Hyötysuhteeltaan sähkölämmitys jättää paljon optimointivaraa. Parempi hukkalämmön talteenotto antaisi paljon parannusmahdollisuuksia.
Sähkövastusten peruste onkin niiden yksinkertaisuus ja huoltovapaus sekä akun kesto ilman lisälatauksia. Jos haluaa vihertää, voi oman mukavuutensa optimoinnin perustella sillä, että lisälämmityksen pakokaasut käsitellään auton EUx-normin täyttävässä pakoputkistossa.
Palvelunahan webasto on tietenkin parempi, koska sillä saa auton täysin omavaraisesti lämpimäksi myös sisältä.
Nokkapeitossa ei minulla ole kyse käynnistymisestä eikä tarkenemisesta, vaan polttoaineen säästöstä, jonka sivutuotteena on nopeampi lämpeneminen. Nokka on kokonaan tukossa myös 2.4 litran bensa-Volvossa ja myös puskurin alempi ilmanottokita, koska muuten automaatti ajaa kovalla pakkasella kymmeniä kilometrejä kylmäkäyntiohjelmalla korotetuilla vaihtokohdilla turbiinilukitus auki.
Kun auto on kerran lämmennyt, en taajamaan tullessa huomaa eroa sähkölämmitteisen auton lämpötilassa. En edes tiedä laittaako Mersu vastuksia päälle tässä tilanteessa?
Mökkimatkalla -20 asteessa istun takana mieluummin sukkasillani kuin talvisaappaissa aivan kuten Bensa-Volvossakin.
Bemuissa kun ei yleensä ole edes lämpömittaria, niin ei voi tehdä edes havaintoa jos kone käy kylmänä. Miten siinä mahtaa koskaan saada tietää jos vaikka termostaatti hajoaa ja jää täysin auki.
Ainakin E60:ssä jäähdytysnesteen lämpötilan saa näkyviin salavalikosta. F10:ssä onkin taas mittari.
Bemuissa kun ei yleensä ole edes lämpömittaria, niin ei voi tehdä edes havaintoa jos kone käy kylmänä. Miten siinä mahtaa koskaan saada tietää jos vaikka termostaatti hajoaa ja jää täysin auki.
Ainakin E60:ssä jäähdytysnesteen lämpötilan saa näkyviin salavalikosta. F10:ssä onkin taas mittari.
Salavalikosta löytyy moottorin lämmöt myös kolmos- ja ykkössarjassakin, mutta kovin usein sitä ei viitsi kaivaa esiin arkiajossa. Suosittelen kyllä kokeilemaan eri lämpötiloilla ja ajotavoilla, että moottorin lämpenemisaika normaalilämpöiseksi (75-80´C) eri olosuhteissa tulee tutuksi. (Kuukkeloi esim. "bmw e90 hidden menus".)
F10:ssä, samoin kuin mm. F25:ssä (X3) ja F30:ssä (uusi 3-sarja) mittaristossa on öljynlämpömittari. Sekin toki auttaa, mutta en kyllä ymmärrä nykymuotia jättää pois noinkin tarpeellista tietoa moottorin hyvinvoinnista. Varoitusvalo kun kertoo yleensä vain sen, että nyt meni kansipahvi ja seuraavaksi menee koko kone remonttiin, jos jatkat vielä pidemmälle. Vaikka eihän nykymoottorit kai sentään ylikuumene, ehkä pikemminkin päinvastoin...
Ainakin jos diesel-bemarissa ei tarkene pakkasilla, kannattaa tsekata tuo moottorin lämpötila ja vaihtaa tarvittaessa termostaatit: jäähdytysneste-, EGR- ja vaikkapa vielä mahdollisen automaattilootankin termostaatti. Ja on myös hyvä muistaa sekin, että 75 astetta on yleensä vaadittava minimi DPF:n puhdistuspolton käynnistymiselle.
Siis sitä, että polttoainetoimista lämmitintä monet nimittävät webastoksi (huom. pienellä alkukirjaimella) jotta kaikki tietävät mistä puhutaan vaikkei lämmitin olisikaan Webasto-merkkinen. Suomessa on monia vastaavia asioita, joissa mainitaan tietty tuote yhden valmistajan merkillä käyttäen brändiä yleisnimenä. Monelta menisi juttu yli hilseen, jos kirjoittaisi että talvella Ardicin kanssa. En ole Kahalla töissä, miten liittyy tähän?
Itse tarjoaisin sanaa "vepasto"! Muuten vääntääkö vielä?
GLE 740 kertoi auton sähkölämmityksestä, en voi kuvitella. Onko totta että nykyään näin tehdään, no sitten ei kai moottorista enää riitä voimaa auton kuljettamiseen. Tietoni on vähän vanhentunut. Tehoa tarvitaan!
Lisään: Nykyautojen laturit voi kehittää yli 2kW. Kannattaako sitä käyttää auton sisätilojen lämmitykseen?
Ei voi kuin ihailla tätä asiantuntevaa keskustelua, jossa vilisee prosentteja, tehohäviöitä, kilowatteja ja lämpökäyriä.
Mutta aika akateemiselta vaikuttaa.
Minun lähtökohtani on, että auton pitää lämmetä riittävästi ilman webastoja ja ebereitä. Suurempi mukavuustekijä on verkkovirralla toimiva sisätilalämmitin, jolla autoon saa mukavan alkulämmön.
Riittävän lämmin on tietysti henkilökohtainen mieltymys. Minä kompensoin asiaa pukeutumalla talvisin niin, että selviän vaikka auto hyytyisi keskelle korpisuoraa.
Käytössä olevista 1,5 litran diesel vm. 2012 lämpiää hitaasti ja riittävästi, 1,3 litran bensa vm. 1994 nopeasti ja riittävästi.
Tapsalla oli hyvä ehdotus, käytän tästä lähtien vepastoa.
Monissa nykyautoissa ei ole valurautaista sylinteriryhmää eikä autonvalmistajien mielestä kevytmetalliseen tarvitse asentaa ns. jäätymistulppaa jonka reikään oikea lohkolämmitin entisaikaan asennettiin. Ellei oikeaa lohkolämmitintä ole, voi asentaa letkulämmittimen, joka oikein asennettuna sopii yleisesti autoihin ja toimii yhtä hyvin kuin lohkolämmitin.
Useimmat merkkikorjaamot kuitenkin syystä tai toisesta, vierastavat letkulämmittimen asennusta ja myyvät mielellään ns. säteilylämmittimen, joka tarkoittaa n. 300-350W pientä vastusta, joka pultataan moottorin takaosaan.
Säteilijän nimellisteho on vaatimaton (reilut puolet tyypillisestä lohkolämmittimestä 500-550W) ja osa lämmöstä säteilee myös ympäristöön, eikä lämmitä moottoria.
Noin -20C, säteilijän ollessa kytkettynä tyypillisen tolppa-ajan, 2h, ei lämmittimen vaikutusta käytännössä voi todeta lainkaan. Lämpömittari ei näytä mitään, sisäpuhallus pysyy kylmänä pitkään. Mukavuutta voi tietysti saavuttaa sisätilanlämmittimellä. 750-1500W (omakotitalossa jopa 2000W) puhallin lämmittää auton sisältä ihan mukavasti, joskin lämmitys tietysti katkeaa kun lähtee liikkeelle.
