Uusimassa TM:ssä oli taas talvirengastesti. Viime vuosina kitkarenkaat ovat kaventaneet eroa nastarenkaisiin. Muutama vuosi sitten paras kitka sai yli pisteen vähemmän kuin paras nasta. Tähdissä ero oli pahimmillaan jopa kaksi tähteä. Jos nasta sai neljä, kitka sai kaksi.
Viime vuoden testissä paras kitka sai vain 0,9 pistettä vähemmän kuin paras nasta. Tänä vuonna linja jatkui. Paras nasta sai 8,4 pistettä, paras kitka 7,8 pistettä. Eroa vain 0,6 pistettä! Tähdissä nasta sai neljä, kitka kolme. Eroa vain yksi tähti.
Kitkat ovat saavuttaneet nastoja vuosi vuodelta, mutta TM:n toimittajien tekstin sävy kitkoja kohtaan vain jyrkkenee. Mitähän ne toimittajat meinaavat? Hieman ihmetyttää, kun tulosten tulkinta menee eri suuntaan kuin itse tulokset.
Minusta tulokset ovat menneet juuri siihen suuntaan mihin TM toteaa niiden menneen: pohjoismaiset kitkat ovat parempia vain (koetussa) ajomukavuudessa. Nämä kitkat eivät ole nastoja parempia edes asfaltilla enää nykyään. Edelleen nastat ovat paremmat juuri niissä äärioloissa, joissa talvirenkaita eniten tarvitaan. Muilta osinhan talvellakin pärjää aivan mainiosti Keski-Eurooppaan tehdyillä kitkarenkailla ja niillä saa sentään merkittävää etua asfalttiominaisuuksissa joita Etelä-Suomessa kuitenkin eniten ajetaan.
Nastarenkaiden säädösten tiukentuessa niiden etu kitkoihin nähden vähenee, mutta toisaalta niin vähenevät niiden haitatkin (melu, teiden kuluminen). Itse vaihdoin monien kitkavuosien jälkeen nastoihin juuri siksi, että nykynastat ovat ajo-ominaisuuksiltaan ja mukavuudeltaankin erittäin hyvät, plussana tulee kitkoja tasaisemmat ominaisuudet ja parempi ääritilannepito.
Kitkarenkaiden isoimmat heikkoudet ovat niiden löllöys suurilla nopeuksilla ja märkäpito. Rengastesteissä on lisäksi aina mainittu jääpito, mutta kuuran liukastamaa tietä en koe pahaksi ja ihan samalla tavalla nastarenkailijat näyttävät luistelevan alijäähtyvällä vesisateella. Itse tein rengastestien pohjalta rationaalisen ajo-olosuhteisiin perustuvan päätöksen ja otin keväällä kokeiluun leutojen kelien kitkarenkaat. Yhtä hyvin niillä ajoi sohjossa moottoritiellä sitä 80km/h kuin muillakin.
Jutusta kyllä paistaa ruotsalais-amerikkalainen ylivarovainen linjanveto.
Ei uskalleta ottaa kantaa oikein minkään muun kuin varmanpäällevaihtoehdon suuntaa.
Erikoisin lausunto oli tosiaan jutun lopussa oleva "parasta olisi, että pohjoismaisilla kitkarenkailla ajavalle määrättäisiin kahdeksankympin lätkä auton takaikkunaan".
Hei haloo!
Tuollaista ei varmaan tarvita kun tiehallinto lätkää liki kaikkien teiden varrelle sellaisen lätkän!
Ja ne tiet joilla saa talvellakin ajaa 100 km/h ovat kyllä koko talven niin tarkkaan suolattu tai puhtaita ja kuivia että aika Auto-Antero pitää olla ettei pysty siellä ajamaan rajoitusten mukaan.
Jutussa muutenkin vain ohimennen mainittiin kuljettajan merkitys ja vastuu talvisesta ajoturvallisuudesta, enemmänkin jutusta jäi maku että jos autoon hankkii TMn suosittelemat parhaat kompromissirenkaat (kuten jutun avauskappaleessa puhutaan) niin voi kelillä kuin kelillä ajaa 100 km/h, kun muilla renkailla ajavien pitää jo vähän itsensäkin miettiä turvallista nopeutta.
Mielestäni jos kukaan ajattelee että talviautoilun turvallisuus on muutamasta renkaissa olevasta pienestä metallinpalasta kiinni niin asenteessa on paljonkin korjaamista!
Nastattomien ja nastarenkaiden erot ovat tosiaan kaventuneet, ilmeisesti osittain nastattomien kehittyessä ja nastasäännösten tiukentuessa. Kun nastojen määrää ja niiden pistovoimaa on rajoitettu niin niistä saatu etu on muuttunut vähäisemmäksi jääkelilläkin.
Koko jutussa ei oteta mitään kantaa nastojen aiheuttamaan teiden kulumiseen ja siitä aiheutuvaan haittaan ja ongelmiin.
Ei ilmeisesti sovi tähän ääriturvallisuusasiaan?
