@HybridRules kirjoitti:
Minä en uskalla ottaa vastuuta, että arvioisin takana olevan puolesta ohitustilanteen.
Arvioin tilanteen, jossa pystyn pelaamaan ohittajan edelleni vaikkei hän osaisikaan ohittaa.
Asiasta muistutettuna toinen kolmen vilkun tilanne on takanani olevaa ohittava vasemmalla kaistalla, jolle näytän vilkkua kertoakseni että tie on vapaa ja että olen tietoinen hänestä.
Aika usein jää ohitus tekemättä, vaikka edellä ajava antaa merkkiä.
Ihan hyvä ellei oma näkemäsi riitä, mutta oletko ajatellut miksi hän antoi merkin?
Moottoritiellä voisi tietysti perässä roikkujalle vihjata, että mene ohi tai suurenna etäisyyttä. Ehkä GLE tarkoitti sitä?
@740 GLE kirjoitti:
Kuulostaa yllättävän vaikealta erottaa ystävällinen merkin antaminen toiselle silloin kun ohitus on mahdollinen ja vastuun ottaminen omasta ohituksesta. Näillä kommenteilla suosittelen jättämään ohitusmerkit meille jotka osaavat.
Jos ohitusmerkin antajilta kysyttäisiin, osaako homman, todennäköisesti 100% sanoisi osaavansa. Silti oman kokemukseni mukaan suuri osa ei osaa. Tässä tullaankin siihen, mikä kenenkin mielestä on ok. Jonkun mielestä on ok ajella 15-19 km/h ylinopeuksia, toisen mielestä ohitus pitää tehdä nopeasti vaikka vähän reilumpaakin ylinopeutta käyttäen, jonkun mielestä ohitus on silloin turha jne. Kun aletaan laatia omia näkemyksiä ajotavoista, silloin herkästi unohtuu yhteiset pelisäännöt. Esimerkkinä vaikka moottoritielle liittyminen. Monen mielestä kolmion takaa tuleva tarkoittaa sitä, että päätietä ajavan pitää väistää vasemmalle kaistalle. Erinomainen tapa "parantaa liikenteen sujuvuutta ja sitä kautta turvallisuutta".
Jos ohituspaikan oikealla vilkulla näytettyäni takana tuleva päättää sen käyttää, niin sehän myös onnistuu. Keinoja on, ja niitä kannattaa harjoituksen vuoksi pohtia, koska niitä saattaa tarvita vaikka ei olisi itse näyttänytkään ohitusmerkkiä.
Lähtökohtana ohituspäätökselle on se, ettei ohitettavan tarvitse tehdä mitään erityistä, jotta turvallinen ohitus onnistuisi. Vasta kun jotain menee pieleen, kaivataan toimenpiteitä.
Jos ohitusmerkki on häiritsevä ja vaarallinen, miksi ihmeessä niin moni ohittaja kiittää joko käden heilautuksella tai vilkulla? Ja kuinkahan pahasti ohitusmerkkiä pelkäävät hämmentyisivät, jos joku kiittäisi heitä vilkulla?
Kyllähän näitä käden heilauttelijoita aina löytyy varmaan moottoriteiden rampeillakin ainakin psyykkisellä tasolla, vaikkei fyysistä heilautusta näkyisikään. Ei se ole mikään mittari asian onnistumiselle. Leveäkaistatielläkin keskiviivan ylittäviä ohittajia riittää, vaikka vastaan tulee autoja. Onhan se hienoa, kun ohituspaikkoja riittää.
Niin pitäisi, mutta kun luodaan sääntöjen vastaisia käytäntöjä, moni pitää niitä ihan luvallisina ja hyvinä. Kaistanvaihtovilkku on toinen esimerkki. Kun autokin tukee kolmen vilkautuksen kaistanvaihtoa, täytyyhän olla ok vilkuttaa samalla kun alkaa vaihtaa kaistaa. Ei voi vilkuttaa hyvissä ajoin ennen aiottua toimenpidettä, kun auto lopettaa vilkuttamisen liian aikaisin.
Kolme vilautusta vasemmalle siirtymiseen moottoritienopeuksissa on yhtä tyhjän kanssa varoittamaan takkatulijoita, paluuvilutuksena se menetellee koska ohitettava ajaa hiljempaa, ja ohitettu tietää auton lain mukaan palaavan oikealle kaistalle.
@Herbert kirjoitti:
Jos ohitusmerkin antajilta kysyttäisiin, osaako homman, todennäköisesti 100% sanoisi osaavansa. Silti oman kokemukseni mukaan suuri osa ei osaa. Tässä tullaankin siihen, mikä kenenkin mielestä on ok.
Mitkään pohdinnat toisen puolesta eivät päde, koska toisen osapuolen ajatuksis on mahdotonta tietää tarkalleen vaikka näkymä peilissä antaakin osviittaa.
Olennaista on ymmärtää, että ohitusmerkin annettuaan pitää vastata huutoonsa ja heittää epävarmakin ohittaja edelle, jos hän tarttuu tarjottuun tilaisuuteen. Kyse ei siis ole ohittajan kyvystä käyttää mahdollista ylinopeutta vaan ohitusmerkin antajan kyvystä hidastaa ohittajan siirryttyä vasemmalle kaistalle.
@Herbert kirjoitti:
Lähtökohtana ohituspäätökselle on se, ettei ohitettavan tarvitse tehdä mitään erityistä, jotta turvallinen ohitus onnistuisi. Vasta kun jotain menee pieleen, kaivataan toimenpiteitä.
Oletko ikinä nähnyt sinut ohittaneen tilannearviossa jonkin menneen pieleen?
Minä olen. Siksi heitän epävarmat ja vaaralliseksi tulkitsemani mieluummin edelleni omaan valvontaani kuin pidän heidät sokeana norsuna takanani.
