näytti ihan oikealle, eli invertteri oli DC ja AC puolen turvakytkinten välissä ts. irrotettavissa järkevästi huollon/vaihdon ajaksi. Normaalisti nuo DC puolen erotus/turvakytkimet on certifioitu 1000V jännitteelle, kuten myös "kotikäyttöön" tarkoitetut invertterit. Kilovolttiin pääsemiseksi saa olla jo melko "järeä" paneelikenttä (n. 25 paneelia) kytkettynä sarjaan. Ainakaan itse en moista kenttää rakentaisi yhdellä piirillä ihan jo vikatilanteiden debuggauksen vuoksi.
Näköjään dc-turvakytkin kestää 1500 Vdc, kun kontakteja laitetaan kaikki 4 sarjaan, syntyy jo riittävästi avausväliä. 2+2 kestää 1000V ja voi siis katkaista molemmat navat. Mutta niitä saa käyttää vain virrattomassa tilassa juuri kohteen erottamiseen.
Joko on tuotantokausi 2023 pyörähtänyt käyntiin? Sain marraskuun lopulla paneelit katolle (9.84kWp), ja tuossa maaliskuun toisella viikolla paljastuivat "hangen" alta. Maaliskuun kokoonaistuotto 330kWh (josta 202kWh omaan käyttöön ja 128kWh meni myyntiin). Suurimman osan maaliskuusta olivat silti lumen peitossa (jolloin vrk tuotto oli välillä 0-4kWh riippuen lumipeitteen vahvuudesta), mutta muutaman sopivan lauhan päivän jälkeen kenttä puhdistui kauttaaltaan, ja parhaana päivänä tuotto oli 46.7kWh.
@[ZeiMZei] kirjoitti:
Joko on tuotantokausi 2023 pyörähtänyt käyntiin? Sain marraskuun lopulla paneelit katolle (9.84kWp), ja tuossa maaliskuun toisella viikolla paljastuivat "hangen" alta. Maaliskuun kokoonaistuotto 330kWh (josta 202kWh omaan käyttöön ja 128kWh meni myyntiin). Suurimman osan maaliskuusta olivat silti lumen peitossa (jolloin vrk tuotto oli välillä 0-4kWh riippuen lumipeitteen vahvuudesta), mutta muutaman sopivan lauhan päivän jälkeen kenttä puhdistui kauttaaltaan, ja parhaana päivänä tuotto oli 46.7kWh.
tuolla tuotolla lämmittää koko talon, aika hyvin. mahtaako riittää käyttöveteenkin?
@[ZeiMZei] kirjoitti:
Joko on tuotantokausi 2023 pyörähtänyt käyntiin? Sain marraskuun lopulla paneelit katolle (9.84kWp), ja tuossa maaliskuun toisella viikolla paljastuivat "hangen" alta. Maaliskuun kokoonaistuotto 330kWh (josta 202kWh omaan käyttöön ja 128kWh meni myyntiin). Suurimman osan maaliskuusta olivat silti lumen peitossa (jolloin vrk tuotto oli välillä 0-4kWh riippuen lumipeitteen vahvuudesta), mutta muutaman sopivan lauhan päivän jälkeen kenttä puhdistui kauttaaltaan, ja parhaana päivänä tuotto oli 46.7kWh.
Johan toki!
Oma budjetointini oli ihan keskimääräisen säätilan perusteella arvaillen tammi - helmikuu nollille ja maaliskuussa puolet PVGIS arviosta, joka on 580 kWh. Tammi - helmikuu meni aika lailla budjettiin yhteensä 50 kWh pieninä erinä, mutta maaliskuussa tilanne muuttui äkillisesti. Lumen valahdettua alas autotallin katolla etelään katsovien panelien päältä alkoi 10 - 20 kWh päivittäinen tuotanto. Meillä länteen katsovat 7/20 panelia ovat katon sisäpuolisen jiirin keräämän kinoksen vankina, joten niitä en edes yrittänyt puhdistaa ennen huhtikuun alkua.
Yletyn harjaamaan nuo matalan autokatoksen ja tallin katolla olevat panelit pitkävartisella autonpesuharjalla edes katolle nousematta räystästä vasten nojaavilta tikkailta. Auringon paistaessa tuo teki mielenkiintoisen efektin pikku pakkasessa. Aloitin 13/20 panelin harjaamisen -5 asteessa täysin kuivalla lumella joka lähti lähes puhaltamalla pois. Lähtiessä teho 150 W. Ensimmäisen panelin harjaamisen jälkeen teho edelleen 150 W. Kolme panelia harjattuna 160 W ja 5 panelin harjaamisen jälkeen 170 W. Jossain kohdassa tulee sitten eksponentiaalinen tehon kasvu. Kahta viimeistä panelia harjatessa tehoa on jo parisen kilowattia ja nuoska lumi tarttuu jo harjaan. Kaikki panelit harjattuna ensimmäisenä puhdistettujen lämpötila sinisen taivaan alla on jo +18 astetta ja teho yli 3 kW.
Ilmeisesti panelien sisäinen vastus on suurimmillaan varjossa, jolloin tehon noustessa riittävän suureksi koko panelisarja alkaa lämmittää vielä varjossa olevaa pientä kohtaa niin suurella hukkateholla, että se viimeinen luminen kohta valahtaa pakkaskelissäkin alas nuoskana lumipallona?
Molemmat panelisarjat puhtaana viime viikonlopun aikana heti huhtikuun alusta päivittäinen energiantuotanto on ollut 40 kWh tienoilla.
@pnieminen74 kirjoitti:
tuolla tuotolla lämmittää koko talon, aika hyvin. mahtaako riittää käyttöveteenkin?
