Jos kuvittelee, ettei Lapissa ole sähköautojen latauspaikkoja, niin suosittelen tutustumaan vaikkapa latauskartta.fi -palveluun. Täppäilee sieltä vasemmasta alakulmasta eri laturimallit käyttöön, niin kyllähän niitä löytyy jo ihan kivasti - ja lisää tulee jatkuvalla syötöllä. Tähän tietysti lisänä käytännössä joka ikinen rakennus, josta löytyy jonkinlainen tökkeli ulkoseinästä. En tarkoita, että tuntemattomien pihoissa kävisi latailemassa (ellei ole pakko ja silloinkin vain luvan kanssa & rahaa vastaan), mutta esim vuokramökeistä moinen usein löytyy.
Nyt kun mediasta on saatu lukea, että jopa perinteisten dinolitkujenkin myynti on noilla kulmin muuttunut kannattamattomaksi liiketoiminnaksi, niin en ihan hirveästi löisi vetoa sen puolesta, että tuonne saadaan kattava vetyasemaverkosto, kun tuppaavat olemaan järjettömän kalliita pystyttää vs pikalaturi ja niihin pitää erikseen toimittaa täydennystavaraa.
@Ruuhkamies kirjoitti:
Jos kuvittelee, ettei Lapissa ole sähköautojen latauspaikkoja, niin suosittelen tutustumaan vaikkapa latauskartta.fi -palveluun. Täppäilee sieltä vasemmasta alakulmasta eri laturimallit käyttöön, niin kyllähän niitä löytyy jo ihan kivasti - ja lisää tulee jatkuvalla syötöllä. Tähän tietysti lisänä käytännössä joka ikinen rakennus, josta löytyy jonkinlainen tökkeli ulkoseinästä. En tarkoita, että tuntemattomien pihoissa kävisi latailemassa (ellei ole pakko ja silloinkin vain luvan kanssa & rahaa vastaan), mutta esim vuokramökeistä moinen usein löytyy.
Nyt kun mediasta on saatu lukea, että jopa perinteisten dinolitkujenkin myynti on noilla kulmin muuttunut kannattamattomaksi liiketoiminnaksi, niin en ihan hirveästi löisi vetoa sen puolesta, että tuonne saadaan kattava vetyasemaverkosto, kun tuppaavat olemaan järjettömän kalliita pystyttää vs pikalaturi ja niihin pitää erikseen toimittaa täydennystavaraa.
Vetyähän tehdään sähköllä ja sähköä on liki kaikkialla saatavana. Mutta taas keskitytään megaluokan vedyntuotantoon ja megaluokan jakeluongelmiin. Pienimuotoinen vedynvalmistus sujuu jo nykypäivänä, kas kun kukaan ei sitä kehitä paremmaksi. Ei tarvitsisi vetää satoja kilometrejä runkoputkea, että saisi vetyä edes suurille paikkakunnille. Vetyauton latausasema mökin nurkassa tuottaisi samalla mökin tarvitseman lämmön.
Hyvä nosto! Toivottavasti farkkujen ilmaantuminen markkinoille ihan mistä tahansa ilmansuunnasta lisää muidenkin valmistajien mielenkiitoa?
MG:n tavaratila, vetopyörien paikka ja vetopaino eivät ole aivan optimaaliset, mutta jostainhan se on aloitettava. Tuota hieman pienemmän MG4:n saksalainen selvästi alle 30.000 € hinta on aika kova lukema, vaikka se toteutuukin valtion tuella. Ei ihme, ettei valmistajia oikein kiinnosta lähteä enää suunnittelemaan pikkuautojen uusia sukupolvia.
@[ZeiMZei] kirjoitti:
Eurooppalaisia "perinteisiä" täyssähköfarkkuja (Audi A6 Avant e-tron ja BMW i5 touring) pitää odotella vielä vuosi. Molempien valmistus alkaa ensikesänä mallivuoden vaihtuessa. Ensimmäiset asiakastoimitukset mennevät vuoden 2024 alkuun.