Pidemmällä matkalla käytän samaa keinoa myös osaavan takaoven valvojan valintaan.
@HybridRules kirjoitti:
Minä en uskalla ottaa vastuuta, että arvioisin takana olevan puolesta ohitustilanteen.
Arvioin tilanteen, jossa pystyn pelaamaan ohittajan edelleni vaikkei hän osaisikaan ohittaa.
Asiasta muistutettuna toinen kolmen vilkun tilanne on takanani olevaa ohittava vasemmalla kaistalla, jolle näytän vilkkua kertoakseni että tie on vapaa ja että olen tietoinen hänestä.
Aika usein jää ohitus tekemättä, vaikka edellä ajava antaa merkkiä.
Ihan hyvä ellei oma näkemäsi riitä, mutta oletko ajatellut miksi hän antoi merkin?
Moottoritiellä voisi tietysti perässä roikkujalle vihjata, että mene ohi tai suurenna etäisyyttä. Ehkä GLE tarkoitti sitä?
Sitäkin.
Minusta henkilöauton ohittamiseen ei luulisi olevan syytä ohitettavan antaa merkkiä. Henkilöauto edessä ei pysty juurikaan peittämään ohittajan näkyvyyttä turvalliseen ohitukseen.
Monet maantiet kaartavat loivasti ihan kuin suunnittelija olisi tarkoituksella tehnyt kiusaa autoilijoille. Ehkä olen turhan arka ohittaja, mutta haluaisin nähdä rekan edellä vapaata tietä mieluummin enemmän. Esim. tie Kouvolasta Jaalan kautta nelostielle. On paljon satasen alueita, joissa on ärsyttävän pitkiä ja loivia kaarteita kumpaankin suuntaan. Sillä tiellä käytän yleensä kyllä rekkakuskin antamaa merkkiä ja aloitan ohituksen, mutta varautuen keskeyttämään alkuunsa, jos rekkakuski on minun mielestäni ottanut liikaa riskiä. Melkein aina rekkakuskien merkit ovat ok ja hyvä kiihtyvyys omassa autossa pitää ohitukseen kuluvan matkan/ajan lyhyenä.
Oletan rekkakuskien antavan ohitusmerkit, jotta saavat perästään pois kuskit, jotka näyttävät odottavan ohitustilaa. Ohittava autohan on ensin saavuttanut rekan suuremmalla nopeudella, joten on kai loogista, että rekan kuski älyää toisen aikovan ohittaa ja avittaa ohitusta.
Ohitusmerkeissä on kyllä vaara väärään tulkintaan. Mitä jos rekkakuski vain huomasi edessä taukolevikkeen ja vilkuttaa kääntyäkseen sille? Tai niin kuin minä kerran sain takaa tulevan lähtemään ohitukseen, kun vakkarin vivun sijasta käsi osui vilkkuvipuun, vaikka tarkoitus oli nostaa nopeutta.
Sinänsä uskon kyllä, että ohitusmerkin voi antaa rohkaisemaan takaa tulevaa ja jos tosiaan samalla itse hiljentää, niin lopputuloksena voi olla turvallisempi ohitus kuin ilman merkkiä.
@Herbert kirjoitti:
Lähtökohtana ohituspäätökselle on se, ettei ohitettavan tarvitse tehdä mitään erityistä, jotta turvallinen ohitus onnistuisi. Vasta kun jotain menee pieleen, kaivataan toimenpiteitä.
Oletko ikinä nähnyt sinut ohittaneen tilannearviossa jonkin menneen pieleen?
Minä olen. Siksi heitän epävarmat ja vaaralliseksi tulkitsemani mieluummin edelleni omaan valvontaani kuin pidän heidät sokeana norsuna takanani.
Pidemmällä matkalla käytän samaa keinoa myös osaavan takaoven valvojan valintaan.
Itsekin olen joskus tehnyt ohituksessa virhearvion, joten todennäköisesti joku muukin voi sen tehdä.
Epävarma tai kuka tahansa on tietysti parempi pitää kontrollissa auton etupuolella. Nyt tullaan taas siihen, kuka osaa hoitaa homman oikein ja kuka ei. Vilkkua näyttelee myös hyväntahtoiset hölmöt. Sikäli itselleni ei haittaa tästä ole ollut, koska en ole lähtenyt huonossa paikassa merkistä ohitukseen. Osa silti lähtee, joku saattaa jopa kokea olevansa velvollinen ohitukseen merkistä.
@Lukija31722 kirjoitti:
Turhia varusteita löytyy monesta autosta mutta onko jotain varustetta mitä et kaipaa vaikka muut kaipaavatkin?
Etuveto.
Polttomoottori on vielä turhempi.
En lähtisi nykyaikaista polttomoottoria arvostelemaan istuessani akku kasan päällä, minkä valmistukseen on käytetty korvaamattomia luonnonvaroja.
Monissa kielissä, esim. englanninkielessä ei ole juurikaan yhdyssanoja. Suomenkielessä on ja joskus yhdyssanan osasanat erikseen kirjoitettuna muuttavat kirjoitetun merkitystä. Akkukasan päällä on eri asia kuin akku kasan päällä. Ja sitä paitsi olen antanut kertoa itselleni, että tutkimusten mukaan sähköauto rasittaa elinkaarensa aikana ympäristöä polttomoottoriautoa vähemmän vaikka valmistuksen päästöt huomioidaan.
Polttomoottori on turha varuste ja minun autossani on melko suuri tavaratila siiinä, missä jotkut säilyttävät polttomoottoria.
@HybridRules kirjoitti:
Minä en uskalla ottaa vastuuta, että arvioisin takana olevan puolesta ohitustilanteen.
