Kävin taannoin ajamassa melko pitkän reissun Teslalla ja ajattelin jakaa tietoa, miten meni. Siis esimerkinomaisesti sähköautolla reissaamisesta. Työreissusta oli kyse muutaman asiakkaan luokse Saksaan ja Hollantiin.
En kirjannut ylös km-määriä tai latausmääriä. Olen jo pitkään antanut Googlen Timelinen rekisteröidä tekemisiäni ja ajattelin, että sieltä saan tarpeeksi tarkat kilometrit ja kellon ajat. Koska minulla on Teslan ilmainen lataus, niin en kirjannut ylös latausmääriäkään. Tein kaikki lataamiset Teslan supechargereilla, joista osa oli V2 ja osa V3 -tyyppisiä.
Laivalla Ruotsiin ja Värtanin satamasta startti eräänä sunnuntaina klo 10.10. Takaisin Tukholmassa, mutta Stadsgårdenissa, seuraavana lauantaina kello 17.05.
Värtanilta lähtiessä akun varaus oli 55% ja reitin suunnittelun jätin Teslan oman navigaattorin vastuulle enkä ottanut edes vertailutietoja ABRP:ltä. Sunnuntaille ei ollut muuta tavoitetta kuin illaksi Malmön hotelliin. Tesla räknäili pysähdykset Norrköping ja Toftaholm. Itse päätin ladata vielä vähän ennen hotellia akun 80% tasoon maanantaina jatkuvaa reissua varten. Yhteensä tuli vaatimattomat 580km sille päivälle. Tesla oli valinnut pysähdykset aika pitkiksi, ensimmäinen tunnin mittainen ja seuraavakin taisi olla n. tunnin. WLTP-arvohan autolle on 507km, mutta 110 - 130km/h rajoituksella menty motari kulutti enemmän. Lisäksi Jönköpingin alueella satoi tosi rankasti, tuli rakeitakin. Motarinopeus jonkin aikaa kuudenkympin paikkeilla. Kova vesisade nostaa kulutusta selkeästi. Minulla oli kyllä myös vähän töitä tehtäväksi matkalla, joten istuin laturilla kauemmin kuin olisi tarvinnut. Akun varausaste oli n. 80%-20% reitin aikana.
Maanantaina lähtö 7.29 suuntana Düsseldorfin lentoasema, jossa olin n. klo 18. Sieltä sitten pienen pysähdyksen jälkeen kohti pikkukaupunkia Hollannissa, matkaa kaikkiaan 1078km. Ajoin Tanskan läpi siltojen kautta. Lauttaa käyttäen olisi ajomatka lyhentynyt, mutta minulla ei ollut aavistustakaan lautan aikatauluista. Siltojen ylitys ei ole ihan halpaa: The Silta 55 euroa ja toinen pienempi silta 34 euroa. Latauspysähdyksiä oli kaikkiaan neljä, joista viimeinen tarvittiin sen pikkukaupungin alueella liikkumista varten kahdeksi seuraavaksi päiväksi ja pois. Loppupisteessä olin 20.40.
Tiistaina sitten tulikin vain 5km rupeama hotelli-asiakas-hotelli ja keskiviikkonakin vain lyhyt siirtymä torstaita ja seuraavaa asiakasta varten. Torstaina ilalla 350km pätkä, joka päätyi 170km Frankfurtin eteläpuolelle ja sieltä sitten pitkä veto takaisin pohjolaan alkaen perjantaina n. klo 11 ja päättyen Stadsgårdeniin lauantaina klo 17.05.
Paluumatkan olin ajatellut alun perin niin, että pääsisin laivalle vasta sunnuntaina ja olisin matkan varrella hotellissa kaksi yötä, mutta pääsinkin kotimatkalle niin aikaisin perjantaina, etten voinut vastustaa kiusausta ajaa laivalle jo lauantaina. Iltalaivahan lähtee klo 20. Matkaa tuli 1777km Googlen mukaan. Aikaa tuli siis käytettyä perjantai klo 11 – lauantai klo 17. Matkan varrella unta palloon autossa, toinen pätkä latauspaikalla ja toinen kerta piti ottaa motarin varrella olevan huoltamon parkkipaikalla, kun alkoi olla niin väsy olo.
Minullahan on autossa Teslan oma latausportti, johon sopii V2 latausasemien kaapeli. Minulle tuli sellainen käsitys, että auto pyrki valitsemaan latauspaikat ensisijaisesti V2 asemilta, joka taisi kasvattaa laturien välimatkaa ja siis tarvittavaa latausmäärää. Minulla on auton mukana tullut adapteri, jolla voin ladata myös V3 latureissa, joissa on CCS-kaapeli.