Tehtaan ulkopuoliset tahot ovat huhunneet mahdollisesta i4 Touringista. Onko tästä mitään sisäpiirin tietoa:
Vetyauton latausasema mökin nurkassa tuottaisi samalla mökin tarvitseman lämmön.
Mistä se sähköä joka tuvan vetyasemalle?
Jos vaikka sieltä mistä tuvan suoraan sähkölämmitykseen, sähkökiukaaseen, sähköhellaan ja sähköauton akun lataamiseen.
Miksi se pitäisi muuttaa välillä vedyksi?
Kuinka tekisit vetyasemaverkoston ilman vetyä?
M880:n kysymys "miksi" on edelleen vastaamatta?
Jos pidetään kohtuullisena olettaa, että nykyinen fossiilinen vedynerottamisprosessi muuteetaan uusiutuvalla energialla toimivaksi, silloin se vety pitää käytännössä erottaa ja pullottaa sähköllä.
Jos kodissani jää sähkölämmityksen, sähkökiukaan, sähköhellan ja porealtaan jälkeen sähköä vielä ylikin ajamista varten, niin minä kuulisin mielelläni miksi minun kannattaa tehdä ylijäämäsähköstäni vetyä jolla voin ajaa 100 km, kun lataamalla sen saman sähkön suoraan patteriauton akkuun voin ajaa yli 200 km samalla energiamäärällä.
jostain merkkifoorumin blogista luin että "i4 touring is unlikely to happen", mutta että se voisi antaa suuntaviivoja i3 touringiin (jos siis "uusi" 3-sarjaan perustuva i3 laajenee Kiinan ulkopuolelle nykymuodossaan ennen 'neue-klasse' platformia). Jostain syystä Bemari on viimeaikoina onnistunut "pimittämään" noita tulevia sähkömalleja suhteellisen myöhäiseen vaiheeseen. Esim. i5 ei ole edes virallisesti esitety/vahvistettu saapuvan, mutta tuotanto alkaa (kuulemma) jo samaan aikaan kuin uusi 5-sarjan G60/61, eli heinä-/elokuun vaihteessa 2023.
..ja tuota aikaisempaa postaustani tarkentaen, niin todennäköisesti sitä i5 touringia (G61) joutuu vielä odottelemaan vuoden 2024 puolelle, kun yleensä (historiaan viitaten) farkkujen valmistus alkaa hieman myöhemmin kun sedanien (G60).
@740 GLE kirjoitti:
M880:n kysymys "miksi" on edelleen vastaamatta?
Jos pidetään kohtuullisena olettaa, että nykyinen fossiilinen vedynerottamisprosessi muuteetaan uusiutuvalla energialla toimivaksi, silloin se vety pitää käytännössä erottaa ja pullottaa sähköllä.
Jos kodissani jää sähkölämmityksen, sähkökiukaan, sähköhellan ja porealtaan jälkeen sähköä vielä ylikin ajamista varten, niin minä kuulisin mielelläni miksi minun kannattaa tehdä ylijäämäsähköstäni vetyä jolla voin ajaa 100 km, kun lataamalla sen saman sähkön suoraan patteriauton akkuun voin ajaa yli 200 km samalla energiamäärällä.
Lainauksestaan päätellen M880 suuntasi kysymyksensä minulle. Esitin ehdotuksen kuinka Lapin perukoille saisi sähköllä toimivia vetytankkausasemia, ja kyllä vetyasemalle vetyä tarvitaan.
Olisi yksisilmäistä ajatella vain ajomatkaa, pitää tarkastella kokonaisuutta. Patteriauto on parempi kuin perinteinen polttis, mutta ei ole mikään kehityksen päätepiste toivottavasti. Jotain parempaa pitää saada. Onko vetyauto parempi vai ei, se selvinnee jos suunnitelmia saadaan valmiimmiksi.
Toisaalta voi ihmetellä miksi jossain Pohjois-Pohjanmaalla täytyy ajella satoja kilometrejä viikossa poiketen vaikka Syötteen-mökillä. Nykyihmisen, minunkin, kuluttama energiamäärä on järjetön. Siihen on tietysti monia syitä, kuten työelämä. Miksi ihmisillä on liian vähän vapaata, jolloin vapaa-aika kuluu matkustamiseen ja useimmiten pitää valita kulkuneuvoksi oma auto, kun muuten ei ehdi.
