Päivä löpöpunkkien lopulle - kun diesel farkku ei käy kaupaksi

364 kommenttia
17891012
  • @740 GLE kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:
    Aikanaan kevytperäiseen takavetoon tottuneena

    Mikä nykyajan takavetoinen on kevytperäinen?

    Jos joltain on säilynyt nykyaikaan -70-luvun Kadetti tai Escortti tai Corolla....

    Mikä minkään aikakauden etuvetoinen ei ole kevytperäinen?

    Täyteen lastattu etuveto...

    Äh, huonoja vastauksia, kun parempia ei taida olla olemassa.

      
  • @Lukija31722 kirjoitti:
    Aivan riittävän yleiskuvan saa kun vaikka kotipihastaan tai jostain risteyksestä jonkin ajaa ajettuaan painaa vähän enemmän kaasua - jos luistaa (merkkivalo vilkkuu) niin on liukasta, jos ei niin ei ole liukasta. Sehän on selvää ettei tuota tuota koko ajan tehdä.

    No näin. Kyllä sen tottuu näkemään milloin on syytä uusia aiempi koe, kun rapaiselta rannikolta on ehditty ajaa sen verran matkaa, että märältä näyttävällä tiellä alkaa tehokkaissa valoissa kimallella kauniita jääkiteitä. Sen jälkeen jäisen mustan tien muuttuessa lumivalkoiseksi ei ole enää tarvetta kokeilla mitään ellei lunta tule taivaalta reilusti lisää. Seuraavan näytteen voi ottaa hyvissä ajoin ennen risteystä josta aikoo kääntyä pois valtatieltä. Ehkä se risteys voi joskus yllättää muutaman sata metriä aiemmin otetun näytteen jälkeen, mutta en ole tästä kovin huolissani koska toistaiseksi niin ei ole tapahtunut.

    Sitten jos saatte aikaan sen nastarengaskiellon, joutunen muuttamaan ajotapaani ryhtyen ajamaan huonojen renkaiden vuoksi hitaammin kuin keli vaatii. En ole anarkisti enkä lähde laittomuuksiin, mutta valoja ja talvirenkaita käytän niin kauan kuin se on luvallista. Jos tilanne muuttuu, olen yksi nopeimpia sopeutujia.

      
  • @740 GLE kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:
    Kitka muuttuu talvella jatkuvasti. Jos arvioit liukkautta pakkaslumella, tulos on aivan eri kuin jos satut arvioimaan liukkautta siinä samassa kohtaa kuin edellinenkin.

    Jos tarkkaan mietit, muistat kyllä kuka on perustellut nastarengasvalintaansa jatkuvalla kulkemisellaan rapaiselta rannikolta kiiltävän jäätikön ylitse tunturin lumitalveen eikö niin?

    Juuri siksi keliä tuleekin tunnusteltua vähän joka suuntaan. Ei siitä ole isommin tuntunut haittaakaan olevan, koska tassut pitävät sen verran ennakoidusti, että mitään ongelmia tämä tietoisuus kelistä ei ole aiheuttanut.

    Enkä jaksa ymmärtää kuinka ajaminen voisi perustua liukkauden arviointiin menemällä luiston puolelle vähänkään pidemmällä matkalla.

    Miten sinä tiedät vallitsevan kelin ellet kokeile?

    Jokainen risteys on aina arvoitus, jos niihin kokeilemalla ajaa. 50 m ennen risteystä voi olla täysi kitka, risteyksessä nollakitka kokeilijoiden ja muiden luistattelijoiden takia.

    Tästä epävarmuudesta huolimatta nykyinen autoni ei ole lipsahtanut jatkuvista luisteluista huolimatta kertaakaan. Sitä edellinen ei lipsahtanut kertaakaan. Eikä sitä edellinen. yli 15 vuotta ja lähes puoli miljoonaa kilometriä ja neljä autoa sitten lipsahti. Tunsin manuaalivaihteisella alas vaihdon olevan liikaa saman tien kun nostin kytkintä. Oli tarkka paikka vetää kaarteen läpi kytkintä luistattaen juuri sen verran että sitoo riittävästi kääntyäkseen varmasti mutta ei liikaa pyörähtääkseen (kun 940 GL:n ainoa ajonhallinta istuu ratin takana). Oli niin yllättävä tilanne, että kävin saman tien hankkimassa uudet talvirenkaat 14-vuotiaana ostamaani ex-taksiin, jonka päätehtävä oli suojata 740 GLE:tä suolamarinadilta.

    En ole vakuuttunut havaitsemasi ongelman yleispätevyydestä. Minua häiritsivät nämä kiillotetut paikat kitkarengastalvenani. Ajatko sinä kitkarenkailla?

    Vallitsevan kelin näkee ikkunasta. Joskus on tullut kokeiltua tuota pidon kautta kartoittamista, mutta ei siinä ole järkeä, kun keli muuttuu jatkuvasti, mm. noissa kitkankokeilijoiden kiillottamissa kohdissa.

    Kitkarenkaat ovat avoautossa, jolla tuli pari vuotta sitten ajettua aika paljonkin lumessa, kun kevät perui tulonsa. Ja nyt hankin sellaiset matkailuautoon kokeeksi ja hain kyllä lumiketjutkin matkaan. Täkäläisillä pakkaslumilla on selvinnyt, mutta luottamus on melko heikko vielä. Kolmiuraiset tiet ovat ikäviä, kun useimmilla vastaantulijoilla on sama määrä pyöriä kuin itsellä ja kolme ei oikein mene tasan. No, onhan nastarenkaillakin joskus pito loppunut, mutta tähän asti on jäänyt törmäilyt tekemättä.

    Rallissa luistot ovat muuten vain auton kääntämiseen. Kun renkaat luistavat, auto kääntyy ketterämmin. Jarrutuksessa ja kiihdytyksessä luistosta on vain haittaa. Nelipyöräohjatuissa Galanteissa sen näki, niitä ei tarvinnut luistattaa lainkaan.