Arvioin tilanteen, jossa pystyn pelaamaan ohittajan edelleni vaikkei hän osaisikaan ohittaa.
Asiasta muistutettuna toinen kolmen vilkun tilanne on takanani olevaa ohittava vasemmalla kaistalla, jolle näytän vilkkua kertoakseni että tie on vapaa ja että olen tietoinen hänestä.
Aika usein jää ohitus tekemättä, vaikka edellä ajava antaa merkkiä.
Ihan hyvä ellei oma näkemäsi riitä, mutta oletko ajatellut miksi hän antoi merkin?
Moottoritiellä voisi tietysti perässä roikkujalle vihjata, että mene ohi tai suurenna etäisyyttä. Ehkä GLE tarkoitti sitä?
Sitäkin.
Minusta henkilöauton ohittamiseen ei luulisi olevan syytä ohitettavan antaa merkkiä. Henkilöauto edessä ei pysty juurikaan peittämään ohittajan näkyvyyttä turvalliseen ohitukseen.
Monet maantiet kaartavat loivasti ihan kuin suunnittelija olisi tarkoituksella tehnyt kiusaa autoilijoille. Ehkä olen turhan arka ohittaja, mutta haluaisin nähdä rekan edellä vapaata tietä mieluummin enemmän. Esim. tie Kouvolasta Jaalan kautta nelostielle. On paljon satasen alueita, joissa on ärsyttävän pitkiä ja loivia kaarteita kumpaankin suuntaan. Sillä tiellä käytän yleensä kyllä rekkakuskin antamaa merkkiä ja aloitan ohituksen, mutta varautuen keskeyttämään alkuunsa, jos rekkakuski on minun mielestäni ottanut liikaa riskiä. Melkein aina rekkakuskien merkit ovat ok ja hyvä kiihtyvyys omassa autossa pitää ohitukseen kuluvan matkan/ajan lyhyenä.
Oletan rekkakuskien antavan ohitusmerkit, jotta saavat perästään pois kuskit, jotka näyttävät odottavan ohitustilaa. Ohittava autohan on ensin saavuttanut rekan suuremmalla nopeudella, joten on kai loogista, että rekan kuski älyää toisen aikovan ohittaa ja avittaa ohitusta.
Ohitusmerkeissä on kyllä vaara väärään tulkintaan. Mitä jos rekkakuski vain huomasi edessä taukolevikkeen ja vilkuttaa kääntyäkseen sille? Tai niin kuin minä kerran sain takaa tulevan lähtemään ohitukseen, kun vakkarin vivun sijasta käsi osui vilkkuvipuun, vaikka tarkoitus oli nostaa nopeutta.
Sinänsä uskon kyllä, että ohitusmerkin voi antaa rohkaisemaan takaa tulevaa ja jos tosiaan samalla itse hiljentää, niin lopputuloksena voi olla turvallisempi ohitus kuin ilman merkkiä.
Pitkä loiva kaarre oikealle taitaa olla pitkä loiva kaarre vasemmalle vastaantulijoille. Ihan joka kohdassa ei ole paras ohituspaikka, mutta pian tulee.
Itse en oikeastaan koskaan aja rekan ohi, kun olen kuitenkin sen tiellä nopeusrajoituksen laskiessa 80 tai sen alle. Suomessa rajoitukset vaihtelevat niin, ettei välttämättä pääse karkuun ennen seuraavaa pudotusta. Selkeästi alitehoisesta voi mennä ohi, jos sen vauhti hiipuu joka mäessä. Mutta haluavatko rekkakuskit päästää jonkun eteensä mahdollisesti ajamaan rajoituksen mukaan?
@Lukija31722 kirjoitti:
Turhia varusteita löytyy monesta autosta mutta onko jotain varustetta mitä et kaipaa vaikka muut kaipaavatkin?
Etuveto.
Polttomoottori on vielä turhempi.
En lähtisi nykyaikaista polttomoottoria arvostelemaan istuessani akku kasan päällä, minkä valmistukseen on käytetty korvaamattomia luonnonvaroja.
Monissa kielissä, esim. englanninkielessä ei ole juurikaan yhdyssanoja. Suomenkielessä on ja joskus yhdyssanan osasanat erikseen kirjoitettuna muuttavat kirjoitetun merkitystä. Akkukasan päällä on eri asia kuin akku kasan päällä. Ja sitä paitsi olen antanut kertoa itselleni, että tutkimusten mukaan sähköauto rasittaa elinkaarensa aikana ympäristöä polttomoottoriautoa vähemmän vaikka valmistuksen päästöt huomioidaan.
Polttomoottori on turha varuste ja minun autossani on melko suuri tavaratila siiinä, missä jotkut säilyttävät polttomoottoria.
siinä kirjoitetaan Suomessa kahdella iillä.
Ja sähköautossa on rutkasti enemmän painoa, mikä osaltaan kuluttaa renkaita ja tiepäällysteitä, minkä on väitetty olevan pahempi ympäristötuho kuin nykyaikainen polttomoottori.
@Lukija31722 kirjoitti:
Turhia varusteita löytyy monesta autosta mutta onko jotain varustetta mitä et kaipaa vaikka muut kaipaavatkin?
Etuveto.
Polttomoottori on vielä turhempi.
En lähtisi nykyaikaista polttomoottoria arvostelemaan istuessani akku kasan päällä, minkä valmistukseen on käytetty korvaamattomia luonnonvaroja.
Monissa kielissä, esim. englanninkielessä ei ole juurikaan yhdyssanoja. Suomenkielessä on ja joskus yhdyssanan osasanat erikseen kirjoitettuna muuttavat kirjoitetun merkitystä. Akkukasan päällä on eri asia kuin akku kasan päällä. Ja sitä paitsi olen antanut kertoa itselleni, että tutkimusten mukaan sähköauto rasittaa elinkaarensa aikana ympäristöä polttomoottoriautoa vähemmän vaikka valmistuksen päästöt huomioidaan.