Ei sen puoleen, jos joku minulta kysyy että millaiset renkaat pitää/kannattaa autoon hankkia niin minäkin vastaan että hankkii nastat.
Nimittäin jos oma pää ei toimi, tai ei mistään ajamiseen liittyvästä tiedä enempää kuin sika satelliitista niin parempi että toimii varman päälle.
Sitten kun ymmärtää muutakin kuin perusasiat niin voi alkaa soveltamaan asioita, mm. omaa ajoaan olosuhteiden mukaan ja sitten pärjääkin nastattomilla ihan hyvin.
Erillisessä laatikossa otetaan kantaa tuotannon ulkoistamiseen n.s. halvan työvoiman maihin, kuten Nokian Renkaat tekee Venäjällä.
Kanta näyttää olevan että siellä tehtäisiin jopa parempaa laatua kuin esimerkiksi Suomessa koska laitteet ovat moderneimpia mitä markkinoilta löytyy.
Tässä ilmeisesti on propaganda uponnut TMn toimittajiin aika hyvin.
Sieltä (mm. Venäjältä ) siis haetaan maksimivoittoa minimikustannuksilla, eikä kukaan ole hankkinut upouusia tuotantolaitoksia, vaan länsimaista hankittuja/olemassaolevia (osin vanhentuneita) laitteita sinne halpamaihin on siirretty!
Niin, itsestäni ja renkaistani voin kertoa että autoihini on jokaiseen kolmet renkaat; kesä-, nastattomat talvirenkaat sekä nastalliset talvirenkaat.
Renkaiden vaihto on (ainakin itselleni) yksinkertaista ja varsin nopeaa, n. 20 minuuttia niin vaihdan rengassarjasta toiseen.
Niinpä ajankin niillä renkailla joilla mielestäni on tarkoituksenmukaisinta. Viime vuosina ei paljoa ole nastarenkaille kilometrejä kertynyt.
Tuo varovaisuus kannanotoissa on joskus viisasta...
Kitka- ja nastarenkailla on omia haittapuoliaan, joista kaiken lisäksi kiistellään asiantuntijapiireissäkin. Mielestäni juttu oli yllättävänkin positiivinen Keski-Euroopan kitkarenkaita kohtaan ja puolestaan negatiivinen Pohjois-Euroopan kitkarenkaita kohtaan. Positiivinen kanta nastarenkaita kohtaan oli mittaustulosten kannalta perusteltu, kuten oli toki kannanotot kitkarenkaitakin kohtaan.
Nyt vain saattaa käydä niin, että koska "kaikki pitävät itseään keskivertoa parempina kuljettajina ja autoaan modernina", K-Euroopan kitkoja päätyy kuljettajille ja autoihin, joihin löytyisi parempiakin vaihtoehtoja.
Renkaiden valmistusmaasta ei ehkä kannattaisi ottaa noin kiihkomielistä asennetta. Halpamaihin on varmasti siirretty vanhojakin tuotantolinjoja, mutta paljon on tehty uusinvestointejakin. Kaikki suuret tekevät renkaita ympäri maailman ja joutuvat vahtimaan laatua silmä kovana - toki virheitäkin sattuu.
Olisi ihailtavaa, jos kaikki olisivat niin viitseliäitä, että vaihtaisivat renkaat kelin mukaan. Sekin riittäisi, että kaikki tunnistaisivat kelin näin tarkasti.
P.S. Driven kommentti alijäähtyneestä vedestä on varsin hyvä. Ainakin etelässä alijäähtyneen veden sadettua alkaa tapahtua.
Ei ole Suomessa vielä sellaista keliä ole ollut että ei nastoilla ole voinut ajaa satasta turvallisesti jos tien rajoitus on ollut sata!
No, miten ne ketjukolarit pääsivät syntymään Helsingin tuloväylillä muutama vuosi sitten? Suurella osalla oli allaan nastat ja rajoitus 100 km/h. Ajonopeus todennäköisesti myös 100, koska kuskit ajattelivat: "Mulla on testivoittajanastat, voin ajaa satasta". Nyt jopa TM rohkaisee moiseen.
Liukas keli tulee nastakuskille monesti yllätyksenä, koska liukkautta ei aisti niillä niin tarkasti kuin kitkoilla. Nastat "tasaavat" parhaan tuntuman pois. Lopputulos on sitten yllämainitun kaltainen.
""""Ei ole Suomessa vielä sellaista keliä ole ollut että ei nastoilla ole voinut ajaa satasta turvallisesti jos tien rajoitus on ollut sata!"""
Täytyy sanoa, että tässä tuli sellaista tuubaa, että ko. henkilö ei ilmeisesti omaa ajokorttia tai on sitten pysynyt ihan takakammarissa!
Kitkakalle:
kyllähän suurin syy taisi olla olemattomat turvavälit ja ainakin se paikka missä porvoonmoottoritiellä isokolari tapahtui on arka sellaiselle kun on vielä alamäkeen ja siinä kohtia kelinvaihtelua useinkin
mistä tiedämme aiheuttiko kolarin nasta vai nastattomilla ajava kuski vai onko varmaa tietoa asiasta???