Totesin, että auto lataa täydellä teholla noin 40% akun varaukseen saakka ja sitten latauksen ohjaus alkaa pudottaa lataustehoa. Nopein tapa edetä ei ole se, että lataa akkuun paljon varausta, koska latausaika kasvaa silloin pidemmäksi.
Saksassa ja Ruotsissakin Teslan latausasemaverkko on niin tiheä, että on todella varaa valita, missä lataa. Tämä koskee siis motarireittejä. Tuntui loogiselta, että lataa yhdessä paikassa niin kauan kuin latausteho on vielä lähellä maksimia, joka näytti minun autossani olevan 140kW. Sitten matkaan seuraavalle laturille. Enää ei voinutkaan antaa Teslan navigaattorin päättää pysähdyksiä. Yhdellä laturilla ladatessa oli aikaa katsoa missä latureita on edessäpäin ja sitten energianäytön avulla valita sellainen, mihin pääsee varmuudella, mutta akku kuitenkin on siellä suht. tyhjä. Näin menetellen akun varaustaso pumppasi n. 40% -> n. 10% välillä. Paitsi välillä tuli pysähdyttyä pidempään syömään tai vessakäynnin takia. Muuten stopit olivat 10-15min. Se oli rentoa, koska latauspaikkoja tosiaan on tuhka tiheään. Eikä ole yhtään hassumpaa jaloitella pitkän ajorupeaman aikana.
Mitään takapakkeja ei ollut. Kaikilla latausasemilla oli tyhjiä paikkoja tarjolla, kaikki laturit toimivat ok eikä latauskaapeli jumittunut kertaakaan auton latausporttiin. Ei ole koskaan ennenkään jumittunut.
Luotto Teslaa kohtaan kasvoi taas monta pykälää ja olen ajatellut, että olisi tosi iso kynnys vaihtaa toisen merkkiseen sähkäriin. Asiat eivät voisi mennä kuin huonompaan suuntaan.
Itse matkakin oli positiivinen kokemus, ei varmaankaan jää viimeiseksi laatuaan, jos se minusta on kiinni. Ihan päivän homman takia ei viitsi noin pitkää siirtymätaipaletta, mutta muuten oma auto alla ja työkalut sun muut rensselit mukana oli kyllä mukavampi kokemus kuin vastaava reissu lentokonetta ja vuokra-autoa käyttäen.
Tulee omalla henkilöautolla ajettua vain muutama tuhat vuodessa ja olen autoon kovasti tyytyväinen, joten sen puolesta ei uutta autoa taida tulla ihan heti hankituksi. Mutta jos hankkisin, se olisi kyllä sähköauto nastattomin talvirenkain. Sellainen yhdistelmä, vaikka molemmista vieläkin selvitetään, että kyllä niillä paikasta toiseen pääsee.
Oliko tuo kuvattu matka sellainen, että se olisi tullut tehtyä vain sähköautolla vai myös polttiksella, jos sellainen olisi autona ollut? Jotenkin kuvaus antoi ymmärtää, että koko matkan idea oli sähköautolla ajaminen, ilmeisesti se on vain niin kivaa kuten vaikka moottoripyöräily tai avoautoilu.
Olen harkinnut vastaavaa reissua joskus, kun minulla oli Land Rover Discovery 4, mutta pitkä siirtymätaival Tukholmasta Saksaan arvelutti silloin ja reissu jäi tekemättä. Nyt oli parempi tilaisuus ensinnäkin ja kun minulla on Teslan latureilla ilmainen lataus, niin lisämotivaatiota tuli siitä, että ei tullut käyttövoimakuluja ollenkaan.
Ja on sähköautolla nimenomaan pitkän matkan ajaminen myös kivaa, jos latureita on tarjolla. Tietty turvallinen olo, kun tietää missä lataa ja että lataaminen sujuu kätevästi. Teslan laturithan tunnistavat auton eikä tarvitse muuta tehdä kuin tökätä töpseli autoon ja latauksen jälkeen ottaa irti. Vaikka olisi maksullinen lataus, niin homma toimii samalla tavalla ja veloitus menee Tesla-tilin kautta.
Jää selvittämättä, olisinko tehnyt saman reissun polttiksella, mutta oletan, että en olisi.
