«12»
Osaako joku arvioida paljonko lisääntyvä kaistavahtien ja avustimien käyttö lisää teiden kulumista, nehän eivät edes yritä ajaa urien vieressä? Autot menevät keskellä kaistaa samaa uraa välittämättä kulumisurista, routakuopista tai vesilätäköistä
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Ei osaa.
Ei ainakaan tällä palstalla, jos sitä kuvittelit?
Luultavasti suomalainen autoilija on paljon tarkempi samoissa jäljissä ajamisessa kuin paraskaan kaistavahti. Usein autoilija ei pysy kaistan keskellä, vaan oikaisee jopa vastaantulijoiden puolelle tai pientareelle. Mutta tuskin tien kuluminen lisääntyy käytännössä. Peräkkäin mennään ja hajotetaan tie ja autot. Joka kymmenes voi ajaa omia uriaan.
Urien uurtaminen on tosiaan autoilijan oletuskäytösmalli, vaikka urien välttäminen alentaisi melutasoa, vähentäisi renkaiden ja polttoaineen kulutusta sekä vetelyä. Eikö perusautoilija sitten huomaa edes näitä suoraan itseä hyödyttäviä asioita vai eikö vain välitä?
Pakostahan kaistavahti lisää tien kulumista, koska se pakottaa ajamaan keskellä ajokaistaa, vaikka ei sitä haluaisikaan. Kun ajan vanhalla autollani, ajan yleensä lähempänä reuna- kuin keskiviivaa, jotta ei tarvitse ajaa urissa ja asfalttikin on yleensä sileämpää. Vastikään ajoin sijaisautolla, jossa kaistavahti oli päällä ja toimi niin, että reunaviivan lähestyessä ensin alkoi melkoinen tärinä ohjauspyörässä ja vielä hieman lähempänä reunaviivaa auto suoritti voimakkaan jarrutuksen ja ohjasi itsensä keskemmälle tietä. Tuon kokemuksen perusteella en oikein innostunut koko kaistavahdista enkä oikein näe siitä mitään hyötyä, pikemminkin päin vastoin.
Kuinka kaistavahti toimii keskiviivan suhteen? Jos suomalaisella lähes pientareettomalla tiellä yrittää väistää jalankulkijaa tai pyöräilijää, pakottaako auto ajamaan kuitenkin päälle?
Traficomin mukaan: "Järjestelmä ei puutu keskiviivan ylitykseen, jos kuljettaja käyttää suuntavilkkua esimerkiksi väistääkseen pientareella liikkuvaa pyöräilijää. Jos unohdat tällaisessa tilanteessa käyttää suuntavilkkua, kaistallapitoavustimen tekemä ohjausliike voi yllättää. Auton ohjausliikkeeseen käyttämä voima on aina kuitenkin niin pieni, että voit ohittaa järjestelmän pitämällä ohjauksen hallinnassaan." Vilkkua pitäisi siis käyttää vähäiseenkin sivusiirtymään eikä ratista saa pitää normirennosti kiinni. Autokoulussa taidettiin kertoa, että vilkkua pitää käyttää, kun siirtyy yli puolen kaistan verran.
Toyotassa kaistavahdilla auto hortoili kaistalla niin paljon ettei sillä kehdannut ajaa, nykyisessä saksalaisessa se on ihan käyttökelpoinen, kun tottuu ratin pieniin ohjausliikkeisiin.
Se on taas toinen luku missä olosuhteissa sitä tulee käytettyä.
Minä käytin ekan kerran "Saksalaisen" kaistavahtia tilanteessa, jossa lumisade oli maalannut asfaltin valkeaksi ja se oli sulanut mustaksi renkaiden ajourien kohdalta. Jokainen voi arvata, olisinko kytkenyt kaistavahdin pois jos vain olisin koeajoautosta osannut sen tehdä.
Itse olen kuvitellut että kaistavahti lisää alustan puslien kulumista/ väsymistä. Koko ajan kun vänkäilee vastaan, niin osat ovat jännityksessä enemmän. Vapaasti autoa ohjastava kuski säästää!
Enpä tiedä, eikö sen kaistavahdin tarkoitus ole säästää kuljettajanhenki.
Voimakas jarrutus? Kuulostaa vaaralliselta ja epäuskottavalta, varsinkin jos on tapahtunut aivan normaalissa ajossa.
