@FARwd kirjoitti:
Eikös maapallolla ole juuri tarkoitus VÄLTTÄÄ kasvihuoneilmiötä? Suomessakin on käsittääkseni viisasta vähentää kasvihuonekaasujen päästämistä ilmakehään kaikin käytettävissä olevin keinoin, mm. siirtymällä eniten saastuttavista polttomoottoriajoneuvoista puhtaampiin versioihin, esim. kaasu- ja sähköbusseihin, -kuorma-autoihin, -paketti ja -henkilöautoihin jne.
Jos ei oteta tätä aivan haudanvakavasti, voiko/saako kukaan pohtia onko kasvihuoneilmiöstä paikallisesti, esim Pohjoismaissa jotain hyötyä? Kasteluvesi tai juomavesi ei ole ongelma jne. Voidaanko tuottaa ruokaa vietäväksi etelään, ehkäpä bulkkia paremmalla hinnalla? Kaikki siis yrittää parhaansa mukaan torjua katastrofit mutta B-vaihtoehtoja olisi hyvä pohtia. Tilanne on toki eri siinä vaiheessa kun maat Ranskan leveysasteilla ovat asumiskelvottomia, mutta paljon ehtii tapahtua ennen sitä. Valtamedia ei tällaista keskustelua ”kehtaa” käydä.
Vastaavasti voitaisiin uutisointia muuttaa muidenkin ikävien asioiden kohdalla. Kun kuskia myöten päihtynyt nuorisoporukka ajaa auton tuusan nuuskaksi puuta päin, voisi uutisissa enemmän kertoa niistä kolariin johtaneista iloisista tapahtumista siellä kotibileissä. Mutta ei taida valtalehdistö uskaltaa.
Minusta tässä ei ole ikävien asioiden unohtamisesta vaan asioiden käsittelemisestä laajemmin. Minun mielestä esimerkkisi ei toimi.
@FARwd kirjoitti:
Eikös maapallolla ole juuri tarkoitus VÄLTTÄÄ kasvihuoneilmiötä? Suomessakin on käsittääkseni viisasta vähentää kasvihuonekaasujen päästämistä ilmakehään kaikin käytettävissä olevin keinoin, mm. siirtymällä eniten saastuttavista polttomoottoriajoneuvoista puhtaampiin versioihin, esim. kaasu- ja sähköbusseihin, -kuorma-autoihin, -paketti ja -henkilöautoihin jne.
Jos ei oteta tätä aivan haudanvakavasti, voiko/saako kukaan pohtia onko kasvihuoneilmiöstä paikallisesti, esim Pohjoismaissa jotain hyötyä? Kasteluvesi tai juomavesi ei ole ongelma jne. Voidaanko tuottaa ruokaa vietäväksi etelään, ehkäpä bulkkia paremmalla hinnalla? Kaikki siis yrittää parhaansa mukaan torjua katastrofit mutta B-vaihtoehtoja olisi hyvä pohtia. Tilanne on toki eri siinä vaiheessa kun maat Ranskan leveysasteilla ovat asumiskelvottomia, mutta paljon ehtii tapahtua ennen sitä. Valtamedia ei tällaista keskustelua ”kehtaa” käydä.
Vastaavasti voitaisiin uutisointia muuttaa muidenkin ikävien asioiden kohdalla. Kun kuskia myöten päihtynyt nuorisoporukka ajaa auton tuusan nuuskaksi puuta päin, voisi uutisissa enemmän kertoa niistä kolariin johtaneista iloisista tapahtumista siellä kotibileissä. Mutta ei taida valtalehdistö uskaltaa.
Sitäkään ikävää tosiasiaa, että akkuautoista ei ole ongelman poistajiksi, tuntuu olevan vaikea hyväksyä. Ehkä aurinkokennoautoista tulee joskus jotain, mutta eivät ehdi tähän hätään.
Ei akkuautot ongelmaa poista, mutta ovat kuitenkin osa ratkaisua eikä osa ongelmaa.
@FARwd kirjoitti:
Eikös maapallolla ole juuri tarkoitus VÄLTTÄÄ kasvihuoneilmiötä? Suomessakin on käsittääkseni viisasta vähentää kasvihuonekaasujen päästämistä ilmakehään kaikin käytettävissä olevin keinoin, mm. siirtymällä eniten saastuttavista polttomoottoriajoneuvoista puhtaampiin versioihin, esim. kaasu- ja sähköbusseihin, -kuorma-autoihin, -paketti ja -henkilöautoihin jne.
Jos ei oteta tätä aivan haudanvakavasti, voiko/saako kukaan pohtia onko kasvihuoneilmiöstä paikallisesti, esim Pohjoismaissa jotain hyötyä? Kasteluvesi tai juomavesi ei ole ongelma jne. Voidaanko tuottaa ruokaa vietäväksi etelään, ehkäpä bulkkia paremmalla hinnalla? Kaikki siis yrittää parhaansa mukaan torjua katastrofit mutta B-vaihtoehtoja olisi hyvä pohtia. Tilanne on toki eri siinä vaiheessa kun maat Ranskan leveysasteilla ovat asumiskelvottomia, mutta paljon ehtii tapahtua ennen sitä. Valtamedia ei tällaista keskustelua ”kehtaa” käydä.
Vastaavasti voitaisiin uutisointia muuttaa muidenkin ikävien asioiden kohdalla. Kun kuskia myöten päihtynyt nuorisoporukka ajaa auton tuusan nuuskaksi puuta päin, voisi uutisissa enemmän kertoa niistä kolariin johtaneista iloisista tapahtumista siellä kotibileissä. Mutta ei taida valtalehdistö uskaltaa.
Minusta tässä ei ole ikävien asioiden unohtamisesta vaan asioiden käsittelemisestä laajemmin. Minun mielestä esimerkkisi ei toimi.
Ymmärsin sinun sanoneen hiilidioksidin lisääntymisellä olevan hyviäkin puolia, mutta lopulta johtavan mm. Ranskan leveysasteilla olevien maiden tulemiseen asuinkelvottomiksi.
Sama juttu myöhäisteinien ja nuorten aikuisten bileilloissa. Ensin on kivaa, mutta lopussa ollaan puun kyljessä auto rutussa. Ja lehdet jättävät kertomatta kaiken hauskan siitä illasta vain synkkä loppu tiedotetaan.
@FARwd kirjoitti:
Eikös maapallolla ole juuri tarkoitus VÄLTTÄÄ kasvihuoneilmiötä? Suomessakin on käsittääkseni viisasta vähentää kasvihuonekaasujen päästämistä ilmakehään kaikin käytettävissä olevin keinoin, mm. siirtymällä eniten saastuttavista polttomoottoriajoneuvoista puhtaampiin versioihin, esim. kaasu- ja sähköbusseihin, -kuorma-autoihin, -paketti ja -henkilöautoihin jne.
Jos ei oteta tätä aivan haudanvakavasti, voiko/saako kukaan pohtia onko kasvihuoneilmiöstä paikallisesti, esim Pohjoismaissa jotain hyötyä? Kasteluvesi tai juomavesi ei ole ongelma jne. Voidaanko tuottaa ruokaa vietäväksi etelään, ehkäpä bulkkia paremmalla hinnalla? Kaikki siis yrittää parhaansa mukaan torjua katastrofit mutta B-vaihtoehtoja olisi hyvä pohtia. Tilanne on toki eri siinä vaiheessa kun maat Ranskan leveysasteilla ovat asumiskelvottomia, mutta paljon ehtii tapahtua ennen sitä. Valtamedia ei tällaista keskustelua ”kehtaa” käydä.
Vastaavasti voitaisiin uutisointia muuttaa muidenkin ikävien asioiden kohdalla. Kun kuskia myöten päihtynyt nuorisoporukka ajaa auton tuusan nuuskaksi puuta päin, voisi uutisissa enemmän kertoa niistä kolariin johtaneista iloisista tapahtumista siellä kotibileissä. Mutta ei taida valtalehdistö uskaltaa.
Minusta tässä ei ole ikävien asioiden unohtamisesta vaan asioiden käsittelemisestä laajemmin. Minun mielestä esimerkkisi ei toimi.
Ymmärsin sinun sanoneen hiilidioksidin lisääntymisellä olevan hyviäkin puolia, mutta lopulta johtavan mm. Ranskan leveysasteilla olevien maiden tulemiseen asuinkelvottomiksi.
Sama juttu myöhäisteinien ja nuorten aikuisten bileilloissa. Ensin on kivaa, mutta lopussa ollaan puun kyljessä auto rutussa. Ja lehdet jättävät kertomatta kaiken hauskan siitä illasta vain synkkä loppu tiedotetaan.
Joku itku pitkästä ilosta -logiikka?
Minusta unohdat toimenpiteet jotka on käynnissä. Voihan se olla, ettei Ranska kärvennykään?