Vetyauton latausasema mökin nurkassa tuottaisi samalla mökin tarvitseman lämmön.
Mistä se sähköä joka tuvan vetyasemalle?
Jos vaikka sieltä mistä tuvan suoraan sähkölämmitykseen, sähkökiukaaseen, sähköhellaan ja sähköauton akun lataamiseen.
Miksi se pitäisi muuttaa välillä vedyksi?
Kuinka tekisit vetyasemaverkoston ilman vetyä?
Sori, jäi eilen keskustelupalsta lukematta
Kysymykseni sisälsi epäilyksen vedyn tarpeellisuudesta (henkilöautoliikenteessä), joten en ajatellut että tarpeettoman vedyn lisäksi tarvittaisiin tarpeettomia tankkausasemia.
Kyllä vedylle käyttöä löytyy, ja on hyvä jos uusiutuvan energian liikatuotanto voidaan joustavasti ohjata vedyn tekemiseen (tai siis erottamiseen, ymmärrän kyllä ettei vetyä "tehdä"). Henkilöautoliikenteessä en vain usko vetyyn ainakaan Euroopassa.
@Late1969 kirjoitti:
Olisi yksisilmäistä ajatella vain ajomatkaa, pitää tarkastella kokonaisuutta.
Aivan, joten tehdään niin, kolmestakin näkökulmasta.
Aiemman esimerkkini ajomatka on epäolennainen, koska se riippuu akun ja vetytankin koosta. Ne ovat kumpikin suunnitteluvalintoja. Olennainen osa esimerkkiäni oli HYÖTYSUHDE. Patteriauto on hyötysuhteeltaan ylivoimainen sähköllä erotetulla vedyllä käyvään polttokennoautoon verrattuna. Tämä kiinnostaa sen auton käyttökustannusten maksajaa.
En silti liity Skepsis r.y. jäseneksi, vaan luotan vahvasti vetytalouden olevan tulossa. Akun ja sähkömoottorikäytön hyvä puoli on ylivoimainen hyötysuhde mihin tahansa muuhun auton liikuttamistapaan verrattuna. Sen huono puoli nykyisillä akkukemioilla on edelleen kapasiteetti. Näen helposti järkeviä tilanteita investoida talon yön yli syöttävään akkufarmiin, mutta en uskalla lähteä edes laskemaan talven yli riittävän akun kokoa ja hintaa. Vetytankissa energiaa voi säilöä pitkiä aikoja pienin kustannuksin. Mutta sen vastapainona pitää hyväksyä vedyn erottamisen ja autokäytössä myös polttokennon huono hyötysuhde. Nämä yhdessä tarkoittavat, että vetutalous voimistuu sitä mukaa, mitä enemmän ainakin hetkittäin lähes ilmaista sähköä on saatavissa. Kaikki uusiutuvilla tuotettu ylijäämä kannattaa säilöä talteen vaikka heikollakin hyötysuhteella.
Miksi sitten änkyröin vastaan vedyn autokäytölle vaikka uskon vetytalouden markkinaehtoiseen järkevyyteen? Näen vedyn vaihtoehdoksi useissa teollisuusprosesseissa. On paljon yksinkertaisempaa tuoda iso vetytankki tehdasalueelle kuin jaella sitä pieninä erinä ympäri Suomea autojen tankkaukseen. Autokäytössä vihreä vety kisaa jo vihreän sähkön kanssa, joten luontonäkökulmassa vedyn huono hyötysuhde on vain haitta ja kustannuserä. Jos sen sijaan vihreä vety voi korvata nykyisellään likaisia prosesseja teollisuudessa, silloin vedyn lisäkustannus saattaa olla jopa taloudellisesti hyvin tuottava investointi.
Toisaalta voi ihmetellä miksi jossain Pohjois-Pohjanmaalla täytyy ajella satoja kilometrejä viikossa poiketen vaikka Syötteen-mökillä.
Tämäkin on hyvä kysymys. Se on valitsemamme elämäntavan seuraus.
