Ehkä tuosta nyt osa menee myös epäonnistuneen valistuksen piikkiin, kun aina puhutaan, että suojatien eteen pysähtynyttä autoa ei saa rinnakkaiselta kaistalta ohittaa pysähtymättä, mutta kun tuossa on vain yksi kaista ja suojatien eteen PYSÄKÖITY auto, niin kaikki eivät välttämättä edes ymmärrä tekevänsä mitään väärää. En tiedä vaikka itsekin olisin mennyt tuohon ansaan, vaikka muuten kyllä aina pysähdyn suojatien eteen pysähtyneen auton rinnalle, koska kyseessä on kuitenkin yksi tärkeimmistä ja yleensäkin järkeenkäyvimmistä liikennesäännöistä mitä on olemassa.
Riippuu paljolti kameratolppien paikoista ja nopeusrajoituksista.
Äkkijarrutuksia tapahtuu varmaan eniten 100 rajoitusalueilla olevien tolppien kohdalla, kun joku huonosti rajoituksia tarkkaileva kuvittelee missanneensa sen 80 lätkän ja pudottaa äkkiä nopeutensa kahdeksaankymppiin tolpan havaitessaan.
Tyypillisimmät jarruttelijat ovat ylinopeudella ajavat. Niillä tulee aina kameran havaitessaan huoli vallitsevasta rajoituksesta ja sakon suuruudesta.
Jos nimittäin ajaa 100:n rajoituksella rajoituksen mukaan, ei voi saada kuin maksimissaan rikesakon vaikka ei huomaisi tolppaa 80:lla. Toisin on, jos ajaa satasen alueella ylinopeutta, silloin rajoituksen muutos yhdistettynä kameraan menee suoraan päiväsakoille.
Yleensä kun joku saa kamerasta päiväsakot, on kyse juuri tästä. Turha siitä on rajoitusta ja kameraa syyttää, jos ei noudattanut rajoitusta edes satasen alueellakaan.
Lievällä ylinopeudella ajettaessa ei tolppien kohdalla jarrutella. Satasen alueella voi tolpasta
ajaa ohi navin mukaan 109 km / h, ja meillä nopeasti ajavilla on kyllä kaikilla ajan tasalla oleva päivitetty navi, josta näkyy vallitseva rajoitusnopeus.
Satasen tolppien kohdalla jarruttelevat nimenomaan ilman navia ajavat, jotka eivät ole varmoja siitä mikä on vallitseva nopeusrajoitus, ja siksi näkee näitä nopeusmittarin mukaan kahdeksaankymppiin hidastuksia (todellisuudessa noin 70 km / h vauhtiin hidastuksia).
Kun sitten hetken päästä ohittaa kyseisen kuskin, on kyseessä useiimiten kännykkään puhuva nainen.
Me tarkoituksella lievää ylinopeutta ajavat emme saa ylinopeussakkoja, koska tiedämme rajoitukset ja ajamme sen sakotusrajan alle (vakkari 109 km / h todellista nopeutta navin mukaan).
PS Miksikähän poliisi ei julkista ylinopeussakkojen saajien profiileja = sukupuoli, ikäryhmä yms.
Me tarkoituksella lievää ylinopeutta ajavat emme saa ylinopeussakkoja, koska tiedämme rajoitukset ja ajamme sen sakotusrajan alle (vakkari 109 km / h todellista nopeutta navin mukaan).
Kun te tarkoituksella lievää ylinopeutta ajavat olette niin hyviä, niin tokihan voisitte olla ihan esimerkillisiä, kun jättäisitte rikkomatta hyvin olennaisen liikennesäännön.
Miksi ihmeessä teidän täytyy pyrkiä ajamaan tarkoituksella lievää ylinopeutta, kun tekniikka nykypäivänä antaa mahdollisuuden pysyä nopeusrajoituksen puitteissa?
Jos kuskin nopeusvalinnan olennainen pointti on sakkojen tai muun rangaistuksen välttäminen, niin homma on ainakin vähän hakoteillä. Tätä voitaisiin ehkä verrata siihen, että kuski hankkii tarkkusalkometrin ja ajaa juuri ja juuri rattijuoppumusrajan alapuolella - kas kun siitäkään ei tule sakkoa tai lähde kortti.
