Toinen juttu on sitten kannattaako pienellä negatiivisella hinnalla verkkoon syötettävää energiaa edes vältellä? Jos samaan aikaan on päällä kulutusta, jonka voi kattaa panelisähköllä, silloin kohtuullisen pienikin kulutus suhteessa panelien tehoon kääntää tilanteen panelien eduksi niin kauan kun negatiivisen sähkön hinnan itseisarvo pysyy merkittävästi alle siirtohinnan ja verojen.
Jos panelit tuottavat 5 kW keskitehoa ja talo kuluttaa 1 kW, silloin on siirtomaksun vuoksi taloudellisempaa myydä 4 kWh -0.5 c / kWh negatiivisella hinnalla joka maksaa yhteensä 2 senttiä.
Turvakytkimen avaamalla joutuisi ostamaan tarvitsemansa 1 kWh ulkoa ja se maksaisi -0.5 + 5.7 senttiä (siirtomaksu +verot) = 5.2 senttiä.
Minä tein kuluneella viikolla niin, että lämmitin kesämökkiä silloin kun paistoi ja tuotantohinta negatiivinen. Eli käytin suurimman osan tuotosta itse. Systeemi on vaatimaton, huipputeho 1,8 kW johon on nyt kesällä vaikea päästä. Huhtikuussa tuli muutaman kerran 1,9 kW. Euroilla ei ole suurta osaa tässä.
Viime tuotantokausi jäi vajaaksi kun panelit asennettiin huhtikuun puolivälissä. Tämän kesän tuotantomäärä ylitti viime kesän syyskuun alussa ja tässä mielessä vielä on kesää jäljellä.
Talon isojen kulutusten ohjaaminen iltapäiväksi vähensi verkkoon siirrettävän tuotannon osuutta selvästi, mutta tuotannon arvo jää silti viime vuodesta halvemman hintatason vuoksi.
Elokuun loppuun mennessä on kasassa 6.2% euromääräinen vuosituotto.
@740 GLE kirjoitti:
Viime tuotantokausi jäi vajaaksi kun panelit asennettiin huhtikuun puolivälissä. Tämän kesän tuotantomäärä ylitti viime kesän syyskuun alussa ja tässä mielessä vielä on kesää jäljellä.
Talon isojen kulutusten ohjaaminen iltapäiväksi vähensi verkkoon siirrettävän tuotannon osuutta selvästi, mutta tuotannon arvo jää silti viime vuodesta halvemman hintatason vuoksi.
Elokuun loppuun mennessä on kasassa 6.2% euromääräinen vuosituotto.
Nopeasti paneelit maksoivat itsensä ja alkoivat tuottamaan. Joillakin on mennyt vuosikymmen ennen kuin paneeleista rahaa saa. Pääoma menetetty, mutta tuotto taskussa?
@740 GLE kirjoitti:
Viime tuotantokausi jäi vajaaksi kun panelit asennettiin huhtikuun puolivälissä. Tämän kesän tuotantomäärä ylitti viime kesän syyskuun alussa ja tässä mielessä vielä on kesää jäljellä.
Talon isojen kulutusten ohjaaminen iltapäiväksi vähensi verkkoon siirrettävän tuotannon osuutta selvästi, mutta tuotannon arvo jää silti viime vuodesta halvemman hintatason vuoksi.
Elokuun loppuun mennessä on kasassa 6.2% euromääräinen vuosituotto.
Nopeasti paneelit maksoivat itsensä ja alkoivat tuottamaan. Joillakin on mennyt vuosikymmen ennen kuin paneeleista rahaa saa. Pääoma menetetty, mutta tuotto taskussa?
Eikai sitä tuottoa nyt noin lasketa? Lasketaan poistot arvioidun käyttöiän mukaan sekä pääomakulut. Jos sen yli mennään niin on syntynyt tuottoa.
@740 GLE kirjoitti:
Viime tuotantokausi jäi vajaaksi kun panelit asennettiin huhtikuun puolivälissä. Tämän kesän tuotantomäärä ylitti viime kesän syyskuun alussa ja tässä mielessä vielä on kesää jäljellä.
Talon isojen kulutusten ohjaaminen iltapäiväksi vähensi verkkoon siirrettävän tuotannon osuutta selvästi, mutta tuotannon arvo jää silti viime vuodesta halvemman hintatason vuoksi.
Elokuun loppuun mennessä on kasassa 6.2% euromääräinen vuosituotto.
Nopeasti paneelit maksoivat itsensä ja alkoivat tuottamaan. Joillakin on mennyt vuosikymmen ennen kuin paneeleista rahaa saa. Pääoma menetetty, mutta tuotto taskussa?
Eikai sitä tuottoa nyt noin lasketa? Lasketaan poistot arvioidun käyttöiän mukaan sekä pääomakulut. Jos sen yli mennään niin on syntynyt tuottoa.
Harva yksityinen laskee poistoja, kuten yritykset. Sijoitus tuottaa vasta sitten, kun on pääoma ja tuotto taskussa. Tuossahan 740 taisi lähteä ihan omalla rahalla liikkeelle eikä lainalla.
Paneeleissa ja varsinkin invertterissä voi käydä niin, että osia joutuu uusimaan 5-15 vuoden välillä. Siinäkin tullee eroa yrityksen ja yksityisen kirjauksissa. Vaikka voihan 740:llä olla yhtiö.
@740 GLE kirjoitti:
Viime tuotantokausi jäi vajaaksi kun panelit asennettiin huhtikuun puolivälissä. Tämän kesän tuotantomäärä ylitti viime kesän syyskuun alussa ja tässä mielessä vielä on kesää jäljellä.
Talon isojen kulutusten ohjaaminen iltapäiväksi vähensi verkkoon siirrettävän tuotannon osuutta selvästi, mutta tuotannon arvo jää silti viime vuodesta halvemman hintatason vuoksi.
Elokuun loppuun mennessä on kasassa 6.2% euromääräinen vuosituotto.
Nopeasti paneelit maksoivat itsensä ja alkoivat tuottamaan. Joillakin on mennyt vuosikymmen ennen kuin paneeleista rahaa saa. Pääoma menetetty, mutta tuotto taskussa?
Eikai sitä tuottoa nyt noin lasketa? Lasketaan poistot arvioidun käyttöiän mukaan sekä pääomakulut. Jos sen yli mennään niin on syntynyt tuottoa.
Harva yksityinen laskee poistoja, kuten yritykset. Sijoitus tuottaa vasta sitten, kun on pääoma ja tuotto taskussa. Tuossahan 740 taisi lähteä ihan omalla rahalla liikkeelle eikä lainalla.
Paneeleissa ja varsinkin invertterissä voi käydä niin, että osia joutuu uusimaan 5-15 vuoden välillä. Siinäkin tullee eroa yrityksen ja yksityisen kirjauksissa. Vaikka voihan 740:llä olla yhtiö.
No juu, voihan sen laskea miten haluaa. Omallakin rahalla on tosin pääomakustannus.
Koska elän lapsiperheen asuntovelkaista arkea, lasken omalta osaltani aika monen asian kassavirtaperusteisesti. Paneelien osalta se tarkoittaisi sitä, että säästetyn ja myydyn sähkön summan pitäisi ylittää paneelien hankinnan kk-lyhennys. Ei ole näköpiirissä, joten eivät ole paneelitkaan.
@Late1969 kirjoitti:
Nopeasti paneelit maksoivat itsensä ja alkoivat tuottamaan. Joillakin on mennyt vuosikymmen ennen kuin paneeleista rahaa saa.
