@Josef kirjoitti:
YLE uutisoi:
Aurinkosähköjärjestelmien hinnat ovat kääntyneet laskuun, komponenttien saatavuus on hyvä eikä asentajistakaan ole enää pulaa, kertoo uusiutavaa energiaa edistävän valtionyhtiö Motivan ja Suomen Aurinkoenergiayhdistyksen kysely.
Näin on tosiaan käynyt, toteaa juuri aurinkopaneelit espoolaistalonsa katolleen saanut Henrik Saari.
– Huomattavasti ovat hinnat pudonneet. Ihan useita tonneja on tullut alaspäin tarjouksesta tietysti riippuen, mutta ainakin pari tonnia viime vuodesta.
Pidemmän aikaa kestänyt hintaseuranta helpotti päätöksentekoa. Perheelle 6,5 kilowatin aurinkopaneelijärjestelmä maksoi 6800 euroa ja summaa pienentää vielä työstä saatava kotitalousvähennys.
– Hinnat alkoivat olla sillä tasolla, että investointi oli rahallisesti perusteltavissa, sanoo Saari.
Kannattaa yli 5 sentin kWh-hinnalla ja varmaan täydellä kotitalousvähennyksellä. Mahdetaanko tuollaiseen sähkön hintaan päästä silloin, kun aurinkosähköä tuotetaan? Ja mikä on tavallisen talon kulutus, kun aurinko paistaa mukavasti? Voi olla vaikeuksia kuluttaa itse ja ylituotannosta ei saa mitään.
Meillä ison suorasähkölämmitystalon keskimääräinen sähkönkulutus on tämän vuoden maaliskuussa klo 7-17 välisenä aikana ollut kuukausikeskoarvona hivenen alle 2 kW. Kesällä se laskee hivenen alle yhteen ja tammikuun ekalla viikolla kylmimpänä päivänä näytti menneen noin 10 kW.
(>200 m² + autotalli >60 m², ei muita lämmönlähteitä kun sähkö, käyttöveden lämmitys yöllä.)
Aika vaikea yhtälö olisi 6,5 kilowattisten aurinkopaneelien tuoton käyttäminen kokonaan itse.
Yleensä sähköä kuluu eniten sellaiseen vuodenaikaan eniten kun aurinko ei paista.
Mites sellainen ajatus, että asennat 2 x 6 (410W) paneelia joista energiat kahdella 3-v mikroinverterillä verkkoon?
Noista saisi maksimissaan noin 4,5kW ja kuuden paneelit ryhmät voisi sijoittaa eri paikkaan/suuntiin. Paneeleita saa nykyään reiluun sataseen kpl ja mikroinut 500€/kpl.
Aika pitkälle kyvykäs maallikko asentaisi itse ja viime silaus valtuutetun sähköasentajan toimesta. Verkkoinvertteriin asti jännitteet on max 50 V dc.
Materiaalit alle 3000€ + sähköasentajan palkkio.
Aika paljon ovat hinnat alentuneet meidän kevään 2022 lähes kymppitonnin 7.8 kWp asennuksen jälkeen. Itse asiassa niin paljon, että olisi ihan sama asennuttaa vasta nyt kun meillä on pari ensimmäistä vuotta mennyt tuon liian varhaisen asennuksen hintapreemion säästämiseen.
Minä tilasin asennuksen heti kun näin realistisen investointituoton. Sen jälkeen aurinkovoimaloiden hinnat ovat parissa vuodessa jatkaneet laskuaan yhtä nopeasti kuin aiemmin asennettu voimala ehtii tuottaa.
Tältä osin olemme siis kokeneet poikkeuksellisen suuren deflaation. Toisaalta korkotasokin on muuttunut. Voimalasta on maksettu vasta vähän yli puolet ja loput rullaavat korottomina satasen kuukausierinä.
Jorman yllä kuvaama panelisarja mahtuisi meillä tallin katolle yhdelläkin invertterillä ja itse asennettuna 2/3 hinnasta pois järjestelmä olisi niin halpa, että se ehtisi säästää hintansa reilusti alle 10 vuodessa.
@740 GLE kirjoitti:
Aika paljon ovat hinnat alentuneet meidän kevään 2022 lähes kymppitonnin 7.8 kWp asennuksen jälkeen. Itse asiassa niin paljon, että olisi ihan sama asennuttaa vasta nyt kun meillä on pari ensimmäistä vuotta mennyt tuon liian varhaisen asennuksen hintapreemion säästämiseen.
Minä tilasin asennuksen heti kun näin realistisen investointituoton. Sen jälkeen aurinkovoimaloiden hinnat ovat parissa vuodessa jatkaneet laskuaan yhtä nopeasti kuin aiemmin asennettu voimala ehtii tuottaa.
Tältä osin olemme siis kokeneet poikkeuksellisen suuren deflaation. Toisaalta korkotasokin on muuttunut. Voimalasta on maksettu vasta vähän yli puolet ja loput rullaavat korottomina satasen kuukausierinä.
Jorman yllä kuvaama panelisarja mahtuisi meillä tallin katolle yhdelläkin invertterillä ja itse asennettuna 2/3 hinnasta pois järjestelmä olisi niin halpa, että se ehtisi säästää hintansa reilusti alle 10 vuodessa.