@FARwd kirjoitti:
Eikös maapallolla ole juuri tarkoitus VÄLTTÄÄ kasvihuoneilmiötä? Suomessakin on käsittääkseni viisasta vähentää kasvihuonekaasujen päästämistä ilmakehään kaikin käytettävissä olevin keinoin, mm. siirtymällä eniten saastuttavista polttomoottoriajoneuvoista puhtaampiin versioihin, esim. kaasu- ja sähköbusseihin, -kuorma-autoihin, -paketti ja -henkilöautoihin jne.
Jos ei oteta tätä aivan haudanvakavasti, voiko/saako kukaan pohtia onko kasvihuoneilmiöstä paikallisesti, esim Pohjoismaissa jotain hyötyä? Kasteluvesi tai juomavesi ei ole ongelma jne. Voidaanko tuottaa ruokaa vietäväksi etelään, ehkäpä bulkkia paremmalla hinnalla? Kaikki siis yrittää parhaansa mukaan torjua katastrofit mutta B-vaihtoehtoja olisi hyvä pohtia. Tilanne on toki eri siinä vaiheessa kun maat Ranskan leveysasteilla ovat asumiskelvottomia, mutta paljon ehtii tapahtua ennen sitä. Valtamedia ei tällaista keskustelua ”kehtaa” käydä.
Vastaavasti voitaisiin uutisointia muuttaa muidenkin ikävien asioiden kohdalla. Kun kuskia myöten päihtynyt nuorisoporukka ajaa auton tuusan nuuskaksi puuta päin, voisi uutisissa enemmän kertoa niistä kolariin johtaneista iloisista tapahtumista siellä kotibileissä. Mutta ei taida valtalehdistö uskaltaa.
Minusta tässä ei ole ikävien asioiden unohtamisesta vaan asioiden käsittelemisestä laajemmin. Minun mielestä esimerkkisi ei toimi.
Ymmärsin sinun sanoneen hiilidioksidin lisääntymisellä olevan hyviäkin puolia, mutta lopulta johtavan mm. Ranskan leveysasteilla olevien maiden tulemiseen asuinkelvottomiksi.
Sama juttu myöhäisteinien ja nuorten aikuisten bileilloissa. Ensin on kivaa, mutta lopussa ollaan puun kyljessä auto rutussa. Ja lehdet jättävät kertomatta kaiken hauskan siitä illasta vain synkkä loppu tiedotetaan.
Joku itku pitkästä ilosta -logiikka?
Minusta unohdat toimenpiteet jotka on käynnissä. Voihan se olla, ettei Ranska kärvennykään?
Ei kun logiikkana tuo sinun ajatelmasi, että kivat asiat polulla kohti katastrofia pitäisi myös tuoda esiin eikä kirjoittaa vain huonosta lopputuloksesta tai keinoista sen välttämiseksi.
@FARwd kirjoitti:
Eikös maapallolla ole juuri tarkoitus VÄLTTÄÄ kasvihuoneilmiötä? Suomessakin on käsittääkseni viisasta vähentää kasvihuonekaasujen päästämistä ilmakehään kaikin käytettävissä olevin keinoin, mm. siirtymällä eniten saastuttavista polttomoottoriajoneuvoista puhtaampiin versioihin, esim. kaasu- ja sähköbusseihin, -kuorma-autoihin, -paketti ja -henkilöautoihin jne.
Jos ei oteta tätä aivan haudanvakavasti, voiko/saako kukaan pohtia onko kasvihuoneilmiöstä paikallisesti, esim Pohjoismaissa jotain hyötyä? Kasteluvesi tai juomavesi ei ole ongelma jne. Voidaanko tuottaa ruokaa vietäväksi etelään, ehkäpä bulkkia paremmalla hinnalla? Kaikki siis yrittää parhaansa mukaan torjua katastrofit mutta B-vaihtoehtoja olisi hyvä pohtia. Tilanne on toki eri siinä vaiheessa kun maat Ranskan leveysasteilla ovat asumiskelvottomia, mutta paljon ehtii tapahtua ennen sitä. Valtamedia ei tällaista keskustelua ”kehtaa” käydä.
Vastaavasti voitaisiin uutisointia muuttaa muidenkin ikävien asioiden kohdalla. Kun kuskia myöten päihtynyt nuorisoporukka ajaa auton tuusan nuuskaksi puuta päin, voisi uutisissa enemmän kertoa niistä kolariin johtaneista iloisista tapahtumista siellä kotibileissä. Mutta ei taida valtalehdistö uskaltaa.
Minusta tässä ei ole ikävien asioiden unohtamisesta vaan asioiden käsittelemisestä laajemmin. Minun mielestä esimerkkisi ei toimi.
Ymmärsin sinun sanoneen hiilidioksidin lisääntymisellä olevan hyviäkin puolia, mutta lopulta johtavan mm. Ranskan leveysasteilla olevien maiden tulemiseen asuinkelvottomiksi.
Sama juttu myöhäisteinien ja nuorten aikuisten bileilloissa. Ensin on kivaa, mutta lopussa ollaan puun kyljessä auto rutussa. Ja lehdet jättävät kertomatta kaiken hauskan siitä illasta vain synkkä loppu tiedotetaan.
Joku itku pitkästä ilosta -logiikka?
Minusta unohdat toimenpiteet jotka on käynnissä. Voihan se olla, ettei Ranska kärvennykään?
Ei kun logiikkana tuo sinun ajatelmasi, että kivat asiat polulla kohti katastrofia pitäisi myös tuoda esiin eikä kirjoittaa vain huonosta lopputuloksesta tai keinoista sen välttämiseksi.
Eli koko elämän ajan pitäisi pitää naama vakavana eikä nähdä mitään positiivista koska vääjäämättä vanhenet, tulet raihnaiseksi ja kuolet, vieläpä paljon todennäköisemmin kuin Ranska kärventyy?
@FARwd kirjoitti:
Eikös maapallolla ole juuri tarkoitus VÄLTTÄÄ kasvihuoneilmiötä? Suomessakin on käsittääkseni viisasta vähentää kasvihuonekaasujen päästämistä ilmakehään kaikin käytettävissä olevin keinoin, mm. siirtymällä eniten saastuttavista polttomoottoriajoneuvoista puhtaampiin versioihin, esim. kaasu- ja sähköbusseihin, -kuorma-autoihin, -paketti ja -henkilöautoihin jne.
Jos ei oteta tätä aivan haudanvakavasti, voiko/saako kukaan pohtia onko kasvihuoneilmiöstä paikallisesti, esim Pohjoismaissa jotain hyötyä? Kasteluvesi tai juomavesi ei ole ongelma jne. Voidaanko tuottaa ruokaa vietäväksi etelään, ehkäpä bulkkia paremmalla hinnalla? Kaikki siis yrittää parhaansa mukaan torjua katastrofit mutta B-vaihtoehtoja olisi hyvä pohtia. Tilanne on toki eri siinä vaiheessa kun maat Ranskan leveysasteilla ovat asumiskelvottomia, mutta paljon ehtii tapahtua ennen sitä. Valtamedia ei tällaista keskustelua ”kehtaa” käydä.
Vastaavasti voitaisiin uutisointia muuttaa muidenkin ikävien asioiden kohdalla. Kun kuskia myöten päihtynyt nuorisoporukka ajaa auton tuusan nuuskaksi puuta päin, voisi uutisissa enemmän kertoa niistä kolariin johtaneista iloisista tapahtumista siellä kotibileissä. Mutta ei taida valtalehdistö uskaltaa.
Sitäkään ikävää tosiasiaa, että akkuautoista ei ole ongelman poistajiksi, tuntuu olevan vaikea hyväksyä. Ehkä aurinkokennoautoista tulee joskus jotain, mutta eivät ehdi tähän hätään.
Ei akkuautot ongelmaa poista, mutta ovat kuitenkin osa ratkaisua eikä osa ongelmaa.
Kun nyt hankitun uuden polttomoottoriauton ja akkuauton kokonaispäästöt seuraavan kymmenen vuoden aikana ovat samaa suuruusluokkaa, niin millä logiikalla akkuauto ei ole osa ongelmaa?
@FARwd kirjoitti:
Eikös maapallolla ole juuri tarkoitus VÄLTTÄÄ kasvihuoneilmiötä? Suomessakin on käsittääkseni viisasta vähentää kasvihuonekaasujen päästämistä ilmakehään kaikin käytettävissä olevin keinoin, mm. siirtymällä eniten saastuttavista polttomoottoriajoneuvoista puhtaampiin versioihin, esim. kaasu- ja sähköbusseihin, -kuorma-autoihin, -paketti ja -henkilöautoihin jne.