Vepasto sensijaan, auton oma lämpömittari näyttää selvästi lämminnyttä moottoria heti kun virrat kääntää päälle vaikka vepasto olisi ollut päällä vain 20-30 min. Sisällä on tietysti lämmintä. Kaikki tämä perustuu tietysti vepaston suurehkoon tehoon verrattuna mihinkään sähköllä toimivaan. Tyypillinen vepaston teho ovat 4-5 kW. Uskon, että oman autoni moottori on säästynyt melkoiselta kulumiselta (307 tkm)verrattuna vastaavaan moottoriin, jota on käynnistelty ilman vepastoa esim. säteilijän avulla tai ilman mitään moottorilämmitintä. Lähes kaikki autothan lähtee käyntiin ilman lämmitystä vaikka -30C. Tuttavaperheen ex-Kiia tosin ei käynnistynyt ilman lämmitintä jos pakkasta oli enemmän kuin -15C. Koreassahan ei niin kylmää ole kuin vuorilla.
Onkohan missään koskaan oikeasti verrattu 200-300 tkm ajettuja autoja, joista toinen on aina talvisin käynnistetty lämmittimestä, toinen ei koskaan? Onko mitattavia tai käytännössä huomattavia eroja moottorin tai jonkun muun laitteen kulumisessa?
Mutuillen arvelen, että jos autoa pitää 4-7 vuotta, ajaa 100-200 tkm, on ihan sama miten käynnistää paitsi mukavuusmielessä.
Onkohan missään koskaan oikeasti verrattu 200-300 tkm ajettuja autoja, joista toinen on aina talvisin käynnistetty lämmittimestä, toinen ei koskaan? Onko mitattavia tai käytännössä huomattavia eroja moottorin tai jonkun muun laitteen kulumisessa?
Mutuillen arvelen, että jos autoa pitää 4-7 vuotta, ajaa 100-200 tkm, on ihan sama miten käynnistää paitsi mukavuusmielessä.
Ostin auton kun mittarissa oli 18tkm. Voi käydä tässä nykytaloustilanteessa niin, että nykyinen 307tkm mittarissa pyörähtelee 500 tkm päälle. Minulla ei ole mitään kokemusta millaisia moottorioireita esim. vanhat taksi-Volvot tekee, mutta kai esim. öljynkulutus voi lisääntyä ja lopulta alkaa pakoputkesta tulla sinistä. Nyt öljynpinta pysyy siinä puolenvälin yläpuolella koko 20 tkm huoltovälin.
Tuskin 200tkm mittarissa oireilee mitenkään, ellei muusta syystä jokin ole tyypillistä ko. automerkille.
Ei kai öljynkulutuksen lisääntyminen kylmäkäynnistyksistä välttämättä johdu vaan ehkä myös moottorin suunnittelusta ja työn laadusta? Minulla oli auto, johon öljyä piti lisätä kesken 20 tkm huoltovälin jo kun mittarissa oli noin 100 tkm ja auto piuhassa talvet (Honda) sekä auto, johon koko 144 tkm ajohistorian aikana ei tarvinnut kertaakaan lisätä kesken saman 20 tkm huoltovälin (Nissan.)
Ei kai öljynkulutuksen lisääntyminen kylmäkäynnistyksistä välttämättä johdu vaan ehkä myös moottorin suunnittelusta ja työn laadusta? Minulla oli auto, johon öljyä piti lisätä kesken 20 tkm huoltovälin jo kun mittarissa oli noin 100 tkm ja auto piuhassa talvet (Honda) sekä auto, johon koko 144 tkm ajohistorian aikana ei tarvinnut kertaakaan lisätä kesken saman 20 tkm huoltovälin (Nissan.)
Olet ihan oikeassa, jotkut autonvalmistajat eivät saa öljyjä pysymään moottorissa huoltoväliä edes uutena tai vähän käytettynä (sisäänajettuna). Minulla oli BMW 320 6-cyl 1980, joka vaati öljynlisäystä jo 150 tkm jälkeen vaikka huoltoväli oli 5000km. Sinistä tuprahteli takaa..
Sitten on niitä autoja jotka sopivalla käytöllä eivät vaadi ylimääräistä öljynlisäystä edes kun puolen miljoonan kilometrin rajapyykki ohittuu. Ihan mutuna heitän, ettei lappilaisen palmun alta ilman lämmitintä säännöllisesti -30.. -35 C käynnistettynä pärjää kestävyydessä etelän autoille tai esilämmitetyille. Esittämäni Lappi-esimerkki koskee tietysti oikeita autoja, iso osa nykymalleista ei käynnistyisi lainkaan noissa olosuhteissa. Yhden Volvon (lähes uusi 850 T5) olen startannut loppuvuonna 1995 -33C ilman lämmitystä ja kyllä harmitti, muttei ollut vaihtoehtoja.
Nyt on ihan pakko kirjoittaa kokemus rinta äänellä.
Edellisellä 530d Bemarilla E60 ajoin -42 asteen pakkasessa yöllä Sodankylästä Inariin. Auto pelitti kuin ei mitään eikä lämppäriäään tarvinnut pitää kuin 2/3 teholla. Tosin cruising speed oli noin 150 km/h.
Lämpömittari oli ainoa mistä kylmän havaitsi.
Hyvin nukutun yön jälkeen aamulla lämpeni ja oli enää -33 kun käynnistin ja taas lähti kuin palmun alta.
Autossa ei ollut mitään lämmittimiä ja ajoin 250 000 km ilman minkäänlaista ongelmaa.
Sitten nykyiseen 530d F10:een asennutin kaiken varalta jonkun lämmittimen mutta nyt kun on 120 000 km ajettu en ole viitsinyt kertaakaan moista turhaketta käyttää. Mut mistä sitä tietää vaikka talvella tulis taas alle -50 astetta kuin vuonna 1999.
Mutta kaikenlaisia tosijuttuja tiedän että -40 asteessa dieseleitä on hajonnut Lapissa.
Ihan uteliaisuuttani kysyn, oliko kyse jostain karvalakkimallista kun pystyit asettamaan "lämppäriäään tarvinnut pitää kuin 2/3 teholla". Eikös lämpöjä noissa autoissa asetellakaan asteina mitä tavoitellaan cabiinin lämpötilaksi?
Uskaltaisin epäillä, että kun rykäset dieselin käyntiin -33C niin moottori valittaa vähän eri äänellä hetken aikaa verrattuna tyypilliseen kesäajan starttiin. Lisäksi, kun auto on kohtuu taloudellinen, kestää hetken ennen kuin kuski voi ottaa takin pois, vähän nopsempaan tietenkin jos heti voi kiihdyttää sinne 150km/h.
-40C voi olla jo raja, ettei lähde käyntiin ilman hinausta ja automaatti ei lähde lainkaan. Akku nimittäin on aikas heikossa hapessa tuossa lämpötilassa, kapasiteettia tuskin 10% normaalista. Tällaisia startteja olisi kiva katsoa Youtubessa.
Ihan uteliaisuuttani kysyn, oliko kyse jostain karvalakkimallista kun pystyit asettamaan "lämppäriäään tarvinnut pitää kuin 2/3 teholla". Eikös lämpöjä noissa autoissa asetellakaan asteina mitä tavoitellaan cabiinin lämpötilaksi?