Jossakin keskustelussa oli juttua jarruvaloista ja aivan yllättäen haku ei sitä löydä, sinä saattoi olla vastaus kysymykseeni. Taas meni Hyundain sähkis ohi pohjoisen tyhjällä tiellä, kun ajelin 85 km/h satasen alueella. Ei se mennyt kovaakaan, alle satasta, eikä ollut mitään dramatiikkaa, mutta sen jarruvalot syttyivät useammaksi sekunniksi kun se palasi oikealle kaistalle. Nopeuteen ei jarrutus näyttänyt vaikuttavan. Olikohan kyse kaistavahdin avustuksesta?
Sijaisauto oli uudehko Mersun A-mallin hybridi ja nopeus oli tavanomainen 80 km/h. Kaistavahdin ajoon puuttuminen oli tosi nopea ja voimakas. Såikähdyksestä selvittyäni kokeilin ohjata uudelleen lähemmäs reunaviivaa ja sama voimakas jarrutus ja keskemmälle ohjaus toistui. Toiminto oli niin pelottava, että jos olisin löytänyt asetuksen, millä avustimen olisi saanut pois päältä, olisin sen heti tehnyt.
Eri autoissa eri tavalla. Kaistavahti toimii samankin valmistajan eri ikäisissä autoissa eri tavalla. Jos nämä keskenään erilaiset autot kulkevat samaa uraa, syy on kuljettajassa eikä autossa.
Ei, koska kaistavahdista riippumatta tuollaisessa tilanteessa on syytä "merkata" väistettävä kohde muillekin kuljettajille.
Puolen kaistan verran vilkun kera selvästi näkyvä väistö onkin ihan kohtuullinen. Se vilkku on tässä tapauksessa varotoimi mahdolliselle takana tulevalle siltä varalta että hän saattaa olla urautunut eikö välttämättä näe väistettävää kulkijaa edellään ajavan auton läpi.
Ainakin id4:n kaistavahti tuolla yllä mainitsemissani olosuhteissa oli todella epämiellyttävä. Ohjaus nyki vuoronperää molempiin suuntiin ja kojelautaan syttyi koko ajan teksti: "Aja keskellä kaistaa". Mitään vaaratilannetta se ei aiheuttanut eikä edes säikäyttänyt.
Toimiiko kaikkien autojen kaistavahti mielestäsi samalla tavalla?
Osa kaistapäävahdeista on levottomia reuviivan ja keskiviivan välillä pingistä pelaavia. Onneksi kaikki eivät ole.
Jos kuljettajan käsiala on kunnossa, silloin hyvin toimivan kaistavahdin päällä olon huomaa merkkivalosta. Ainoa tilanne jossa tuollainen kaistavahti poistetaan käytöstä on niin huono tie, että routaheittojen ja päällysteen reikien vuoksi on tarpeen varata tavallista enemmän pelitilaa tien vaurioiden kiertelyyn.
Meillä Sindelfingeniläinen kaistavahti saa olla päällä kesät talvet eikä siitä ole mitään ongelmaa ellei kuljettaja aiheuta ongelmia itse. Kaistavahti poistuu käytöstä vain jos huono tie pakottaa rikkomaan kuljettajan käsialan kuoppia väistellen. Kolmen talven aikana on tullut yhteensä muutama väärä hälytys auton kuvittelemasta reunaviivasta. Bremenin erikoiskoritehtaan kaistavahdeista on samaa hyvää kokemusta. Raststattin etuvetoisista pikkuautoista pyrin pysymään erossa. En tosin huomannut siinäkään mitään erikoista kun sellainen annettiin huollon sijaisautona lainaan.
Sulalla tiellä kaunista klassista ajolinjaa noudattava ohjausassistentti sen sijaan eksyy lumipolanteeseen painuneissa ajourissa ajamaan miten sattuu ja yli asti lumisesta tiestä se ei ymmärrä mitään, joten tämä zydeemi on käyttökelvoton lähes koko talven.
P.S. paikkakunnat mainittu sen tosiasian korostamiseksi, että edes saman valmistajan eri mallien softaominaisuudet eivät ole keskenään samanlaisia. Vaikkapa ajonhallinta, kaistavahti tai autonominen ajo ei ole vain yksi universaalisti sama ominaisuus edes yhden valmistajan autoissa, valmistusmaasta puhumattakaan. Elektronisia järjestelmiä on eri sukupolvia ja ja variaatioita ja niiden toiminnassa on merkittäviäkin eroja. Siksi kuljettajan on syytä perehtyä juuri oman autonsa avustimiin osatakseen hyödyntää niitä oikein.