Cross-postasin tässä kertomaani tarkemman seurannan käyrien kanssa Sijoitustiedon keskusteluihin otsikolla "Aurinkopanelit sijoituksena". Ehkä tarkempi otsikointi ja erilainen lukijakunta vaikutti siten, että vielä ei kellään ole ollut käsitteellistä epäselvyyttä tuottoprosenttieni ilmaisevan sijoituksellena saavuttamaani vuosittaista säästöä.
Täsmäkysymyksiä siitä miten kyseiset tuotot lasken itse kulutetun ja verkkoon siirretyn sähkön osalta on tullut, mutta sillä puolella kenellekään ei ole vielä ollut epäselvää, mitä vuosituotto prosentteina ilmaistuna merkitsee. Laskentaperusteet kerrottuani ei kenelläkään tunnu olevan vaikeuksia hahmottaa investointini vuosituottoa.
Miten ottaisit huomioon korkoa korolle periaatteen?
Pääoma menetetty, mutta tuotto taskussa?
Panelien sitoman pääoman menetys on varmaan arvioitavissa, mutta todellista summaa ei tiedä kukaan eikä sillä ole merkitystä kun tavoitteena on olla myymättä taloa panelien takuuaikana. Saa nähdä onnistuuko?
Paneleista on maksettu vain asennuksen hinta kerralla ettei mene monta omavastuuta kotitalousvähennyksen jakautuessa eri vuosille. Loput rullaavat nollakorolla (0.00% eikä piilotettuja kuluja) ja suurin osa on vielä maksamatta. Talon arvoa ei tiedä ennen kuin myy eikä sittenkään tiedä aurinkovoimalan vaikutusta hintaan. En olisi yhtään hämmästynyt, jos viime talven sähköshokin jälkeen olisin keväällä saanut talon ja yhden auton kulutuksen kesän ajalla kattavan voimalan ansioista talon hintaa ylöspäin enemmän kuin olin siihen mennessä voimalaan sijoittanut. Poistot ovat yritykselle hyvä tapa jyvittää isot investoinnit niiden käyttöajalle, mutta se on vain laskennallista kustannusten jakoa eri vuosille enkä näe siitä kovin suurta hyötyä omassa taloudessani.
Vahvistan silti M880:n arvion, että säästöllä ei ainakaan meidän tapauksessa voisi maksaa panelien asennusta, eli suoraan sillä ei saa lisää rahaa käteensä. Pitäisi olla suoraan etelään kaatavaa katon lapetta riittävästi yhden lappeen halvalle asennukselle ja pitäisi malttaa asentaa vain sen verran tehoa kuin pystyy käyttämään.
Minulla on toisena motiivina tulonsiirto työntekijältä eläkeläiselle kun työntekijä maksaa panelit (suurelta osin) ja eläkeläinen saa asua samassa talossa halvemmalla. Tosin meillä ei tehtykään halvinta mahdollista, vaan tarkoituksella ylikapasiteettia joka nosti järjestelmän hintaa ja heikensi tuotto-odotusta.
Myös kommentti rahoituksen hinnasta on oikea. Asennuksen hinta maksettiin tililtä ja vaikka otinkin muulle osalle laskua tapojeni vastaisesti rahoituksen kun sen nollakorolla sain, kyllä tällä rahalla on edelleen vaihtoehtoiskustannuksensa. Tänä vuonna se on negatiivinen, koska rahojen vaihtoehtoinen kohde on itse manageeraamani Suomi-salkut jotka ovat tänä vuonna tappiolla. Seurantani nojalla tämä ei tosin ole onneksi tyypillinen vuosi, vaan toivottavasti ajoittain sattuva poikkeama alaspäin? Pidemmän ajan rullaava 10 vuoden keskituotto vuotta kohden putosi tänä vuonna rajusti kun sekä jakson alkuvuotena 2013 ennätystulokseni 36.8% tuotto pyyhkiytyi pois ja korvautui tappiovuodella 2023.
HUOM! muistakaa tämä jakson valinnan vaikutus kaikkia x-vuotiskauden viivoitinanalyysejä lukiessanne. Samankin datan trendi näyttää erilaiselta tarkastelujakosta riippuen.
10-vuoden periodilla on keskituotoksi asettunut nyt 7.7 %, jonka uskon aurinkopanelien saavuttavan, koska sen tuoton saa verottomana. Pitkän ajan keskimääräistä hieman yli 10% tuottoa sen sijaan en uskalla odottaa saavuttavani paneleilla. Toivon etten saavuta, koska se merkitsee kallista sähkön hintaa.
Ja tästä tullaankin kolmanteen investointien valintaperusteeseen, korrelaatioon. Keskenään negatiivisessa korrelaatiossa olevat sijoitukset kompensoivat toistensa menestystä ja tuovat jatkuvaa tulovirtaa eri suhdanteissa. Aurinkopanelit sähkötalon katolla ovat hyvä keino lieventää sähkön hinnan nousun vaikutusta omaan talouteen. Panelien tuotto tietenkin laskee halvan sähkön aikana, mutta kyllä sähkötalossa asuva kestää senkin.
Tämän vuoden korkoa korolle osakkeeksi valikoitui Nordea, jota ostetaan viime vuoden säästöillä ostettujen UPM-osakkeiden osingoilla ja tämän vuoden säästöllä. Nämä ovat vain hupinumerona seurannassa eikä niitä ole laskettu tuottolaskelmaani mukaan lainkaan. Eiköhän tuo säästöillä ostetun osakepotin arvo ole ainakin voimalan arvoinen? Sitä se olisi toki myös suoraan voimalan hinnalla ostettuna, joten vuosituotto ratkaisee vaihtoehtoiskustannuksen etumerkin.
@Late1969 kirjoitti:
Paneeleissa ja varsinkin invertterissä voi käydä niin, että osia joutuu uusimaan 5-15 vuoden välillä. Siinäkin tullee eroa yrityksen ja yksityisen kirjauksissa. Vaikka voihan 740:llä olla yhtiö.
Ei ole yritystä, koska ei näin pientä puuhastelua kannata yhtiöittää holding-yhtiöksi.
Koska en voi hyödyntää poistoja verotuksessa, paiskaan hajonneen invertterin suoraan kyseisen vuoden tuloslaskelmaan nostamaan järjestelmän hintaa kerralla. Sen jälkeen laskenta jatkuu entistä kalliimman voimalan tuottoa seuraten.
Tällä osamaksuperiaatteella tosin myös tuoton seuranta jo rahoituksella maksetun investoinnin osuuden suhteessa olisi jollain tavoin perusteltua. En tavoittele korostetun suuria tuottoprosentteja, jotka eivät ole vertailukelpoisia muiden tekemien laskelmien kanssa. Sillä tavalla laskien tämänkin vuoden tuotto ylittää 10% suhteessa jo maksettuun osuuteen investoinnista. Tämä laskutapa sekaantuu rahoitukseen, koska pidempi laina-aika ja pienempi kuukausierä antaisi parempaa tuottoprosenttia. Lasken mieluummin suhteessa siihen summaan jonka olen sitoutunut maksamaan lopulta.
Mielenkiintoista! Meillä on paneleita pari kappaletta enemmän ja reilusti yli 300-neliöisen katon länsipintaa olisi vielä jäljellä ainakin 10 panelin lisäämiseen. Myös invertteri pystyisi käsittelemään vielä 30 paneliin saakka. Meillä tosin diesel kävisi talvikuukausina melko aktiivisesti kun panelit ovat lumen alla.
Verkkosähkö on niin vaivatonta, etten lähde edes laskemaan off-grid asennusta ainakaan niin kauan kun verkko toimii luotettavasti.
