VALT-vuosiraportti 2011 valmistunut

CS2800:

Haluaisitko kolaroida 10 kertaa useammin 110 nopeudella, kuin 130 nopeudella?

Kolaroidaanko 130 nopeudella harvemmin kuin 110 nopeudella, olettaen että tuo 110 ei johdu ruuhkautumisesta? Vai mihin kysymys pohjautuu? Onko siinä jokin kompa?

Jarrutusmatka nelinkertaistuu kun vauhti kaksinkertaistuu, eli todennäköisyys osumaan ja vakavampiin seurauksiin kasvaa. Paitsi tietysti jos joku alkaa 110-nopeudessa pujottelemaan tai muutoin syyllistyy vakavampiin rötöksiin kun pelkkään rikesakkoylinopeuteen.

Liittyy aiempaan esimerkkiini. Liikennevirran edetessä 130 km/h nopeudella 110 km/h nopeus edustaa 20 km/h poikkeamaa keskinopeudesta, joka puolestaan tutkimusten mukaan lähes kymmenkertaistaa onnettomuusriskin. Siis todennäköisyys osumaan kasvaa.



Yksin tai vähäisen liikenteen aikana 110 km/h sitten onkin mainitsemistasi syistä johtuen aina turvallisempi.

CS2800:

En siis kehtaa väittää että ylinopeus lisäisi turvallisuutta siinä vaiheessa kun se ei enää ole oikeaa tilannenopeutta.

Näytä yksikin joka kehtaa.

TeeCee: Mitä erikoista siinä on että haluan saada selvyyttä motiiveistasi, kaikkien mielipiteittesi alkulähteestä? Sanoisin pikemmin niin päin, että on turha keskustella ollenkaan jos ei ole valmis puhumaan myös motiiveistaan, kaiken tekemisemme ja mielipiteittemme alkulähteestä.



JEV2: ”Kun tutkimustulokset puhuvat jotain potenssimallista poikkeavaa, tuntuu tapanasi olevan keskittyä henkilön arvioimiseen. Mikä on oma motiivisi?”



Mikä tutkimustulos on puhunut jotain potenssimallista poikkeavaa? Se on mennyt minulta aivan ohi, joten se ei ole voinut olla syynä siihen että otin puheeksi motiivisi. Samasta syystä en voi sanoa mikä oli motiivini. Jos ei ole tekoa, ei voi olla sille motiiviakaan.



TeeCee: Sinulla on selvästikin vahva motiivi saada nykyistä useampi kuski ajamaan ylinopeutta…



JEV2: ”Miten pienen nopeushajonnan eduista puhumisen voi tulkita noin täysin väärin? Olen mielestäni korostanut sen merkitystä absoluuttisesta nopeudesta riippumatta… Viestini on, että liikennevirran nopeudesta poikkeavaa nopeutta ajavan tulisi huomioida tekemisiensä vaikutus onnettomuusriskiin, täysin nopeudesta riippumatta.



Olet sinä maininnut että nopeushajonta vaikuttaa samalla tavalla rajoituksesta riippumatta, mutta olet myös tehnyt selväksi että mielestäsi pitää ennemmin ajaa ylinopeutta kuin muita hiljempaa; ”Ajamalla joustavasti liikennevirran mukana alentaa omaa riskiään joutua onnettomuuteen parhaimmillaan murto-osaan orjallisen rajoituksen noudattamisen sijasta…” Minkä kohdan tuosta tulkitsin väärin kun tulkitsin sinun tarkoittavan että mielestäsi liikennesääntöjä pitäisi rikkoa mieluummin kuin poiketa muiden nopeudesta?

TeeCee: Jos tämä on sinusta kyseenalainen tapa arvioida motiivejasi niin kerro parempi tapa. Joku syyhän siihen on että valitset isomman liikennekuoleman- ja loukkaantumisriskin, etsit tutkimustietoa vain peltikolareiden todennäköisyyksistä ja havaitset epäilyttäviä luonteenpiirteitä vain rajoituksia noudattavista, vaikka moitit minua leimakirveen heiluttelusta.



JEV2: ”Voisit keskittyä keskustelemaan asiasta vaikkapa etsimällä lisää tietoa nopeushajonnan vaikutuksesta onnettomuusriskiin. Olet itsekin useaan otteeseen korostanut, ettei potenssimallin kunnioittamisessa ole kyse sinun mielipiteestäsi vaan tieteen tuloksien kunnioittamisesta. Miksi sama ei päde nopeushajonnan osalla?”



Kyselin että mikä olisi parempi tapa arvioida motiivejasi jos käyttämäni tapa kerran on huono. Mutta voidaan me puhua siitäkin mitä ne sinun motiivisi saavat aikaan, mutta ei silti kannata luopua motiivista puhumisesta. Siitä on arvaamaton hyöty itsellesikin jos tiedät mikä sinulla teettää niitä juttuja mitä sinä teet.