Polttomoottori on turha varuste ja minun autossani on melko suuri tavaratila siiinä, missä jotkut säilyttävät polttomoottoria.
Mitä polttomoottoriautoissa on niissä kohdissa, joissa akkuautoilija säilyttävät ajoakkuaan ja tehoelektroniikkaa?
Olikohan muuten niin, että englannissa on yhdyssanoja, mutta niitä ei ole pakko kirjoittaa yhteen.
@HybridRules kirjoitti:
Minä en uskalla ottaa vastuuta, että arvioisin takana olevan puolesta ohitustilanteen.
Arvioin tilanteen, jossa pystyn pelaamaan ohittajan edelleni vaikkei hän osaisikaan ohittaa.
Asiasta muistutettuna toinen kolmen vilkun tilanne on takanani olevaa ohittava vasemmalla kaistalla, jolle näytän vilkkua kertoakseni että tie on vapaa ja että olen tietoinen hänestä.
Aika usein jää ohitus tekemättä, vaikka edellä ajava antaa merkkiä.
Ihan hyvä ellei oma näkemäsi riitä, mutta oletko ajatellut miksi hän antoi merkin?
Moottoritiellä voisi tietysti perässä roikkujalle vihjata, että mene ohi tai suurenna etäisyyttä. Ehkä GLE tarkoitti sitä?
Sitäkin.
Minusta henkilöauton ohittamiseen ei luulisi olevan syytä ohitettavan antaa merkkiä. Henkilöauto edessä ei pysty juurikaan peittämään ohittajan näkyvyyttä turvalliseen ohitukseen.
Monet maantiet kaartavat loivasti ihan kuin suunnittelija olisi tarkoituksella tehnyt kiusaa autoilijoille. Ehkä olen turhan arka ohittaja, mutta haluaisin nähdä rekan edellä vapaata tietä mieluummin enemmän. Esim. tie Kouvolasta Jaalan kautta nelostielle. On paljon satasen alueita, joissa on ärsyttävän pitkiä ja loivia kaarteita kumpaankin suuntaan. Sillä tiellä käytän yleensä kyllä rekkakuskin antamaa merkkiä ja aloitan ohituksen, mutta varautuen keskeyttämään alkuunsa, jos rekkakuski on minun mielestäni ottanut liikaa riskiä. Melkein aina rekkakuskien merkit ovat ok ja hyvä kiihtyvyys omassa autossa pitää ohitukseen kuluvan matkan/ajan lyhyenä.
Oletan rekkakuskien antavan ohitusmerkit, jotta saavat perästään pois kuskit, jotka näyttävät odottavan ohitustilaa. Ohittava autohan on ensin saavuttanut rekan suuremmalla nopeudella, joten on kai loogista, että rekan kuski älyää toisen aikovan ohittaa ja avittaa ohitusta.
Ohitusmerkeissä on kyllä vaara väärään tulkintaan. Mitä jos rekkakuski vain huomasi edessä taukolevikkeen ja vilkuttaa kääntyäkseen sille? Tai niin kuin minä kerran sain takaa tulevan lähtemään ohitukseen, kun vakkarin vivun sijasta käsi osui vilkkuvipuun, vaikka tarkoitus oli nostaa nopeutta.
Sinänsä uskon kyllä, että ohitusmerkin voi antaa rohkaisemaan takaa tulevaa ja jos tosiaan samalla itse hiljentää, niin lopputuloksena voi olla turvallisempi ohitus kuin ilman merkkiä.
Pitkä loiva kaarre oikealle taitaa olla pitkä loiva kaarre vasemmalle vastaantulijoille. Ihan joka kohdassa ei ole paras ohituspaikka, mutta pian tulee.
Itse en oikeastaan koskaan aja rekan ohi, kun olen kuitenkin sen tiellä nopeusrajoituksen laskiessa 80 tai sen alle. Suomessa rajoitukset vaihtelevat niin, ettei välttämättä pääse karkuun ennen seuraavaa pudotusta. Selkeästi alitehoisesta voi mennä ohi, jos sen vauhti hiipuu joka mäessä. Mutta haluavatko rekkakuskit päästää jonkun eteensä mahdollisesti ajamaan rajoituksen mukaan?
En ymmärrä, mitä tarkoitat, että muutut tientukkeeksi rajoituksen muuttuessa.
Tie kaartaa loivasti vuoroin vasempaan ja oikeaan vaikka voisi mennä enemmän suoraan. Täytyy kaartaa vuorotellen oik/vas, koska muuten muodostaisi suuren ympyrän eikä tietä pitkin pääsisikään Roomaan johtaville teille vaan päätyisi takaisin Kouvostoliittoon.
@Lukija31722 kirjoitti:
Turhia varusteita löytyy monesta autosta mutta onko jotain varustetta mitä et kaipaa vaikka muut kaipaavatkin?
Etuveto.
Polttomoottori on vielä turhempi.
En lähtisi nykyaikaista polttomoottoria arvostelemaan istuessani akku kasan päällä, minkä valmistukseen on käytetty korvaamattomia luonnonvaroja.
Monissa kielissä, esim. englanninkielessä ei ole juurikaan yhdyssanoja. Suomenkielessä on ja joskus yhdyssanan osasanat erikseen kirjoitettuna muuttavat kirjoitetun merkitystä. Akkukasan päällä on eri asia kuin akku kasan päällä. Ja sitä paitsi olen antanut kertoa itselleni, että tutkimusten mukaan sähköauto rasittaa elinkaarensa aikana ympäristöä polttomoottoriautoa vähemmän vaikka valmistuksen päästöt huomioidaan.