@Topi27 kirjoitti:
Tuolta voi esim. rannikolta katsoa auringon tehoja. Aika helposti löytyy yli 500 w /neliö paneeleista tehoa 6 h päivässä.
korjataan nyt sen verran että panelit ei tuota 500 tahi yli w/m2/h vaan auringon valon teho maanpinnalla on
tuo... panelien maksimit lienee edelleenkin noin 17% hyötysuhteella ~100w/m2/h ja vesipaneleilla tuo 600 on
mahdollinen...
Nyt on panelit lumen alla ja muutaman päivän ajan jo keskipäivänkin teho 0.00 W.
Koko vuoden tuotanto on jäämässä mahdollisesta vesisateesta ja muutamasta pienestä tuotantopäivästä huolimatta hieman yli 6700 kWh, eli sattumalta muutaman promillen sisään omasta ennakkoarviostani.
Talon kulutusten ohjaus otti hieman viime vuotta isommasta tuotannosta reilusti isomman osan omaan käyttöön.
@740 GLE kirjoitti:
Koko vuoden tuotanto on jäämässä mahdollisesta vesisateesta ja muutamasta pienestä tuotantopäivästä huolimatta hieman yli 6700 kWh
Eli enemmän tuottoa kuin 3,4 kW:n nimellistehoisella ilpillä saa säästöä vastaavassa ajassa. Mitenkähän ILP:n 5000 kWh:n säästö suhtautuu rahallisesti aurinkopaneelien 6700 kWh tuottoon? (Toinen säästää talvella ja toinen tuottaa kesällä, noin niinkuin suunnilleen.)
@740 GLE kirjoitti:
Koko vuoden tuotanto on jäämässä mahdollisesta vesisateesta ja muutamasta pienestä tuotantopäivästä huolimatta hieman yli 6700 kWh
Eli enemmän tuottoa kuin 3,4 kW:n nimellistehoisella ilpillä saa säästöä vastaavassa ajassa. Mitenkähän ILP:n 5000 kWh:n säästö suhtautuu rahallisesti aurinkopaneelien 6700 kWh tuottoon? (Toinen säästää talvella ja toinen tuottaa kesällä, noin niinkuin suunnilleen.)
Aurinkopaneelit on kalliit hankkia, ja jos tuoton kesäpäivänä kun ei ole kulutusta joutuu myymään lähes ilmaiseksi silloin kun pörssisähkö on halpaa menee laskeminen vaikeaksi. Tai jos sen myy kun pörssisähkö on kallista on ero päivien välillä suurta.
Nyt kun kirjoitan tätä on tuotto 0,73 kW, ja marraskuu on antanut yhteensä alle 7 kWh. Meillä paneelit eivät anna maksimituottoa ilmansuuntien ja ajoittaisten varjostusten vuoksi, joten sekin vaikeuttaa laskentaa.
Ilmalämpöpumpun investointi on huomattavasti matalampi, tosin käyttöikä voi olla lyhyempi. Ilmalämpöpumppu myös jäähdyttää kesällä, eli se lisää asumismukavuutta.
Seurasin edellisen ILPin tilannetta karkealla tasolla, mutta meillä kävi suunnilleen niin että talven säästö kulutettiin kesällä viilennyksen mukavuuteen.
Nythän ILPin koko säästö jää talvella talteen ja kesällä viilennys tehdään omalla sähköllä kun aurinkoisella paikalla oleva talo lämpenee muuten kohtuuttomasti.
TM:n verkkosivuilta luvatta lainattu:
Sähkömarkkinan siirtyminen niin sanottuun varttihinnoitteluun tuntuu erityisesti aurinkosähköä tuottavien pientaloasujien taloudessa, kirjoittaa Helsingin Sanomat.
Ensi vuoden alusta sähkö hinnoitellaan sähköpörssissä 15 minuutin aikajaksoissa, kun se nykyisellään hinnoitellaan tunniksi kerrallaan. Toisin sanoen varttimittaus tarkoittaa, että sähkön tuotanto ja kulutus tasataan vartin välein.
MUUTOKSEN MYÖTÄ itse tuotetun sähkön syöttäminen verkkoon ei välttämättä ole yhtä kannattavaa kuin nykyisin – tai vähintäänkin lyhyempi hinnoittelusykli tekee siitä hyvin haastavaa.
Kun pientaloasuja myy sähköä, saa hän sähkön verottoman pörssihinnan vähennettynä sähköyhtiön perimällä pienellä marginaalilla. Kaikki sähköyhtiöt eivät peri marginaalia. Sähköä ostaessa taas sähkön hintaan lisätään arvonlisävero ja siirtomaksu veroineen. Täten on kannattamatonta myydä sähköä verkkoon pian sitä ensin sieltä ostettuaan.
Esimerkkinä HS nostaa esiin tilanteen, jossa pientalon asukas on laittanut kolmen kilowatin tehoisen lämminvesivaraajan päälle tunniksi. Ensimmäisen puolentunnin ajan aurinko onkin pilvessä, ja varaajan sähkö ostetaan lähes kokonaan verkosta. Toisen puolituntisen aurinko taas paistaa ja aurinkopaneelit tuottavat sähköä kuuden kilowatin teholla. Jälkimmäisen puolen tunnin ajan varaaja saa siis tarvitsemansa sähkön aurinkopaneeleista ja sähköä siirtyy myös verkkoon kolmen kilowatin teholla.
Tuntinetotuksessa ensimmäisen puolen tunnin aikana verkosta saatu sähkö ja toisen puolen tunnin aikana verkkoon syötetty sähkö lasketaan yhteen, jolloin asiakkaan ei tarvitse maksaa sähköstään mitään. Tasausjakson ollessa 15 minuuttia, tilanne on täysin toinen vähintään siirtohinnan ja verojen myötä.
SUURIMMAN OSAN sähkönkäyttäjistä elämään hinnoittelumuutos ei vaikuta, ja sähkön käyttöä hinnan mukaan ohjaavia laitteita kotiinsa asentaneet saattavat jopa hyötyä varttihinnasta.
Sähköyhtiöt siirtyvät aurinkotuotannon varttinetotukseen omassa tahdissaan sen mukaan, milloin asiakkaille asennetaan 15 minuutin välein tehtävään raportointiin kykeneviä sähkömittareita.
Esimerkiksi Helenin mukaan noin kolmasosalle yhtiön asiakkaista on jo asennettu 15 minuutin mittaukseen pystyvä mittari, HS kertoo.
Carunan verkon mittareista varttimittaukseen pystyy puolestaan vajaa puolet eli noin 240 000 mittaria. Pieniä aurinkotuottajia Carunan verkkojen alueella on yhteensä noin 28 000.
@Josef kirjoitti:
TM:n verkkosivuilta luvatta lainattu:
Sähkömarkkinan siirtyminen niin sanottuun varttihinnoitteluun tuntuu erityisesti aurinkosähköä tuottavien pientaloasujien taloudessa, kirjoittaa Helsingin Sanomat.
Ensi vuoden alusta sähkö hinnoitellaan sähköpörssissä 15 minuutin aikajaksoissa, kun se nykyisellään hinnoitellaan tunniksi kerrallaan. Toisin sanoen varttimittaus tarkoittaa, että sähkön tuotanto ja kulutus tasataan vartin välein.
MUUTOKSEN MYÖTÄ itse tuotetun sähkön syöttäminen verkkoon ei välttämättä ole yhtä kannattavaa kuin nykyisin – tai vähintäänkin lyhyempi hinnoittelusykli tekee siitä hyvin haastavaa.