>
Makukysymys sanoi koira kun... itse tehnyt reissut aina british airwaylla ja klm:llä sekä sassilla. Toki tunnin pyrähdys arlandassa jos sassilla joutuu, mut bisneksessä hyvät iltapalat ja ainoa kaapeli on kännykän laturi jota joutuu joskus käyttämään
Miksi et Finnairilla lennä? Minä sain plussakorttiin Gold-tason juuri, kun korona lopetti lennot minulta. Finnair tuli hyvin vastaan jatkamalla pariin otteeseen seurantajaksoa, mutta enää ei ole kuin puoli vuotta aikaa kerätä tasolentoja tai -pisteitä tason säilyttämiseksi. Ei tule onnistumaan. Onhan alumiiniputkessa siirtyminen nopeaa, mutta se oheishäslinki ei ole mukavaa. Tietenkään ei voi tavaksi ottaa käydä autolla muutaman päivän reissuja Saksaan, mutta ei ollut yhtään hassumpaa kokeilla sitä kerran ja välttää odottelut, vuokra-auton kanssa häsläämiset ja tiukasti etukäteen sidotut aikataulut. Luulenpa, että teen sen uudelleen jahka on seuraava projekti, jossa on pidempi rupeama keskisessä Euroopassa.
Kirjoitin reissusta tänne esimerkkinä pitkänmatkan reissusta sähköautolla. En olisi varmaan nytkään tehnyt reissua omalla autolla, jos polttiksella olisi pitänyt mennä. Sähköauto sopii erittäin hyvin pitkien matkojen kulkineeksi, kunhan latausinfra on kunnossa ja Teslalla se on.
liian harvat vuorot ja ei lennä kaikkiin kaupunkeihin (haluan olla aamulla kohteessa, en iltapäivällä), myös ruuat ollut parempaa muilla. Tosin nyt ei tosiaan tarvi enää matkustella niin.
Huomasinpa, että Tesla-tilillä on historiatiedot kaikista supercharger-latauksista koko auton historian ajalta.
Siltä varalta, että jotakuta kiinnostaa, niin julkaisen matkan tilastotiedot:
Google Timelinen mukaan kokonaiskilometrit 3958km
Lataukset yhteensä 1055kWh
Keskimääräinen kulutus 26,65kWh/100km
Ensimmäinen lataus Norrköping, Ruotsi 79kWh, ja laivalta lähtiessä akku oli 55% eli n. 55kWh oli pohjilla
Viimeinen lataus laivalta tultua Paimiossa 47kWh
Keskimääräinen lataus tolpalla 44kWh
Pienin lataus tolpalla 8kWh
Suurin lataus tolpalla 79kWh
Latauskertoja kaikkiaan 24kpl
Saksassa SC veloitus oli 0,74euroa per kWh
Ruotsissa 7,4 - 8,3 SEK, paitsi yksi laturi Malmössä 3,90 SEK lauantaina klo 03:46
Tanskassa 5,45 DKK maanantaina klo 8:50 ja 3,25 DKK lauantaina klo 01:00
Paimio 0,44 sunnuntaina klo 8:08
Minulla on ilmainen lataus, mutta lataustiedoissa näkyi tolppakohtainen veloitushinta silti
Keskimääräinen kulutus on melko suuri, mutta matka oli miltei kokonaan motaria ja takaisin tullessa (1777km matka) suurelta osin sadekeliä.
Ei tullut kokeiltua auton huippunopeutta Saksankaan baanoilla, jonkin matkaa tuli ajettua 150km/h, mutta pääosin max nopeus oli 130km/h tai alle.
Onko tämä ymmärrettävä niin että maksoi 11€/100km jos paimiossa ei olisi ollut ilmaista superia? Suomessa tolppahinnat siis luultavasti kasvavat jos saksaan ja ruotsiin vertaa/ottaa mallia?
Varmaan sähkön hinnan vaihtelu näkyy kataussähkössäkin, mutta riippuu tolpanpitäjän sähkösopimuksesta. Joillakin tolpilla ei hinnat vielä ole nousseet.
Minun autossa kulutus vaihtelee 16kWh - 27kWh paitsi joskus -30 lämpötilassa on ollut hetkellisesti jopa 40kWh. Tyypillinen kulutus on 20kWh per 100km. (nimellisrangen antava kulutus)
Minulta korona tuhosi One World Gold lifetime jäsenyyden, mutta jos tämä on minun vahinkoni koronan vuoksi, kestän sen kyllä.
Minulle pitkän matkan ajaminen ja lentäminen on mielialavalinta. Kummankin voin perustella itselleni ja tilanteesta riippuen molemmissa on etunsa.