Minä ihmettelen yhä useammin, miksi palaan reaalimaailmasta takaisin tänne kaupunkiin?
@Late1969 kirjoitti:
Olisi yksisilmäistä ajatella vain ajomatkaa, pitää tarkastella kokonaisuutta.
Aivan, joten tehdään niin, kolmestakin näkökulmasta.
Aiemman esimerkkini ajomatka on epäolennainen, koska se riippuu akun ja vetytankin koosta. Ne ovat kumpikin suunnitteluvalintoja. Olennainen osa esimerkkiäni oli HYÖTYSUHDE. Patteriauto on hyötysuhteeltaan ylivoimainen sähköllä erotetulla vedyllä käyvään polttokennoautoon verrattuna. Tämä kiinnostaa sen auton käyttökustannusten maksajaa.
Hiilivoimala, jolla tuotetaan lämpöä ja sähköä on 90% hyötysuhteellaan ylivoimainen verrattuna ydinvoimalaan, joka taas on hyötysuhteeltaan täysin ylivoimainen verrattuna tuulivoimalaan joka saa talteen roottorin pyyhkäisyalan läpi kulkevan ilman energiasta hät hätää pari prosenttia. Onko hyötysuhde olennainen osa?
@Lukija31722 kirjoitti:
Onko hyötysuhde olennainen osa?
On, niin kauan kun sähköllä on hinta.
Jos hyvin käy, jossain vaiheessa ylijäämäsähkö muuttuu ilmaiseksi ja silloin hyötysuhde menettää merkityksensä sen ylijäämän osalta. Sitten kun ilmaista ylijäämäsähköä kannattaa pullottaa vetytankkiin, sen vedyn käyttäminen yhdessä teollisuuslaitoksessa on edelleenkin logistisesti helpompaa kuin maan kattavan jakeluverkoston rakentaminen henkilöautoja varten.
Jos kuvittelee, ettei Lapissa ole sähköautojen latauspaikkoja, niin suosittelen tutustumaan vaikkapa latauskartta.fi -palveluun. Täppäilee sieltä vasemmasta alakulmasta eri laturimallit käyttöön, niin kyllähän niitä löytyy jo ihan kivasti - ja lisää tulee jatkuvalla syötöllä. Tähän tietysti lisänä käytännössä joka ikinen rakennus, josta löytyy jonkinlainen tökkeli ulkoseinästä. En tarkoita, että tuntemattomien pihoissa kävisi latailemassa (ellei ole pakko ja silloinkin vain luvan kanssa & rahaa vastaan), mutta esim vuokramökeistä moinen usein löytyy.
Nyt kun mediasta on saatu lukea, että jopa perinteisten dinolitkujenkin myynti on noilla kulmin muuttunut kannattamattomaksi liiketoiminnaksi, niin en ihan hirveästi löisi vetoa sen puolesta, että tuonne saadaan kattava vetyasemaverkosto, kun tuppaavat olemaan järjettömän kalliita pystyttää vs pikalaturi ja niihin pitää erikseen toimittaa täydennystavaraa.
Vetyähän tehdään sähköllä ja sähköä on liki kaikkialla saatavana. Mutta taas keskitytään megaluokan vedyntuotantoon ja megaluokan jakeluongelmiin. Pienimuotoinen vedynvalmistus sujuu jo nykypäivänä, kas kun kukaan ei sitä kehitä paremmaksi. Ei tarvitsisi vetää satoja kilometrejä runkoputkea, että saisi vetyä edes suurille paikkakunnille. Vetyauton latausasema mökin nurkassa tuottaisi samalla mökin tarvitseman lämmön.
Vetyauton latausasema mökin nurkassa tuottaisi samalla mökin tarvitseman lämmön.
Mistä se sähköä joka tuvan vetyasemalle?
Jos vaikka sieltä mistä tuvan suoraan sähkölämmitykseen, sähkökiukaaseen, sähköhellaan ja sähköauton akun lataamiseen.
Miksi se pitäisi muuttaa välillä vedyksi?
Kun vety on vaan niiiiin hyvä juttu.
Kuinka tekisit vetyasemaverkoston ilman vetyä?