Jorman ideana taisi olla jakaa paneelit kahteen, että sähköä tulisi aamusta iltaan hyvällä teholla.
Eikö uusi sähkönostotapa romuta tuottoja, kun laskut tasataan useammin ja oliko muutakin muutosta?
Kun tuuli pakotetaan kulkemaan katon pinnan yli, kiihtyy ilmavirtaus katonharjalla. Ridgeblade-nimisen tuuliturbiinin kehittäneen kanadalaisen Power Collectiven mukaan tuulen nopeus voi jopa kolminkertaistua, kun se ylittää harjan. Power Collectiven omistaa hongkongilainen Danu Energy.
Yrityksen mukaan turbiinin käytettävissä on jopa yhdeksän kertaa enemmän energiaa kuin perinteisellä vaaka-akselisella turbiinilla.
Kun tuuli pakotetaan kulkemaan katon pinnan yli, kiihtyy ilmavirtaus katonharjalla. Ridgeblade-nimisen tuuliturbiinin kehittäneen kanadalaisen Power Collectiven mukaan tuulen nopeus voi jopa kolminkertaistua, kun se ylittää harjan. Power Collectiven omistaa hongkongilainen Danu Energy.
Yrityksen mukaan turbiinin käytettävissä on jopa yhdeksän kertaa enemmän energiaa kuin perinteisellä vaaka-akselisella turbiinilla.
@HybridRules kirjoitti:
Täällä on muutamia, joilla on aurinkosähkö.
Osaatteko kertoa, onko jo myynnissä kohtuuhintaisia akkuja varastoimaan sähköä (joko verkosta tai kennoista tulevaa). Kiinnostaisi hankkia mökille aurinkopaneelit ja jos niiden sähköä voisi varastoida, kiinnostaisi vielä enemmän. Taklaisi myös sähkökatkoja, kun akut voisi ladata joko verkosta tai paneeleista eli olisi aina energiaa tallessa.
Mikä mahtaisi olla järkevä akun koko, jos vuorokausikulutus on esim. 80kWh?
Lyhyt vastaus kysymykseesi:
ei ole kohtuuhintaisia akkuja saatavilla
järjestelmä, joka tekee systeemistä
”saarekkeen” sähkökatkon sattuessa, on kuin UPS. Noilla tehoilla maksaa..
sähkölaitos edellyttää millisekuntitasolla järjestelmän irtikytkentää verkosta sähkökatkon sattuessa.
mihin 80 kWh kuluu vuorokaudessa? Millä tasolla huipputeho on?
kymmenien kWh akut maksaa kymmeniä tuhansia eikä kyse ole pelkistä akkumoduuleista vaan tarvitaan bms ja koko paikan kattava automaatiojärjestelmä.
tavoite on houkutteleva, akkujen hinnat on edelleen suolaiset
Jos kytkennän muuttaa niin, että käyttää hybridi invertteriä tai vaihtoehtoisesti ei käytä 'aurinko-invertteriä' lainkaan, sillä voihan trukkiakusta ottaa 24->230 ulos halvalla. Älyrele ohjaamaan tuoton(jännitteen) mukaan latausta ja ulosotto kun ylittää esim ~22Vdc niin antaa invertterillä +230v ulos. Säätää sitten sähköt pattereille tai ilpille ja vesivaraajaan niin aina toimii. verkonvaihto on helpompi tehdä 230 puolelle, ja siinä ei ole millisekuntipeliä ellei valojen räpsähdystä pelkää (esim. kontaktoriohjaus)... mikä tässä oli se ongelma?
Yksivaiheinen talo?
ajattelin ihan perus sähköjä, ja esim. suorasähkötaloon sopii hyvin, harva käyttää suomessa 3 vaihe pattereita ja lattiatkin yleensä 230. toki lämminvesivaraajaan saa puukotettua yhden vaiheen omaan käyttöön ja ne jäljelle jäävät voi ohjata verkosta. tai verkonvaihto ihan perus kontaktori ohjauksena.
tämä nyt yksinkertaistettuna. saahan sitä säätää ja ladata auringon lisäksi halvalla pörssisähköllä ja ottaa lisävaraajan vesipanelilla ja kahdentaa käyttöveden tai lattiaputkiston jos vedellä... jnejne.
@HybridRules kirjoitti:
Täällä on muutamia, joilla on aurinkosähkö.
Osaatteko kertoa, onko jo myynnissä kohtuuhintaisia akkuja varastoimaan sähköä (joko verkosta tai kennoista tulevaa). Kiinnostaisi hankkia mökille aurinkopaneelit ja jos niiden sähköä voisi varastoida, kiinnostaisi vielä enemmän. Taklaisi myös sähkökatkoja, kun akut voisi ladata joko verkosta tai paneeleista eli olisi aina energiaa tallessa.
Mikä mahtaisi olla järkevä akun koko, jos vuorokausikulutus on esim. 80kWh?