Jos ei oteta tätä aivan haudanvakavasti, voiko/saako kukaan pohtia onko kasvihuoneilmiöstä paikallisesti, esim Pohjoismaissa jotain hyötyä? Kasteluvesi tai juomavesi ei ole ongelma jne. Voidaanko tuottaa ruokaa vietäväksi etelään, ehkäpä bulkkia paremmalla hinnalla? Kaikki siis yrittää parhaansa mukaan torjua katastrofit mutta B-vaihtoehtoja olisi hyvä pohtia. Tilanne on toki eri siinä vaiheessa kun maat Ranskan leveysasteilla ovat asumiskelvottomia, mutta paljon ehtii tapahtua ennen sitä. Valtamedia ei tällaista keskustelua ”kehtaa” käydä.
Vastaavasti voitaisiin uutisointia muuttaa muidenkin ikävien asioiden kohdalla. Kun kuskia myöten päihtynyt nuorisoporukka ajaa auton tuusan nuuskaksi puuta päin, voisi uutisissa enemmän kertoa niistä kolariin johtaneista iloisista tapahtumista siellä kotibileissä. Mutta ei taida valtalehdistö uskaltaa.
Sitäkään ikävää tosiasiaa, että akkuautoista ei ole ongelman poistajiksi, tuntuu olevan vaikea hyväksyä. Ehkä aurinkokennoautoista tulee joskus jotain, mutta eivät ehdi tähän hätään.
Ei akkuautot ongelmaa poista, mutta ovat kuitenkin osa ratkaisua eikä osa ongelmaa.
Kun nyt hankitun uuden polttomoottoriauton ja akkuauton kokonaispäästöt seuraavan kymmenen vuoden aikana ovat samaa suuruusluokkaa, niin millä logiikalla akkuauto ei ole osa ongelmaa?
Mihin perustuu 10 vuoden aikajana? Useimmissa tutkimuksissa tasatilanteeseen äästään reilusti alle 100t km kohdalla, ja Suomen sähköntuotannolla sähköauton valmistuksen päästöt on säästetty kasaan jo paljon aiemmin.
Puhumattakaan siitä että akku on autokäytön jälkeenkin käyttö- ja kierrätyskelpoista kamaa, poltettu polttoaine ei ole.
@FARwd kirjoitti:
Eikös maapallolla ole juuri tarkoitus VÄLTTÄÄ kasvihuoneilmiötä? Suomessakin on käsittääkseni viisasta vähentää kasvihuonekaasujen päästämistä ilmakehään kaikin käytettävissä olevin keinoin, mm. siirtymällä eniten saastuttavista polttomoottoriajoneuvoista puhtaampiin versioihin, esim. kaasu- ja sähköbusseihin, -kuorma-autoihin, -paketti ja -henkilöautoihin jne.
Jos ei oteta tätä aivan haudanvakavasti, voiko/saako kukaan pohtia onko kasvihuoneilmiöstä paikallisesti, esim Pohjoismaissa jotain hyötyä? Kasteluvesi tai juomavesi ei ole ongelma jne. Voidaanko tuottaa ruokaa vietäväksi etelään, ehkäpä bulkkia paremmalla hinnalla? Kaikki siis yrittää parhaansa mukaan torjua katastrofit mutta B-vaihtoehtoja olisi hyvä pohtia. Tilanne on toki eri siinä vaiheessa kun maat Ranskan leveysasteilla ovat asumiskelvottomia, mutta paljon ehtii tapahtua ennen sitä. Valtamedia ei tällaista keskustelua ”kehtaa” käydä.
Vastaavasti voitaisiin uutisointia muuttaa muidenkin ikävien asioiden kohdalla. Kun kuskia myöten päihtynyt nuorisoporukka ajaa auton tuusan nuuskaksi puuta päin, voisi uutisissa enemmän kertoa niistä kolariin johtaneista iloisista tapahtumista siellä kotibileissä. Mutta ei taida valtalehdistö uskaltaa.
Sitäkään ikävää tosiasiaa, että akkuautoista ei ole ongelman poistajiksi, tuntuu olevan vaikea hyväksyä. Ehkä aurinkokennoautoista tulee joskus jotain, mutta eivät ehdi tähän hätään.
Ei akkuautot ongelmaa poista, mutta ovat kuitenkin osa ratkaisua eikä osa ongelmaa.
Kun nyt hankitun uuden polttomoottoriauton ja akkuauton kokonaispäästöt seuraavan kymmenen vuoden aikana ovat samaa suuruusluokkaa, niin millä logiikalla akkuauto ei ole osa ongelmaa?
Mihin perustuu 10 vuoden aikajana? Useimmissa tutkimuksissa tasatilanteeseen äästään reilusti alle 100t km kohdalla, ja Suomen sähköntuotannolla sähköauton valmistuksen päästöt on säästetty kasaan jo paljon aiemmin.
Puhumattakaan siitä että akku on autokäytön jälkeenkin käyttö- ja kierrätyskelpoista kamaa, poltettu polttoaine ei ole.
10 vuotta voi olla suurissa automaissa tyypillinen auton käyttöikä ja suurin osa maailman akkuautoista kulkee korkeamman co2-arvon sähköllä kuin suomalaiset. Akkuauto ei saa suurta etua oli aikajana mikä tahansa. Fossiilisähkön osuudessakaan ei ole näkyvissä suurta vähennystä lähitulevaisuudessa. Nyt fossiilisähköä tuotetaan määrällisesti valtavasti enemmän kuin 1980-luvun alussa, jolloin kasvihuoneilmiöstä alettiin laajemmin puhumaan.
@FARwd kirjoitti:
Eikös maapallolla ole juuri tarkoitus VÄLTTÄÄ kasvihuoneilmiötä? Suomessakin on käsittääkseni viisasta vähentää kasvihuonekaasujen päästämistä ilmakehään kaikin käytettävissä olevin keinoin, mm. siirtymällä eniten saastuttavista polttomoottoriajoneuvoista puhtaampiin versioihin, esim. kaasu- ja sähköbusseihin, -kuorma-autoihin, -paketti ja -henkilöautoihin jne.
Jos ei oteta tätä aivan haudanvakavasti, voiko/saako kukaan pohtia onko kasvihuoneilmiöstä paikallisesti, esim Pohjoismaissa jotain hyötyä? Kasteluvesi tai juomavesi ei ole ongelma jne. Voidaanko tuottaa ruokaa vietäväksi etelään, ehkäpä bulkkia paremmalla hinnalla? Kaikki siis yrittää parhaansa mukaan torjua katastrofit mutta B-vaihtoehtoja olisi hyvä pohtia. Tilanne on toki eri siinä vaiheessa kun maat Ranskan leveysasteilla ovat asumiskelvottomia, mutta paljon ehtii tapahtua ennen sitä. Valtamedia ei tällaista keskustelua ”kehtaa” käydä.
Vastaavasti voitaisiin uutisointia muuttaa muidenkin ikävien asioiden kohdalla. Kun kuskia myöten päihtynyt nuorisoporukka ajaa auton tuusan nuuskaksi puuta päin, voisi uutisissa enemmän kertoa niistä kolariin johtaneista iloisista tapahtumista siellä kotibileissä. Mutta ei taida valtalehdistö uskaltaa.
Sitäkään ikävää tosiasiaa, että akkuautoista ei ole ongelman poistajiksi, tuntuu olevan vaikea hyväksyä. Ehkä aurinkokennoautoista tulee joskus jotain, mutta eivät ehdi tähän hätään.
Ei akkuautot ongelmaa poista, mutta ovat kuitenkin osa ratkaisua eikä osa ongelmaa.
Kun nyt hankitun uuden polttomoottoriauton ja akkuauton kokonaispäästöt seuraavan kymmenen vuoden aikana ovat samaa suuruusluokkaa, niin millä logiikalla akkuauto ei ole osa ongelmaa?
Mihin perustuu 10 vuoden aikajana? Useimmissa tutkimuksissa tasatilanteeseen äästään reilusti alle 100t km kohdalla, ja Suomen sähköntuotannolla sähköauton valmistuksen päästöt on säästetty kasaan jo paljon aiemmin.
Puhumattakaan siitä että akku on autokäytön jälkeenkin käyttö- ja kierrätyskelpoista kamaa, poltettu polttoaine ei ole.
10 vuotta voi olla suurissa automaissa tyypillinen auton käyttöikä ja suurin osa maailman akkuautoista kulkee korkeamman co2-arvon sähköllä kuin suomalaiset. Akkuauto ei saa suurta etua oli aikajana mikä tahansa. Fossiilisähkön osuudessakaan ei ole näkyvissä suurta vähennystä lähitulevaisuudessa. Nyt fossiilisähköä tuotetaan määrällisesti valtavasti enemmän kuin 1980-luvun alussa, jolloin kasvihuoneilmiöstä alettiin laajemmin puhumaan.
Sähköautot muuttavat maailmaa yllättävän vähän. Ylivertaisen, yksinkertaisen tekniikan pitäisi johtaa pidempään käyttöikään kuin monimutkaisissa polttiksissa. Jos niin ei käy, koko homman idea muuttuu. Sähköautot ovatkin vain uusi suorituskykyisempi autoluokka, ei liikkumista mullistava ja puhdistava uudistus.