No aika uusavutonta ja sitivihreää olis edes yrittää ajaa automaatti-ilmastoinnilla -42 asteessa. Vai mitä? Eli manuaali asentoon puhallin ja lämmitin molemmat noin 2/3 teholle. Kuumaa ilmaa tulee kuin aavikkotuulesta tai ilmalämpöpumpusta. Kokemuksen automaatti-ilmastointi pelittää kunnolla vain -25 asti ja jos on kabiini täynnä niin -23 asti. Siilä alaspäin kun pakastaa alkaa vetää huuruun ja täytyy siirtyä manuaaliasentoon.
Uskaltaisin epäillä, että kun rykäset dieselin käyntiin -33C niin moottori valittaa vähän eri äänellä hetken aikaa verrattuna tyypilliseen kesäajan starttiin. Lisäksi, kun auto on kohtuu taloudellinen, kestää hetken ennen kuin kuski voi ottaa takin pois, vähän nopsempaan tietenkin jos heti voi kiihdyttää sinne 150km/h.
Itsellä ei ollut mitään ongelmia -30:ssa asteessa monenakaan talvena dieselin kanssa. Tuosta -40 en osaa sanoa miten käynnistyisi eikä oikeesti tee mieli kokeilla ellei pakko. Näin kylmässä olen joutunut käynnistämään vain 1987 jolloin silloinen bensamazda 626 käynnistyi kyllä moitteetta -40 asteessa. Tuossa muinaisessa bensamazdassa tosin ei lämppärin teho riittänyt alkuunkaan toisin kuin nykyisessä dieselbemarissa ja palellutin vasemman jalan.
OK, Volvossa, jossa automaatti-ilmastointi, ei lämmön määrää voi säätää muuta kuin asteina, mutta puhallinta voi sitten pyörittää 0 - max nopeutta manuaalisti.
Sulla on ollut hyvät öljyt ja akku tossa Mazdassa. Se mun 320 '80 vuonna 1984 ei olis kyllä käynnistynyt -40C. Ei ollut siihen aikaan varaa käyttää mitään täyssynteettisiä kun öljynkulutuskin oli ihan huomattava.
No aika uusavutonta ja sitivihreää olis edes yrittää ajaa automaatti-ilmastoinnilla -42 asteessa. Vai mitä? Eli manuaali asentoon puhallin ja lämmitin molemmat noin 2/3 teholle.
???
Nunchaku:
Kokemuksen automaatti-ilmastointi pelittää kunnolla vain -25 asti ja jos on kabiini täynnä niin -23 asti. Siilä alaspäin kun pakastaa alkaa vetää huuruun ja täytyy siirtyä manuaaliasentoon.
Vain kolmesta kokemusta oikeilla pakkasilla.
S60 / 2001 oli -30 tienoilla ja siitä kylmemmässä käytettävä manuaalilla, koska ainakin ensimmäisen vuosikerran softaversiot pitivät ikkunoita sulana kierrättämällä aivan liian kylmää ilmaa aivan liian kovaa. Pitkäselkäisen kuskin hartiat ja niska paleltuvat vedossa. Lämmittimen teho riittää, mutta tarvii manuaalilla lisää lämmintä ja vähemmän puhallusta.
S80 / 2004 facelift nähty -36 asteeseen saakka. Aina automaatti päällä 22 asteeseen asetettuna. -23 asteessa istun takana mieluummin sukkasillaan kuin talvisaappaissa.
Mercedes C220T CDI / 2008 nähty -31 asteeseen saakka. Kuten S80 sukkasillaan takana istumista myöden. Joskus katsoin käyttöohjekirjasta, miten lämmityslaitetta käytettäisiin, jos tarvisi, mutta en ole koskaan käyttänyt kertaakaan mitään muuta kuin automaattiasetusta.
Mersussa tulee käytetyksi talvella ehkä asteen verran eri asetusta kuin kesällä, mutta S80:n termostaatti on aina 22 asteessa kesät talvet.
Nämä havainnot yksin ja neljän hengen perheen reissuilla.
Eli kyllä ne toimivat automaatit oikeasti toimivat.
C-sarjalaisessa ilmanvaihto toteutettu ilmeisesti huomattavan paljon paremmin kuin E-sarjalaisessa. Isommassa kun tahtoo tyyppiominaisuutena olla tuulilasin huurtuminen/jäätyminen umpeen. Eikä kuulemma tosiaan vaadi mitään ennätyspakkasia.
Toimiva automaatti toki toimii. Olisipa kaikissa autoissa sellainen. Nuo ilmastointiongelmat ovat aika hyvä malliesimerkki ominaisuudesta, joka ei testeissä tule esiin ja joihin voi itsekin olla mahdotonta paneutua jos automalli on uusi.
Olet ihan oikeassa, jotkut autonvalmistajat eivät saa öljyjä pysymään moottorissa huoltoväliä edes uutena tai vähän käytettynä (sisäänajettuna). Minulla oli BMW 320 6-cyl 1980, joka vaati öljynlisäystä jo 150 tkm jälkeen vaikka huoltoväli oli 5000km. Sinistä tuprahteli takaa..
Minulla on myöskin oikeita kokemuksia pitkältä aikaväliltä BMW merkkisistä autoista. Noissa kilometreissä mitä mainitset ei sinistä savua kyllä tuprahtele se on varma. Kyseinen vaiva johtuu kovettuneista venttiili varren ohjurikumeista joka ei ilmene noissa kilometreissä 150 tkm. Itselläni ollut tuon ajan rivikuutosia ja ajettu reilusti yli 200 tkm eikä kyseisetä ongelmasta tietoakaan. Epäilisin sen yksilön kilometrit ns. ruuvatuksi alaspäin aika paljon että kyseinen ongelma edes mahdollinen. Tai sitten kyseessä tahallinen vedätys. Tuon kaltaiset jutut saattaa mennä läpi vähän nuoremmalle väelle joilla ei kokemusta sen ajan oikein huolletuista autoista ole. Omaa kokemusta olevalle kuten itse olen ei tuollaiset jutut onnistu.
Kysynkin onko nämä Volvomiesten legendaariset jutut oikeasti tarpeellisia, jos niissä on tarkoituksena vai tiettyjen merkkien mustamaalaus? Ja sen oman merkin ylistykset jota näemmä joku viitsii vielä näin 2010-luvulla viljellä tosiaan mitään järkeä. Mielestäni lähinnä huvittaa kyseiset jutut. Joillakin kiksit tulee mistä tulee. Itse en moisiin sorru vaikka matkanvarrella kaikkea on tullut jo nähtyä ja koettua eri merkeistä puheenollen.
Sitten on niitä autoja jotka sopivalla käytöllä eivät vaadi ylimääräistä öljynlisäystä edes kun puolen miljoonan kilometrin rajapyykki ohittuu. Ihan mutuna heitän, ettei lappilaisen palmun alta ilman lämmitintä säännöllisesti -30.. -35 C käynnistettynä pärjää kestävyydessä etelän autoille tai esilämmitetyille. Esittämäni Lappi-esimerkki koskee tietysti oikeita autoja, iso osa nykymalleista ei käynnistyisi lainkaan noissa olosuhteissa. Yhden Volvon (lähes uusi 850 T5) olen startannut loppuvuonna 1995 -33C ilman lämmitystä ja kyllä harmitti, muttei ollut vaihtoehtoja.