Kun pientaloasuja myy sähköä, saa hän sähkön verottoman pörssihinnan vähennettynä sähköyhtiön perimällä pienellä marginaalilla. Kaikki sähköyhtiöt eivät peri marginaalia. Sähköä ostaessa taas sähkön hintaan lisätään arvonlisävero ja siirtomaksu veroineen. Täten on kannattamatonta myydä sähköä verkkoon pian sitä ensin sieltä ostettuaan.
Esimerkkinä HS nostaa esiin tilanteen, jossa pientalon asukas on laittanut kolmen kilowatin tehoisen lämminvesivaraajan päälle tunniksi. Ensimmäisen puolentunnin ajan aurinko onkin pilvessä, ja varaajan sähkö ostetaan lähes kokonaan verkosta. Toisen puolituntisen aurinko taas paistaa ja aurinkopaneelit tuottavat sähköä kuuden kilowatin teholla. Jälkimmäisen puolen tunnin ajan varaaja saa siis tarvitsemansa sähkön aurinkopaneeleista ja sähköä siirtyy myös verkkoon kolmen kilowatin teholla.
Tuntinetotuksessa ensimmäisen puolen tunnin aikana verkosta saatu sähkö ja toisen puolen tunnin aikana verkkoon syötetty sähkö lasketaan yhteen, jolloin asiakkaan ei tarvitse maksaa sähköstään mitään. Tasausjakson ollessa 15 minuuttia, tilanne on täysin toinen vähintään siirtohinnan ja verojen myötä.
SUURIMMAN OSAN sähkönkäyttäjistä elämään hinnoittelumuutos ei vaikuta, ja sähkön käyttöä hinnan mukaan ohjaavia laitteita kotiinsa asentaneet saattavat jopa hyötyä varttihinnasta.
Sähköyhtiöt siirtyvät aurinkotuotannon varttinetotukseen omassa tahdissaan sen mukaan, milloin asiakkaille asennetaan 15 minuutin välein tehtävään raportointiin kykeneviä sähkömittareita.
Esimerkiksi Helenin mukaan noin kolmasosalle yhtiön asiakkaista on jo asennettu 15 minuutin mittaukseen pystyvä mittari, HS kertoo.
Carunan verkon mittareista varttimittaukseen pystyy puolestaan vajaa puolet eli noin 240 000 mittaria. Pieniä aurinkotuottajia Carunan verkkojen alueella on yhteensä noin 28 000.
Jos jaksaisi ajatella, mutta kun ei, niin eikö 15min jaksotus pudota myös energiamäärät neljännekseen. Vaikka jossain häviää, häviää pienemmän määrä ja vastaava voittaa vähemmän kuin tunnin jaksotuksella. Tietysti toimiva ohjaus tuo kaikki edut.
@Josef kirjoitti:
Esimerkkinä HS nostaa esiin tilanteen, jossa pientalon asukas on laittanut kolmen kilowatin tehoisen lämminvesivaraajan päälle tunniksi.
Meillä tuo on ollut päällä yli 20 v. Menee vähän kyllä pelleilyksi jos kodin perustekniikkaa pitää rueta kytkemään päälle/pois jatkuvasti.
Osaatteko kertoa, onko jo myynnissä kohtuuhintaisia akkuja varastoimaan sähköä (joko verkosta tai kennoista tulevaa). Kiinnostaisi hankkia mökille aurinkopaneelit ja jos niiden sähköä voisi varastoida, kiinnostaisi vielä enemmän. Taklaisi myös sähkökatkoja, kun akut voisi ladata joko verkosta tai paneeleista eli olisi aina energiaa tallessa.
Mikä mahtaisi olla järkevä akun koko, jos vuorokausikulutus on esim. 80kWh?
@HybridRules kirjoitti:
Täällä on muutamia, joilla on aurinkosähkö.
Osaatteko kertoa, onko jo myynnissä kohtuuhintaisia akkuja varastoimaan sähköä (joko verkosta tai kennoista tulevaa). Kiinnostaisi hankkia mökille aurinkopaneelit ja jos niiden sähköä voisi varastoida, kiinnostaisi vielä enemmän. Taklaisi myös sähkökatkoja, kun akut voisi ladata joko verkosta tai paneeleista eli olisi aina energiaa tallessa.
Mikä mahtaisi olla järkevä akun koko, jos vuorokausikulutus on esim. 80kWh?
Lyhyt vastaus kysymykseesi:
ei ole kohtuuhintaisia akkuja saatavilla
järjestelmä, joka tekee systeemistä
”saarekkeen” sähkökatkon sattuessa, on kuin UPS. Noilla tehoilla maksaa..
sähkölaitos edellyttää millisekuntitasolla järjestelmän irtikytkentää verkosta sähkökatkon sattuessa.
mihin 80 kWh kuluu vuorokaudessa? Millä tasolla huipputeho on?
kymmenien kWh akut maksaa kymmeniä tuhansia eikä kyse ole pelkistä akkumoduuleista vaan tarvitaan bms ja koko paikan kattava automaatiojärjestelmä.
tavoite on houkutteleva, akkujen hinnat on edelleen suolaiset
@HybridRules kirjoitti:
Täällä on muutamia, joilla on aurinkosähkö.
Osaatteko kertoa, onko jo myynnissä kohtuuhintaisia akkuja varastoimaan sähköä (joko verkosta tai kennoista tulevaa). Kiinnostaisi hankkia mökille aurinkopaneelit ja jos niiden sähköä voisi varastoida, kiinnostaisi vielä enemmän. Taklaisi myös sähkökatkoja, kun akut voisi ladata joko verkosta tai paneeleista eli olisi aina energiaa tallessa.
Mikä mahtaisi olla järkevä akun koko, jos vuorokausikulutus on esim. 80kWh?
Lyhyt vastaus kysymykseesi:
ei ole kohtuuhintaisia akkuja saatavilla
järjestelmä, joka tekee systeemistä
”saarekkeen” sähkökatkon sattuessa, on kuin UPS. Noilla tehoilla maksaa..
sähkölaitos edellyttää millisekuntitasolla järjestelmän irtikytkentää verkosta sähkökatkon sattuessa.
mihin 80 kWh kuluu vuorokaudessa? Millä tasolla huipputeho on?
kymmenien kWh akut maksaa kymmeniä tuhansia eikä kyse ole pelkistä akkumoduuleista vaan tarvitaan bms ja koko paikan kattava automaatiojärjestelmä.
tavoite on houkutteleva, akkujen hinnat on edelleen suolaiset
Jos kytkennän muuttaa niin, että käyttää hybridi invertteriä tai vaihtoehtoisesti ei käytä 'aurinko-invertteriä' lainkaan, sillä voihan trukkiakusta ottaa 24->230 ulos halvalla. Älyrele ohjaamaan tuoton(jännitteen) mukaan latausta ja ulosotto kun ylittää esim ~22Vdc niin antaa invertterillä +230v ulos. Säätää sitten sähköt pattereille tai ilpille ja vesivaraajaan niin aina toimii. verkonvaihto on helpompi tehdä 230 puolelle, ja siinä ei ole millisekuntipeliä ellei valojen räpsähdystä pelkää (esim. kontaktoriohjaus)... mikä tässä oli se ongelma?
@HybridRules kirjoitti:
Täällä on muutamia, joilla on aurinkosähkö.
Osaatteko kertoa, onko jo myynnissä kohtuuhintaisia akkuja varastoimaan sähköä (joko verkosta tai kennoista tulevaa). Kiinnostaisi hankkia mökille aurinkopaneelit ja jos niiden sähköä voisi varastoida, kiinnostaisi vielä enemmän. Taklaisi myös sähkökatkoja, kun akut voisi ladata joko verkosta tai paneeleista eli olisi aina energiaa tallessa.
Mikä mahtaisi olla järkevä akun koko, jos vuorokausikulutus on esim. 80kWh?