Kyllä minä kunnioitan myös niitä tutkimuksia jotka kertovat mitä nopeushajonnasta on saatu selville. Olen lukenut esimerkiksi linkittämäsi tutkimuksen Travelling Speed and the Risk of accident. Sen kappaleessa 4.4.1 sanotaan näin:



"Previous case control studies of rural travelling speed and crash risk (Solomon, 1964; Cirillo, 1968; Research Triangle Institute, 1970) have, to varying degrees, found a U-shaped risk

curve for speed and crash risk. This led to the belief by many traffic engineers that it is more important to get vehicles to travel at similar speeds (ie: reduce the variance in travelling

speeds) than to reduce the average speed of traffic in order to reduce the number of crashes. As has been discussed in the introduction to this report, and in many other publications (eg:Transportation Research Board, 1998), fundamental methodological biases in these studiescan be expected to lead to an artifactual U-shaped risk curve.



The current study has attempted to address all these methodological issues and there is no evidence of a U–shaped curve. This supports the conclusion that the U-shaped curve resulted from artefacts in earlier study designs".



Vapaa lyhennelty suomennos: Solomonin, Cirillon ja RTI:n tutkimukset saivat liikennesuunnittelijat luulemaan että on tärkeämpää vähentää nopeuseroja kuin keskinopeutta. Perustavaa laatua olevat virheet tutkimusten metodeissa saivat aikaan U-käyrän. Uudempi tutkimus on yrittänyt korjata nämä virheet eikä todisteita U-käyrästä ole havaittu. Tämä johtaa päätelmään, että U-käyrän sai aikaan virheet aiemmissa tutkimuksissa.



Näin minä tuon suomentaisin, joten tuo on se käsitys joka tieteellä minun ymmärtääkseni nopeuserojen vaikutuksesta kolarien määrään on ja jota vastaavaksi säädän mielipiteeni. Jos ymmärsin jotain väärin niin muutan käsitystäni.



Viittaat myös RTI:n tutkimukseen, jossa on korjailtu Solomonin ja Cirillon tekemiä virheitä. Sen taulukko 1.2 maileista kilometreiksi käännettynä on seuraava:



* yli 25 km/h alle muiden nopeudella ajaville onnettomuuksia 6,1 kpl per miljoona kilometriä



* 25-9 km/h alle muiden nopeudella ajaville onnettomuuksia 0,5 kpl per miljoona kilometriä



* +/- 9 km/h liikennevirran nopeudesta poikkeavilla 0,5 kpl per miljoona kilometriä



* 9-25 km/h yli muiden nopeudella ajaville onnettomuuksia 0,8 kpl per miljoona kilometriä



* yli 25 km/h yli muiden nopeudella ajaville onnettomuuksia 6,1 kpl per miljoona kilometriä



Tuon taulukon kuvaaja on kieltämättä etäisesti U:n muotoinen, mutta sen keskikohdassaan on laaja tasainen alue. Sen mukaan vielä 10-25 km/h alle muun liikenteen nopeudella ajavalla on lähes sama riski joutua onnettomuuteen kuin muun liikenteen kanssa samaa nopeutta ajavalla.



Niin että kerrotko tarkemmin miten se ilmenee että minä en kunnioita tieteen havaintoja nopeuserojen vaikutuksesta liikenneonnettomuuksien määrään? Minun mielestäni puheeni vastaavat noita yllä mainittuja tutkimuksia. Tosin olen puhunut varovaisemmin kuin nuo tutkimukset, koska olin lukenut yllä mainitut asiat vain ohimennen enkä halunnut liioitella. Mutta nyt kun pakotit minut selvittämään asiaa tarkemmin, minulla ei ole enää syytä varoa puheitani, katson että tutkimukset todistavat että ainakaan hiukan alle muun liikenteen nopeudella ajaminen ei ole riski edes auton pelleille.



Kun otit puheeksi tämän tutkitun tiedon kunnioittamisen, niin kysyn vuorostani sinulta, että miksi esimerkiksi nuo yllä olevat tutkimusten havainnot eivät näy sinun mielipiteessäsi. Olet varmasti lukenut ne koska ne ovat peräisin sinulta saamastani linkistä, mutta puhut kuin et olisi kuullutkaan niistä. Puhut edelleen siitä kuinka Solomonin mukaan onnettomuusriski on moninkertainen jollain nopeuserolla, puhut että virheistä huolimatta Solomonin käyrä pitää paikkansa, puhut että myös myöhemmät tutkimukset ovat samaa mieltä ja niin edelleen. Mikään noista puheistasi ei pidä paikkaansa. Minua ei kiinnosta pelkät peltikolarit niin paljon että viitsisin penkoa onko yhtään tuoretta tutkimusta joka vahvistaisi Solomonin havaintoja, mutta se on varmaa, että asia on tieteen kannalta vähintään kiistanalainen. Joten miksi puhut kuin tiede muka vahvistaisi mielipiteesi?



Mistä päästäänkin takaisin motiiveihin. Sinä luet jonkun julkaisun, huomaat siitä kaikki omaa kantaasi tukevat asiat, mutta et ollenkaan kantaasi vastaan puhuvia kohtia. Eikö sinua tosiaankaan kiinnosta mikä tämän saa aikaan? Jos minulle kävisi noin, menisin rauhalliseen paikkaan ajattelemaan enkä tulisi pois ennen kuin olisin selvittänyt mistä se johtui.