Me tarkoituksella lievää ylinopeutta ajavat emme saa ylinopeussakkoja, koska tiedämme rajoitukset ja ajamme sen sakotusrajan alle (vakkari 109 km / h todellista nopeutta navin mukaan).
Miksi ihmeessä teidän täytyy pyrkiä ajamaan tarkoituksella lievää ylinopeutta, kun tekniikka nykypäivänä antaa mahdollisuuden pysyä nopeusrajoituksen puitteissa?
Vastaus saatiin jo aiemmin tässä ketjussa:
Maavara: "Nopeuden lisäys vähentää liikenteeseen käytettyä aikaa;
Näitä löytyy kyllä vielä lisää, joten asiaa pitää tarkastella objektiivisesti eikä turvautua kliseisiin."
Tarkemmin noita tekijöitä tarkasteltaessa objektiivisuus oli varsin heikossa asemassa subjektiivisuuteen verrattuna. Vaille minkäänlaista vastausta jäi se, mikä kuljettajaa väsyttää, kun maavaran autossa vain moottori tekee työtä.
Herbert: "Miten varmistat, että suuremmalla ajonopeudella saavutetaan mainitsemasi hyödyt ilman, että nopeuden muutoksen negatiiviset vaikutukset ylittävät hyödyt?"
Maavara: "Mitkä negatiiviset vaikutukset?? Ainoa negatiivinen vaikutus on pieni polttoaineenkulutuksen lisäys, joka sekään ei aina pidä paikkaansa, kun ohituksen jälkeen pystyy ajamaan tasaista nopeutta tarvitsematta jatkuvasti kiihdytellä ja hidastella."
Tämä viimeinen kommentti kertoo kaiken siitä, millä edellytyksillä päätöksiä tehdään.
KUN joudut kolariin, niin kolarin seuraukset ovat paljon tuhoisammat tuolla sinun nopeudellasi, kuin mitä ne olisivat, jos ajaisit rajoituksen mukaan.
Eikö tämä, jos mikä, ole NEGATIIVINEN vaikutus????
Tuokin asia tuli huomioitua.
Maavara: "Pahimmat riskit ovat rattijuopot ja itsarin tekijät, sitten tulee vanhukset joiden huomiokyky on vajavainen ja nuoret, joiden ajotaito ja kokemus on vajavainen.
Myös vajaakuntoiset / huonorenkaiset ovat osa riskirymää sekä naiset tietyssä kuukautiskierron vaiheessa (siitäkin löytyy tutkittua tietoa).
Heikko näkökyky on myös yksi merkittävä tekijä.
Ohitusonnettomuuksiin on useimmiten syynä se jonon toinen / kolmas autoilija joka ei uskalla ohittaa liikennevirtaa hitaammin ajavaa, vaan ajaa liian lähellä edelläolevaa ja aiheuttaa ylipitkän ohitettavakokonaisuuden takanatuleville.
Tuossa tulikin jo reilut 80 % pahojen liikenneonnettomuuksien syistä."
Eli riski aiheuttaa vakava kolari on pieni, kun sulkee nuo tekijät pois ja sehän meiltä työikäisiltä miehiltä onnistuu varsin helposti. Usein kolarissa on myös vastapuoli, jossa nopeus vaikuttaa seurauksiin yhtä lailla kuin aiheuttajan osaltakin. Tuossa on kuitenkin vain osatotuus. Pahojen onnettomuuksien lisäksi tapahtuu vuosittain noin 100 000 lievempää onnettomuutta. Ne varmaan hoituu tilannenopeuden hallinnalla, mutta kun tieto ylinopeuden vaikutuksista on jo todettu aavistuksen puutteelliseksi, on syytä epäillä myös kykyä hallita tilannenopeudet.
KUN joudut kolariin, niin kolarin seuraukset ovat paljon tuhoisammat tuolla sinun nopeudellasi, kuin mitä ne olisivat, jos ajaisit rajoituksen mukaan.
Eikö tämä, jos mikä, ole NEGATIIVINEN vaikutus????
Jos joudun kolariin.
Millaiseen kolariin, millaisen ajoneuvon kanssa?
Jos törmään viidenkympin nopeudella 80 nopeudella tulevan rekan nokkaan, mahdollisuudet selviytyä on nolla.
HItaasta ajosta ei ole mitään hyötyä, jos törmäysolosuhteet ovat pahat ja vastaantulevan ajoneuvon massa riittävän suuri.
Asiaa pitää tarkastella kokonaisuutena, jossa huomioidaan sekä edut että haitat.
Ajan vuosittain keskimäärin noin 40000 km (aiemmin jopa yli 80000 km vuosiajoja).
Tuosta noin puolet lievää ylinopeutta hyödyntäen, eli noin 20000 km vuodessa keskimäärin 8 km suuremmalla keskinopeudella kuin nopeusrajoitusten mukaan ajaen.
Keskinopeuteni nousee siis noilla nopeammilla taipaleilla 77 km / h -85 km / h ja ajotunnit laskevat 260 tunnista noin 235 tuntiin, eli ajansäästö on pyöreästi 25 h / vuosi.
Nopeaa ajoa voi realistiseti toteuttaa vain vähäisen liikenteen aikoina, joten pysyn pois ruuhkista kuten aiemmin kirjoitin.
Suunnittelen matkani niin, että voin ajaa hyvillä keleillä nopeasti ja pääsen vähäisen liikenteen aikana ohi niistä paikoista, joissa perustyömatkalaiset aiheuttavat ruuhkia ja liikenteen hidastumista.
Nopealla ajolla oikeana ajnkohtana voi vähentää vastaantulevien ajoneuvojen kohtaamisia ja samalla se laskee riskiä joutua onnettomuuteen vastaantulevan auton kanssa.
Toinen kolaririskiä vähentävä seikka on tuo ajansäästö.
Ajansästön vuoksi voin olla pois liikenteestä ne 25 pahimman kelin tuntia, joka käytännössä merkitsee sitä, että voin tehdä toimistotyötä 6 päivänä jolloin muuten ajaisin 4 h / päivä.
Olen siis poissa liikenteestä niinä kuutena pahimpana lumipyrypäivänä, joina tapahtuu lähes 10 % vuoden peltikolareista ja annan muiden ottaa ne riskit.
Ajankäyttöni ja ajonopeuteni on siis harkittua, sillä tiedostan liikenteen riskit.
Lievä ylinopeus ei ole vähäisen liikenteen aikana riski, sillä riskit muodostuvat vääristä tilannenopeuksista, etenkin huonoilla keleillä.
Käytännössä on monesti turvalisempaa ajaa 80 talvirajoitustiellä hiljaisen liikenteen aikana hyvällä kelillä satasta, kuin huonolla kelillä työmatkaruuhkassa kuuttakymppiä.
Jos kuskin nopeusvalinnan olennainen pointti on sakkojen tai muun rangaistuksen välttäminen, niin homma on ainakin vähän hakoteillä. Tätä voitaisiin ehkä verrata siihen, että kuski hankkii tarkkusalkometrin ja ajaa juuri ja juuri rattijuoppumusrajan alapuolella - kas kun siitäkään ei tule sakkoa tai lähde kortti.
Kumpikahan loppujenlopuksi on hakoteillä, sakotusperusteet /kortin kuivumaan lähtö vai liikkenneolosuhteiden sallima oikea tilannenopeus autiolla tiellä.
Moottoritiellä on kaksi samaan suuntaan menevää kaistaa, joilla ajetaan tunnetusti turvallisesti 120 nopeuksia.
Kun kantatiellä on kaksi autiota kaistaa, miten sillä on vaarallista ajaa vastaavissa olosuhteissa yli 80 nopeutta, joka on peltilätkään asetettu ( en tarkoita risteysalueita)?
Pitää vielä selventää, että en tarkoittanut kirjoituksellani missään nimessä sitä, etten itse ajaisi koskaan ylinopeutta.
Päinvastoin, kyllä sitä itsekin tulee ajettua useasti ylinopeutta, sillä varsinkin rauhallisilla mutkateillä on ilo päästellä vauhdilla.
Mutta huvittaa, kun ylinopeuden ajamista perustellaan jos jonkinnäköisillä hyödyillä.
Sillä jos sinulla on työssäsi noinkin paljon mahdollista suunnitella etukäteen esim. ajojesi aikatauluja, niin eiköhän ne pahimmat lumipyrytkin pysty välttämään ilman, että kerää jatkuvalla ylinopeudella "aikapankkiin" aikaa talteen.
Itse ainakin reilusti myönnän, että se ylinopeuden ajaminen johtuu useimmiten vain ja ainoastaan ajamisen ilosta ja riemusta ( ehkä joskus todella todella harvoin on kyse kiireestä ).
Kun kantatiellä on kaksi autiota kaistaa, miten sillä on vaarallista ajaa vastaavissa olosuhteissa yli 80 nopeutta, joka on peltilätkään asetettu ( en tarkoita risteysalueita)?
Ei kaikki sääntöjen vastaiset teot automaattisesti aiheuta konkreettista vaaraa kenellekään. Mutta kuten esimerkkisi osoittaa ja lisää vastaavia TeeCee mainitsi hiljattain X kertaa potenssimalli-ketjussa, kuljettajilla ei ole välttämättä edes alkellisia edellytyksiä arvioida sääntöjen rikkomisen vaikutusta. Millä perusteella siis hyväksyttävät ajonopeudet pitäisi määräytyä, jos rajoituksesta ei tarvitse välittää?
Vai onko tässä kyse siitä, että sinulle voidaan antaa erivapauksia, mutta ei muille?
Onhan niitä rikollisia isommissakin virkamiehissä, saati sitten poliisissa.
Ei tuossa mitään rikollista ollut, toimittiin vain tilanteen edellyttämällä tavalla.
Oli lauantai-ilta, lähin poliisin yksikkö lähes sadan kilometrin päässä ja siihen aikaan ei vielä tunnettu edes kännyköitä, joilla olisi saatu yhteys nopeasti eteenpäin.
Hirvellä oli neliraajahalvaus, joten raahasimme sen tien sivuun ja laskimme veret, jottei lihat menneet pilalle ja eläin jäänyt kitumaan.
Sen jälkeen ajoimme lähimpään paikkaan, jossa oli lankapuhelin, jolla kaveri soitti päivystävälle esimiehelleen ja sai ohjeet pitää paikanpäällä huutokaupan, koska ei ollut järkevää irroittaa maijaa ja paria työvuorossa ollutta poliisia muutamaksi tunniksi valvontatehtävistä hakemaan em hirvenlihoja. Haku + teurastus olisi maksant valtiolle enemmän kuin lihojen huutokauppa-arvo, joten ruho myytiin paikanpäällä eniten tarjonneelle.
Koska paikanpäällä oli vapaavuorossa ollut virkavallan edustaja, tuli virallinen ilmoitus hirvikolarista tehtyä ja perävaunun pelälaidan vauriot virallisesti valokuvattua hirvivahinkoilmoitusta varten.
Aikamoinen lisätyö tuo oli mökkimatkalla, mutta saimme vinssillä vedettyä ruhon perävaunuun ja teurastus sujui sitten mökillä saunaa lämmitellessä.
Ehkä tuosta nyt osa menee myös epäonnistuneen valistuksen piikkiin, kun aina puhutaan, että suojatien eteen pysähtynyttä autoa ei saa rinnakkaiselta kaistalta ohittaa pysähtymättä, mutta kun tuossa on vain yksi kaista ja suojatien eteen PYSÄKÖITY auto, niin kaikki eivät välttämättä edes ymmärrä tekevänsä mitään väärää. En tiedä vaikka itsekin olisin mennyt tuohon ansaan, vaikka muuten kyllä aina pysähdyn suojatien eteen pysähtyneen auton rinnalle, koska kyseessä on kuitenkin yksi tärkeimmistä ja yleensäkin järkeenkäyvimmistä liikennesäännöistä mitä on olemassa.
AkiK:
Lievällä ylinopeudella ajettaessa ei tolppien kohdalla jarrutella. Satasen alueella voi tolpasta
ajaa ohi navin mukaan 109 km / h, ja meillä nopeasti ajavilla on kyllä kaikilla ajan tasalla oleva päivitetty navi, josta näkyy vallitseva rajoitusnopeus.
Satasen tolppien kohdalla jarruttelevat nimenomaan ilman navia ajavat, jotka eivät ole varmoja siitä mikä on vallitseva nopeusrajoitus, ja siksi näkee näitä nopeusmittarin mukaan kahdeksaankymppiin hidastuksia (todellisuudessa noin 70 km / h vauhtiin hidastuksia).
Kun sitten hetken päästä ohittaa kyseisen kuskin, on kyseessä useiimiten kännykkään puhuva nainen.
Me tarkoituksella lievää ylinopeutta ajavat emme saa ylinopeussakkoja, koska tiedämme rajoitukset ja ajamme sen sakotusrajan alle (vakkari 109 km / h todellista nopeutta navin mukaan).
PS Miksikähän poliisi ei julkista ylinopeussakkojen saajien profiileja = sukupuoli, ikäryhmä yms.
maavara:
Kun te tarkoituksella lievää ylinopeutta ajavat olette niin hyviä, niin tokihan voisitte olla ihan esimerkillisiä, kun jättäisitte rikkomatta hyvin olennaisen liikennesäännön.
Miksi ihmeessä teidän täytyy pyrkiä ajamaan tarkoituksella lievää ylinopeutta, kun tekniikka nykypäivänä antaa mahdollisuuden pysyä nopeusrajoituksen puitteissa?
Jos kuskin nopeusvalinnan olennainen pointti on sakkojen tai muun rangaistuksen välttäminen, niin homma on ainakin vähän hakoteillä. Tätä voitaisiin ehkä verrata siihen, että kuski hankkii tarkkusalkometrin ja ajaa juuri ja juuri rattijuoppumusrajan alapuolella - kas kun siitäkään ei tule sakkoa tai lähde kortti.
TM 36:
Vastaus saatiin jo aiemmin tässä ketjussa:
Maavara: "Nopeuden lisäys vähentää liikenteeseen käytettyä aikaa;
-vastaantulijoiden kohtaamisia vähemmän= törmäysriski vähenee
-pienempi ajoaika, vähemmän väsyneenä ajoa = virhehavaintojen / nukahtamisen riski pienenee
-pimeällä ajoa vähemmän= riskit vähenevät"
Näitä löytyy kyllä vielä lisää, joten asiaa pitää tarkastella objektiivisesti eikä turvautua kliseisiin."
Tarkemmin noita tekijöitä tarkasteltaessa objektiivisuus oli varsin heikossa asemassa subjektiivisuuteen verrattuna. Vaille minkäänlaista vastausta jäi se, mikä kuljettajaa väsyttää, kun maavaran autossa vain moottori tekee työtä.
Herbert: "Miten varmistat, että suuremmalla ajonopeudella saavutetaan mainitsemasi hyödyt ilman, että nopeuden muutoksen negatiiviset vaikutukset ylittävät hyödyt?"
Maavara: "Mitkä negatiiviset vaikutukset?? Ainoa negatiivinen vaikutus on pieni polttoaineenkulutuksen lisäys, joka sekään ei aina pidä paikkaansa, kun ohituksen jälkeen pystyy ajamaan tasaista nopeutta tarvitsematta jatkuvasti kiihdytellä ja hidastella."
Tämä viimeinen kommentti kertoo kaiken siitä, millä edellytyksillä päätöksiä tehdään.
"Nopeuden lisäys vähentää liikenteeseen käytettyä aikaa;
-vastaantulijoiden kohtaamisia vähemmän= törmäysriski vähenee
-pienempi ajoaika, vähemmän väsyneenä ajoa = virhehavaintojen / nukahtamisen riski pienenee
-pimeällä ajoa vähemmän= riskit vähenevät"
Just joo, ja mitä vielä.
Taidat vaan yrittää epätoivoisesti "antaa lupaa" itsellesi ajaa ylinopeutta.
"Mitkä negatiiviset vaikutukset??"
KUN joudut kolariin, niin kolarin seuraukset ovat paljon tuhoisammat tuolla sinun nopeudellasi, kuin mitä ne olisivat, jos ajaisit rajoituksen mukaan.
Eikö tämä, jos mikä, ole NEGATIIVINEN vaikutus????
peltilehmä69:
Tuokin asia tuli huomioitua.
Maavara: "Pahimmat riskit ovat rattijuopot ja itsarin tekijät, sitten tulee vanhukset joiden huomiokyky on vajavainen ja nuoret, joiden ajotaito ja kokemus on vajavainen.
Myös vajaakuntoiset / huonorenkaiset ovat osa riskirymää sekä naiset tietyssä kuukautiskierron vaiheessa (siitäkin löytyy tutkittua tietoa).
Heikko näkökyky on myös yksi merkittävä tekijä.
Ohitusonnettomuuksiin on useimmiten syynä se jonon toinen / kolmas autoilija joka ei uskalla ohittaa liikennevirtaa hitaammin ajavaa, vaan ajaa liian lähellä edelläolevaa ja aiheuttaa ylipitkän ohitettavakokonaisuuden takanatuleville.
Tuossa tulikin jo reilut 80 % pahojen liikenneonnettomuuksien syistä."
Eli riski aiheuttaa vakava kolari on pieni, kun sulkee nuo tekijät pois ja sehän meiltä työikäisiltä miehiltä onnistuu varsin helposti. Usein kolarissa on myös vastapuoli, jossa nopeus vaikuttaa seurauksiin yhtä lailla kuin aiheuttajan osaltakin. Tuossa on kuitenkin vain osatotuus. Pahojen onnettomuuksien lisäksi tapahtuu vuosittain noin 100 000 lievempää onnettomuutta. Ne varmaan hoituu tilannenopeuden hallinnalla, mutta kun tieto ylinopeuden vaikutuksista on jo todettu aavistuksen puutteelliseksi, on syytä epäillä myös kykyä hallita tilannenopeudet.
peltilehmä69:
Jos joudun kolariin.
Millaiseen kolariin, millaisen ajoneuvon kanssa?
Jos törmään viidenkympin nopeudella 80 nopeudella tulevan rekan nokkaan, mahdollisuudet selviytyä on nolla.
HItaasta ajosta ei ole mitään hyötyä, jos törmäysolosuhteet ovat pahat ja vastaantulevan ajoneuvon massa riittävän suuri.
Asiaa pitää tarkastella kokonaisuutena, jossa huomioidaan sekä edut että haitat.
Ajan vuosittain keskimäärin noin 40000 km (aiemmin jopa yli 80000 km vuosiajoja).
Tuosta noin puolet lievää ylinopeutta hyödyntäen, eli noin 20000 km vuodessa keskimäärin 8 km suuremmalla keskinopeudella kuin nopeusrajoitusten mukaan ajaen.
Keskinopeuteni nousee siis noilla nopeammilla taipaleilla 77 km / h -85 km / h ja ajotunnit laskevat 260 tunnista noin 235 tuntiin, eli ajansäästö on pyöreästi 25 h / vuosi.
Nopeaa ajoa voi realistiseti toteuttaa vain vähäisen liikenteen aikoina, joten pysyn pois ruuhkista kuten aiemmin kirjoitin.
Suunnittelen matkani niin, että voin ajaa hyvillä keleillä nopeasti ja pääsen vähäisen liikenteen aikana ohi niistä paikoista, joissa perustyömatkalaiset aiheuttavat ruuhkia ja liikenteen hidastumista.
Nopealla ajolla oikeana ajnkohtana voi vähentää vastaantulevien ajoneuvojen kohtaamisia ja samalla se laskee riskiä joutua onnettomuuteen vastaantulevan auton kanssa.
Toinen kolaririskiä vähentävä seikka on tuo ajansäästö.
Ajansästön vuoksi voin olla pois liikenteestä ne 25 pahimman kelin tuntia, joka käytännössä merkitsee sitä, että voin tehdä toimistotyötä 6 päivänä jolloin muuten ajaisin 4 h / päivä.
Olen siis poissa liikenteestä niinä kuutena pahimpana lumipyrypäivänä, joina tapahtuu lähes 10 % vuoden peltikolareista ja annan muiden ottaa ne riskit.
Ajankäyttöni ja ajonopeuteni on siis harkittua, sillä tiedostan liikenteen riskit.
Lievä ylinopeus ei ole vähäisen liikenteen aikana riski, sillä riskit muodostuvat vääristä tilannenopeuksista, etenkin huonoilla keleillä.
Käytännössä on monesti turvalisempaa ajaa 80 talvirajoitustiellä hiljaisen liikenteen aikana hyvällä kelillä satasta, kuin huonolla kelillä työmatkaruuhkassa kuuttakymppiä.
TM 36:
Kumpikahan loppujenlopuksi on hakoteillä, sakotusperusteet /kortin kuivumaan lähtö vai liikkenneolosuhteiden sallima oikea tilannenopeus autiolla tiellä.
Moottoritiellä on kaksi samaan suuntaan menevää kaistaa, joilla ajetaan tunnetusti turvallisesti 120 nopeuksia.
Kun kantatiellä on kaksi autiota kaistaa, miten sillä on vaarallista ajaa vastaavissa olosuhteissa yli 80 nopeutta, joka on peltilätkään asetettu ( en tarkoita risteysalueita)?
Pitää vielä selventää, että en tarkoittanut kirjoituksellani missään nimessä sitä, etten itse ajaisi koskaan ylinopeutta.
Päinvastoin, kyllä sitä itsekin tulee ajettua useasti ylinopeutta, sillä varsinkin rauhallisilla mutkateillä on ilo päästellä vauhdilla.
Mutta huvittaa, kun ylinopeuden ajamista perustellaan jos jonkinnäköisillä hyödyillä.
Sillä jos sinulla on työssäsi noinkin paljon mahdollista suunnitella etukäteen esim. ajojesi aikatauluja, niin eiköhän ne pahimmat lumipyrytkin pysty välttämään ilman, että kerää jatkuvalla ylinopeudella "aikapankkiin" aikaa talteen.
Itse ainakin reilusti myönnän, että se ylinopeuden ajaminen johtuu useimmiten vain ja ainoastaan ajamisen ilosta ja riemusta ( ehkä joskus todella todella harvoin on kyse kiireestä ).
maavara:
Ei kaikki sääntöjen vastaiset teot automaattisesti aiheuta konkreettista vaaraa kenellekään. Mutta kuten esimerkkisi osoittaa ja lisää vastaavia TeeCee mainitsi hiljattain X kertaa potenssimalli-ketjussa, kuljettajilla ei ole välttämättä edes alkellisia edellytyksiä arvioida sääntöjen rikkomisen vaikutusta. Millä perusteella siis hyväksyttävät ajonopeudet pitäisi määräytyä, jos rajoituksesta ei tarvitse välittää?
Vai onko tässä kyse siitä, että sinulle voidaan antaa erivapauksia, mutta ei muille?
Quu..:
Olen kerran ajanut "hirvikolarin".
Silloin hirvi ei todellakaan kerinnyt eteen, vaan hyppäsi autoni perässä olleen perävaunun päälle, josta putosi selälleen asfalttiin.
Quu..:
Miksi. Se oli ns halpa hirvi ja päätyi omaan ja kaverin pakastimeen.
Tosin jouduimme sen itse teurastamaan, mutta eihän siinä parilla terveellä miehellä kauaakaan mennyt.
Quu..:
Ei suinkaan. Vieressä istunut kaveri oli poliisi.
Huutokauppa pidettiin paikan päällä välittömästi, eikä hinta noussut korkeaksi.
Quu..:
Ei tuossa mitään rikollista ollut, toimittiin vain tilanteen edellyttämällä tavalla.
Oli lauantai-ilta, lähin poliisin yksikkö lähes sadan kilometrin päässä ja siihen aikaan ei vielä tunnettu edes kännyköitä, joilla olisi saatu yhteys nopeasti eteenpäin.
Hirvellä oli neliraajahalvaus, joten raahasimme sen tien sivuun ja laskimme veret, jottei lihat menneet pilalle ja eläin jäänyt kitumaan.
Sen jälkeen ajoimme lähimpään paikkaan, jossa oli lankapuhelin, jolla kaveri soitti päivystävälle esimiehelleen ja sai ohjeet pitää paikanpäällä huutokaupan, koska ei ollut järkevää irroittaa maijaa ja paria työvuorossa ollutta poliisia muutamaksi tunniksi valvontatehtävistä hakemaan em hirvenlihoja. Haku + teurastus olisi maksant valtiolle enemmän kuin lihojen huutokauppa-arvo, joten ruho myytiin paikanpäällä eniten tarjonneelle.
Koska paikanpäällä oli vapaavuorossa ollut virkavallan edustaja, tuli virallinen ilmoitus hirvikolarista tehtyä ja perävaunun pelälaidan vauriot virallisesti valokuvattua hirvivahinkoilmoitusta varten.
Aikamoinen lisätyö tuo oli mökkimatkalla, mutta saimme vinssillä vedettyä ruhon perävaunuun ja teurastus sujui sitten mökillä saunaa lämmitellessä.
Quu: Eiköhän toi ole jo loppuun käsitelty....
Toi Joren hirvitarinan kriminalisointi.