Lyhyt vastaus kysymykseesi:
ei ole kohtuuhintaisia akkuja saatavilla
järjestelmä, joka tekee systeemistä
”saarekkeen” sähkökatkon sattuessa, on kuin UPS. Noilla tehoilla maksaa..
sähkölaitos edellyttää millisekuntitasolla järjestelmän irtikytkentää verkosta sähkökatkon sattuessa.
mihin 80 kWh kuluu vuorokaudessa? Millä tasolla huipputeho on?
kymmenien kWh akut maksaa kymmeniä tuhansia eikä kyse ole pelkistä akkumoduuleista vaan tarvitaan bms ja koko paikan kattava automaatiojärjestelmä.
tavoite on houkutteleva, akkujen hinnat on edelleen suolaiset
Jos kytkennän muuttaa niin, että käyttää hybridi invertteriä tai vaihtoehtoisesti ei käytä 'aurinko-invertteriä' lainkaan, sillä voihan trukkiakusta ottaa 24->230 ulos halvalla. Älyrele ohjaamaan tuoton(jännitteen) mukaan latausta ja ulosotto kun ylittää esim ~22Vdc niin antaa invertterillä +230v ulos. Säätää sitten sähköt pattereille tai ilpille ja vesivaraajaan niin aina toimii. verkonvaihto on helpompi tehdä 230 puolelle, ja siinä ei ole millisekuntipeliä ellei valojen räpsähdystä pelkää (esim. kontaktoriohjaus)... mikä tässä oli se ongelma?
Yksivaiheinen talo?
ajattelin ihan perus sähköjä, ja esim. suorasähkötaloon sopii hyvin, harva käyttää suomessa 3 vaihe pattereita ja lattiatkin yleensä 230. toki lämminvesivaraajaan saa puukotettua yhden vaiheen omaan käyttöön ja ne jäljelle jäävät voi ohjata verkosta. tai verkonvaihto ihan perus kontaktori ohjauksena.
tämä nyt yksinkertaistettuna. saahan sitä säätää ja ladata auringon lisäksi halvalla pörssisähköllä ja ottaa lisävaraajan vesipanelilla ja kahdentaa käyttöveden tai lattiaputkiston jos vedellä... jnejne.
Yksivaihekuormatkin on jaettu tasan kaikille vaiheille. Kaikkea voi tehdä, jos uutta rakentaa. Vanhassa tulee käytännön esteitä. Ja virtaa ei normikaapelointeihin yli 16 ampeeria laiteta. Invertterin oikosulkuvirrantuottokyky pitää muistaa suojauksessa tai kaikki pimenee kerralla.
Suomessa on kokeiltu jakelussa 1 kV dc-järjestelmää, mutta eipä sekään taida menestyä. Siihen voisi liittää 3-vaiheinvertterejä kulutusta varten ja kennot ja akut melko suoraan eli latausaseman välityksellä.
@HybridRules kirjoitti:
Täällä on muutamia, joilla on aurinkosähkö.
Osaatteko kertoa, onko jo myynnissä kohtuuhintaisia akkuja varastoimaan sähköä (joko verkosta tai kennoista tulevaa). Kiinnostaisi hankkia mökille aurinkopaneelit ja jos niiden sähköä voisi varastoida, kiinnostaisi vielä enemmän. Taklaisi myös sähkökatkoja, kun akut voisi ladata joko verkosta tai paneeleista eli olisi aina energiaa tallessa.
Mikä mahtaisi olla järkevä akun koko, jos vuorokausikulutus on esim. 80kWh?
Lyhyt vastaus kysymykseesi:
ei ole kohtuuhintaisia akkuja saatavilla
järjestelmä, joka tekee systeemistä
”saarekkeen” sähkökatkon sattuessa, on kuin UPS. Noilla tehoilla maksaa..
sähkölaitos edellyttää millisekuntitasolla järjestelmän irtikytkentää verkosta sähkökatkon sattuessa.
mihin 80 kWh kuluu vuorokaudessa? Millä tasolla huipputeho on?
kymmenien kWh akut maksaa kymmeniä tuhansia eikä kyse ole pelkistä akkumoduuleista vaan tarvitaan bms ja koko paikan kattava automaatiojärjestelmä.
tavoite on houkutteleva, akkujen hinnat on edelleen suolaiset
Jos kytkennän muuttaa niin, että käyttää hybridi invertteriä tai vaihtoehtoisesti ei käytä 'aurinko-invertteriä' lainkaan, sillä voihan trukkiakusta ottaa 24->230 ulos halvalla. Älyrele ohjaamaan tuoton(jännitteen) mukaan latausta ja ulosotto kun ylittää esim ~22Vdc niin antaa invertterillä +230v ulos. Säätää sitten sähköt pattereille tai ilpille ja vesivaraajaan niin aina toimii. verkonvaihto on helpompi tehdä 230 puolelle, ja siinä ei ole millisekuntipeliä ellei valojen räpsähdystä pelkää (esim. kontaktoriohjaus)... mikä tässä oli se ongelma?
Yksivaiheinen talo?
ajattelin ihan perus sähköjä, ja esim. suorasähkötaloon sopii hyvin, harva käyttää suomessa 3 vaihe pattereita ja lattiatkin yleensä 230. toki lämminvesivaraajaan saa puukotettua yhden vaiheen omaan käyttöön ja ne jäljelle jäävät voi ohjata verkosta. tai verkonvaihto ihan perus kontaktori ohjauksena.
tämä nyt yksinkertaistettuna. saahan sitä säätää ja ladata auringon lisäksi halvalla pörssisähköllä ja ottaa lisävaraajan vesipanelilla ja kahdentaa käyttöveden tai lattiaputkiston jos vedellä... jnejne.
