Autojen testausta seniorikuljettajille - kuljettajan avustimet tarkemmin tutkittavaksi
26 kommenttia
Aloittanut 23.10.2023 18:45
Me vanhemman polven autoilijat arvostamme ja arvotamme mahdollisesti eri asioita, kuin nuoremmat. Useimmat meistä painottanevat mukavuutta enemmän kuin urheilullisuuden. Emme tarvitse kilpa-autoa. Riittää, jos kiihtyvyys on riittävän hyvä. Ohjauksen ei tarvitse olla nopea. Rittää, jos auto tietää itse kulkea suoraan. Jousitus ei saa olla tönkkö, kuin kilpa-autossa. Turvallinen mukavuus ratkaisee.
Kuljettajaa avustavia järjestelmiä on ilmestynyt kaikkiin autoihin. TM mainitsee, kuin sivulauseessa, testanneensa jotakin näistä. Kattavaa avustavien järjestelmien testiä en muista nähneeni. Voikohan niihin todella luottaa?
OKL
1
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Kuinka vanha on vanha polvi ja missä iässä syntyy seniorikuski? Onko seniorikuljettajuus asenne- vai fyysinen ominaisuus?
.....ja mikä lasketaankaan taas "avustavaksi järjestelmäksi"?
Äkkiseltään tuli mieleen nämä, pitääkö lisätä jotakin?
Mitäs vielä?
Älä naura, sinäkin tulet vanhaksi.
Juniorikuljettaja rakastaa autossa istumista ja nykyisiä jättinäyttöjä, joissa saa tehdä kaikenlaista ajamisen kannalta extraa. Elämässä ei ole muuta tekemistä kuin laittaa aikaa autoihin.
Seniorikuljettaja tykkää ajamisesta, mutta tärkeintä on helppo perillepääsy. Ei autoa tarvitse ohjelmoida uudelleen joka ajokerta ja kunnon mittari kertoo mitä pitää tietää. Perilläkin voi käyttää aikaa.
Esitit vaikean kysymyksen, koska oletan että myös seniorikuljettajien tarpeet eroavat toisistaan. Saattaa jopa olla niin, että jotkut piirteet mielletään ikäihmisten arvoiksi vaikka niitä noudattaa moni nuorempikin.
Koen ainakin itseni tässä suhteessa (jälleen kerran) oman tieni kulkijaksi. Minun autovalinnassani urheilullisuus on merkinnyt aina auton kykyä kuljettaa urheiluvälineet suorituspaikalle. Niinpä 27-vuotiaana ostamani nimimerkkini auton tilat olivat hyvä vastaus sen aikaiseen hiihtoharrastukseen. Nyt on tilavaatimus kasvanut iän myötä, kun suksien lisäksi tekisi mieli saada myös maastopyörä mukaan.
Vaikka muilta osin tunnistankin itseni ikäihmisen mukavuushakuisessa kuljettajaprofiilissa, se asia jota yhä ikävöin edellisessä autossani on tavallista nopeampi ohjausvälitys. Se on minulle nimenomaan turvallista mukavuutta jota kaipaan nykyisessä muilta osin mukavammassa autossani.
Valmistajat ovat jo osin tunnistaneet maksukykyisen harmaantuneen ikäluokan, mutta vaikeutena tämän asiakaskunnan tavoittamisessa on, että se mikä on ikäihmiselle helppokäyttöinen ja mukava ei vielä riitä. Menestyvä tuote ei saa tuntua rollaattorilta eikä Doro-puhelimelta rajoitetuin ominaisuuksin joihin joudutaan tyytymään kun omat rajoitukset tekevät paremmaksi koettujen tuotteiden käyttämisestä epämukavaa. Sen ikäihmiselle suunnitellun tuotteen pitäisi olla käyttäjälleen mukava ja SEN LISÄKSI sen pitäisi tuntua Cadillacilta, jonka ostaja tietää ettei ostanut rajuinta suorituskykyä, vaikka siihen olisi ollut varaakin, vaan Cadillacin ostaja voi rehellisesti sanoa naapurilleen, että "mä halusin tällasen (koska se on mukava)".