      
  • muokattu 05.12.2023 12:14

    @Late1969 kirjoitti:
    Jarrutuksessa ja kiihdytyksessä luistosta on vain haittaa.

    Jos luisto määritellään pidon heikkenemisen kautta, sitten olen kanssasi samaa mieltä sekä teoriasta että myös tuollaisen ajotavan sopimattomuudesta liikenteeseen. Pyrin pysymään poissa siltä renkaan toiminta-alueelta, jossa luisto on niin leveää, että renkaan välittämä voima vähenee. Se on helppoa, koska pidon rajan tuntee kyllä eikä paranoidi saksalainen ajonhallinta enempää sallikaan Ja kuten jo sanottu, mielestäni ei tarvitsekaan sallia.

    Renkaan pito ei ole lukiofysiikan binäärinen vierivän ja liukuvan renkaan vertailu, vaan näiden välissä on kesälläkin hyvin vähän sortavan renkaan muodon muutosta aiheuttava tila, jossa rengas pystyy välittämään maksimivoiman. Kesärenkaalla tuossa tilassa on vaikea ajaa ja onnistun siinä omin käsin vain tutun moottoripyörän jarrutuksessa.

    Talvirenkaalla talvikelissä maksimivoima välittyy jopa suuremmalla sortoprosentilla. Rengas ei näytä luistavan, mutta jos alla on nastat, niiden jäätikköön kynsimistä jäljistä näkee (ja tuntee myös ohjaamossa) että mennään aivan limitillä ja yhtään lisää voimaa irrottaa renkaan luistamaan.

    Jos siis tuo renkaan välittämä maksimivoima kelpaa vaikkapa "sortona" vielä luiston rajan hyväksytyllä puolella, en enempää kaipaakaan. Juuri tuohon maksimivoimaan tähtäänkin keliä tunnustellessani. Minusta on hyvä tietää miten auto pysähtyy tai kääntyy jos se on tarpeen.

    Kokemukseni yllättävän liukkaista risteyksistä on silti erilainen kuin sinulla. Kääntyessäni valtatieltä pois talvikelissä haluan tietää jo ennalta mitä risteyksessä tulee tapahtumaan. Koska en luota pelkkään näköhavaintoon, en luonnollisesti voi ajaa arviokaupalla syvälle tilanteeseen vaan kokeilen kelin jo ennalta, yleensä vapautettuani vakionopeussäätimen rullaamaan hitaasti hidastaen. Polkaisu ABSeille jo reilusti ennen risteystä kertoo kelistä eikä mahdollisesti kiillottunut risteys ole vielä yllättänyt koska minulla on piikit alla.

    Sen muistan kitkarengastalvestani että mikään kokeilu ennalta ei auta, koska jäiseksi kiillottuneet paikat pitää joka tapauksessa mennä hiipimällä. En silti pane vastaan nastarengaskiellolle, jos sellaisen masinoitte. Ajaisin itsekin mieluummin sileää asfalttia kesällä, mutta minulla ei ole siihen vaikutusvaltaa. Sanokaa vain koska saan allekirjoittaa kansalaisaloitteen?

      1
  • Yllä kerrottuun viitaten, olenkohan minä porvarin lisäksi myös sortaja? 😳

      1
  • @740 GLE kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:
    Jarrutuksessa ja kiihdytyksessä luistosta on vain haittaa.

    Jos luisto määritellään pidon heikkenemisen kautta, sitten olen kanssasi samaa mieltä sekä teoriasta että myös tuollaisen ajotavan sopimattomuudesta liikenteeseen. Pyrin pysymään poissa siltä renkaan toiminta-alueelta, jossa luisto on niin leveää, että renkaan välittämä voima vähenee. Se on helppoa, koska pidon rajan tuntee kyllä eikä paranoidi saksalainen ajonhallinta enempää sallikaan Ja kuten jo sanottu, mielestäni ei tarvitsekaan sallia.

    Renkaan pito ei ole lukiofysiikan binäärinen vierivän ja liukuvan renkaan vertailu, vaan näiden välissä on kesälläkin hyvin vähän sortavan renkaan muodon muutosta aiheuttava tila, jossa rengas pystyy välittämään maksimivoiman. Kesärenkaalla tuossa tilassa on vaikea ajaa ja onnistun siinä omin käsin vain tutun moottoripyörän jarrutuksessa.

    Talvirenkaalla talvikelissä maksimivoima välittyy jopa suuremmalla sortoprosentilla. Rengas ei näytä luistavan, mutta jos alla on nastat, niiden jäätikköön kynsimistä jäljistä näkee (ja tuntee myös ohjaamossa) että mennään aivan limitillä ja yhtään lisää voimaa irrottaa renkaan luistamaan.

    Jos siis tuo renkaan välittämä maksimivoima kelpaa vaikkapa "sortona" vielä luiston rajan hyväksytyllä puolella, en enempää kaipaakaan. Juuri tuohon maksimivoimaan tähtäänkin keliä tunnustellessani. Minusta on hyvä tietää miten auto pysähtyy tai kääntyy jos se on tarpeen.

    Kokemukseni yllättävän liukkaista risteyksistä on silti erilainen kuin sinulla. Kääntyessäni valtatieltä pois talvikelissä haluan tietää jo ennalta mitä risteyksessä tulee tapahtumaan. Koska en luota pelkkään näköhavaintoon, en luonnollisesti voi ajaa arviokaupalla syvälle tilanteeseen vaan kokeilen kelin jo ennalta, yleensä vapautettuani vakionopeussäätimen rullaamaan hitaasti hidastaen. Polkaisu ABSeille jo reilusti ennen risteystä kertoo kelistä eikä mahdollisesti kiillottunut risteys ole vielä yllättänyt koska minulla on piikit alla.