Omat kokemukseni mihin tuossa yllä taas viittaat on ilmeisesti BMW kuinka ollakaan ovat täysin päinvastaiset kuin sinulla. Oletko Volvon mainosmies kun näin räikeästi vedät oman merkin julistusta häh?
Huoltokirjan pitäessä paikkansa ei mitään öljyn lisäyksiä öljynvaihtovälillä ole itsellä tullut vastaan. BMW:t ovat lähteneet kuin palmun alta käyntiin pakkasella näytti mittari sitten mitä tahansa, aina lämmitettynä ja joskus harvoin myös lämmittämättä mitä tosin vain harvoin olen joutunut tekemään. Kunnon automies arvostaa autoaan niin, ettei sitä kiusaa turhaan. Suosittelen sitä lämpimästi kaikille jotka itseään automieheksi kutsuvat. Lämpimästä tallista matkaan lähtevät eivät pakkasista kärsi, kuin pitkillä matkoilla.
Nämä "oikeat auto" heitot ovat kyllä automiehen korviin todella lapsellisia, tuli ne sitten minkä tahansa ikäisen möläytyksinä hyvänsä.
No nyt on löytynyt palstalle uusi bemarifanaatikko. Eikö edes 30v vanhoista baijerilaisista saa sanoa mitään vikoja tai ominaisuuksia ilman, että ne olisivat paskapuhetta?
Muita merkkejä saakin sitten lyödä kuin vierasta sikaa.
No nyt on löytynyt palstalle uusi bemarifanaatikko. Eikö edes 30v vanhoista baijerilaisista saa sanoa mitään vikoja tai ominaisuuksia ilman, että ne olisivat paskapuhetta?
Muita merkkejä saakin sitten lyödä kuin vierasta sikaa.
Jopas oli herkistyneen miehen kommentti että oksat pois.
Eikö helvetissä omakohtaiset kokemukset ole todellisia eikä mutu huttua? Tätä täällä jotkut viljelee huvikseen, kuin sopulilauma myötäillen mukana minkä kerkiää. Kaikille on syynsä oli sitten kyseessä vika tai ominaisuus, pitääkö kokemuspohjaisesta faktasta vetää herneet nenään?
Ei tässä mitään muita merkkejä lyödä, mitäs höpiset? Rauha näköjään järkkyi pahemman kerran. Paskanheittoon en lähde mukaan kunhan kommentoin.
C-sarjalaisessa ilmanvaihto toteutettu ilmeisesti huomattavan paljon paremmin kuin E-sarjalaisessa. Isommassa kun tahtoo tyyppiominaisuutena olla tuulilasin huurtuminen/jäätyminen umpeen. Eikä kuulemma tosiaan vaadi mitään ennätyspakkasia.
Tuo on tosiaan tunnettu "ominaisuus" W212 korisessa, mutta W204 ei näytä kärsivän samasta ilmiöstä enkä ole sellaisesta kullut muidenkaan samanlaisella ajavien maininneen.
Takasivuikkunoiden huurtuminenhan Ceessä on tietenkin pahempaa kuin vaikkapa S80:ssa, koska B-pilarit ovat molemmissa erittäin paksut, mutta vain Volvossa on tuuletussuttimet myös B-pilarissa.
Nämä "oikeat auto" heitot ovat kyllä automiehen korviin todella lapsellisia, tuli ne sitten minkä tahansa ikäisen möläytyksinä hyvänsä.
Oletko varma, että edes ymmärsit mihin "oikea auto" viittasi?
Minulla on epäilykseni, joka ei rajaa automerkkejä, vaan jotain aivan muuta, mihin huomaamattasi itsekin viittasit? Mutta antaa Jorman täsmentää jos katsoo tarpeelliseksi.
"Minulla oli BMW 320 6-cyl 1980, joka vaati öljynlisäystä jo 150 tkm jälkeen vaikka huoltoväli oli 5000km. Sinistä tuprahteli takaa..
Sitten on niitä autoja jotka sopivalla käytöllä eivät vaadi ylimääräistä öljynlisäystä edes kun puolen miljoonan kilometrin rajapyykki ohittuu. Ihan mutuna heitän, ettei lappilaisen palmun alta ilman lämmitintä säännöllisesti -30.. -35 C käynnistettynä pärjää kestävyydessä etelän autoille tai esilämmitetyille. Esittämäni Lappi-esimerkki koskee tietysti oikeita autoja, iso osa nykymalleista ei käynnistyisi lainkaan noissa olosuhteissa."
Tarkennus tähän: Omistin ko. bemarin 320 '80 reilut 1,5 vuotta (1984-85). Ostaessa n. 150 tkm mittarissa ja myydessä noin 200tkm. On totta että mittarin ruuvaus tai pelkkä väärinkäsitys on mahdollista. Mittarihan on vain 99 999km. Voihan olla että auto oli ollut taksina ja sillä oli ajettu puoli miljoonaa ekan kolmen vuoden aikana. Auto oli tosin 2-ovinen.. Paljon pienempikin kuin nyky-bemarit. En muuten voinut arvata, että tuon, nykyisin kai jo romutetun, 32-vuotiaan yksilön ongelman kertominen mustaisi nyky-bemarien maineen. Ei taida montaa yhteistä osaa olla enää käytössä ja polttoainetalouskin oli 10L/100km vaikka auto painoi reilut puolet nykyautoista.
Tuolla "oikea auto" kommenteilla viittasin kyllä ihan muihin nykyautoihin kuin BMW-merkkisiin. Tuttavapiirissä oli vielä viime talvena Kiia (3-4v vanha bensakoneella), joka ei käynnistynyt ilman lämmitystä jos pakkasta oli enemmän kuin -15C. Ei vaan jaksanut startti pyörittää vaikka oli merkkihuollettu jne. Näitä lämpöisten vyöhykkeiden merkkejä on paljonkin myynnissä eikä ne tee talvitestejä Lapissa.
Tuttavapiirissä oli vielä viime talvena Kiia (3-4v vanha bensakoneella), joka ei käynnistynyt ilman lämmitystä jos pakkasta oli enemmän kuin -15C. Ei vaan jaksanut startti pyörittää vaikka oli merkkihuollettu jne. Näitä lämpöisten vyöhykkeiden merkkejä on paljonkin myynnissä eikä ne tee talvitestejä Lapissa.
Ystäväni vaihtoi Hyundaihinsa starttimoottorin ensipakkasien tullessa. Siinä maassa tuntuu olevan yleinen fakta, että kyseisiin autoihin pitää vaihtaa tehokkaampi startti, jos haluaa ajaa vähänkään kovemmilla pakkasilla. Sinänsä yllättävää, koska eihän Koreakaan varsinaisesti mitään tropiikkia ole.
Nyt on ihan pakko kirjoittaa kokemus rinta äänellä.
Edellisellä 530d Bemarilla E60 ajoin -42 asteen pakkasessa yöllä Sodankylästä Inariin. Auto pelitti kuin ei mitään eikä lämppäriäään tarvinnut pitää kuin 2/3 teholla. Tosin cruising speed oli noin 150 km/h.
Lämpömittari oli ainoa mistä kylmän havaitsi.