Ennen kuin näistä ajonopeuksista aletaan painia tosissaan, kannattaisi varmaan nostaa lehdestä myös asianomaisen tekstikappaleen edessä ollut pätkä:
"Jos renkaiden eroja kiteyttää ja hiukan kärjistää, ..."
Nopeuksia käsitellyt kielikuva tarkoitti lähinnä pitoeroja, ei absoluuttisia nopeuksia. Oikean tilannenopeuden tarvetta artikkeli ei tainnut kieltää.
PalMikko:
Kannattaisiko ottaa edes perusteista selvää, ennen kuin alat kommentoimaan? Kaikki merkittävät linjat ja koneet ovat tosiaan varsin uusia. Tehdasta on alettu rakentamaan 2004. Eli sitä vanhempia koneita siellä ei juuri ole. Kapasiteettiä Venäjällä lisätään koko ajan, joten uunituoreitakin linjoja sieltä löytyy.
Totta kai kustannuksetkin ovat merkittävä juttu, mutta ei kannata unohtaa markkinoita. Venäjä on hyvin merkittävä markkina-alue, jstaa Nokian Renkaat on vallannut merkittävän osuuden. Markkina-alueen rajojen sisällä toimiva tehdas on varmasti auttanut merkittävästi tässä saavutuksessa.
Nastarenkaiden top 5 on hyvin tasaväkinen. Onko tuollainen kymmenyksen piste-ero edes tavallisen autoilijan todennettavissa? Eli hyviä ovat kaikki. Oma kriteerini on valita hiljaisin rengas, sillä jos keliolot ovat hyvät, tulee ajetuksi rajoitusten ylärajoilla. Silloin rengasmelu ärsyttää eniten. Jos taas olosuhteet ovat huonot, on muutenkin ajettava varovasti oikealla tilannenopeudella.
Hiukan ihmetyttää testin miinusmaininta ominaisuuksista asfaltilla. Eikös ainakin Etelä-Suomen talvissa ajeta koko lailla jatkuvasti sulalla asfaltilla?
Tässä TM:n lopputeksti kokonaisuudessaan:
JOS renkaiden eroja kiteyttää ja hieman kärjistää, parasta olisi, että pohjoismaisilla kitkarenkailla ajavalle määrättäisiin kahdeksankympin lätkä auton takaikkunaan, kun alla on jäätä tai märkää asfalttia. Keski-Euroopan kitkarengas vaatisikin sitten viidenkympin lätkää, mutta vain jääkelille. Nastarenkaille tällaisia erityisrajoituksia ei tarvittaisi.
Kielikuva on aika selvä ja absoluuttinen. Lopussa nimenomaan sanotaan ettei nastarenkaalle tarvita mitään eritysrajoituksia. Sillä saisi ajaa satasen alueella satasta.
Kitka ajaa 80 km/h, nasta 100 km/h. Nastarenkaalla varustetun auton liike-energia on tuolloin 56% suurempi kuin kitkarenkaalla varustetun auton. Aivan varmasti nastan jarrutusmatka menee selvästi kitkaa pidemmäksi. 100 km/h ajava nasta-auto ehtii jo kuljettajan reagointiajassa tuhlaamaan jarrutuksessa olevan lyhemmän pysähtymismatkan. Tuon jälkeen nopeutta on vielä 100 km/h ja liike-energiaa 56% enemmän. Aika edesvastuutonta edes kärjistäen kirjoittaa moista.
Miksi TM:n toimittaja ei kirjoittanut tuota muutama vuosi sitten, kun paras kitka sai 1,2 pistettä ja kaksi tähteä vähemmän kuin paras nasta. Miksi ruvetaan nyt liputtamaan nastan puolesta, kun ero on kaventunut 0,6 pisteeseen ja yhteen tähteen? En ymmärrä.
Meillä RUK:ssä kapteeni sanoi aikanaan: "Pojat tärkeää ei ole millaista linjaa pitää. Tärkeää on, että pitää yhtenäistä linjaa." TM:n toimittajat eivät ole pitäneet yhtenästä linjaa. Nyt kun kitkat saavuttavat nastoja ja nastojen käytölle on väläytelty rajoituksia, tiukkenee toimittajan linja kitkoja kohtaan yhtäkkiä.
Katsotaan vielä mitä fysiikka sanoo. Se kertoo lopulta totuuden.
Lasketaan jarrutusmatkat jäällä kitkalle 80 km/h ja nastalle 100 km/h. Oletetaan Focuksen massaksi 1300 kg (massalla ei ole väliä, mutta havainnoillistaa laskuja).