Hyvä nosto! Toivottavasti farkkujen ilmaantuminen markkinoille ihan mistä tahansa ilmansuunnasta lisää muidenkin valmistajien mielenkiitoa?
MG:n tavaratila, vetopyörien paikka ja vetopaino eivät ole aivan optimaaliset, mutta jostainhan se on aloitettava. Tuota hieman pienemmän MG4:n saksalainen selvästi alle 30.000 € hinta on aika kova lukema, vaikka se toteutuukin valtion tuella. Ei ihme, ettei valmistajia oikein kiinnosta lähteä enää suunnittelemaan pikkuautojen uusia sukupolvia.
Tehtaan ulkopuoliset tahot ovat huhunneet mahdollisesta i4 Touringista. Onko tästä mitään sisäpiirin tietoa:
https://m.facebook.com/179507768868062/photos/possible-bmw-i4-touring-rendering-httpswwwautobilddevideosbmw-i4-touring-2021-sk/1994733700678784/
M880:n kysymys "miksi" on edelleen vastaamatta?
Jos pidetään kohtuullisena olettaa, että nykyinen fossiilinen vedynerottamisprosessi muuteetaan uusiutuvalla energialla toimivaksi, silloin se vety pitää käytännössä erottaa ja pullottaa sähköllä.
Jos kodissani jää sähkölämmityksen, sähkökiukaan, sähköhellan ja porealtaan jälkeen sähköä vielä ylikin ajamista varten, niin minä kuulisin mielelläni miksi minun kannattaa tehdä ylijäämäsähköstäni vetyä jolla voin ajaa 100 km, kun lataamalla sen saman sähkön suoraan patteriauton akkuun voin ajaa yli 200 km samalla energiamäärällä.
jostain merkkifoorumin blogista luin että "i4 touring is unlikely to happen", mutta että se voisi antaa suuntaviivoja i3 touringiin (jos siis "uusi" 3-sarjaan perustuva i3 laajenee Kiinan ulkopuolelle nykymuodossaan ennen 'neue-klasse' platformia). Jostain syystä Bemari on viimeaikoina onnistunut "pimittämään" noita tulevia sähkömalleja suhteellisen myöhäiseen vaiheeseen. Esim. i5 ei ole edes virallisesti esitety/vahvistettu saapuvan, mutta tuotanto alkaa (kuulemma) jo samaan aikaan kuin uusi 5-sarjan G60/61, eli heinä-/elokuun vaihteessa 2023.
..ja tuota aikaisempaa postaustani tarkentaen, niin todennäköisesti sitä i5 touringia (G61) joutuu vielä odottelemaan vuoden 2024 puolelle, kun yleensä (historiaan viitaten) farkkujen valmistus alkaa hieman myöhemmin kun sedanien (G60).
Lainauksestaan päätellen M880 suuntasi kysymyksensä minulle. Esitin ehdotuksen kuinka Lapin perukoille saisi sähköllä toimivia vetytankkausasemia, ja kyllä vetyasemalle vetyä tarvitaan.
Olisi yksisilmäistä ajatella vain ajomatkaa, pitää tarkastella kokonaisuutta. Patteriauto on parempi kuin perinteinen polttis, mutta ei ole mikään kehityksen päätepiste toivottavasti. Jotain parempaa pitää saada. Onko vetyauto parempi vai ei, se selvinnee jos suunnitelmia saadaan valmiimmiksi.
Toisaalta voi ihmetellä miksi jossain Pohjois-Pohjanmaalla täytyy ajella satoja kilometrejä viikossa poiketen vaikka Syötteen-mökillä. Nykyihmisen, minunkin, kuluttama energiamäärä on järjetön. Siihen on tietysti monia syitä, kuten työelämä. Miksi ihmisillä on liian vähän vapaata, jolloin vapaa-aika kuluu matkustamiseen ja useimmiten pitää valita kulkuneuvoksi oma auto, kun muuten ei ehdi.
Sori, jäi eilen keskustelupalsta lukematta
Kysymykseni sisälsi epäilyksen vedyn tarpeellisuudesta (henkilöautoliikenteessä), joten en ajatellut että tarpeettoman vedyn lisäksi tarvittaisiin tarpeettomia tankkausasemia.