@FARwd kirjoitti:
Eikös maapallolla ole juuri tarkoitus VÄLTTÄÄ kasvihuoneilmiötä? Suomessakin on käsittääkseni viisasta vähentää kasvihuonekaasujen päästämistä ilmakehään kaikin käytettävissä olevin keinoin, mm. siirtymällä eniten saastuttavista polttomoottoriajoneuvoista puhtaampiin versioihin, esim. kaasu- ja sähköbusseihin, -kuorma-autoihin, -paketti ja -henkilöautoihin jne.
Jos ei oteta tätä aivan haudanvakavasti, voiko/saako kukaan pohtia onko kasvihuoneilmiöstä paikallisesti, esim Pohjoismaissa jotain hyötyä? Kasteluvesi tai juomavesi ei ole ongelma jne. Voidaanko tuottaa ruokaa vietäväksi etelään, ehkäpä bulkkia paremmalla hinnalla? Kaikki siis yrittää parhaansa mukaan torjua katastrofit mutta B-vaihtoehtoja olisi hyvä pohtia. Tilanne on toki eri siinä vaiheessa kun maat Ranskan leveysasteilla ovat asumiskelvottomia, mutta paljon ehtii tapahtua ennen sitä. Valtamedia ei tällaista keskustelua ”kehtaa” käydä.
Vastaavasti voitaisiin uutisointia muuttaa muidenkin ikävien asioiden kohdalla. Kun kuskia myöten päihtynyt nuorisoporukka ajaa auton tuusan nuuskaksi puuta päin, voisi uutisissa enemmän kertoa niistä kolariin johtaneista iloisista tapahtumista siellä kotibileissä. Mutta ei taida valtalehdistö uskaltaa.
Minusta tässä ei ole ikävien asioiden unohtamisesta vaan asioiden käsittelemisestä laajemmin. Minun mielestä esimerkkisi ei toimi.
Ymmärsin sinun sanoneen hiilidioksidin lisääntymisellä olevan hyviäkin puolia, mutta lopulta johtavan mm. Ranskan leveysasteilla olevien maiden tulemiseen asuinkelvottomiksi.
Sama juttu myöhäisteinien ja nuorten aikuisten bileilloissa. Ensin on kivaa, mutta lopussa ollaan puun kyljessä auto rutussa. Ja lehdet jättävät kertomatta kaiken hauskan siitä illasta vain synkkä loppu tiedotetaan.
Joku itku pitkästä ilosta -logiikka?
Minusta unohdat toimenpiteet jotka on käynnissä. Voihan se olla, ettei Ranska kärvennykään?
Ei kun logiikkana tuo sinun ajatelmasi, että kivat asiat polulla kohti katastrofia pitäisi myös tuoda esiin eikä kirjoittaa vain huonosta lopputuloksesta tai keinoista sen välttämiseksi.
Eli koko elämän ajan pitäisi pitää naama vakavana eikä nähdä mitään positiivista koska vääjäämättä vanhenet, tulet raihnaiseksi ja kuolet, vieläpä paljon todennäköisemmin kuin Ranska kärventyy?
Jos kehityskulku kohti katastrofia on tiedossa, ei ole syytä keskittyä matkalla näkyviin hyviin puoliin.
Jos talosi syttyy tuleen kovalla pakkasella, lienee parempi ryhtyä tuhon estäviin toimiin sen sijaan, että nauttisi mukavasta lämmöstä tulipalon alkumetreillä?
@FARwd kirjoitti:
Eikös maapallolla ole juuri tarkoitus VÄLTTÄÄ kasvihuoneilmiötä? Suomessakin on käsittääkseni viisasta vähentää kasvihuonekaasujen päästämistä ilmakehään kaikin käytettävissä olevin keinoin, mm. siirtymällä eniten saastuttavista polttomoottoriajoneuvoista puhtaampiin versioihin, esim. kaasu- ja sähköbusseihin, -kuorma-autoihin, -paketti ja -henkilöautoihin jne.
Jos ei oteta tätä aivan haudanvakavasti, voiko/saako kukaan pohtia onko kasvihuoneilmiöstä paikallisesti, esim Pohjoismaissa jotain hyötyä? Kasteluvesi tai juomavesi ei ole ongelma jne. Voidaanko tuottaa ruokaa vietäväksi etelään, ehkäpä bulkkia paremmalla hinnalla? Kaikki siis yrittää parhaansa mukaan torjua katastrofit mutta B-vaihtoehtoja olisi hyvä pohtia. Tilanne on toki eri siinä vaiheessa kun maat Ranskan leveysasteilla ovat asumiskelvottomia, mutta paljon ehtii tapahtua ennen sitä. Valtamedia ei tällaista keskustelua ”kehtaa” käydä.
Vastaavasti voitaisiin uutisointia muuttaa muidenkin ikävien asioiden kohdalla. Kun kuskia myöten päihtynyt nuorisoporukka ajaa auton tuusan nuuskaksi puuta päin, voisi uutisissa enemmän kertoa niistä kolariin johtaneista iloisista tapahtumista siellä kotibileissä. Mutta ei taida valtalehdistö uskaltaa.
Minusta tässä ei ole ikävien asioiden unohtamisesta vaan asioiden käsittelemisestä laajemmin. Minun mielestä esimerkkisi ei toimi.
Ymmärsin sinun sanoneen hiilidioksidin lisääntymisellä olevan hyviäkin puolia, mutta lopulta johtavan mm. Ranskan leveysasteilla olevien maiden tulemiseen asuinkelvottomiksi.
Sama juttu myöhäisteinien ja nuorten aikuisten bileilloissa. Ensin on kivaa, mutta lopussa ollaan puun kyljessä auto rutussa. Ja lehdet jättävät kertomatta kaiken hauskan siitä illasta vain synkkä loppu tiedotetaan.
Joku itku pitkästä ilosta -logiikka?
Minusta unohdat toimenpiteet jotka on käynnissä. Voihan se olla, ettei Ranska kärvennykään?
Ei kun logiikkana tuo sinun ajatelmasi, että kivat asiat polulla kohti katastrofia pitäisi myös tuoda esiin eikä kirjoittaa vain huonosta lopputuloksesta tai keinoista sen välttämiseksi.
Eli koko elämän ajan pitäisi pitää naama vakavana eikä nähdä mitään positiivista koska vääjäämättä vanhenet, tulet raihnaiseksi ja kuolet, vieläpä paljon todennäköisemmin kuin Ranska kärventyy?
Jos kehityskulku kohti katastrofia on tiedossa, ei ole syytä keskittyä matkalla näkyviin hyviin puoliin.
Jos talosi syttyy tuleen kovalla pakkasella, lienee parempi ryhtyä tuhon estäviin toimiin sen sijaan, että nauttisi mukavasta lämmöstä tulipalon alkumetreillä?
Se katastrofin päivämäärä on sen verran auki ja ainakin sitä lykkääviä toimenpiteitä toteutetaan, ettei ole syytä lopettaa elämistä vielä? Katastrofi ei kosketa kaikkia samalla tavalla, joillakin riittää lämpöä, mutta vedestä on pulaa. Suomessa vedestä ei ole pulaa mutta lämmöstä on, useita kuukausia vuosittain. Aika toivottomalta tuntuisi jos lusikat pitäisi heittää kaivoon jo nyt. Minusta kansainvälinen kilpailu on voimissaan tässäkin asiassa ja kansallista älyä tarvitaan optimoinnissa. Pitää tehdä oma parhaansa koko pallon hyväksi, mutta saunan taakse menoa ei kukaan odota kuten vaikka Suomesta EU:n hiilinielu ja luontoreservaatti.
@FARwd kirjoitti:
Eikös maapallolla ole juuri tarkoitus VÄLTTÄÄ kasvihuoneilmiötä? Suomessakin on käsittääkseni viisasta vähentää kasvihuonekaasujen päästämistä ilmakehään kaikin käytettävissä olevin keinoin, mm. siirtymällä eniten saastuttavista polttomoottoriajoneuvoista puhtaampiin versioihin, esim. kaasu- ja sähköbusseihin, -kuorma-autoihin, -paketti ja -henkilöautoihin jne.
Jos ei oteta tätä aivan haudanvakavasti, voiko/saako kukaan pohtia onko kasvihuoneilmiöstä paikallisesti, esim Pohjoismaissa jotain hyötyä? Kasteluvesi tai juomavesi ei ole ongelma jne. Voidaanko tuottaa ruokaa vietäväksi etelään, ehkäpä bulkkia paremmalla hinnalla? Kaikki siis yrittää parhaansa mukaan torjua katastrofit mutta B-vaihtoehtoja olisi hyvä pohtia. Tilanne on toki eri siinä vaiheessa kun maat Ranskan leveysasteilla ovat asumiskelvottomia, mutta paljon ehtii tapahtua ennen sitä. Valtamedia ei tällaista keskustelua ”kehtaa” käydä.