Lasketaan kitkavoimat
- Nasta 50-0 km/h 49,1 m => 2554 N
- Kitka 50-0 km/h 61,8 m => 2029 N
Nasta 100-0 km/h
- liike-energia 501 543 J
- kitkavoima 2554 N
=> jarrutusmatka 196 m
Kitka 80-0 km/h
- liike-energia 320 987 J
- kitkavoima 2029 N
=> jarrutusmatka 158 m
Nasta-autolla on vielä nopeutta 44 km/h, kun kitka-auto on jo pysähtynyt!
Jos nasta ajaa 100 km/h ja kitka 90 km/h, ovat jarrutusmatkat samat. Tuolloin ei ole vielä otettu huomioon reaktioajassa kuljettua matkaa. Eli kitkalla voi ajaa reilut 90 km/h siinä missä nastalla 100 km/h.
Olihan se kieltämättä aika fanaattista kärjistämistä TM jutussa. Siinä syytettiin nasta-kitkakeskustelua uskonnollisfanaattisuudesta, ja ihan sama näyttäisi ulottuvan jo lehtien palstoillekin.
Jutussa sivuutettiin tyystiin tärkeimmät syyt, joiden vuoksi olisi perusteltua miettiä nastarenkaiden käytön rajoittamista. Sen sinänsä ymmärtää, koska kyseessä on ihan vaan rengaspitotesti eikä esimerkiksi kaupunkiympäristön likaantumistesti, auton pesutesti tai tien kulumistesti.
Jos jutun haluaa ottaa pilkullee, ni onhan nopeusrajotuskin suurin sallittu nopeus. Silti kuljettajan pitää asettaa tilannenopeus aina oikeeks.
Loppuarvosanojen pisteet ei taida ihan suoraa heijastua pitoon liittyvistä asioista (melu ja sitä rataa), eikä vertailut taida olla ihan suoraa vertailukelposia vuodesta toiseen.
Jos noin soopaa TM tosiaan suoltaa, onpas hyvä, etten ole moisen rahoittamiseen ostavana asiakkaana enää osallistunut.
, koko tuote on käyttötarkoitukseen kelvoton. Tässä tapauksessa kumminkaan tämä vanha logiikka ei siis jostain kumman syystä päde. Jäällä vaarallisen liukas rengas siis kelpaa talvirenkaana, koska se kykenee joissain tilanteissa tarjoamaan huippuominaisuuksia. Mihin ihmeeseen sieltä lehdestä on järki karannut.
Itse en osaa kiihkota kumpaankaan suuntaan, oman perheen autoistakin löytyy sekä nastaa että kitkaa. Kummassakin on puolensa ja täysjärkinen kuski ottaa ne puolet ajaessaan huomioon.
Itsekin olen sitä mieltä, että kitkojen kiistatta heikompaa pitoa liukkaalla kompensoi ainakin jossain määrin parempi kelin taju. Kitkakuski tajuaa suuremmalla todennäköisyydellä kelin liukkaaksi jo ennen sen ääritilanteen syntyä. Ja ehkäpä kitkakuski tämän vuoksi ajaakin 90km/h nopeutta silloin, kun nastakuski vielä paahtaa satasta. Eli kitkakallen laskelman mukaisesti pysähtymismatka sama. Ja kaikista osista maata löytyy aina silloin tällöin kelejä, joissa kukaan täysjärkinen ja vastuullinen kuski ei aja suurinta sallittua, on rengas ihan mikä tahansa.
Itseäni kiinnostaisi muuten semmoinenkin testi, kuinka pitää ison määrän nastojaan menettänyt rengas. Suureksi hämmästyksekseni perheen pikkuautoon ostetuista testivoittaja-Continentaleista nimittäin on hävinnyt ihmeellisen paljon nastoja naurettavan vähillä ajokilometreillä. Repivästä ajotavasta ei taatusti ole kyse, päinvastoin. Kumpikin kuski pyrkii mahdollisimman taloudelliseen ajoon, jossa luulisi nastojenkin pysyvän matkassa. Mutta eivät vaan näytä pysyvän. Kaikki renkaat tietenkin vanhetessaan huononevat, mutta nastarengas hyvin harvaksi käyneellä piikityksellä tuskin on saman ikäistä kitkaa parempi edes jääkelillä. Tämä yllättävän suuri nastahävikki on saanut ainakin minut taas epäilemään nastarenkaan mielekkyyttä edes tuossa luistonestottomassa pikkuautossa.
Märän asvaltin ja jääkelin rinnastus yhtä vaaralliseksi tuossa idioottimaisessa TM:n "nopeusrajoitussuosituksessa" on myös aivan umpipöljää. En siis ole juttua nähnyt, mutta uskallan isosti epäillä, että pysähtymismatkat jäällä ovat tuon pölhöjutunkin mittausten mukaan oleellisesti pidemmät kuin pysähtymismatkat märällä asvaltilla. Ainakin omilla kitkoillani auto kyllä pysähtyy märälläkin asvaltilla dramaattisen paljon tehokkaammin kuin liukkaalla jäällä. Ja uskallan arvata, että hidastuvuus märällä asvaltilla ja kitkoilla on myös isompi kuin hidastuvuus nastarenkailla jäällä.