Kuinka paljon pitäisi varautua maksamaan vesivaraajan kello-ohjauksesta, että saisi sen käynnistymisen ohjatuksi pörssisähkön halvimmille tunneille käynnistymään vasta pari tuntia yösähkön alkamisen jälkeen?
Toinen vaihtoehto olisi sellainen, joka käyttäisi aurinkopanelien yli jäävän tehon vesivaraajaan mieluummin kuin myisi sen verkkoon päin, mutta siitä ei ole paljon apua talvella kun panelien tuotto on lähes nollassa.
@pnieminen74 kirjoitti:
tuolla tuotolla lämmittää koko talon, aika hyvin. mahtaako riittää käyttöveteenkin?
Kuinka paljon pitäisi varautua maksamaan vesivaraajan kello-ohjauksesta, että saisi sen käynnistymisen ohjatuksi pörssisähkön halvimmille tunneille käynnistymään vasta pari tuntia yösähkön alkamisen jälkeen?
Toinen vaihtoehto olisi sellainen, joka käyttäisi aurinkopanelien yli jäävän tehon vesivaraajaan mieluummin kuin myisi sen verkkoon päin, mutta siitä ei ole paljon apua talvella kun panelien tuotto on lähes nollassa.
Monet siirtoyhtiöt eivät kytke varaajaa päälle samaan aikaan kaikille sillä hetkellä kun yösähkö napsahtaa päälle. (Estääkseen piikin kulutuksessa). Saattaa olla, että kuluttaja voisi pyytää lukitsemaan oman varaajan ohjauksen tiettyyn kellonaikaan.
Ellei näin niin hanki kellokytkin/aikarele joka sulkee varaajan kontaktorin ohjauksen sinun haluamaan aikaan. Rele tulee siis sarjaan varaajan ohjauksen kanssa, ohjaus tulee releen tulopuolelle mutta jatkaa matkaa asetettuun aikaan. Tuollaisia releitä saa eur 30-100. Tunnin työ jos keskuksessa on din-kiskossa tilaa.
@pnieminen74 kirjoitti:
tuolla tuotolla lämmittää koko talon, aika hyvin. mahtaako riittää käyttöveteenkin?
Kuinka paljon pitäisi varautua maksamaan vesivaraajan kello-ohjauksesta, että saisi sen käynnistymisen ohjatuksi pörssisähkön halvimmille tunneille käynnistymään vasta pari tuntia yösähkön alkamisen jälkeen?
Toinen vaihtoehto olisi sellainen, joka käyttäisi aurinkopanelien yli jäävän tehon vesivaraajaan mieluummin kuin myisi sen verkkoon päin, mutta siitä ei ole paljon apua talvella kun panelien tuotto on lähes nollassa.
@pnieminen74 kirjoitti:
tuolla tuotolla lämmittää koko talon, aika hyvin. mahtaako riittää käyttöveteenkin?
Kuinka paljon pitäisi varautua maksamaan vesivaraajan kello-ohjauksesta, että saisi sen käynnistymisen ohjatuksi pörssisähkön halvimmille tunneille käynnistymään vasta pari tuntia yösähkön alkamisen jälkeen?
Toinen vaihtoehto olisi sellainen, joka käyttäisi aurinkopanelien yli jäävän tehon vesivaraajaan mieluummin kuin myisi sen verkkoon päin, mutta siitä ei ole paljon apua talvella kun panelien tuotto on lähes nollassa.
Taitaa asennus olla ihan itse tehty kokonaan, mikä ei ole sallittua ja suotavaa, varsinkaan jos ei osaa. Kellokytkin ei maksaa paljoa, mutta asentajan käynti enemmän, joten sitten tehdään itse tuollaisia matolaatikoita. Liittimissä ja liikaa kuorituissa johdoissa on sähköä tarjolla eli kunnolla suljettava kotelo pitää tuossa olla.
Kävin katsomassa omassa Caruna Plus palvelussa ja ruksattuna on vaihtoehto, joka ohjaa vesivaraajan lämmityksen ajalle 02-07 yöllä. Nykyään minulla on aurinkokeräin joten vedenlämmitys ei juuri sähköä kuluta. Varaajassa on oma mittari ja kolmena päivänä sähköä on kulunut yhteensä 0,07kWh.
@Jorma L2 kirjoitti:
Monet siirtoyhtiöt eivät kytke varaajaa päälle samaan aikaan kaikille sillä hetkellä kun yösähkö napsahtaa päälle. (Estääkseen piikin kulutuksessa). Saattaa olla, että kuluttaja voisi pyytää lukitsemaan oman varaajan ohjauksen tiettyyn kellonaikaan.
Ellei näin niin hanki kellokytkin/aikarele joka sulkee varaajan kontaktorin ohjauksen sinun haluamaan aikaan. Rele tulee siis sarjaan varaajan ohjauksen kanssa, ohjaus tulee releen tulopuolelle mutta jatkaa matkaa asetettuun aikaan. Tuollaisia releitä saa eur 30-100. Tunnin työ jos keskuksessa on din-kiskossa tilaa.
Kiitos tästä! Kysyin jo siirtoyhtiöltäni joka kertoi etteivät he voi siirtää boilerin kytkeytymisaikaa vaan se pitää tehdä tavalla tai toisella mittaritaulusta.
Taulussa ja muistaakseni myös kiskossa on vielä tilaa, mutta insinöörin koulutuksesta ja lyhyestä asennustöiden työkokemuksestani huolimatta minä vedän rajan siihen, että kiukaan tai lieden voin kytkeä itsekin, mutta mittaritaulua en ilman oikeuksia avaa.