Lyhyt vastaus kysymykseesi:
ei ole kohtuuhintaisia akkuja saatavilla
järjestelmä, joka tekee systeemistä
”saarekkeen” sähkökatkon sattuessa, on kuin UPS. Noilla tehoilla maksaa..
sähkölaitos edellyttää millisekuntitasolla järjestelmän irtikytkentää verkosta sähkökatkon sattuessa.
mihin 80 kWh kuluu vuorokaudessa? Millä tasolla huipputeho on?
kymmenien kWh akut maksaa kymmeniä tuhansia eikä kyse ole pelkistä akkumoduuleista vaan tarvitaan bms ja koko paikan kattava automaatiojärjestelmä.
tavoite on houkutteleva, akkujen hinnat on edelleen suolaiset
Katsoin sähkönmyyjän käppyrästä, mutta aikaväli oli jotenkin väärin. Näyttäisi, että keskimääräinen vuorokausikulutus olisi n. 40kWh.
Kärkkäinen ilmoittaa verkkokaupassa BYD-akkusysteemiä, jonka hinta voisi olla ajateltavissa, kun on uudiskohde eli aikaisempaa lämmitysjärjestelmää ei ole ollenkaan. Jos systeemin saisi vielä ostettua suoraan Kiinasta? Eettisissä kysymyksissä pitää nykyään olla joustoa. Viehän AKT:kin Suomen lamaan omien pomojensa valtapyrkimysten takia.
@HybridRules kirjoitti:
Täällä on muutamia, joilla on aurinkosähkö.
Osaatteko kertoa, onko jo myynnissä kohtuuhintaisia akkuja varastoimaan sähköä (joko verkosta tai kennoista tulevaa). Kiinnostaisi hankkia mökille aurinkopaneelit ja jos niiden sähköä voisi varastoida, kiinnostaisi vielä enemmän. Taklaisi myös sähkökatkoja, kun akut voisi ladata joko verkosta tai paneeleista eli olisi aina energiaa tallessa.
Mikä mahtaisi olla järkevä akun koko, jos vuorokausikulutus on esim. 80kWh?
Lyhyt vastaus kysymykseesi:
ei ole kohtuuhintaisia akkuja saatavilla
järjestelmä, joka tekee systeemistä
”saarekkeen” sähkökatkon sattuessa, on kuin UPS. Noilla tehoilla maksaa..
sähkölaitos edellyttää millisekuntitasolla järjestelmän irtikytkentää verkosta sähkökatkon sattuessa.
mihin 80 kWh kuluu vuorokaudessa? Millä tasolla huipputeho on?
kymmenien kWh akut maksaa kymmeniä tuhansia eikä kyse ole pelkistä akkumoduuleista vaan tarvitaan bms ja koko paikan kattava automaatiojärjestelmä.
tavoite on houkutteleva, akkujen hinnat on edelleen suolaiset
Jos kytkennän muuttaa niin, että käyttää hybridi invertteriä tai vaihtoehtoisesti ei käytä 'aurinko-invertteriä' lainkaan, sillä voihan trukkiakusta ottaa 24->230 ulos halvalla. Älyrele ohjaamaan tuoton(jännitteen) mukaan latausta ja ulosotto kun ylittää esim ~22Vdc niin antaa invertterillä +230v ulos. Säätää sitten sähköt pattereille tai ilpille ja vesivaraajaan niin aina toimii. verkonvaihto on helpompi tehdä 230 puolelle, ja siinä ei ole millisekuntipeliä ellei valojen räpsähdystä pelkää (esim. kontaktoriohjaus)... mikä tässä oli se ongelma?
YLE uutisoi:
Aurinkosähköjärjestelmien hinnat ovat kääntyneet laskuun, komponenttien saatavuus on hyvä eikä asentajistakaan ole enää pulaa, kertoo uusiutavaa energiaa edistävän valtionyhtiö Motivan ja Suomen Aurinkoenergiayhdistyksen kysely.
Näin on tosiaan käynyt, toteaa juuri aurinkopaneelit espoolaistalonsa katolleen saanut Henrik Saari.
– Huomattavasti ovat hinnat pudonneet. Ihan useita tonneja on tullut alaspäin tarjouksesta tietysti riippuen, mutta ainakin pari tonnia viime vuodesta.
Pidemmän aikaa kestänyt hintaseuranta helpotti päätöksentekoa. Perheelle 6,5 kilowatin aurinkopaneelijärjestelmä maksoi 6800 euroa ja summaa pienentää vielä työstä saatava kotitalousvähennys.
– Hinnat alkoivat olla sillä tasolla, että investointi oli rahallisesti perusteltavissa, sanoo Saari.
@Josef kirjoitti:
YLE uutisoi:
Aurinkosähköjärjestelmien hinnat ovat kääntyneet laskuun, komponenttien saatavuus on hyvä eikä asentajistakaan ole enää pulaa, kertoo uusiutavaa energiaa edistävän valtionyhtiö Motivan ja Suomen Aurinkoenergiayhdistyksen kysely.
Näin on tosiaan käynyt, toteaa juuri aurinkopaneelit espoolaistalonsa katolleen saanut Henrik Saari.
– Huomattavasti ovat hinnat pudonneet. Ihan useita tonneja on tullut alaspäin tarjouksesta tietysti riippuen, mutta ainakin pari tonnia viime vuodesta.
Pidemmän aikaa kestänyt hintaseuranta helpotti päätöksentekoa. Perheelle 6,5 kilowatin aurinkopaneelijärjestelmä maksoi 6800 euroa ja summaa pienentää vielä työstä saatava kotitalousvähennys.
– Hinnat alkoivat olla sillä tasolla, että investointi oli rahallisesti perusteltavissa, sanoo Saari.
Kannattaa yli 5 sentin kWh-hinnalla ja varmaan täydellä kotitalousvähennyksellä. Mahdetaanko tuollaiseen sähkön hintaan päästä silloin, kun aurinkosähköä tuotetaan? Ja mikä on tavallisen talon kulutus, kun aurinko paistaa mukavasti? Voi olla vaikeuksia kuluttaa itse ja ylituotannosta ei saa mitään.
@Josef kirjoitti:
YLE uutisoi:
Aurinkosähköjärjestelmien hinnat ovat kääntyneet laskuun, komponenttien saatavuus on hyvä eikä asentajistakaan ole enää pulaa, kertoo uusiutavaa energiaa edistävän valtionyhtiö Motivan ja Suomen Aurinkoenergiayhdistyksen kysely.
Näin on tosiaan käynyt, toteaa juuri aurinkopaneelit espoolaistalonsa katolleen saanut Henrik Saari.
– Huomattavasti ovat hinnat pudonneet. Ihan useita tonneja on tullut alaspäin tarjouksesta tietysti riippuen, mutta ainakin pari tonnia viime vuodesta.
Pidemmän aikaa kestänyt hintaseuranta helpotti päätöksentekoa. Perheelle 6,5 kilowatin aurinkopaneelijärjestelmä maksoi 6800 euroa ja summaa pienentää vielä työstä saatava kotitalousvähennys.
– Hinnat alkoivat olla sillä tasolla, että investointi oli rahallisesti perusteltavissa, sanoo Saari.
Kannattaa yli 5 sentin kWh-hinnalla ja varmaan täydellä kotitalousvähennyksellä. Mahdetaanko tuollaiseen sähkön hintaan päästä silloin, kun aurinkosähköä tuotetaan? Ja mikä on tavallisen talon kulutus, kun aurinko paistaa mukavasti? Voi olla vaikeuksia kuluttaa itse ja ylituotannosta ei saa mitään.
