KATU maastureiden vertailu. Bensalla vai sähköllä. Miksi ei tehty maastoajokoetta?
21 kommenttia
Aloittanut 31.05.2022 12:25
Hämeenlinnassa on Land Rover Experience maastoajorata. Ne jotka ovat hankkineet uuden Range Roverin tai Land Roverin(kuuluu kauppaan) Tämän vertailun autoista mikään muu kuin Land Rover ei läpäise rataa.
Olen itse ajanut ko. radan Range Evoquella ja nykyisellä autollani Land Rover Discovery Sportilla.Miksi ei tehty
maastoajoa??
terv.
Tero Mäkelä, rakennusinsinööri 61 v. maastoauto friikki,
TM:n kestotilaaja 90- luvulta saakka.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
https://tekniikanmaailma.fi/lehti/10b-2022/tm-vertailu-ladattavat-katumaasturit-vaihtoehtoja-volvolle/
"Nelivedoissa on suuria eroja, ja niiden testaamisen piti olla vertailun mielenkiintoisimpia osuuksia. Audissa on vertailun ainoana perinteinen neliveto kardaaniakseleineen. Muissa polttomoottori vetää etupyörillä, takavedosta vastaa sähkö. DS:ssä ja Lexuksessa sähkömoottori on myös edessä, eli sähköajollakin liikutaan nelivedolla. Land Rover ja Volvo ovat sähköllä vain takavetoisia. Tämä tekee suuria eroja liukkaalla. Entä kun vedetään perävaunua lumisella mökkitiellä? Tämä jäi testaamatta. Pääsyy oli miehistöä kotisohvalle vanginnut korona, joka lopulta aiheutti melkoisen tulipalokiireen."
Eikö noita testattu lainkaan rullilla? Sekin kertoisi jo aika paljon vetolinjan kyvykkyydestä.
Diesel selviää aina!
En vieläkään löytänyt tämän autoluokan pihviä? Varmaan sekin jossain on, mutta en vaan hoksaa?
TM kehuu hyviä valoja halvoiksi, mutta missä ne hyvät valot sitten ovat, kun parhaiden nelivalohalogeenien ja bi-xenonien + H7 kaukovalojen voittajaa ei löydy tästäkään ryhmästä?
Volvon leveyttä kehutaan, eivätkä sen sisätilat olekaan edes kovin paljon tavallista perhefarkkua (vaikkapa Volvo V90) kapeammat.
Isoissa autoissa on pienen henkilöauton tavaratila 350 - 450 litraa. Vertailun vuoksi puolta halvemman Skoda Octavia sedanin tavaratilaksi ilmoitetaan 590 litraa. Octavia farkku onkin sitten jo aivan eri mittaluokassa kuin nämä pienet ja ahtaat kopit.
Ymmärtäisin kompromissin tilojen suhteen, jos vaikkapa XC60 olisi merkittävästi taloudellisempi ajaa tai halvempi ostaa kuin sitä tilavampi V90, mutta edes "rahat ei riittäneet tämän kummempaan" ei näytä helpottavan valintaa kun halvemmalla saa paremman.
Ei se ole minulta pois jos joku haluaa maksaa preemiota auton korkeudesta vaikka en itse valintaperustetta ymmärräkään. Joudun siis tyytymään boomerin leimaan arvioidessani autoa sen ulkonäön sijasta kuljetuskyvyn perusteella?
Pienenä välihuomautuksena, että Octaviaa ei saa sedanina vaan viistoperänä tai farkkuna.
Saatoin ymmärtää autojen luokituksen väärin? Kuvittelin viistoperän tarkoittavan tavaratilan kutistavaa ulkomuotoa jota ei ole Octavian rasitteena mutta saatoin olla väärässäkin?
Molemmissa Octavian malleissa on suuri takaluukku ja penkit kääntyy sekä näkösuoja lähtee pois. Tavaratila on näkösuojan alta suunnilleen samankokoinen. Molemmat erittäin fiksuja korimalleja, joissa tavaratilan käytettävyys on parempi kuin esim. sedanissa.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Hatchback
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Korimalli
Vanha Superb olikin sitten vielä jännempi, kun toisesta nappulasta takaluukku aukeni niin kuin sedanissa ja toisesta niin kuin viistoperässä.