Vastaavasti voitaisiin uutisointia muuttaa muidenkin ikävien asioiden kohdalla. Kun kuskia myöten päihtynyt nuorisoporukka ajaa auton tuusan nuuskaksi puuta päin, voisi uutisissa enemmän kertoa niistä kolariin johtaneista iloisista tapahtumista siellä kotibileissä. Mutta ei taida valtalehdistö uskaltaa.
Minusta tässä ei ole ikävien asioiden unohtamisesta vaan asioiden käsittelemisestä laajemmin. Minun mielestä esimerkkisi ei toimi.
Ymmärsin sinun sanoneen hiilidioksidin lisääntymisellä olevan hyviäkin puolia, mutta lopulta johtavan mm. Ranskan leveysasteilla olevien maiden tulemiseen asuinkelvottomiksi.
Sama juttu myöhäisteinien ja nuorten aikuisten bileilloissa. Ensin on kivaa, mutta lopussa ollaan puun kyljessä auto rutussa. Ja lehdet jättävät kertomatta kaiken hauskan siitä illasta vain synkkä loppu tiedotetaan.
Joku itku pitkästä ilosta -logiikka?
Minusta unohdat toimenpiteet jotka on käynnissä. Voihan se olla, ettei Ranska kärvennykään?
Ei kun logiikkana tuo sinun ajatelmasi, että kivat asiat polulla kohti katastrofia pitäisi myös tuoda esiin eikä kirjoittaa vain huonosta lopputuloksesta tai keinoista sen välttämiseksi.
Eli koko elämän ajan pitäisi pitää naama vakavana eikä nähdä mitään positiivista koska vääjäämättä vanhenet, tulet raihnaiseksi ja kuolet, vieläpä paljon todennäköisemmin kuin Ranska kärventyy?
Jos kehityskulku kohti katastrofia on tiedossa, ei ole syytä keskittyä matkalla näkyviin hyviin puoliin.
Jos talosi syttyy tuleen kovalla pakkasella, lienee parempi ryhtyä tuhon estäviin toimiin sen sijaan, että nauttisi mukavasta lämmöstä tulipalon alkumetreillä?
Se katastrofin päivämäärä on sen verran auki ja ainakin sitä lykkääviä toimenpiteitä toteutetaan, ettei ole syytä lopettaa elämistä vielä? Katastrofi ei kosketa kaikkia samalla tavalla, joillakin riittää lämpöä, mutta vedestä on pulaa. Suomessa vedestä ei ole pulaa mutta lämmöstä on, useita kuukausia vuosittain. Aika toivottomalta tuntuisi jos lusikat pitäisi heittää kaivoon jo nyt. Minusta kansainvälinen kilpailu on voimissaan tässäkin asiassa ja kansallista älyä tarvitaan optimoinnissa. Pitää tehdä oma parhaansa koko pallon hyväksi, mutta saunan taakse menoa ei kukaan odota kuten vaikka Suomesta EU:n hiilinielu ja luontoreservaatti.
Ei tietenkään pidä heittää lusikoita kaivoon. Minä vain ihmettelin sitä, kun sinä kaipasit uutisointia siitä, mitä hyviä puolia ilmaston lämpenemisellä on. Miksi pitäisi uutisoida hauskasta matkasta vuoristoradalla, kun teknisen vian takia ihminen kuoli. Oli mukavaa siihen asti, kun ei sitten enää ollutkaan.
@HybridRules kirjoitti:
Ei kun logiikkana tuo sinun ajatelmasi, että kivat asiat polulla kohti katastrofia pitäisi myös tuoda esiin eikä kirjoittaa vain huonosta lopputuloksesta tai keinoista sen välttämiseksi.
Minä kyllä ymmärsin Jorman tarkoittaman ilmiön ja tunnistan myös hänen mainitsemansa vaihtoehdottomuuden.
Käytännössä KAIKISSA isoissa muutoksissa on voittajia ja häviäjiä. Jos jostain löytyy merkittävä muutos joka koituu iloksi aivan kaikille, niin tehdään toki se heti paikalla! Epäilen vaan, että sellaista ei taida olla olemassa?
Jos hiilidioksidipitoisuuden kasvu nopeuttaa kasvien kasvua, sehän on kiistatta hyvä asia, eikä tätä tosiasiaa ole tarpeen julistaa salaiseksi. Jos meren pinta nousee, yhä useampi saa rantasaunan, joiden rakentaminen on ollut lupakäytäntöjen vuoksi kovin vaikeaa. Sekin on hyvä puoli, että jos polttoainetta saa, voi jatkaa ajamista bensa- ja dieselautolla jolloin valtakunnan logistiikka ei mene rikki ja ihmisillä on töitä.
Tietoisuus valintojen hyvistä ja huonoista puolista ei ole denialismia vaan rationaalista vaihtoehtojen vertailua. Tässä vertailussa tiedossa olevat hyvät asiat eivät ole riittävä syy hyväksyä hiilidioksidipitoisuuden nousu ja sen haitalliset vaikutukset. Mutta puhuja menettää uskottavuutensa, ellei hän ole tietoinen kokonaisuudesta.
@HybridRules kirjoitti:
Jos kehityskulku kohti katastrofia on tiedossa, ei ole syytä keskittyä matkalla näkyviin hyviin puoliin.
Totta kai on syytä keskittyä kaikkiin puoliin. Ilman puolia pyörästä tulee vaarallinen ja hirvittävän epävakaa. Siksi kaikki puolat pitää olla hyvässä tasapainossa (pun intended). Hyvien ja huonojen puolien vaikutus punnitaan huolella ja valitaan kokonaisuuden kannalta edullisempi vaihtoehto.
Näin valinnan tapahduttua hyvien puolien menettäminen ei tule kenellekään yllätyksenä kun on tiedetty jo valintatilanteessa mitä uhrataan suuremman edun saavuttamiseksi. Olisi muuten ihan hyvä periaate kaikissa vihreän siirtymän valinnoissa, ettei vaan kenellekään tule yllätyksenä, että vaikkapa tuurivoiman lisääntyessä säätövoima jäikin rakentamatta.
@HybridRules kirjoitti:
Ei kun logiikkana tuo sinun ajatelmasi, että kivat asiat polulla kohti katastrofia pitäisi myös tuoda esiin eikä kirjoittaa vain huonosta lopputuloksesta tai keinoista sen välttämiseksi.
Minä kyllä ymmärsin Jorman tarkoittaman ilmiön ja tunnistan myös hänen mainitsemansa vaihtoehdottomuuden.
Käytännössä KAIKISSA isoissa muutoksissa on voittajia ja häviäjiä. Jos jostain löytyy merkittävä muutos joka koituu iloksi aivan kaikille, niin tehdään toki se heti paikalla! Epäilen vaan, että sellaista ei taida olla olemassa?
Jos hiilidioksidipitoisuuden kasvu nopeuttaa kasvien kasvua, sehän on kiistatta hyvä asia, eikä tätä tosiasiaa ole tarpeen julistaa salaiseksi. Jos meren pinta nousee, yhä useampi saa rantasaunan, joiden rakentaminen on ollut lupakäytäntöjen vuoksi kovin vaikeaa. Sekin on hyvä puoli, että jos polttoainetta saa, voi jatkaa ajamista bensa- ja dieselautolla jolloin valtakunnan logistiikka ei mene rikki ja ihmisillä on töitä.
Tietoisuus valintojen hyvistä ja huonoista puolista ei ole denialismia vaan rationaalista vaihtoehtojen vertailua. Tässä vertailussa tiedossa olevat hyvät asiat eivät ole riittävä syy hyväksyä hiilidioksidipitoisuuden nousu ja sen haitalliset vaikutukset. Mutta puhuja menettää uskottavuutensa, ellei hän ole tietoinen kokonaisuudesta.
Kaikissa muutoksissa ja muutenkin nykyään pääosaa esittää raha. Raha on irrotettu todellisuudesta jo vuosikymmeniä sitten. Siksi se pilaakin usein hyvän kehityksen ja tyydytään kummallisiin kompromisseihin. Vähitellen pitäisi ajatella oikeasti olevaa kehityksen määräävinä tekijöinä, ei rahaa, jota pystytään luomaan tuosta vain. Kiinalaisilla saattaa olla vähän sellaista ajatusta, mutta väärään suuntaan.
Miksi kasvien kasvun kiihtyminen olisi kiistatta hyvä asia? Ainakin maaperä tuhoutuu nopeammin ja viljelyä joudutaan siirtämään aina uusille alueille. Rantasaunoja taitaa muuten tuhoutua paljon nopeammin kuin kuivan maan saunoista tulee rantasaunoja. Aika paljon alueita peittyy veteen siinä prosessissa. Myös satamat jäävät veden keskelle toisin kuin ennen, jolloin ne jäivät sisämaahan.