Kyllä vedylle käyttöä löytyy, ja on hyvä jos uusiutuvan energian liikatuotanto voidaan joustavasti ohjata vedyn tekemiseen (tai siis erottamiseen, ymmärrän kyllä ettei vetyä "tehdä"). Henkilöautoliikenteessä en vain usko vetyyn ainakaan Euroopassa.
Aivan, joten tehdään niin, kolmestakin näkökulmasta.
Aiemman esimerkkini ajomatka on epäolennainen, koska se riippuu akun ja vetytankin koosta. Ne ovat kumpikin suunnitteluvalintoja. Olennainen osa esimerkkiäni oli HYÖTYSUHDE. Patteriauto on hyötysuhteeltaan ylivoimainen sähköllä erotetulla vedyllä käyvään polttokennoautoon verrattuna. Tämä kiinnostaa sen auton käyttökustannusten maksajaa.
En silti liity Skepsis r.y. jäseneksi, vaan luotan vahvasti vetytalouden olevan tulossa. Akun ja sähkömoottorikäytön hyvä puoli on ylivoimainen hyötysuhde mihin tahansa muuhun auton liikuttamistapaan verrattuna. Sen huono puoli nykyisillä akkukemioilla on edelleen kapasiteetti. Näen helposti järkeviä tilanteita investoida talon yön yli syöttävään akkufarmiin, mutta en uskalla lähteä edes laskemaan talven yli riittävän akun kokoa ja hintaa. Vetytankissa energiaa voi säilöä pitkiä aikoja pienin kustannuksin. Mutta sen vastapainona pitää hyväksyä vedyn erottamisen ja autokäytössä myös polttokennon huono hyötysuhde. Nämä yhdessä tarkoittavat, että vetutalous voimistuu sitä mukaa, mitä enemmän ainakin hetkittäin lähes ilmaista sähköä on saatavissa. Kaikki uusiutuvilla tuotettu ylijäämä kannattaa säilöä talteen vaikka heikollakin hyötysuhteella.
Miksi sitten änkyröin vastaan vedyn autokäytölle vaikka uskon vetytalouden markkinaehtoiseen järkevyyteen? Näen vedyn vaihtoehdoksi useissa teollisuusprosesseissa. On paljon yksinkertaisempaa tuoda iso vetytankki tehdasalueelle kuin jaella sitä pieninä erinä ympäri Suomea autojen tankkaukseen. Autokäytössä vihreä vety kisaa jo vihreän sähkön kanssa, joten luontonäkökulmassa vedyn huono hyötysuhde on vain haitta ja kustannuserä. Jos sen sijaan vihreä vety voi korvata nykyisellään likaisia prosesseja teollisuudessa, silloin vedyn lisäkustannus saattaa olla jopa taloudellisesti hyvin tuottava investointi.
Tämäkin on hyvä kysymys. Se on valitsemamme elämäntavan seuraus.
Minä ihmettelen yhä useammin, miksi palaan reaalimaailmasta takaisin tänne kaupunkiin?
Hiilivoimala, jolla tuotetaan lämpöä ja sähköä on 90% hyötysuhteellaan ylivoimainen verrattuna ydinvoimalaan, joka taas on hyötysuhteeltaan täysin ylivoimainen verrattuna tuulivoimalaan joka saa talteen roottorin pyyhkäisyalan läpi kulkevan ilman energiasta hät hätää pari prosenttia. Onko hyötysuhde olennainen osa?
On, niin kauan kun sähköllä on hinta.
Jos hyvin käy, jossain vaiheessa ylijäämäsähkö muuttuu ilmaiseksi ja silloin hyötysuhde menettää merkityksensä sen ylijäämän osalta. Sitten kun ilmaista ylijäämäsähköä kannattaa pullottaa vetytankkiin, sen vedyn käyttäminen yhdessä teollisuuslaitoksessa on edelleenkin logistisesti helpompaa kuin maan kattavan jakeluverkoston rakentaminen henkilöautoja varten.