Polttomoottori on turha varuste ja minun autossani on melko suuri tavaratila siiinä, missä jotkut säilyttävät polttomoottoria.
siinä kirjoitetaan Suomessa kahdella iillä.
Ja sähköautossa on rutkasti enemmän painoa, mikä osaltaan kuluttaa renkaita ja tiepäällysteitä, minkä on väitetty olevan pahempi ympäristötuho kuin nykyaikainen polttomoottori.
Eihän siinä voi kirjoittaa Suomessa kahdella iillä, kun Suomessa ei ole Iitä ollenkaan paitsi pohjoisessa. Siellä Iin läpi virtaa Iå.
@Lukija31722 kirjoitti:
Turhia varusteita löytyy monesta autosta mutta onko jotain varustetta mitä et kaipaa vaikka muut kaipaavatkin?
Etuveto.
Polttomoottori on vielä turhempi.
En lähtisi nykyaikaista polttomoottoria arvostelemaan istuessani akku kasan päällä, minkä valmistukseen on käytetty korvaamattomia luonnonvaroja.
Monissa kielissä, esim. englanninkielessä ei ole juurikaan yhdyssanoja. Suomenkielessä on ja joskus yhdyssanan osasanat erikseen kirjoitettuna muuttavat kirjoitetun merkitystä. Akkukasan päällä on eri asia kuin akku kasan päällä. Ja sitä paitsi olen antanut kertoa itselleni, että tutkimusten mukaan sähköauto rasittaa elinkaarensa aikana ympäristöä polttomoottoriautoa vähemmän vaikka valmistuksen päästöt huomioidaan.
Polttomoottori on turha varuste ja minun autossani on melko suuri tavaratila siiinä, missä jotkut säilyttävät polttomoottoria.
Mitä polttomoottoriautoissa on niissä kohdissa, joissa akkuautoilija säilyttävät ajoakkuaan ja tehoelektroniikkaa?
Olikohan muuten niin, että englannissa on yhdyssanoja, mutta niitä ei ole pakko kirjoittaa yhteen.
Mielenkiintoinen tieto englanninkielen yhdyssanoista. Tiedätkö esimerkkiä yhdyssanasta, jota ei ole pakko kirjoittaa yhteen?
Akku kasan päällä tai akkukasan päällä ovat kummatkin oikein, mutta tarkoittavat eri asiaa. Eli kielioppi on kummassakin ok. Kaikki tehdään kirjoitus- sun muita virheitä. Yhdyssanavirheet ovat minusta hauskoja silloin, kun lauseen merkitys muuttuu riipuen kirjoitetaanko yhteen vai erikseen. Ainahan niin ei ole.
Entä onko (lasten) laulu suida duida osaatsä uida napa kiven päällä vai napakiven päällä?
@Lukija31722 kirjoitti:
Turhia varusteita löytyy monesta autosta mutta onko jotain varustetta mitä et kaipaa vaikka muut kaipaavatkin?
Etuveto.
Polttomoottori on vielä turhempi.
En lähtisi nykyaikaista polttomoottoria arvostelemaan istuessani akku kasan päällä, minkä valmistukseen on käytetty korvaamattomia luonnonvaroja.
Monissa kielissä, esim. englanninkielessä ei ole juurikaan yhdyssanoja. Suomenkielessä on ja joskus yhdyssanan osasanat erikseen kirjoitettuna muuttavat kirjoitetun merkitystä. Akkukasan päällä on eri asia kuin akku kasan päällä. Ja sitä paitsi olen antanut kertoa itselleni, että tutkimusten mukaan sähköauto rasittaa elinkaarensa aikana ympäristöä polttomoottoriautoa vähemmän vaikka valmistuksen päästöt huomioidaan.
Polttomoottori on turha varuste ja minun autossani on melko suuri tavaratila siiinä, missä jotkut säilyttävät polttomoottoria.
siinä kirjoitetaan Suomessa kahdella iillä.
Ja sähköautossa on rutkasti enemmän painoa, mikä osaltaan kuluttaa renkaita ja tiepäällysteitä, minkä on väitetty olevan pahempi ympäristötuho kuin nykyaikainen polttomoottori.
Siinä onkin selvittämistä, mitkä väitteet ovat tosia ja millä perusteella. Eikä minun edelliset polttomoottoriautot ole olleet juuri sen kevyempiä kuin nykyinenkään. Alumiini painaa kolmasosan siitä mitä teräs
@Lukija31722 kirjoitti:
Turhia varusteita löytyy monesta autosta mutta onko jotain varustetta mitä et kaipaa vaikka muut kaipaavatkin?
Etuveto.
Polttomoottori on vielä turhempi.
En lähtisi nykyaikaista polttomoottoria arvostelemaan istuessani akku kasan päällä, minkä valmistukseen on käytetty korvaamattomia luonnonvaroja.
Monissa kielissä, esim. englanninkielessä ei ole juurikaan yhdyssanoja. Suomenkielessä on ja joskus yhdyssanan osasanat erikseen kirjoitettuna muuttavat kirjoitetun merkitystä. Akkukasan päällä on eri asia kuin akku kasan päällä. Ja sitä paitsi olen antanut kertoa itselleni, että tutkimusten mukaan sähköauto rasittaa elinkaarensa aikana ympäristöä polttomoottoriautoa vähemmän vaikka valmistuksen päästöt huomioidaan.
Polttomoottori on turha varuste ja minun autossani on melko suuri tavaratila siiinä, missä jotkut säilyttävät polttomoottoria.
Mitä polttomoottoriautoissa on niissä kohdissa, joissa akkuautoilija säilyttävät ajoakkuaan ja tehoelektroniikkaa?
Olikohan muuten niin, että englannissa on yhdyssanoja, mutta niitä ei ole pakko kirjoittaa yhteen.