Meillä ison suorasähkölämmitystalon keskimääräinen sähkönkulutus on tämän vuoden maaliskuussa klo 7-17 välisenä aikana ollut kuukausikeskoarvona hivenen alle 2 kW. Kesällä se laskee hivenen alle yhteen ja tammikuun ekalla viikolla kylmimpänä päivänä näytti menneen noin 10 kW.
(>200 m² + autotalli >60 m², ei muita lämmönlähteitä kun sähkö, käyttöveden lämmitys yöllä.)
Aika vaikea yhtälö olisi 6,5 kilowattisten aurinkopaneelien tuoton käyttäminen kokonaan itse.
Toinen juttu on sitten kannattaako pienellä negatiivisella hinnalla verkkoon syötettävää energiaa edes vältellä? Jos samaan aikaan on päällä kulutusta, jonka voi kattaa panelisähköllä, silloin kohtuullisen pienikin kulutus suhteessa panelien tehoon kääntää tilanteen panelien eduksi niin kauan kun negatiivisen sähkön hinnan itseisarvo pysyy merkittävästi alle siirtohinnan ja verojen.
Jos panelit tuottavat 5 kW keskitehoa ja talo kuluttaa 1 kW, silloin on siirtomaksun vuoksi taloudellisempaa myydä 4 kWh -0.5 c / kWh negatiivisella hinnalla joka maksaa yhteensä 2 senttiä.
Turvakytkimen avaamalla joutuisi ostamaan tarvitsemansa 1 kWh ulkoa ja se maksaisi -0.5 + 5.7 senttiä (siirtomaksu +verot) = 5.2 senttiä.
Minä tein kuluneella viikolla niin, että lämmitin kesämökkiä silloin kun paistoi ja tuotantohinta negatiivinen. Eli käytin suurimman osan tuotosta itse. Systeemi on vaatimaton, huipputeho 1,8 kW johon on nyt kesällä vaikea päästä. Huhtikuussa tuli muutaman kerran 1,9 kW. Euroilla ei ole suurta osaa tässä.
Viime tuotantokausi jäi vajaaksi kun panelit asennettiin huhtikuun puolivälissä. Tämän kesän tuotantomäärä ylitti viime kesän syyskuun alussa ja tässä mielessä vielä on kesää jäljellä.
Talon isojen kulutusten ohjaaminen iltapäiväksi vähensi verkkoon siirrettävän tuotannon osuutta selvästi, mutta tuotannon arvo jää silti viime vuodesta halvemman hintatason vuoksi.
Elokuun loppuun mennessä on kasassa 6.2% euromääräinen vuosituotto.
Nopeasti paneelit maksoivat itsensä ja alkoivat tuottamaan. Joillakin on mennyt vuosikymmen ennen kuin paneeleista rahaa saa. Pääoma menetetty, mutta tuotto taskussa?
Eikai sitä tuottoa nyt noin lasketa? Lasketaan poistot arvioidun käyttöiän mukaan sekä pääomakulut. Jos sen yli mennään niin on syntynyt tuottoa.
Harva yksityinen laskee poistoja, kuten yritykset. Sijoitus tuottaa vasta sitten, kun on pääoma ja tuotto taskussa. Tuossahan 740 taisi lähteä ihan omalla rahalla liikkeelle eikä lainalla.
Paneeleissa ja varsinkin invertterissä voi käydä niin, että osia joutuu uusimaan 5-15 vuoden välillä. Siinäkin tullee eroa yrityksen ja yksityisen kirjauksissa. Vaikka voihan 740:llä olla yhtiö.
No juu, voihan sen laskea miten haluaa. Omallakin rahalla on tosin pääomakustannus.
Koska elän lapsiperheen asuntovelkaista arkea, lasken omalta osaltani aika monen asian kassavirtaperusteisesti. Paneelien osalta se tarkoittaisi sitä, että säästetyn ja myydyn sähkön summan pitäisi ylittää paneelien hankinnan kk-lyhennys. Ei ole näköpiirissä, joten eivät ole paneelitkaan.
Cross-postasin tässä kertomaani tarkemman seurannan käyrien kanssa Sijoitustiedon keskusteluihin otsikolla "Aurinkopanelit sijoituksena". Ehkä tarkempi otsikointi ja erilainen lukijakunta vaikutti siten, että vielä ei kellään ole ollut käsitteellistä epäselvyyttä tuottoprosenttieni ilmaisevan sijoituksellena saavuttamaani vuosittaista säästöä.
Täsmäkysymyksiä siitä miten kyseiset tuotot lasken itse kulutetun ja verkkoon siirretyn sähkön osalta on tullut, mutta sillä puolella kenellekään ei ole vielä ollut epäselvää, mitä vuosituotto prosentteina ilmaistuna merkitsee. Laskentaperusteet kerrottuani ei kenelläkään tunnu olevan vaikeuksia hahmottaa investointini vuosituottoa.
Miten ottaisit huomioon korkoa korolle periaatteen?
Panelien sitoman pääoman menetys on varmaan arvioitavissa, mutta todellista summaa ei tiedä kukaan eikä sillä ole merkitystä kun tavoitteena on olla myymättä taloa panelien takuuaikana. Saa nähdä onnistuuko?
Paneleista on maksettu vain asennuksen hinta kerralla ettei mene monta omavastuuta kotitalousvähennyksen jakautuessa eri vuosille. Loput rullaavat nollakorolla (0.00% eikä piilotettuja kuluja) ja suurin osa on vielä maksamatta. Talon arvoa ei tiedä ennen kuin myy eikä sittenkään tiedä aurinkovoimalan vaikutusta hintaan. En olisi yhtään hämmästynyt, jos viime talven sähköshokin jälkeen olisin keväällä saanut talon ja yhden auton kulutuksen kesän ajalla kattavan voimalan ansioista talon hintaa ylöspäin enemmän kuin olin siihen mennessä voimalaan sijoittanut. Poistot ovat yritykselle hyvä tapa jyvittää isot investoinnit niiden käyttöajalle, mutta se on vain laskennallista kustannusten jakoa eri vuosille enkä näe siitä kovin suurta hyötyä omassa taloudessani.
Vahvistan silti M880:n arvion, että säästöllä ei ainakaan meidän tapauksessa voisi maksaa panelien asennusta, eli suoraan sillä ei saa lisää rahaa käteensä. Pitäisi olla suoraan etelään kaatavaa katon lapetta riittävästi yhden lappeen halvalle asennukselle ja pitäisi malttaa asentaa vain sen verran tehoa kuin pystyy käyttämään.
Minulla on toisena motiivina tulonsiirto työntekijältä eläkeläiselle kun työntekijä maksaa panelit (suurelta osin) ja eläkeläinen saa asua samassa talossa halvemmalla. Tosin meillä ei tehtykään halvinta mahdollista, vaan tarkoituksella ylikapasiteettia joka nosti järjestelmän hintaa ja heikensi tuotto-odotusta.
Myös kommentti rahoituksen hinnasta on oikea. Asennuksen hinta maksettiin tililtä ja vaikka otinkin muulle osalle laskua tapojeni vastaisesti rahoituksen kun sen nollakorolla sain, kyllä tällä rahalla on edelleen vaihtoehtoiskustannuksensa. Tänä vuonna se on negatiivinen, koska rahojen vaihtoehtoinen kohde on itse manageeraamani Suomi-salkut jotka ovat tänä vuonna tappiolla. Seurantani nojalla tämä ei tosin ole onneksi tyypillinen vuosi, vaan toivottavasti ajoittain sattuva poikkeama alaspäin? Pidemmän ajan rullaava 10 vuoden keskituotto vuotta kohden putosi tänä vuonna rajusti kun sekä jakson alkuvuotena 2013 ennätystulokseni 36.8% tuotto pyyhkiytyi pois ja korvautui tappiovuodella 2023.