    Sen muistan kitkarengastalvestani että mikään kokeilu ennalta ei auta, koska jäiseksi kiillottuneet paikat pitää joka tapauksessa mennä hiipimällä. En silti pane vastaan nastarengaskiellolle, jos sellaisen masinoitte. Ajaisin itsekin mieluummin sileää asfalttia kesällä, mutta minulla ei ole siihen vaikutusvaltaa. Sanokaa vain koska saan allekirjoittaa kansalaisaloitteen?

    Nastat eivät ole kiinteä osa rengasta. Niiden asento muuttuu jatkuvasti jääkosketuksessa. Voivat ne vähän luistaakin, mutta pääosin kyse voi olla muusta.

    Eräästä inssityöstä: "Renkaan sivuttaisvoimista puhutaan, kun on kyse kaarrenopeuksista, ohjattavuudesta,
    turvallisuudesta tai auton ajo-ominaisuuksista. Sortoilmiössä kulutuspinta ja kudosrunko taipuvat ja joustavat sivuttaissuunnassa. Tällöin renkaan kosketusvoima siirtyy
    taaksepäin, jolloin pito tiehen alkaa heikentyä. Voidaan päätellä, että sivuvoiman edellytyksenä on renkaan sortaminen. Sivuvoiman suuruuteen voivat vaikuttaa esimerkiksi
    pyöräkuorma, sortokulma, tie, renkaan geometria, renkaan kuviointi ja renkaan paine.
    Renkaan kitkavoimista voidaan tiivistettynä todeta, että kitkavoiman saavuttaminen
    yhteen suuntaan heikentää kitkaresursseja voimakkaasti vastakkaisessa suunnassa." Et taida väittää, että sorto olisi luistamista, mitä se ei siis ole.

    Valtatiellä saa hiljentää ajoissa, kunhan laittaa vilkun päälle sitä ennen. Mitään kilometrien hidastusta ei tietenkään tarvita, mutta kelin mukaan sopiva. Ja kitka jossain ei kerro kitkasta risteyksessä mitään, vaan kiillottunut risteys yllättää, jos sitä ei näe. Yleensä on onneksi se toinen mahdollisuus, vilkku pois ja jatketaan suoraan, kunhan sivulta ei auto tule eteen. Jos toista mahdollisuutta ei ole, pitää olla varovaisempi ja katsoa valmiiksi minne auton yrittää ohjata, penkastakin voi saada jarrutusapua jos ei aja liian syvälle ja pyörähdä. Pelkkä valmistautuminen auttaa välttämään onnettomuuden yleensä.

      2
  • muokattu 06.12.2023 01:10

    @Late1969 kirjoitti:
    Et taida väittää, että sorto olisi luistamista, mitä se ei siis ole.

    En väitä vastaan. Jos tuo kelpaa luiston määritelmäksi, minun luisteluni loppui jo.

    Valtatiellä saa hiljentää ajoissa, kunhan laittaa vilkun päälle sitä ennen.

    Valtatiellä on muitakin. Luotan mieluummin pitkään vilkkuun ja omaan ajoitukseeni kääntyäkseni ripeästi pois edestä. En halua jäädä valtatien rajoituksella lumituiskussa kokeilemaan huomaako jonossa taaempana ajava vilkkuani vastaantulevaa liikennettä odottaessani vaan yrin sovittamasn risteykseen saapumisen niin että pääsen pois edestä mikäli mahdollista.

    Mitään kilometrien hidastusta ei tietenkään tarvita, mutta kelin mukaan sopiva.

    Aivan. Ja siitä hidastuksesta tulee myös näkyvämpi jarruvaloilka, jouta kannatraa vilauttaa vaikka ei jarrua eikä kelin kokeilua tarvitsisikaan.

    Ja kitka jossain ei kerro kitkasta risteyksessä mitään, vaan kiillottunut risteys yllättää, jos sitä ei näe.

    Viimeksi yllätti 940:n huonoilla talvirenkaan sohloilla. Olisikohan ollut vuonna 2007 tai 2008?

    Yleensä on onneksi se toinen mahdollisuus, vilkku pois ja jatketaan suoraan, kunhan sivulta ei auto tule eteen.

    Tosiaankin Plan B kannattaa olla harkittuna. Toistaiseksi ei vaan ole tarvittu täss tilanteessa vaan enemmänkin kolmion takaa päälle ajoa yrittävien väistelyyn.

    Jos toista mahdollisuutta ei ole, pitää olla varovaisempi ja katsoa valmiiksi minne auton yrittää ohjata, penkastakin voi saada jarrutusapua jos ei aja liian syvälle ja pyörähdä. Pelkkä valmistautuminen auttaa välttämään onnettomuuden yleensä.

    Ajattelemassani kahden kohtaavan jonon tapauksessa viimeistään tämä toimii aina. Kyllä siitä aiemmin bongatusta välistä vastaantulevassa jonossa ehtii kääntyä vasemmalle päästäkseen pois päätieltä. Jos hyvin käy, käännös pysyy myös vallien välissä.

    Kuten oikein sanoitkin, on pienempi lipsahdus jos aiottu 90 asteen käännös oikeaakin jäisessä risteyksessä 70 asteiseksi kinokseen. Vielä niin ei ole käynyt, mutta onhan sekin täysin mahdollista jos aiempi kokeilu antoi kovin pahasti väärän kuvan kelistä.

      1
  • @740 GLE kirjoitti:
    Sen muistan kitkarengastalvestani että mikään kokeilu ennalta ei auta, koska jäiseksi kiillottuneet paikat pitää joka tapauksessa mennä hiipimällä. En silti pane vastaan nastarengaskiellolle, jos sellaisen masinoitte. Ajaisin itsekin mieluummin sileää asfalttia kesällä, mutta minulla ei ole siihen vaikutusvaltaa. Sanokaa vain koska saan allekirjoittaa kansalaisaloitteen?