Noin minä suunnilleen teinkin tällä palstalla oloni alkuaikoina kun huomasin kinaavani ihmisten kanssa asioista joita en oikeasti tuntenut. Silti minulla oli niistä vahvoja mielipiteitä. Panin merkille, että kun luin jonkun asian netistä toisen kerran, siinä lukikin ihan eri juttuja kuin olin luullut ensimmäisen lukukerran perusteella. Tämä oli ikävä juttu jos lukukertojen välissä olin jo ehtinyt puhua läpiä päähäni. Mutta kun luin kuin kone välittämättä omista mielipiteistäni, tekstin todellinen sisältö selvisikin jo ensimmäisellä lukukerralla. En tiedä onko sinulla sama tilanne, mutta lopputulos näyttää ihan samalta.

TeeCee:

Kyllä minä kunnioitan myös niitä tutkimuksia jotka kertovat mitä nopeushajonnasta on saatu selville. Olen lukenut esimerkiksi linkittämäsi tutkimuksen Travelling Speed and the Risk of accident. Sen kappaleessa 4.4.1 sanotaan näin:
...

Vapaa lyhennelty suomennos: Solomonin, Cirillon ja RTI:n tutkimukset saivat liikennesuunnittelijat luulemaan että on tärkeämpää vähentää nopeuseroja kuin keskinopeutta. Perustavaa laatua olevat virheet tutkimusten metodeissa saivat aikaan U-käyrän. Uudempi tutkimus on yrittänyt korjata nämä virheet eikä todisteita U-käyrästä ole havaittu. Tämä johtaa päätelmään, että U-käyrän sai aikaan virheet aiemmissa tutkimuksissa.

Näin minä tuon suomentaisin, joten tuo on se käsitys joka tieteellä minun ymmärtääkseni nopeuserojen vaikutuksesta kolarien määrään on ja jota vastaavaksi säädän mielipiteeni. Jos ymmärsin jotain väärin niin muutan käsitystäni.

Korjaus: Tuo on se käsitys, joka kyseisen tutkimuksen tekijöillä on.



TeeCee:

Viittaat myös RTI:n tutkimukseen, jossa on korjailtu Solomonin ja Cirillon tekemiä virheitä. Sen taulukko 1.2 maileista kilometreiksi käännettynä on seuraava:
...
Tuon taulukon kuvaaja on kieltämättä etäisesti U:n muotoinen, mutta sen keskikohdassaan on laaja tasainen alue. Sen mukaan vielä 10-25 km/h alle muun liikenteen nopeudella ajavalla on lähes sama riski joutua onnettomuuteen kuin muun liikenteen kanssa samaa nopeutta ajavalla.

Etäisesti? -25 ja +25 lukemat ovat lähes kymmenkertaisia.



TeeCee:

Niin että kerrotko tarkemmin miten se ilmenee että minä en kunnioita tieteen havaintoja nopeuserojen vaikutuksesta liikenneonnettomuuksien määrään? Minun mielestäni puheeni vastaavat noita yllä mainittuja tutkimuksia. Tosin olen puhunut varovaisemmin kuin nuo tutkimukset, koska olin lukenut yllä mainitut asiat vain ohimennen enkä halunnut liioitella. Mutta nyt kun pakotit minut selvittämään asiaa tarkemmin, minulla ei ole enää syytä varoa puheitani, katson että tutkimukset todistavat että ainakaan hiukan alle muun liikenteen nopeudella ajaminen ei ole riski edes auton pelleille.

Kun otit puheeksi tämän tutkitun tiedon kunnioittamisen, niin kysyn vuorostani sinulta, että miksi esimerkiksi nuo yllä olevat tutkimusten havainnot eivät näy sinun mielipiteessäsi. Olet varmasti lukenut ne koska ne ovat peräisin sinulta saamastani linkistä, mutta puhut kuin et olisi kuullutkaan niistä. Puhut edelleen siitä kuinka Solomonin mukaan onnettomuusriski on moninkertainen jollain nopeuserolla, puhut että virheistä huolimatta Solomonin käyrä pitää paikkansa, puhut että myös myöhemmät tutkimukset ovat samaa mieltä ja niin edelleen. Mikään noista puheistasi ei pidä paikkaansa. Minua ei kiinnosta pelkät peltikolarit niin paljon että viitsisin penkoa onko yhtään tuoretta tutkimusta joka vahvistaisi Solomonin havaintoja, mutta se on varmaa, että asia on tieteen kannalta vähintään kiistanalainen. Joten miksi puhut kuin tiede muka vahvistaisi mielipiteesi?