HUOM! muistakaa tämä jakson valinnan vaikutus kaikkia x-vuotiskauden viivoitinanalyysejä lukiessanne. Samankin datan trendi näyttää erilaiselta tarkastelujakosta riippuen.
10-vuoden periodilla on keskituotoksi asettunut nyt 7.7 %, jonka uskon aurinkopanelien saavuttavan, koska sen tuoton saa verottomana. Pitkän ajan keskimääräistä hieman yli 10% tuottoa sen sijaan en uskalla odottaa saavuttavani paneleilla. Toivon etten saavuta, koska se merkitsee kallista sähkön hintaa.
Ja tästä tullaankin kolmanteen investointien valintaperusteeseen, korrelaatioon. Keskenään negatiivisessa korrelaatiossa olevat sijoitukset kompensoivat toistensa menestystä ja tuovat jatkuvaa tulovirtaa eri suhdanteissa. Aurinkopanelit sähkötalon katolla ovat hyvä keino lieventää sähkön hinnan nousun vaikutusta omaan talouteen. Panelien tuotto tietenkin laskee halvan sähkön aikana, mutta kyllä sähkötalossa asuva kestää senkin.
Tämän vuoden korkoa korolle osakkeeksi valikoitui Nordea, jota ostetaan viime vuoden säästöillä ostettujen UPM-osakkeiden osingoilla ja tämän vuoden säästöllä. Nämä ovat vain hupinumerona seurannassa eikä niitä ole laskettu tuottolaskelmaani mukaan lainkaan. Eiköhän tuo säästöillä ostetun osakepotin arvo ole ainakin voimalan arvoinen? Sitä se olisi toki myös suoraan voimalan hinnalla ostettuna, joten vuosituotto ratkaisee vaihtoehtoiskustannuksen etumerkin.
Ei ole yritystä, koska ei näin pientä puuhastelua kannata yhtiöittää holding-yhtiöksi.
Koska en voi hyödyntää poistoja verotuksessa, paiskaan hajonneen invertterin suoraan kyseisen vuoden tuloslaskelmaan nostamaan järjestelmän hintaa kerralla. Sen jälkeen laskenta jatkuu entistä kalliimman voimalan tuottoa seuraten.
Tällä osamaksuperiaatteella tosin myös tuoton seuranta jo rahoituksella maksetun investoinnin osuuden suhteessa olisi jollain tavoin perusteltua. En tavoittele korostetun suuria tuottoprosentteja, jotka eivät ole vertailukelpoisia muiden tekemien laskelmien kanssa. Sillä tavalla laskien tämänkin vuoden tuotto ylittää 10% suhteessa jo maksettuun osuuteen investoinnista. Tämä laskutapa sekaantuu rahoitukseen, koska pidempi laina-aika ja pienempi kuukausierä antaisi parempaa tuottoprosenttia. Lasken mieluummin suhteessa siihen summaan jonka olen sitoutunut maksamaan lopulta.
Tuossa mallia käyttösähkön tuottamiseen itse: https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006294060.html
Tuore juttu. Olisipa tuohonkin jatko-osia kuinka on toiminut. Kannattavuuttahan noin rikas mutta pihi henkilö ei edes odottanut.
Mielenkiintoista! Meillä on paneleita pari kappaletta enemmän ja reilusti yli 300-neliöisen katon länsipintaa olisi vielä jäljellä ainakin 10 panelin lisäämiseen. Myös invertteri pystyisi käsittelemään vielä 30 paneliin saakka. Meillä tosin diesel kävisi talvikuukausina melko aktiivisesti kun panelit ovat lumen alla.
Verkkosähkö on niin vaivatonta, etten lähde edes laskemaan off-grid asennusta ainakaan niin kauan kun verkko toimii luotettavasti.
korjataan nyt sen verran että panelit ei tuota 500 tahi yli w/m2/h vaan auringon valon teho maanpinnalla on
tuo... panelien maksimit lienee edelleenkin noin 17% hyötysuhteella ~100w/m2/h ja vesipaneleilla tuo 600 on
mahdollinen...
Kyllä uusimmat monokristallipaneelit pääsevät ainakin mainosten mukaan jopa 23% hyötysuhteeseen.
saattaa olla, korjasin vain tuo neliöteho olettaman...
Nyt on panelit lumen alla ja muutaman päivän ajan jo keskipäivänkin teho 0.00 W.
Koko vuoden tuotanto on jäämässä mahdollisesta vesisateesta ja muutamasta pienestä tuotantopäivästä huolimatta hieman yli 6700 kWh, eli sattumalta muutaman promillen sisään omasta ennakkoarviostani.
Talon kulutusten ohjaus otti hieman viime vuotta isommasta tuotannosta reilusti isomman osan omaan käyttöön.
Investoinnin vuosituotoksi jäi tänä vuonna 6.9%.
Eli enemmän tuottoa kuin 3,4 kW:n nimellistehoisella ilpillä saa säästöä vastaavassa ajassa. Mitenkähän ILP:n 5000 kWh:n säästö suhtautuu rahallisesti aurinkopaneelien 6700 kWh tuottoon? (Toinen säästää talvella ja toinen tuottaa kesällä, noin niinkuin suunnilleen.)
Aurinkopaneelit on kalliit hankkia, ja jos tuoton kesäpäivänä kun ei ole kulutusta joutuu myymään lähes ilmaiseksi silloin kun pörssisähkö on halpaa menee laskeminen vaikeaksi. Tai jos sen myy kun pörssisähkö on kallista on ero päivien välillä suurta.
Nyt kun kirjoitan tätä on tuotto 0,73 kW, ja marraskuu on antanut yhteensä alle 7 kWh. Meillä paneelit eivät anna maksimituottoa ilmansuuntien ja ajoittaisten varjostusten vuoksi, joten sekin vaikeuttaa laskentaa.
Ilmalämpöpumpun investointi on huomattavasti matalampi, tosin käyttöikä voi olla lyhyempi. Ilmalämpöpumppu myös jäähdyttää kesällä, eli se lisää asumismukavuutta.
Seurasin edellisen ILPin tilannetta karkealla tasolla, mutta meillä kävi suunnilleen niin että talven säästö kulutettiin kesällä viilennyksen mukavuuteen.
Nythän ILPin koko säästö jää talvella talteen ja kesällä viilennys tehdään omalla sähköllä kun aurinkoisella paikalla oleva talo lämpenee muuten kohtuuttomasti.
TM:n verkkosivuilta luvatta lainattu:
Sähkömarkkinan siirtyminen niin sanottuun varttihinnoitteluun tuntuu erityisesti aurinkosähköä tuottavien pientaloasujien taloudessa, kirjoittaa Helsingin Sanomat.
Ensi vuoden alusta sähkö hinnoitellaan sähköpörssissä 15 minuutin aikajaksoissa, kun se nykyisellään hinnoitellaan tunniksi kerrallaan. Toisin sanoen varttimittaus tarkoittaa, että sähkön tuotanto ja kulutus tasataan vartin välein.
MUUTOKSEN MYÖTÄ itse tuotetun sähkön syöttäminen verkkoon ei välttämättä ole yhtä kannattavaa kuin nykyisin – tai vähintäänkin lyhyempi hinnoittelusykli tekee siitä hyvin haastavaa.