Tavallinen asennustapa:
uuni+liesi: 1 vaihe uunille, seuraava kahdelle levylle ja viimeinen lopuille kahdelle.
kiuas: kolme vastusta, joista jokainen kytketty omaan vaiheeseen.
yksivaiheiset sähköpatterit kytketty kukin yhteen vaiheeseen mutta eri patterit eri vaiheisiin, siten että kuorma jakautuu kolmen vaiheen kasken suunnilleen tasan.
Jne...
@740 GLE kirjoitti:
En tiedä vielä netotuksen muutoksen vaikutusta kun lähes koko tuotanto menee tässä vaiheessa kevättä omaan kulutukseen.
Olen tässä melkein kateellisena katsonut kun säätiedotusten mukaan Oulussa paistaa päivä toisensa jälkeen. Onko viime vuoden huhtikuun tuotanto ylittymässä?
@740 GLE kirjoitti:
En tiedä vielä netotuksen muutoksen vaikutusta kun lähes koko tuotanto menee tässä vaiheessa kevättä omaan kulutukseen.
Olen tässä melkein kateellisena katsonut kun säätiedotusten mukaan Oulussa paistaa päivä toisensa jälkeen. Onko viime vuoden huhtikuun tuotanto ylittymässä?
On täällä ollut harmaatakin :-)
2023/04 tuotto oli 1198kWh
2024/04 tähän mennessä 839kWh, joten voi ylittyäkin riippuen loppukuusta.
uuni+liesi: 1 vaihe uunille, seuraava kahdelle levylle ja viimeinen lopuille kahdelle.
kiuas: kolme vastusta, joista jokainen kytketty omaan vaiheeseen.
yksivaiheiset sähköpatterit kytketty kukin yhteen vaiheeseen mutta eri patterit eri vaiheisiin, siten että kuorma jakautuu kolmen vaiheen kasken suunnilleen tasan.
Jne...
jaa, minä olen kuvitellut 'normi-asennukseksi' että 9kw induktio lyödään omaan 3v syöttöön ja se
2kw höyryuuni vesiliityntään , 110mm ilmanpoistoon sekä omaan 1v tulppaan.... on niitä varmaan lattialla
seisovia mummolan-muistojokin vielä käytössä? pattereita voi ketjuttaa ja erillis termostaatein ohjata sarjoina, jos haluaa säästää vedoissa, aika yleistä ollut jo 40-50 vuotta... joku mökki tietysti lyhyillä vedoilla omilla puolentoista putkijohdoilla tai jopa ämmämjiillä.
uuni+liesi: 1 vaihe uunille, seuraava kahdelle levylle ja viimeinen lopuille kahdelle.
kiuas: kolme vastusta, joista jokainen kytketty omaan vaiheeseen.
yksivaiheiset sähköpatterit kytketty kukin yhteen vaiheeseen mutta eri patterit eri vaiheisiin, siten että kuorma jakautuu kolmen vaiheen kasken suunnilleen tasan.
Jne...
jaa, minä olen kuvitellut 'normi-asennukseksi' että 9kw induktio lyödään omaan 3v syöttöön ja se
2kw höyryuuni vesiliityntään , 110mm ilmanpoistoon sekä omaan 1v tulppaan.... on niitä varmaan lattialla
seisovia mummolan-muistojokin vielä käytössä? pattereita voi ketjuttaa ja erillis termostaatein ohjata sarjoina, jos haluaa säästää vedoissa, aika yleistä ollut jo 40-50 vuotta... joku mökki tietysti lyhyillä vedoilla omilla puolentoista putkijohdoilla tai jopa ämmämjiillä.
uuni+liesi: 1 vaihe uunille, seuraava kahdelle levylle ja viimeinen lopuille kahdelle.
kiuas: kolme vastusta, joista jokainen kytketty omaan vaiheeseen.
yksivaiheiset sähköpatterit kytketty kukin yhteen vaiheeseen mutta eri patterit eri vaiheisiin, siten että kuorma jakautuu kolmen vaiheen kasken suunnilleen tasan.
Jne...
jaa, minä olen kuvitellut 'normi-asennukseksi' että 9kw induktio lyödään omaan 3v syöttöön ja se
2kw höyryuuni vesiliityntään , 110mm ilmanpoistoon sekä omaan 1v tulppaan.... on niitä varmaan lattialla
seisovia mummolan-muistojokin vielä käytössä? pattereita voi ketjuttaa ja erillis termostaatein ohjata sarjoina, jos haluaa säästää vedoissa, aika yleistä ollut jo 40-50 vuotta... joku mökki tietysti lyhyillä vedoilla omilla puolentoista putkijohdoilla tai jopa ämmämjiillä.