Skodan sisätilojen suunnittelu onkin aika onnistunutta vaikka ainakin vanhemmissa isoluukkuisissa takapenkin päätila onkin rajoittunut. Uusimmassa Octaviassa en ole istunut, mutta toivottavasti Superbin takaluukun saranapalkin sivuvaikutus on lopultakin osattu eliminoida? Sama rajoite on nyt toistettu jo Saab 9000, Ford Mondeon ja Skoda Superbin takapenkin päätilassa. Etenkin vanha Superb oli pitkäselkäiselle häiritsevän ahdas. Uudessa tuon matalan katon havaitsee enää päätukeen nojatessaan, vaikka ryhdikkäästi istuen se ei enää haittaa.
Tämän vertailun kannalta olennaista on, että vaikka liftback rakenne rajoittaakin Skodassa päätilaa, sitä on silti jäljellä ainakin sen verran kuin näissä katumaastureissakin, vaikka ei päältä päin siltä näytäkään.
Millä tavoin tuo liftback voittaa sedanin tiloissa? Tavaratilan rajoitukset takapenkin ollessa käytössä ovat samat kuin sedanissa. Takapenkki kaadettuna takana on vapaata tilaa luukun kanteen saakka ja takapenkin kohdalla kattoon saakka. Tarkoitatko sitä eroa, joka aiheutuu sedanin takapenkin selkänojan takana kiinteän hattuhyllyn kohdalla, jonka vuoksi vaikkapa polkupyörän voi nostaa sisään liftbackin suuresta luukusta suoraan paikalleen kuormatilaan kun saman pyörän joutuu työntämään sedanin peräkonttiin takaa päin kuin postiluukusta läpi? Minusta tuo käytettävyysero on todellinen, mutta tilat ovat suunnittelijan kynässä (ja siinä Skoda onnistuu loistavasti).
Justiinsa se, että isosta takaluukusta, jonka mukana hattuhylly nousee ylös on vaan niin paljon helpompi laittaa tavaraa sisään. (Tulee mieleen, kun laitoin erääseen takavetosedanhybridiin kauppakeskuksen parkkipaikalla tavaraa sisään pää hattuhyllyn alla, että sain kaikki perälle saakka ja toinen kerta kun pujotin sähköpyörää hattuhyllyn ali käännellen ohjaustankoa ja polkimia sellaiseen asentoon, että sopi sisään.) Sitten liftbackin etuna on se, jos tavaraa on jonkunverran liikaa, voi hattuhyllyn aina jättää pois ja laajentaa tilaa ylöspäin. Sedanin tavaratila laajenee vain matkustamoon. Samaten liftbackiin menee jääkaappia ym, mitä ei mitenkään saa sedaniin.
Ps. itsellä ei enää 16 vuoteen ole ollut Liftbackia. Oli hyvin käytännöllinen korimalli, kun ei vaan itse joutunut takapenkille kun pääntilasta oli puutetta. Kaikki muut perheenjäsenet sopivat sinne loistavasti.
Minäkin haluan olla sellainen setämies-boomeri. En mikään oletettu henkilö.
Meillä korkeutta on käytännössä vain maavaran vuoksi. Varsinainen maastoauto se ei ole kun se ei ole neliveto eikä siinä ole asfaltoimattomalle tielle sopivampaa rengastusta - mutta on kuitenkin farkkua paljon suuremmat renkaat, eikä pakettiautomainen korkeus ole ollut tavoitteena vaikka se ehkä peurakolarin kannalta voi olla turvallisempi. Muiden valintakriteereistä en tiedä, mutta tämä oli siis syy miksi luovuin farkusta. Ilmanvastuksella ei ole kovin suurta merkitystä kun ajonopeudet jäävät tasoon 100 km/h, ainakin talvirengaskauden ajaksi.