Kustannus kuulostaa siltä, että vaikka sen säästäminen pelkällä vesivaraajan kulutuksella viekin aikaa, hommasta voisi tulla kannattava, jos sen turvin voi perustella itselleen pörssisähköön siirtymisen?
@pnieminen74 kirjoitti:
tuolla tuotolla lämmittää koko talon, aika hyvin. mahtaako riittää käyttöveteenkin?
Kuinka paljon pitäisi varautua maksamaan vesivaraajan kello-ohjauksesta, että saisi sen käynnistymisen ohjatuksi pörssisähkön halvimmille tunneille käynnistymään vasta pari tuntia yösähkön alkamisen jälkeen?
Toinen vaihtoehto olisi sellainen, joka käyttäisi aurinkopanelien yli jäävän tehon vesivaraajaan mieluummin kuin myisi sen verkkoon päin, mutta siitä ei ole paljon apua talvella kun panelien tuotto on lähes nollassa.
onhan niitä kontaktoreita ja ohjaimia joilla saa pörssisähkön hinnan mukaan syötön ohjauksen... varaajassa varmaan 1-3v suoraan termostaatilla ilman ohjauskontaktoria?
@pnieminen74 kirjoitti:
tuolla tuotolla lämmittää koko talon, aika hyvin. mahtaako riittää käyttöveteenkin?
Kuinka paljon pitäisi varautua maksamaan vesivaraajan kello-ohjauksesta, että saisi sen käynnistymisen ohjatuksi pörssisähkön halvimmille tunneille käynnistymään vasta pari tuntia yösähkön alkamisen jälkeen?
Toinen vaihtoehto olisi sellainen, joka käyttäisi aurinkopanelien yli jäävän tehon vesivaraajaan mieluummin kuin myisi sen verkkoon päin, mutta siitä ei ole paljon apua talvella kun panelien tuotto on lähes nollassa.
onhan niitä kontaktoreita ja ohjaimia joilla saa pörssisähkön hinnan mukaan syötön ohjauksen... varaajassa varmaan 1-3v suoraan termostaatilla ilman ohjauskontaktoria?
Varaajan voisi rakentaa ilman kontaktoreita mutta jos on ns. yö-sähkötariffi, niin tarvitaan komponentti joka päästää varaajalle sähköä vain haluttuna ajanjaksona i.e. esim. yö-sähkön tunteina.
Kovin kallista logiikkaa tuollaiseen ei kannata asentaa, toki harrastelijalle olisi työsarkaa kun miettisi parametrit millä hinnalla lämmitetään mutta samalla pitäisi kalliina ajanjaksona pitää huolta, että suihkulämmintä vettä on saatavissa. Minulla on Jäspin varaaja johon tuli pieni logiikka (SCU-10) ja sen mukana useampi PT-1000 elementti joilla ohjataan katolla olevan aurinkokeräimen lämpöä varaajaan (kerääjällä yksi mittapiste, varaajan yläosassa yksi, alaosassa yksi). Jokin tuollainen yhdistettynä wifin kautta pörssihintoihin voisi olla mielenkiintoinen ellei kerääjää olisi.
@pnieminen74 kirjoitti:
tuolla tuotolla lämmittää koko talon, aika hyvin. mahtaako riittää käyttöveteenkin?
Kuinka paljon pitäisi varautua maksamaan vesivaraajan kello-ohjauksesta, että saisi sen käynnistymisen ohjatuksi pörssisähkön halvimmille tunneille käynnistymään vasta pari tuntia yösähkön alkamisen jälkeen?
Toinen vaihtoehto olisi sellainen, joka käyttäisi aurinkopanelien yli jäävän tehon vesivaraajaan mieluummin kuin myisi sen verkkoon päin, mutta siitä ei ole paljon apua talvella kun panelien tuotto on lähes nollassa.
onhan niitä kontaktoreita ja ohjaimia joilla saa pörssisähkön hinnan mukaan syötön ohjauksen... varaajassa varmaan 1-3v suoraan termostaatilla ilman ohjauskontaktoria?
Varaajan voisi rakentaa ilman kontaktoreita mutta jos on ns. yö-sähkötariffi, niin tarvitaan komponentti joka päästää varaajalle sähköä vain haluttuna ajanjaksona i.e. esim. yö-sähkön tunteina.
Kovin kallista logiikkaa tuollaiseen ei kannata asentaa, toki harrastelijalle olisi työsarkaa kun miettisi parametrit millä hinnalla lämmitetään mutta samalla pitäisi kalliina ajanjaksona pitää huolta, että suihkulämmintä vettä on saatavissa. Minulla on Jäspin varaaja johon tuli pieni logiikka (SCU-10) ja sen mukana useampi PT-1000 elementti joilla ohjataan katolla olevan aurinkokeräimen lämpöä varaajaan (kerääjällä yksi mittapiste, varaajan yläosassa yksi, alaosassa yksi). Jokin tuollainen yhdistettynä wifin kautta pörssihintoihin voisi olla mielenkiintoinen ellei kerääjää olisi.
Lämminvesivaraaja ei ole mikään iso massavaraaja, jossa lämpötilaa voi vapaasti säädellä. Terveyssyistä ja sekoitusventtiilien toiminnan takia lvv pitää lämmittää joka yö sinne 60 ja risat lämpötilaan.
Lämminvesivaraaja ei ole mikään iso massavaraaja, jossa lämpötilaa voi vapaasti säädellä. Terveyssyistä ja sekoitusventtiilien toiminnan takia lvv pitää lämmittää joka yö sinne 60 ja risat lämpötilaan.
