@MP-autoilija: Kuten sanottu, eri ihmiset tarvitsevat tilaa eri suuntiin. Jos sinulle S90 riittää, osta pois.
Olen sinua selvästi lyhempi, enkä kehdannut painaa S90 kattoverhoiluun kuoppaa pääni kohdalle. Totesin ahtauden Volvon esittelijälle, joka autoon sisään kurkattuaan ja istumapaikkani hankaluuden nähtyään kehotti saman tien katsomaan V90 mallia. Pohojammaalla puhutaan persjalakasesta.
Nyt varmaan ymmärrätkin, miten aikanaan päädyin ostamaan edellisen korimallin S204 C-sarjan farkun? Minua pidemmän poikani takana minulle jää polven ja etupenkin selkänojan väliin nyrkinmentävä väli. Minulle jalkatilaa on melkein kaikissa autoissa aivan riittävästi. En silti pidä jalkatilaa turhana mittana, koska ymmärrän että on myös toisenlaisia ihmisiä.
Asiasta muistutettuasi huomaan tosiaan, että S80 II on samanlainen matala coupe. Rouvan ekan korimallin S80 oli vielä vanhanaikaisen mukava myös takana. Ei sellaista muuten olisi meille ostettukaan, koska Rouvan S80 tuli aikanaan hänen käyttönsä lisäksi koko perheen matka-autoksi 740:n seuraajana. Muuten se hoiti hommansa hyvin, paitsi tavaratila pieneni eikä kulutus ja suorituskyky olleet parantuneet 16 vuoden "kehityksen" aikana lainkaan.
Samanmittaisillekin ihmisille tarvitaan eri lahkeen mittoja.
Useampaan kertaan olen jo sanonut, että Seittenneliskanttisen kuskille sopivia autoja tehdään yhä, ja niitä löytyy S90 Volvoa pienemmistäkin.
Teknikens Världin testin mukaan E - Mersun kattokorkeus takana on 95 cm ja Volvon 93 cm. Tuon eron näkee jo autojen muotoilusta kun Mersu on aika muhkean korkea takapenkin kohdalla.
Autogefuhlin koeajon kohdassa 25.00 näkyy kuinka 186 senttiä pitkä henkilö mahtuu ihan hyvin Volvon takapenkille. Kohdassa noin 30.00 sama henkilö istuu V90:n takapenkillä.
Saksan AMS oli mitannut Volvon takaistumakorkeudeksi (innenhöhe hinten) 940 millimetriä. "Klassenspezifischer Durchschnittswert aller getesteten Fahrzeuge" oli 948 mm. Joten Volvon takaistumakorkeus on 8 millimetriä pienempi kuin testatuissa tämän luokan autoissa keskimäärin.
Ei varmaankaan tuo 8 millimetriä mikään merkittävä ero.
@mrse: samaa olen sanonut itsekin, että monet isotkin sedanit ovat nykyään matalia. Onneksi jäljellä on sentään vielä muutama mukavan vanhanaikainen poikkeus meille, joille asialla on merkitystä. Muut voivat jättää tämän asian huomiotta.
Jos Volvon testimenestys on sinulle tärkeää, voin antaa Volvolle yhden lisätähden omistani, kun sattuu olemaan parikin ylimääräistä. Otatko mieluummin klassisen W124 tähden vai uuden W212 mallisen? Lisätähden turvin Volvo voittaa testin ylivoimaisesti.
Ettei menisi yksittäisten ostajien vaatimusten profiloinniksi, niin yleistän vielä tuon mrse:n yllä antaman kommentin. Joskus muinoin kun Volvoissa oli kardaani vakiovarusteena, Volvon suunnittelu tähtäsi keskiarvon ylittäviin tiloihin, niin sedaneissa kuin Kartanoautoissa.
Nykyisin ei enää tähdätä vertailuryhmän huipulle ja vertailuryhmän keskiarvoa pienemmät tilat näyttää olevan Volvolle hyväksyttävää.
Se on sitten jokaisen oma asia, onko erolla mitään merkitystä.
Tyyplliseen tapaansa NHB väitti kirjoituksiani epäloogiseksi, kun tosiasiassa sotki muiden kirjoitukset minun kirjoituksiini ja tämän lisäksi ei edes ymmärtänyt lukemaansa. Kun sitten asian vääntää rautalangasta, niin NHB ei enää vastaa. Mutta eipä tässä minullakaan ole tarvetta enempää vääntää NHB:n kanssa, joten annetaan asian tosiaan olla.