Kun pientaloasuja myy sähköä, saa hän sähkön verottoman pörssihinnan vähennettynä sähköyhtiön perimällä pienellä marginaalilla. Kaikki sähköyhtiöt eivät peri marginaalia. Sähköä ostaessa taas sähkön hintaan lisätään arvonlisävero ja siirtomaksu veroineen. Täten on kannattamatonta myydä sähköä verkkoon pian sitä ensin sieltä ostettuaan.
Esimerkkinä HS nostaa esiin tilanteen, jossa pientalon asukas on laittanut kolmen kilowatin tehoisen lämminvesivaraajan päälle tunniksi. Ensimmäisen puolentunnin ajan aurinko onkin pilvessä, ja varaajan sähkö ostetaan lähes kokonaan verkosta. Toisen puolituntisen aurinko taas paistaa ja aurinkopaneelit tuottavat sähköä kuuden kilowatin teholla. Jälkimmäisen puolen tunnin ajan varaaja saa siis tarvitsemansa sähkön aurinkopaneeleista ja sähköä siirtyy myös verkkoon kolmen kilowatin teholla.
Tuntinetotuksessa ensimmäisen puolen tunnin aikana verkosta saatu sähkö ja toisen puolen tunnin aikana verkkoon syötetty sähkö lasketaan yhteen, jolloin asiakkaan ei tarvitse maksaa sähköstään mitään. Tasausjakson ollessa 15 minuuttia, tilanne on täysin toinen vähintään siirtohinnan ja verojen myötä.
SUURIMMAN OSAN sähkönkäyttäjistä elämään hinnoittelumuutos ei vaikuta, ja sähkön käyttöä hinnan mukaan ohjaavia laitteita kotiinsa asentaneet saattavat jopa hyötyä varttihinnasta.
Sähköyhtiöt siirtyvät aurinkotuotannon varttinetotukseen omassa tahdissaan sen mukaan, milloin asiakkaille asennetaan 15 minuutin välein tehtävään raportointiin kykeneviä sähkömittareita.
Esimerkiksi Helenin mukaan noin kolmasosalle yhtiön asiakkaista on jo asennettu 15 minuutin mittaukseen pystyvä mittari, HS kertoo.
Carunan verkon mittareista varttimittaukseen pystyy puolestaan vajaa puolet eli noin 240 000 mittaria. Pieniä aurinkotuottajia Carunan verkkojen alueella on yhteensä noin 28 000.
Jos jaksaisi ajatella, mutta kun ei, niin eikö 15min jaksotus pudota myös energiamäärät neljännekseen. Vaikka jossain häviää, häviää pienemmän määrä ja vastaava voittaa vähemmän kuin tunnin jaksotuksella. Tietysti toimiva ohjaus tuo kaikki edut.
Meillä tuo on ollut päällä yli 20 v. Menee vähän kyllä pelleilyksi jos kodin perustekniikkaa pitää rueta kytkemään päälle/pois jatkuvasti.
Täällä on muutamia, joilla on aurinkosähkö.
Osaatteko kertoa, onko jo myynnissä kohtuuhintaisia akkuja varastoimaan sähköä (joko verkosta tai kennoista tulevaa). Kiinnostaisi hankkia mökille aurinkopaneelit ja jos niiden sähköä voisi varastoida, kiinnostaisi vielä enemmän. Taklaisi myös sähkökatkoja, kun akut voisi ladata joko verkosta tai paneeleista eli olisi aina energiaa tallessa.
Mikä mahtaisi olla järkevä akun koko, jos vuorokausikulutus on esim. 80kWh?
Lyhyt vastaus kysymykseesi:
järjestelmä, joka tekee systeemistä
”saarekkeen” sähkökatkon sattuessa, on kuin UPS. Noilla tehoilla maksaa..
sähkölaitos edellyttää millisekuntitasolla järjestelmän irtikytkentää verkosta sähkökatkon sattuessa.
Jos kytkennän muuttaa niin, että käyttää hybridi invertteriä tai vaihtoehtoisesti ei käytä 'aurinko-invertteriä' lainkaan, sillä voihan trukkiakusta ottaa 24->230 ulos halvalla. Älyrele ohjaamaan tuoton(jännitteen) mukaan latausta ja ulosotto kun ylittää esim ~22Vdc niin antaa invertterillä +230v ulos. Säätää sitten sähköt pattereille tai ilpille ja vesivaraajaan niin aina toimii. verkonvaihto on helpompi tehdä 230 puolelle, ja siinä ei ole millisekuntipeliä ellei valojen räpsähdystä pelkää (esim. kontaktoriohjaus)... mikä tässä oli se ongelma?
Katsoin sähkönmyyjän käppyrästä, mutta aikaväli oli jotenkin väärin. Näyttäisi, että keskimääräinen vuorokausikulutus olisi n. 40kWh.
Kärkkäinen ilmoittaa verkkokaupassa BYD-akkusysteemiä, jonka hinta voisi olla ajateltavissa, kun on uudiskohde eli aikaisempaa lämmitysjärjestelmää ei ole ollenkaan. Jos systeemin saisi vielä ostettua suoraan Kiinasta? Eettisissä kysymyksissä pitää nykyään olla joustoa. Viehän AKT:kin Suomen lamaan omien pomojensa valtapyrkimysten takia.
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/byd-b-box-premium-hvm-11-0kwh-aurinkosahkoenergiavarasto-aurinkopaneeli-aurinko-sahko?id=102608058&gad_source=1&gclid=CjwKCAjwh4-wBhB3EiwAeJsppFkdBUGUn0kmFW5bOADYR-YRhIrcbebKMTwBPFRtQCNOPalILamIjRoCaaUQAvD_BwE
Yksivaiheinen talo?
YLE uutisoi:
Aurinkosähköjärjestelmien hinnat ovat kääntyneet laskuun, komponenttien saatavuus on hyvä eikä asentajistakaan ole enää pulaa, kertoo uusiutavaa energiaa edistävän valtionyhtiö Motivan ja Suomen Aurinkoenergiayhdistyksen kysely.
Näin on tosiaan käynyt, toteaa juuri aurinkopaneelit espoolaistalonsa katolleen saanut Henrik Saari.
– Huomattavasti ovat hinnat pudonneet. Ihan useita tonneja on tullut alaspäin tarjouksesta tietysti riippuen, mutta ainakin pari tonnia viime vuodesta.
Pidemmän aikaa kestänyt hintaseuranta helpotti päätöksentekoa. Perheelle 6,5 kilowatin aurinkopaneelijärjestelmä maksoi 6800 euroa ja summaa pienentää vielä työstä saatava kotitalousvähennys.
– Hinnat alkoivat olla sillä tasolla, että investointi oli rahallisesti perusteltavissa, sanoo Saari.
Lue koko juttu linkistä: https://yle.fi/a/74-20079845
Kannattaa yli 5 sentin kWh-hinnalla ja varmaan täydellä kotitalousvähennyksellä. Mahdetaanko tuollaiseen sähkön hintaan päästä silloin, kun aurinkosähköä tuotetaan? Ja mikä on tavallisen talon kulutus, kun aurinko paistaa mukavasti? Voi olla vaikeuksia kuluttaa itse ja ylituotannosta ei saa mitään.
Meillä ison suorasähkölämmitystalon keskimääräinen sähkönkulutus on tämän vuoden maaliskuussa klo 7-17 välisenä aikana ollut kuukausikeskoarvona hivenen alle 2 kW. Kesällä se laskee hivenen alle yhteen ja tammikuun ekalla viikolla kylmimpänä päivänä näytti menneen noin 10 kW.
(>200 m² + autotalli >60 m², ei muita lämmönlähteitä kun sähkö, käyttöveden lämmitys yöllä.)
Aika vaikea yhtälö olisi 6,5 kilowattisten aurinkopaneelien tuoton käyttäminen kokonaan itse.