Sekoitusventtiilien toimintaan en ota kantaa, mutta kyllä legionellabakteerin muodostumisen ehkäisyyn riittää että se lämpötila käytetään yli 65 astetta parin viikon väleiin (näin ainakin useimmat maalämpöpumput sisäisten varaajiensa osalta tekevät). Teoriassa baketeeri muodostuu alle 50 asteen lämpötiloissa, mutta ympäristöministeriön suositus on 55-65 astetta.
Lämminvesivaraaja ei ole mikään iso massavaraaja, jossa lämpötilaa voi vapaasti säädellä. Terveyssyistä ja sekoitusventtiilien toiminnan takia lvv pitää lämmittää joka yö sinne 60 ja risat lämpötilaan.
Sekoitusventtiilien toimintaan en ota kantaa, mutta kyllä legionellabakteerin muodostumisen ehkäisyyn riittää että se lämpötila käytetään yli 65 astetta parin viikon väleiin (näin ainakin useimmat maalämpöpumput sisäisten varaajiensa osalta tekevät). Teoriassa baketeeri muodostuu alle 50 asteen lämpötiloissa, mutta ympäristöministeriön suositus on 55-65 astetta.
Netistä löytyvistä ohjeista ei tuollaisia kahden viikon lupia löydy. Linkissä on yhden nimekkään julkaisijan ohje ja sielläkin vain kerrotaan lämpötiloista, ei sitä, että riittävä lämpötila kahden viikon välein riittäisi. Vedessä voi lisääntyä muutkin bakteerit ja veden käyttöön puhdistukseen liittyy lämpötila. Suihkulämpöinen vesi ei taida riittää keittiössä paitsi jos kaikki kulkee astianpesukoneen kautta.
"Lämpimän käyttöveden lämpötilan on ainakin ajoittain oltava yli 55 astetta, jotta siihen ei kertyisi haitallista Legionella-bakteeria.
Yli 50 celsiusasteessa Legionella-bakteeri kuolee muutamassa tunnissa ja yli 60 celsiusasteessa muutamassa minuutissa.
Lämpöpumpuilla käyttövesi saadaan helposti turvallisen lämpimäksi, tarvittaessa sähkövastuksen tai muun lämmönkehittimen avustuksella.
Joissakin lämpöpumpuissa on automaattinen toiminto, joka lämmittää käyttöveden säännöllisin väliajoin mallista riippuen sähkövastuksen avulla tai kompressorin avulla noin 65 celsiusasteeseen."
Niben pumpissa tuo käyttöveden hetkittäisesti korkeampi lämpötila (65 astetta) tehdään 14vrk välein (oletus asetus), joka on toki säädettävissä 1-99vrk. Automatiikka pitää lämpötilan korkeammalla 24h.
Peruslämpötila käyttövedelle on jossain 50 asteen tienoilla (toki säädettävissä tämäkin).
@[ZeiMZei] kirjoitti:
motivan sivuilla oli seuraavaa:
"Lämpimän käyttöveden lämpötilan on ainakin ajoittain oltava yli 55 astetta, jotta siihen ei kertyisi haitallista Legionella-bakteeria.
Yli 50 celsiusasteessa Legionella-bakteeri kuolee muutamassa tunnissa ja yli 60 celsiusasteessa muutamassa minuutissa.
Lämpöpumpuilla käyttövesi saadaan helposti turvallisen lämpimäksi, tarvittaessa sähkövastuksen tai muun lämmönkehittimen avustuksella.
Joissakin lämpöpumpuissa on automaattinen toiminto, joka lämmittää käyttöveden säännöllisin väliajoin mallista riippuen sähkövastuksen avulla tai kompressorin avulla noin 65 celsiusasteeseen."
Niben pumpissa tuo käyttöveden hetkittäisesti korkeampi lämpötila (65 astetta) tehdään 14vrk välein (oletus asetus), joka on toki säädettävissä 1-99vrk. Automatiikka pitää lämpötilan korkeammalla 24h.
Peruslämpötila käyttövedelle on jossain 50 asteen tienoilla (toki säädettävissä tämäkin).
Jos uutisia seuraa, ei legionellaa saa putkista pois, kun se on kerran sinne pesiytynyt. Ei riitä lämpötilan nosto eikä klooraus, vaan täytyy etsiä vielä väärät asennustavat ja korjata ne. Varaajan lämpötila ei riitä, vaan joka pisteen putkistossa.
Kunnat ja taloyhtiöt joutuvat seuraamaan vielä määräyksiä ja niissä kerrotaan riittävät lämpötilat lämpimälle ja kylmälle talousvedelle. Ne eivät salli tuollaista sopivan lämmintä vettä. Omassa talossa saa sitten käyttää omaa harkintaa ja tuurilla selviää ilman mitään ongelmia.
@pnieminen74 kirjoitti:
tuolla tuotolla lämmittää koko talon, aika hyvin. mahtaako riittää käyttöveteenkin?
Kuinka paljon pitäisi varautua maksamaan vesivaraajan kello-ohjauksesta, että saisi sen käynnistymisen ohjatuksi pörssisähkön halvimmille tunneille käynnistymään vasta pari tuntia yösähkön alkamisen jälkeen?
Toinen vaihtoehto olisi sellainen, joka käyttäisi aurinkopanelien yli jäävän tehon vesivaraajaan mieluummin kuin myisi sen verkkoon päin, mutta siitä ei ole paljon apua talvella kun panelien tuotto on lähes nollassa.
Taitaa asennus olla ihan itse tehty kokonaan, mikä ei ole sallittua ja suotavaa, varsinkaan jos ei osaa. Kellokytkin ei maksaa paljoa, mutta asentajan käynti enemmän, joten sitten tehdään itse tuollaisia matolaatikoita. Liittimissä ja liikaa kuorituissa johdoissa on sähköä tarjolla eli kunnolla suljettava kotelo pitää tuossa olla.