Sitä en hoksaa, mitä ETUA sähköauto antaisi mielenrauhan suhteen. Yhdellä tankillisella napapiiriltä Baden-Württenbergiin (säästeliäästi ajaen) ei anna aihetta murehtia tankkausvälejä, jotka määräytyvät kuljettajan eikä auton tarpeiden pohjalta. Minusta käyttövoima ei ole tässä valinnassa ratkaiseva tekijä ollenkaan, vaan kaikki muu siinä autossa. Millään koppimopolla en lähde kinnaamaan tuollaista matkaa, vaan auton pitää olla kokonaisuutena sellainen, että siinä viihtyy pitkänkin päivän. Voimalinja saa minun puolestani olla mikä tahansa, kunhan toimii.
Minäkin ajattelen niin, että vähällä pääsin koronasta ainakin toistaiseksi, kun ainut haitta oli, ettei päässyt hyödyntämään Finnair Plus Gold-tasoa, joka tuli muutaman jenkkeihin suuntautuneen lennon ansiosta. Euroopan lentoja saisi tahkota aika tiheään Gold-tasolle pääsemiseksi. Eikä Silver-tasolla enää ole kummoisia etua, ei saa edes matkakaveria loungeen sisälle niin kuin ennen vanhaan. Huonoa tuuria kuitenkin, että Gold-kausi osui korona-ajalle.
Mitä ETUA sähköautolla? Vähän hankala selittää. Enkä osaakaan selittää yleisesti sähköauton kannalta, mutta Teslan suhteen ajattelen, että
Tämän reissun motiivina oli osaltaan myös kokeilla, miten piiiitkä matka sujuu sähkärillä. Hyvin sujuu ainakin Teslalla.
Ja matkan jälkeen on mukava fiilis, että hieno reissu, mutta tulipa tehtyä. Vai mitenkä se sanonta menikään...
Ei onnistuisi tuo kokonaisuus fossiiliautolla.
Ennen koronaa ja työpaikanvaihtoa lensin käytännössä viikottain johonkin Pohjoismaahan. Siitä huolimatta ei taso olisi Finskillä tainnut kummoiseksi nousta. Lensin aina norskilla, josta kertyi pikkukivaa kuten fast lanea, ilmaisia mstkatavaroita ja paikanvalintaa. Norjalaiset olivat niin reiluja että vanhememinen jäädytettiin koronan ajaksi, ja edut ja pisteet jäivät voimaan vaikka kävivät velkasaneerauksessakin. Valitsen edelleen ensisijaisesti Norwegianin kun lennän.
Edit: Loungeen ei pääsyt, mutta First Cardin Executive -versiolla pääsi.
Minä olen lentänyt vain muutaman kerran Tukholmaan, muuten keskemmälle Eurooppaan. Yksittäisistä kaupungeista eniten Düsseldorfiin, koska sen sijainti on niin keskeinen. Tason korotuksen saa tasolentojen ja/tai pisteiden avulla ja perinteisesti minulla on ollut Silver-taso. Gold-taso olisi normitilanteessa päättynyt 2021 huhtikuun lopussa, mutta koronan takia se siirtyi 2023 huhtikuun loppuun. Nyt vain ei lentoja kerry tämän seurantajakson aikana edes Silver-tasoon.
Pidän tärkeänä, että Suomella on oma lentoyhtiö. Ja kun minulla ei ole pätäkkää tukea Finnairia suoraan, niin tuen edes sen verran, että annan lentoroponi sinne. Jäämme pahasti muiden armoille täällä pussinperällä, jollei meillä ole kansallista lentoyhtiötä, joka lentää suoria lentoja mualimalle, jopa isoisokirkolle nyyjorkkiin ja bluesia soivaan Chicagoon, Blues Brothersien kotikonnuille. Norjalaiset, ruotsalaiset, ameriikkalaiset, ranskalaiset ja hollantilaiset huolehtikoon omista yhtiöistään.
no saksassa pääsee koettamaan, mutta mitä iloa on nykiä liikennevaloissa turhia kiihdytyksiä?
polttomoottorissa joutuu joskus painamaan sitä punaisena hehkuvaa nappia lisäksi..
eli ei tarvi pysähdellä edes 3-4 tunnin välein kun lataamaan superijonoihin hesaria lukemaan?
onneksi, jottei jää tielle 350km rypistyksen jälkeen ja joudu fossiilista hinausautoa tilaamaan
siitä kätevästä apista.
vastaavan kokoinen diesel autolla pääsee vaikka suomen päästä päähän, jos jaksaa istua... pysähtymättä. ja voihan sitä sähkösäätöistä sport penkkiä säädellä ajon aikana ja tarvittaessa jäähdyttääkin ilmalla tai käyttää välillä hierontatoimintoa (harmi vaan että hieroo vain muutaman minuutin kerrallaan).
voiko sillä pelata verkon yli samalla kun autopilotti ajaa polvi ratissa? muutoin turha näyttö ja
ässässä sekin on pystyssä joten pelaaminen ja videot näkyy liian pienenä.
ei sitä kaapelia ja luukkua avaa kukaan sinun puolestasi siihen autoon kytkemiseksi...
se on totta, mutta riippuu kiireestä.