Polttomoottoriautoissa on ohuempi pohjarakenne siellä, missä sähköautossa on ajoakku. Se onkin mielenkiintoinen kysymys, miten Tesla on onnistunut sovittamaam tehoelektroniikan ja mm. lämpöpumpun niin, että on jäänyt runsaat tavaratilat sekä taakse että eteen ja myös sisätilat ovat avarat. Ilmajousituskin tarvinnee kompuran ja painesäiliön. Ehkä Tesla tekee hitaasti kiihtyviä pienitehoisia autoja jaa saa pikkumoottorit mahtumaan pieneen tilaan.
Mielenkiintoinen tieto englanninkielen yhdyssanoista. Tiedätkö esimerkkiä yhdyssanasta, jota ei ole pakko kirjoittaa yhteen?
HybridRules
Tuotahan ei ole pakko kirjoittaa ollenkaan. Tai sen voisi kirjoittaa myös HbrdRls, jos halutaan tiivistää. Tapa, jossa kahdesta eri sanasta muodostetaan yksi kirjoittamalla kummankin osasanan eka kirjain isolla, on tietääkseni Microsoftin idea Windowsissa. Tai ehkä se oli käytössä jo aiemmissa ohjelmointikielissä. Sillä tavalla muodostettu sana ei liene yhdyssanaksi luettava.
@HybridRules kirjoitti:
Mielenkiintoinen tieto englanninkielen yhdyssanoista. Tiedätkö esimerkkiä yhdyssanasta, jota ei ole pakko kirjoittaa yhteen?
Muistelin jotain vanhaa juttua, mutta löytyy wikipediastakin 'yhdyssana'. "Englanti on siinä mielessä huomattava poikkeus, että muissa germaanisissa kielissä on laajalti tapana kirjoittaa yhdyssanat yhteen."
Tuo vaihtaa vastaantulijan jälkeen pitkille liian hitaasti, ei vaihda pitkille alle 60 nopeuksissa ollenkaan, ei käytä pitkiä valoja hämärässä vaan vasta pimeässä, vaihtaa katuvaloja lähestyttäessä lähivaloille liian aikaisin ja hämääntyy moottoritiellä muuttuvista nopeusrajoituksista (luulee niitä ilmeisesti toisen perävaloiksi). Lisäksi kääntyvyystoiminto pelaa vain automaattiasennossa. Kun itse käytän manuaaliaseusta, valot eivät käänny. Tuo onneksi ei ole suuri vahinko, vain mutkaisimmilla pikkuteillä kääntyvistä valoista voisi olla edes teoriassa hyötyä, käytännössä merkitys on olematon.
Matriisivalot olisivat maksaneet yli 2000 e, joten en katsonut hintansa arvoisiksi. Valojen vaihtaminen itse myös rytmittää omaa ajamista. Automaatilla saa jatkuvasti jännittää, vaihtaako kone oikein. Aivan 100% virheettömyyteen se ei ole yltänyt, vaikka yleensä vastaantulijat oikein huomioikin.
Kaikki tämä kikkailu on myös valmistajien harjoittelua autonomisten autojen valmistusta ajatellen.
Arvioin tilanteen, jossa pystyn pelaamaan ohittajan edelleni vaikkei hän osaisikaan ohittaa.
Asiasta muistutettuna toinen kolmen vilkun tilanne on takanani olevaa ohittava vasemmalla kaistalla, jolle näytän vilkkua kertoakseni että tie on vapaa ja että olen tietoinen hänestä.
Ihan hyvä ellei oma näkemäsi riitä, mutta oletko ajatellut miksi hän antoi merkin?
Sitäkin.
Eihän auto liiku ilman sitä. Paitsi silloin kun sen jättää pois nelivedosta.
Jos ohitusmerkin antajilta kysyttäisiin, osaako homman, todennäköisesti 100% sanoisi osaavansa. Silti oman kokemukseni mukaan suuri osa ei osaa. Tässä tullaankin siihen, mikä kenenkin mielestä on ok. Jonkun mielestä on ok ajella 15-19 km/h ylinopeuksia, toisen mielestä ohitus pitää tehdä nopeasti vaikka vähän reilumpaakin ylinopeutta käyttäen, jonkun mielestä ohitus on silloin turha jne. Kun aletaan laatia omia näkemyksiä ajotavoista, silloin herkästi unohtuu yhteiset pelisäännöt. Esimerkkinä vaikka moottoritielle liittyminen. Monen mielestä kolmion takaa tuleva tarkoittaa sitä, että päätietä ajavan pitää väistää vasemmalle kaistalle. Erinomainen tapa "parantaa liikenteen sujuvuutta ja sitä kautta turvallisuutta".
Lähtökohtana ohituspäätökselle on se, ettei ohitettavan tarvitse tehdä mitään erityistä, jotta turvallinen ohitus onnistuisi. Vasta kun jotain menee pieleen, kaivataan toimenpiteitä.
Kyllähän näitä käden heilauttelijoita aina löytyy varmaan moottoriteiden rampeillakin ainakin psyykkisellä tasolla, vaikkei fyysistä heilautusta näkyisikään. Ei se ole mikään mittari asian onnistumiselle. Leveäkaistatielläkin keskiviivan ylittäviä ohittajia riittää, vaikka vastaan tulee autoja. Onhan se hienoa, kun ohituspaikkoja riittää.
Kaikkien kortinomistajien pitää tietää ettei päätietä ajava saa väistää vasemmalle kaistalle.
Niin pitäisi, mutta kun luodaan sääntöjen vastaisia käytäntöjä, moni pitää niitä ihan luvallisina ja hyvinä. Kaistanvaihtovilkku on toinen esimerkki. Kun autokin tukee kolmen vilkautuksen kaistanvaihtoa, täytyyhän olla ok vilkuttaa samalla kun alkaa vaihtaa kaistaa. Ei voi vilkuttaa hyvissä ajoin ennen aiottua toimenpidettä, kun auto lopettaa vilkuttamisen liian aikaisin.