Mikään ei pidä paikkaansa, edes RTI:n tutkimusko? Onko niin, että tämä Kloedenin tutkimus kumoaa kaiken aiemman? Tutkimuksen yhteenveto kuitenkin puhuu loukkaantumisriskistä: "We found that the risk of a free travelling speed passenger vehicle being involved in a casualty crash, relative to the risk for a passenger vehicle travelling at an average speed, increased at greater than an exponential rate. No evidence was found of a U-shaped risk curve whereby slower vehicles were also at greater risk. "



Kierrät onnettomuusriskiä jatkuvasti puhumalla "vain" peltikolareista ja siitä, miten arvostat ihmishenkiä enemmän. Tämä jos mikä on tutkimustiedon vähättelyä tai korostetun virheellistä tulkintaa. Puhut pelkistä peltikolareista, ikäänkuin muuta liikennettä hitaammin ajamalla joutuisi vain sellaisiin. Vähintäänkin erikoista.



Siitä olen samaa mieltä, että tiede on asiasta eri mieltä monestakin syystä, ehkä suurimpana eri tutkimusten erilaiset liikenneympäristöt (kaksikaistaiset vs. moottoritiet jne.).



TeeCee:

Mistä päästäänkin takaisin motiiveihin. Sinä luet jonkun julkaisun, huomaat siitä kaikki omaa kantaasi tukevat asiat, mutta et ollenkaan kantaasi vastaan puhuvia kohtia.
...
Noin minä suunnilleen teinkin tällä palstalla oloni alkuaikoina kun huomasin kinaavani ihmisten kanssa asioista joita en oikeasti tuntenut.

Olen lukenut paljonkin liikenteen turvallisuuteen liittyvää tutkimustietoa, mutta en edes yritä esittää mitään asiantuntijaa.



Useat tutkimukset keskittyvät pelkästään henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien seurausten tutkimukseen ja niissä yllättäen todetaan aina, että suuremmalla liike-energialla tulee enemmän vahinkoa. Tämän tiedon ei pitäisi yllättää ketään vähänkään kouluja käynyttä ja on sinänsä jopa huvittavaa, miten paljon aikaa näinkin yksinkertaisen fysiikan lain todistamiseen liikenneturvallisuustyössä käytetään.



Kuten olen aiemminkin kirjoittanut, onnettomuusriskin ja etenkin nopeushajonnan vaikutusten tutkiminen on merkittävästi vaikeampaa eikä luotettavaa tietoa onnettomuushetken nopeushajonnasta yleensäkään ole saatavilla. Ehkäpä tästä syystä tutkimukset eivät pysty asiaan sen enempää paneutumaankaan, eikä tutkijoilla tiedon puutteen takia vaikuta juuri olevan haluakaan asiaan paneutua.

Eki:

...ja myös siksi, että vähenisivät nuo "lievät" ylinopeudet - joilla kuitenkin on merkitystä onnettomuuden välttämisen ja onnettomuuksissa niiden seurausten kannalta .

Mistä ihmeestä olet saanut tuollaisen käsityksen, että lievät ylinopeudet vaikuttaisivat jotenkin merkittävästi onnettomuuksien syntymiseen? Vai keksitkö ihan itse? Laita nyt edes jotain sen puolesta puhuvaa aineistoa näkyville, jos se mielestäsi pitää paikkansa. Jatkuvasti toistamalla se ei kuitenkaan totuudeksi muutu.



Törmäysnopeuden vaikutuksista onnettomuuden seurauksiin täällä ei sen sijaan liene kellään epäselvyyttä, joten sitäkin on turha toistella joka toisessa kirjoituksessa.

Jaaha, Eki ei osaa näköjään lukea edes alleviivauksella korostettua tekstiä, liikaa vaadittu kaiketi!



Lainataan nyt sitten vaikka useimmiten tarkaksi kirjoittajaksi tunnetun TeeCee:n aikaisempaa kommenttia toisesta ketjusta:

Lievät ylinopeudet eivät aiheuta juurikaan onnettomuuksia, mutta silti niiden vaikutus liikenneturvallisuuteen voi olla merkittävä.

Kun Ekillä ei näytä olevan edes alkeellisimmatkaan perustiedot hallussa, niin voisit minun puolestani tuputtaa sitä propagandaasi edelleenkin vain siellä Huulilasin palstoilla.

CS2800: ” Valtatiellä kun peilistä näkee että taakse alkaa kertymään ylinopeutta ajaneiden jono on lähinnä ajan kysymys milloin riskikuljettajat alkavat vaarantamaan toisten liikenneturvallisuutta (mukaanlukien heidän matkustajansa ). Siksi mittarinopeus 90 tai jopa 95 (rekkanopeus ) saattaa olla kokonaisuuden kannalta parempi kuin mittarinopeus 85, paitsi jos tieosuudella on kameravalvontaa tukemassa rajoitusta noudattavia.”



Mitä kokonaisuus sinun mielestäsi siten hyötyy siitä että rajoitusta noudattavatkin alkavat ajaa ylinopeudella? Haittoja siitä ainakin seuraa: loukkaantuneiden ja kuolleiden määrät lisääntyvät, eikä peltikolareiden määräkään ainakaan vähene. Joten mistä kokonaisuuden kannalta paremmasta asiasta sinä puhut?