Tuon kaltainen ajaminen kuulostaa erittäin "terveeltä" niin auton kuin turvallisuudenkin kannalta. Alustan osat, iskarit, jarrut ym - nehän toki pelaavat ja kestävät Baijerilaisessa kuin unelma vaikka olisi -42 astetta ja vauhtia noin paljon?
Aikamoinen lämmitinkin noissa Baijerilaisissa on, kun se on sinun mukaasi mitoitettu toimimaan täydellä teholla vasta -63 asteessa.
Olet ihan oikeassa, jotkut autonvalmistajat eivät saa öljyjä pysymään moottorissa huoltoväliä edes uutena tai vähän käytettynä (sisäänajettuna). Minulla oli BMW 320 6-cyl 1980, joka vaati öljynlisäystä jo 150 tkm jälkeen vaikka huoltoväli oli 5000km. Sinistä tuprahteli takaa..
totanoi..
Kirjoitin:
"Minulla oli BMW 320 6-cyl 1980, joka vaati öljynlisäystä jo 150 tkm jälkeen vaikka huoltoväli oli 5000km. Sinistä tuprahteli takaa..
Sitten on niitä autoja jotka sopivalla käytöllä eivät vaadi ylimääräistä öljynlisäystä edes kun puolen miljoonan kilometrin rajapyykki ohittuu. Ihan mutuna heitän, ettei lappilaisen palmun alta ilman lämmitintä säännöllisesti -30.. -35 C käynnistettynä pärjää kestävyydessä etelän autoille tai esilämmitetyille. Esittämäni Lappi-esimerkki koskee tietysti oikeita autoja, iso osa nykymalleista ei käynnistyisi lainkaan noissa olosuhteissa."
Tarkennus tähän: Omistin ko. bemarin 320 '80 reilut 1,5 vuotta (1984-85). Ostaessa n. 150 tkm mittarissa ja myydessä noin 200tkm. On totta että mittarin ruuvaus tai pelkkä väärinkäsitys on mahdollista. Mittarihan on vain 99 999km. Voihan olla että auto oli ollut taksina ja sillä oli ajettu puoli miljoonaa ekan kolmen vuoden aikana. Auto oli tosin 2-ovinen.. Paljon pienempikin kuin nyky-bemarit. En muuten voinut arvata, että tuon, nykyisin kai jo romutetun, 32-vuotiaan yksilön ongelman kertominen mustaisi nyky-bemarien maineen. Ei taida montaa yhteistä osaa olla enää käytössä ja polttoainetalouskin oli 10L/100km vaikka auto painoi reilut puolet nykyautoista.
Tuolla "oikea auto" kommenteilla viittasin kyllä ihan muihin nykyautoihin kuin BMW-merkkisiin. Tuttavapiirissä oli vielä viime talvena Kiia (3-4v vanha bensakoneella), joka ei käynnistynyt ilman lämmitystä jos pakkasta oli enemmän kuin -15C. Ei vaan jaksanut startti pyörittää vaikka oli merkkihuollettu jne. Näitä lämpöisten vyöhykkeiden merkkejä on paljonkin myynnissä eikä ne tee talvitestejä Lapissa.
Kiitos tarkennuksesta. Kovan päivän ilta, meni mutkat suoriksi kuvainollisesti iltasella. Kokemuksia on monenlaisia, eihän noista esim ilman huoltokirjaa ota pirukaan selvää mitä on todellisuudessa ajettu. Oikeat autot juttuun samansuuntaisia asioita itse olen kuullut "nykyautoista" . Ymmärrän kyllä nyt, ettei ollut mustamaalaus kyseessä. Pahoittelut väärinkäsityksestä.
Kiitos tarkennuksesta. Kovan päivän ilta, meni mutkat suoriksi kuvainollisesti iltasella. Kokemuksia on monenlaisia, eihän noista esim ilman huoltokirjaa ota pirukaan selvää mitä on todellisuudessa ajettu. Oikeat autot juttuun samansuuntaisia asioita itse olen kuullut "nykyautoista" . Ymmärrän kyllä nyt, ettei ollut mustamaalaus kyseessä. Pahoittelut väärinkäsityksestä.
Illan jatkot Jormalle...
Jep, ei tässä mitään. Ei muuta kun ylös ja eteenpäin, sano mummukin lumessa.
Hyötysuhteeltaan sähkölämmitys jättää paljon optimointivaraa. Parempi hukkalämmön talteenotto antaisi paljon parannusmahdollisuuksia.
Sähkövastusten peruste onkin niiden yksinkertaisuus ja huoltovapaus sekä akun kesto ilman lisälatauksia. Jos haluaa vihertää, voi oman mukavuutensa optimoinnin perustella sillä, että lisälämmityksen pakokaasut käsitellään auton EUx-normin täyttävässä pakoputkistossa.
Palvelunahan webasto on tietenkin parempi, koska sillä saa auton täysin omavaraisesti lämpimäksi myös sisältä.
Nokkapeitossa ei minulla ole kyse käynnistymisestä eikä tarkenemisesta, vaan polttoaineen säästöstä, jonka sivutuotteena on nopeampi lämpeneminen. Nokka on kokonaan tukossa myös 2.4 litran bensa-Volvossa ja myös puskurin alempi ilmanottokita, koska muuten automaatti ajaa kovalla pakkasella kymmeniä kilometrejä kylmäkäyntiohjelmalla korotetuilla vaihtokohdilla turbiinilukitus auki.
Kun auto on kerran lämmennyt, en taajamaan tullessa huomaa eroa sähkölämmitteisen auton lämpötilassa. En edes tiedä laittaako Mersu vastuksia päälle tässä tilanteessa?
Mökkimatkalla -20 asteessa istun takana mieluummin sukkasillani kuin talvisaappaissa aivan kuten Bensa-Volvossakin.
Jorma L:
Ainakin E60:ssä jäähdytysnesteen lämpötilan saa näkyviin salavalikosta. F10:ssä onkin taas mittari.
Knight Rider:
Salavalikosta löytyy moottorin lämmöt myös kolmos- ja ykkössarjassakin, mutta kovin usein sitä ei viitsi kaivaa esiin arkiajossa. Suosittelen kyllä kokeilemaan eri lämpötiloilla ja ajotavoilla, että moottorin lämpenemisaika normaalilämpöiseksi (75-80´C) eri olosuhteissa tulee tutuksi. (Kuukkeloi esim. "bmw e90 hidden menus".)
F10:ssä, samoin kuin mm. F25:ssä (X3) ja F30:ssä (uusi 3-sarja) mittaristossa on öljynlämpömittari. Sekin toki auttaa, mutta en kyllä ymmärrä nykymuotia jättää pois noinkin tarpeellista tietoa moottorin hyvinvoinnista. Varoitusvalo kun kertoo yleensä vain sen, että nyt meni kansipahvi ja seuraavaksi menee koko kone remonttiin, jos jatkat vielä pidemmälle. Vaikka eihän nykymoottorit kai sentään ylikuumene, ehkä pikemminkin päinvastoin...
Ainakin jos diesel-bemarissa ei tarkene pakkasilla, kannattaa tsekata tuo moottorin lämpötila ja vaihtaa tarvittaessa termostaatit: jäähdytysneste-, EGR- ja vaikkapa vielä mahdollisen automaattilootankin termostaatti. Ja on myös hyvä muistaa sekin, että 75 astetta on yleensä vaadittava minimi DPF:n puhdistuspolton käynnistymiselle.