Jos mietitään ikäkuljettajan fyysisiä rajoituksia, lisäisin valintakriteereiden joukkoon valot. Silmän adaptoitumiskyky valon voimakkuuden vaihteluihin heikkenee iän myötä, joten heikot valot provosoivat häikäistymistä. Tämäkään ei tosin ole omalta kohdaltani mikään ikäkysymys, minulla on ollut aina sellainen vika silmissä, että näen huonosti pimeässä ja ihan pimeässä en näe ollenkaan. Tämä kuvaus siis kieli poskessa. Lääkäri kysyi viimeisimmässä ikäkausitarkastuksessani haluanko ajokorttini raskaista kirjaimista huolimatta silmälasivaatimuksen pois ajokortistani.
Ideaalitapauksessa niihin ei pelkästään luoteta, vaan niitä opetellaan hyödyntämään. Kumppanin yllä luettelemat järjestelmät tarjoavat mahdollisuuksia, joita paraskaan kuljettaja ei pysty tekemään omin käsin ja jaloin.
Ajonhallinta (ESP) ei ole vain yksi nappula kojetaulussa, vaan niitä on kovin eri tasoisia eri ikäisissä autoissa ja niiden toiminnassa on merkittäviä eroja kuljettajan kannalta. Siksi kannattaa opetella juuri oman auton avustimien toiminta. Suomen Surkein kuski -ohjelman keilakujien välissä pujottelu maksiminopeudella pysyy kyllä osaajalla lapasissa ihan ominkin käsin, mutta jos tila on loppumassa, silloin törmäysnopeus jää pienemmäksi kun kuljettaja on automatisoinut ABS + ESP yhteiskäytön hätätilanteessa.
Autoilla on eroja ja niitä voidaan testata, mutta oman turvallisuuden kannalta autojen eroja tärkeämpää on kuljettajan osaaminen juuri oman autonsa järjestelmien kanssa, olipa se auto millä tekniikan tasolla tahansa.
Nämä erot ovat niin selkeitä, että ensimmäisten generaatioiden ajonhallintaa vie vaikka laina-autollakin vasemmalla kädellä kuin litran mittaa, mutta noin 10 vuoden ikäisten ajonhallinta on jo niin kehittynyt, että sen kanssa kilpaa ajaessa tulee kova kisa ettei möhlää itse yhtään kaarretta hitaaseen leveään luisuun. Uudehkolla nelivetoisella modernilla ajonhallinnalla pitää jo vähän osatakin ajaakseen nopeamman kierroksen omin käsin. Mutkaisessa hätäväistössä yksikään näistä ei pysähdy omin käsin ja jaloin yhtä hyvin kuin kuljettajan tietoisesti käyttämän automatiikan avustamana.
Käännetään siis tämä kysymys toisin päin: miten hyvin tunnet oman autosi avustimien toiminnan?
Entäs jos joko sinun tai jonkun muun havainto tai tilannearvio pettääkin, ja joudut järven jäälle rakennetun koetilanteen sijasta toimimaan yllätettynä ja intuitiivisen nopeasti ehtimättä ajatella asiaa ennalta valmiiksi?
"Silmän adaptoitumiskyky valon voimakkuuden vaihteluihin heikkenee iän myötä, joten heikot valot provosoivat häikäistymistä."
Tuli taas ajettua talven ensimmäinen pidempi pätkä pimeällä ja häikäistyin kyllä enemmän kirkkaista valoista. Ne penteleen led-palkit häikäisevät edestä päin satoja metrejä eikä kuskit ymmärrä vaihtaa niitä pois. Vanhanaikaisten valojen käyttäjien kanssa tuli tehtyä useampi oikeaoppinen pitkien poisvaihto niin, että molemmat taisivat nähdä tien koko ajan eli valot täydensivät toisiaan.
Ja välillä piti ajaa etukenossa, kun takaatuleva ampui ledinsä sivupeileihin. Hyvät peilit ovat joskus haitta eikä niissä ole yöasentoa.
@740 GLE kirjoitti:
Ainiin, tietysti!
Aivan. Tutkittu tosiasia, josta olemme tehneet omat erilaiset päätelmämme.