Kolme vilautusta vasemmalle siirtymiseen moottoritienopeuksissa on yhtä tyhjän kanssa varoittamaan takkatulijoita, paluuvilutuksena se menetellee koska ohitettava ajaa hiljempaa, ja ohitettu tietää auton lain mukaan palaavan oikealle kaistalle.
Onnistuinko siis löytämään aloittajan kysymän varusteen, jota minä en tarvitse mutta muut kokevat sen hyödylliseksi?
Mitkään pohdinnat toisen puolesta eivät päde, koska toisen osapuolen ajatuksis on mahdotonta tietää tarkalleen vaikka näkymä peilissä antaakin osviittaa.
Olennaista on ymmärtää, että ohitusmerkin annettuaan pitää vastata huutoonsa ja heittää epävarmakin ohittaja edelle, jos hän tarttuu tarjottuun tilaisuuteen. Kyse ei siis ole ohittajan kyvystä käyttää mahdollista ylinopeutta vaan ohitusmerkin antajan kyvystä hidastaa ohittajan siirryttyä vasemmalle kaistalle.
Oletko ikinä nähnyt sinut ohittaneen tilannearviossa jonkin menneen pieleen?
Minä olen. Siksi heitän epävarmat ja vaaralliseksi tulkitsemani mieluummin edelleni omaan valvontaani kuin pidän heidät sokeana norsuna takanani.
Pidemmällä matkalla käytän samaa keinoa myös osaavan takaoven valvojan valintaan.
Minusta henkilöauton ohittamiseen ei luulisi olevan syytä ohitettavan antaa merkkiä. Henkilöauto edessä ei pysty juurikaan peittämään ohittajan näkyvyyttä turvalliseen ohitukseen.
Monet maantiet kaartavat loivasti ihan kuin suunnittelija olisi tarkoituksella tehnyt kiusaa autoilijoille. Ehkä olen turhan arka ohittaja, mutta haluaisin nähdä rekan edellä vapaata tietä mieluummin enemmän. Esim. tie Kouvolasta Jaalan kautta nelostielle. On paljon satasen alueita, joissa on ärsyttävän pitkiä ja loivia kaarteita kumpaankin suuntaan. Sillä tiellä käytän yleensä kyllä rekkakuskin antamaa merkkiä ja aloitan ohituksen, mutta varautuen keskeyttämään alkuunsa, jos rekkakuski on minun mielestäni ottanut liikaa riskiä. Melkein aina rekkakuskien merkit ovat ok ja hyvä kiihtyvyys omassa autossa pitää ohitukseen kuluvan matkan/ajan lyhyenä.
Oletan rekkakuskien antavan ohitusmerkit, jotta saavat perästään pois kuskit, jotka näyttävät odottavan ohitustilaa. Ohittava autohan on ensin saavuttanut rekan suuremmalla nopeudella, joten on kai loogista, että rekan kuski älyää toisen aikovan ohittaa ja avittaa ohitusta.
Ohitusmerkeissä on kyllä vaara väärään tulkintaan. Mitä jos rekkakuski vain huomasi edessä taukolevikkeen ja vilkuttaa kääntyäkseen sille? Tai niin kuin minä kerran sain takaa tulevan lähtemään ohitukseen, kun vakkarin vivun sijasta käsi osui vilkkuvipuun, vaikka tarkoitus oli nostaa nopeutta.
Sinänsä uskon kyllä, että ohitusmerkin voi antaa rohkaisemaan takaa tulevaa ja jos tosiaan samalla itse hiljentää, niin lopputuloksena voi olla turvallisempi ohitus kuin ilman merkkiä.
Polttomoottori on vielä turhempi.
Oma autoni lakkaa kulkemasta, jos etuveto otetaan pois.
Itsekin olen joskus tehnyt ohituksessa virhearvion, joten todennäköisesti joku muukin voi sen tehdä.
Epävarma tai kuka tahansa on tietysti parempi pitää kontrollissa auton etupuolella. Nyt tullaan taas siihen, kuka osaa hoitaa homman oikein ja kuka ei. Vilkkua näyttelee myös hyväntahtoiset hölmöt. Sikäli itselleni ei haittaa tästä ole ollut, koska en ole lähtenyt huonossa paikassa merkistä ohitukseen. Osa silti lähtee, joku saattaa jopa kokea olevansa velvollinen ohitukseen merkistä.
Tais kaikki palstan osallistujat olla muualla kuin auton ratissa viikonloppuna...
Tuli ajettua maantiellä ja nähtyä kaikenlaista.
En lähtisi nykyaikaista polttomoottoria arvostelemaan istuessani akku kasan päällä, minkä valmistukseen on käytetty korvaamattomia luonnonvaroja.
Monissa kielissä, esim. englanninkielessä ei ole juurikaan yhdyssanoja. Suomenkielessä on ja joskus yhdyssanan osasanat erikseen kirjoitettuna muuttavat kirjoitetun merkitystä. Akkukasan päällä on eri asia kuin akku kasan päällä. Ja sitä paitsi olen antanut kertoa itselleni, että tutkimusten mukaan sähköauto rasittaa elinkaarensa aikana ympäristöä polttomoottoriautoa vähemmän vaikka valmistuksen päästöt huomioidaan.
Polttomoottori on turha varuste ja minun autossani on melko suuri tavaratila siiinä, missä jotkut säilyttävät polttomoottoria.
Pitkä loiva kaarre oikealle taitaa olla pitkä loiva kaarre vasemmalle vastaantulijoille. Ihan joka kohdassa ei ole paras ohituspaikka, mutta pian tulee.