Onhan ne ketjutettu ja tuota mitä kirjoitin, voi tulkita varmaan muutenkin erilailla kuin tarkoitin. Mutta, yhdelle seinäpatterille ei tule virtaa useammasta kuin yhdestä vaiheesta ja sen kanssa samasta vaiheesta saa virtansa useampikin patteri (yleensä suunilleen 1/3 talon pattereista) . Kiuas on yleensä kytketty talon kaikkiin kolmeen vaiheeseen, mutta on niissä käyttöohjeessa ohjeet kuinka tapahtuu kytkentä esim. yhteen vaiheeseen. Meilläkin on erillinen liesi ja uuni mutta kytkentä on niin että induktioliesi käyttää kahta vaihetta kolmesta ja uuni sitä kolmatta. jne. Talon sähkölaitteet kuitenkin lähes aina käyttävät yksivaihevirtaa ja ne on jaoteltu saamaan virtansa kolmesta eri vaiheesta, siten että kuormat olisivat mahdollisimman tasan. Kun yhden pääsulakkeen irroittaa sähkötaulusta niin suunnilleen kolmasosa talon sähköistä on pimeänä jne... (Pyydän jo etukäteen anteeksi etten ole kirjoittanut tuota lakitekstin tarkkuudella vaan teksistä varmasti löytyy mahdollisuudet väärinymmärtämiseen.)
uuni+liesi: 1 vaihe uunille, seuraava kahdelle levylle ja viimeinen lopuille kahdelle.
kiuas: kolme vastusta, joista jokainen kytketty omaan vaiheeseen.
yksivaiheiset sähköpatterit kytketty kukin yhteen vaiheeseen mutta eri patterit eri vaiheisiin, siten että kuorma jakautuu kolmen vaiheen kasken suunnilleen tasan.
Jne...
jaa, minä olen kuvitellut 'normi-asennukseksi' että 9kw induktio lyödään omaan 3v syöttöön ja se
2kw höyryuuni vesiliityntään , 110mm ilmanpoistoon sekä omaan 1v tulppaan.... on niitä varmaan lattialla
seisovia mummolan-muistojokin vielä käytössä? pattereita voi ketjuttaa ja erillis termostaatein ohjata sarjoina, jos haluaa säästää vedoissa, aika yleistä ollut jo 40-50 vuotta... joku mökki tietysti lyhyillä vedoilla omilla puolentoista putkijohdoilla tai jopa ämmämjiillä.
Onhan ne ketjutettu ja tuota mitä kirjoitin, voi tulkita varmaan muutenkin erilailla kuin tarkoitin. Mutta, yhdelle seinäpatterille ei tule virtaa useammasta kuin yhdestä vaiheesta ja sen kanssa samasta vaiheesta saa virtansa useampikin patteri (yleensä suunilleen 1/3 talon pattereista) . Kiuas on yleensä kytketty talon kaikkiin kolmeen vaiheeseen, mutta on niissä käyttöohjeessa ohjeet kuinka tapahtuu kytkentä esim. yhteen vaiheeseen. Meilläkin on erillinen liesi ja uuni mutta kytkentä on niin että induktioliesi käyttää kahta vaihetta kolmesta ja uuni sitä kolmatta. jne. Talon sähkölaitteet kuitenkin lähes aina käyttävät yksivaihevirtaa ja ne on jaoteltu saamaan virtansa kolmesta eri vaiheesta, siten että kuormat olisivat mahdollisimman tasan. Kun yhden pääsulakkeen irroittaa sähkötaulusta niin suunnilleen kolmasosa talon sähköistä on pimeänä jne... (Pyydän jo etukäteen anteeksi etten ole kirjoittanut tuota lakitekstin tarkkuudella vaan teksistä varmasti löytyy mahdollisuudet väärinymmärtämiseen.)
Kun rakennussähkäri ketjuttaa pattereita, hän kytkee ne rinnan. Kun automaatiosähkäri ketjuttaa apukoskettimia, hän kytkee ne sarjaan. Kumpi tekee oikein?
uuni+liesi: 1 vaihe uunille, seuraava kahdelle levylle ja viimeinen lopuille kahdelle.
kiuas: kolme vastusta, joista jokainen kytketty omaan vaiheeseen.
yksivaiheiset sähköpatterit kytketty kukin yhteen vaiheeseen mutta eri patterit eri vaiheisiin, siten että kuorma jakautuu kolmen vaiheen kasken suunnilleen tasan.
Jne...
jaa, minä olen kuvitellut 'normi-asennukseksi' että 9kw induktio lyödään omaan 3v syöttöön ja se
2kw höyryuuni vesiliityntään , 110mm ilmanpoistoon sekä omaan 1v tulppaan.... on niitä varmaan lattialla
seisovia mummolan-muistojokin vielä käytössä? pattereita voi ketjuttaa ja erillis termostaatein ohjata sarjoina, jos haluaa säästää vedoissa, aika yleistä ollut jo 40-50 vuotta... joku mökki tietysti lyhyillä vedoilla omilla puolentoista putkijohdoilla tai jopa ämmämjiillä.
Onhan ne ketjutettu ja tuota mitä kirjoitin, voi tulkita varmaan muutenkin erilailla kuin tarkoitin. Mutta, yhdelle seinäpatterille ei tule virtaa useammasta kuin yhdestä vaiheesta ja sen kanssa samasta vaiheesta saa virtansa useampikin patteri (yleensä suunilleen 1/3 talon pattereista) . Kiuas on yleensä kytketty talon kaikkiin kolmeen vaiheeseen, mutta on niissä käyttöohjeessa ohjeet kuinka tapahtuu kytkentä esim. yhteen vaiheeseen. Meilläkin on erillinen liesi ja uuni mutta kytkentä on niin että induktioliesi käyttää kahta vaihetta kolmesta ja uuni sitä kolmatta. jne. Talon sähkölaitteet kuitenkin lähes aina käyttävät yksivaihevirtaa ja ne on jaoteltu saamaan virtansa kolmesta eri vaiheesta, siten että kuormat olisivat mahdollisimman tasan. Kun yhden pääsulakkeen irroittaa sähkötaulusta niin suunnilleen kolmasosa talon sähköistä on pimeänä jne... (Pyydän jo etukäteen anteeksi etten ole kirjoittanut tuota lakitekstin tarkkuudella vaan teksistä varmasti löytyy mahdollisuudet väärinymmärtämiseen.)