Meillä kaikilla on omat demonimme. Tässä asiassa sinäkin näet oman penteleesi peilistä. Siis eteisen peilistä ulkovaatteita pukiessasi, et autosi taustapeilistä.
https://www.liikenneturva.fi/ajankohtaista/valoa-kansalle-kayta-pitkia-valoja-oikein/#0b7e55a5
Käytät kaukovaloja väärin pyrkiessäsi näkemään vastaantulevan kaukovalot mahdollisimman läheltä. Tämä perustuu Liikenneturvan ohjeeseen:
"Kohtaamistilanteissa ei pidä vaihtaa lähivaloille liian aikaisin, jotta valojen väliin ei jää pimeää vyöhykettä. Hyvä hetki napsauttaa lähivalot päälle on silloin, kun autojen valokiilat kohtaavat"
Heikot kaukovalot ovat pyyntö nähdä vastaantulevan kaukovalot lähempää. Tästä seuraa, että lisää valoa vaihtaa myös vastaantulevat valot lähivaloille aiemmin ja häikäisy vähenee aivan kuten jo sanoinkin. Lisäetuna silmien ei tarvitse sopeutua yhtä suureen valaistuseroon kun omat kirkkaat valot totuttavat silmät runsaaseen valoon koko ajan.
Mittasuhteita voi kuutioida siitä peritaattesta, miksi xenonpolttimo on erittäin sopiva lisävalopolttimoksi pehmeän syttymisensä vuoksi. Epäkäytännöllisen tehokas NBB Alpha xenon syttyy täydelle teholleen lempeästi. Kaukovalojen kytkeydyttyä näkee selvästi kuinka Yönsärkijät lähtevät pureutumaan yhä etäämäälle pimeyteen sekuntien kuluessa. Saman tehoinen LED-bar räjähtää täydelle teholle saman tien, mikä näkyy lumisessa maisemassa mainitun lisävalopanelin takaakin katsottuna hieman häiritsevänä välähdyksenä. Edes kolme sekuntia puolella teholla ennen täyden valotehon kytkeytymistä olisi hyvä parannus LED-lisävalopaneliin, mutta en tuota poiskaan raski antaa, koska sen valokuvio on paras mitä olen ikinä nähnyt.
Sen sijaan tämä kohta on mennyt jälleen rikki vaikka oli jo välillä oikein kirjoitettuna tyyliin "valoista riippuen viimeistään vastaantulevan auton kohdalla". Tätä vanhaa ohjetta en suostu uusilla valoilla noudattamaan:
"Takaisin kaukovaloihin vaihdetaan juuri ennen kohtaamishetkeä"
Jooei. Ei todellakaan vaihdeta käytännössä välittömästi syttyvää laajakaistaista LED-panelia kaukovaloille juuri ennen vaan vasta tasan kohdalla. Laitan jälleen kerran palautetta Liikenneturvaan kun edellisen kerran aiheesta huomautettuani tehty korjaus on taas kadonnut.
Näinhän se menee tehokkaan NBB Alpha tai X-Vision Genesis parinkin kohdatessa.
Hyvissä peileissä on automaattinen yöasento, joka aktivoituu valon osuessa peiliin.
Tämä on pahinta. Silmä reagoi hitaasti valon vähenemiseen ja näkö on heikoimmillaan häikäistymisen jälkeen juuri kohtaamistilanteessa, kun ei ole vielä ehtinyt kaukovaloja kytkeä. Hämäränäkö ja silmien reagointi valaistuksen muutoksiin heikkenee vuosien kertyessä. Sille ei kukaan mahda mitään. Kunnon lähivalot pesureilla auttavat. Ja se, ettei tarvitse ajella pimeällä töihin...
@740 GLE kirjoitti:
Ainiin, tietysti! Kaikenlaisia avustimia niitä tosiaan on.
En minä naurakaan. Jos seniorikuljettaksi pääsee tietyssä iässä, niin olisi muava tietää, mikä on ikäraja. En toisaalta usko, että ikänsä puolesta senioreiksi laskettavat olisivat homogeeninen ihmisryhmä.
En sitäkään usko, että olisi olemassa ajoavustimia, jotka on kohdennettu joihinkin ikäryhmiin.
Summasummarum, jos toivoo testattavan ajoavustimia, ei sitä toivetta liene tarpeen perustella ikäkysymyksellä. Ja jos kokee, että on vaikeuksia ajaa autoa liikenteessä, ei kannattaisi enää ajaa autolla tai ei ainakaan haaveilla ajoavustimista, joiden ansiosta ja avustamana voisi sitten lähteä liikenteeseen.