?? eikö tämä ole polttomoottoriautoissa navigoinnissa itsestään selvyys, aika ja kutusennuste??
oli pakko provota, pahoittelut, olisi onnistunut puolet nopeammin, ja halvemalla kaiken lisäksi
Näin asia minustakin on, eikä selityksesi muuttanut tilannetta millään tavoin.
Mielestäni perustelit järkevästi, miksi sähköauton lyhyt toimintamatka ei ole kovin suuri rasite pitkälläkään matkalla. En väitä vastaan, mutta mitään todellista etua et onnistunut kertomaan. Hyvin toimiva navigaattori, hyvä äänieristys, mukavat istuimet ja sormia miellyttävä ohjaus (joka on eri kuljettajille erilainen) ovat voimalinjasta riippumattomia asioita.
Tässä on todella selkeä ero. Sähköiseen voimalinjaan voidaan rakentaa suuri tehoreservi, joka ei tuhoa hyötysuhdetta osakuormalla vain reservinä mukana kulkiessaan. Ymmärrän, että tällä argumentilla on viehätyksensä niille, jotka mahtuvat ajamaan nopeasti liikenteen seassa.
Toistasataa tuhatta km tonniluokan moottoripyörällä ja parisen tuhatta kilometriä moottoriradalla on poistanut suorituskyvyn auton ostokriteereistäni. Olen omistanut kaksi moottoripyörää, joilla ajoin kymmenisen vuotta käyttämättä kaasukapula stopparissa kertaakaan muualla kuin moottoriradan pääsuoralla. Teslan ja Bandit 1200 S:n työntövoimalla liikkuessa kaikki muut ympärillä olevat asiat rajaavat kiihtyvyyttä enemmän kuin vehkeiden suorituskyky.
Joissain sähköautoissa, mutta ei kaikissa. Aika moni pitää "käynnistää" polttomoottorisen tapaan.
Minun turbodieselini automaatin käyttöliittymä on kopioitu myös Teslaan. Jos Mersun 7G-Tronicin viiksen käyttö Teslan ohjauspylväässä on sinusta sujuvampaa saman tikun napsauttaminen D-asentoon Mersun ohjauspylväässä, niin olkoon sitten niin.
Model X:n tilavuus on kiistaton, mutta ei voimalinjan ansiota. Tunnetaan myös muita autoja, joita on mukava ajaa pitkällä matkalla. Jotkut niistä jopa kulkevatkin pitkän matkan.
Tiheä latausverkko tarvitaan auton luontaisen rasitteen minimoimiseksi. Dieselkuski voi käydä vessassa jokaisella latausasemalla ja sen lisäksi myös jokaisessa Essolla ja syödä jokaisessa Imbississä, Sibyllassa ja jokaisessa ravintolassa, mitä matkansa varrelta löytää eikä tällä valinnalla ole mitään tekemistä auton energiatäydennyksen kanssa. Kun 800 km aiemmin on tankattu 800 kWh energiavarasto, siitä on käyttämättä vielä yli 800 km.
Yrität vääntää tiheät latauspysäkit eduksi vertailussa autoon, joka ei latausta kaipaa.
Navigaattori on tietenkin keskinäytössä jo vuosikymmenien takaa ja näyttöjen koot vaihtelevat. Itse otan pitkällä matkalla navin näytön mieluimmin mittaritauluun, jossa se on aina kuljettajan näkyvissä riippumatta siitä mitä joku muu hommaa AV-laitteistolla tai puhelimellaan. Tällä ei ole mitään tekemistä tankkausten eikä latausten kanssa, koska en käytä navia autoni vaan kohteeni vuoksi.
Toistat tätä sen verran usein, että sinulle sähköauton suurin etu tuntuu olevan mahdollisuus pysähtyä lataamaan.
Sehän se hienointa onkin sähköautossa, että pääsee lataamaan.
Kestävän pohjan menemisellesi antaa mahdollisuus lakata menemästä kun pääsee lataamaan.
Nimimerkkini auton jäljellä olevan energiamäärän näyttö antaa hyvän pohjan ennustettavalle menemiselle, kun ei tarvitse arpoa.