Laiton asennus. Ei olisi mennyt läpi minun tarkastuksessa. Korjauskehotus ja mahdollisesti käyttökiellolla tehostaen.
Veditte tämän varaajan lämpötilansäädön ihan syvimmän pään kautta .
Itse tarkoitin lähinnä sitä, että jos joskus sattuu parin kolmen päivän putki pörssisähkössä, ettei triggaa lämpöä päälle asetuksissa lainkaan, voi suihkuvesi olla viileetä. Eli jokin sumea logiikka tarvitaan jos tulee tilanne eteen.
Minulla on kerääjässä sellainen varmistus, että jos aurinko ei paista ja varaaja viilenee niin varaajassa on toinen vastus yläosassa joka tulistaa yläkerroksen 65 C
@Jorma L2 kirjoitti:
Veditte tämän varaajan lämpötilansäädön ihan syvimmän pään kautta .
Itse tarkoitin lähinnä sitä, että jos joskus sattuu parin kolmen päivän putki pörssisähkössä, ettei triggaa lämpöä päälle asetuksissa lainkaan, voi suihkuvesi olla viileetä. Eli jokin sumea logiikka tarvitaan jos tulee tilanne eteen.
Minulla on kerääjässä sellainen varmistus, että jos aurinko ei paista ja varaaja viilenee niin varaajassa on toinen vastus yläosassa joka tulistaa yläkerroksen 65 C
Juu, mutta sinun varaajan tilavuudessa voi olla nolla perässä tavalliseen vesivaraajaan verrattuna. Ei ole säätövaraa, jos vettä pitäisi myös käyttää.
Nyt kun on ollut aurinkoisia päiviä ja aurinko paistaa sopivalta korkeudelta, aurinkopaneelit varmaan puskevat sähköä verkkoon yliteholla ja se näkyy tasauslaskussa. Mutta vielä ei kannata napsaista invertteriä pois päältä, sanoi asiantuntija Hesarissa, voi tulla vielä kalliimmaksi. Onko kokemuksia tuosta, että invertteri ei katkon jälkeen lähdekään päälle ilman huoltohenkilön asiantuntevaa käsittelyä? Käyntiin taitaisi mennä vuoden tuotot, jos jonkun paikalle saa.
Suunnilleen kuukausittain tulee napsautettua pari kertaa turvakytkin pois ja takaisin päälle, että toimii sitten jos sitä joskus tarvitaan. En tosin kiskaise kytkintä auki täydellä teholla vaan tyypillisesti illalla.
Mittausapplikaatio saattaa häkeltyä äkillisestä pimeydestä ja invertterin uudesta havahtumisesta, mutta jos niin käy, se näkyy vain piikkinä palkkikaaviossa ja keskimääräistyy muutaman päivän periodilla. Hinnoittelun pohjana olevassa sähkölaitoksen mittauksessa en ole huomannut mitään häröjä.
DC kaapelissa voi olla yli 1000 V tasajännitettä. Kuten videolla oli käynyt, syystä ei ole tietoa, erotuskytkin oli kärähtänyt ja paneelit jatkoivat sähkönsyöttöä kaapelioikosulkuun eikä asukkailla ollut mitään konstia katkaista paneeleista tulevaa energiaa. Paikalle tuli sähkömies joka kävi nykimässä katolla liittimet irti.
DC jännitteessä on sellainen ongelma, ettei virralla ole luontaista nollakohtaa, johon valokaari sammuisi. AC-virta käy siniaaltona positiivisella ja negatiivisella puolella, ohittaen nollan ja jos olosuhteet sallivat, virta katkeaa nollassa, samoin valokaari.
Mikroinverttereissä DC kaapelia ei tuoda sisään taloon koska invertterit (IP67) on kehikossa kiinni paneeleiden takana katolla. Jokaiselle aurinkopaneelille on oma liitin invertterissä, eikä paneeleita kytketä lainkaan sarjaan. Tästä seuraa se, että katolla DC kaapeleissa on käytännössä alle 60 V jännitettä ja taloon sisään tuodaan vain AC-kaapeli, joita taloissa on runsaasti muutenkin. Mikroinverttereitä voi ketjuttaa AC-puolella ja lopulta talon sähkökeskukseen kytketään vain yksi kaapeli erotuskytkimen kautta. Jos kaapeli tai kytkin vikaantuu, invertterit katolla laukaisevat piirin auki.
Aiemmin 740 jo mainitsikin, että etuna on lisäksi jos yksittäisessä paneelissa on vaikka lipputangon varjo, vain tämä yksi lakkaa syöttämästä energiaa. Sarjaankytketyt panelit menevät polvilleen kaikki kun yksi on varjossa.
Videohan ei siis näy.
Miksi aurinkopaneeleja kytkettäisiin niin monta (17?) sarjaan, että jännitteeksi tulee yli kV? Kuinka paljon paneelit pystyvät syöttämään oikosulkuvirtaa/-tehoa?
Kytkennät on tehnyt ammattimies jännitteestä päätellen, mutta onko siis oikosulkusuojaus unohtunut eikä piirissä ole yhtään katkaisijaa? Erotuskytkimellä ei ole kykyä katkaista edes kuormitusvirtaa, saati oikosulkuvirtaa.