Jos ajaisin korkeammilla nopeuksilla eikä matala maavara aiheuttaisi riskiä keula- tai pohjakosketuksista koskaan, niin en minäkään Qashqai-luokkaa ymmärtäisi - tosin nämä testatut ovat nelivetoisia autoja joilla voi vetää raskasta perävaunua, esimerkiksi kuljettaa hevosia kilpailuihin.
Parempi näkyvyys -argumentti, sitä en ole ihan hoksannut vielä että mitä sillä tarkoitetaan. Jos ei ketään ole liian lähellä edessä, niin kyllä farkustakin näkee ihan hyvin.
Jaaha, minä ymmärrän hyvin mikä hyöty on kun näkee edessä ajavan jonon kattolinjan yli.
Citymaasturilla ei näe, kun edellä on kuitenkin toinen citymaasturi. Pitää olla vähintään tämmönen: https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/5da290d0-d094-4787-8d78-62d5fcf0f27e
Niin, jos sillä haetaan samanlaista näkemistä kuin mikä kuorma-auton hytissä on - että näkee henkilöautojen yli, niin minun konstini on käyttää turvaväliä. Pidempi etäisyys parantaa näkyvyyttä, ja antaa se myös enemmän aikaa sekä tilaa reagoida. Tavallaan ihailen kaikkia niitä jotka ajavat sokkona ja suunnistavat luottaen vain edelläajavien takavaloihin.
Tekniikka hoitaa turvavälin uskollisesti.
Auton pitää ilman muuta olla joko farmari tai maasturityyppinen. Muiden mallien valmistuksen voisi ihan hyvin lopettaa turhana.
Paras näkyvyys on moottoripyöräilijällä, silti hän tarvitsee myös isoimmat turvavälit joka suuntaan.
Kun matalan henkilöauton kuski näkee edessä olevan hidastamista vaativan esteen, hän vapauttaa vakionopeussäätimen ja vilauttaa jarruvaloa pari kertaa takanatulijan herättämiseksi ja jää sen jälkeen odottelemaan koska EDELLÄ ajava hoksaa mitä on tekeillä. Mutta silloin ei ajetakaan adaptoituvalla vakionopeussäätimellä amatöörimäisen lähellä edellä ajavaa.
Sen kun vielä näkisi, niin siitä voisi vähän maksaakin.
Tuohan näyttää hupaisalta ja voimalinjakin on varsin toimiva, eli Cat + olisiko peräti Fullerin täyssynkronoimaton, jossa ei liikkeellelähdön jälkeen tarvitse käyttää kytkintä ollenkaan. Doppeliohjaamolla täyttäis aika monessakin mielessä perheauton mitat?
Avainsana taitaa olla kaupunki, jossa lunta ei normaaliin tapaan aurata pois vaan lumipyryn jälkeisten viikkojen kuluessa se kuskataan kauhallinen kerrallaan jonnekin muualle? Meillä on mökillä poikkeuksellisen vähäluminen talvi jos virallinen mittaus jää alle metrin ja kotona on lunta vielä vähemmän, mutta kun tiet aurataan niin eipä tuo mikään ongelma täällä ole. Maavaran merkitys alkaa varmaan kiinnostaa enemmän jos pihaa ja portinpieliä ei aurata päiväkausiin?
Vajaavetoinen perhefarkkukin vetää 4.6 tonnin yhdistelmäpainoa, josta perävaunussa on alun kolmatta tonnia. Ellei se riitä, vuokrataan kuorma-auto.
Kyllä noita autojen pohjamuoveja tahtoo rikkoontua jos ei ole varovainen. Farmarillakin tietysti pärjää, mutta päädyin korkeampaan malliin kun on kuoppia, kanttikiviä ja töyssyä, ja maaseudulla on pari tieosuutta jotka ovat aika kuperia.
Jos taas umpihangessa tai muuten mutaisissa pihoissa olisi tarkoitus ajella pitäisi valita suoraan neliveto. Plug-in jonka hankin on sellainen - siksi ylitti autonvaihdon kynnyksen, ja kyllä se kulkeekin vaivatta lumihangessa.
T1 1962 Alppi-Volkkari kulkee kohtuu hyvin.