Kun rakennussähkäri ketjuttaa pattereita, hän kytkee ne rinnan. Kun automaatiosähkäri ketjuttaa apukoskettimia, hän kytkee ne sarjaan. Kumpi tekee oikein?
Ainakin rakennussähkäri kytkisi väärin ketjuttamalla sarjaan - automaatiosähkäristä en tiedä, mutta kysymyksen asettelusta voisi päätellä että kumpikin tekee oikein.
uuni+liesi: 1 vaihe uunille, seuraava kahdelle levylle ja viimeinen lopuille kahdelle.
kiuas: kolme vastusta, joista jokainen kytketty omaan vaiheeseen.
yksivaiheiset sähköpatterit kytketty kukin yhteen vaiheeseen mutta eri patterit eri vaiheisiin, siten että kuorma jakautuu kolmen vaiheen kasken suunnilleen tasan.
Jne...
jaa, minä olen kuvitellut 'normi-asennukseksi' että 9kw induktio lyödään omaan 3v syöttöön ja se
2kw höyryuuni vesiliityntään , 110mm ilmanpoistoon sekä omaan 1v tulppaan.... on niitä varmaan lattialla
seisovia mummolan-muistojokin vielä käytössä? pattereita voi ketjuttaa ja erillis termostaatein ohjata sarjoina, jos haluaa säästää vedoissa, aika yleistä ollut jo 40-50 vuotta... joku mökki tietysti lyhyillä vedoilla omilla puolentoista putkijohdoilla tai jopa ämmämjiillä.
Mitenkähän kytkennät menisi tässä "normiasennuksessa" ?
Halvin normiasennus poikkeaa monesti tällaisista aurinkopaneli-akkuvaraaja mökeistä.
Ajattele tilannetta niin, että hybridilataus säätimellä ajat verkon ja akkujen välillä, akkujen jännitteen saat esim. sarjakytkennällä riittäväksi. Mikä tässä oli niin vaikeaa? Akusto tietysti omalla dc puolella voidaan varustaa lisäksi
omilla säätimillä ja pörssisähköä hyödyntävillä latureilla. Ja jos mietit verkon aallon laatua, niin kaipa sekin on kompensoitavissa jos rahaa riittää...
uuni+liesi: 1 vaihe uunille, seuraava kahdelle levylle ja viimeinen lopuille kahdelle.
kiuas: kolme vastusta, joista jokainen kytketty omaan vaiheeseen.
yksivaiheiset sähköpatterit kytketty kukin yhteen vaiheeseen mutta eri patterit eri vaiheisiin, siten että kuorma jakautuu kolmen vaiheen kasken suunnilleen tasan.
Jne...
jaa, minä olen kuvitellut 'normi-asennukseksi' että 9kw induktio lyödään omaan 3v syöttöön ja se
2kw höyryuuni vesiliityntään , 110mm ilmanpoistoon sekä omaan 1v tulppaan.... on niitä varmaan lattialla
seisovia mummolan-muistojokin vielä käytössä? pattereita voi ketjuttaa ja erillis termostaatein ohjata sarjoina, jos haluaa säästää vedoissa, aika yleistä ollut jo 40-50 vuotta... joku mökki tietysti lyhyillä vedoilla omilla puolentoista putkijohdoilla tai jopa ämmämjiillä.
Mitenkähän kytkennät menisi tässä "normiasennuksessa" ?
Halvin normiasennus poikkeaa monesti tällaisista aurinkopaneli-akkuvaraaja mökeistä.
Ajattele tilannetta niin, että hybridilataus säätimellä ajat verkon ja akkujen välillä, akkujen jännitteen saat esim. sarjakytkennällä riittäväksi. Mikä tässä oli niin vaikeaa? Akusto tietysti omalla dc puolella voidaan varustaa lisäksi
omilla säätimillä ja pörssisähköä hyödyntävillä latureilla. Ja jos mietit verkon aallon laatua, niin kaipa sekin on kompensoitavissa jos rahaa riittää...
Miten kytket sen 3-vaiheisen 9 kW:tä 230 volttiin?
@740 GLE kirjoitti:
En tiedä vielä netotuksen muutoksen vaikutusta kun lähes koko tuotanto menee tässä vaiheessa kevättä omaan kulutukseen.
Olen tässä melkein kateellisena katsonut kun säätiedotusten mukaan Oulussa paistaa päivä toisensa jälkeen. Onko viime vuoden huhtikuun tuotanto ylittymässä?
Päivä on paistanut etenkin TV:n sääennusteiden sävyyn ja tyylilajiin nähden poikkeuksellisen hyvin, kiitos kysymästä.