740, väittäisinpä tosiaan, että muotoilu myy paremmin, kuin äärimmilleen muotoilun kustannuksella kasvatetut tilat, joten uskoisin Volvon ratkaisun olevan ihan oikea, vaikka sinua se ei miellytä. Suurimmalle osalle asiakkaista S/V90 tarjonnee aivan riittävät tilat, kuten muutkin tuon luokan autot tarjoavat. Varsinkin jos sedaniin päätyy, niin tuskinpa kovin monelle sen takakopan koko on kovinkaan oleellinen asia autovalinnassa.
Yksi huomio vielä Volvoa harkitseville. Jos Volvoon päädytte, niin ostakaa ehdottomasti laminoidut lasit, sillä niillä varusteltuna auto oli selkeästi hiljaisempi kuin normaaleilla laseilla. Laminoiduilla laseilla auto oli ainakin perstuntumalla hiljaismpi kuin uusi E, mutta tavallisilla ikkunoilla varustettuna Volvo ei enää ollut erityisen hiljainen. Sitä en sitten huomannut katsoa, oliko ajamassani E:ssä laminoidut ikkunat, luultavasti ei ollut.
Meillä S80 laminoidut sivulasit valittiin Rouvan yövuorojen vuoksi.
Karkaistusta lasista pääsee läpi hetkessä vaikka pikkukivellä. Laminoitu lasi antaa hetken lisäaikaa käynnistää ja poistua, ellei kyytiin pyrkijä ole varustautunut järein astaloin.
Volvon myyntitilastot tosiaan osoittavat, että muoto myy paremmin kuin tilat ja ketteryys.
Miten muuten vaikuttaa kännykän kuuluvuuteen laminoidut lasit? Muistaisin jostain kuulleeni, että vaikuttaisivat kuuluvuutta heikentävästi.
Ilman muuta muotoilu on tärkeää. Olisi se järkyttävää, jos Volvot olisi edelleen 700-sarjan kaltaisia neliö-möhköjä muodoltaan. Ei sellaisella muotoilulla pärjäisi enää huonon ilmanvastuskertoimen takia kulutuskilpailussakaan mukana. Ja tuskin kukaan sellaista autoa enää huolisikaan. Tosin nimim. 740 GLE:n mausta en tiedä.
En ole ainakaan huomannut laminoitujen lasien vaikuttavan kuuluvuuteen. Tuntuisi vähän oudolta, jos ohut muovikerros ja vähän lisää lasia haittaisivat kuuluvuutta.
Toistaiseksi parhaiten Volvo pärjäsi markkinoilla joskus 90-luvun lopulla, Vaikka muotoilu oli vielä aika kantikasta.
Eipä ole kokemusta tuosta laminoitujen lasien vaikutuksesta puhelimen kuuluvuuteen autossa, mutta asiahan on tuttu uusista rakennuksista ja saneerattujen kiinteistöjen osalta. Aika yleisesti käytössä on kuitenkin laminoidut tupla/energialasit, jotka heikentävät toisinaan aika lailla puhelimien kuuluvuutta. Eikä ole siitäkään kokemusta, kuinka kyseiset lasit vaikuttaa auton sisämeluun, mutta ilmeisesti vaikuttaa tähänkin.
@MP-Autoilija: Puhtaasti MuTu periaatteella ja Rouvaltakin kysyttyäni ei ole havaintoja laminoitujen lasien vaikutuksesta puhelimen käyttöön. Ihmisen pää on suurimmaksi osaksi vettä ja siten vaimennin, joten ilman ulkoantenniakin HF saattaa laminoidussa autossa kuten meillä toimia jopa varmemmin kuin luuri vesipään vieressä karkaistussa autossa? Jos kuuluvuus on valintakriteeri, kannattaa ikkunalasien sijasta valita ulkoantenni.
Lasien vaikutus on muutenkin tapauskohtainen, koska silloin kun autossa on Volvo On-Call, myös käyttäjän puhelut ja datan saanee kulkemaan auton ulkoantennin kautta, jos vain puhelin sallii tarvittavan USIM-profiilin eikä vain pelkkää Bluetooth HF-profiilia?
Minulle toimiva on kaunista, joten en edes yritä arvioida tyyliä tai kauneutta. Muoti on varmaan tärkeä markkinointiargumentti, mutta ei tilavan auton tarvitse olla kuutio. Minun perstuntumallani vaikkapa BMW F10 sekä Mercedes W212 ja W213 tarjoavat aivan yhtä hyvät etu- ja takatilat kuin 740 aikanaan, enkä näe tavaratilassakaan moittimista. Seittenneliskanttisen aikalaisista Ford Scorpio oli selvästi isompi sisältä ja tavaratilasta. Tavaratilaa lukuunottamatta myös ekan korimallin S80 on oikein mukava. Kelpaisiko mikään näistä tilavista korimalleista moderneina muotoina aikalaistensa joukossa?