Aika monesti ajettukin. Ja joutu kahvit missä kuskia huvittaa eikä siellä missä autoa huvittaa.
Disclaimer: tämä yhteenveto ei ole sähköautovastainen. En pyri todistamaan että sähköautolla olisi toivottoman vaikeaa ajaa pitkää matkaa. Kerroin vain, miksi sähköisestä voimalinjasta ei ole ETUA pitkän rangen polttikseen verrattuna.
Ehkä ymmärrän sähköauton jotenkin väärin kun minulle sen paras perustelu on ylivoimainen hyötysuhde ja paikallinen päästöttömyys? Nämä riittävät minulle, joten minun ei tarvitse kuvitella olemattomia etuja.
Kerroin, mitä ETUA sähköautolla, erityisesti Teslalla, pitkän matkan ajamisesta on. Jos olet eri mieltä, en voi sille mitään, mutta ei se niitä ETUJA poista. Pitää olla kokemusta sähköautoista, jotta voi edes arvioida asiaa, siksi olin vähän epävarma, kannattaako kirjoittaa asiasta mitään. Ei olisi kannattanut. Helmiä...
Voi olla, että polttiksella lähtiessä ei tarvitse manööveerata paljoakaan enempää kuin sähkärillä, mutta sähköauto lähtee sivistyneesti tutisematta eikä kuten polttis starttisession ja kaasuttelun jälkeen.
Ymmärrän, että on vaikea ymmärtää sähköautolla, erityisesti Teslalla, matkustamisen ylivoimaa polttikseen nähden. Sen kokee sitten, kun on hankkinut kunnon sähköauton.
Sähköinen voimalinja on muuten Model X:n ja muidenkin Teslojen osalta iso syy siihen, että autoissa on runsaasti tilaa. Kun "tankki" on pohjan alla ja moottorit vievät vain vähän tilaa on erityisesti Model X ja seuraavaksi Model Y ja sitten vielä Model S erittäin tilavia ulkomittoihin nähden. Model 3 on sedan-rakenteen takia pienempi, mutta onhan siinäkin etukontti ja sen takakontti on aika syvä, mutta ei korkea.
Teslan energianäyttö on paljon enemmän kuin polttiksissa (ja polttisfirmojen tekemissä sähköautoissa) oleva jäljellä olevan matkan ja keskikulutuksen näyttö. Polttiksissa käyttövoimasta suurin osa menee savuna ilmaan, joten kulutusta ei voi samalla tavalla säätää ajon aikana kuin sähkärissä voi. Teslan energianäyttö kertoo, esim. mikä osa sähkön kulutuksesta menee lämmitykseen yms. ja koska akusta otettava energia menee lähes kaikki hyötykäyttöön, pystyy ajoaan mukauttamalla vaikuttaa suoraan jäljellä olevaan rangeen. Energianäyttö päivittää koko ajan esim. 10km kulutuskeskiarvoon perustuen paljonko jäljellä oleva range on. Rangea voi siis säätää reaaliaikaisesti ajon aikana hyvinkin tarkasti.
Tulee mieleen, kun XC40P8:n markkinoille tullessa mediassa mussutettiin, että auto näyttää vain jäljellä olevan akun varausasteen. Toimittajat eivät olleet ollenkaan hajulla sähköautolla ajamisesta. Akun varausprosentin tieto on oleellinen, ei jäljellä olevan matkan arvio. Siis siinä tapauksessa, että auto näyttää vain tuon yksinkertaisen tiedon, joka polttiksissakin on mittaristossa, niin prosentti on paljon oleellisempi kuin km-arvo.
Navigaattori mittaristossa?? Miltä näyttää mittaristossa, jos otat näkymän vaikka Helsingistä Tampereelle? Isossa keskinäytössä kartta on hyvin luettavissa. Se zoomautuu automaattisesti risteysalueille ja määränpäätä lähestyttäessä. Oli kiva, kun näki ajoreittinsä isolla kartalla, jossa oma sijainti oli Hampurin tietämillä ja määränpäänä Düsseldorf. Ihan selkeästi luettavana eikä jonona kärpäsenkakkapisteitä. Ja kaikki toiminnot kuten energiannäyttö, radio yms. ovat tarvittaessa yhdellä näpäytyksellä pois/näkyviin kartan päällä osittain.
Turvallisuuden kannalta on hyvä pysähdellä 2-3 tunnin välein ja tästä seuraa se, että lataustauoista ei ole haittaa, vaan paremminkin niistä tulee hyvä syy pysähtyä välillä. Pikalaturi lataa minun autoa 140kW teholla, joten esim. 250km lataaminen akkuun ei kauaa kestä.