Kun nyt hankitun uuden polttomoottoriauton ja akkuauton kokonaispäästöt seuraavan kymmenen vuoden aikana ovat samaa suuruusluokkaa, niin millä logiikalla akkuauto ei ole osa ongelmaa?
Mihin perustuu 10 vuoden aikajana? Useimmissa tutkimuksissa tasatilanteeseen äästään reilusti alle 100t km kohdalla, ja Suomen sähköntuotannolla sähköauton valmistuksen päästöt on säästetty kasaan jo paljon aiemmin.
Puhumattakaan siitä että akku on autokäytön jälkeenkin käyttö- ja kierrätyskelpoista kamaa, poltettu polttoaine ei ole.
Aloitus perustuu siihen, että vertailussa otettu esiin nykytekniikan parhaimmat jalokivat eri päästöjen alentamisen ajattelupohjalta. Laskettu erittäin tarkkaan olemassa olevilla laskentamalleilla, ilman myyntimiehen lupauksia. Jos sanot että 'useimmissa tutkimuksissa', niin viittaapa nyt ihan oikeasti niihin lähdetietoihin, se olisi jopa suotavaa koska itse aloitin tämän syystä; Että analyyttisemmin tutkittaisiin eri vaikutusmetodeja, ja kehitystä, sekä otettaisiin riittävän vakavasti uudet ongelmat ja haasteet, joita valmistajataho ei kertakaikkiaan tule tuotteidensa käyttäjille kertomaan.
Kun nyt hankitun uuden polttomoottoriauton ja akkuauton kokonaispäästöt seuraavan kymmenen vuoden aikana ovat samaa suuruusluokkaa, niin millä logiikalla akkuauto ei ole osa ongelmaa?
Mihin perustuu 10 vuoden aikajana? Useimmissa tutkimuksissa tasatilanteeseen äästään reilusti alle 100t km kohdalla, ja Suomen sähköntuotannolla sähköauton valmistuksen päästöt on säästetty kasaan jo paljon aiemmin.
Puhumattakaan siitä että akku on autokäytön jälkeenkin käyttö- ja kierrätyskelpoista kamaa, poltettu polttoaine ei ole.
Aloitus perustuu siihen, että vertailussa otettu esiin nykytekniikan parhaimmat jalokivat eri päästöjen alentamisen ajattelupohjalta. Laskettu erittäin tarkkaan olemassa olevilla laskentamalleilla, ilman myyntimiehen lupauksia. Jos sanot että 'useimmissa tutkimuksissa', niin viittaapa nyt ihan oikeasti niihin lähdetietoihin, se olisi jopa suotavaa koska itse aloitin tämän syystä; Että analyyttisemmin tutkittaisiin eri vaikutusmetodeja, ja kehitystä, sekä otettaisiin riittävän vakavasti uudet ongelmat ja haasteet, joita valmistajataho ei kertakaikkiaan tule tuotteidensa käyttäjille kertomaan.
Aloitit väitteellä, joten aloita myös viittauksella. Saat kyllä sitten minulta omat lähdeviitteeni vastauksena.
Kun nyt hankitun uuden polttomoottoriauton ja akkuauton kokonaispäästöt seuraavan kymmenen vuoden aikana ovat samaa suuruusluokkaa, niin millä logiikalla akkuauto ei ole osa ongelmaa?
Mihin perustuu 10 vuoden aikajana? Useimmissa tutkimuksissa tasatilanteeseen äästään reilusti alle 100t km kohdalla, ja Suomen sähköntuotannolla sähköauton valmistuksen päästöt on säästetty kasaan jo paljon aiemmin.
Puhumattakaan siitä että akku on autokäytön jälkeenkin käyttö- ja kierrätyskelpoista kamaa, poltettu polttoaine ei ole.
Aloitus perustuu siihen, että vertailussa otettu esiin nykytekniikan parhaimmat jalokivat eri päästöjen alentamisen ajattelupohjalta. Laskettu erittäin tarkkaan olemassa olevilla laskentamalleilla, ilman myyntimiehen lupauksia. Jos sanot että 'useimmissa tutkimuksissa', niin viittaapa nyt ihan oikeasti niihin lähdetietoihin, se olisi jopa suotavaa koska itse aloitin tämän syystä; Että analyyttisemmin tutkittaisiin eri vaikutusmetodeja, ja kehitystä, sekä otettaisiin riittävän vakavasti uudet ongelmat ja haasteet, joita valmistajataho ei kertakaikkiaan tule tuotteidensa käyttäjille kertomaan.
Aloitit väitteellä, joten aloita myös viittauksella. Saat kyllä sitten minulta omat lähdeviitteeni vastauksena.
Kun nyt hankitun uuden polttomoottoriauton ja akkuauton kokonaispäästöt seuraavan kymmenen vuoden aikana ovat samaa suuruusluokkaa, niin millä logiikalla akkuauto ei ole osa ongelmaa?
Mihin perustuu 10 vuoden aikajana? Useimmissa tutkimuksissa tasatilanteeseen äästään reilusti alle 100t km kohdalla, ja Suomen sähköntuotannolla sähköauton valmistuksen päästöt on säästetty kasaan jo paljon aiemmin.
Puhumattakaan siitä että akku on autokäytön jälkeenkin käyttö- ja kierrätyskelpoista kamaa, poltettu polttoaine ei ole.
Aloitus perustuu siihen, että vertailussa otettu esiin nykytekniikan parhaimmat jalokivat eri päästöjen alentamisen ajattelupohjalta. Laskettu erittäin tarkkaan olemassa olevilla laskentamalleilla, ilman myyntimiehen lupauksia. Jos sanot että 'useimmissa tutkimuksissa', niin viittaapa nyt ihan oikeasti niihin lähdetietoihin, se olisi jopa suotavaa koska itse aloitin tämän syystä; Että analyyttisemmin tutkittaisiin eri vaikutusmetodeja, ja kehitystä, sekä otettaisiin riittävän vakavasti uudet ongelmat ja haasteet, joita valmistajataho ei kertakaikkiaan tule tuotteidensa käyttäjille kertomaan.
Aloitit väitteellä, joten aloita myös viittauksella. Saat kyllä sitten minulta omat lähdeviitteeni vastauksena.
@HybridRules kirjoitti:
Ei kun logiikkana tuo sinun ajatelmasi, että kivat asiat polulla kohti katastrofia pitäisi myös tuoda esiin eikä kirjoittaa vain huonosta lopputuloksesta tai keinoista sen välttämiseksi.
Minä kyllä ymmärsin Jorman tarkoittaman ilmiön ja tunnistan myös hänen mainitsemansa vaihtoehdottomuuden.
Käytännössä KAIKISSA isoissa muutoksissa on voittajia ja häviäjiä. Jos jostain löytyy merkittävä muutos joka koituu iloksi aivan kaikille, niin tehdään toki se heti paikalla! Epäilen vaan, että sellaista ei taida olla olemassa?
Jos hiilidioksidipitoisuuden kasvu nopeuttaa kasvien kasvua, sehän on kiistatta hyvä asia, eikä tätä tosiasiaa ole tarpeen julistaa salaiseksi. Jos meren pinta nousee, yhä useampi saa rantasaunan, joiden rakentaminen on ollut lupakäytäntöjen vuoksi kovin vaikeaa. Sekin on hyvä puoli, että jos polttoainetta saa, voi jatkaa ajamista bensa- ja dieselautolla jolloin valtakunnan logistiikka ei mene rikki ja ihmisillä on töitä.
Tietoisuus valintojen hyvistä ja huonoista puolista ei ole denialismia vaan rationaalista vaihtoehtojen vertailua. Tässä vertailussa tiedossa olevat hyvät asiat eivät ole riittävä syy hyväksyä hiilidioksidipitoisuuden nousu ja sen haitalliset vaikutukset. Mutta puhuja menettää uskottavuutensa, ellei hän ole tietoinen kokonaisuudesta.
Jorma haluaa, että ilmaston muuttumisen ns. hyviä puolia tuotaisiin mediassa enemmän esiin. Minä pelkään, että sellainen uutisointi hämäisi ihmisiä ajattelemaan, että ilmaston muuttuminen onkin hyvä asia. En kannata sitä, että uutisoitaisiin ilmaston liialliseen lämpenemiseen johtavan polun alkumatkan ilmöitä positiivisina asioina. Olen lukenut, että sammakot eivät älyä hypätä pois kattilasta, jos ne ovat joutuneet sinne veden ollessa vielä kylmää, vaan kuolevat kiehuvaan veteen. Tarua tai totta, niin kysyn silti, haluammeko seurata tarinan sammakoiden kohtaloa?