"S90/V90 malleihin saa erillisilmajousituksen taakse noin parilla tonnilla ja säädettävät ajotilat noin 250 €. Säädettävät ajotilat (4 kpl) on vakiona Inscription-mallissa."
Huomasin vasta ex-Ajattelijan kiukkuisista viesteistä, että ilmajousia tosiaan tarjotaan vain taka-akselille. Farkussa tuon vielä jotenkin ymmärrän, mutta sedanissa olisi kyllä syytä olla ilmajouset etupäässäkin.
Kyllä se etuvetoinen D3 näyttää teknisten tietojen perusteella olevan 6-vaihteinen mutta AWD mallissa on sitten 8-vaihteinen. Miksiköhän? Tuskin noissa laatikoissa nyt niin isoa hintaeroa on valmistajalle.
Siis nykykurssin mukaan Volvo S90 T6 AWD hinta
Ruotsissa: 47.287 €
Suomessa: 70.713 €
Suomessa vastaava auto 23.426 € kalliimpi ja vaan kalliimmaksi tulee, jos rastittaa lisävarusteita.
Ei ihme, että useimpien on tyytyminen 10 vuotta vanhoihin Corolloihin ja vastaaviin. Enkä itsekään pysty sellaisia autoja ostamaan kuin mieli tekisi. En nyt välttämättä juuri tuota kyseistä Volvoa haluaisi, vaan yleisestikin tyytyminen on paljon vaatimattomampaan autoon kuin haluaisi. Suomessa autoilu kannattaakin ottaa vain kulkupelinä paikasta toiseen, niin ei potuta niin pahasti tuo hintataso.
Vertailun vuoksi mitä Volvo S90 T6 AWD maksaa Norjassa:
Norjassa 818.000 NOK = 87.779 €
Ruotsissa: 47.287 €
Suomessa: 70.713 €
Eli voi sentään lohduttautua sillä, että jossain autot on vieläkin kalliimpia kuin Suomessa.
Norjassa näytetään kohta myytävän myös T4 bensaturboa 190 hv, tosin vain manuaalivaihteisena. Juuri tuota T4 mallia itse olen kaivannut S90/V90 -malleihin ja se olisi oma valintani moottoriksi, jos kyseisen Volvon ostaisin. Toivottavasti nyt tulisi myös automaattina, koska kuka ostaa tämän luokan auton manuaalivaihteisena?
Ehkä Norjaan ja tietenkin muihinkin maihin verratessa olisi syytä huomioida myös erot tulotasoissa, ja etenkin nettotuloissa. Katsokaapa huviksenne autojen hintoja vaikka USA:ssa, mitä siellä saa 60 tonnilla.
Mutta kyllähän me täällä pohjolassa elämme oikeaa unelmaa. Täytyyhän jostain työttömien juoppojen ja moniosaajamamujen viinat, joka viikkoiset sairaanhoidot, keskusta-asunnot ja muut tuet maksaa, joten älkää valittako.
Noin 50 % tulovero ja autoilusta kerättävät miljardit eivät nyt ihan riitä, joten kerätään autoilijoilta lisää ja korotetaan sakkoja ja lasketaan sakotuksen rajoja. Ja jos tämäkään ei tepsi, niin lisätään kameroita entisestään. Täytyyhän päivittäin kännissä kaatuilevan Peran päästä päivittäin ensiapuun, vaikka mummot eivät hoitoa saakaan. Älkää olko noin ahneita, kun olette etuoikeutettuja ja oletettavasti saatte käydä töissäkin.
Auton hinta voi olla USA:ssa meidän hintoihin verrattuna edullinen, mutta kuinka monta työtuntia keskiverto duunari joutuu sen hinnan eteen tekemään.
Ja mitä nämä maksa en tiedä: Sairastuminen? Työttömyys? Asuminen? Kuka maksaa esim. US armeijan valtavan budjetin.
Vakuutuksista nuo maksetaan, jos et sattunut tietämään. Toki ihmisellä on hieman enemmän vastuuta itsestään, joten jos kerran viikossa toikkaroit itsesi kännissä sairaalaan, niin tuskin sitä kukaan enää maksaa - ja hyvä niin.
Ja keskiverto ihminen tekee varmasti vähemmän tunteja autonsa eteen, kuin suomalainen keskivertoihminen Suomessa.
Ei autojen hinnoilla ja työmarkkinoilla ole yhteyttä. Kuubassa autot vasta kalliita ovatkin, vaikka palkat ovat hyvin pieniä. Suomessa taasen ostovoima on heikko ja valtio vain pahentaa tuota ostovoiman puutetta verottamalla autot kalliiksi.