    Vähän vanha aihe, mutta itseään ei pitäisi juksata. Ei siihen mitään kansalaisaloitetta tarvita että saisit vaikutusvaltaa asiaan mikä koostuu laumasta, eli tuhansista ja taas tuhansista yksilöistä. Toisiin yksilöihin on vaikea vaikuttaa muutoin kuin toimimalla hyvänä esimerkkinä.

    Itse asun etelämmässä missä on lyhyempi talvi ja tiet suolataan (suolataan, halusi tai ei). Totesin yli 10 vuotta sitten että "Maailma tarvitsee esikuvia" ja haluan "Ajamisen iloa" myös sen kylmemmän 5-7 kuukautta vuodesta (loka-marras-joulu-tammi-helmi-maalis-huhtikuut). Kitkarenkaat toimii hyvin riippumatta siitä onko autossa 100 vaiko 200 hv, ja rauhalliseen kineettistä energiaa hyödyntävään hybridi-ajoon ne sopii erityisen hyvin.

    Dynaamiseen ajoon jäisellä säällä, siihen ja maaseudun mutkaisille teille on sitten nastat. Liikenneympyrät yms., niin ei niihin pidä ajaa koskaan kovalla tilannenopeudella, vaikka toki ymmärrän hyvin leikkimielisyyttäkin. Sopiihan oma ajoneuvovalintanikin eri ajotapoihin, huomioiden että yleinen liikenne ei ole yksityisasia sen enempää äärimäiseen taloudellisuusajoon kuin hurjasteluunkaan.

    Kesälläkin niillä nastattomilla talvirenkailla saa ajaa, mutta silloin olisi hyvä noudattaa talvinopeusrajoituksia, varsinkin sateella.

      2
  • muokattu 10.12.2023 15:14

    @Karrette kirjoitti:
    Vähän vanha aihe, mutta itseään ei pitäisi juksata. Ei siihen mitään kansalaisaloitetta tarvita että saisit vaikutusvaltaa asiaan mikä koostuu laumasta, eli tuhansista ja taas tuhansista yksilöistä.

    Yläpeukku! Kaikesta muusta olen samaa mieltä, mutta tätä teoriaa en osta. Minun rengasvalinnallani ei todellisuudessa ole mitään havaittavaa vaikutusta tien karkeuteen ensi kesänä. Tie on karkeaa myös niillä tieosuuksilla, missä en ole ajanut koko talvena metriäkään.

    Minun valintani ei siis vaikuta tilanteeseen vaan pitäisi pystyä vaikuttamaan koko ryhmän valintaan.

      1
  • @740 GLE kirjoitti:

    @Karrette kirjoitti:
    Vähän vanha aihe, mutta itseään ei pitäisi juksata. Ei siihen mitään kansalaisaloitetta tarvita että saisit vaikutusvaltaa asiaan mikä koostuu laumasta, eli tuhansista ja taas tuhansista yksilöistä.

    Yläpeukku! Kaikesta muusta olen samaa mieltä, mutta tätä teoriaa en osta. Minun rengasvalinnallani ei todellisuudessa ole mitään havaittavaa vaikutusta tien karkeuteen ensi kesänä. Tie on karkeaa myös niillä tieosuuksilla, missä en ole ajanut koko talvena metriäkään.

    Minun valintani ei siis vaikuta tilanteeseen vaan pitäisi pystyä vaikuttamaan koko ryhmän valintaan.

    Ryhmähän ei siis koostu jäsenistään. Sinä olet syytön kuten kaikki muutkin yksittäiset ryhmäläiset. Eiköhän ole siis toisten vika, jos tie on karkea. Kädet pesty Perussuomalaiseen tapaan.

      1
  • muokattu 10.12.2023 20:41

    @740 GLE kirjoitti:
    Minun valintani ei siis vaikuta tilanteeseen vaan pitäisi pystyä vaikuttamaan koko ryhmän valintaan.

    Itse ajattelen asiasta siten että tällä hetkellä noin 20 % pyrkii vaikuttamaan (tietoisesti ekovalintana, tai vain sattumalta hiljaisemman kitkarenkaan sivuvaikutuksena) siihen että sinunkin tiesi olisi vähemmän karkeat. Loput ajattelevat että juuri heidän autonsa ei kuluta niin merkittävästi tietä että sillä olisi mitään vaikutusta, ja nastathan on sallitut / käyttömaksuttomat (piggdekkgebyr Norjassa) useamman kuukauden ajan vuodesta vaikkei lunta joka talvi olisikaan.

    Ohiajomelumittausta (auton ulkopuolista melua) ei vaadita nastarenkailta, vaikka hiljaisemmille kitkarenkaille sellainen on pakollinen. Yhteiskunta ei ole vielä kehittynyt valmiiksi.

      1
  • muokattu 11.12.2023 08:37

    @Karrette kirjoitti:

    Ohiajomelumittausta (auton ulkopuolista melua) ei vaadita nastarenkailta, vaikka hiljaisemmille kitkarenkaille sellainen on pakollinen.

    Avaatko tuota vähän? Joku virallinen viite johonkin olisi esim. ihan hyvä.

    Ja muuten totean vain taas kerran, että on eroa puhutko melusta, vai "melusta". Sinun vertauksellasi varmaan kärsit kauheasti jos vieressäsi syödään näkkileipää tai hapankorppuja, eikä pehmeää leipää...

      
  • @Kumppani kirjoitti:
    @Karrette kirjoitti:

    Ohiajomelumittausta (auton ulkopuolista melua) ei vaadita nastarenkailta, vaikka hiljaisemmille kitkarenkaille sellainen on pakollinen.

    Avaatko tuota vähän? Joku virallinen viite johonkin olisi esim. ihan hyvä.

    Ja muuten totean vain taas kerran, että on eroa puhutko melusta, vai "melusta". Sinun vertauksellasi varmaan kärsit kauheasti jos vieressäsi syödään näkkileipää tai hapankorppuja, eikä pehmeää leipää...