Jorma L:
Itse tarjoaisin sanaa "vepasto"! Muuten vääntääkö vielä?
GLE 740 kertoi auton sähkölämmityksestä, en voi kuvitella. Onko totta että nykyään näin tehdään, no sitten ei kai moottorista enää riitä voimaa auton kuljettamiseen. Tietoni on vähän vanhentunut. Tehoa tarvitaan!
Lisään: Nykyautojen laturit voi kehittää yli 2kW. Kannattaako sitä käyttää auton sisätilojen lämmitykseen?
Ei voi kuin ihailla tätä asiantuntevaa keskustelua, jossa vilisee prosentteja, tehohäviöitä, kilowatteja ja lämpökäyriä.
Mutta aika akateemiselta vaikuttaa.
Minun lähtökohtani on, että auton pitää lämmetä riittävästi ilman webastoja ja ebereitä. Suurempi mukavuustekijä on verkkovirralla toimiva sisätilalämmitin, jolla autoon saa mukavan alkulämmön.
Riittävän lämmin on tietysti henkilökohtainen mieltymys. Minä kompensoin asiaa pukeutumalla talvisin niin, että selviän vaikka auto hyytyisi keskelle korpisuoraa.
Käytössä olevista 1,5 litran diesel vm. 2012 lämpiää hitaasti ja riittävästi, 1,3 litran bensa vm. 1994 nopeasti ja riittävästi.
Tapsalla oli hyvä ehdotus, käytän tästä lähtien vepastoa.
Monissa nykyautoissa ei ole valurautaista sylinteriryhmää eikä autonvalmistajien mielestä kevytmetalliseen tarvitse asentaa ns. jäätymistulppaa jonka reikään oikea lohkolämmitin entisaikaan asennettiin. Ellei oikeaa lohkolämmitintä ole, voi asentaa letkulämmittimen, joka oikein asennettuna sopii yleisesti autoihin ja toimii yhtä hyvin kuin lohkolämmitin.
Useimmat merkkikorjaamot kuitenkin syystä tai toisesta, vierastavat letkulämmittimen asennusta ja myyvät mielellään ns. säteilylämmittimen, joka tarkoittaa n. 300-350W pientä vastusta, joka pultataan moottorin takaosaan.
Säteilijän nimellisteho on vaatimaton (reilut puolet tyypillisestä lohkolämmittimestä 500-550W) ja osa lämmöstä säteilee myös ympäristöön, eikä lämmitä moottoria.
Noin -20C, säteilijän ollessa kytkettynä tyypillisen tolppa-ajan, 2h, ei lämmittimen vaikutusta käytännössä voi todeta lainkaan. Lämpömittari ei näytä mitään, sisäpuhallus pysyy kylmänä pitkään. Mukavuutta voi tietysti saavuttaa sisätilanlämmittimellä. 750-1500W (omakotitalossa jopa 2000W) puhallin lämmittää auton sisältä ihan mukavasti, joskin lämmitys tietysti katkeaa kun lähtee liikkeelle.
Vepasto sensijaan, auton oma lämpömittari näyttää selvästi lämminnyttä moottoria heti kun virrat kääntää päälle vaikka vepasto olisi ollut päällä vain 20-30 min. Sisällä on tietysti lämmintä. Kaikki tämä perustuu tietysti vepaston suurehkoon tehoon verrattuna mihinkään sähköllä toimivaan. Tyypillinen vepaston teho ovat 4-5 kW. Uskon, että oman autoni moottori on säästynyt melkoiselta kulumiselta (307 tkm)verrattuna vastaavaan moottoriin, jota on käynnistelty ilman vepastoa esim. säteilijän avulla tai ilman mitään moottorilämmitintä. Lähes kaikki autothan lähtee käyntiin ilman lämmitystä vaikka -30C. Tuttavaperheen ex-Kiia tosin ei käynnistynyt ilman lämmitintä jos pakkasta oli enemmän kuin -15C. Koreassahan ei niin kylmää ole kuin vuorilla.
Onkohan missään koskaan oikeasti verrattu 200-300 tkm ajettuja autoja, joista toinen on aina talvisin käynnistetty lämmittimestä, toinen ei koskaan? Onko mitattavia tai käytännössä huomattavia eroja moottorin tai jonkun muun laitteen kulumisessa?
Mutuillen arvelen, että jos autoa pitää 4-7 vuotta, ajaa 100-200 tkm, on ihan sama miten käynnistää paitsi mukavuusmielessä.
Zagarat:
Ostin auton kun mittarissa oli 18tkm. Voi käydä tässä nykytaloustilanteessa niin, että nykyinen 307tkm mittarissa pyörähtelee 500 tkm päälle. Minulla ei ole mitään kokemusta millaisia moottorioireita esim. vanhat taksi-Volvot tekee, mutta kai esim. öljynkulutus voi lisääntyä ja lopulta alkaa pakoputkesta tulla sinistä. Nyt öljynpinta pysyy siinä puolenvälin yläpuolella koko 20 tkm huoltovälin.
Tuskin 200tkm mittarissa oireilee mitenkään, ellei muusta syystä jokin ole tyypillistä ko. automerkille.
Ei kai öljynkulutuksen lisääntyminen kylmäkäynnistyksistä välttämättä johdu vaan ehkä myös moottorin suunnittelusta ja työn laadusta? Minulla oli auto, johon öljyä piti lisätä kesken 20 tkm huoltovälin jo kun mittarissa oli noin 100 tkm ja auto piuhassa talvet (Honda) sekä auto, johon koko 144 tkm ajohistorian aikana ei tarvinnut kertaakaan lisätä kesken saman 20 tkm huoltovälin (Nissan.)
Zagarat:
Olet ihan oikeassa, jotkut autonvalmistajat eivät saa öljyjä pysymään moottorissa huoltoväliä edes uutena tai vähän käytettynä (sisäänajettuna). Minulla oli BMW 320 6-cyl 1980, joka vaati öljynlisäystä jo 150 tkm jälkeen vaikka huoltoväli oli 5000km. Sinistä tuprahteli takaa..
Sitten on niitä autoja jotka sopivalla käytöllä eivät vaadi ylimääräistä öljynlisäystä edes kun puolen miljoonan kilometrin rajapyykki ohittuu. Ihan mutuna heitän, ettei lappilaisen palmun alta ilman lämmitintä säännöllisesti -30.. -35 C käynnistettynä pärjää kestävyydessä etelän autoille tai esilämmitetyille. Esittämäni Lappi-esimerkki koskee tietysti oikeita autoja, iso osa nykymalleista ei käynnistyisi lainkaan noissa olosuhteissa. Yhden Volvon (lähes uusi 850 T5) olen startannut loppuvuonna 1995 -33C ilman lämmitystä ja kyllä harmitti, muttei ollut vaihtoehtoja.
Nyt on ihan pakko kirjoittaa kokemus rinta äänellä.
Edellisellä 530d Bemarilla E60 ajoin -42 asteen pakkasessa yöllä Sodankylästä Inariin. Auto pelitti kuin ei mitään eikä lämppäriäään tarvinnut pitää kuin 2/3 teholla. Tosin cruising speed oli noin 150 km/h.
Lämpömittari oli ainoa mistä kylmän havaitsi.