@HybridRules kirjoitti:
Olen lukenut, että sammakot eivät älyä hypätä pois kattilasta, jos ne ovat joutuneet sinne veden ollessa vielä kylmää, vaan kuolevat kiehuvaan veteen. Tarua tai totta, niin kysyn silti, haluammeko seurata tarinan sammakoiden kohtaloa?
Ei ihminenkään sitä pelkän tuntoaistin perusteella osaa tehdä. Voit kokeilla menemällä 37 asteiseen paljuun, jonka vesi lämpenee koko ajan hiljalleen. Jossain vaiheessa paljuilian olo menee huonoksi vaikkei vesi kuumalta tunnukaan ja jos ei viimeistään silloin lähde pois niin paistuu elävältä ilman kipua.
Kysymykseni oli näköjään huono, sillä 1980 elokuussa on mitattu kylmempi lämpötila kuin 2023 kesäkuussa. Eli vaihtoehdot eivät sisältäneet ollenkaan oikeaa vastausta. 1968 taasen on mitattu syyskuiden sekä kylmyys- että lämpöennätys.
@HybridRules kirjoitti:
Ei kun logiikkana tuo sinun ajatelmasi, että kivat asiat polulla kohti katastrofia pitäisi myös tuoda esiin eikä kirjoittaa vain huonosta lopputuloksesta tai keinoista sen välttämiseksi.
Minä kyllä ymmärsin Jorman tarkoittaman ilmiön ja tunnistan myös hänen mainitsemansa vaihtoehdottomuuden.
Käytännössä KAIKISSA isoissa muutoksissa on voittajia ja häviäjiä. Jos jostain löytyy merkittävä muutos joka koituu iloksi aivan kaikille, niin tehdään toki se heti paikalla! Epäilen vaan, että sellaista ei taida olla olemassa?
Jos hiilidioksidipitoisuuden kasvu nopeuttaa kasvien kasvua, sehän on kiistatta hyvä asia, eikä tätä tosiasiaa ole tarpeen julistaa salaiseksi. Jos meren pinta nousee, yhä useampi saa rantasaunan, joiden rakentaminen on ollut lupakäytäntöjen vuoksi kovin vaikeaa. Sekin on hyvä puoli, että jos polttoainetta saa, voi jatkaa ajamista bensa- ja dieselautolla jolloin valtakunnan logistiikka ei mene rikki ja ihmisillä on töitä.
Tietoisuus valintojen hyvistä ja huonoista puolista ei ole denialismia vaan rationaalista vaihtoehtojen vertailua. Tässä vertailussa tiedossa olevat hyvät asiat eivät ole riittävä syy hyväksyä hiilidioksidipitoisuuden nousu ja sen haitalliset vaikutukset. Mutta puhuja menettää uskottavuutensa, ellei hän ole tietoinen kokonaisuudesta.
Jorma haluaa, että ilmaston muuttumisen ns. hyviä puolia tuotaisiin mediassa enemmän esiin. Minä pelkään, että sellainen uutisointi hämäisi ihmisiä ajattelemaan, että ilmaston muuttuminen onkin hyvä asia.
Haluammeko että uutiset ovat uutisia vai propagandaa? Siitähän tässä on kysymys.
@HybridRules kirjoitti:
Ei kun logiikkana tuo sinun ajatelmasi, että kivat asiat polulla kohti katastrofia pitäisi myös tuoda esiin eikä kirjoittaa vain huonosta lopputuloksesta tai keinoista sen välttämiseksi.
Minä kyllä ymmärsin Jorman tarkoittaman ilmiön ja tunnistan myös hänen mainitsemansa vaihtoehdottomuuden.
Käytännössä KAIKISSA isoissa muutoksissa on voittajia ja häviäjiä. Jos jostain löytyy merkittävä muutos joka koituu iloksi aivan kaikille, niin tehdään toki se heti paikalla! Epäilen vaan, että sellaista ei taida olla olemassa?
Jos hiilidioksidipitoisuuden kasvu nopeuttaa kasvien kasvua, sehän on kiistatta hyvä asia, eikä tätä tosiasiaa ole tarpeen julistaa salaiseksi. Jos meren pinta nousee, yhä useampi saa rantasaunan, joiden rakentaminen on ollut lupakäytäntöjen vuoksi kovin vaikeaa. Sekin on hyvä puoli, että jos polttoainetta saa, voi jatkaa ajamista bensa- ja dieselautolla jolloin valtakunnan logistiikka ei mene rikki ja ihmisillä on töitä.
Tietoisuus valintojen hyvistä ja huonoista puolista ei ole denialismia vaan rationaalista vaihtoehtojen vertailua. Tässä vertailussa tiedossa olevat hyvät asiat eivät ole riittävä syy hyväksyä hiilidioksidipitoisuuden nousu ja sen haitalliset vaikutukset. Mutta puhuja menettää uskottavuutensa, ellei hän ole tietoinen kokonaisuudesta.
Jorma haluaa, että ilmaston muuttumisen ns. hyviä puolia tuotaisiin mediassa enemmän esiin. Minä pelkään, että sellainen uutisointi hämäisi ihmisiä ajattelemaan, että ilmaston muuttuminen onkin hyvä asia.
Haluammeko että uutiset ovat uutisia vai propagandaa? Siitähän tässä on kysymys.
Emme halua propagandaa ja juuri siksi pitää kiinnittää ihmisten huomio tuhoisaan loppuun eikä hauskaan matkaan sinne.
Kysymykseni oli näköjään huono, sillä 1980 elokuussa on mitattu kylmempi lämpötila kuin 2023 kesäkuussa. Eli vaihtoehdot eivät sisältäneet ollenkaan oikeaa vastausta. 1968 taasen on mitattu syyskuiden sekä kylmyys- että lämpöennätys.
Jos kysymykseen olisi vastannut haluamallasi tavalla oikein 2023, olisiko juttu jatkunut niin, ettei mitään ilmaston lämpenemistä olekaan? Vai että ilmaston lämpeneminen on muuttanut Golf-virtaa? Aina sää on vaihdellut, mikään ei osoita mitään?
Minusta tässä ei ole ikävien asioiden unohtamisesta vaan asioiden käsittelemisestä laajemmin. Minun mielestä esimerkkisi ei toimi.
Ei akkuautot ongelmaa poista, mutta ovat kuitenkin osa ratkaisua eikä osa ongelmaa.
Ymmärsin sinun sanoneen hiilidioksidin lisääntymisellä olevan hyviäkin puolia, mutta lopulta johtavan mm. Ranskan leveysasteilla olevien maiden tulemiseen asuinkelvottomiksi.
Sama juttu myöhäisteinien ja nuorten aikuisten bileilloissa. Ensin on kivaa, mutta lopussa ollaan puun kyljessä auto rutussa. Ja lehdet jättävät kertomatta kaiken hauskan siitä illasta vain synkkä loppu tiedotetaan.
Joku itku pitkästä ilosta -logiikka?
Minusta unohdat toimenpiteet jotka on käynnissä. Voihan se olla, ettei Ranska kärvennykään?
Ei kun logiikkana tuo sinun ajatelmasi, että kivat asiat polulla kohti katastrofia pitäisi myös tuoda esiin eikä kirjoittaa vain huonosta lopputuloksesta tai keinoista sen välttämiseksi.
Kyl tee vastustajat löpöpunkkeine niin luusereita et oksat pois.
Eli koko elämän ajan pitäisi pitää naama vakavana eikä nähdä mitään positiivista koska vääjäämättä vanhenet, tulet raihnaiseksi ja kuolet, vieläpä paljon todennäköisemmin kuin Ranska kärventyy?
Kun nyt hankitun uuden polttomoottoriauton ja akkuauton kokonaispäästöt seuraavan kymmenen vuoden aikana ovat samaa suuruusluokkaa, niin millä logiikalla akkuauto ei ole osa ongelmaa?
Mihin perustuu 10 vuoden aikajana? Useimmissa tutkimuksissa tasatilanteeseen äästään reilusti alle 100t km kohdalla, ja Suomen sähköntuotannolla sähköauton valmistuksen päästöt on säästetty kasaan jo paljon aiemmin.
Puhumattakaan siitä että akku on autokäytön jälkeenkin käyttö- ja kierrätyskelpoista kamaa, poltettu polttoaine ei ole.
10 vuotta voi olla suurissa automaissa tyypillinen auton käyttöikä ja suurin osa maailman akkuautoista kulkee korkeamman co2-arvon sähköllä kuin suomalaiset. Akkuauto ei saa suurta etua oli aikajana mikä tahansa. Fossiilisähkön osuudessakaan ei ole näkyvissä suurta vähennystä lähitulevaisuudessa. Nyt fossiilisähköä tuotetaan määrällisesti valtavasti enemmän kuin 1980-luvun alussa, jolloin kasvihuoneilmiöstä alettiin laajemmin puhumaan.