P.P.S. valitettavasti avustimien varhaisissa versioissa on valmistajasta riippumatta mukana raakileitakin, myös Sindelfingenissä ja Bremenissä, mutta huono toteutus ei todista menetelmää toimimattomaksi. Hyvät avustimet saavat olla koko ajan taustalla vahdissa kuljettajan virheen varalta ilman että oikein ajava kuski edes huomaa niitä kuukausiin.
Meillä päin kun ajaa 2 senttiä reunaviivan vieressä, niin ei tarvitse väistellä koko ajan asfaltin kuoppia jotka ovat ajourissa. Kaistavahtiautot eivät yleensä tykkää moisesta touhusta.
On se miellyttävää ajaa kun non niin hyvä auto ettei tarvitse ajouria väistellä, voi keskittää huomion tärkeämpiin havaintoihin liikennevirrassa.
Kenen nyt tarvitsisi ajouria väistellä?
Kuinka ison osan ajoajasta saat nykyisellä autollasi ajettua sähköllä?
Raskaalla sähkiksellä taitaa olla vaikea ajaa uraisella tiellä. Niissä on niin leveät renkaatkin.
Urainen tie on sateella epämiellyttävä ajaa, mutta muuten urista ei ole haittaa.
En pätkääkään.
Quun vastauksen perusteella myöskään polttista eivät urat haittaa. Haittaavatko ne hybridejä?
Ei haitannut, uria ei kiinnosta millä voimalinjalla auto etenee, auton geometria ratkaisee.
Passat Alltrack kaistavahti antaa kyllä ajaa 2 senttiä reunaviivasta mitenkään panematta vastaan sen kummenmin kuin keskellä kaistaa ajaessa. Kaistavahdissa on täppä sopeuttavalle kaistavahdille. Pyrin aina ajamaan urien ulkopuolella. Mielestäni se ei vie huomiota pois muulta liikenteen tarkkailulta kunhan siihen tottuu.
Meidän auton kaistavahdilla ei ole mitään osaa teiden urautumiseen, se vahtii nimensä mukaan, ettei kaistalta poistuta ilman suuntavilkkua.
En tiedä, kuinka suuri osa käyttää rengashotellia. Kahvipöytägallupin perusteella aika moni. Jopa sellaiset, jolla olisi mahdollisuus säilyttää renkaat kotona, mutta ei halua niitä itse vaihtaa.
Arvaan, että tämän kevään takia moni siirtää renkaiden vaihtoaikaa keväällä myöhäisempään ajankohtaan. Ihan ok, jos takatalvi on tulossa. Mutta kun jonot voi olla jopa kolme viikkoa, ennustaminen on mahdotonta. Parasta siis varata aika vaihtoon, kun ei varmasti tarvitse talvirenkaita. Tämä tulee lisäämään teiden kulumista.
Yhä enemmän alkaa olla autoja, joissa ei ole tunkkia, joten säilytysmahdollisuus ei välttämättä ole sama kuin vaihtomahdollisuus. Vaikka nyt eteläisessä Suomessa onkin ollut kesäisiä lämpötiloja, niin ei tämä silti ole epätavallisen myöhäinen vaihtoajankohta. Meillä vaihtui tänään kahteen autoon (nastat ja kitkat) kesärenkaat ja uskon, että sama tapahtuu moneen muuhunkin tämän viikonlopun aikana. Turvallisuus edellä!
Jos osaa ostaa 60 000 euroa maksavan auton ja siihen parilla tonnilla lisävarusteita, tunkin puuteko nousee ongelmaksi? Itse en ole kertaakaan käyttänyt nykyisen autoni tunkkia. Ostin vuonna -90 hallitunkin, jota käytän edelleen renkaan vaihdossa.
Jos autoa saa nostaa vain nelipistenosturilla, silloin on ostanut surkean auton. En tosin tiedä, onko näin huonoja autoja markkinoilla. Mitä kalliimmista malleista puhutaan, sitä erikoisempia ratkaisuja niistä voi löytyä.