Hyvin nukutun yön jälkeen aamulla lämpeni ja oli enää -33 kun käynnistin ja taas lähti kuin palmun alta.
Autossa ei ollut mitään lämmittimiä ja ajoin 250 000 km ilman minkäänlaista ongelmaa.
Sitten nykyiseen 530d F10:een asennutin kaiken varalta jonkun lämmittimen mutta nyt kun on 120 000 km ajettu en ole viitsinyt kertaakaan moista turhaketta käyttää. Mut mistä sitä tietää vaikka talvella tulis taas alle -50 astetta kuin vuonna 1999.
Mutta kaikenlaisia tosijuttuja tiedän että -40 asteessa dieseleitä on hajonnut Lapissa.
Ihan uteliaisuuttani kysyn, oliko kyse jostain karvalakkimallista kun pystyit asettamaan "lämppäriäään tarvinnut pitää kuin 2/3 teholla". Eikös lämpöjä noissa autoissa asetellakaan asteina mitä tavoitellaan cabiinin lämpötilaksi?
Uskaltaisin epäillä, että kun rykäset dieselin käyntiin -33C niin moottori valittaa vähän eri äänellä hetken aikaa verrattuna tyypilliseen kesäajan starttiin. Lisäksi, kun auto on kohtuu taloudellinen, kestää hetken ennen kuin kuski voi ottaa takin pois, vähän nopsempaan tietenkin jos heti voi kiihdyttää sinne 150km/h.
-40C voi olla jo raja, ettei lähde käyntiin ilman hinausta ja automaatti ei lähde lainkaan. Akku nimittäin on aikas heikossa hapessa tuossa lämpötilassa, kapasiteettia tuskin 10% normaalista. Tällaisia startteja olisi kiva katsoa Youtubessa.
Koskas talvidiesel tulee taas bensiksille?
Mikko__:
Kannattaa lukea ketjun alusta.
No aika uusavutonta ja sitivihreää olis edes yrittää ajaa automaatti-ilmastoinnilla -42 asteessa. Vai mitä? Eli manuaali asentoon puhallin ja lämmitin molemmat noin 2/3 teholle. Kuumaa ilmaa tulee kuin aavikkotuulesta tai ilmalämpöpumpusta. Kokemuksen automaatti-ilmastointi pelittää kunnolla vain -25 asti ja jos on kabiini täynnä niin -23 asti. Siilä alaspäin kun pakastaa alkaa vetää huuruun ja täytyy siirtyä manuaaliasentoon.
Itsellä ei ollut mitään ongelmia -30:ssa asteessa monenakaan talvena dieselin kanssa. Tuosta -40 en osaa sanoa miten käynnistyisi eikä oikeesti tee mieli kokeilla ellei pakko. Näin kylmässä olen joutunut käynnistämään vain 1987 jolloin silloinen bensamazda 626 käynnistyi kyllä moitteetta -40 asteessa. Tuossa muinaisessa bensamazdassa tosin ei lämppärin teho riittänyt alkuunkaan toisin kuin nykyisessä dieselbemarissa ja palellutin vasemman jalan.
OK, Volvossa, jossa automaatti-ilmastointi, ei lämmön määrää voi säätää muuta kuin asteina, mutta puhallinta voi sitten pyörittää 0 - max nopeutta manuaalisti.
Sulla on ollut hyvät öljyt ja akku tossa Mazdassa. Se mun 320 '80 vuonna 1984 ei olis kyllä käynnistynyt -40C. Ei ollut siihen aikaan varaa käyttää mitään täyssynteettisiä kun öljynkulutuskin oli ihan huomattava.
Nunchaku:
???
Nunchaku:
Vain kolmesta kokemusta oikeilla pakkasilla.
S60 / 2001 oli -30 tienoilla ja siitä kylmemmässä käytettävä manuaalilla, koska ainakin ensimmäisen vuosikerran softaversiot pitivät ikkunoita sulana kierrättämällä aivan liian kylmää ilmaa aivan liian kovaa. Pitkäselkäisen kuskin hartiat ja niska paleltuvat vedossa. Lämmittimen teho riittää, mutta tarvii manuaalilla lisää lämmintä ja vähemmän puhallusta.
S80 / 2004 facelift nähty -36 asteeseen saakka. Aina automaatti päällä 22 asteeseen asetettuna. -23 asteessa istun takana mieluummin sukkasillaan kuin talvisaappaissa.
Mercedes C220T CDI / 2008 nähty -31 asteeseen saakka. Kuten S80 sukkasillaan takana istumista myöden. Joskus katsoin käyttöohjekirjasta, miten lämmityslaitetta käytettäisiin, jos tarvisi, mutta en ole koskaan käyttänyt kertaakaan mitään muuta kuin automaattiasetusta.
Mersussa tulee käytetyksi talvella ehkä asteen verran eri asetusta kuin kesällä, mutta S80:n termostaatti on aina 22 asteessa kesät talvet.
Nämä havainnot yksin ja neljän hengen perheen reissuilla.
Eli kyllä ne toimivat automaatit oikeasti toimivat.
C-sarjalaisessa ilmanvaihto toteutettu ilmeisesti huomattavan paljon paremmin kuin E-sarjalaisessa. Isommassa kun tahtoo tyyppiominaisuutena olla tuulilasin huurtuminen/jäätyminen umpeen. Eikä kuulemma tosiaan vaadi mitään ennätyspakkasia.
Toimiva automaatti toki toimii. Olisipa kaikissa autoissa sellainen. Nuo ilmastointiongelmat ovat aika hyvä malliesimerkki ominaisuudesta, joka ei testeissä tule esiin ja joihin voi itsekin olla mahdotonta paneutua jos automalli on uusi.
Jorma L:
Minulla on myöskin oikeita kokemuksia pitkältä aikaväliltä BMW merkkisistä autoista. Noissa kilometreissä mitä mainitset ei sinistä savua kyllä tuprahtele se on varma. Kyseinen vaiva johtuu kovettuneista venttiili varren ohjurikumeista joka ei ilmene noissa kilometreissä 150 tkm. Itselläni ollut tuon ajan rivikuutosia ja ajettu reilusti yli 200 tkm eikä kyseisetä ongelmasta tietoakaan. Epäilisin sen yksilön kilometrit ns. ruuvatuksi alaspäin aika paljon että kyseinen ongelma edes mahdollinen. Tai sitten kyseessä tahallinen vedätys. Tuon kaltaiset jutut saattaa mennä läpi vähän nuoremmalle väelle joilla ei kokemusta sen ajan oikein huolletuista autoista ole. Omaa kokemusta olevalle kuten itse olen ei tuollaiset jutut onnistu.
Kysynkin onko nämä Volvomiesten legendaariset jutut oikeasti tarpeellisia, jos niissä on tarkoituksena vai tiettyjen merkkien mustamaalaus? Ja sen oman merkin ylistykset jota näemmä joku viitsii vielä näin 2010-luvulla viljellä tosiaan mitään järkeä. Mielestäni lähinnä huvittaa kyseiset jutut. Joillakin kiksit tulee mistä tulee. Itse en moisiin sorru vaikka matkanvarrella kaikkea on tullut jo nähtyä ja koettua eri merkeistä puheenollen.
Omat kokemukseni mihin tuossa yllä taas viittaat on ilmeisesti BMW kuinka ollakaan ovat täysin päinvastaiset kuin sinulla. Oletko Volvon mainosmies kun näin räikeästi vedät oman merkin julistusta häh?