Onko aloittajan varsinainen ajatus saada testejä, joissa autoja arvioitaisiin sen perusteella, mikä sopii parhaiten ikäihmisille. Ajoneuvot voitaisiin jakaa luokkiin: 50-60, 60-70, 70-80, 80-90 vuotiaille ja 100:sta ylöspäin?
Fyysiset ja henkiset voimavarat vain saattaisivat kovasti vaihdella kunkin ikäryhmän sisällä.
Minä en oikein saa kiinni, mitä tarkoittaisi ajoavustimien arvioiminen kuljettajien iän näkökulmasta.
Yksi tekijä on avustimien toiminta. Tiedä johtuuko iästä vai vain ominaisuuksien ajoituksesta, loogiseen vanhanaikaiseen toimintaan tottuneena intuitiiviset toiminnot ovat joskus vaikeita. Kun kaikki/mikään ei etene järkevästi askeleittain, käyttö voi olla hankalaa ja sen kruunaa ominaisuuksien piilossaolo. Ennen ohjelmissa oli valikot aina jossain, nykyään ei joitain toimintoja saa esiin kuin tietyn tempun kautta. Kaikki ptää tavallaan keksiä ja miettiä mitä toimintoja voisi olla ja kuinka ohjelmoija on ne kasannut.
Olisiko sinulla kertoa joku konkreettinen esimerkki asiasta?
Kysy, jos tapaat henkilön jonka käyntikortin tittelissä on "senior joku", minkä ikäinen hän on ja milloin senioriksi päässyt. Minä pidän senioriteettiä yleisenä käsitteenä.
Tästä ei liene kysymys.
Olen ymmärtänyt, että käytät Teslasi ajoavustimia?
Tähänkin saattaa iän karttuminen auttaa.
Huomasit varmaan, että tuo kommenttini oli puskuritarran teksti jostain vuosikymmenien takaa.
penkinlämmittimet, ratin lämmitin, tuulilasin lämmitin, lämpötilan nopea säätö per istuin, ajovalojen korkeuden säätö käsin kun joku tehtaalla on ne säätänyt liian korkealle (valoraja edessä menevän taustapeilissä, onneksi omassani olen säätänyt itse oikeaan korkeuteen joten ei häikäise), ajovaloautomatiikan pois päältä laitto, takavalot menisi päälle aina auton käydessä (olen nähnyt niitä korea-japani-yhdysvallat romuja jotka pitäisi lakaista teitä tukkimasta ilman lakisääteisiä ajovaloja), saattovalojen pois päältä laitto (aivan turhakkeet monelle joilla löytyy pihasta omat pihavalot tai niinkuin itsellä, ajan aina valaistuun talliin...) jnejne.
kuinka saan uuden auton jossa mikään tällainen ei ole jonkin täysin turhan näytön takana, vaan omassa ohjaimessaan, rullassa ja nappiohjattuna? minä AJAN AUTOLLA, en jouda leikkimään leluilla.
Lisäksi sanoisin että kaikki uudet zenon/led valot häikäisevät ikää katsomatta enemmän kuin 70 luvun halogeenivalo, joka oli kaikessa parempi kuin nippu uusia turhakkeita, ja ellet näe niillä miten olet edes
saanut ajokortin, kortti pois heti sellaisilta kuskeilta tai maininta ajokiellosta pimeällä!
Jaa, mulla ei mene Saksalaisessa.
Jyrkästi samaa mieltä! Jos kokee liikenteen riskien vähentämisen omalta osaltaan tarpeelliseksi, silloin eivät keskiarvot riitä, vaan pitää ensin selvittää vaikka asiantuntijan avulla omat suurimmat riskit ja opetella minimoimaan ihan ensiksi ne. Koska eri kuljettajien riskit ovat erilaisia, myös korjaussarjojen pitää olla omiin riskeihin sovitettuja. Tämä asia koskee meitä kaikkia.
Hei nythän minä muistankin lukeneeni tutkimuksen, jossa onnettomuusriski aleni kokemuksen myötä systemaattisesti noin 55 ikävuoteen saakka, minkä jälkeen onnettomuuden todennäköisyys lähti nousuun myös kokeneilla kuljettajilla.