Inverttereissä on sitten päinvastainen ongelma. Ilman verkkoa oikosulkuvirta on niin pieni, ettei mikään tavallinen oikosulkusuojaus toimi. Ja sitten invertteri/t toivottavasti sammuu ja aletaan ihmetellä miksi. Jos ei sammu, oikosulku lämmittelee paikkoja kunnes jotain tapahtuu. Pitäisi laittaa vikavirtakytkimiä riittävä määrä.
Videolla pyöri alunperin mainos mutta julkaisija lienee saanut palautetta jonka vuoksi ottanut julkisen näkyvyyden pois.
Videolla näytettiin tietyn brändin verkkoinu ja erotuskytkin josta kerrottiin, ettei kytkimiä ole saanut käyttää tämän vuoden alusta lähtien. Kytkimiä on varmaan asennettuna melkoinen määrä.
En ole busineksessä mukana joten vaikea arvioida noita katkaisijoiden ja vikavirtasuojien yleisyyttä.
Oliko tarina siis tosi vai olisiko se voinut olla totta? Ainakin yksityiskohtien perusteella veikkaan jälkimmäistä.
Niin, minä ehdin katsoa videon ennen sen muuttumista privaatiksi ja videolla kuvattiin palanut erotuskytkin ja kaapelit. Pitkät pätkät kerrontaa miten oli ollut tuuria eikä pahempaa sattunut. Rouva oli ollut paikalla ja koiria jotka oli haukkunut paniikissa. Ehkä verkkoinvertteritoimittajalle, jonka nimi näkyi, "mainos" oli liikaa. Tuskin omalla naamalla moista videota kehtaisi julkaista jos paloa ei olisi koskaan tapahtunut.
Ehdin nähdä tuon videon vielä eilen tuon videon kautta ja tosiaan vaikutti siltä että DC erotuskytkin oli "sulanut" ja aiheuttanut oikosulun DC piirille koska sulaminen näytti lähteneen erotuskytkimen päästä kohti paneelikenttää. En tunne kyseisen invertterivalmistajan tuotetta, mutta olettaisin sen suojelevan itseään ja menevän vikatilaan välittömästi havaittuaan esim. "PV isolation protection" ongelman, eli vika tuskin oli invertterissä.
Kyse lienee siis turvakytkimestä, joka ei kestänyt, mahdollisesti kilovoltin jännitettä. Suojaamattomien johtojen pitää olla mahdollisimman lyhyitä ja kaksoiseristettyjä, mutta tilanne on hankala, jos ensimmäinen komponentti paneelien jälkeen hajoaa. Ehkä kyse on järjettömästä sarjaankytkennästä, ehkä huonosta kytkimestä.
Missä se invertteri oli, vasta turvakytkimen jälkeen?
Videon perusteella kytkentä näytti ihan oikealle, eli invertteri oli DC ja AC puolen turvakytkinten välissä ts. irrotettavissa järkevästi huollon/vaihdon ajaksi. Normaalisti nuo DC puolen erotus/turvakytkimet on certifioitu 1000V jännitteelle, kuten myös "kotikäyttöön" tarkoitetut invertterit. Kilovolttiin pääsemiseksi saa olla jo melko "järeä" paneelikenttä (n. 25 paneelia) kytkettynä sarjaan. Ainakaan itse en moista kenttää rakentaisi yhdellä piirillä ihan jo vikatilanteiden debuggauksen vuoksi.
Näköjään dc-turvakytkin kestää 1500 Vdc, kun kontakteja laitetaan kaikki 4 sarjaan, syntyy jo riittävästi avausväliä. 2+2 kestää 1000V ja voi siis katkaista molemmat navat. Mutta niitä saa käyttää vain virrattomassa tilassa juuri kohteen erottamiseen.
Joko on tuotantokausi 2023 pyörähtänyt käyntiin? Sain marraskuun lopulla paneelit katolle (9.84kWp), ja tuossa maaliskuun toisella viikolla paljastuivat "hangen" alta. Maaliskuun kokoonaistuotto 330kWh (josta 202kWh omaan käyttöön ja 128kWh meni myyntiin). Suurimman osan maaliskuusta olivat silti lumen peitossa (jolloin vrk tuotto oli välillä 0-4kWh riippuen lumipeitteen vahvuudesta), mutta muutaman sopivan lauhan päivän jälkeen kenttä puhdistui kauttaaltaan, ja parhaana päivänä tuotto oli 46.7kWh.
tuolla tuotolla lämmittää koko talon, aika hyvin. mahtaako riittää käyttöveteenkin?
Johan toki!
Oma budjetointini oli ihan keskimääräisen säätilan perusteella arvaillen tammi - helmikuu nollille ja maaliskuussa puolet PVGIS arviosta, joka on 580 kWh. Tammi - helmikuu meni aika lailla budjettiin yhteensä 50 kWh pieninä erinä, mutta maaliskuussa tilanne muuttui äkillisesti. Lumen valahdettua alas autotallin katolla etelään katsovien panelien päältä alkoi 10 - 20 kWh päivittäinen tuotanto. Meillä länteen katsovat 7/20 panelia ovat katon sisäpuolisen jiirin keräämän kinoksen vankina, joten niitä en edes yrittänyt puhdistaa ennen huhtikuun alkua.
Yletyn harjaamaan nuo matalan autokatoksen ja tallin katolla olevat panelit pitkävartisella autonpesuharjalla edes katolle nousematta räystästä vasten nojaavilta tikkailta. Auringon paistaessa tuo teki mielenkiintoisen efektin pikku pakkasessa. Aloitin 13/20 panelin harjaamisen -5 asteessa täysin kuivalla lumella joka lähti lähes puhaltamalla pois. Lähtiessä teho 150 W. Ensimmäisen panelin harjaamisen jälkeen teho edelleen 150 W. Kolme panelia harjattuna 160 W ja 5 panelin harjaamisen jälkeen 170 W. Jossain kohdassa tulee sitten eksponentiaalinen tehon kasvu. Kahta viimeistä panelia harjatessa tehoa on jo parisen kilowattia ja nuoska lumi tarttuu jo harjaan. Kaikki panelit harjattuna ensimmäisenä puhdistettujen lämpötila sinisen taivaan alla on jo +18 astetta ja teho yli 3 kW.