Kaikkiaan siis aivan käsittämätöntä pölhöilyä TM:ltä, intomielinen julistus on mennyt täysin ohi faktapohjaisesta analyysistä.
Ja aika ihmeellistä on puoltaa noita keskieurooppalaisia kitkoja meikäläisiin talvioloihin, joissa kumminkin jäätäkin esiintyy talven mittaan useammin kuin kerran. Sen verran olen niillä joutunut ajamaan, että ne tiedän jääkelillä ihan oikeasti vaarallisen liukkaiksi. Siihen verrattuna on ihan naurettavan yhdentekevää se, että märällä asvaltilla ominaisuudet ovat paremmat. TM:ltä loppuu siis logiikkakin ihan totaalisesti. Yleensähän muistan lehden linjana olleen, että kaikkien ominaisuuksien tulisi olla vähintään siedettävät. Jos joku keskeinen ominaisuus on aivan ala-arvoinen (kuten keskieurooppalaisen pito jäällä
Taas aikoi tämä jokasyksyinen täysin naurettava, juupas eipäs keskustelu paremmuudesta. Tosiasiathan ovat olleet päivänselviä siitä lähtien kun kitkarenkaita on alettu valmistamaan.
Esitetään väitteitä, että nasta autoilijat mittaavat muka saavutetun edun lisääntyneestä pidosta. Haluaisinkin tietää mihin käsitys perustuu, vai peittoavatko "kitkakallen" omat harhaluulot ja kuvitelmat lehden saamat testitulokset, joilla ei näköjään ole edes painomusteen verran arvoa tämän jumalaisen tietäjän ja osaajan puheiden rinnalla.
Kysyisinkin mitä tekemistä oli rengastuksella moottoritierysäyksessä, kun olosuhteet olivat sellaiset että pysähtymismatka oli jonkin laskelman mukaan nastoilla yli kolmesataa metriä ja kitkoilla vielä tuplaten?
Taisi syy olla enemmänkin siitä, että valtaosa autoilijoista omaa narsistisen sosiopaatin taustan. Tämä tekee heistä haavoittumattomia kelillä kuin kelillä. Asenne sopii myös hyvin kitka autoilijoiden kuvitelmaan omasta ylivoimaisesta osaamisestaan, jossa fysiikan lait eivät paljoa paina.
Ihmettelen suuresti että joku täällä väitti toimituksen sortuneen populismiin, verratessaan rengastyyppien ominaisuuksia keskenään. Olen itse siitä lähtien kun näitä kitkoja on testattu yhdessä nastojen kanssa, ollut sitä mieltä että aikaisemmin eivät toimittajat ole rohjenneet sanoa siten kuin asiat ovat olleet, ilmeisesti yleisten tekopyhien mielipiteiten vuoksi, joita yksittäiset virkamiehet ja mailmanparantaja kirjoittajat ovat lehtien palstoilla käyneet.
Jos niin yksinkertainen asia kuin kansalaisten turvallisuus, halutaan uhrata pelkän mukavuuden halun, tai väitetyn pölyilmiön joka ei muuten pidä paikkaansa alttarille niin luovutaan sitten parhaasta teknisestä keinosta turvallisuuden parantamiseksi ja maksetaan siitä koituva lasku loukkaantuneina ja kuolleina kansalaisina.
Nostan hattua TM:n toimitukselle, joka on vihdoin rohjennut selkeästi sanoa missä oikein turvallisuusmielessä mennään kun verrataan näitä kahta rengastyyppiä keskenään.
Valtiovaltaa taitaa kuitenkin pelottaa, sen verran kuolemien lisääntyminen liikenteessä ettei ole rohjettu tosissaan kieltämään nastoja. Varsinkin kun vuosikymmenistä toiseen, on mielikuvitus virkamiehillä on tuottanut vain yhden heidän mielestään turvallisuutta lisäävän menetelmän, elikkä nopeusrajoitusten alentamisen ja niiden avulla valtion kassan lihottamisen. Sinänsä kummallista kun lähes jokainen autoileva kansalainen voisi todennäköisesti luetella kymmeniä parempia ja tehokkaampia keinoja asioiden turvallisuuden kehittämiseksi.
Siihen saakka, kunnes suomeen ruvetaan saamaan älykkäämpiä virkamiehiä, jotka pystyisivät älykkäisiin ratkaisuihin pelkän rahankeruun sijasta omiin palkkoihinsa, on maan tavan sijasta luotettava tekniseen kehitykseen valmistajien autojen, renkaiden jne. toimesta turvallisuuden lisäämiseksi maanteillä.
misar:
Loistava pointti. Tämä varmasti hiljentää kaikki väärää mieltä olevat. Totuus löytyy TM:n sivuilta. Piste.