Liikenneturva asettaa tuon huonompaan suuntaan kääntyvän turvallisuuskehityksen hieman epämääräisemmin (mikä ottanee hyvin huomioon yksilöiden väliset suuret erot?):
https://www.liikenneturva.fi/liikenteessa/ikaantyneet-liikenteessa/#0b7e55a5
Lähes samoilla linjoilla. Vain näkeminen on asia, jossa selvästi tiedetään fyysisen suorituskyvyn heikkeneminen jo keski-iän ikänäöstä alkaen. Tämä osa avustimista on tosin varsin perinteistä tekniikkaa ja joku 740 tapainen pyörillä rullaava lasikuisti kaarevine kuolleen kulman poistavine moottoripeileineen ennen Bosch Touring -parin poistoa etupuskurin päältä olisi aika vahvoilla näkemisen suhteen.
Nykyautoihin verrattuna se on silti paljon epävakaampi ajettava. Jos tuollaisella vielä talvikelissä ajaisi, pitäisi ratin taakse asentaa ajonhallinnasta huolehtimaan pitkän kokemuksen jo Jeesuksen Vanhasta Taunuksesta lähtien omaavat kädet jotka toimivat ilman fyysisiä tai henkisiä hartialukkoja.
Hartialukkojenkin kanssa voi vielä pärjätä kohtuullisen hyvin kun tietää mitä on tekemässä. Vaimoni isä ajoi nuorempana työssään välillä isojakin vehkeitä, mikä opetti hänelle hyvän tilannetajun. Vaikka viimeisinä ajovuosina niska ja hartiat eivät enää kääntyneetkään vapaasti, hän ymmärsi rajoituksensa ja pysäytti ennen risteykseen ajamista kääntääkseen rintamasuunnan väistettävään suuntaan jatkaen ajamista vasta nähtyään risteävän tien tilanteen kunnolla. Kömpelöä, mutta turvallista, eikä minulla ollut mitään epäilystä luottaa lapsia tällaisen papan kyytiin hänen asiasta erikseen kysyessään. Sekä tietoisuus omista rajoituksista että arvion kysyminen muilta osoitti arvostelykyvyn säilyneen vaikka keho ei enää entisellään ollutkaan.
Tein itse omassa ajamisessani ensimmäiset säädöt nähtyäni tutkimuksen yli 55-vuotiaiden kuljettajien kohoavasta onnettomuusriskistä. Olen käyttänyt jo vuosia vapaaehtoista nopeusrajoitusta hämärässä ja pimeässä. Se helpottaa myös vähentäen ohitus"tarvetta". Tosin nyt riesana ovat pimeyden ruhtinaat, jotka ulosmittaavat täysimääräisenä oikeutensa ajaa laillisen rajamailla olevilla ajovaloilla (laillisen skaalan eri päässä kuin minä). On erittäin vaikea ohittaa autoa, jonka edelle en näe lainkaan. Se vaatii käytännössä joko jotain valaistusta tai rohkeamman ohittajan joka painuu meistä molemmista ohitse näyttäen tietä hieman kauemmas edettyään.
Opeteltaisiinpa edes käyttämään ABS:n ja ESP:n tapaisia avustimia jotka ovat oletusarvoisesti aina päällä ihan itsestään. Kun aloittaa treenit hyvissä ajoin, ehtii automatisoida näiden avustimien käytön jo ennen oman onnettomuustodennäköisyyden kasvua iän myötä.
Erilliset napit istuinlämmityksille.
Erillinen nappi tätäkin varten.
Miksi ihmeessä? Autolla lähdetään valmiiksi lämpimänä, joten miksi lasia pitäisi lämmittää?
Napsuttele siitä samasta säätönapista haluamasi määrä indikaattoriledejä päälle. Koko ledirivi = täysi teho. Vähemmän ledejä = rajoitettu teho.
Ellei matkustajasi löydä säätöpanelia itse, paina kuskina oman panelisi "R" nappulaa ja säädä toisenkin istuimen asetukset matkustajasi puolesta omasta panelistasi.
Multibeam. Tottelee pakkovaloina myös kuljettajan komentoja perinteiseen tapaan.
Valokytkimen A-asennossa on kaikki automatiikat päällä. Toimii hyvin kesällä. Sytyttää täydet valot hämäräkytkimen tai sadetunnistimen perustella. Hämäräkytkin ei vahdi ainoastaan valon määrää vaan myös varjoja. Auringon laskiessa puiden latvojen tasalle auto kytkee täydet valot kesäillassa ennen kuin kuski suostuu luopumaan aurinkolaseistaan. Silmälaseja vaihtaessa on kojetaulussa aina jo lähivalojen merkkivalo valmiina.