Huoltokirjan pitäessä paikkansa ei mitään öljyn lisäyksiä öljynvaihtovälillä ole itsellä tullut vastaan. BMW:t ovat lähteneet kuin palmun alta käyntiin pakkasella näytti mittari sitten mitä tahansa, aina lämmitettynä ja joskus harvoin myös lämmittämättä mitä tosin vain harvoin olen joutunut tekemään. Kunnon automies arvostaa autoaan niin, ettei sitä kiusaa turhaan. Suosittelen sitä lämpimästi kaikille jotka itseään automieheksi kutsuvat. Lämpimästä tallista matkaan lähtevät eivät pakkasista kärsi, kuin pitkillä matkoilla.
Nämä "oikeat auto" heitot ovat kyllä automiehen korviin todella lapsellisia, tuli ne sitten minkä tahansa ikäisen möläytyksinä hyvänsä.
No nyt on löytynyt palstalle uusi bemarifanaatikko. Eikö edes 30v vanhoista baijerilaisista saa sanoa mitään vikoja tai ominaisuuksia ilman, että ne olisivat paskapuhetta?
Muita merkkejä saakin sitten lyödä kuin vierasta sikaa.
simppa:
Jopas oli herkistyneen miehen kommentti että oksat pois.
Eikö helvetissä omakohtaiset kokemukset ole todellisia eikä mutu huttua? Tätä täällä jotkut viljelee huvikseen, kuin sopulilauma myötäillen mukana minkä kerkiää. Kaikille on syynsä oli sitten kyseessä vika tai ominaisuus, pitääkö kokemuspohjaisesta faktasta vetää herneet nenään?
Ei tässä mitään muita merkkejä lyödä, mitäs höpiset? Rauha näköjään järkkyi pahemman kerran. Paskanheittoon en lähde mukaan kunhan kommentoin.
simppa:
Tuo on tosiaan tunnettu "ominaisuus" W212 korisessa, mutta W204 ei näytä kärsivän samasta ilmiöstä enkä ole sellaisesta kullut muidenkaan samanlaisella ajavien maininneen.
Takasivuikkunoiden huurtuminenhan Ceessä on tietenkin pahempaa kuin vaikkapa S80:ssa, koska B-pilarit ovat molemmissa erittäin paksut, mutta vain Volvossa on tuuletussuttimet myös B-pilarissa.
tracktest:
Ymmärsin myös Jorman puhuvan kokemuksesta?
Jos puhuisitte samasta autosta, pitäisin minäkin sinun ja Jorma L:n havaintojen eroavuutta yllättävänä.
Koska kuitenkin oletan teidän puhuvan eri autoista, pidän täysin mahdollisena teidän molempien puhuvan totta.
Nimikko Volvossanikin öljyn pinta laskee huoltovälillä, vaikka se on Jorman Bemaria 7 vuotta uudempi.
Vuoden 2012 Tinaviitosen tai Fordin kestävyyden joutuu tällä perusteella yrittää päätellä joku muu, koska minä en osaa?
tracktest:
Oletko varma, että edes ymmärsit mihin "oikea auto" viittasi?
Minulla on epäilykseni, joka ei rajaa automerkkejä, vaan jotain aivan muuta, mihin huomaamattasi itsekin viittasit? Mutta antaa Jorman täsmentää jos katsoo tarpeelliseksi.
Kirjoitin:
"Minulla oli BMW 320 6-cyl 1980, joka vaati öljynlisäystä jo 150 tkm jälkeen vaikka huoltoväli oli 5000km. Sinistä tuprahteli takaa..
Sitten on niitä autoja jotka sopivalla käytöllä eivät vaadi ylimääräistä öljynlisäystä edes kun puolen miljoonan kilometrin rajapyykki ohittuu. Ihan mutuna heitän, ettei lappilaisen palmun alta ilman lämmitintä säännöllisesti -30.. -35 C käynnistettynä pärjää kestävyydessä etelän autoille tai esilämmitetyille. Esittämäni Lappi-esimerkki koskee tietysti oikeita autoja, iso osa nykymalleista ei käynnistyisi lainkaan noissa olosuhteissa."
Tarkennus tähän: Omistin ko. bemarin 320 '80 reilut 1,5 vuotta (1984-85). Ostaessa n. 150 tkm mittarissa ja myydessä noin 200tkm. On totta että mittarin ruuvaus tai pelkkä väärinkäsitys on mahdollista. Mittarihan on vain 99 999km. Voihan olla että auto oli ollut taksina ja sillä oli ajettu puoli miljoonaa ekan kolmen vuoden aikana. Auto oli tosin 2-ovinen.. Paljon pienempikin kuin nyky-bemarit. En muuten voinut arvata, että tuon, nykyisin kai jo romutetun, 32-vuotiaan yksilön ongelman kertominen mustaisi nyky-bemarien maineen. Ei taida montaa yhteistä osaa olla enää käytössä ja polttoainetalouskin oli 10L/100km vaikka auto painoi reilut puolet nykyautoista.
Tuolla "oikea auto" kommenteilla viittasin kyllä ihan muihin nykyautoihin kuin BMW-merkkisiin. Tuttavapiirissä oli vielä viime talvena Kiia (3-4v vanha bensakoneella), joka ei käynnistynyt ilman lämmitystä jos pakkasta oli enemmän kuin -15C. Ei vaan jaksanut startti pyörittää vaikka oli merkkihuollettu jne. Näitä lämpöisten vyöhykkeiden merkkejä on paljonkin myynnissä eikä ne tee talvitestejä Lapissa.
Jorma L:
Ystäväni vaihtoi Hyundaihinsa starttimoottorin ensipakkasien tullessa. Siinä maassa tuntuu olevan yleinen fakta, että kyseisiin autoihin pitää vaihtaa tehokkaampi startti, jos haluaa ajaa vähänkään kovemmilla pakkasilla. Sinänsä yllättävää, koska eihän Koreakaan varsinaisesti mitään tropiikkia ole.
Nunchaku:
Tuon kaltainen ajaminen kuulostaa erittäin "terveeltä" niin auton kuin turvallisuudenkin kannalta. Alustan osat, iskarit, jarrut ym - nehän toki pelaavat ja kestävät Baijerilaisessa kuin unelma vaikka olisi -42 astetta ja vauhtia noin paljon?
Aikamoinen lämmitinkin noissa Baijerilaisissa on, kun se on sinun mukaasi mitoitettu toimimaan täydellä teholla vasta -63 asteessa.
Jorma L:
Sama juttu, lienee tyyppivika.
Jorma L:
Kiitos tarkennuksesta. Kovan päivän ilta, meni mutkat suoriksi kuvainollisesti iltasella. Kokemuksia on monenlaisia, eihän noista esim ilman huoltokirjaa ota pirukaan selvää mitä on todellisuudessa ajettu. Oikeat autot juttuun samansuuntaisia asioita itse olen kuullut "nykyautoista" . Ymmärrän kyllä nyt, ettei ollut mustamaalaus kyseessä. Pahoittelut väärinkäsityksestä.
Illan jatkot Jormalle...
tracktest:
Jep, ei tässä mitään. Ei muuta kun ylös ja eteenpäin, sano mummukin lumessa.