Autoalalla sama homma ku lätkässä. Yks tuomari kaukalossa ja 8000 katsomossa. Ainoo hommaan koulutettu on aina väärässä.
misar:
Ei kyse ole vain pidon paremmuudesta. Ei kai kukaan täällä ole väittämässä, että kitkat olisivat jotenkin pidoltaan tai ajettavuudeltaan ylivertaisia. Kyse on myös muista tekijöistä ja suorannaisista vakavista haitoista, mutta nastauskovaisia kiinnostaa vain pito.
Hattoina voidaan mainita esimerkiksi se, että kaupunkialueella nastojen tuottamasta pölystä kärsii ja siihen menehtyy enemmän ihmisiä ennenaikaisesti, kuin niiden spekulatiivisesti väitetään pelastavan ihmisiä liikenteessä.
Pelkkää spekulaatiota tuo että kuka ulosmittaa mitäkin. Mutta olisi kieltämättä erikoista, josseivät kuskit ottaisi renkaidensa toimivuutta huomioon ajonopeutta valitessaan. Eli en näkis ulosmittausta yksiselitteisesti negatiivisena asiana. Riskinottoon pystyy kaikilla renkailla.
Ei sitä varmaan muuten voi perustella kuin pelolla, sillä faktat sanovat ihan muuta. Suuri osa nastojen käyttäjistäkin tekee valintansa juuri pelon pohjalta, ilman että olisi edes itse kitkoja kokeillut. Luotetaan niihin 5-10v vanhoihin renkaisiin, onhan niissä vielä nastoja vielä jäljellä eli pysähtyy jäällä.
pöly kyllä tulee pääosin niiden nastattomien bussien/rekkojen takia kylvetystä hiekasta ja suolasta. suola pitää tienpinnat kosteina, ja märkä tie kuluukin enemmän.
nykyisin uudet autot alkavat olla jo senverran turvallisia, että ei sillä henki lähde jos vähän henkilöautot kolaroi tai tieltäkään suistuu, jollei jää raskaan kaluston murjomaksi.
itse vähän kahden vaiheilla, että hiljaiset vai paremmat... noita kiillotettuja risteyksiä kyllä piisaa
kitkakalle laski muuten hyvin, mutta nuo metriluvut on 20-5 km/h eikä 50-0. hieman eri tavalla laskettuna saadaan hakka7 383 j/m ja kitkamisukka 304 j/m ja eurokitkamisukka 249 j/m. tulokset nastarenkaalla 100-0 jarrutukseen 1,3 km, samaan matkaan pohjoiskitkamisuklalla 90km/h ja eurokitkamisukalla 80 km/h. samat tulokset siis, eli ehkä kumpikin laskenut oikein? toisin päin laskettuna 100-0 km/h nasta 1,3 km, kitka 1,6 km ja eurokitka 2 km jarrutusmatkaa. näinpäin näyttää melko pahalta kaikki...
surffari:
Tässä tuli sellaisia asiavirheitä ettei voi olla puuttumatta. Suola ei varsinaisesti pölise, päin vastoin sitä jopa käytetään pölyn sitomiseen. Mitä tulee tuohon katupölyn lähteeseen, varmaankin hiekoituksen yliajaminen luo pölyä samantapaisesti kuin nastarenkailla ajelu, mutta ainakin pääkaupunkiseudun pääteillä hiekoitus on hyvin hyvin harvinaista. Silti sitä pölyä/kuraa riittää lokakuusta kesäkuuhun.
juuri kokeilemisen mahdottomuuden takia nämä rengastestit määrittävät muun muassa nokian renkaiden pörssikurssin... rengastesteistä ne faktat löytyy. ja ne on kyllä selvät: pelko on aiheellinen. mutta ihminen on mukavuudenhaluinen, ja kaikilla ei ole tarve ajaa säässä kuin säässä. ne jotka ajavat paljon, esim taksit, usein kitkailevat kun niitä ei yllätetä niin helposti, osaavat ajaa ja tuntevat paikat. esim hesassa taksit ajavat pääosin kitkoilla, suolattuja märkiä teitä.
osalla täytyy olla nastat, muuten jäällä ei pidä kitkarenkaatkaan. ei tosin 80%:lla. vielä vähemmän pitäisi raskaan kaluston renkaat, niissä kun harvoin on "talvirenkaita" vaan eurokitkat. sellaiset kuin esim konginkankaan tapauksessa.
enhän kirjoittanut että suola pölisee? märkä tie kuluu enemmän kuin kuiva. pääkaupunkiseudulla hiekoitus ei ole harvinaista, joka vuosi hiekoitetaan (ensilumille), ja hiekat kerätään pois kesäkuussa. aina välillä hiekkaa lisätään, mutta pois ei kerätä kuin kesällä. kuten kirjoititkin, pöly/kurakausi alkaa ennen kuin autoissa on edes nastarenkaita, saati olisivat ehtineet kuluttaa teitä... kitkat voi laittaa kovin aikaisin, hyvä puoli niissä
Vähän ihmetyttää miten voi heitellä vahvoja mielipiteitä lehden kommenteista, tilaamatta lehteä ja myöntämällä ettei ole edes lukenut kyseistä testiä. Sen vielä ymmärtäisi että luetun ymmärtämisessä on vahvoja henkilökohtaisia puutteita, vaikka luettuani kyseisen testin oli eri painotukset ominaisuuksista täysin selkeästi tuotu esiin. Kysymys nelivetoiselle, mitä oikein halusit todistella kirjoituksellasi?