Viime kevään ennätys on silti niin kova, että en lyö vielä vetoa sen ylittymisestä. Viime vuonna huhtikuun tuotanto ylitti marginaalisesti jopa heinäkuun tuotannon. Kumpikin oli hieman yli 1000 kWh, mutta huhtikuussa siitä jää tietenkin vielä suurempi osuus omaan käyttöön kun yöpakkasten vuoksi on tarpeen lämmittää ja lämpöpumpun ja lattialämmitysten osalta voi siirtää yön kulutusta osittain jo melko pitkään päivään.
Jutussa sanotaan, ettei kaksipuoleisella paneelilla tee mitään katolla. Äkkiä ajatellen sellaisen kannattaisi laittaa katolle riittävän pystyyn kevättä ja syksyä varten. Kesällä aurinko pääsisi heijastumaan vaaleasta katosta ja takapuolikin tuottaisi sähköä.
Yleensä sähköä kuluu eniten sellaiseen vuodenaikaan eniten kun aurinko ei paista.
Mites sellainen ajatus, että asennat 2 x 6 (410W) paneelia joista energiat kahdella 3-v mikroinverterillä verkkoon?
Noista saisi maksimissaan noin 4,5kW ja kuuden paneelit ryhmät voisi sijoittaa eri paikkaan/suuntiin. Paneeleita saa nykyään reiluun sataseen kpl ja mikroinut 500€/kpl.
Aika pitkälle kyvykäs maallikko asentaisi itse ja viime silaus valtuutetun sähköasentajan toimesta. Verkkoinvertteriin asti jännitteet on max 50 V dc.
Materiaalit alle 3000€ + sähköasentajan palkkio.
Aika paljon ovat hinnat alentuneet meidän kevään 2022 lähes kymppitonnin 7.8 kWp asennuksen jälkeen. Itse asiassa niin paljon, että olisi ihan sama asennuttaa vasta nyt kun meillä on pari ensimmäistä vuotta mennyt tuon liian varhaisen asennuksen hintapreemion säästämiseen.
Minä tilasin asennuksen heti kun näin realistisen investointituoton. Sen jälkeen aurinkovoimaloiden hinnat ovat parissa vuodessa jatkaneet laskuaan yhtä nopeasti kuin aiemmin asennettu voimala ehtii tuottaa.
Tältä osin olemme siis kokeneet poikkeuksellisen suuren deflaation. Toisaalta korkotasokin on muuttunut. Voimalasta on maksettu vasta vähän yli puolet ja loput rullaavat korottomina satasen kuukausierinä.
Jorman yllä kuvaama panelisarja mahtuisi meillä tallin katolle yhdelläkin invertterillä ja itse asennettuna 2/3 hinnasta pois järjestelmä olisi niin halpa, että se ehtisi säästää hintansa reilusti alle 10 vuodessa.
Jorman ideana taisi olla jakaa paneelit kahteen, että sähköä tulisi aamusta iltaan hyvällä teholla.
Eikö uusi sähkönostotapa romuta tuottoja, kun laskut tasataan useammin ja oliko muutakin muutosta?
En tiedä vielä netotuksen muutoksen vaikutusta kun lähes koko tuotanto menee tässä vaiheessa kevättä omaan kulutukseen.
Aurinkopaneelien kaveriksi katon harjalle ridgeblade
Kun tuuli pakotetaan kulkemaan katon pinnan yli, kiihtyy ilmavirtaus katonharjalla. Ridgeblade-nimisen tuuliturbiinin kehittäneen kanadalaisen Power Collectiven mukaan tuulen nopeus voi jopa kolminkertaistua, kun se ylittää harjan. Power Collectiven omistaa hongkongilainen Danu Energy.
Yrityksen mukaan turbiinin käytettävissä on jopa yhdeksän kertaa enemmän energiaa kuin perinteisellä vaaka-akselisella turbiinilla.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/a647dee5-bba7-47c3-9951-e8e896f9dc13?ref=ampparit:d96c
Onko tuo ikiliikkuja, jos se luo energiaa? Vai olisiko taas käännösvirhe ja tarkoitetaan tehoa?
ajattelin ihan perus sähköjä, ja esim. suorasähkötaloon sopii hyvin, harva käyttää suomessa 3 vaihe pattereita ja lattiatkin yleensä 230. toki lämminvesivaraajaan saa puukotettua yhden vaiheen omaan käyttöön ja ne jäljelle jäävät voi ohjata verkosta. tai verkonvaihto ihan perus kontaktori ohjauksena.
tämä nyt yksinkertaistettuna. saahan sitä säätää ja ladata auringon lisäksi halvalla pörssisähköllä ja ottaa lisävaraajan vesipanelilla ja kahdentaa käyttöveden tai lattiaputkiston jos vedellä... jnejne.
Yksivaihekuormatkin on jaettu tasan kaikille vaiheille. Kaikkea voi tehdä, jos uutta rakentaa. Vanhassa tulee käytännön esteitä. Ja virtaa ei normikaapelointeihin yli 16 ampeeria laiteta. Invertterin oikosulkuvirrantuottokyky pitää muistaa suojauksessa tai kaikki pimenee kerralla.
Suomessa on kokeiltu jakelussa 1 kV dc-järjestelmää, mutta eipä sekään taida menestyä. Siihen voisi liittää 3-vaiheinvertterejä kulutusta varten ja kennot ja akut melko suoraan eli latausaseman välityksellä.
Tavallinen asennustapa:
Jne...