CS2800: ”Vaati jonkinlaista vakaumusta ja itsevarmuutta, sakkopelkoa tai pirullista mieltä että kehtaisi toimia vilkkaan liikenteen aikana tulppana ellei edessä näy muita ja takana on pitkä letka.”



Jotain se tosiaan vaatii ja se vaihtelee yksilöstä riippuen. Minulta se vaati loogista ajattelua.



Perimmiltään tuossa tehdään päätös siitä, että millä perusteella kuski tekee päätöksiä liikenteessä. Jos päättää asioita sen mukaan että pahoittaako rikollisten mielen tai sen mukaan mikä on itselle helpointa, niin minä sanoisin sitä ennemminkin heikkotahtoiseksi sekoiluksi kuin päätöksenteoksi. Minusta ihmisten loukkaantumisiin ja ihmishenkien menetyksiin vaikuttavia päätöksiä pitää tehdä selkeän kaavan mukaan, jossa koko looginen ketju on selkeästi havaittavissa ja ketju toimii aina samalla tavalla. Vain silloin kuski voi harkita miten aikoo ajaa ja sitten toteuttaa valitsemansa ajotavan liikenteessä. Jos päättää säveltää tilanteesta toiseen, päättää oikeastaan olla päättämättä yhtään mitään, mikä taatusti näkyy ajotavassakin.



Ajotapaani miettiessäni pidin loogisimpana johtoajatusta, että noin yleisesti ottaen on parempi noudattaa kuin rikkoa liikennesääntöjä. Seuraavaksi piti löytää keino jolla saisin itseni ajamaan tämän perusajatuksen mukaisesti. Ajattelin että yksinkertaisinta olisi jos päättäisin vain noudattaa liikennesääntöjä niin hyvin kuin osaan. Tämä päätös poistaa tarpeen miettiä jokaista asiaa joka kerta uudelleen kun se tulee eteen liikenteessä, joten se minimoi väärien päätösten määrän. Se myös eliminoi riskin, että keksisin heikoilla hetkilläni tekosyitä pikku rikkeilleni ja vesittäisin alkuperäisen päätökseni olla tahallani rikkomatta liikennesääntöjä. Valinta on helppoa kun vaihtoehtoja on vain yksi ja siksi minun on riittävän helppoa ajaa liikennesääntöjen mukaan myös tuossa esimerkkisi tilanteessakin.



Oikeastaan olen aika ylpeä tuosta keinostani motivoida itseni noudattamaan liikennesääntöjä. Suunnitelma on yksinkertainen ja se ottaa etukäteen huomioon heikkouteni. Sain vielä lisää ylpeyden aihetta kun luin uutisen eräästä tutkimuksesta, jossa selviteltiin millä ihminen saa päätöksensä pitämään. USA:ssa Northwestern yliopistossa havaittiin, että houkutuksia kestävät parhaiten ne, jotka eniten pelkäävät lankeavansa, koska he pysyvät kaukana kiusauksista. En tiennyt tuosta mitään silloin vuosia sitten kun mietin parasta keinoa päätökseni toteuttamiseksi, vaan päättelin asian omin päin. Eli talonpoikaisjärkeä voi käyttää muuhunkin kuin sen miettimiseen, kuinka rikkoa liikennesääntöjä, sitä voi käyttää hyödyllisestikin sen miettimiseen, kuinka niitä saa parhaiten noudatettua.

Tuntuu siltä, että monet kirjoittajat eivät oikeasti ole miettineet liikennekäyttäytymistään kuin siltä kantilta, millä puolustetaan omaa toimintamalliaan. TeeCee on ottanut eri lähtökohdan.



Erittäin iso osa ihmisen tekemistä "päätöksistä" eivät ole päätöksiä lainkaan, vaan kyse on tapojen ja tottumusten aikaan saamia vaistomaisia reaktioita. Näin myös liikenteessä.

Omien vaistomaisten toimintamallien muuttaminen ei ole vaikeaa, mutta se kestää jonkin aikaa. Se vaati tahtoa ja tietoista yritystä. Toimintamallien miettimistä, sekä ymmärrystä mitä tavoitellaan.



Sääntöjä rikkovien on vaikea ymmärtää, miksi joku viitsii toimia sääntöjen mukaan. Joustoa vaaditaan ja tyhmiksi haukutaan. Ja kieltämättä se on usein sama myös toisin päin.



Miettikää vaikka seuraavaa toimintamallia.

Kun näet jalankulkijan odottavan suojatien reunassa kadun yli pääsyä, hiljennä selvästi vauhtia ja ole valmis pysähtymään.

Voi olla vaikeaa ensimmäisellä kerralla, mutta toisella jo helpompaa, seuraavalla vielä helpompaa. Pikkuhiljaa siitä muodostuu tapa, ja alat ajamaan ennakoivemmin.

Tällaiselle toimintamallille ei ole edes vaikeaa löytää perusteita.



En tarkoita sitä, että joku, tai kukaan teistä ei toimisi näin, eli lain kirjaimen mukaan, mutta erittäin iso osa ei toimi. Kun tämän mallin noudattaminen on "hanskassa", niin sitten, mikähän voisi olla seuraava...