Kitkakalle taisi myös jarrumatkavertailussaan unohtaa kertoa millaisella tienpinnan kitkalla tuo esitys toteutuu, märällä ja jäisellä ehkä vai kuinka.
Eiköhän juuri tuo hiekoitushiekka ole se pölyongelman ydin, joka sitten jauhetaan raskailla ajoneuvoilla pölyksi ja joka sitten keväisin nostetaan ilmaan kitkoilla (huom! Helsingin kaupungin tutkimus)
Kitkarengasautoilija on huolellisempi ja valveutuneempi autoilija, joka tietää kelin asettamat vaatimukset paremmin ja on ajotaidoiltaan täysin ylivoimainen nastarengas autoilijaan nähden. Tälläisen kuvan saa kun lukee sepustuksianne.
Nastarengas autoilijalle ei tärkeintä ole pidon maksimointi, vaan hallinnan maksimointi tilanteessa jossa homma uhkaa karata käsistä. On erinomaisen paljon helpompaa palauttaa tilanne hallintaan, kun renkaalla on edes kohtuullinen ote tienpintaan. Jos pitoa ei ole, kuten usein kitkoilla käy niin kuskista tulee matkustaja, oli sitten kuinka ylivertainen autoilija tahansa.
Huolimatta siitä että melu lisääntyy, olemme valmiit sen sietämään, emmekä itsekkäästi huolehdi vaan omasta mukavuudesta kanssa autoilijoiden turvallisuuden kustannuksella.
Uhraudumme karhentamaan jäiset tienpinnat jotta olisi yleensäkään mahdollista käyttää kitkarenkaita. Seurauksena olisi kaaos ja ruumiita jos kaikki vain kiilloittaisivat teitä.
Ymmärrämme että erityisesti etelä suomessa nastoja tarvitaan, ei kuten kitkankäyttäjät niin todistavat täällä ajettavan sulilla teillä. Osoittaa melkoista ymmärtämyyttä jopa suorastaan tyhmyyttä jos ei tätä asiaa ei ole oivaltanut.
Emme käytä renkaita todetaksemme tien liukkauden, silmä ja lämpötila kertoo 90%sesti sen vaikka rengas ei luistakaan, kuten kitkarengas, ja jos se ei riitä on monta keinoa se varmistaa.
surffari:
Kyllä ne olivat 50-0 km/h.
Lainaus TM:stä:
Kokeet tehtiin täysinä ABS-jarrutuksina, jäällä nopeusvälillä 205 km/h, lumella 355 km/h ja asfaltilla 805 km/h. Erikoiset nopeusvälit johtuvat siitä, että juuri ennen pysähtymistä mittaushajonta on suurimmillaan, ja tulosten luotettavuus paranee, kun viimeisiä senttejä ei mitata. Lopputulokset on tilastollisesti muutettu jarrutusmatkoiksi 500 km/h jäällä ja 800 km/h lumella ja asfaltilla.
Eli mittaukset tehtiin 20-5 km/h, mutta ne laskettiin sitten vastaamaan 50-0 km/h. Nastan 50-0 km/h 49,1 m on laskettu 20-5 km/h mittauksesta.
misar:
En unohtanut. Se oli jäällä.
misar:
Hyvin liikenne toimii täällä Japanissa ilman nastojen karhennusta. Paremmin kuin Suomessa nastojen kanssa vaikka kelit ovat vaativammat. Suolaus ja hiekoitus ovat hyvin vähäistä, vähäisempää kuin Suomessa.
http://hontoni.suntuubi.com/
Ei mitään kaaosta. Liikennetiheydet ovat kuitenkin hieman eri luokkaa kuin PK-seudulla. Nastat ovat olleet kielletty jo vuodesta 1991 asti.
Naulan kantaan. Itse kun sain ensimmäiset kitkani 11 v sitten alkuun hieman jännitti kuinka näillä liukkaalla pärjää. Onhan se sentään selvää, että jäällä kitkoilla on huonompi pito. Kun huomasin, että pito jäällä onkin paljon odottamaani parempi, ei ole tarvinnut nastoja enää ajatellakaan. Ja käyttämäni renkaat eivät edes olleet parhaan jääpidon Hakkapeliitta Q:t. En ole koskaan niitä halunnut, sillä renkaiden täytyy toimia myös muuallla kuin jäällä.