Ilmeisesti panelien sisäinen vastus on suurimmillaan varjossa, jolloin tehon noustessa riittävän suureksi koko panelisarja alkaa lämmittää vielä varjossa olevaa pientä kohtaa niin suurella hukkateholla, että se viimeinen luminen kohta valahtaa pakkaskelissäkin alas nuoskana lumipallona?
Molemmat panelisarjat puhtaana viime viikonlopun aikana heti huhtikuun alusta päivittäinen energiantuotanto on ollut 40 kWh tienoilla.
Kuinka paljon pitäisi varautua maksamaan vesivaraajan kello-ohjauksesta, että saisi sen käynnistymisen ohjatuksi pörssisähkön halvimmille tunneille käynnistymään vasta pari tuntia yösähkön alkamisen jälkeen?
Toinen vaihtoehto olisi sellainen, joka käyttäisi aurinkopanelien yli jäävän tehon vesivaraajaan mieluummin kuin myisi sen verkkoon päin, mutta siitä ei ole paljon apua talvella kun panelien tuotto on lähes nollassa.
Monet siirtoyhtiöt eivät kytke varaajaa päälle samaan aikaan kaikille sillä hetkellä kun yösähkö napsahtaa päälle. (Estääkseen piikin kulutuksessa). Saattaa olla, että kuluttaja voisi pyytää lukitsemaan oman varaajan ohjauksen tiettyyn kellonaikaan.
Ellei näin niin hanki kellokytkin/aikarele joka sulkee varaajan kontaktorin ohjauksen sinun haluamaan aikaan. Rele tulee siis sarjaan varaajan ohjauksen kanssa, ohjaus tulee releen tulopuolelle mutta jatkaa matkaa asetettuun aikaan. Tuollaisia releitä saa eur 30-100. Tunnin työ jos keskuksessa on din-kiskossa tilaa.
Taitaa asennus olla ihan itse tehty kokonaan, mikä ei ole sallittua ja suotavaa, varsinkaan jos ei osaa. Kellokytkin ei maksaa paljoa, mutta asentajan käynti enemmän, joten sitten tehdään itse tuollaisia matolaatikoita. Liittimissä ja liikaa kuorituissa johdoissa on sähköä tarjolla eli kunnolla suljettava kotelo pitää tuossa olla.
Tässä on Carunan optio:
https://caruna.fi/tuotteet-ja-palvelut/kotiin-ja-kiinteistoon/sahkokuorman-ohjaus
Kävin katsomassa omassa Caruna Plus palvelussa ja ruksattuna on vaihtoehto, joka ohjaa vesivaraajan lämmityksen ajalle 02-07 yöllä. Nykyään minulla on aurinkokeräin joten vedenlämmitys ei juuri sähköä kuluta. Varaajassa on oma mittari ja kolmena päivänä sähköä on kulunut yhteensä 0,07kWh.
Kiitos tästä! Kysyin jo siirtoyhtiöltäni joka kertoi etteivät he voi siirtää boilerin kytkeytymisaikaa vaan se pitää tehdä tavalla tai toisella mittaritaulusta.
Taulussa ja muistaakseni myös kiskossa on vielä tilaa, mutta insinöörin koulutuksesta ja lyhyestä asennustöiden työkokemuksestani huolimatta minä vedän rajan siihen, että kiukaan tai lieden voin kytkeä itsekin, mutta mittaritaulua en ilman oikeuksia avaa.
Kustannus kuulostaa siltä, että vaikka sen säästäminen pelkällä vesivaraajan kulutuksella viekin aikaa, hommasta voisi tulla kannattava, jos sen turvin voi perustella itselleen pörssisähköön siirtymisen?
onhan niitä kontaktoreita ja ohjaimia joilla saa pörssisähkön hinnan mukaan syötön ohjauksen... varaajassa varmaan 1-3v suoraan termostaatilla ilman ohjauskontaktoria?
Varaajan voisi rakentaa ilman kontaktoreita mutta jos on ns. yö-sähkötariffi, niin tarvitaan komponentti joka päästää varaajalle sähköä vain haluttuna ajanjaksona i.e. esim. yö-sähkön tunteina.
Kovin kallista logiikkaa tuollaiseen ei kannata asentaa, toki harrastelijalle olisi työsarkaa kun miettisi parametrit millä hinnalla lämmitetään mutta samalla pitäisi kalliina ajanjaksona pitää huolta, että suihkulämmintä vettä on saatavissa. Minulla on Jäspin varaaja johon tuli pieni logiikka (SCU-10) ja sen mukana useampi PT-1000 elementti joilla ohjataan katolla olevan aurinkokeräimen lämpöä varaajaan (kerääjällä yksi mittapiste, varaajan yläosassa yksi, alaosassa yksi). Jokin tuollainen yhdistettynä wifin kautta pörssihintoihin voisi olla mielenkiintoinen ellei kerääjää olisi.
Lämminvesivaraaja ei ole mikään iso massavaraaja, jossa lämpötilaa voi vapaasti säädellä. Terveyssyistä ja sekoitusventtiilien toiminnan takia lvv pitää lämmittää joka yö sinne 60 ja risat lämpötilaan.