Sähköautot muuttavat maailmaa yllättävän vähän. Ylivertaisen, yksinkertaisen tekniikan pitäisi johtaa pidempään käyttöikään kuin monimutkaisissa polttiksissa. Jos niin ei käy, koko homman idea muuttuu. Sähköautot ovatkin vain uusi suorituskykyisempi autoluokka, ei liikkumista mullistava ja puhdistava uudistus.
Jos kehityskulku kohti katastrofia on tiedossa, ei ole syytä keskittyä matkalla näkyviin hyviin puoliin.
Jos talosi syttyy tuleen kovalla pakkasella, lienee parempi ryhtyä tuhon estäviin toimiin sen sijaan, että nauttisi mukavasta lämmöstä tulipalon alkumetreillä?
Se katastrofin päivämäärä on sen verran auki ja ainakin sitä lykkääviä toimenpiteitä toteutetaan, ettei ole syytä lopettaa elämistä vielä? Katastrofi ei kosketa kaikkia samalla tavalla, joillakin riittää lämpöä, mutta vedestä on pulaa. Suomessa vedestä ei ole pulaa mutta lämmöstä on, useita kuukausia vuosittain. Aika toivottomalta tuntuisi jos lusikat pitäisi heittää kaivoon jo nyt. Minusta kansainvälinen kilpailu on voimissaan tässäkin asiassa ja kansallista älyä tarvitaan optimoinnissa. Pitää tehdä oma parhaansa koko pallon hyväksi, mutta saunan taakse menoa ei kukaan odota kuten vaikka Suomesta EU:n hiilinielu ja luontoreservaatti.
Ei maailman vesipulaa, ja sitä että suurkaupungit tukehtuu paskoihinsa suomalaisilla sähköautoilla pelasteta.
Ei tietenkään pidä heittää lusikoita kaivoon. Minä vain ihmettelin sitä, kun sinä kaipasit uutisointia siitä, mitä hyviä puolia ilmaston lämpenemisellä on. Miksi pitäisi uutisoida hauskasta matkasta vuoristoradalla, kun teknisen vian takia ihminen kuoli. Oli mukavaa siihen asti, kun ei sitten enää ollutkaan.
Minä kyllä ymmärsin Jorman tarkoittaman ilmiön ja tunnistan myös hänen mainitsemansa vaihtoehdottomuuden.
Käytännössä KAIKISSA isoissa muutoksissa on voittajia ja häviäjiä. Jos jostain löytyy merkittävä muutos joka koituu iloksi aivan kaikille, niin tehdään toki se heti paikalla! Epäilen vaan, että sellaista ei taida olla olemassa?
Jos hiilidioksidipitoisuuden kasvu nopeuttaa kasvien kasvua, sehän on kiistatta hyvä asia, eikä tätä tosiasiaa ole tarpeen julistaa salaiseksi. Jos meren pinta nousee, yhä useampi saa rantasaunan, joiden rakentaminen on ollut lupakäytäntöjen vuoksi kovin vaikeaa. Sekin on hyvä puoli, että jos polttoainetta saa, voi jatkaa ajamista bensa- ja dieselautolla jolloin valtakunnan logistiikka ei mene rikki ja ihmisillä on töitä.
Tietoisuus valintojen hyvistä ja huonoista puolista ei ole denialismia vaan rationaalista vaihtoehtojen vertailua. Tässä vertailussa tiedossa olevat hyvät asiat eivät ole riittävä syy hyväksyä hiilidioksidipitoisuuden nousu ja sen haitalliset vaikutukset. Mutta puhuja menettää uskottavuutensa, ellei hän ole tietoinen kokonaisuudesta.
Totta kai on syytä keskittyä kaikkiin puoliin. Ilman puolia pyörästä tulee vaarallinen ja hirvittävän epävakaa. Siksi kaikki puolat pitää olla hyvässä tasapainossa (pun intended). Hyvien ja huonojen puolien vaikutus punnitaan huolella ja valitaan kokonaisuuden kannalta edullisempi vaihtoehto.
Näin valinnan tapahduttua hyvien puolien menettäminen ei tule kenellekään yllätyksenä kun on tiedetty jo valintatilanteessa mitä uhrataan suuremman edun saavuttamiseksi. Olisi muuten ihan hyvä periaate kaikissa vihreän siirtymän valinnoissa, ettei vaan kenellekään tule yllätyksenä, että vaikkapa tuurivoiman lisääntyessä säätövoima jäikin rakentamatta.
Kaikissa muutoksissa ja muutenkin nykyään pääosaa esittää raha. Raha on irrotettu todellisuudesta jo vuosikymmeniä sitten. Siksi se pilaakin usein hyvän kehityksen ja tyydytään kummallisiin kompromisseihin. Vähitellen pitäisi ajatella oikeasti olevaa kehityksen määräävinä tekijöinä, ei rahaa, jota pystytään luomaan tuosta vain. Kiinalaisilla saattaa olla vähän sellaista ajatusta, mutta väärään suuntaan.
Miksi kasvien kasvun kiihtyminen olisi kiistatta hyvä asia? Ainakin maaperä tuhoutuu nopeammin ja viljelyä joudutaan siirtämään aina uusille alueille. Rantasaunoja taitaa muuten tuhoutua paljon nopeammin kuin kuivan maan saunoista tulee rantasaunoja. Aika paljon alueita peittyy veteen siinä prosessissa. Myös satamat jäävät veden keskelle toisin kuin ennen, jolloin ne jäivät sisämaahan.
Aloitus perustuu siihen, että vertailussa otettu esiin nykytekniikan parhaimmat jalokivat eri päästöjen alentamisen ajattelupohjalta. Laskettu erittäin tarkkaan olemassa olevilla laskentamalleilla, ilman myyntimiehen lupauksia. Jos sanot että 'useimmissa tutkimuksissa', niin viittaapa nyt ihan oikeasti niihin lähdetietoihin, se olisi jopa suotavaa koska itse aloitin tämän syystä; Että analyyttisemmin tutkittaisiin eri vaikutusmetodeja, ja kehitystä, sekä otettaisiin riittävän vakavasti uudet ongelmat ja haasteet, joita valmistajataho ei kertakaikkiaan tule tuotteidensa käyttäjille kertomaan.
Aloitit väitteellä, joten aloita myös viittauksella. Saat kyllä sitten minulta omat lähdeviitteeni vastauksena.
milloin? viitteet kiitos!
Olikin näemmä @Urja joka väitti. Sori siitä
Tähän väliin sopiva kysymys:
Minä vuonna Suomessa mitattiin kaikkien aikojen kesien kylmyysennätys?
A: 1923 B: 1878
C: 1963 D : 2023
Kelpaako vastaukseksi yksittäinen mittaustieto käsivarresta, jossa on normaalisti lunta kesäkuussa ja jossa mittauspiste on Suomen oloissa korkealla
Jorma haluaa, että ilmaston muuttumisen ns. hyviä puolia tuotaisiin mediassa enemmän esiin. Minä pelkään, että sellainen uutisointi hämäisi ihmisiä ajattelemaan, että ilmaston muuttuminen onkin hyvä asia. En kannata sitä, että uutisoitaisiin ilmaston liialliseen lämpenemiseen johtavan polun alkumatkan ilmöitä positiivisina asioina. Olen lukenut, että sammakot eivät älyä hypätä pois kattilasta, jos ne ovat joutuneet sinne veden ollessa vielä kylmää, vaan kuolevat kiehuvaan veteen. Tarua tai totta, niin kysyn silti, haluammeko seurata tarinan sammakoiden kohtaloa?
Ei ihminenkään sitä pelkän tuntoaistin perusteella osaa tehdä. Voit kokeilla menemällä 37 asteiseen paljuun, jonka vesi lämpenee koko ajan hiljalleen. Jossain vaiheessa paljuilian olo menee huonoksi vaikkei vesi kuumalta tunnukaan ja jos ei viimeistään silloin lähde pois niin paistuu elävältä ilman kipua.
Eikös ne kaikenlaiset lämpötilaennätykset aina mitata yksittäisellä virallisella mittauspaikalla eli tietysti kelpaa.
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lampotilaennatyksia
Kysymykseni oli näköjään huono, sillä 1980 elokuussa on mitattu kylmempi lämpötila kuin 2023 kesäkuussa. Eli vaihtoehdot eivät sisältäneet ollenkaan oikeaa vastausta. 1968 taasen on mitattu syyskuiden sekä kylmyys- että lämpöennätys.
Haluammeko että uutiset ovat uutisia vai propagandaa? Siitähän tässä on kysymys.
Emme halua propagandaa ja juuri siksi pitää kiinnittää ihmisten huomio tuhoisaan loppuun eikä hauskaan matkaan sinne.
Jos kysymykseen olisi vastannut haluamallasi tavalla oikein 2023, olisiko juttu jatkunut niin, ettei mitään ilmaston lämpenemistä olekaan? Vai että ilmaston lämpeneminen on muuttanut Golf-virtaa? Aina sää on vaihdellut, mikään ei osoita mitään?