Varsinkin nykyisillä ajonvakausjärjestelmillä vrustetuilla autoilla, kitkoilla pärjää kerta kaikkiaan loistavasti kaikissa olosuhteissa. Se, joka ei ole itse kokeillut ei vaan tiedä tätä.
surffari:
Niin, tietä suolataan joka tapauksessa vaikka nastoilla ajaa valtaosa. Pääasiassa tällaisessa ympäristössä ajellessa nastoilla onkin aivan turhaa kuluttaa märkää tienpintaa. Jos bussit ja rekat pärjäävät ilman nastoja niillä kovilla ja karkeakuvioisilla renkaillaan, kitkoilla ei varmastikaan ole huolen häivää. Eikä olekaan, tämän voin vahvistaa omalla kokemuksellani.
Mitä tulee pölykauden avajaisiin, olen seurannut asiaa useampana vuotena ja tuulilasi rupeaa kuraantumaan pian sen jälkeen kun hätäisimmät ovat nastansa vaihtaneet. Sateella joutuu sitten lasiin ruikkimaan pesunestettäkin pelkän pyyhkimisen sijasta.
Liikaantuvat lasit ovat myös turvallisuuskysymys. Niin ja likaiset lasit myös naarmuuntuvat skrapatessa ja pyyhkiessä ja heikentävät siten näkyvyyttä ja aiheuttavat heijastuksia.
Misar:
. Jos jutussa tosiaan on mitattu samat pysähtymismatkat kitkoilla märällä asvaltilla ja jäällä, niin valistakaa ihmeessä minua noista metriluvuista. Jos tämmöistä mittaustulosta ei ole, on tuo yhtenäinen nopeusrajoitusvaatimus jäälle ja märälle asvaltille aivan potaskaa, siis pelkästä asenteesta lähtevää eikä perustu mittautuloksiin.
"Todistukseni" perustui kitkakallen lainaamaan pätkään, joka ymmärtääkseni oli suora sitaatti jutusta.
Jotta tuossa sitaatissa olisi jokin järki ja logiikka, pitäisi seuraavien asioiden toteutua:
Jos kerran kitkarenkaalla on liian vaarallista ajaa jäällä tai märällä asvaltilla yli 80 km/h nopeutta, mutta nastoilla on turvallista ajaa samoissa oloissa satasta, täytyy tällä johtopäätöksellä olla joku yhteys mittaustuloksiin. Toisin sanoen nastarenkaan pitää mittausten mukaan siis pysähtyä jäällä satasen nopeudesta samassa matkassa kuin kitkarengas märällä asvaltilla kahdeksan kympin nopeudesta. Juttua lukemattakin olen melko varma siitä, että näin ei ole.
Vähintään täytyisi olla niin, että samalla märällä asvaltilla kitkarengas vaatii pysähtymismatkaa (siis reaktioaikoineen kaikkineen) kahdeksankympin nopeudesta yhtä paljon kuin nastarengas satasen nopeudesta. Suuresti epäilen tätäkin, mutta ilahdun, jos joku esittää täällä nuo mitatut pysähtymismatkat (reaktioaikaan kuluvalla matkalla lisättynä tietenkin). Jos tämä ei mittausten mukaan toteudu, TM:n nopeusrajoitusvaatimus on järjetön ja vailla loogista, faktoihin perustuvaa perustelua. Kertokaa siis nuo luvut.
Entä sitten se vaatimus, että sama kahdeksankympin rajoitus pitäisi olla kitkailijalla sekä märällä asvaltilla että jäällä. Tämä olisi loogista, jos pysähtymismatkat märällä asvaltilla ja jäällä ovat samat (tai vähintään hidastuvuusero parhaisiin renkaisiin olisi yhtä suuri jäällä ja märällä asvaltilla). Taas olen sataprosenttisen varma mittaustuloksia näkemättäkin, että näin ei ole. (Jokainen joskus sekä märällä asvaltilla että liukkaalla jäällä samoilla renkailla ajanut tietää, että kyllä se märälläkin asvaltilla sentään selvästi nopeammin pysähtyy kuin jäällä
Tämmöisiä epäloogisuuksia siis pyrin todistamaan ilman jutun ja mittaustuloksen näkemistäkin. Sinä voit tietenkin todistaa minun todistukseni vääriksi kertomalla nuo pyytämäni mitatut luvut (lisättynä siis kullakin nopeudella reaktioaikaan kuluvalla matkalla, koska tosielämässä hidastuminen alkaa aina vasta sen reaktioajan jälkeen. Laskelmia voi varmuuden vuoksi tehdä vähän erimittaisilla reaktioajoilla).
Ymmärtääkseni kitkakalle tosin tuolla yllä noita laskelmia jo tekikin eikä niiden mukaan kyllä satanen nastoilla vastaa kahdeksaakymppiä kitkoilla. Itse voisin uskoakin, että äärimmäisen liukkaalla jäällä noin saattaa joskus olla, mutta märällä asvaltilla en moiseen usko.
Kukaan täysjärkinenhän ei väitä, etteikö liukkaimmissa jääkeleissä nastarengas ole selvästi pitävämpi. Joku raja kumminkkin pitäisi olla siinä, kuinka umpipölhöjä johtopäätöksiä tästä itsestäänselvyydestä sitten vedetään.