Sekoitusventtiilien toimintaan en ota kantaa, mutta kyllä legionellabakteerin muodostumisen ehkäisyyn riittää että se lämpötila käytetään yli 65 astetta parin viikon väleiin (näin ainakin useimmat maalämpöpumput sisäisten varaajiensa osalta tekevät). Teoriassa baketeeri muodostuu alle 50 asteen lämpötiloissa, mutta ympäristöministeriön suositus on 55-65 astetta.
Netistä löytyvistä ohjeista ei tuollaisia kahden viikon lupia löydy. Linkissä on yhden nimekkään julkaisijan ohje ja sielläkin vain kerrotaan lämpötiloista, ei sitä, että riittävä lämpötila kahden viikon välein riittäisi. Vedessä voi lisääntyä muutkin bakteerit ja veden käyttöön puhdistukseen liittyy lämpötila. Suihkulämpöinen vesi ei taida riittää keittiössä paitsi jos kaikki kulkee astianpesukoneen kautta.
https://www.valvira.fi/documents/14444/6739502/Rakennusten_vesilaitteistojen_riskinarviointi.pdf/f8ae960a-0a75-0e38-1da9-d8bda775d217?t=1674117490006
Jossain määrin veden lämpötila vaikuttaa myös korroosioon, lisäten tai vähentäen. Sekin kannattanee tarkistaa omien putkien mukaan.
motivan sivuilla oli seuraavaa:
"Lämpimän käyttöveden lämpötilan on ainakin ajoittain oltava yli 55 astetta, jotta siihen ei kertyisi haitallista Legionella-bakteeria.
Yli 50 celsiusasteessa Legionella-bakteeri kuolee muutamassa tunnissa ja yli 60 celsiusasteessa muutamassa minuutissa.
Lämpöpumpuilla käyttövesi saadaan helposti turvallisen lämpimäksi, tarvittaessa sähkövastuksen tai muun lämmönkehittimen avustuksella.
Joissakin lämpöpumpuissa on automaattinen toiminto, joka lämmittää käyttöveden säännöllisin väliajoin mallista riippuen sähkövastuksen avulla tai kompressorin avulla noin 65 celsiusasteeseen."
https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/lampopumput/lampopumppujen_hankintaopas_kunnille_ja_taloyhtioille/lampopumppujen_valinta_eri_kohteisiin/lammonjakoverkon_vaikutus_lampopumppuvalintoihin
Niben pumpissa tuo käyttöveden hetkittäisesti korkeampi lämpötila (65 astetta) tehdään 14vrk välein (oletus asetus), joka on toki säädettävissä 1-99vrk. Automatiikka pitää lämpötilan korkeammalla 24h.
Peruslämpötila käyttövedelle on jossain 50 asteen tienoilla (toki säädettävissä tämäkin).
Jos uutisia seuraa, ei legionellaa saa putkista pois, kun se on kerran sinne pesiytynyt. Ei riitä lämpötilan nosto eikä klooraus, vaan täytyy etsiä vielä väärät asennustavat ja korjata ne. Varaajan lämpötila ei riitä, vaan joka pisteen putkistossa.
Kunnat ja taloyhtiöt joutuvat seuraamaan vielä määräyksiä ja niissä kerrotaan riittävät lämpötilat lämpimälle ja kylmälle talousvedelle. Ne eivät salli tuollaista sopivan lämmintä vettä. Omassa talossa saa sitten käyttää omaa harkintaa ja tuurilla selviää ilman mitään ongelmia.
Laiton asennus. Ei olisi mennyt läpi minun tarkastuksessa. Korjauskehotus ja mahdollisesti käyttökiellolla tehostaen.
Veditte tämän varaajan lämpötilansäädön ihan syvimmän pään kautta
.
Itse tarkoitin lähinnä sitä, että jos joskus sattuu parin kolmen päivän putki pörssisähkössä, ettei triggaa lämpöä päälle asetuksissa lainkaan, voi suihkuvesi olla viileetä. Eli jokin sumea logiikka tarvitaan jos tulee tilanne eteen.
Minulla on kerääjässä sellainen varmistus, että jos aurinko ei paista ja varaaja viilenee niin varaajassa on toinen vastus yläosassa joka tulistaa yläkerroksen 65 C
Juu, mutta sinun varaajan tilavuudessa voi olla nolla perässä tavalliseen vesivaraajaan verrattuna. Ei ole säätövaraa, jos vettä pitäisi myös käyttää.
Nyt kun on ollut aurinkoisia päiviä ja aurinko paistaa sopivalta korkeudelta, aurinkopaneelit varmaan puskevat sähköä verkkoon yliteholla ja se näkyy tasauslaskussa. Mutta vielä ei kannata napsaista invertteriä pois päältä, sanoi asiantuntija Hesarissa, voi tulla vielä kalliimmaksi. Onko kokemuksia tuosta, että invertteri ei katkon jälkeen lähdekään päälle ilman huoltohenkilön asiantuntevaa käsittelyä? Käyntiin taitaisi mennä vuoden tuotot, jos jonkun paikalle saa.
Suunnilleen kuukausittain tulee napsautettua pari kertaa turvakytkin pois ja takaisin päälle, että toimii sitten jos sitä joskus tarvitaan. En tosin kiskaise kytkintä auki täydellä teholla vaan tyypillisesti illalla.
Mittausapplikaatio saattaa häkeltyä äkillisestä pimeydestä ja invertterin uudesta havahtumisesta, mutta jos niin käy, se näkyy vain piikkinä palkkikaaviossa ja keskimääräistyy muutaman päivän periodilla. Hinnoittelun pohjana olevassa sähkölaitoksen mittauksessa en ole huomannut mitään häröjä.