Itse en oikeastaan koskaan aja rekan ohi, kun olen kuitenkin sen tiellä nopeusrajoituksen laskiessa 80 tai sen alle. Suomessa rajoitukset vaihtelevat niin, ettei välttämättä pääse karkuun ennen seuraavaa pudotusta. Selkeästi alitehoisesta voi mennä ohi, jos sen vauhti hiipuu joka mäessä. Mutta haluavatko rekkakuskit päästää jonkun eteensä mahdollisesti ajamaan rajoituksen mukaan?
siinä kirjoitetaan Suomessa kahdella iillä.
Ja sähköautossa on rutkasti enemmän painoa, mikä osaltaan kuluttaa renkaita ja tiepäällysteitä, minkä on väitetty olevan pahempi ympäristötuho kuin nykyaikainen polttomoottori.
Mitä polttomoottoriautoissa on niissä kohdissa, joissa akkuautoilija säilyttävät ajoakkuaan ja tehoelektroniikkaa?
Olikohan muuten niin, että englannissa on yhdyssanoja, mutta niitä ei ole pakko kirjoittaa yhteen.
Ihan vaan tiedoksi tällainenkin artikkeli:
https://tekniikanmaailma.fi/kielioppivirheista-huomauttelevista-ihmisista-paljastui-yhteinen-piirre-ovat-mantteja/
En ymmärrä, mitä tarkoitat, että muutut tientukkeeksi rajoituksen muuttuessa.
Tie kaartaa loivasti vuoroin vasempaan ja oikeaan vaikka voisi mennä enemmän suoraan. Täytyy kaartaa vuorotellen oik/vas, koska muuten muodostaisi suuren ympyrän eikä tietä pitkin pääsisikään Roomaan johtaville teille vaan päätyisi takaisin Kouvostoliittoon.
Eihän siinä voi kirjoittaa Suomessa kahdella iillä, kun Suomessa ei ole Iitä ollenkaan paitsi pohjoisessa. Siellä Iin läpi virtaa Iå.
Mielenkiintoinen tieto englanninkielen yhdyssanoista. Tiedätkö esimerkkiä yhdyssanasta, jota ei ole pakko kirjoittaa yhteen?
Akku kasan päällä tai akkukasan päällä ovat kummatkin oikein, mutta tarkoittavat eri asiaa. Eli kielioppi on kummassakin ok. Kaikki tehdään kirjoitus- sun muita virheitä. Yhdyssanavirheet ovat minusta hauskoja silloin, kun lauseen merkitys muuttuu riipuen kirjoitetaanko yhteen vai erikseen. Ainahan niin ei ole.
Entä onko (lasten) laulu suida duida osaatsä uida napa kiven päällä vai napakiven päällä?
HybridRules
Siinä onkin selvittämistä, mitkä väitteet ovat tosia ja millä perusteella. Eikä minun edelliset polttomoottoriautot ole olleet juuri sen kevyempiä kuin nykyinenkään. Alumiini painaa kolmasosan siitä mitä teräs
Polttomoottoriautoissa on ohuempi pohjarakenne siellä, missä sähköautossa on ajoakku. Se onkin mielenkiintoinen kysymys, miten Tesla on onnistunut sovittamaam tehoelektroniikan ja mm. lämpöpumpun niin, että on jäänyt runsaat tavaratilat sekä taakse että eteen ja myös sisätilat ovat avarat. Ilmajousituskin tarvinnee kompuran ja painesäiliön. Ehkä Tesla tekee hitaasti kiihtyviä pienitehoisia autoja jaa saa pikkumoottorit mahtumaan pieneen tilaan.
Tuotahan ei ole pakko kirjoittaa ollenkaan. Tai sen voisi kirjoittaa myös HbrdRls, jos halutaan tiivistää. Tapa, jossa kahdesta eri sanasta muodostetaan yksi kirjoittamalla kummankin osasanan eka kirjain isolla, on tietääkseni Microsoftin idea Windowsissa. Tai ehkä se oli käytössä jo aiemmissa ohjelmointikielissä. Sillä tavalla muodostettu sana ei liene yhdyssanaksi luettava.
Muistelin jotain vanhaa juttua, mutta löytyy wikipediastakin 'yhdyssana'. "Englanti on siinä mielessä huomattava poikkeus, että muissa germaanisissa kielissä on laajalti tapana kirjoittaa yhdyssanat yhteen."
Kaukovaloautomatiikka.
Tuo vaihtaa vastaantulijan jälkeen pitkille liian hitaasti, ei vaihda pitkille alle 60 nopeuksissa ollenkaan, ei käytä pitkiä valoja hämärässä vaan vasta pimeässä, vaihtaa katuvaloja lähestyttäessä lähivaloille liian aikaisin ja hämääntyy moottoritiellä muuttuvista nopeusrajoituksista (luulee niitä ilmeisesti toisen perävaloiksi). Lisäksi kääntyvyystoiminto pelaa vain automaattiasennossa. Kun itse käytän manuaaliaseusta, valot eivät käänny. Tuo onneksi ei ole suuri vahinko, vain mutkaisimmilla pikkuteillä kääntyvistä valoista voisi olla edes teoriassa hyötyä, käytännössä merkitys on olematon.
Matriisivalot olisivat maksaneet yli 2000 e, joten en katsonut hintansa arvoisiksi. Valojen vaihtaminen itse myös rytmittää omaa ajamista. Automaatilla saa jatkuvasti jännittää, vaihtaako kone oikein. Aivan 100% virheettömyyteen se ei ole yltänyt, vaikka yleensä vastaantulijat oikein huomioikin.
Kaikki tämä kikkailu on myös valmistajien harjoittelua autonomisten autojen valmistusta ajatellen.