Olen tässä melkein kateellisena katsonut kun säätiedotusten mukaan Oulussa paistaa päivä toisensa jälkeen. Onko viime vuoden huhtikuun tuotanto ylittymässä?
On täällä ollut harmaatakin :-)
2023/04 tuotto oli 1198kWh
2024/04 tähän mennessä 839kWh, joten voi ylittyäkin riippuen loppukuusta.
jaa, minä olen kuvitellut 'normi-asennukseksi' että 9kw induktio lyödään omaan 3v syöttöön ja se
2kw höyryuuni vesiliityntään , 110mm ilmanpoistoon sekä omaan 1v tulppaan.... on niitä varmaan lattialla
seisovia mummolan-muistojokin vielä käytössä? pattereita voi ketjuttaa ja erillis termostaatein ohjata sarjoina, jos haluaa säästää vedoissa, aika yleistä ollut jo 40-50 vuotta... joku mökki tietysti lyhyillä vedoilla omilla puolentoista putkijohdoilla tai jopa ämmämjiillä.
Jaa-a, tuolla edellisellä sivulla annoit ymmärtää, että jopa trukin akusta voisi sähköistää mökin.
https://keskustelu.tekniikanmaailma.fi/discussion/comment/968766/#Comment_968766
Mitenkähän kytkennät menisi tässä "normiasennuksessa" ?
Onhan ne ketjutettu ja tuota mitä kirjoitin, voi tulkita varmaan muutenkin erilailla kuin tarkoitin. Mutta, yhdelle seinäpatterille ei tule virtaa useammasta kuin yhdestä vaiheesta ja sen kanssa samasta vaiheesta saa virtansa useampikin patteri (yleensä suunilleen 1/3 talon pattereista) . Kiuas on yleensä kytketty talon kaikkiin kolmeen vaiheeseen, mutta on niissä käyttöohjeessa ohjeet kuinka tapahtuu kytkentä esim. yhteen vaiheeseen. Meilläkin on erillinen liesi ja uuni mutta kytkentä on niin että induktioliesi käyttää kahta vaihetta kolmesta ja uuni sitä kolmatta. jne. Talon sähkölaitteet kuitenkin lähes aina käyttävät yksivaihevirtaa ja ne on jaoteltu saamaan virtansa kolmesta eri vaiheesta, siten että kuormat olisivat mahdollisimman tasan. Kun yhden pääsulakkeen irroittaa sähkötaulusta niin suunnilleen kolmasosa talon sähköistä on pimeänä jne... (Pyydän jo etukäteen anteeksi etten ole kirjoittanut tuota lakitekstin tarkkuudella vaan teksistä varmasti löytyy mahdollisuudet väärinymmärtämiseen.)
Kun rakennussähkäri ketjuttaa pattereita, hän kytkee ne rinnan. Kun automaatiosähkäri ketjuttaa apukoskettimia, hän kytkee ne sarjaan. Kumpi tekee oikein?
Ainakin rakennussähkäri kytkisi väärin ketjuttamalla sarjaan - automaatiosähkäristä en tiedä, mutta kysymyksen asettelusta voisi päätellä että kumpikin tekee oikein.
Halvin normiasennus poikkeaa monesti tällaisista aurinkopaneli-akkuvaraaja mökeistä.
Ajattele tilannetta niin, että hybridilataus säätimellä ajat verkon ja akkujen välillä, akkujen jännitteen saat esim. sarjakytkennällä riittäväksi. Mikä tässä oli niin vaikeaa? Akusto tietysti omalla dc puolella voidaan varustaa lisäksi
omilla säätimillä ja pörssisähköä hyödyntävillä latureilla. Ja jos mietit verkon aallon laatua, niin kaipa sekin on kompensoitavissa jos rahaa riittää...
Miten kytket sen 3-vaiheisen 9 kW:tä 230 volttiin?
Päivä on paistanut etenkin TV:n sääennusteiden sävyyn ja tyylilajiin nähden poikkeuksellisen hyvin, kiitos kysymästä.
Viime kevään ennätys on silti niin kova, että en lyö vielä vetoa sen ylittymisestä. Viime vuonna huhtikuun tuotanto ylitti marginaalisesti jopa heinäkuun tuotannon. Kumpikin oli hieman yli 1000 kWh, mutta huhtikuussa siitä jää tietenkin vielä suurempi osuus omaan käyttöön kun yöpakkasten vuoksi on tarpeen lämmittää ja lämpöpumpun ja lattialämmitysten osalta voi siirtää yön kulutusta osittain jo melko pitkään päivään.
Aurinkopaneelit ovat halventuneet: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010361594.html. Ovatkohan ne siis kaikkien aikojen hintakuopassa vai nostiko koronapiikki hintoja liikaa siihen.
Jutussa sanotaan, ettei kaksipuoleisella paneelilla tee mitään katolla. Äkkiä ajatellen sellaisen kannattaisi laittaa katolle riittävän pystyyn kevättä ja syksyä varten. Kesällä aurinko pääsisi heijastumaan vaaleasta katosta ja takapuolikin tuottaisi sähköä.
no en mitenkään, ellei satu olemaan valmiiksi 3v 'invertteriä' jolla saa.
tosin akuista ei järkeä ottaa tuollaisia tehoja ulos kotikonstein.