JEV2: ” Liikenteessä mikään ei ole mustavalkoista, kuten varmasti käsitit kyseenalaistaessasi ylinopeutta ajavien kuuliaisuuden muitakin sääntöjä kohtaan”



En löydä tutkimustietoa siitä rikkovatko ylinopeutta ajavat muitakin liikennesääntöjä keskimäärin muita enemmän, löysin vain tutkimuksen joka todistaa että muita hitaammin ajavat rikkovat muita harvemmin liikennesääntöjä ylipäätään. Myös tutkimuksessa ”Riskikuljettajat ja kuljettajien riskit” liipataan läheltä tätä aihetta, siinä tutkittiin kuolonkolareissa mukana olleiden yhteisiä piirteitä. Vaikka aihe ei täsmälleen sama olekaan, niin mielestäni tämän tapaiset huomiot antavat kuitenkin vihjeitä suunnasta: ”ylinopeutta ajaneilla oli enemmän aikaisempia liikennerangaistuksia ja liikennevahinkoja… Ylinopeuden ajaminen onnettomuustilanteessa ei ollut yksittäinen ilmiö, vaan siihen liittyivät myös muut ongelmat… Aikaisemmin liikennerangaistuksen saaneilla kuljettajilla oli useammin aikaisempia liikennevahinkoja, he ajoivat useammin ylinopeutta ja olivat nuorempia kuin ei - rangaistut kuljettajat.”



Faktojen puutteessa voimme itse päätellä, ja minun mielestäni on loogista olettaa, että kuskit joiden ajotapaan kuuluu ylinopeus, rikkovat keskimääräistä todennäköisemmin myös muita liikennesääntöjä. Mielestäni ylinopeus on tekijän kannalta katsottuna liikennerikos muiden joukossa, miksi kuskille kehittyisi tapa rikkoa vain rajoituksia mutta ei muita liikennesääntöjä.



Siksi minusta ei ole mustavalkoista ajattelua kyseenalaistaa ylinopeutta ajavien kuuliaisuutta muitakin sääntöjä kohtaan, ainakaan niin kauan kunnes joku löytää asiasta selkeämpiä faktoja. Pitää kuitenkin muistaa että kyse ei ole yksilöistä vaan tietyn ajotavan piirteen todennäköisyydestä isossa joukossa kuskeja.



Se Ponin mustavalkoisesta ajattelusta, entä sinun mustavalkoinen ajattelusi? Olet kertonut voivasi ”kuvitella sääntöjen varjolla ratsastavan esimerkiksi kokevan oikeudekseen siirtyä ohituskaistalle suoraan nopeampien eteen vain sillä verukkeella, että ajaa rajoituksen mukaan.” Olet myös sanonut että ”liikenteessä on vain valitettavan paljon kuskeja, jotka eivät juurikaan ajattele ajamistaan nopeusrajoituksen noudattamista pidemmälle. Kokemukseni perusteella tästä joukosta löytyy myös ne, jotka mielestään ajavat aina sääntöjen mukaan.” Onko sinulla antaa noiden puheiden tueksi faktoja tai voitko kuvailla sitä logiikkaa jonka perusteella nuo sanomasi asiat olisivat todennäköisesti totta? En usko että voit, joten väitän että ajattelet rajoituksia noudattavista mustavalkoisesti ja vahvan asenteellisesti.



Ensimmäiseksi tulee mieleen että keksit omasta päästäsi ikäviä piirteitä kuskeille jotka noudattavat nopeusrajoituksia siksi, että joudut heidän vuokseen usein ikäviin liikennetilanteisiin. Jos näin on, niin voisiko olla mahdollista että omassa ajotavassasi on jotain korjattavaa? Jos olen aivan hakoteillä päätelmissäni, niin kerro mikä sitten saa nimenomaan nopeusrajoituksia noudattavat tuntumaan sinusta niin epämiellyttäviltä.

liitu2:

Eipä noita tarvitse keksiä omasta päästään, joka ikinen päivä näitä nopeusrajoituksia noudattavia (pääsääntöisesti alle rajoitusten) eteen tunkijoita, ja väistämisvelvollisuuksista yms. vähät välittäviä riittää huomattavan monta 50 km työmatkallani. Minä en edes kaahaa,vaan ajan yleensä aina rajoitusten mukaista vauhtia (GPS:n mukaan). Fakta on myös, että toinenkin ääripää, eli runsasta ylinopeutta ajavat aiheuttavat yllättäviä tilanteita lähes yhtä paljon.
Yhteenvetona voisi sanoa, että ääripäät(liikennevirrasta selvästi poikkeavat) ovat heikoiten ennakoitavissa olevia kanssakulkijoita.

Sentään myönnät, että molemmissa ryhmissä löytyy niitä, ketkä eivät ole aivan kartalla. Ylinopeuden puolustajat löytävät näitä ominaisuuksia vain toisesta ryhmästä.