    Ohiajomelu on ihan virallinen termi. Miten se voi olla melua tai "melua"? Melun vaikutusta ihmisiin ja eläimiin on tutkittu paljon ja se ei ole hyväksi. Miten on "melun" kanssa?

      
  • muokattu 11.12.2023 09:34

    Suomen lainsäädännössä melu määritellään ääneksi, joka on terveydelle haitallista tai joka merkityksellisesti vähentää ympäristön viihtyisyyttä taikka merkityksellisesti haittaa työntekoa. Toisen määritelmän mukaan melu on ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttäväksi tai häiritseväksi. (nopea lähde wikipedia.fi)

    Olen sitä mieltä, että nastarenkaat ensimmäiseen määritelmään väitetyksi olisi älytöntä liioittelua. Ja toiseen määritelmään liitettynä siis "melua".

    Ihan riippumatta siitä, että ääniä voidaan kokea eri tavalla. Onhan jollekin heavymusiikki melua ja klassinen ihanaa musiikkia. Joillekin toisin päin tietysti. Kumpi on oikeassa sitten tai pitääkö lähteä rajoittamaan toista....

    En toki kiistä, että mittauksissa voidaan nastarenkaan ja kitkarenkaan välillä havaita eroja. Mutta melu siinä merkityksessä kuin karrette sitä tällä palstalla yrittää ajaa sisään, niin...

      
  • @Kumppani kirjoitti:
    Suomen lainsäädännössä melu määritellään ääneksi, joka on terveydelle haitallista tai joka merkityksellisesti vähentää ympäristön viihtyisyyttä taikka merkityksellisesti haittaa työntekoa. Toisen määritelmän mukaan melu on ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttäväksi tai häiritseväksi. (nopea lähde wikipedia.fi)

    Olen sitä mieltä, että nastarenkaat ensimmäiseen määritelmään väitetyksi olisi älytöntä liioittelua. Ja toiseen määritelmään liitettynä siis "melua".

    Ihan riippumatta siitä, että ääniä voidaan kokea eri tavalla. Onhan jollekin heavymusiikki melua ja klassinen ihanaa musiikkia. Joillekin toisin päin tietysti. Kumpi on oikeassa sitten tai pitääkö lähteä rajoittamaan toista....

    En toki kiistä, että mittauksissa voidaan nastarenkaan ja kitkarenkaan välillä havaita eroja. Mutta melu siinä merkityksessä kuin karrette sitä tällä palstalla yrittää ajaa sisään, niin...

    Tuolta Helsingin kaupungin faktaa aiheesta: https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/aineistot/aineistoja-27-20.pdf. Ja siellä väitetään, että nastarenkaiden käyttö nostaa myös nastattomien melua. Kaupungissa asuvat ja kulkevat eivät nastamelusta nauti eivätkä pidä sitä harmittomana äänenä.

    "Meluvaikutukset
    Nastarenkaiden vaikutus liikenteen kokonaismelutasoon (vierintä- ja käyttövoimamelu) riippuu
    päällysteestä, ajonopeudesta ja ajotilanteesta (tasainen nopeus vai kiihdytys/jarrutus) sekä nastarenkaiden ja raskaan liikenteen osuudesta. Myös sääolosuhteilla ja liikenneympäristöllä on
    merkitystä melutasoihin.
    Hyvin sileällä pienirakeisella testipäällysteellä ja ajettaessa uusilla nastarenkailla voi vierintämelutason lisäys olla jopa yli 9 dB. Tavanomaista hiljaisemmalla (SMA 8) päällysteellä nastarengas
    lisää liikenteen kokonaismelua 50 km/h nopeusrajoitusalueella noin 3 dB. Koska nastat jauhavat
    päällysteen karheammaksi, niin myös kitkarenkaat ovat käytännössä yhtä äänekkäät kuin tavanomaisella päällysteellä (AB 16 - 22). Tavanomaisella päällysteellä käytetyt nastarenkaat lisäävät
    liikenteen kokonaismelua noin 1 dB (raskaan liikenteen osuus 7 - 10 % ja joukossa myös kitkarenkaita). Kitkarenkaat ovat yhtä äänekkäitä kuin vastaavat kesärenkaat (sama nopeusluokka ja
    profiili). (Lahti 2008).
    Nastarenkaiden vaikutusta tieliikennemelutasoon on tutkittu ja arvioitu esimerkiksi CNOSSOSEU laskentamallin (Kephalopoulos 2012) avulla, jolloin tulee huomioitua kaikki keskeiset kokonaismelupäästöön vaikuttavat tekijät. Laskentamallin mukaan nastojen vaikutus vierintämeluun
    on sitä suurempi, mitä alhaisempi on nopeus. Alle 50 km/h nopeudella myös moottoriperäinen
    melu vaikuttaa henkilöauton kokonaisäänitehoon, joten noin 50 km/h nopeusalueella nastojen
    vaikutus tieliikennemeluun on suurimmillaan. Taulukossa 1 on esitetty kansallisilla lähtöarvoilla
    (Kokkonen 2017) lasketut nastarenkaiden vaikutukset tiemelulähteen äänitehotasoon (LWA) eri
    nopeuksilla ja eri raskaiden ajoneuvojen osuuksilla. Laskennassa ei ole huomioitu kitkarenkaiden osuutta eikä risteyksien vaikutusta (kiihdytys/jarrutus)."

      
  • muokattu 11.12.2023 10:38

    Juupa juu. Kyllä mittauksissa saadaan eroja, kuten sanoin. Jos toisen vertailutekijän arvo on isompi, niin muuttuuko se meluksi automaattisesti, vai tehdäänkö sillä "melua" tästä aiheesta, jota vain halutaan ylläpitää.

    Mutta omasta puolestani voidaan sanoa, ettei nastarenkaiden ääni häiritse. Jostakin syystä tämä joidenkin "huoli" kuulostaa vielä vahvasti liioittelun kautta käsitellyltä - etenkin palstoilla. Auto pitää ääntä liikkuessaan, myös sähköauto. Ja renkaissa on sävyeroja, mutta mitä sitten?