Syksyllä käännetään valokytkin pakkovaloasentoon, jolloin kaikki toimii "kuin silloin ennen", paitsi että valoa on enemmän ja valokuvio on paremmin hallittu.
Se että syrjäseuduilla ei osata ei ole mikään perustelu kieltää toimivia automatiikoita.
Aseta vain kerran haluamasi asetukset ja unohda koko juttu.
Osta vaikka Mersu.
Lääkäri kysyi viimeisimmässä ikäkausitarkastuksessa haluanko ABCE-korttini henkilöautoa tiukemmasta näköseulasta huolimatta silmälasivaatimuksen pois ajokortistani.
Siitä huolimatta en halua ajaa pimeässä kun ei ole pakko. 740 GLE:n omat valot uutena ja Bosch Touring lisäkaukovaloin vahvistettuna oli jotenkuten toimiva yhdistelmä. Ajovaloilla näki juuri ja juuri minimin, eli noin 200 metriä. Puhtaan valkoinen kaukovalokeila 250 - 300 metriin ja vielä reilusti Touringiakin leveämpänä on vaan niin miellyttävä silmille, että se rentouttaa mukavasti kuljettajan hartiaseudun Suomen porokolarialtteimman tieosuuden läpi mökille ajaessa.
Ne ovat muuten xenonvaloja, tai suomeksi vissiin ksenon? Siitä ollaan samaa mieltä, että useiden halpojen mutta valitettavan tehokkaiden LED-lisävalopanelien valokuvio on pahasti hajalla. Tyyppihyväksyntävaatimukset eivät jälleen kerran ole ajan tasalla, mutta nyt se ei ole enää minun sotani enkä lähde enää spämmäämään liikennevaliokuntaa läpi täsmätiedolla koska valoa saa nyt mukaansa laillisesti sen mitä tarviikin. Ennen oli asiat huonommin, kun valmistajan valitsema nelivalojärjestelmä käytännössä esti kunnolliste valojen rakentamisen tyyppihyväksyntämittauksen virheiden vuoksi. Ne on nyt kaadettu ja siirretty historiaan, joten nyt on niiden vuoro vääntää rautalankaa päättäjille jotka asiasta kokevat kärsivänsä. Minun ongelmani ratkesi jo.
@pnieminen74 kirjoitti:
@740 GLE kirjoitti:
...ja vastaavista pitkä listaus omassa - vanhassa - autossa olevista muista napeista/painikkeista toiminnoille. Miksi?
Sinulta meni ohi tämä pnieminen74:n kommentti ja huoli nimenomaan nykyautoista:
Onko sinun vastauksesi otsikon "seniorikuskeille", että älkää ostako uutta sähköautoa jossa kaikkia toimintoja ohjataan keskinäytöstä, vaan tyytykää Volvo 740:een? Siinä kun penkki lämpiää sentään nappia painamalla!
Minä puhuin nykyautosta.
Miten sen sitten määrittelet? Etkä vahingossakaan kertonut ainakaan mihin autoon viittaat. Ei niin ettenkö uskoisi, että vieläkin löytyy uusia autoja, joissa toimintoja ohjataan ns. vanhaan kunnon malliin eri vaihtoehdoin kytkimistä (nappi, keinuvipu, painike, you name it), eikä vain näyttöruudun valikoissa surfaten.
Varmaan vastaat tuohon, että kaupasta?
Sitaatti: "Osta vaikka Mersu."
Asiantuntija olisi nähnyt jo alkuperäisestä tekstistäni että se ei voi koskea minun vanhaa autoani.
Positiivisesti ajatteleva olisi ilman teknistä kompetenssiäkin saattanut olettaa minun vastanneen kysytyn uuden auton osalta.
Ei niihin pidäkään luottaa, kyllä autoa on vielä toistaiseksi itse ajettava.
Onko olemassa, jotain museoautokauppoja vai mistä ostatte autonne kun vaatimuksenne on 40 vuoden takaisia.
Valtaosa ihmisistä osaa puhua ja nyky autot tottelevat yllättävän hyvin Suomenkielisiäkin puhekomentoja niin aurinkokaihtimista kuin penkin ja sisätilan lämmittämisestä.