Kuten aina, kyse on suhtautumisesta. Minusta liikenteessä pitää olla tilaa erilaiset kyvyt ja taidot omaaville kuljettajille. Minua ei niin hirveästi haittaa, jos joku heikommin taidoin liikkuva on liikenteessä, kunhan ei kyseessä ole selvästi vaarallinen yksilö.

Ennemmin haittaa nämä taitavina kuljettajina itseään pitävät puskurissa roikkujat ja ohitusta kärkkyvät, vaikka mahdollisesta ohituksesta ei ole tiedossa mitään hyötyä.

Hyvä esimerkki tältä päivältä.

Ajoin kutakuinkin rajoituksen mukaan, perässä ihan puskurissa kiinni räyhäkkä Golf, sisällä taitava pipopää.

Käännyin risteyksessä oikealle ja vilkutus ja kevyt hidastus ei ollut kyseiselle kuljettajalle riittävä indikaattori välin lisäämiseen. Näin ollen hänkin joutui hiljentämään kääntymisnopeuteeni. Kun pääsi ohi, alkoi villi kiihdytys, ja sitten pakollinen jarrutus, koska edessä painoi traktori, ei ohitusmahdollisuutta.

TeeCee: Mielestäni paras strategia on se että hankkii itselleen hyvät ajotavat ja pitää niistä kiinni. Muiden mukana ei kannata rikkoa liikennesääntöjä, ei edes siinä tapauksessa että sinä keksisit esimerkkitilanteen jossa asia näyttää olevan toisin. Kokonaisuutena liikenne toimii sitä paremmin mitä harvempi rikkoo liikennesääntöjä. Jos ohje ei ole että aina sääntöjen mukaan, niin silloin se on että ajakaa miten lystäätte, jos se tuntuu teistä oikealta.



JEV2: ”Koska mielestäsi mahdollinen nopeusrajoituksesta joustaminen johtaa täyteen anarkiaan, keksitkö jonkun toisen liikennesäännön josta joustaminen parantaa turvallisuutta tietyissä tilanteissa?”



Ei se johda täyteen anarkiaan, se johtaa liikennekuolemiin ja vammautumisiin.



JEV2: ” Tämän joustamisenhan ei missään nimessä tarvitse tarkoittaa sitä, että aina ja kaikkialla rikotaan nopeusrajoitusta.”



Kommenttini koski liikennettä yleensä, en puhunut nopeuksista. Liikennesäännöistä joustaminen ei tietenkään tarkoita että aina ja kaikkialla rikotaan nopeusrajoitusta, se tarkoittaa että mitä enemmän on joustoa minkä tahansa sääntöjen osalta, sitä useampaa ja useammin kaikkia sääntöä rikotaan. Myös niitä, joiden noudattamista sinä pidät tärkeinä. Emme voi valita miten kukin kuski milloinkin näkee hyväksi törttöillä, voimme vain omalla liikennesääntöjen noudattamisella tai rikkomisella osoittaa kuinka paljon hyväksymme törttöilyä liikenteessä.

TeeCee:

Faktojen puutteessa voimme itse päätellä, ja minun mielestäni on loogista olettaa, että kuskit joiden ajotapaan kuuluu ylinopeus, rikkovat keskimääräistä todennäköisemmin myös muita liikennesääntöjä. Mielestäni ylinopeus on tekijän kannalta katsottuna liikennerikos muiden joukossa, miksi kuskille kehittyisi tapa rikkoa vain rajoituksia mutta ei muita liikennesääntöjä.

Yhtä hyvin voisi kysyä, miksi joillekin ihmisille kehittyisi kyky rikkoa vain nopeusrajoituksia mutta ei muita lakeja.



Omalta kohdaltani voin vastata, että minulle ei ole kehittynyt edellä mainittua kykyä, enkä ole edes pyrkinyt siihen, että sellainen kehittyisi. Rikon siis mitä tahansa lakia samoin edellytyksin* kuin rikon nopeusrajoitusta.



*(Edellytys on se, että en aiheuta muille vaaraa tai vahinkoa tai merkittävää haittaa. Vääränlaisen esimerkin antamista en kuitenkaan pidä sen tyyppisenä haittana, että sen takia jättäisin jonkin lainrikkomuksen tekemättä. Jonkun nirppanokan mahdollisesti kokemaa moraalista paheksuntaa en myöskään pidä sen tyyppisenä haittana, että antaisin sen ohjata toimintaani.)



Poliisin internet-sivulla oli aikoinaan luettelo muista liikennerikoksista, joita ylinopeudella ajavat tekevät. Esittelin tätä listaa eräillä foorumeilla ja vitsailin, että listasta puuttuu oikeastaan enää perheväkivalta ja lastensuojelurikokset, koska tottahan läpipaha ylinopeusrikollinen iltapuhteinaan hakkaa vaimoaan ja lapsiaan. Myöhemmin lista katosi poliisin sivulta ja ilmestyi uudestaan lyhennettynä. Joitakin naurettavimmista väitteistä oli poistettu.