    Ja kuuloni oli viime mittauksissa ihan hyvää tasoa, heinäsirkatkin kuuluu kesällä jne.

    Mihin "leiriin" sinä kuulut? Kumpi on melua, klassinen vai hevi?

      
  • Rengasmelun huomaa leveärenkaisen sähköauton mennessä ohitse. Dieselauton hiljaiseen ohjaamoon tunkeutuu ohittavan leveillä suurnopeusrenkailla rengastetun patteriauton rengasmelu aivan selvästi. Seuraavana ohittavan polttomoottorisen menevälle imagelle brändätyn auton renkaista kuuluu sama meteli vaikka moottorin ääni ei kuulukaan.

    Kapearenkaisesta Toyota Yariksesta ei kuulu mitään. Se vain lipuu hiljaa ohitse.

      1
  • @Kumppani kirjoitti:
    Juupa juu. Kyllä mittauksissa saadaan eroja, kuten sanoin. Jos toisen vertailutekijän arvo on isompi, niin muuttuuko se meluksi automaattisesti, vai tehdäänkö sillä "melua" tästä aiheesta, jota vain halutaan ylläpitää.

    Mutta omasta puolestani voidaan sanoa, ettei nastarenkaiden ääni häiritse. Jostakin syystä tämä joidenkin "huoli" kuulostaa vielä vahvasti liioittelun kautta käsitellyltä - etenkin palstoilla. Auto pitää ääntä liikkuessaan, myös sähköauto. Ja renkaissa on sävyeroja, mutta mitä sitten?

    Ja kuuloni oli viime mittauksissa ihan hyvää tasoa, heinäsirkatkin kuuluu kesällä jne.

    Mihin "leiriin" sinä kuulut? Kumpi on melua, klassinen vai hevi?

    Melu on melua ja nastarenkaat meluavat. Parhaiten sen huomaa keväällä, kun nastarenkaiden ääni katoaa ympäristöstä. Talvella siihenkin meluun voi tottua, mutta tutkimukset kertovat, että meluun ei totu. Sama on väsymyksen kanssa, siihen ei totu. Ja melu aiheuttaa väsymystä.

    Klassinen ja hevi ovat melua, kun niitä soitetaan liian kovaa. Kumpikaan ei ole melua, jos äänenpaine pidetään sopivalla tasolla.

      2
  • muokattu 11.12.2023 12:44

    @Late1969 kirjoitti:

    Melu on melua

    Autot siis yleisesti ottaen meluavat sitten. Ääntä lähtee aina.

    ja nastarenkaat meluavat

    Kaikki renkaat pitävät ääntä. Melukokemus on yksilöllistä ja minä pidän melu-termiä liioitteluna.

    Talvella siihenkin meluun voi tottua, mutta tutkimukset kertovat, että meluun ei totu.

    Mitäs se sitten on, jos asiaan ei kiinnitä niin minkäänlaista huomiota? Koska ei koe asia mitenkään merkittäväksi?

    Yksilöllinen kokemus ei oikeuta yleistyksiin - tässäkään.

    Ja melu aiheuttaa väsymystä

    Meinaat siis nukahtaa kuin nastarenkailijat ohittelevat, vai?

    Klassinen ja hevi ovat melua, kun niitä soitetaan liian kovaa. Kumpikaan ei ole melua, jos äänenpaine pidetään sopivalla tasolla.

    No shit, sanois. Aiheuttavatko nastarenkaat äänenpaineen kohoamista tasolle, josta syntyy korvien rasitusta ja mm. väsymistä? Siinä efektissä on meinaan jonkinmoisesta pomppauksesta kyse mittauksellisesti musiikissakin - desibeleissä! Ja kuten sanottu, toiset kokevat hevin ja/tai klassisen musiikin meluna äänenpaineesta riippumatta.

    Eikä edes nuo mittaustulokset tuolla edellä sellaista esitä rengaskertojen välillä - eroja syntyy, siinä se. Joku tolkku sentään....

      
  • @Kumppani kirjoitti:
    @Late1969 kirjoitti:

    Melu on melua

    Autot siis yleisesti ottaen meluavat sitten. Ääntä lähtee aina.

    ja nastarenkaat meluavat

    Kaikki renkaat pitävät ääntä. Melukokemus on yksilöllistä ja minä pidän melu-termiä liioitteluna.

    Talvella siihenkin meluun voi tottua, mutta tutkimukset kertovat, että meluun ei totu.

    Mitäs se sitten on, jos asiaan ei kiinnitä niin minkäänlaista huomiota? Koska ei koe asia mitenkään merkittäväksi?

    Yksilöllinen kokemus ei oikeuta yleistyksiin - tässäkään.

    Ja melu aiheuttaa väsymystä

    Meinaat siis nukahtaa kuin nastarenkailijat ohittelevat, vai?

    Klassinen ja hevi ovat melua, kun niitä soitetaan liian kovaa. Kumpikaan ei ole melua, jos äänenpaine pidetään sopivalla tasolla.

    No shit, sanois. Aiheuttavatko nastarenkaat äänenpaineen kohoamista tasolle, josta syntyy korvien rasitusta ja mm. väsymistä? Siinä efektissä on meinaan jonkinmoisesta pomppauksesta kyse mittauksellisesti musiikissakin - desibeleissä! Ja kuten sanottu, toiset kokevat hevin ja/tai klassisen musiikin meluna äänenpaineesta riippumatta.

    Eikä edes nuo mittaustulokset tuolla edellä sellaista esitä rengaskertojen välillä - eroja syntyy, siinä se. Joku tolkku sentään....

    No heippa hei, meni sitten sanojen viilaamiseksi.

      1
  • muokattu 11.12.2023 13:41

    Heippa hei! Tässä(kään) hommassa ei ole a) yhtä b) lopullista totuutta olemassa. Kyllä termillä melu ja "melu" on jo erot, saati sitten kuullun ja koetun välillä. Myös haitan ja "haitan" välillä.