Sähköauton toimintamatka on ihan yhtä rajaton kuin polttiksellakin, kunhan latausinfra on kunnossa.
Kun vastasin kommenttiisi sähköautomatkan EDUISTA, totesin, että esitän asiat, jotka toteutuvat nimenomaan Teslan tapauksessa. Ymmärrän, että sähköautojakin voi toteuttaa monella tavalla. En väitä, että lähtisin millä tahansa sähköautolla pitkälle matkalle, mutta millä tahansa Teslalla kyllä lähtisin. Polttiksella en.
Lähtö polttiksella: Istut autoon, painat nappulaa jolloin mittaristoon syttyy ready, siirrät vaihdevivun ajoasentoon jolloin auto lähtee liikkeelle, painat kaasua ja hetken kulttua moottori käynnistyy. Kun lähtee ei-hybridillä niin ero on se että moottori käynnistyy ennen liikkeellelähtöä.
Koeajolla mitään erityistä ylivoimaa ei huomannut.
Ei voi eikä tarvitse koska palelemalla ei saa polttiksessa yhtään lisää ajomatkaa. Vauhtia hidastamalla polttiskin kulkee maantiellä pidemmälle.
Navigaattoria on taas mukavinta käyttää niin että laittaa kohteen jo ennen autoon menoa puhelimeen ja autoon istuessa se on automaattisesti valmiina keskinäytöllä tai mittaristossa.
Älytöntä keskittyä lillukanvarsiin sähköautoilua perusteltaessa kun oikeat edut ovat vain:
Pitkällä matkalla sähkön hinta ja lyhyellä matkalla sähkön hinta, (autosta riippuen) nopea lämpeneminen ja kotilataus (sekä tietenkin että polttomoottoriautossa saattaa joutua pelaamaan hankalan ja typerän johdon kanssa kun moottoria pitää lämmittää pakkasessa.) Tietenkin vähä-ääninen moottori on luksusta ja moottorin välitön reagointi kaasupolkimen liikkeisiin mutta nuo molemmat ominaisuudet on löydettävistä joistakin polttomoottoriautoistakin.
Ilman muuta kannatti, meistä teslattomista moni on varmaan itseni lailla harkinnut sähköautoa, kun vielä löytyi ilmaisia latauspaikkojakin, nykyään harvempi edes harkitsee. Teslan puutteet ; sport penkit, 3/s heikko lastattavuus ja housut sotkuu kun repii tavaraa vanhan aikaisesta luukusta joka lisäksi aivan liian matala. (olen ajanut 4 päivää s85d ja yli 500km uutena).
Mikä on kunnon sähköauto? kernipenkkinen sentin toleransseilla ja surkealla lakkakerroksella ja jäätyvillä ovenkahvoilla ja pakkolämmitettävällä 6kw akunlämmittimellä varustettu kulkuneuvo? ps. joko on takaovet alkaneet jumittaa...
mm. skoda citigo suunniteltu huomattavasti tehokkaammin tilan puolesta.
minä keskityn ajamisesta nauttimiseen, ajo ominaisuuksiin, en turhiin oheislaitteisiin... ja minulle riittää 24h keskimääräinen kulutus, siinä oppii autosta ja energiankulutuksesta jo riittävästi. Minä säädän rangea siinä 3-5 minuutin kusi ja tankkaustauolla jolla saa about.1100km rangea->44L my dieseliä tai vastaavaa
>
eikö teslassa voi navikoida äänikomennoilla lainkaan kun kartta pitää olla paperikartan kokoinen, so last season amerikka 80 luku meininkiä 
Jaa, minä en katsele näyttöä saksassa vaan ajan, ja kuuntelen ohjeet
ja jaksaa lukea siitä erinomaisesta (s)huurtuvasta näytöstä (ilmastointi ei toimi kun ajat akun tyhjäksi), hesaria, jaaniin, päivittyykö ne apit enää vai joutuuko peilaamaan, huuaaah
Navin ajo-ohjeet on helpointa ja turvallisinta katsoa HUDista. Ei tarvi käännellä katsetta tiestä eikä lääppiä sormenjälkiruutuja.
Oikeasti pitkistä matkoista puheenollen minä ainakin valitsisin mieluummin pitkän rangen (yli 1000 km) polttisauton, kun päivämatkatkin ylittävät tuon lukeman esim. "talvimökille" ajaessa (yli 4000 km lyhintäkin reittiä). Myös mieluisimmat taukopaikat ja muut kiinnostuksen kohteet eivät minulla yleensä ole latauspaikkojen kohdalla. Mutta kukin tietysti tarpeensa ja kiinnostuksensa mukaan, ei siinä mitään.