Hei ID tervehdys aktivoi toiminnot ja tunnistaa käyttäjän mieltymykset ja niihin on helppo lyhyillä puhekomennoilla tehdä muutoksia tilanteen mukaan, eikä tarvitse valita namiskoista mitään R:iä ja L:iä kun auto tunnistaa mikrofoneilla missä istutaan niin osaa säätää oikeaa paikkaa automaattisesti. Mikäli sieltä seniorikerhon iltapäivätoiminnasta ottaa uuden kaverin mukaan paluukyydille ja hän tokaisee voi helvetti perse palaa niin ID osaa jo tämän perusteella pienentää penkin lämmitystä.
Pieniin puhekomentoihin tottuu äkkiä ja saa seniorina keskittyä tärkeimpään eli ohjastamiseen.
Ja valoista on keksitty aivan omaa luokkaa olevat järjestelmät vaikka ne sitten vähän enemmänkin maksavat mutta vanhemmiten pimeässä ajaminen rasittaa ja hyvillä valoilla voi auttaa tilannetta valtavasti. Esim. ID:n.
Dynamic Light Assist säätää valoa ajotilanteen mukaan
Volkswagenin kehittämä Dynamic Light Assist -ajovalojärjestelmä parantaa liikenneturvallisuutta merkittävästi. Tavallisen autonostajan ei kuitenkaan tarvitse olla uusimman, ledien hallitseman ajovalotekniikan ekspertti osatakseen hyödyntää tätä järjestelmää.
– Parhaimmillaan riittää, kun kuski istahtaa ratin taakse, käyttää kerran pitkät päällä ja antaa automatiikan hoitaa loput, sanoo Nieminen.
Dynamic Light Assistin voisi suomentaa mukautuvaksi valonjakaumaksi. Valojen teho ja valokuvio muuttuvat kulloisenkin ajotilanteen mukaisesti.
Kun kohdataan vastaantulija tai ajetaan toisen takana, valoa leikataan pois niistä paikoista, joissa se voi häikäistä kyseisten autojen kuljettajia.
Uusimmat ledimatriisivalot osaavat myös vähentää valotehoa liikennemerkkien kohdalta niin, että kuljettaja ei itse häikäisty niiden heijastuksista. Järjestelmän suurimpia valtteja on se, että se sallii kuljettajan ajaa mahdollisimman paljon pitkät ajovalot päällä. Valoa voidaan sytyttää jopa vastaantulijan ja edellä ajavan välistä niin, että se valaisee vasenta ojanreunaa ja nimenomaan niin, että se ei häikäise ketään. Menetelmän mahdollistaa järjestelmän uusin versio (IQ.Light-LED-matriisiajovalot).
– Kyse on siis matriisiledivalosta. Useita ledejä voidaan ohjata yksitellen kunkin valo- ja ajotilanteen mukaisesti. Esimerkiksi Touaregin ajovalossa on yhteensä 256 lediä. Niitä sytytellään, sammutellaan, himmennetään ja kirkastetaan tilanteen vaatimalla tavalla. Siten valoa pystytään suuntaamaan sinne, jossa sitä tarvitaan, ja vähentämään sieltä, jossa siitä olisi haittaa.
Järjestelmän kulmakivi on maisemaa ja liikennettä kuvaava kamera. Sen objektiivi on sijoitettu tuulilasin sisäpuolelle niin, että pyyhkimet pystyvät pitämään sen näkökentän puhtaana.
Niitä museoautokauppoja taidetaan kutsua vaihtoautohalleiksi. Niistä suurin osa autonostajista löytönsä tekee. Ja suurin osa niissä myytävistä ja jopa uusista autoista on hieman yksinkertaisempia kuin kuvaamasi. Mutta seniorikuski ei taida tarvita edes vanhan auton ominaisuuksista kaikkia itse jotenkin käskettäviä, riittää että valmistaja huolehtii niiden toimivuuden. Takavaloista (ja myös etuvaloista) huomaa helposti, että suurin osa kuljettajista ei osaa edes perustoimintoja enää käyttää eivätkä he ole senioreita.
Liikennemerkkeihin on tosiaan saatu luotua uusi ongelma. Niiden heijastuskyky on käsittämätön ja tavallisilla kaukovaloilla se jopa haittaa niiden lukemista. Jos merkin takaa hirvi päättäisi tulla tien yli, sitä ei näkisi.