    Varmaan lienet samaa mieltä. Alitat vain rimasi, jos väität "sanojen viilaamiseksi".

      
  • @Kumppani kirjoitti:
    Heippa hei! Tässä(kään) hommassa ei ole a) yhtä b) lopullista totuutta olemassa. Kyllä termillä melu ja "melu" on jo erot, saati sitten kuullun ja koetun välillä. Myös haitan ja "haitan" välillä.

    Varmaan lienet samaa mieltä. Alitat vain rimasi, jos väität "sanojen viilaamiseksi".

    Väitän sanojen viilaamiseksi, kun jokainen lause pitää viilata erikseen sanonnan "lukee kuin piru raamattua" mukaisesti.

      
  • muokattu 11.12.2023 14:23

    No voi. Tietenkin jos kuvittelet että kirjoitit jokaisen lauseesi jotenkin tyhjentävästi, ettei tuollaiseen tarvitsisi mennä. Vaan kun et....

    Ytimekkäästi sinulle olisi voinut tietysti vastata vain, ettei tässä(kään) hommassa ei ole a) yhtä b) lopullista totuutta olemassa. Mitä se olisi kertonut ajatuksinani vastaukseksi. Mielestäni ei mitään.

    Toisaalta, jos olet täällä vain kirjoittelemassa löysiäsi, niin ilmaise se jotenkin paremmin.

      
  • Liikenteen ääni on aina melua ja nastarenkaat aiheuttavat oleellisesti enemmän ääntä kuin nastattomat. Ei tämä sen vaikeampaa ole.

      4
  • muokattu 11.12.2023 14:25

    Höpö höpö (yritän tällä välttää viilauksia)

      
  • @Late1969 kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:

    @Karrette kirjoitti:
    Vähän vanha aihe, mutta itseään ei pitäisi juksata. Ei siihen mitään kansalaisaloitetta tarvita että saisit vaikutusvaltaa asiaan mikä koostuu laumasta, eli tuhansista ja taas tuhansista yksilöistä.

    Yläpeukku! Kaikesta muusta olen samaa mieltä, mutta tätä teoriaa en osta. Minun rengasvalinnallani ei todellisuudessa ole mitään havaittavaa vaikutusta tien karkeuteen ensi kesänä. Tie on karkeaa myös niillä tieosuuksilla, missä en ole ajanut koko talvena metriäkään.

    Minun valintani ei siis vaikuta tilanteeseen vaan pitäisi pystyä vaikuttamaan koko ryhmän valintaan.

    Ryhmähän ei siis koostu jäsenistään. Sinä olet syytön kuten kaikki muutkin yksittäiset ryhmäläiset. Eiköhän ole siis toisten vika, jos tie on karkea. Kädet pesty Perussuomalaiseen tapaan.

    Samalla tavalla syytön kuin poltettujen orankien biodieselillä ajelevat perustelevat olevansa "luontoihmisiä" kun ovat joskus netistä lukeneet, ettei niitä ole pakko polttaa elävältä bio dieselillä ajaakseen ja näistä syyttömistä on täysin luonnollista orankien elävänä polttelun lisäksi polttaa miljoonia lajeja tuhkaksi ja savuna ilmaan vain saadakseen pestyä kätensä bio dieselillä.

      
  • Ohiajomelusta vielä sen verran laitan tähän lainauksen, kun renkaissa muille kuin nastarenkaille oleva pakollinen tarra on ainakin yhdelle keskustelijalle ihan uusi asia. Sähköautoille puolestaan on pakollinen äänilaite hiljaisille nopeuksille, kun muutoin (ilman nastoja kulkeva) sähköauto voi olla liian hiljainen.

    (8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 661/2009(4) säädetään renkaiden vierintävastusta koskevista vähimmäisvaatimuksista. Teknisen kehityksen ansiosta renkaiden vierintävastuksesta johtuvaa energiahävikkiä voidaan vähentää huomattavasti enemmän, kuin mainitut vähimmäisvaatimukset edellyttävät. Tieliikenteen ympäristövaikutusten vähentämiseksi on näin ollen aiheellista päivittää rengasmerkintöjä koskevia säännöksiä antamalla vierintävastusominaisuudesta loppukäyttäjille yhdenmukaistettuja tietoja, jotta kannustetaan loppukäyttäjiä ostamaan polttoainetaloudellisempia renkaita.

    (9) Kun renkaiden merkintöjä parannetaan, kuluttajat voivat saada merkityksellisempiä ja vertailukelpoisempia tietoja polttoainetehokkuudesta, turvallisuudesta ja melusta sekä tehdä kustannustehokkaita ja ympäristöystävällisiä päätöksiä renkaita ostaessaan.

    (10) Liikennemelu on merkittävä häiriötekijä, joka vaikuttaa terveyteen haitallisesti. Asetuksessa (EY) N:o 661/2009 säädetään renkaiden vierintämelua koskevista vähimmäisvaatimuksista. Teknisen kehityksen ansiosta renkaiden vierintämelua voidaan vähentää huomattavasti enemmän, kuin mainitut vähimmäisvaatimukset edellyttävät. Liikennemelun vähentämiseksi on näin ollen aiheellista päivittää rengasmerkintöjä koskevia säännöksiä antamalla vierintävastusominaisuudesta loppukäyttäjille yhdenmukaistettuja tietoja, jotta kannustetaan loppukäyttäjiä ostamaan renkaita, joista aiheutuva vierintämelu on vähäisempi.

    https://eur-lex.europa.eu/

      
  • @Topi27 kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:

    @Karrette kirjoitti:
    Vähän vanha aihe, mutta itseään ei pitäisi juksata. Ei siihen mitään kansalaisaloitetta tarvita että saisit vaikutusvaltaa asiaan mikä koostuu laumasta, eli tuhansista ja taas tuhansista yksilöistä.