Navin suhteen tässä on joku väärinkäsitys. Ajo-ohje on mittaristossa ja ääniohje tietysti tulee myös. Isossa näytössä on sateelliittikarttanäkymä laajalta alueeta ja myös siinä näkyy reitti. Reitin voi tehdä etukäteen puhelimen googlemapsissa ja lähettää autoon.
Eihän HUDissa näy kuin vain viime hetken ajo-ohjeet.
Näytti myös uudessa EX90:ssä oleva iso karttanäkymä keskinäytössä.
Oma pitkän matkan reissukokemus Teslalla. Vajaa 1000 km siirtymä pohjoisesta etelään pääasiassa nelostietä. Keli vaihteli siinä -5 ja -10 välillä. Koko reissun keskinopeus karvan alle 80 km/h, sisältäen tauot. Joita muuten pidettiin turhankin paljon/pitkään, kun en ollut liikenteessä yksin ja pienirakkoisemmat kärttivät pääsyä helpotukselle. Ja tokihan tuollaisen noin 12 tunnin siirtymän aikana pitää myös syödä ainakin kaksi lämmintä ateriaa ja parit välipalat. Ajaessa syömisen voi unohtaa.
Liikennettä oli yllättävän paljon ja myös jotain tietöitä. Aika vaikea tuosta olisi merkittävästi matkantekoa nopeuttaa käyttövoiman vaihtamisella.
Omien kokemusteni mukaan erot matka-ajoissa ovat käytännössä olemattomat. En aja käytännössä koskaan satojen kilometrien siivuja yksin, vaan kyseessä on aina joku lomareissu/vast ja tällöin taukoja vain tulee, ei voi mitään. Jollekin jatkuvasti Helsingistä Hankoon paahtavalle imurikauppiaalle ero voi sen sijaan olla merkittävä, jokainen tyylillään.
Näin minäkin olen asian ymmärtänyt, että sähköisestä voimalinjasta ei saada mitään ETUA matkan joutumisen kannalta, mutta eipä siitä hyvällä sähköautolla ole haittaakaan.
Jos olisit ajanut tämän n. 4000 km matkan autolla, jossa range 1000 km bensa tai dieselkoneella, olisi tankkauksiin mennyt 4 kertaa 10 min = 40 min. Nyt käytit ehkä 20 tuntia enemmän aikaa odottaessasi sähköenergian siirtymistä latauspistokkeesta Teslaan. Paljonko tuli ansaittua per odotustunti? Itsellä ei kyllä hermo kestäisi istuksia tuntitolkulla autossa tai latausasemalla. Kun matkustetaan, niin silloin liikutaan. Dusseldorfista Tukholmaan ajettiin iltakymmenestä seuraavaan aamupäivään siten, että ehti puolen päivän aikoihin lähteneeseen lauttaan. Oisko pari kertaa tankattu 10 min per kerta....
Voi pyhä yksinkertaisuus! Taulapäälle oikein hyvin keksitty nimimerkki.
Omassa käytössä merkittävin etu matka-ajossa on ohitusten vaivattomuus, joka mahdollistaa sen, että rekkojen ja lippalakkiukkojen perässä ei tarvitse kökkiä tarpeettoman kauaa. Toki löytyyhän polttispuoleltakin liukkaita menijöitä, sellaisia itsellänikin on aiemmin ollut, mutta sellaisella polkiessa haaveet tonnin rangesta pitää unohtaa ja kulutus on kaksinumeroinen.
Eipä siinä, varmaan jokin M550d-tyyppinen peli on vielä pitkään lyömätön pitkän matkan dynaamisessa matkanteossa, mutta omassa käytössä hyöty olisi tosiaan +-0.
Pitkällä matkalla nopeus on yksinkertaista, koska diesel voittaa.
Jos olet eri mieltä, käy kaatamassa ainoat FIAn rekisteröimät vakioautolla ajetut absoluuttiset nopeusennätykset:
https://www.fia.com/fia-world-land-speed-records
Absoluuttiset ennätykset voi ajaa millä vehkeellä tahansa. Viivalle saa tuoda vaikka siivettömäksi sahatun suihkuhävittäjän kunhan vain maakosketus säilyy koko vedon ajan. Pitää olla helppo nakki pistää paremmaksi halvalla ja täysin vakiolla taksidieselillä ajetusta ennätyksestä.