Jostakin syystä - ehkä tiedostamattomana protestina sääntöjä kohtaan - noudatan joitakin liikennesääntöjä suorastaan pilkuntarkasti. Tästä aiheutuu hankalia ja potentiaalisesti vaarallisia tilanteita liikenteessä sekä riitelyä auton "todellisen kapteenin" kanssa (sen joka antaa komentoja viereiseltä penkiltä ). Yksi tällainen sääntö on seuraava:



"Milloin kuljettajan ajosuunnassa on vähintään kaksi ajokaistaa, hänen on kuljetettava ajoneuvoa ajokaistaa tarpeettomasti vaihtamatta yleensä eniten oikealla olevalla vapaalla ajokaistalla."



Sääntö on jossakin määrin tulkinnanvarainen, koska siinä on sanat tarpeettomasti ja yleensä. Miten tarpeettomuus määritellään, ja miten usein on yleensä.



"Todellinen kapteeni" antaa määräyksen, että "vaihda nyt jo tuolle kaistalle", kun odotettavissa on kääntyminen risteyksessä vasemmalle kahden kilometrin päässä. Autonkuljettaja vetoaa edellä mainittuun sääntöön ja sanoo vaihtavansa kaistaa sitten kun ollaan lähempänä risteystä. Jos käy hyvin, tilanteesta selvitään pienellä väittelyllä. Jos käy huonosti, ja takaa tulee yllättäen paljon autoja, eikä kaistanvaihto myöhemmin enää helposti onnistu, "todellinen kapteeni" räyhää, että "katso nyt, olisit tehnyt niin kuin minä sanon, ajavathan muutkin autot vasemmalla kaistalla". Autonkuljettaja vastaa, että hän noudattaa liikennesääntöä eikä ota mallia muista, jotka eivät noudata sääntöä. Jos tapahtuu niin, että kaistanvaihto ei onnistu ollenkaan, eikä risteyksestä voida kääntyä, seuraa täydellinen rähinä. Onhan ajettava kilometrien mittainen ylimääräinen turha lenkki vain sen takia, että autonkuljettaja yritti noudattaa omaa ylikireää tulkintaansa jostakin epämääräisestä liikennesäännöstä.



Edellä mainittu koskee myös bussikaistoja. "Todellinen kapteeni" voi sanoa, että "vaihda nyt jo tuolle kaistalle, kun kohta käännytään". Autonkuljettaja vastaa, että ei voida vaihtaa kaistaa ennen kuin risteyksen jälkeen, koska bussikaistalle ei saa mennä kuin kääntymistä varten. Ja koska risteyksen jälkeen ei ole kuin sata metriä matkaa kaistan vaihtamiseen, auton sivulle ehtii ajaa muita, eikä kaistan vaihtaminen enää onnistu. Tai se voi onnistua, jos autonkuljettaja tekee raivohullun kiihdytyksen ja pujahtaa vaarallisesti pieneen koloon jonkun eteen. "Todellinen kapteeni" rähjää, että "mitä hullua sinä nyt oikein teet, ajaisit niin kuin muutkin..."

Ruotsin tieliikennelaissa on muistaakseni määräys antaa kaistanvaihtajalle tilaa, toisin kuin Suomen. Sen takia kaistaa kannattaa vaihtaa riittävän ajoissa, tilaisuuden tullen.



EDIT: http://www.notisum.se/rnp/sls/lag/19981276.htm

"Vändning, backning, körfältsbyte m.m.

43 § En förare får starta från vägkanten, byta körfält eller på annat sätt ändra fordonets placering i sidled endast om det kan ske utan fara eller onödigt hinder för andra vägtrafikanter. Detsamma gäller när en förare stannar eller hastigt minskar farten.

En förare som uppmärksammar att någon annan förare avser att köra in i det körfält han eller hon färdas i skall anpassa hastigheten så att inkörningen underlättas."

liitu2:

TeeCee:

Ensimmäiseksi tulee mieleen että keksit omasta päästäsi ikäviä piirteitä kuskeille jotka noudattavat nopeusrajoituksia siksi, että joudut heidän vuokseen usein ikäviin liikennetilanteisiin. Jos näin on, niin voisiko olla mahdollista että omassa ajotavassasi on jotain korjattavaa? Jos olen aivan hakoteillä päätelmissäni, niin kerro mikä sitten saa nimenomaan nopeusrajoituksia noudattavat tuntumaan sinusta niin epämiellyttäviltä.

Eipä noita tarvitse keksiä omasta päästään, joka ikinen päivä näitä nopeusrajoituksia noudattavia (pääsääntöisesti alle rajoitusten) eteen tunkijoita, ja väistämisvelvollisuuksista yms. vähät välittäviä riittää huomattavan monta 50 km työmatkallani. Minä en edes kaahaa,vaan ajan yleensä aina rajoitusten mukaista vauhtia (GPS:n mukaan). Fakta on myös, että toinenkin ääripää, eli runsasta ylinopeutta ajavat aiheuttavat yllättäviä tilanteita lähes yhtä paljon.
Yhteenvetona voisi sanoa, että ääripäät(liikennevirrasta selvästi poikkeavat) ovat heikoiten ennakoitavissa olevia kanssakulkijoita.

Veit jalat suustani.