    Yläpeukku! Kaikesta muusta olen samaa mieltä, mutta tätä teoriaa en osta. Minun rengasvalinnallani ei todellisuudessa ole mitään havaittavaa vaikutusta tien karkeuteen ensi kesänä. Tie on karkeaa myös niillä tieosuuksilla, missä en ole ajanut koko talvena metriäkään.

    Minun valintani ei siis vaikuta tilanteeseen vaan pitäisi pystyä vaikuttamaan koko ryhmän valintaan.

    Ryhmähän ei siis koostu jäsenistään. Sinä olet syytön kuten kaikki muutkin yksittäiset ryhmäläiset. Eiköhän ole siis toisten vika, jos tie on karkea. Kädet pesty Perussuomalaiseen tapaan.

    Samalla tavalla syytön kuin poltettujen orankien biodieselillä ajelevat perustelevat olevansa "luontoihmisiä" kun ovat joskus netistä lukeneet, ettei niitä ole pakko polttaa elävältä bio dieselillä ajaakseen ja näistä syyttömistä on täysin luonnollista orankien elävänä polttelun lisäksi polttaa miljoonia lajeja tuhkaksi ja savuna ilmaan vain saadakseen pestyä kätensä bio dieselillä.

    Hauskan sekava juttu, jonka lähde on arvattavissa. Orankit olivat häviämässä kauan ennen palmudieseliä, johon innostuttiin hetkeksi. Se on tainnut olla kielletty vuosia, jos oikein ymmärrän. Nykyään palmuöljy syötetään ihmisille mm. suklaassa, joskin jotkut valmistajat ovat luopuneet surkean rasvan käytöstä.

      2
  • muokattu 12.12.2023 09:55

    @Karrette kirjoitti:

    Ohiajomelusta vielä sen verran laitan tähän lainauksen, kun renkaissa muille kuin nastarenkaille oleva pakollinen tarra on ainakin yhdelle keskustelijalle ihan uusi asia.

    On joo uusi juttu. Ihan ilman syvempää surffaamista EU:n sivuilla, niin ihmettelen vain miksei tarra koskisi nastarenkaita. Vai keksitkö itse?

    (8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 661/2009(4) säädetään renkaiden vierintävastusta koskevista vähimmäisvaatimuksista.

    Ei liity aiheeseen "melu", vaan kulutukseen lähinnä?

    (9) Kun renkaiden merkintöjä parannetaan, kuluttajat voivat saada merkityksellisempiä ja vertailukelpoisempia tietoja polttoainetehokkuudesta, turvallisuudesta ja melusta sekä tehdä kustannustehokkaita ja ympäristöystävällisiä päätöksiä renkaita ostaessaan.

    Hienoa.

    (10) Liikennemelu on merkittävä häiriötekijä, joka vaikuttaa terveyteen haitallisesti.

    Kyllä, kun katsotaan asiaa liikenteen määränkin kokonaisvaikutuksena ja sehän painottunee sinne missä on paljon väkeä ja autoja - kesät talvet siis. Ei kuitenkaan ihan vain sen kannalta että joku ajaa ohitsesi nastarenkailla varustetulla autolla ja satut sen erottamaan.

    Asetuksessa (EY) N:o 661/2009 säädetään renkaiden vierintämelua koskevista vähimmäisvaatimuksista. Teknisen kehityksen ansiosta renkaiden vierintämelua voidaan vähentää huomattavasti enemmän, kuin mainitut vähimmäisvaatimukset edellyttävät. Liikennemelun vähentämiseksi on näin ollen aiheellista päivittää rengasmerkintöjä koskevia säännöksiä antamalla vierintävastusominaisuudesta loppukäyttäjille yhdenmukaistettuja tietoja, jotta kannustetaan loppukäyttäjiä ostamaan renkaita, joista aiheutuva vierintämelu on vähäisempi.

    Väitän, koska toistat eri yhteydessä pätkiä tekstistäsi, että yhdistelet tuossa kappaleessa tarkoitushakuisesti asioita. Vierintävastus muuttuu jotenkin kummasti vierintämeluksi jne. (viittauksella EY N:o 661/2009)

      
  • @Topi27 kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:
    Minun valintani ei siis vaikuta tilanteeseen vaan pitäisi pystyä vaikuttamaan koko ryhmän valintaan.

    Ryhmähän ei siis koostu jäsenistään. Sinä olet syytön kuten kaikki muutkin yksittäiset ryhmäläiset. Eiköhän ole siis toisten vika, jos tie on karkea. Kädet pesty Perussuomalaiseen tapaan.

    Samalla tavalla syytön kuin poltettujen orankien biodieselillä ajelevat perustelevat olevansa "luontoihmisiä" kun ovat joskus netistä lukeneet, ettei niitä ole pakko polttaa elävältä bio dieselillä ajaakseen ja näistä syyttömistä on täysin luonnollista orankien elävänä polttelun lisäksi polttaa miljoonia lajeja tuhkaksi ja savuna ilmaan vain saadakseen pestyä kätensä bio dieselillä.

    Yritin jo olla vastaamatta asiattomuuksiin, mutta nyt se näyttää toistuvan kaikuna eri suunnasta.

    Syyttömyydestä ovat puhuneet tässä säikeessä Late ja Topi. Minä en puhunut syyllisyydestä mitään vaikka asiasta kysyessänne myönnänkin olettaneeni toimivani Suomen Lain mukaan? Esitin jo aiemmin ehdotuksen, että jos laki on mielestänne huono, muuttakaa se laki älkääkä nalkuttako lakia noudattaville.

    Postauksessa johon vastasitte syyllisyyskysymyksillänne kerroin että minulla ei ole keinoja vaikuttaa tilanteeseen vaan pitäisi pystyä vaikuttamaan koko ryhmän valintaan. Uskon sen olevan aika pitkälle totta edelleen.

      2
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit