...
Tähdentäisin vielä kerra, että se liikennevirran nopeus, on se sitten ali-tai ylinopeutta peltilätkän lukemaan verrattuna on vilkkaassa liikenteessä se turvallisin nopeus.
Maavaralta haluan kysyä, miten määrittelet liikennevirran nopeuden? Esimerkiksi silloin, kun ohitat 120-130 km/h nopeudella 80-rajoitusalueella autoja ja muuten ajat cruisella rajoitus +20 km/h. Entä jos et pääsekään ohitse, vaan jäät toisen perään ajelemaan? Kuka päättää sen, mitä nopeutta liikenteen pitää virrata?
Ajan yleensä 80 aluella 88, eli raskaan kaluston marssinopeus.
Raskasta kalustoa ei 80 alueella yleensä tarvitse ohittaa, jollei niiden edessä ole hitaammin ajavia henkilöautoja.
Ohituksen teen yleensä silloin, kun edessä on pidempi tieosuus, eikä näytä todennäköiseltä, että jonoa vetävä hitaasti ajava aikoisi kääntyä minnekkään.
Seuraan siis ensin miten jono käyttäytyy, purkautuuko se siten, että jokainen vuorollaan ohittaa, vai pysyykö jonomuodostelma samana.
Monesti kannatta rauhassa varrota muutama kilometri, niin jonomuodostelma purkautuu luonnostaan (etenkin vähäisen liikenteen aikana).
Jos jonon nopeus ns soutaa 65-80-65-80 jne, se kertoo jonoa vetävän kuskin keskittyvän johonkin muuhun kuin ajonopeuden seuraamiseen. Silloin on järkevää ohittaa tuollainen kuljettaja välittömästi.
Jononhan muodostavat jonon toinen ja kolmas auto, joten jos jonossa on ensin henkilöauto, sitten rekka ja vielä rekan perässä henkilöauto tai kaksi, on ohitettavan letkan pituus melkoinen, ja siitä ei pääse ohi vakkarinopeudella 88, joten ohitukseen pitää löytyä sopiva suora, jolloin ohituksen sujuvuuden takaa kaasupolkimen pohjaan painaminen.
Noissa tapauksissa ohituksissa nopeus nousee yli ns sakkorajan, mutta nopea ohitus turvallinen.
Yksittäisen hitaasti ajavan henkilöauton pystyy yleensä 80 aluella ohittamaan 88 vakkarinopeudella, kun vain löytyy sopiva kohta ohitukseen.
Juu, sinun ajotavastasi on saatu lukea, mutta se liikennevirran nopeuden määrittely?
Ainoa negatiivinen vaikutus on pieni polttoaineenkulutuksen lisäys, joka sekään ei aina pidä paikkaansa, kun ohituksen jälkeen pystyy ajamaan tasaista nopeutta tarvitsematta jatkuvasti kiihdytellä ja hidastella.
Lienet ensimmäinen TMnetin historiassa, joka kysyy tuota. Onnettomuuden seurausten pahaneminen, liikenteen ennakoitavuuden heikentyminen, melutason kasvu, tien kulumisen lisääntyminen, liittymien välityskyvyn heikentyminen, kuljettajan rasittuminen jne.
Mutta nyt ymmärrän mielipidettäsi. Koska et tiedä, mitä muuta nopeuden kasvu vaikuttaa kuin kulutuksen lisääntymistä, et tietenkään osaa vastata kysymykseeni. Mutta se ei estä sinua uskomasta nopeuden kasvattamisella saatavaan turvallisuushyötyyn.
Ainoa negatiivinen vaikutus on pieni polttoaineenkulutuksen lisäys, joka sekään ei aina pidä paikkaansa, kun ohituksen jälkeen pystyy ajamaan tasaista nopeutta tarvitsematta jatkuvasti kiihdytellä ja hidastella.
Lienet ensimmäinen TMnetin historiassa, joka kysyy tuota. Onnettomuuden seurausten pahaneminen
Miten minun ajonopeuteni pahentaa muiden onnettomuuksien seurauksia?
80 alueella se on yleensä tuo raskaan kaluston marssinopeus 88, jos olosuhteet ovat hyvät eikä ole ruuhkaa. Tonneja liikkuu eniten tuolla nopeudella.
Ruuhka-aikoina se on alhaisempi, samoin keliolosuhteiden hidastaessa liikennettä.
Liikennetilannehan siihen vaikuttaa, jos muuta liikennettä ei ole näkyvissä, se on minun kulloinenkin ajonopeuteni.
Kuten huomaat, ei ole olemassa sellaista käsitettä kuin liikennevirran nopeus, johon täytyy sopeutua vaikka se edellyttäisi ylinopeutta. Liikenteessä on erilaisia ajonopeuksia. Joskus vauhdin määrää hitain, kuten rekat satasen alueella, mutta sinä pidät sitä riskinä, kun itse joudut hidasamaan tavoitenopeudestasi.
Huomatko, millä motiivella nopeuden noston vaikutuksia perustelet?
80 alueella se on yleensä tuo raskaan kaluston marssinopeus 88, jos olosuhteet ovat hyvät eikä ole ruuhkaa. Tonneja liikkuu eniten tuolla nopeudella.
Ruuhka-aikoina se on alhaisempi, samoin keliolosuhteiden hidastaessa liikennettä.
Liikennetilannehan siihen vaikuttaa, jos muuta liikennettä ei ole näkyvissä, se on minun kulloinenkin ajonopeuteni.
Kuten huomaat, ei ole olemassa sellaista käsitettä kuin liikennevirran nopeus, johon täytyy sopeutua vaikka se edellyttäisi ylinopeutta. Liikenteessä on erilaisia ajonopeuksia. ...
Tuossa Herbert vastasikin hienosti maavaralle. Jatkanpa vähän...
Liikenteessä on tosiaankin erilaisia ajonopeuksia. Jos niiden ylinopeuskuskien lähes 10 km/h ylinopeus olisi muka liikennevirran nopeus ja kaiken lisäksi sanomansa mukaan hiljaisella tiellä sitten ajettaisiin vielä paljon kovemmin, niin luulisi autojen keskinopeuden olevan Suomen pääteillä huomattavasti korkeampi kuin se on. Kahdeksankympin teillä keskinopeus on aika tarkaan 80 km/h ja satasen teillä selvästi satasta alempi. Eli tuokin osoittanee jotakin.
Entä ne raskaat ajoneuvot? Jotkut tosiaan ajaa rajoitinta vasten ylinopeutta. Se raskaan ajoneuvon ajama ylinopeus on myös huono juttu liikenteessä. Eli pitäisikö huonoista asioista ottaa mallia tai sopeutua niihin.
Raskaiden ajoneuvojen kuljettajakoulutuksessa kiinnitetään erityishuomiota siihen, ettei ajettaisi rajoitinta vasten. mm. siksi, että raskas ajoneuvo pysähtyy tarvittaessa vähän suuremmasta nopeudesta selvästi pidemmällä matkalla ja raskas ajoneuvo tekee pahaa jälkeä onnettomuuteen joutuessaan. Toinen seikka on taloudellisuus. SKAL eli kuljetusalan yritysten ja yrittäjien etujärjestö on myös painokkaasti tuonut esiin sen, että rajoitinta vasten ajo on sekä liikenneturvallisuudelle vaarallista että nostaa suuresti kustannuksia. SKAL on tähän liittyen järjestänyt mm. taloudellisen ajon kursseja.
Muuten.... Kun itse ajaa rajoitukset ja tilannenopeudet huomioiden niin monesti se liikennevirtakin (ihan oikea liikennevirta!) kulkee tällaista nopeutta. Jos ohituspaikkoja ei löydy niin kyllä ne "kiireisetkin" yleensä kummasti sopeutuu siihen vauhtiin. Jopa niinkin hyvin, että vähän aikaa ajelevat melkein puskurissa kiinni ja sitten alkavat pitämään pidempää turvaväliä.
Haluaisit ajokokeella karsia osaamattomia. Miten tuollaiset osaamattomat karsittaisiin ajokokeella? Ehkäpä suurin osa sen aikana ajaisi maltillisesti. Koska poliisin resurssit ovat kovin rajalliset tulisi nopeusvalvontaa tehostaa teknisen keinoin ja saada pahimpiin paikkoihin kamerat liikennevaloihin. Voitaisiinko karsintaa tehdä pikemminkin sen perusteella, että he jäävät usein kiinni moisista asioista. Esimerkiksi niin, että sakkojen ohella huomioitaisiin myös ylinopeudesta saadut huomautukset "kortin kuivattelussa". Se, joka ei piittaa huomautuksista voi hyvinkin olla tyyppi, jolle suojateiden huomioiminenkaan ei oikein onnistu... tai ainakin on tyyppi, joka ei välitä liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalöta olennaisista nopeusrajoituksista. Briteissä vaihtoehtona ajoluvan menettämiselle on mahdollisuus osallistua "hillityn ajon "-koulutukseen. Olisiko se sitten hyvä vaihtoehto?
TM 36, miksi sinun on niin vaikeaa myöntää, että teillä liikkuu valtava määrä kuskeja, joilla ei ole kykyä ajaa autoa. Miksi asia on pakko vääntää niin, että kuskit ajaisivat huonosti vain kiireen vuoksi. Näin ei varmasti ole. On suuri joukko kuljettajia, joilla ei ole kiire mihinkään, mutta etäisyyksien ja nopeuksien lukeminen ontuu, auton alkeellinenkaan hallinta ei ole hanskassa, havainnointi on heikkoa, reagointi on liian hidasta, sääntöjä pyritään noudattamaan, mutta niitä ei osata ja niin edelleen.
Kuten sanoin, suuri joukko toki rikkoo sääntöjä kiireen vuoksi, tai muuten tahallisesti. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että liikenteessä valtava joukko ihmisiä, joilla ei ole tarvittavaa osaamista ratin taakse.
Joidenkin mielestä vanhukset ovat suuri ongelma liikenteessä. Tietenkin sellaiset vanhukset, joilla ei ole edellytyksiä suoriutua liikenteessä tulisi saada sieltä pois. Kuitenkin vanhemmat kuskit ovat monesti koeneita kuskeja ja käyttäytyvät hyvin liikenteessä. Ja vanhoja kuskeja tulee aina vaan reippaasti lisää aiempiin vuosikymmeniin verrattuna. Koska vanhoilla hommat hoituvat usein vähän hitaammin (esim. havainntojen teko) edellyttää tämä sitä, että liikennejärjestelmää parannetaan. Tehdään asioita (risteykset, liittymät, merkinnät...) selkeämmiksi. Ja tässäkin tulee vastaan se, että ajonopeuksissa säilyvät maltillisia. Nopeurajoituksia tulee tarkastella myös tästä lähtökohdasta ja nopeusrajoituksien noudattamista eri keinoin tehostaa.
En voi olla ihmettelemättä niitä kirjoittajia, jotka paasaavat hyvinkin pienestä ylinopeudesta jatkuvasti, mutta sitten kun puhutaan koheltavista vanhuksista, niin yhtäkkiä ymmärrystä riittääkin vaikka minkälaisille rikkeille. Muiden ajonopus ei ole mikään ratkaisu ongelmaan, jos vanhus ajaa moottoritiellä väärään suuntaan, tulee suoraan kolmion takaa eteen, ei reagoi punaisiin valoihin, sekoittaa jarrun ja kaasun, tai tekee jotain muuta vastaava. Liikennejärjestelmää ei voida, eikä kuulu rakentaa sellaiseksi, että dementoitunut vanhus voi siellä koheltaa. Ongelmahan on juuri siinä, että tällä hetkellä oikein kukaan ei ota sitä korttia pois vanhukselta, joka liikenteeseen ei sovi. Kuten kirjoitit, vanhuksien määrä vain kasvaa entisestään ja hyvin nopeasti kasvaakin, joten asialle olisi syytä tehdä jotain, ennen kuin on myöhäistä.
Ja kuten olen todennut, aina nämä koheltavat kuskit eivät ole vanhuksia. Siksi myös nuorempia kuljettajia olisi syytä testata, mutta toki harvemmin kuin vanhuksia. Vanhus joka tänä vuonna on vielä erinomainen kuljettaja, saattaa kahden vuoden päästä olla täysin soveltumaton liikenteeseen.
Rattijuoppojen karsimiseen liikenteestä tepsii parhaiten käräyttäminen oli sitten kyseessä vaikkapa joku omasta lähipiiristä.
Sekin, mutta tietysti ihan perinteinen puhalluttaminen. Ehkä joskus tulee se alkolukko pakolliseksi, kaikkiin autoihin.
tracktest:
Ja vanhukset jotka ovat sairauden myötä menettäneet ajokyvyn, olisi kaikin keinoin saatava pois ratista.....Se on jokaisen vastuuntuntoisen läheisen velvollisuus saada vaarallinen kuljettaja pois liikenteestä ennen kuin mitään vakavaa sattuu.
Sanoisin, että näin tapahtuu useammin kuin luullaankaan.
Mutta sairauksia ei ole vain dementia (mikset kirjoittanut sitä suoraan tuohon??). Esim. sairaskohtauksia ja niiden ajankohtaa, tai vakavuuttaa ei pysty arvaamaan kenties kukaan. Sellaiset tapaukset jää vaan olemaan liikenteeseen, eikä se katso edes ikää.
tracktest:
Taitavat kuljettajat eivät ole omasta mielestänikään mikään riski koska ääritilanteissa he selviävät tilanteista ilman vahinkoja ja tähän on turha vetää mitään yleistyksiä heidän tavasta ajaa aina ylinopeutta.
Minusta on aika turha vetää mitään yleistyksiä näistä "taitavista kuskeistakaan", saati heidän ääritilanteissa maagisesta selviytymisestäkään. On ihan hyvä, jos he pääsevät onnettomuustilanteissa edes vähällä taitojensa ansiosta. Se on ihan eri juttu kuin tuo sinun ihmeellinen "ilman vahinkoja". Toki niinkin joskus sattuu varmaan.
tracktest:
Taitava kuljettaja ei jää rekan perään keräämään letkaa vaan tekee ohituksen heti, kun se on turvallisesti mahdollista.
Höhh. Miksei taitamaton kuski tekisi samalla tavalla? Kun se hänelle mahdollisimman turvallista. Liikenteeseen kuuluu se, että sinun pitää sekin ottaa huomioon. Teetkö niin, vai vedätkö johtopäätöksiä, joissa on vain arvailujasi mukana?
tracktest:
Oma kokemukseni on se, että arat kuljettajat aiheuttavat eniten tilanteita muille ja tähän yleensä liittyy myös se, että nämä ajavat muita selvästi vähemmän.
Niin? Mitä tilanteita? Eikö ole mahdollista, kuten tuossa edellä jo vihjaisin, että itse asiassa sen "tilanteen" aiheuttaisi joku omasta mielestään taitava, mutta vähän kärsimättömämpi kuski? Tai oikeasti taitava, mutta silti hetkellisesti huolimaton?
tracktest:
Huonoissa keleissä suositeltavaa olisi, että he ymmärtäisivät kulkea julkisilla.
Mikähän sitten on se "huono keli"?
tracktest:
Osan autoilijoista ei olisi korttia pitänyt koskaan edes saada niin surkeita jotkut tosiaan ovat ja tästä ollaan varmasti suurimman osan kanssa samaa mieltä.
Suurimman osan, tai vähemmistön kanssa, ihan sama. Aika lailala "viivat suoriksi" -yleistämistä osaat harrastaa sinäkin, kuten tuossa edellä joka kohdassa.
Miksi sitten ovat saaneet kortin, mitäs luulet? Inssillä on ollut mahdollisuus evätä suoritus, mutta kuski on päässyt läpi joskus. Teetkö sinä liikenteessä kanssa ihan turhaa arviointia muista sen sijaan, että sopeudut siihen,että kaikki eivät todellakaan voi olla rattimiehiä/-naisia, joten tulee tilanteita joissa jopa sinäkin joudut joustamaan?
Suosin kaasunestejousitettua autoa jossa on haljasnahkapenit sähkösäädöllä ja kunnolliset lisävalot. Sähköpenkeillä voi muuttaa ajoasentoa myös ajaessa, ja löytyy niistä hierontatoimintokin elvyttämään selkäpuolen verenkiertoa pitkillä matkoilla.
Automaatti, vakkari ja muuta liikennettä seuraava sim-kortilla varustettu navi (+ la ) kuuluvat tietenkin varustukseen, kun ajetaan paljon ptkiä siirtoja.
Kalustosi kuulostaa sellaiselta, ettet pitkällä matkalla väsy ainakaan sen vuoksi!
Niinpä kysynkin, pysytkö tosiaan vähentämään väsymystä pitkällä ajamalla muita nopeammin?
Sekin, mutta tietysti ihan perinteinen puhalluttaminen. Ehkä joskus tulee se alkolukko pakolliseksi, kaikkiin autoihin.
Puhallusratsioita saisi olla useammin, aika harvoin puhallutetaan. Ja kaikki ilmoitellaan nykyisin etukäteen jotta paatuneet rattijuopot tajuaa pysyä sen päivän kuppilassa ja jättää autoilut kyseiseltä päivältä väliin.
Sanoisin, että näin tapahtuu useammin kuin luullaankaan.
Mutta sairauksia ei ole vain dementia (mikset kirjoittanut sitä suoraan tuohon??). Esim. sairaskohtauksia ja niiden ajankohtaa, tai vakavuuttaa ei pysty arvaamaan kenties kukaan. Sellaiset tapaukset jää vaan olemaan liikenteeseen, eikä se katso edes ikää.
Hyvä jos näin, itsekin oletan näin tapahtuvan useammin tosiaan kuin luullaankaan.
Dementia on yksi ja sairauksien kirjo on iso mikä ikääntyvillä vaikuttaa ajokykyyn tosin terveitäkin on ei sovi sitä unohtaa, kun monesti kaikki vanhukset niputetaan ajokyvyttömiksi mikä on mielestäni väärin. Hidastumista ei mikään estä, mutta nopeusrajoituksia noudattaen homma hoituu terveillä vanhuksilla näin ainakin uskoisin.
Minusta on aika turha vetää mitään yleistyksiä näistä "taitavista kuskeistakaan", saati heidän ääritilanteissa maagisesta selviytymisestäkään. On ihan hyvä, jos he pääsevät onnettomuustilanteissa edes vähällä taitojensa ansiosta. Se on ihan eri juttu kuin tuo sinun ihmeellinen "ilman vahinkoja". Toki niinkin joskus sattuu varmaan.
Ideaalitilanne olisi ettei sattuisi mitään kenellekään, mutta taitavalla kuljettajalla on mahdollisuudet selvitä taitamattoman tekemän virheen myötä onnettomuudesta ja näin säästyy molemmat ennalta pahaltakin näyttävästä tilanteesta. Nämä ovat niitä läheltä piti tilanteita josta vain muisto jää ei sen pahempaa onneksi.
Höhh. Miksei taitamaton kuski tekisi samalla tavalla? Kun se hänelle mahdollisimman turvallista. Liikenteeseen kuuluu se, että sinun pitää sekin ottaa huomioon. Teetkö niin, vai vedätkö johtopäätöksiä, joissa on vain arvailujasi mukana?
Taitava ennakoi ja osaa ottaa erilaiset tilanteet nopeasti haltuun. Itse en arvaile mitään vaan pyrin kokemuksen tuoman taidon avulla selviämään ja hyvin on tullut selvittyä ilman kolareita. Maltti on valttia sanotaan.
Raivon vallassa olevat kuljettajat paljastuvat liikenteen seasta agressiivisen tyylinsä ansiosta heti. Heillä ei malttia ole vaan ohitukset ovat tavan takaa vaarallisia ja johtavat onnettomuuksiin ennen pitkää.
Niin? Mitä tilanteita? Eikö ole mahdollista, kuten tuossa edellä jo vihjaisin, että itse asiassa sen "tilanteen" aiheuttaisi joku omasta mielestään taitava, mutta vähän kärsimättömämpi kuski? Tai oikeasti taitava, mutta silti hetkellisesti huolimaton?
Säännöistä piittaamattomat kärsimättömät ovat kaikkien ongelma. Ja väsymys on rattijuoppouteen verrattavissa oleva olotila, ajokunto on molemmissa tutkitusti huono. Siinä ei taidot enää ratkaise paljoakaan.
Mikähän sitten on se "huono keli"?
Huonoa keliä on tosiaan vaikka talvella, kun tie on jäässä tai lunta tulee vaakasuoraan tuulen kera. Taitamattomat pysyköön kotona tai sitten matkatkoon ammattilaisten kyydissä.
Suurimman osan, tai vähemmistön kanssa, ihan sama. Aika lailala "viivat suoriksi" -yleistämistä osaat harrastaa sinäkin, kuten tuossa edellä joka kohdassa.
Miksi sitten ovat saaneet kortin, mitäs luulet? Inssillä on ollut mahdollisuus evätä suoritus, mutta kuski on päässyt läpi joskus. Teetkö sinä liikenteessä kanssa ihan turhaa arviointia muista sen sijaan, että sopeudut siihen,että kaikki eivät todellakaan voi olla rattimiehiä/-naisia, joten tulee tilanteita joissa jopa sinäkin joudut joustamaan?
Kaikki eivät ole ole vetomiehiä eikä rattinaisia se on totta, mutta asenteet kohdallaan kaikki pärjää niiden taitojen kanssa mitä sitten on matkan varrella saanut kerättyä aivan varmasti. Kukaan ei ole seppä syntyessään.
Asenne oli siinä, että vain hän nostaa nopeuttaan, ei muut. Lisäksi nosto ei mennyt rajoituksen puitteisiin, eli rajoitusta ei nostettu liikenteen nopeuden kasvattamiseksi.
Ehkä luemme samaa postia eri tavalla, mutta uudelleenkaan luettuani maavaran posti, jonka nojalla tuomitsit hänet minäminäkuskiksi näyttää minulle poikkeuksellisen hyvin ympäristönsä huomioon ottavan kuljettajan kirjoittamalta. Ajoaikojen ja taukojen sovittaminen muuhun liikenteeseen ottaa mielestäni ympäristön huomioon ajamisessa paljon enemmän kuin vain ratin takana istuessa.
Minun puolestani tämän itsekkäästä asenteesta syyttelyn voisi lopettaa kokonaan, kun ei sillä oikeasti ole mitään merkitystä.
Yksi itsekäs minimoi omat riskinsä ajamalla hitaasti, turvallisella panssarivaunulla, eri aikaan kuin muut ja kaikella tavalla mahdollisimman varovasti. Toinen itsekäs ryöstöhyödyntää yhteistä tietä ollakseen mahdollisimman lähellä jonon kärkeä muiden edellä. Ja kummankin riskitason määrää se, millä tavalla he tavoitteeseensa pyrkivät.
Ja meidän muiden kannalta on aivan yksi lysti kumpi itsekäs on tunkemassa kolmion takaa eteen, koska väistettävä se silti on.
Herbert:
Jälleen unohdat kolmannen ulottuvuuden.
En unohda, mutta en vain usko yhden Pudasjärven yössä ajelevan hiihtäjän tai 600 km työkeikkaa ajavan vaikutusmahdollisuuksiin Suomen liikenteen keskiarvoon, joka määrätään Kehä III sisäpuolella.
Herbert:
Liikenne alkaa aamulla ja hiljenee illalla. Jos aamulla ajetaan lujempaa, ajetaan isompi osa pimeässä. Ja illalla toisinpäin eli lopputulos on +- nolla.
Jos säätää muuttujat väärin, käy juuri noin.
Oletko tämän nojalla eri mieltä siitä, että pimeässä ajamisen määrään vaikuttavat sekä nopeus että lähtöaika?
Herbert:
Käytännössä täytyy kuitenkin kysyä, kuinka vilpitöntä on ajella 600 km matkoja rajoituksen mukaista ajotapaa 16 km/h suuremmalla KESKInopeudella siksi, että saavuttaa maavaran mainitsemat asiat.
Tätä minäkin epäilen, mutta ei minun silti tarvitse keksiä maavaraa vastaan syytöksiä asioista, joita en kuule hänen sanovan.
Herbert:
maavaralla on vain yksi kaasupoljin, joka ei pahemmin liikenteen keskinopeuteen vaikuta.
Taas minä-keskeisyys nostaa päätään. Mielenkiintoa nopeusvalintojen tarkastelussa ei riitä kuin omaan ajamiseen
...
Eli lähtökohtana oli itsekkyys (MINÄ ),kuten edellä totesin.
No kuinka paljon se yksi auto jossain pimeyden keskellä vaikuttaa Suomen liikenteen keskinopeuteen?
Jos haluaisi ilkeillä, voisi kommentissasi nähdä itsekeskeisen kuvitelman ylikorostetuista omista mahdollisuuksista vaikuttaa muiden tekemisiin? Tai peräti oikeutuksen puuttua siihen ilman poliisin toimivaltaa?
Tiedän, että et sinä tätä tarkoita, joten annetaan nyt vaan tämän asenteen olla, kun ei sillä suomalaisen tutkimuksen mukaan tunnu olevan kovinkaan vahvaa korrelaatiota kolareihin.
Herbert:
Siirretänpä sinun teoriasi käytäntöön. Miten varmistat, että suuremmalla ajonopeudella saavutetaan mainitsemasi hyödyt ilman, että nopeuden muutoksen negatiiviset vaikutukset ylittävät hyödyt?
Tässä on se todellinen kysymys. Voidaanko nyt siirtyä asiaan?
Mielenkiintoinen tutkimus vahvistaa käsitystä, että itsevarmat individualistit ottavat enemmän riskejä liikenteessä. Ainakin heillä on selvästi varovaisia kollektivisteja enemmän tutkijan riskikäyttäytymiseksi luokittelemia piirteitä.
Sivun 14 kuvaajat kuitenkin kertovat jännittävän ristiriidan siitä, kuinka riskejä ottamalla ei näköjään silti satu muita enempää kolareita. Itse asiassa kun kaikkein kokemattomimmat ja kaikkein iäkkäimmät ikäluokat jätetään tarkastelun ulkopuolelle ja tutkitaan vain ajamaan jo tottunutta aktiivista aikuisväestöä, huomataan jännittävä paradoksi: riskejä ottaville individualisteille sattuu todellisuudessa kolareita vähemmän kuin turvallisuushakuisille ja suvaitseville kollektivisteille.
Tämän mielenkiintoisen havainnon tutkijat analysoivat seuraavasti:
"Arvojen heikkoa yhteyttä onnettomuuksiin joutumiseen voidaan selittää mm. sillä, että onnettomuuksiin yhdistyy
runsaasti satunnaistekijöitä. Rikkomukset ilmentävät paremmin kuljettajan valitsemaa toimintatapaa (ks. Rajalin
TM 36, miksi sinun on niin vaikeaa myöntää, että teillä liikkuu valtava määrä kuskeja, joilla ei ole kykyä ajaa autoa. ...
Kuten sanoin, suuri joukko toki rikkoo sääntöjä kiireen vuoksi, tai muuten tahallisesti. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että liikenteessä valtava joukko ihmisiä, joilla ei ole tarvittavaa osaamista ratin taakse.
En voi olla ihmettelemättä niitä kirjoittajia, jotka paasaavat hyvinkin pienestä ylinopeudesta jatkuvasti, mutta sitten kun puhutaan koheltavista vanhuksista, niin yhtäkkiä ymmärrystä riittääkin vaikka minkälaisille rikkeille.
Tietenkin on ihmisiä, joiden ajotaidossa on eri syistä pahoja puutteita. Minä luen tähän joukkoon - osaamattomiin - myös ne, jotka tahallaan tai ymmärtämättömyydestä rikkovat liikenteen sääntöjä - ajavat olemattomin turvavälein, ajavat aina kun on mahdollista ylinopeutta, eivät välitä suojateille astuvista jne. Ja näitä on todella paljon. Varmasti verrattomasti enemmän kuin esimerkiksi vanhuksia, joilla iän myötä ajamisesta on tullut sellaista, ettei heitä pitäisi päästää liikenteeseen. Kun katsotaan mitä voitaisiin tehdä tulisi kaikkia näitä osamattomia vähentää liikenteestä. Eikö niin?
Kukaan ei mielestäni ole paasannut jatkuvasti hyvinkin pienistä ylinopeuksista. Sen sijaan on reilua sanoa asiat niinkuin ne ovat: paljon ajetut "lievät" (esim. alle 20 km/h) ylinopeudet ovat varmasti suurempi ongelma liikenneturvallisuudelle kuin koheltavat vanhukset. Tämän esiintuominen ei kuitenkaan tarkoita, että lähdettäisiin puolustelemaan liikenteeseen sopimattomia vanhuksia.
Yllä vain suoria sitaatteja ja tutkimusta, tässä omat mietteeni aiheesta.
Osa kysymyksistä on vahvasti sidoksissa haastateltavan arvoihin, eikä mittaa vain todellista ajotapaa. Olen melko varma siitä, että vaikkapa "ei koskaan" päin punaista ajanut 36.19 % vastaajista puhuu muuta kuin totta. 7.84 % ei ole ajanut "koskaan" väsyneenä. En hämmästyisi, vaikka turvallisuushakuisen kollektivistin olisi helpompaa antaa kaunisteltu arvio ajotavastaan kuin hedonistisen individualistin, joka arvelee paikkaavansa hanskalla niin ylinopeutensa kuin muidenkin rikkeidensä seuraukset? Individualistin voin ajatella myöntävän ajavansa päin punaista, "mutta vain silloin kun tilanne sen turvallisesti sallii".
Niinpä tietenkin. Kukapas sitä vaarallisesti päin punaista ajaisikaan.
Eli arvioissa on faktat jo kertaalleen suodatettuna vastaajien arvomaailman läpi. Sääntöjä on helpompi myöntää rikkovansa, josa kokee olevansa riittävän hyvä soveltamaan niitä (riippumatta siitä, onko oikeasti niin hyvä ).
En myöskään osta johtopäätöstä, että asenteiden ja kolareiden korrelaatio olisi sattumaa. Tässä on porttiteorian tutkijoiden tyypillinen näkökulmavirhe. Katsottaessa vain portista läpi käyneiden (kolaroineiden) saldoa, jää huomaamatta kuinka moni kääntyi kääntyi portilta takaisin (läheltä piti, mutta ei osunut).
En jaksa myöskään laskea tyylipisteitä törmysten välttämisessä enkä tahallisuuden astetta silloin kun kolahtaa. Jos autoaan hallitsematon kollektivisti ajaa niin hiljaa ettei ehdi edes kolaripaikalle ja individualisti paikkaa suuremman nopeutensa osaamisellaan, on lopputulos näillä suorituksilla tasan yhtä hyvä. Piste molemmille.
Jos kollektivisti kolaroi osaamattomuuttaan tai individualisti välinpitämättömyyttään, ovat molemmat tasan yhtä piittaamattomia syyllisiä. Yksi kolaroi kun ei viitsinyt laiskuuttaan opetella ajamaan ja toinen, koska ei viitsinyt ajaa ihmisiksi. Nolla pistettä molemmille ja turha hakea lohtua siitä, että vahingossa kolahti.
Ei tämä silti sitä tarkoita, että kolarien määrä vähenisi riskejä ottavalla ajotavalla.
Oma arvaukseni on, että riskejä kaihtamattomat individualistit oikeasti ovat sekä nähdyn ymmärtämisen että ajoneuvon hallinnan osalta sen verran parempia kuljettajia, että he todella paikkaavat hanskalla aika paljon itse aiheuttamistaan riskeistä.
Mutta jos individualistit kohdistaisivat paremmat taitonsa ajamaan niin turvallisesti kuin vain he osaavat, saattaisi lopputuloksena olla kolaritilasto, joka saattaisi omasta mielestään muka varovaiset häpeään. Defensiivinen ajotapa hyvillä taidoilla tekisi huippukuskeja!
Muun muassa tästä syystä olen edelleen sitä mieltä, että asenteita enemmän kannattaisi miettiä enemmänkin mitä tuolla ulkona tapahtuu olipa se laillista tai ei ja miten siihen kannattaa itse suhtautua. Ja että kollektivistin ja individualistin tärkeimmät turvallisuuden parannuskohteet eivät taida ollakaan ihan samoja?
Individualisti-miesten käyrä kuvaa hienosti mielikuvaa nuorten poikien kohelluksesta ja kovasta kolarisumasta. Siitä keski-ikään selvinneet ovat joko viistatuneet tai oppineet tai molempia. Lopulta iän myötä alkaa näkyä selvästi, ettei oma suorituskyky ole enää sama kuin ennen, vaikkei ikäkuski sitä itse huomaakaan.
Itse aion jatkaa itsekästä menoani ajoneuvon pirstaleiden sironta-alueen ulkopuolella pysytellen, maksullisen lisänopeuden ratamaksut ainoastaan moottoriradan kassalle maksaen ja muissa ajoissani alle EU-normikulutuksella liikkuen.
Tietenkin on ihmisiä, joiden ajotaidossa on eri syistä pahoja puutteita. Minä luen tähän joukkoon - osaamattomiin - myös ne, jotka tahallaan tai ymmärtämättömyydestä rikkovat liikenteen sääntöjä - ajavat olemattomin turvavälein, ajavat aina kun on mahdollista ylinopeutta, eivät välitä suojateille astuvista jne. Ja näitä on todella paljon. Varmasti verrattomasti enemmän kuin esimerkiksi vanhuksia, joilla iän myötä ajamisesta on tullut sellaista, ettei heitä pitäisi päästää liikenteeseen. Kun katsotaan mitä voitaisiin tehdä tulisi kaikkia näitä osamattomia vähentää liikenteestä. Eikö niin?
Juuri näin. Jokainen parantaa siitä kohdasta, missä itsellä on parannettavaa.
Nettikeskusteluissa näyttää tärkeintä olevan löytää joku muu syyllinen, jonka nojalla pyritään osoittamaan ettei itse tarvi tehdä asialle mitään.
Tietenkin on ihmisiä, joiden ajotaidossa on eri syistä pahoja puutteita. Minä luen tähän joukkoon - osaamattomiin - myös ne, jotka tahallaan tai ymmärtämättömyydestä rikkovat liikenteen sääntöjä - ajavat olemattomin turvavälein, ajavat aina kun on mahdollista ylinopeutta, eivät välitä suojateille astuvista jne. Ja näitä on todella paljon. Varmasti verrattomasti enemmän kuin esimerkiksi vanhuksia, joilla iän myötä ajamisesta on tullut sellaista, ettei heitä pitäisi päästää liikenteeseen. Kun katsotaan mitä voitaisiin tehdä tulisi kaikkia näitä osamattomia vähentää liikenteestä. Eikö niin?
Edelleen olen sitä mieltä, että osaamattomuus ja piittaamattomuus ovat kaksi aivan eri asiaa. Muun väittäminen on täysin absurdia, oli kyseessä sitten autoilu, tai mikä tahansa elämän alue. Piittaamaton kuljettaja osaa halutessaan ajaa "täydellisesti", mutta osaamaton kuljettaja ei kykene kunnolla ajamaan edes halutessaan. Piittaamaton kuljettaja tarvitsee muutosta asenteeseen, osaamaton taitoihin. Kaksi aivan eri asiaa. Ja oleellinen ero on myös siinä, miten ehdoittamani ratkaisu puree tähän vaivaan. Piittamattomille kuskeille inssiajosta ei ole haittaa, eli heihin täytyy puuttua muilla keinoin.
Kukaan ei mielestäni ole paasannut jatkuvasti hyvinkin pienistä ylinopeuksista. Sen sijaan on reilua sanoa asiat niinkuin ne ovat: paljon ajetut "lievät" (esim. alle 20 km/h) ylinopeudet ovat varmasti suurempi ongelma liikenneturvallisuudelle kuin koheltavat vanhukset. Tämän esiintuominen ei kuitenkaan tarkoita, että lähdettäisiin puolustelemaan liikenteeseen sopimattomia vanhuksia.
Itse olen ymmärtänyt, että monet paasaavat täällä nimenomaan melko pienistä ylinopeuksista. Siitä kun varmasti kaikki ovat yksimielisiä, että suuret ylinopeudet nostavat onnettomuusriskiä selvästi.
En mitenkään puolustele ylinopeuksia, eikä tämä tarkoita että hyväksyisin niitä, mutta ovatko paljon ajetut ns. "lievät" ylinopeudet oikeasti suurempi ongelma kuin vanhukset? Millä perustelet väitteesi, jos esimerkiksi tutkit tapahtuneita kuolonkolareita? Esimerkiksi liikenneturvallisuusviraston johtava lääkäritutkija on asiasta eri mieltä, kuten eräässä toisessa keskustelussa joskus täälläkin kerroin. Hän kirjoitti Moottori-lehdessä, että yleensäkin hyvin pieni osa onnettomuuksista johtuu ns. normmikuljettajista, ajoivat he sitten rajoituksien mukaan tai "lievää" ylinopeutta. Jos tilastoista karsitaan rattijuopot, aivan älyttömästi kaahaavat (nuoret), itsemurhat, sairaskohtaukset ja ne koheltavat vanhukset, niin kuolonkolareita tapahtuu enää hyvin hyvin vähän. Ja nekin mitä tapahtuu, johtuvat useimmiten kokemattoman/taitamattoman kuljettajan havainnointivirheestä esimerkiksi risteyksissä. Se paljon työkseen ajava noin keski-ikäinen kuljettaja aiheuttaa hyvin harvoin kuolonkolarin ja vielä harvemmin silloin, jos kuolonkolarit suhteutetaan ajettuihin kilometreihin.
Kyseinen lääkäri oli sitä mieltä, että nopeusvalvonnan ja etenkään automaattisen nopeusvalvonnan lisäämisellä ei saavuteta enää Suomessa merkittävää parannusta kuolonkolaritilastoihin. Tämä johtuu siitä, että automaattinen nopeusvalvonta vaikuttaa ainoastaan niihin kuljettajiin ja niihin seikkoihin, jotka jo nyt aiheuttavat hyvin vähän onnettomuuksia. Huvikseen yöllä kaahaavat nuoret osaavat kyllä ne kameratolpat kiertää ja rattijuoppoihin, dementikkoihin, yms. seikkoihin kamerathan eivät vaikuta mitenkään.
Ja loppuun jälleen totean, että tässä kirjoituksessa ei ole lainkaan pointtina puolustaa "lieviä" ylinopeuksia. Pointtina on se, että miksi muista oikeasti suuremmista ongelmista keskustellaan niin vähän. Miksi taitamattomien kuskien suorituksia hyssytellään, eikä niistä halua keskustella oikein kukaan. Rattijuopoista ja siitä mitä heille voitaisiin tehdä, keskustellaan melko vähän. Ainoa ongelma josta halutaan keskustella niin täällä kuin tärkeämmilläkin foorumeilla, on "kiireiset", välillä pientää ylinopeutta ajavat kuljettajat. En voi välttyä ajatukselta, että täälläkin keskustellaan siitä, mikä itseä eniten ärsyttää, eikä siitä, mikä oikeasti vaikuttaisi eniten liikenneturvallisuuteen. Mitä mieltä olette esimerkiksi eilen linkkaamastani uutisesta, jossa nainen romutti autonsa, koska sekoitti kaasun ja jarrun. Eikö juuri tuollaiset kuljettajat karsiutuisi pois, jos kuvailemani pakollinen inssi toteutettaisiin? Väittääkö joku, että tällainen kuski ei ole hengenvaarallinen joka hetki, ajoi hän sitten 20 km/h tai 120 km/h.
Nettikeskusteluissa näyttää tärkeintä olevan löytää joku muu syyllinen, jonka nojalla pyritään osoittamaan ettei itse tarvi tehdä asialle mitään.
Uskoakseni tuota asiaa voi pohtia ja analysoida yksikseenkin. Nettikeskustelussa lienee tähdellisempää se, mitä liikenteessä kokonaisuutena voitaisiin tehdä, jotta turvallisuus parantuisi. Tämä ei näytä olevan kovinkaan yksiselitteistä.
Tietenkin on ihmisiä, joiden ajotaidossa on eri syistä pahoja puutteita. Minä luen tähän joukkoon - osaamattomiin - myös ne, jotka tahallaan tai ymmärtämättömyydestä rikkovat liikenteen sääntöjä - ajavat olemattomin turvavälein, ajavat aina kun on mahdollista ylinopeutta, eivät välitä suojateille astuvista jne. Ja näitä on todella paljon. Varmasti verrattomasti enemmän kuin esimerkiksi vanhuksia, joilla iän myötä ajamisesta on tullut sellaista, ettei heitä pitäisi päästää liikenteeseen. Kun katsotaan mitä voitaisiin tehdä tulisi kaikkia näitä osamattomia vähentää liikenteestä. Eikö niin?
Juuri näin. Jokainen parantaa siitä kohdasta, missä itsellä on parannettavaa.
Nettikeskusteluissa näyttää tärkeintä olevan löytää joku muu syyllinen, jonka nojalla pyritään osoittamaan ettei itse tarvi tehdä asialle mitään.
Kommenttisi osui naulan kantaan. Olennainen pointti on se, että itse lähtee miettimään mitä voisi tehdä paremmin tai vaikkapa sitä onko edelleen riittävän kykenevä liikenteeseen? Mitä voisi tehdä paremmin? Minä ainakin olen vuosien myötä ihan tietoisesti yrittänyt parantaa ajamistani. Pidemmät turvavälit. Aikaisemmin vilkkua. Nopeusrajoitusten ja tilanteiden vaatimien nopeuksien huomioiminen. Suojateille pyrkivien päästäminen yli. Ja yleensäkin muut kulkijat huomioiva ja joustava meno liikenteessä. Virheitä tulee minulla kuten muillakin ihan tarpeeksi. Eikä mitenkään tulisi mieleen sanoa itseäni sellaiseksi "hyväksi kuskiksi", jolla olisi jotain etuoikeuksia, vaikkapa niin, että "hyvä kuski" voisi ajaa liikenteessä ylinopeutta ... tai kännissä.
Itse aion jatkaa itsekästä menoani ajoneuvon pirstaleiden sironta-alueen ulkopuolella pysytellen, maksullisen lisänopeuden ratamaksut ainoastaan moottoriradan kassalle maksaen ja muissa ajoissani alle EU-normikulutuksella liikkuen.
Varakkaat, tieteellisellä tarkkuudella ajavat "professional" -kuljettajat, jotka hiovat taitojaan moottoriradoilla, edustavat vähemmistöä. Useimmille liikenne on sitä, että siirrytään paikasta toiseen, ja vähän tavaraakin kulkee tarvittaessa mukana.
Autoihin liittyy statusarvoja ja imagoarvoja. Niiden olemassaoloa ei aina kehdata myöntää, joten kalliin katumaasturin hankintaa perustellaan järkisyillä. Mökille täytyy päästä, perheelle pitää olla tilaa, traileria pitää vetää ja muuta tällaista. Olimme aikoinaan perhematkalla Ranskassa ja muuallakin. Nukuimme kymmenen yötä peräkkäin Nissan Micrassa. Mahduttiin, vaikka aamuisin oli joskus huoli siitä, ettei takapenkillä vain kukaan olisi litistynyt tai tukehtunut kuoliaaksi yön aikana.
Autopolitiikkani on tällä hetkellä se, että riittää kunhan on siedettävä penkki, lämmityslaite ja jonkinlaiset kuoret ympärillä, ja tämä kottero siirtyy kohtuullisin kustannuksin ja kohtuullisella vaivannäöllä paikasta toiseen.
Liikennepolitiikkani puolestaan on pyrkiä siihen, että edellä mainitussa kotterossa olisi mahdollisimman siedettävää, eikä siellä tarvitsisi viettää enempää aikaa kuin on välttämätöntä.
Tällä hetkellä autopolitiikkani ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla, koska auto on niin huonokuntoinen, että sen lukuisat viat vaativat ylimääräistä ajankäyttöä ja keskittymistä. Auto mm. kuluttaa vettä noin puoli litraa tai litran sadalla kilometrillä riippuen tilanteesta. Maltillinen vauhti vähentää veden kulutusta, ja tästä syytä on nähty sellainenkin ihme, että noudatan talvinopeusrajoituksia jo ennen kuin ne ovat voimassa. Enimmäkseen moottoritiellä, mutta joissakin tapauksissa myös muulla tiellä. Yksi auton tempuista on se, että se saattaa lähteä liikennevaloissa yllättäen taaksepäin, vaikka tarkoitus on mennä eteenpäin. Yleensä se tekee tämän kaksi kertaa ennen kuin kolmannella vaihdekepin heiluttelulla löytyy jokin eteenpäin vievä vaihde.
Tänään olisi ollut hyvä tilaisuus hieman kisailla erään Mersun kanssa. Auto tuli erittäin aggressiivisesti ja yllättäen takaapäin jääden lähietäisyydelle ohitusvalmiuteen. Tiesin, että parin kilometrin päässä on risteys, josta voin valita reitin A tai reitin B, eli pääsen siellä Mersusta eroon, jos haluan. Niinpä uskalsin hieman kiusoitella mersukuskia. Tunsin tien erittäin hyvin, joten lähdin yhtäkkiä kiihdyttämään paikassa, jossa ei voi ohittaa, mutta jonka jälkeen välittömästi voi ohittaa. Tarkoituksena oli yrittää ohittaa edelläni ajanut auto ennen kuin Mersu lähtee ohittamaan minua. Temppu onnistui. Sain yhden auton johdon Mersuun. Koska vastaan tuli autoja, se ei voinut ohittaa heti minun perässäni. Olin ohittamaisillani vielä toisenkin auton seuraavalla pienellä suoranpätkällä, mutta peruin suunnitelman keltaisten viivojen takia. Tämä toinen auto, jonka perään jäin ajamaan, oli todellinen hidastelija ja jononvetäjä. Tässä vaiheessa näin peilistä, että Mersu ohitti takanani ajaneen auton keltaisista viivoista välittämättä. Niin oltiin taas alkutilanteessa. Mersun jäähdytinsäleikkö lymysi autoni takapuskurin tuntumassa kuin hain kita ennen kuin hai nappaa saaliinsa ja tällä kerralla ei ollut epäilystäkään, kuka saalis olisi. Onneksi saavuin mainitsemalleni risteysalueelle ja valitsin siinä vaihtoehtoisen reitin. Mersu ajoi hitaan auton perässä toista reittiä.
Jos en olisi valinnut vaihtoehtoista reittiä, olisin saanut helposti aikaan kilpailun Mersun kanssa. Risteysalueen jälkeen on mäki ja sen jälkeen suora. Olisin tietysti ladannut kaikki paukut tähän kohtaan ja kiihdyttänyt ohittamaan edellä ajavaa hidasta autoa ennen kuin Mersu lähtisi ohittamaan minua. Jos autoja ei olisi tullut vastaan, olisin kenties ehtinyt tehdä ohituksen. Tuurilla olisi ollut erittäin suuri merkitys. Jos vastaan olisi tullut autoja sen jälkeen, kun minä olisin tehnyt ohitukseni, Mersu olisi jäänyt hetkeksi jumiin hitaan auton taakse. Tässä vaiheessa olisin painanut kaasun pohjaan ja ajanut kuin viimeistä päivää saadakseni mahdollisimman paljon etumatkaa Mersuun. Jos olisin saanut kurotuksi niin pitkän etumatkan, että Mersu olisi hävinnyt hetkeksi näkyvistä, olisin kurvannut sivutielle piiloon ja odottanut siellä, kunnes Mersu on mennyt. Näin olisin epäsuorasti ja ehkä epäreilustikin voittanut kisan, koska mersukuski ei olisi koskaan tiennyt ohittaneensa minua. Jos sen sijaan edellä mainittuja vastaantulijoita ei olisi tullut, asemani olisi ollut tukala. En pidä avoimista kilpa-ajoista yleisillä maanteillä. Eikä nykyisestä autostani edes olisi sellaiseen. Mersu olisi runnonut väkisin ohitse jossakin sopivassa paikassa luultavasti varsin pian. Ainoa hätäratkaisu olisi ollut muka mennä muualle eli kääntyä jonnekin sivutielle ja palata hetken päästä takaisin. Tavallaan teinkin tämän ratkaisun, mutta koska kyseessä oli vaihtoehtoinen reitti, ei tarvinnut palata takaisin.
Ehkä luemme samaa postia eri tavalla, mutta uudelleenkaan luettuani maavaran posti, jonka nojalla tuomitsit hänet minäminäkuskiksi näyttää minulle poikkeuksellisen hyvin ympäristönsä huomioon ottavan kuljettajan kirjoittamalta.
Pyrkimys turvallisuuteen on ok, lasketaan se itsekkääksi tai ei, mutta siitä ei ole nyt kyse.
Maavaran peruste nopeuden nostolle perustui siihen, että vain hän nostaa nopeuttaan mutta ei muut ja että vain tiettyyn tilanteeseen istutettuun esimerkkitapaukseen. Voin ottaa toiselaisen esimerkin, jossa kaikki asiat toteutuvat kovemman nopeuden myötä päinvastaisessa järjestyksessä. Tällaista kokonaisuutta ei maavara kuitenkaan halunnut tarkastella. Sitä tarkoitin itsekkyydellä ja minä-keskeisyydellä.
Herbert:
Siirretänpä sinun teoriasi käytäntöön. Miten varmistat, että suuremmalla ajonopeudella saavutetaan mainitsemasi hyödyt ilman, että nopeuden muutoksen negatiiviset vaikutukset ylittävät hyödyt?
Tässä on se todellinen kysymys. Voidaanko nyt siirtyä asiaan?
Sopii minulle. Olen sitä odottanut 10.10.2013 13:09 lähtien.
Isoäidiltäni, dementian alkuvaiheessa otettini kortti pois, kun omat lapsensa sitä vaativat lääkäriltä. Ei lääkäri olisi voinut tietää, minkälaista mummon ajaminen käytännössä oli, mutta lapset tiesivät.
Oma parempi puoliskoni ei pahan migreenin takia ole edes tohtinut korttia hankkia, koska pelkää että voisi saada kohtauksen yllättäen ratissa.
Eli mitä omaan lähipiiriini tulee, aika niin hyvin tuntuu karsiutuminen toimivan. Avustettuna ja ilman,
Tuossa oli pari viikkoa sitten omalla kohdalla ikävä tilanne kun olin nukkunut parina yönä erittäin huonosti, mutta oli pakko ajaa pimeällä parisataa kilsaa, iso osa ilman hirviaitaa. Ahdistava kokemus ja ainoa lääke oli ajaa hiljaa. Tuollaiset pakkotilanteet ovat kuitenkin harvinaisia, enkä ikinä aja noin väsyneenä jos ei ole eihan pakko.
Nyt kun nuoret eivät pidä kortin hankintaa enää itsestäänselvyytenä, toisin kuin ennen, niin voisin kuvitella Ajattelijankin päättelevän että tällainen itsekarsiminen on yleisintä niiden nuorten kohdalla, jotka tuntevat ajamisen ja henkilöautoliikennekulttuurin vieraaksi omille taipumuksilleen.
Kukaan ei mielestäni ole paasannut jatkuvasti hyvinkin pienistä ylinopeuksista. Sen sijaan on reilua sanoa asiat niinkuin ne ovat: paljon ajetut "lievät" (esim. alle 20 km/h) ylinopeudet ovat varmasti suurempi ongelma liikenneturvallisuudelle kuin koheltavat vanhukset. Tämän esiintuominen ei kuitenkaan tarkoita, että lähdettäisiin puolustelemaan liikenteeseen sopimattomia vanhuksia.
Luulo ei ole tiedon väärti.
Vuonna 2011 onnettomuuksien aiheuttajakuljettajista alle 20km/h ylinopeudella ajoi 10%. Vastaavasti yli 65 -vuotiaita aiheuttajia oli 17%.
(Tiedän jo vakiovastauksesi: Pienet ylinopeudet on hankala rekisteröidä ja niiden tilastoinnissa käytetään varmuusmarginaalia mahdollisten oikeusjuttujen takia jolloin niiden määrä tilastoissa on todellisuutta pienempi. Mitäpä jos yrittäisi jotain muuta tällä kertaa?)
Kukaan ei mielestäni ole paasannut jatkuvasti hyvinkin pienistä ylinopeuksista. Sen sijaan on reilua sanoa asiat niinkuin ne ovat: paljon ajetut "lievät" (esim. alle 20 km/h) ylinopeudet ovat varmasti suurempi ongelma liikenneturvallisuudelle kuin koheltavat vanhukset. Tämän esiintuominen ei kuitenkaan tarkoita, että lähdettäisiin puolustelemaan liikenteeseen sopimattomia vanhuksia.
Luulo ei ole tiedon väärti.
Vuonna 2011 onnettomuuksien aiheuttajakuljettajista alle 20km/h ylinopeudella ajoi 10%. Vastaavasti yli 65 -vuotiaita aiheuttajia oli 17%.
(Tiedän jo vakiovastauksesi: Pienet ylinopeudet on hankala rekisteröidä ja niiden tilastoinnissa käytetään varmuusmarginaalia mahdollisten oikeusjuttujen takia jolloin niiden määrä tilastoissa on todellisuutta pienempi. Mitäpä jos yrittäisi jotain muuta tällä kertaa?)
Miksi "yrittäisin jotain muuta", koska asia on juuri niin, että näitä lievimpiä ylinopeuksia ei laiteta ylinopeuksiksi kuin sellaisissa tapauksissa, että asia on varma.
Jos katsotaan tilastoja niin liian suuret nopeudet olivat 45%:ssa tapauksusta kuolonkolarin taustatekijänä. Alle 20 km/h:n ylinopeudet ja liian suureksi tilannenopeudeksi merkityt (osa ylinopeuksia) osuus oli 17%.
Sattuma oli, että yli 65-vuotiaiden osuus oli sama. En kuitenkaan lähtisi kaikkia näitä yli 65-vuotiaita sanomaan koheltaviksi vanhuksiksi. En myöskään sanoisi kaikkia niitä nuorempia, joiden osuus oli näinollen 83%, koheltajiksi. Kuski voi ajaa ihan fiksusti ja sittenkin joutua vakavaan onnettomuuteen.
"Lievät" ylinopeudet eivät ole mikään harmoton juttu liikenteessä, vaan selvä ongelma. Pelkästään se ei ole ollut monen onnettomuuden syy, vaan niissäkin onnettomuuksissa, joiden syynä on ollut jokin muu kuin ylinopeus on kovempi vauhti pahentanut usein ratkaisevasti vahinkoja. Esim. 60 km/h on yli 40% kovempi nopeus (liike-energialtaan)kuin 50 km/h. 90 km/h on puolestaan yli 25% kovempi kuin 80 km/h.
Muistanet, että olen kertonut, että esim. Australassa on nuo "lievät" ylinopeudet otettu vakavammin. Perusteluna on se,että paljon ajetut "lievät" tosiasiassa ovat pahempia kokonaisuuden kannalta kuin kovat ylinopeudet (jotka yksittäistapauksena toki ovat vaarallisempia)."Low-level speeding is the most common form of speeding, and refers to motorists travelling just a few kilometres per hour over the legal limit. Even though high-level speeding is much more dangerous, low-level speeding accounts for the majority of speed-related trauma."
Jos katsotaan tilastoja niin liian suuret nopeudet olivat 45%:ssa tapauksusta kuolonkolarin taustatekijänä. Alle 20 km/h:n ylinopeudet ja liian suureksi tilannenopeudeksi merkityt (osa ylinopeuksia) osuus oli 17%.
Jos 17 % kuolonkolareista on ajettu pientä ylinopeutta, niin voitaneen päätellä, että pieni ylinopeus ei ole minkäänalainen lisäriskitekijä. Näin siksi, että lähes joka viides ajettu kilometri ajattaneen sitä pientä ylinopeutta. On siis päivänselvää, että 17 % tapauksissa on ajettu pientä ylinopeutta. Tämä ei siis johdu kasvaneesta riskistä, vaan siitä yksinkertaisesta syystä, että pientä ylinopeutta ajetaan melko paljon. Ja huomatkaa, tämäkään ei ole mikään ylinopeuden puolustuspuhe, vaan tilastotieteellistä faktaa.
Jos taas yli 65-vuotiaat kuljettajat ajavat 17 % kaikista kuolonkolareista, niin riskitekijä on todella suuri, sillä kuvittelisin, että yli 65-vuotiaat eivät aja lähellekään 17 % kaikista ajetuista kilometreistä. Korjatkaa jos asiasta on tarkempaa tietoa ja olen väärässä.
Tosin itse en pidä 65-vuoden ikää vielä niin korkeana, että se aiheuttaisi merkittävää riskitekijää. Tutkimuksienkin mukaan riski alkaa kasvaa merkittävästi joskus 70-ikävuoden jälkeen. Ja nyt puhutaan siis riskistä ajettua kilometriä kohden. Itse olenkin ehdottanut, että kaikille noin 10-vuoden välein pakollinen ajokoe tehtäisiin tiheämmin vasta 70-ikävuoden jälkeen. Esimerkiksi niin, että 75-vuotiaana olisi seuraava koe ja sen jälkeen esimerkiksi kahden vuoden välein. Kahdeksankympin jälkeen ajokoe voisi olla jopa vuoden välein, mutta tässä kohtaa ei ehkä ole oleellista vielä viilata näin tarkkaan pilkkua.
PS. Jälleen vanhus on sekoillut pahasti liikenteessä! Miten joku voi olla sitä mieltä, että tällaisiin ei olisi syytä puuttua nykyistä tiukemmin jo ennakkoon, esimerkiksi inssiajolla.
Miksi "yrittäisin jotain muuta", koska asia on juuri niin, että näitä lievimpiä ylinopeuksia ei laiteta ylinopeuksiksi kuin sellaisissa tapauksissa, että asia on varma.
Ahaa, aivan totta. Juuri siinä lievien ylinopeuksien kohdalla onnettomuuksiin joutuneiden ajoneuvojen nopeuden arvioinnista siis tulee käsittämättömän vaikeaa ja niitä ei siksi voida kirjata.
Vai olisiko Eki kuitenkin niin, että nopeuden arvionnin tarkkuus nyt vain on niin surkean huono - pahimmillaan +/- 20km/h - ettei k.o. tilastolla tee mittausvirhetiedon puuttuessa yhtään mitään?
TM 36:
Jos katsotaan tilastoja niin liian suuret nopeudet olivat 45%:ssa tapauksusta kuolonkolarin taustatekijänä. Alle 20 km/h:n ylinopeudet ja liian suureksi tilannenopeudeksi merkityt (osa ylinopeuksia) osuus oli 17%.
Jouduit sitten niputtamaan myös liian suuria tilannenopeuksia lukemaan mukaan, jotta sait samat prosentit kuin yli 65 -vuotiailla... Taisit itse olla jo seniori-iässä joten annettakoon pieni muunneltu totuus anteeksi.
Kerrotko vielä mistä tämä faktatietosi on peräisin?
Jos 17 % kuolonkolareista on ajettu pientä ylinopeutta, niin voitaneen päätellä, että pieni ylinopeus ei ole minkäänalainen lisäriskitekijä. Näin siksi, että lähes joka viides ajettu kilometri ajattaneen sitä pientä ylinopeutta.
Omituinen tulkinta!
Ai, että 17% ei oo mittään. Känniläiset tappavat liikenteessä paljon vähemmän sivullisia ja sekin on mielestäni ihan liikaa.
Pienten ylinopeuksien merkityshän tulee juuri siitä, että niitä ajetaan paljon. Toki suuri ylinopeus on tietenkin pahempi yksittäistapauksena kuin pieni, mutta niitähän ajetaan aika vähän. Yritä ymmärtää.
Jos 17 % kuolonkolareista on ajettu pientä ylinopeutta, niin voitaneen päätellä, että pieni ylinopeus ei ole minkäänalainen lisäriskitekijä. Näin siksi, että lähes joka viides ajettu kilometri ajattaneen sitä pientä ylinopeutta.
Omituinen tulkinta!
Ai, että 17% ei oo mittään. Känniläiset tappavat liikenteessä paljon vähemmän sivullisia ja sekin on mielestäni ihan liikaa.
Pienten ylinopeuksien merkityshän tulee juuri siitä, että niitä ajetaan paljon. Toki suuri ylinopeus on tietenkin pahempi yksittäistapauksena kuin pieni, mutta niitähän ajetaan aika vähän. Yritä ymmärtää.
Et nyt oikein tainnut ymmärtää mistä on kyse. Tämähän on ihan tilastotieteen perusasioita. Toki tilastoilla voidaan aina hölmöjä huijata. Yksinkertaistetaan hieman. Jos joka toinen kuljettaja on blondi ja blondit aiheuttavat 50 % kuolonkolareista, niin onko blondius riskitekijä?
Samoin, jos noin joka viides (20 %) ajettu kilometri ajetaan pientä ylinopeutta ja kuolonkolareista 17 % on ajettu pientä ylinopeutta, niin eihän pieni ylinopeus ole tällöin oleellinen riskitekijä. ( Huom, tuo joka viides on hatusta heittämäni luku, luultavasti jopa selvästi alakanttiin.) Oleellista tietysti olisi vielä tietää, paljonko tapahtuu niitä onnettomuuksia, joissa ei ajeta ylinopeutta, eikä olla kännissä. Jos näiden onnettomuuksien suhdeluku on sama, kuin ylinopeutta ajettujen kilometrien suhde nopeusrjajoituksen mukaisesti ajettuihin kilometreihin, niin tällöinhän pieni ylinopeus ei tosiaan ole minkäänlainen riskitekijä. Niitä vain tapahtuu juuri niin paljon kuin tilastollisesti pitäisikin tapahtua, kuten blondiesimerkissäkin.
Vertaa tätä riskiä vaikka rattijuoppoihin. Jos noin 0,01 % ajetuista kilometreistä ajetaan kännissä, mutta rattijuopot aiheuttavat noin 30 % kuolonkolareista, niin on päivänselvää, että rattijuoppous on todella suuri riskitekijä liikenteessä. (Prosentit ovat jälleen itse keksimiäni, mutta suuruusluokka lienee oikea.)
Pienten ylinopeuksien merkityshän tulee juuri siitä, että niitä ajetaan paljon. Toki suuri ylinopeus on tietenkin pahempi yksittäistapauksena kuin pieni, mutta niitähän ajetaan aika vähän. Yritä ymmärtää.
Et nyt oikein tainnut ymmärtää mistä on kyse. ...
Jos näiden onnettomuuksien suhdeluku on sama, kuin ylinopeutta ajettujen kilometrien suhde nopeusrjajoituksen mukaisesti ajettuihin kilometreihin, niin tällöinhän pieni ylinopeus ei tosiaan ole minkäänlainen riskitekijä.
Ymmärrän hyvin mitä tarkoitat, olet kuitenkin hakoteillä....
Tuo lainaamaani teksti sisältää pahan virheen, sillä et huomioi yhtä olennaista asiaa eli onnettomuuden syytä. Kun merkittävässä osassa kuolonkolareita on taustatekijänä (syynä "lievä" (alle 20 km/h) ylinopeus - siitähän tuossa edellisessä oli kyse, niin lähdet ajatuksesta, että rajoituksia noudattavissa olisi syynä se, että kuski on noudattanut rajoituksia. Toki rajoituksen mukainenkin liian suuri nopeus voi joissakin tapauksissa olla taustatekijänä onnettomuuden synnyssä, mutta johtopäätöksesi on kovin yksioikoinen.
Ja toinen asia, jolla yrität mitätöidä "lievien" ylinopeuksien merkityksen on se, että tarkastelet asiaa yksittäisen kuskin näkökulmasta, et kokonaisuuden. Se tulee näkyviin tuossa rattijuoppous vertailussa.
Olen toki samaa mieltä, että kännissä ajo on suuri riski kuskille ja myös kokonaisuuden kannalta. Känniläisiä on aika vähän liikenteessä kuitenkin he ajavat merkittävän osan pahoista onnettomuuksista.
"Lievä" ylinopeus puolestaan ei useinkaan ole kovin suuri riski yksittäisen kuskin kannalta, mutta kokonaisuuden - liikenteen - kannalta paljon ajetut "lievät" ylinopeudet nousevat jo merkittäväksi riskiksi.
Mitä tulee aloituksessa mainittuun professori Summalaan niin häntä ei saa ylinopeuksien puolustajaksi kirveelläkään.
Summala on pitänyt ylinopeuksia keskeisenä ongelmana liikenteessä ja esittänyt tehokkaampaa nopeusvalvontaa merkittävänä liikenneturvallisuuden parantajana. Hän on myös suhtautunut myönteisesti siihen, että autoihin laitettaisiin tekniikkaa, joka pitäisi ajonopeuden rajoituksen puitteissa.
TM 36, et siis ymmärtänyt vieläkään. . Lue se yksinkertaistettu blondiesimerkki. Ymmärrätkö sen esimerkin? Ota sitten sama ajatus siihen lievään ylinopeuteen. Se lievä ylinopeus on laitettu taustatekijäksi varmasti kaikkiin onnettomuuksiin, joissa lievää ylinopeutta on ajettu ja se on voitu todeta. Jos et ymmärrä, niin ei voi mitään.
Lisään vielä kerran, en minä tällä pyri lieviä ylinopeuksa puolustelemaan, mutta jos täällä jotain prosentteja esittelee, niin pitäisi myös ymmärtää mistä on kyse. Sinä et selvästikään ymmärrä. Joko matemaattinen ajattelu ei ole vahvuutesi, tai sitten olet vain sokaistunut tuossa ylinopeusjankutuksessa niin pahasti, että et edes halua ymmärtää faktoja.
Joko olet lukenut tämän uutisen? Mitä ne kommentoivat, jotka vastustavat pakollista inssiä kaikille ja etenkin vanhuksille? Luultavasti kaksi ihmistä olisi jälleen säästäneet henkensä ehdotukseni myötä.
maavara:
Juu, sinun ajotavastasi on saatu lukea, mutta se liikennevirran nopeuden määrittely?
maavara:
Lienet ensimmäinen TMnetin historiassa, joka kysyy tuota. Onnettomuuden seurausten pahaneminen, liikenteen ennakoitavuuden heikentyminen, melutason kasvu, tien kulumisen lisääntyminen, liittymien välityskyvyn heikentyminen, kuljettajan rasittuminen jne.
Mutta nyt ymmärrän mielipidettäsi. Koska et tiedä, mitä muuta nopeuden kasvu vaikuttaa kuin kulutuksen lisääntymistä, et tietenkään osaa vastata kysymykseeni. Mutta se ei estä sinua uskomasta nopeuden kasvattamisella saatavaan turvallisuushyötyyn.
Herbert:
80 alueella se on yleensä tuo raskaan kaluston marssinopeus 88, jos olosuhteet ovat hyvät eikä ole ruuhkaa. Tonneja liikkuu eniten tuolla nopeudella.
Ruuhka-aikoina se on alhaisempi, samoin keliolosuhteiden hidastaessa liikennettä.
Liikennetilannehan siihen vaikuttaa, jos muuta liikennettä ei ole näkyvissä, se on minun kulloinenkin ajonopeuteni.
Herbert:
Miten minun ajonopeuteni pahentaa muiden onnettomuuksien seurauksia?
Edelleenkään se ei ole kiinnostavaa, mitä sinä teet. Kiinnostava on se, mitä liikenteessä tapahtuu ja miten siellä pitäisi toimia.
Esitin 10.10.2013 13:01 kysymyksiä, joihin sinun toivon vastaavan.
maavara:
Kuten huomaat, ei ole olemassa sellaista käsitettä kuin liikennevirran nopeus, johon täytyy sopeutua vaikka se edellyttäisi ylinopeutta. Liikenteessä on erilaisia ajonopeuksia. Joskus vauhdin määrää hitain, kuten rekat satasen alueella, mutta sinä pidät sitä riskinä, kun itse joudut hidasamaan tavoitenopeudestasi.
Huomatko, millä motiivella nopeuden noston vaikutuksia perustelet?
Herbert:
Tuossa Herbert vastasikin hienosti maavaralle. Jatkanpa vähän...
Liikenteessä on tosiaankin erilaisia ajonopeuksia. Jos niiden ylinopeuskuskien lähes 10 km/h ylinopeus olisi muka liikennevirran nopeus ja kaiken lisäksi sanomansa mukaan hiljaisella tiellä sitten ajettaisiin vielä paljon kovemmin, niin luulisi autojen keskinopeuden olevan Suomen pääteillä huomattavasti korkeampi kuin se on. Kahdeksankympin teillä keskinopeus on aika tarkaan 80 km/h ja satasen teillä selvästi satasta alempi. Eli tuokin osoittanee jotakin.
Entä ne raskaat ajoneuvot? Jotkut tosiaan ajaa rajoitinta vasten ylinopeutta. Se raskaan ajoneuvon ajama ylinopeus on myös huono juttu liikenteessä. Eli pitäisikö huonoista asioista ottaa mallia tai sopeutua niihin.
Raskaiden ajoneuvojen kuljettajakoulutuksessa kiinnitetään erityishuomiota siihen, ettei ajettaisi rajoitinta vasten. mm. siksi, että raskas ajoneuvo pysähtyy tarvittaessa vähän suuremmasta nopeudesta selvästi pidemmällä matkalla ja raskas ajoneuvo tekee pahaa jälkeä onnettomuuteen joutuessaan. Toinen seikka on taloudellisuus. SKAL eli kuljetusalan yritysten ja yrittäjien etujärjestö on myös painokkaasti tuonut esiin sen, että rajoitinta vasten ajo on sekä liikenneturvallisuudelle vaarallista että nostaa suuresti kustannuksia. SKAL on tähän liittyen järjestänyt mm. taloudellisen ajon kursseja.
Muuten.... Kun itse ajaa rajoitukset ja tilannenopeudet huomioiden niin monesti se liikennevirtakin (ihan oikea liikennevirta!) kulkee tällaista nopeutta. Jos ohituspaikkoja ei löydy niin kyllä ne "kiireisetkin" yleensä kummasti sopeutuu siihen vauhtiin. Jopa niinkin hyvin, että vähän aikaa ajelevat melkein puskurissa kiinni ja sitten alkavat pitämään pidempää turvaväliä.
TM 36, miksi sinun on niin vaikeaa myöntää, että teillä liikkuu valtava määrä kuskeja, joilla ei ole kykyä ajaa autoa. Miksi asia on pakko vääntää niin, että kuskit ajaisivat huonosti vain kiireen vuoksi. Näin ei varmasti ole. On suuri joukko kuljettajia, joilla ei ole kiire mihinkään, mutta etäisyyksien ja nopeuksien lukeminen ontuu, auton alkeellinenkaan hallinta ei ole hanskassa, havainnointi on heikkoa, reagointi on liian hidasta, sääntöjä pyritään noudattamaan, mutta niitä ei osata ja niin edelleen.
Kuten sanoin, suuri joukko toki rikkoo sääntöjä kiireen vuoksi, tai muuten tahallisesti. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että liikenteessä valtava joukko ihmisiä, joilla ei ole tarvittavaa osaamista ratin taakse.
En voi olla ihmettelemättä niitä kirjoittajia, jotka paasaavat hyvinkin pienestä ylinopeudesta jatkuvasti, mutta sitten kun puhutaan koheltavista vanhuksista, niin yhtäkkiä ymmärrystä riittääkin vaikka minkälaisille rikkeille. Muiden ajonopus ei ole mikään ratkaisu ongelmaan, jos vanhus ajaa moottoritiellä väärään suuntaan, tulee suoraan kolmion takaa eteen, ei reagoi punaisiin valoihin, sekoittaa jarrun ja kaasun, tai tekee jotain muuta vastaava. Liikennejärjestelmää ei voida, eikä kuulu rakentaa sellaiseksi, että dementoitunut vanhus voi siellä koheltaa. Ongelmahan on juuri siinä, että tällä hetkellä oikein kukaan ei ota sitä korttia pois vanhukselta, joka liikenteeseen ei sovi. Kuten kirjoitit, vanhuksien määrä vain kasvaa entisestään ja hyvin nopeasti kasvaakin, joten asialle olisi syytä tehdä jotain, ennen kuin on myöhäistä.
Ja kuten olen todennut, aina nämä koheltavat kuskit eivät ole vanhuksia. Siksi myös nuorempia kuljettajia olisi syytä testata, mutta toki harvemmin kuin vanhuksia. Vanhus joka tänä vuonna on vielä erinomainen kuljettaja, saattaa kahden vuoden päästä olla täysin soveltumaton liikenteeseen.
tracktest:
Sekin, mutta tietysti ihan perinteinen puhalluttaminen. Ehkä joskus tulee se alkolukko pakolliseksi, kaikkiin autoihin.
tracktest:
Sanoisin, että näin tapahtuu useammin kuin luullaankaan.
Mutta sairauksia ei ole vain dementia (mikset kirjoittanut sitä suoraan tuohon??). Esim. sairaskohtauksia ja niiden ajankohtaa, tai vakavuuttaa ei pysty arvaamaan kenties kukaan. Sellaiset tapaukset jää vaan olemaan liikenteeseen, eikä se katso edes ikää.
tracktest:
Minusta on aika turha vetää mitään yleistyksiä näistä "taitavista kuskeistakaan", saati heidän ääritilanteissa maagisesta selviytymisestäkään. On ihan hyvä, jos he pääsevät onnettomuustilanteissa edes vähällä taitojensa ansiosta. Se on ihan eri juttu kuin tuo sinun ihmeellinen "ilman vahinkoja". Toki niinkin joskus sattuu varmaan.
tracktest:
Höhh. Miksei taitamaton kuski tekisi samalla tavalla? Kun se hänelle mahdollisimman turvallista. Liikenteeseen kuuluu se, että sinun pitää sekin ottaa huomioon. Teetkö niin, vai vedätkö johtopäätöksiä, joissa on vain arvailujasi mukana?
tracktest:
Niin? Mitä tilanteita? Eikö ole mahdollista, kuten tuossa edellä jo vihjaisin, että itse asiassa sen "tilanteen" aiheuttaisi joku omasta mielestään taitava, mutta vähän kärsimättömämpi kuski? Tai oikeasti taitava, mutta silti hetkellisesti huolimaton?
tracktest:
Mikähän sitten on se "huono keli"?
tracktest:
Suurimman osan, tai vähemmistön kanssa, ihan sama. Aika lailala "viivat suoriksi" -yleistämistä osaat harrastaa sinäkin, kuten tuossa edellä joka kohdassa.
Miksi sitten ovat saaneet kortin, mitäs luulet? Inssillä on ollut mahdollisuus evätä suoritus, mutta kuski on päässyt läpi joskus. Teetkö sinä liikenteessä kanssa ihan turhaa arviointia muista sen sijaan, että sopeudut siihen,että kaikki eivät todellakaan voi olla rattimiehiä/-naisia, joten tulee tilanteita joissa jopa sinäkin joudut joustamaan?
maavara:
Kalustosi kuulostaa sellaiselta, ettet pitkällä matkalla väsy ainakaan sen vuoksi!
Niinpä kysynkin, pysytkö tosiaan vähentämään väsymystä pitkällä ajamalla muita nopeammin?
Kumppani:
Puhallusratsioita saisi olla useammin, aika harvoin puhallutetaan. Ja kaikki ilmoitellaan nykyisin etukäteen jotta paatuneet rattijuopot tajuaa pysyä sen päivän kuppilassa ja jättää autoilut kyseiseltä päivältä väliin.
Hyvä jos näin, itsekin oletan näin tapahtuvan useammin tosiaan kuin luullaankaan.
Dementia on yksi ja sairauksien kirjo on iso mikä ikääntyvillä vaikuttaa ajokykyyn tosin terveitäkin on ei sovi sitä unohtaa, kun monesti kaikki vanhukset niputetaan ajokyvyttömiksi mikä on mielestäni väärin. Hidastumista ei mikään estä, mutta nopeusrajoituksia noudattaen homma hoituu terveillä vanhuksilla näin ainakin uskoisin.
Ideaalitilanne olisi ettei sattuisi mitään kenellekään, mutta taitavalla kuljettajalla on mahdollisuudet selvitä taitamattoman tekemän virheen myötä onnettomuudesta ja näin säästyy molemmat ennalta pahaltakin näyttävästä tilanteesta. Nämä ovat niitä läheltä piti tilanteita josta vain muisto jää ei sen pahempaa onneksi.
Taitava ennakoi ja osaa ottaa erilaiset tilanteet nopeasti haltuun. Itse en arvaile mitään vaan pyrin kokemuksen tuoman taidon avulla selviämään ja hyvin on tullut selvittyä ilman kolareita. Maltti on valttia sanotaan.
Raivon vallassa olevat kuljettajat paljastuvat liikenteen seasta agressiivisen tyylinsä ansiosta heti. Heillä ei malttia ole vaan ohitukset ovat tavan takaa vaarallisia ja johtavat onnettomuuksiin ennen pitkää.
Säännöistä piittaamattomat kärsimättömät ovat kaikkien ongelma. Ja väsymys on rattijuoppouteen verrattavissa oleva olotila, ajokunto on molemmissa tutkitusti huono. Siinä ei taidot enää ratkaise paljoakaan.
Huonoa keliä on tosiaan vaikka talvella, kun tie on jäässä tai lunta tulee vaakasuoraan tuulen kera. Taitamattomat pysyköön kotona tai sitten matkatkoon ammattilaisten kyydissä.
Kaikki eivät ole ole vetomiehiä eikä rattinaisia se on totta, mutta asenteet kohdallaan kaikki pärjää niiden taitojen kanssa mitä sitten on matkan varrella saanut kerättyä aivan varmasti. Kukaan ei ole seppä syntyessään.
Hyvää illanjatkoa vaan Kumppanille.
Herbert:
Ehkä luemme samaa postia eri tavalla, mutta uudelleenkaan luettuani maavaran posti, jonka nojalla tuomitsit hänet minäminäkuskiksi näyttää minulle poikkeuksellisen hyvin ympäristönsä huomioon ottavan kuljettajan kirjoittamalta. Ajoaikojen ja taukojen sovittaminen muuhun liikenteeseen ottaa mielestäni ympäristön huomioon ajamisessa paljon enemmän kuin vain ratin takana istuessa.
Minun puolestani tämän itsekkäästä asenteesta syyttelyn voisi lopettaa kokonaan, kun ei sillä oikeasti ole mitään merkitystä.
Yksi itsekäs minimoi omat riskinsä ajamalla hitaasti, turvallisella panssarivaunulla, eri aikaan kuin muut ja kaikella tavalla mahdollisimman varovasti. Toinen itsekäs ryöstöhyödyntää yhteistä tietä ollakseen mahdollisimman lähellä jonon kärkeä muiden edellä. Ja kummankin riskitason määrää se, millä tavalla he tavoitteeseensa pyrkivät.
Ja meidän muiden kannalta on aivan yksi lysti kumpi itsekäs on tunkemassa kolmion takaa eteen, koska väistettävä se silti on.
Herbert:
En unohda, mutta en vain usko yhden Pudasjärven yössä ajelevan hiihtäjän tai 600 km työkeikkaa ajavan vaikutusmahdollisuuksiin Suomen liikenteen keskiarvoon, joka määrätään Kehä III sisäpuolella.
Herbert:
Jos säätää muuttujat väärin, käy juuri noin.
Oletko tämän nojalla eri mieltä siitä, että pimeässä ajamisen määrään vaikuttavat sekä nopeus että lähtöaika?
Herbert:
Tätä minäkin epäilen, mutta ei minun silti tarvitse keksiä maavaraa vastaan syytöksiä asioista, joita en kuule hänen sanovan.
Herbert:
No kuinka paljon se yksi auto jossain pimeyden keskellä vaikuttaa Suomen liikenteen keskinopeuteen?
Jos haluaisi ilkeillä, voisi kommentissasi nähdä itsekeskeisen kuvitelman ylikorostetuista omista mahdollisuuksista vaikuttaa muiden tekemisiin? Tai peräti oikeutuksen puuttua siihen ilman poliisin toimivaltaa?
Tiedän, että et sinä tätä tarkoita, joten annetaan nyt vaan tämän asenteen olla, kun ei sillä suomalaisen tutkimuksen mukaan tunnu olevan kovinkaan vahvaa korrelaatiota kolareihin.
Herbert:
Tässä on se todellinen kysymys. Voidaanko nyt siirtyä asiaan?
Liikenneturvan tutkimus "Ovatko kuljettajan arvot ja minäkuva turvallisuustekijöitä?", Rajalin et al. http://liikenneturva.magazine.fi/www/fi/tutkimus/liitetiedostot/ovatko-kuljettajan-arvot-ja-minakuva-ID-5194.pdf
Mielenkiintoinen tutkimus vahvistaa käsitystä, että itsevarmat individualistit ottavat enemmän riskejä liikenteessä. Ainakin heillä on selvästi varovaisia kollektivisteja enemmän tutkijan riskikäyttäytymiseksi luokittelemia piirteitä.
Sivun 14 kuvaajat kuitenkin kertovat jännittävän ristiriidan siitä, kuinka riskejä ottamalla ei näköjään silti satu muita enempää kolareita. Itse asiassa kun kaikkein kokemattomimmat ja kaikkein iäkkäimmät ikäluokat jätetään tarkastelun ulkopuolelle ja tutkitaan vain ajamaan jo tottunutta aktiivista aikuisväestöä, huomataan jännittävä paradoksi: riskejä ottaville individualisteille sattuu todellisuudessa kolareita vähemmän kuin turvallisuushakuisille ja suvaitseville kollektivisteille.
Tämän mielenkiintoisen havainnon tutkijat analysoivat seuraavasti:
"Arvojen heikkoa yhteyttä onnettomuuksiin joutumiseen voidaan selittää mm. sillä, että onnettomuuksiin yhdistyy
runsaasti satunnaistekijöitä. Rikkomukset ilmentävät paremmin kuljettajan valitsemaa toimintatapaa (ks. Rajalin
1998). Sääntörikkeillä kuljettaja tavoittelee ajansäästöä ja sujuvan ajamisen tuomaa mielihyvää. Aggressiiviset
rikkeet, joilla ilmaistaan suuttumusta, ovat yhteydessä kuljettajan persoonallisuuteen ja emootioihin (ks. Lajunen
& Summala 2004). Liikenneonnettomuuteen joutuminen on tapahtumana melko harvinainen, mikä myös
selittänee heikkoa yhteyttä."
Ajattelija2013:
Tietenkin on ihmisiä, joiden ajotaidossa on eri syistä pahoja puutteita. Minä luen tähän joukkoon - osaamattomiin - myös ne, jotka tahallaan tai ymmärtämättömyydestä rikkovat liikenteen sääntöjä - ajavat olemattomin turvavälein, ajavat aina kun on mahdollista ylinopeutta, eivät välitä suojateille astuvista jne. Ja näitä on todella paljon. Varmasti verrattomasti enemmän kuin esimerkiksi vanhuksia, joilla iän myötä ajamisesta on tullut sellaista, ettei heitä pitäisi päästää liikenteeseen. Kun katsotaan mitä voitaisiin tehdä tulisi kaikkia näitä osamattomia vähentää liikenteestä. Eikö niin?
Kukaan ei mielestäni ole paasannut jatkuvasti hyvinkin pienistä ylinopeuksista. Sen sijaan on reilua sanoa asiat niinkuin ne ovat: paljon ajetut "lievät" (esim. alle 20 km/h) ylinopeudet ovat varmasti suurempi ongelma liikenneturvallisuudelle kuin koheltavat vanhukset. Tämän esiintuominen ei kuitenkaan tarkoita, että lähdettäisiin puolustelemaan liikenteeseen sopimattomia vanhuksia.
Yllä vain suoria sitaatteja ja tutkimusta, tässä omat mietteeni aiheesta.
Osa kysymyksistä on vahvasti sidoksissa haastateltavan arvoihin, eikä mittaa vain todellista ajotapaa. Olen melko varma siitä, että vaikkapa "ei koskaan" päin punaista ajanut 36.19 % vastaajista puhuu muuta kuin totta. 7.84 % ei ole ajanut "koskaan" väsyneenä. En hämmästyisi, vaikka turvallisuushakuisen kollektivistin olisi helpompaa antaa kaunisteltu arvio ajotavastaan kuin hedonistisen individualistin, joka arvelee paikkaavansa hanskalla niin ylinopeutensa kuin muidenkin rikkeidensä seuraukset? Individualistin voin ajatella myöntävän ajavansa päin punaista, "mutta vain silloin kun tilanne sen turvallisesti sallii".
Niinpä tietenkin. Kukapas sitä vaarallisesti päin punaista ajaisikaan.
Eli arvioissa on faktat jo kertaalleen suodatettuna vastaajien arvomaailman läpi. Sääntöjä on helpompi myöntää rikkovansa, josa kokee olevansa riittävän hyvä soveltamaan niitä (riippumatta siitä, onko oikeasti niin hyvä ).
En myöskään osta johtopäätöstä, että asenteiden ja kolareiden korrelaatio olisi sattumaa. Tässä on porttiteorian tutkijoiden tyypillinen näkökulmavirhe. Katsottaessa vain portista läpi käyneiden (kolaroineiden) saldoa, jää huomaamatta kuinka moni kääntyi kääntyi portilta takaisin (läheltä piti, mutta ei osunut).
En jaksa myöskään laskea tyylipisteitä törmysten välttämisessä enkä tahallisuuden astetta silloin kun kolahtaa. Jos autoaan hallitsematon kollektivisti ajaa niin hiljaa ettei ehdi edes kolaripaikalle ja individualisti paikkaa suuremman nopeutensa osaamisellaan, on lopputulos näillä suorituksilla tasan yhtä hyvä. Piste molemmille.
Jos kollektivisti kolaroi osaamattomuuttaan tai individualisti välinpitämättömyyttään, ovat molemmat tasan yhtä piittaamattomia syyllisiä. Yksi kolaroi kun ei viitsinyt laiskuuttaan opetella ajamaan ja toinen, koska ei viitsinyt ajaa ihmisiksi. Nolla pistettä molemmille ja turha hakea lohtua siitä, että vahingossa kolahti.
Ei tämä silti sitä tarkoita, että kolarien määrä vähenisi riskejä ottavalla ajotavalla.
Oma arvaukseni on, että riskejä kaihtamattomat individualistit oikeasti ovat sekä nähdyn ymmärtämisen että ajoneuvon hallinnan osalta sen verran parempia kuljettajia, että he todella paikkaavat hanskalla aika paljon itse aiheuttamistaan riskeistä.
Mutta jos individualistit kohdistaisivat paremmat taitonsa ajamaan niin turvallisesti kuin vain he osaavat, saattaisi lopputuloksena olla kolaritilasto, joka saattaisi omasta mielestään muka varovaiset häpeään. Defensiivinen ajotapa hyvillä taidoilla tekisi huippukuskeja!
Muun muassa tästä syystä olen edelleen sitä mieltä, että asenteita enemmän kannattaisi miettiä enemmänkin mitä tuolla ulkona tapahtuu olipa se laillista tai ei ja miten siihen kannattaa itse suhtautua. Ja että kollektivistin ja individualistin tärkeimmät turvallisuuden parannuskohteet eivät taida ollakaan ihan samoja?
Individualisti-miesten käyrä kuvaa hienosti mielikuvaa nuorten poikien kohelluksesta ja kovasta kolarisumasta. Siitä keski-ikään selvinneet ovat joko viistatuneet tai oppineet tai molempia. Lopulta iän myötä alkaa näkyä selvästi, ettei oma suorituskyky ole enää sama kuin ennen, vaikkei ikäkuski sitä itse huomaakaan.
Itse aion jatkaa itsekästä menoani ajoneuvon pirstaleiden sironta-alueen ulkopuolella pysytellen, maksullisen lisänopeuden ratamaksut ainoastaan moottoriradan kassalle maksaen ja muissa ajoissani alle EU-normikulutuksella liikkuen.
TM 36:
Juuri näin. Jokainen parantaa siitä kohdasta, missä itsellä on parannettavaa.
Nettikeskusteluissa näyttää tärkeintä olevan löytää joku muu syyllinen, jonka nojalla pyritään osoittamaan ettei itse tarvi tehdä asialle mitään.
Edelleen olen sitä mieltä, että osaamattomuus ja piittaamattomuus ovat kaksi aivan eri asiaa. Muun väittäminen on täysin absurdia, oli kyseessä sitten autoilu, tai mikä tahansa elämän alue. Piittaamaton kuljettaja osaa halutessaan ajaa "täydellisesti", mutta osaamaton kuljettaja ei kykene kunnolla ajamaan edes halutessaan. Piittaamaton kuljettaja tarvitsee muutosta asenteeseen, osaamaton taitoihin. Kaksi aivan eri asiaa. Ja oleellinen ero on myös siinä, miten ehdoittamani ratkaisu puree tähän vaivaan. Piittamattomille kuskeille inssiajosta ei ole haittaa, eli heihin täytyy puuttua muilla keinoin.
Itse olen ymmärtänyt, että monet paasaavat täällä nimenomaan melko pienistä ylinopeuksista. Siitä kun varmasti kaikki ovat yksimielisiä, että suuret ylinopeudet nostavat onnettomuusriskiä selvästi.
En mitenkään puolustele ylinopeuksia, eikä tämä tarkoita että hyväksyisin niitä, mutta ovatko paljon ajetut ns. "lievät" ylinopeudet oikeasti suurempi ongelma kuin vanhukset? Millä perustelet väitteesi, jos esimerkiksi tutkit tapahtuneita kuolonkolareita? Esimerkiksi liikenneturvallisuusviraston johtava lääkäritutkija on asiasta eri mieltä, kuten eräässä toisessa keskustelussa joskus täälläkin kerroin. Hän kirjoitti Moottori-lehdessä, että yleensäkin hyvin pieni osa onnettomuuksista johtuu ns. normmikuljettajista, ajoivat he sitten rajoituksien mukaan tai "lievää" ylinopeutta. Jos tilastoista karsitaan rattijuopot, aivan älyttömästi kaahaavat (nuoret), itsemurhat, sairaskohtaukset ja ne koheltavat vanhukset, niin kuolonkolareita tapahtuu enää hyvin hyvin vähän. Ja nekin mitä tapahtuu, johtuvat useimmiten kokemattoman/taitamattoman kuljettajan havainnointivirheestä esimerkiksi risteyksissä. Se paljon työkseen ajava noin keski-ikäinen kuljettaja aiheuttaa hyvin harvoin kuolonkolarin ja vielä harvemmin silloin, jos kuolonkolarit suhteutetaan ajettuihin kilometreihin.
Kyseinen lääkäri oli sitä mieltä, että nopeusvalvonnan ja etenkään automaattisen nopeusvalvonnan lisäämisellä ei saavuteta enää Suomessa merkittävää parannusta kuolonkolaritilastoihin. Tämä johtuu siitä, että automaattinen nopeusvalvonta vaikuttaa ainoastaan niihin kuljettajiin ja niihin seikkoihin, jotka jo nyt aiheuttavat hyvin vähän onnettomuuksia. Huvikseen yöllä kaahaavat nuoret osaavat kyllä ne kameratolpat kiertää ja rattijuoppoihin, dementikkoihin, yms. seikkoihin kamerathan eivät vaikuta mitenkään.
Ja loppuun jälleen totean, että tässä kirjoituksessa ei ole lainkaan pointtina puolustaa "lieviä" ylinopeuksia. Pointtina on se, että miksi muista oikeasti suuremmista ongelmista keskustellaan niin vähän. Miksi taitamattomien kuskien suorituksia hyssytellään, eikä niistä halua keskustella oikein kukaan. Rattijuopoista ja siitä mitä heille voitaisiin tehdä, keskustellaan melko vähän. Ainoa ongelma josta halutaan keskustella niin täällä kuin tärkeämmilläkin foorumeilla, on "kiireiset", välillä pientää ylinopeutta ajavat kuljettajat. En voi välttyä ajatukselta, että täälläkin keskustellaan siitä, mikä itseä eniten ärsyttää, eikä siitä, mikä oikeasti vaikuttaisi eniten liikenneturvallisuuteen. Mitä mieltä olette esimerkiksi eilen linkkaamastani uutisesta, jossa nainen romutti autonsa, koska sekoitti kaasun ja jarrun. Eikö juuri tuollaiset kuljettajat karsiutuisi pois, jos kuvailemani pakollinen inssi toteutettaisiin? Väittääkö joku, että tällainen kuski ei ole hengenvaarallinen joka hetki, ajoi hän sitten 20 km/h tai 120 km/h.
740 :
Uskoakseni tuota asiaa voi pohtia ja analysoida yksikseenkin. Nettikeskustelussa lienee tähdellisempää se, mitä liikenteessä kokonaisuutena voitaisiin tehdä, jotta turvallisuus parantuisi. Tämä ei näytä olevan kovinkaan yksiselitteistä.
740 GLE:
Kommenttisi osui naulan kantaan. Olennainen pointti on se, että itse lähtee miettimään mitä voisi tehdä paremmin tai vaikkapa sitä onko edelleen riittävän kykenevä liikenteeseen? Mitä voisi tehdä paremmin? Minä ainakin olen vuosien myötä ihan tietoisesti yrittänyt parantaa ajamistani. Pidemmät turvavälit. Aikaisemmin vilkkua. Nopeusrajoitusten ja tilanteiden vaatimien nopeuksien huomioiminen. Suojateille pyrkivien päästäminen yli. Ja yleensäkin muut kulkijat huomioiva ja joustava meno liikenteessä. Virheitä tulee minulla kuten muillakin ihan tarpeeksi. Eikä mitenkään tulisi mieleen sanoa itseäni sellaiseksi "hyväksi kuskiksi", jolla olisi jotain etuoikeuksia, vaikkapa niin, että "hyvä kuski" voisi ajaa liikenteessä ylinopeutta ... tai kännissä.
740 GLE:
Varakkaat, tieteellisellä tarkkuudella ajavat "professional" -kuljettajat, jotka hiovat taitojaan moottoriradoilla, edustavat vähemmistöä. Useimmille liikenne on sitä, että siirrytään paikasta toiseen, ja vähän tavaraakin kulkee tarvittaessa mukana.
Autoihin liittyy statusarvoja ja imagoarvoja. Niiden olemassaoloa ei aina kehdata myöntää, joten kalliin katumaasturin hankintaa perustellaan järkisyillä. Mökille täytyy päästä, perheelle pitää olla tilaa, traileria pitää vetää ja muuta tällaista. Olimme aikoinaan perhematkalla Ranskassa ja muuallakin. Nukuimme kymmenen yötä peräkkäin Nissan Micrassa. Mahduttiin, vaikka aamuisin oli joskus huoli siitä, ettei takapenkillä vain kukaan olisi litistynyt tai tukehtunut kuoliaaksi yön aikana.
Autopolitiikkani on tällä hetkellä se, että riittää kunhan on siedettävä penkki, lämmityslaite ja jonkinlaiset kuoret ympärillä, ja tämä kottero siirtyy kohtuullisin kustannuksin ja kohtuullisella vaivannäöllä paikasta toiseen.
Liikennepolitiikkani puolestaan on pyrkiä siihen, että edellä mainitussa kotterossa olisi mahdollisimman siedettävää, eikä siellä tarvitsisi viettää enempää aikaa kuin on välttämätöntä.
Tällä hetkellä autopolitiikkani ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla, koska auto on niin huonokuntoinen, että sen lukuisat viat vaativat ylimääräistä ajankäyttöä ja keskittymistä. Auto mm. kuluttaa vettä noin puoli litraa tai litran sadalla kilometrillä riippuen tilanteesta. Maltillinen vauhti vähentää veden kulutusta, ja tästä syytä on nähty sellainenkin ihme, että noudatan talvinopeusrajoituksia jo ennen kuin ne ovat voimassa. Enimmäkseen moottoritiellä, mutta joissakin tapauksissa myös muulla tiellä. Yksi auton tempuista on se, että se saattaa lähteä liikennevaloissa yllättäen taaksepäin, vaikka tarkoitus on mennä eteenpäin. Yleensä se tekee tämän kaksi kertaa ennen kuin kolmannella vaihdekepin heiluttelulla löytyy jokin eteenpäin vievä vaihde.
Tänään olisi ollut hyvä tilaisuus hieman kisailla erään Mersun kanssa. Auto tuli erittäin aggressiivisesti ja yllättäen takaapäin jääden lähietäisyydelle ohitusvalmiuteen. Tiesin, että parin kilometrin päässä on risteys, josta voin valita reitin A tai reitin B, eli pääsen siellä Mersusta eroon, jos haluan. Niinpä uskalsin hieman kiusoitella mersukuskia. Tunsin tien erittäin hyvin, joten lähdin yhtäkkiä kiihdyttämään paikassa, jossa ei voi ohittaa, mutta jonka jälkeen välittömästi voi ohittaa. Tarkoituksena oli yrittää ohittaa edelläni ajanut auto ennen kuin Mersu lähtee ohittamaan minua. Temppu onnistui. Sain yhden auton johdon Mersuun. Koska vastaan tuli autoja, se ei voinut ohittaa heti minun perässäni. Olin ohittamaisillani vielä toisenkin auton seuraavalla pienellä suoranpätkällä, mutta peruin suunnitelman keltaisten viivojen takia. Tämä toinen auto, jonka perään jäin ajamaan, oli todellinen hidastelija ja jononvetäjä. Tässä vaiheessa näin peilistä, että Mersu ohitti takanani ajaneen auton keltaisista viivoista välittämättä. Niin oltiin taas alkutilanteessa. Mersun jäähdytinsäleikkö lymysi autoni takapuskurin tuntumassa kuin hain kita ennen kuin hai nappaa saaliinsa ja tällä kerralla ei ollut epäilystäkään, kuka saalis olisi. Onneksi saavuin mainitsemalleni risteysalueelle ja valitsin siinä vaihtoehtoisen reitin. Mersu ajoi hitaan auton perässä toista reittiä.
Jos en olisi valinnut vaihtoehtoista reittiä, olisin saanut helposti aikaan kilpailun Mersun kanssa. Risteysalueen jälkeen on mäki ja sen jälkeen suora. Olisin tietysti ladannut kaikki paukut tähän kohtaan ja kiihdyttänyt ohittamaan edellä ajavaa hidasta autoa ennen kuin Mersu lähtisi ohittamaan minua. Jos autoja ei olisi tullut vastaan, olisin kenties ehtinyt tehdä ohituksen. Tuurilla olisi ollut erittäin suuri merkitys. Jos vastaan olisi tullut autoja sen jälkeen, kun minä olisin tehnyt ohitukseni, Mersu olisi jäänyt hetkeksi jumiin hitaan auton taakse. Tässä vaiheessa olisin painanut kaasun pohjaan ja ajanut kuin viimeistä päivää saadakseni mahdollisimman paljon etumatkaa Mersuun. Jos olisin saanut kurotuksi niin pitkän etumatkan, että Mersu olisi hävinnyt hetkeksi näkyvistä, olisin kurvannut sivutielle piiloon ja odottanut siellä, kunnes Mersu on mennyt. Näin olisin epäsuorasti ja ehkä epäreilustikin voittanut kisan, koska mersukuski ei olisi koskaan tiennyt ohittaneensa minua. Jos sen sijaan edellä mainittuja vastaantulijoita ei olisi tullut, asemani olisi ollut tukala. En pidä avoimista kilpa-ajoista yleisillä maanteillä. Eikä nykyisestä autostani edes olisi sellaiseen. Mersu olisi runnonut väkisin ohitse jossakin sopivassa paikassa luultavasti varsin pian. Ainoa hätäratkaisu olisi ollut muka mennä muualle eli kääntyä jonnekin sivutielle ja palata hetken päästä takaisin. Tavallaan teinkin tämän ratkaisun, mutta koska kyseessä oli vaihtoehtoinen reitti, ei tarvinnut palata takaisin.
740 GLE:
Pyrkimys turvallisuuteen on ok, lasketaan se itsekkääksi tai ei, mutta siitä ei ole nyt kyse.
Maavaran peruste nopeuden nostolle perustui siihen, että vain hän nostaa nopeuttaan mutta ei muut ja että vain tiettyyn tilanteeseen istutettuun esimerkkitapaukseen. Voin ottaa toiselaisen esimerkin, jossa kaikki asiat toteutuvat kovemman nopeuden myötä päinvastaisessa järjestyksessä. Tällaista kokonaisuutta ei maavara kuitenkaan halunnut tarkastella. Sitä tarkoitin itsekkyydellä ja minä-keskeisyydellä.
Sopii minulle. Olen sitä odottanut 10.10.2013 13:09 lähtien.
Isoäidiltäni, dementian alkuvaiheessa otettini kortti pois, kun omat lapsensa sitä vaativat lääkäriltä. Ei lääkäri olisi voinut tietää, minkälaista mummon ajaminen käytännössä oli, mutta lapset tiesivät.
Oma parempi puoliskoni ei pahan migreenin takia ole edes tohtinut korttia hankkia, koska pelkää että voisi saada kohtauksen yllättäen ratissa.
Eli mitä omaan lähipiiriini tulee, aika niin hyvin tuntuu karsiutuminen toimivan. Avustettuna ja ilman,
Tuossa oli pari viikkoa sitten omalla kohdalla ikävä tilanne kun olin nukkunut parina yönä erittäin huonosti, mutta oli pakko ajaa pimeällä parisataa kilsaa, iso osa ilman hirviaitaa. Ahdistava kokemus ja ainoa lääke oli ajaa hiljaa. Tuollaiset pakkotilanteet ovat kuitenkin harvinaisia, enkä ikinä aja noin väsyneenä jos ei ole eihan pakko.
Nyt kun nuoret eivät pidä kortin hankintaa enää itsestäänselvyytenä, toisin kuin ennen, niin voisin kuvitella Ajattelijankin päättelevän että tällainen itsekarsiminen on yleisintä niiden nuorten kohdalla, jotka tuntevat ajamisen ja henkilöautoliikennekulttuurin vieraaksi omille taipumuksilleen.
TM 36:
Luulo ei ole tiedon väärti.
Vuonna 2011 onnettomuuksien aiheuttajakuljettajista alle 20km/h ylinopeudella ajoi 10%. Vastaavasti yli 65 -vuotiaita aiheuttajia oli 17%.
(Tiedän jo vakiovastauksesi: Pienet ylinopeudet on hankala rekisteröidä ja niiden tilastoinnissa käytetään varmuusmarginaalia mahdollisten oikeusjuttujen takia jolloin niiden määrä tilastoissa on todellisuutta pienempi. Mitäpä jos yrittäisi jotain muuta tällä kertaa?)
JEV2:
Miksi "yrittäisin jotain muuta", koska asia on juuri niin, että näitä lievimpiä ylinopeuksia ei laiteta ylinopeuksiksi kuin sellaisissa tapauksissa, että asia on varma.
Jos katsotaan tilastoja niin liian suuret nopeudet olivat 45%:ssa tapauksusta kuolonkolarin taustatekijänä. Alle 20 km/h:n ylinopeudet ja liian suureksi tilannenopeudeksi merkityt (osa ylinopeuksia) osuus oli 17%.
Sattuma oli, että yli 65-vuotiaiden osuus oli sama. En kuitenkaan lähtisi kaikkia näitä yli 65-vuotiaita sanomaan koheltaviksi vanhuksiksi. En myöskään sanoisi kaikkia niitä nuorempia, joiden osuus oli näinollen 83%, koheltajiksi. Kuski voi ajaa ihan fiksusti ja sittenkin joutua vakavaan onnettomuuteen.
"Lievät" ylinopeudet eivät ole mikään harmoton juttu liikenteessä, vaan selvä ongelma. Pelkästään se ei ole ollut monen onnettomuuden syy, vaan niissäkin onnettomuuksissa, joiden syynä on ollut jokin muu kuin ylinopeus on kovempi vauhti pahentanut usein ratkaisevasti vahinkoja. Esim. 60 km/h on yli 40% kovempi nopeus (liike-energialtaan)kuin 50 km/h. 90 km/h on puolestaan yli 25% kovempi kuin 80 km/h.
Muistanet, että olen kertonut, että esim. Australassa on nuo "lievät" ylinopeudet otettu vakavammin. Perusteluna on se,että paljon ajetut "lievät" tosiasiassa ovat pahempia kokonaisuuden kannalta kuin kovat ylinopeudet (jotka yksittäistapauksena toki ovat vaarallisempia)."Low-level speeding is the most common form of speeding, and refers to motorists travelling just a few kilometres per hour over the legal limit. Even though high-level speeding is much more dangerous, low-level speeding accounts for the majority of speed-related trauma."
Jos 17 % kuolonkolareista on ajettu pientä ylinopeutta, niin voitaneen päätellä, että pieni ylinopeus ei ole minkäänalainen lisäriskitekijä. Näin siksi, että lähes joka viides ajettu kilometri ajattaneen sitä pientä ylinopeutta. On siis päivänselvää, että 17 % tapauksissa on ajettu pientä ylinopeutta. Tämä ei siis johdu kasvaneesta riskistä, vaan siitä yksinkertaisesta syystä, että pientä ylinopeutta ajetaan melko paljon. Ja huomatkaa, tämäkään ei ole mikään ylinopeuden puolustuspuhe, vaan tilastotieteellistä faktaa.
Jos taas yli 65-vuotiaat kuljettajat ajavat 17 % kaikista kuolonkolareista, niin riskitekijä on todella suuri, sillä kuvittelisin, että yli 65-vuotiaat eivät aja lähellekään 17 % kaikista ajetuista kilometreistä. Korjatkaa jos asiasta on tarkempaa tietoa ja olen väärässä.
Tosin itse en pidä 65-vuoden ikää vielä niin korkeana, että se aiheuttaisi merkittävää riskitekijää. Tutkimuksienkin mukaan riski alkaa kasvaa merkittävästi joskus 70-ikävuoden jälkeen. Ja nyt puhutaan siis riskistä ajettua kilometriä kohden. Itse olenkin ehdottanut, että kaikille noin 10-vuoden välein pakollinen ajokoe tehtäisiin tiheämmin vasta 70-ikävuoden jälkeen. Esimerkiksi niin, että 75-vuotiaana olisi seuraava koe ja sen jälkeen esimerkiksi kahden vuoden välein. Kahdeksankympin jälkeen ajokoe voisi olla jopa vuoden välein, mutta tässä kohtaa ei ehkä ole oleellista vielä viilata näin tarkkaan pilkkua.
PS. Jälleen vanhus on sekoillut pahasti liikenteessä! Miten joku voi olla sitä mieltä, että tällaisiin ei olisi syytä puuttua nykyistä tiukemmin jo ennakkoon, esimerkiksi inssiajolla.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288608879373.html
TM 36:
Ahaa, aivan totta. Juuri siinä lievien ylinopeuksien kohdalla onnettomuuksiin joutuneiden ajoneuvojen nopeuden arvioinnista siis tulee käsittämättömän vaikeaa ja niitä ei siksi voida kirjata.
Vai olisiko Eki kuitenkin niin, että nopeuden arvionnin tarkkuus nyt vain on niin surkean huono - pahimmillaan +/- 20km/h - ettei k.o. tilastolla tee mittausvirhetiedon puuttuessa yhtään mitään?
TM 36:
Jouduit sitten niputtamaan myös liian suuria tilannenopeuksia lukemaan mukaan, jotta sait samat prosentit kuin yli 65 -vuotiailla... Taisit itse olla jo seniori-iässä joten annettakoon pieni muunneltu totuus anteeksi.
Kerrotko vielä mistä tämä faktatietosi on peräisin?
Ajattelija2013:
Omituinen tulkinta!
Ai, että 17% ei oo mittään. Känniläiset tappavat liikenteessä paljon vähemmän sivullisia ja sekin on mielestäni ihan liikaa.
Pienten ylinopeuksien merkityshän tulee juuri siitä, että niitä ajetaan paljon. Toki suuri ylinopeus on tietenkin pahempi yksittäistapauksena kuin pieni, mutta niitähän ajetaan aika vähän. Yritä ymmärtää.
TM 36:
Et nyt oikein tainnut ymmärtää mistä on kyse. Tämähän on ihan tilastotieteen perusasioita. Toki tilastoilla voidaan aina hölmöjä huijata. Yksinkertaistetaan hieman. Jos joka toinen kuljettaja on blondi ja blondit aiheuttavat 50 % kuolonkolareista, niin onko blondius riskitekijä?
Samoin, jos noin joka viides (20 %) ajettu kilometri ajetaan pientä ylinopeutta ja kuolonkolareista 17 % on ajettu pientä ylinopeutta, niin eihän pieni ylinopeus ole tällöin oleellinen riskitekijä. ( Huom, tuo joka viides on hatusta heittämäni luku, luultavasti jopa selvästi alakanttiin.) Oleellista tietysti olisi vielä tietää, paljonko tapahtuu niitä onnettomuuksia, joissa ei ajeta ylinopeutta, eikä olla kännissä. Jos näiden onnettomuuksien suhdeluku on sama, kuin ylinopeutta ajettujen kilometrien suhde nopeusrjajoituksen mukaisesti ajettuihin kilometreihin, niin tällöinhän pieni ylinopeus ei tosiaan ole minkäänlainen riskitekijä. Niitä vain tapahtuu juuri niin paljon kuin tilastollisesti pitäisikin tapahtua, kuten blondiesimerkissäkin.
Vertaa tätä riskiä vaikka rattijuoppoihin. Jos noin 0,01 % ajetuista kilometreistä ajetaan kännissä, mutta rattijuopot aiheuttavat noin 30 % kuolonkolareista, niin on päivänselvää, että rattijuoppous on todella suuri riskitekijä liikenteessä. (Prosentit ovat jälleen itse keksimiäni, mutta suuruusluokka lienee oikea.)
Ajattelija2013:
Ymmärrän hyvin mitä tarkoitat, olet kuitenkin hakoteillä....
Tuo lainaamaani teksti sisältää pahan virheen, sillä et huomioi yhtä olennaista asiaa eli onnettomuuden syytä. Kun merkittävässä osassa kuolonkolareita on taustatekijänä (syynä
Ja toinen asia, jolla yrität mitätöidä "lievien" ylinopeuksien merkityksen on se, että tarkastelet asiaa yksittäisen kuskin näkökulmasta, et kokonaisuuden. Se tulee näkyviin tuossa rattijuoppous vertailussa.
Olen toki samaa mieltä, että kännissä ajo on suuri riski kuskille ja myös kokonaisuuden kannalta. Känniläisiä on aika vähän liikenteessä kuitenkin he ajavat merkittävän osan pahoista onnettomuuksista.
"Lievä" ylinopeus puolestaan ei useinkaan ole kovin suuri riski yksittäisen kuskin kannalta, mutta kokonaisuuden - liikenteen - kannalta paljon ajetut "lievät" ylinopeudet nousevat jo merkittäväksi riskiksi.
Mitä tulee aloituksessa mainittuun professori Summalaan niin häntä ei saa ylinopeuksien puolustajaksi kirveelläkään.
Summala on pitänyt ylinopeuksia keskeisenä ongelmana liikenteessä ja esittänyt tehokkaampaa nopeusvalvontaa merkittävänä liikenneturvallisuuden parantajana. Hän on myös suhtautunut myönteisesti siihen, että autoihin laitettaisiin tekniikkaa, joka pitäisi ajonopeuden rajoituksen puitteissa.
TM 36, et siis ymmärtänyt vieläkään. . Lue se yksinkertaistettu blondiesimerkki. Ymmärrätkö sen esimerkin? Ota sitten sama ajatus siihen lievään ylinopeuteen. Se lievä ylinopeus on laitettu taustatekijäksi varmasti kaikkiin onnettomuuksiin, joissa lievää ylinopeutta on ajettu ja se on voitu todeta. Jos et ymmärrä, niin ei voi mitään.
Lisään vielä kerran, en minä tällä pyri lieviä ylinopeuksa puolustelemaan, mutta jos täällä jotain prosentteja esittelee, niin pitäisi myös ymmärtää mistä on kyse. Sinä et selvästikään ymmärrä. Joko matemaattinen ajattelu ei ole vahvuutesi, tai sitten olet vain sokaistunut tuossa ylinopeusjankutuksessa niin pahasti, että et edes halua ymmärtää faktoja.
Joko olet lukenut tämän uutisen? Mitä ne kommentoivat, jotka vastustavat pakollista inssiä kaikille ja etenkin vanhuksille? Luultavasti kaksi ihmistä olisi jälleen säästäneet henkensä ehdotukseni myötä.
www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288609067244.html