No sitä voit Quu selvitellä itseksesi. Minkälainen elintaso on vaikka 50.000 euroa bruttona tienaavalla Suomessa tai Pohjoisamerikassa. En poikkea tämän enempää aiheesta tässä ketjussa.
Pohjoisamerikassa Torontossa minulla on jo kolmannessa polvessa läheisiä sukulaisia.
Sillä he saavat kaksi Priusta meidän yhden hinnalla, meillä autoveron osuus on pyöreät 5000€ joten ei se autovero kerro kaikkea miksi meillä autot maksaa tuplasti jo tässä hintaluokassa.
@MP-autoilija: Kuten sanottu, eri ihmiset tarvitsevat tilaa eri suuntiin. Jos sinulle S90 riittää, osta pois.
Olen sinua selvästi lyhempi, enkä kehdannut painaa S90 kattoverhoiluun kuoppaa pääni kohdalle. Totesin ahtauden Volvon esittelijälle, joka autoon sisään kurkattuaan ja istumapaikkani hankaluuden nähtyään kehotti saman tien katsomaan V90 mallia. Pohojammaalla puhutaan persjalakasesta.
Nyt varmaan ymmärrätkin, miten aikanaan päädyin ostamaan edellisen korimallin S204 C-sarjan farkun? Minua pidemmän poikani takana minulle jää polven ja etupenkin selkänojan väliin nyrkinmentävä väli. Minulle jalkatilaa on melkein kaikissa autoissa aivan riittävästi. En silti pidä jalkatilaa turhana mittana, koska ymmärrän että on myös toisenlaisia ihmisiä.
Asiasta muistutettuasi huomaan tosiaan, että S80 II on samanlainen matala coupe. Rouvan ekan korimallin S80 oli vielä vanhanaikaisen mukava myös takana. Ei sellaista muuten olisi meille ostettukaan, koska Rouvan S80 tuli aikanaan hänen käyttönsä lisäksi koko perheen matka-autoksi 740:n seuraajana. Muuten se hoiti hommansa hyvin, paitsi tavaratila pieneni eikä kulutus ja suorituskyky olleet parantuneet 16 vuoden "kehityksen" aikana lainkaan.
Samanmittaisillekin ihmisille tarvitaan eri lahkeen mittoja.
Useampaan kertaan olen jo sanonut, että Seittenneliskanttisen kuskille sopivia autoja tehdään yhä, ja niitä löytyy S90 Volvoa pienemmistäkin.
Teknikens Världin testin mukaan E - Mersun kattokorkeus takana on 95 cm ja Volvon 93 cm. Tuon eron näkee jo autojen muotoilusta kun Mersu on aika muhkean korkea takapenkin kohdalla.
Autogefuhlin koeajon kohdassa 25.00 näkyy kuinka 186 senttiä pitkä henkilö mahtuu ihan hyvin Volvon takapenkille. Kohdassa noin 30.00 sama henkilö istuu V90:n takapenkillä.
Jos 186-senttinen mahtuu mukavasti Volvon takapenkille, mikä on hänen farkkujensa lahkeen pituus?
Saksan AMS oli mitannut Volvon takaistumakorkeudeksi (innenhöhe hinten) 940 millimetriä. "Klassenspezifischer Durchschnittswert aller getesteten Fahrzeuge" oli 948 mm. Joten Volvon takaistumakorkeus on 8 millimetriä pienempi kuin testatuissa tämän luokan autoissa keskimäärin.
Ei varmaankaan tuo 8 millimetriä mikään merkittävä ero.
Saksan AMS muuten oli saanut Volvo S90 D5 testikulutukseksi 7,7 litraa satasella kun Ruotsin AMS oli saanut kulutukseksi 8,3 litraa satasella.
@mrse: samaa olen sanonut itsekin, että monet isotkin sedanit ovat nykyään matalia. Onneksi jäljellä on sentään vielä muutama mukavan vanhanaikainen poikkeus meille, joille asialla on merkitystä. Muut voivat jättää tämän asian huomiotta.
Jos Volvon testimenestys on sinulle tärkeää, voin antaa Volvolle yhden lisätähden omistani, kun sattuu olemaan parikin ylimääräistä. Otatko mieluummin klassisen W124 tähden vai uuden W212 mallisen? Lisätähden turvin Volvo voittaa testin ylivoimaisesti.
Ettei menisi yksittäisten ostajien vaatimusten profiloinniksi, niin yleistän vielä tuon mrse:n yllä antaman kommentin. Joskus muinoin kun Volvoissa oli kardaani vakiovarusteena, Volvon suunnittelu tähtäsi keskiarvon ylittäviin tiloihin, niin sedaneissa kuin Kartanoautoissa.
Nykyisin ei enää tähdätä vertailuryhmän huipulle ja vertailuryhmän keskiarvoa pienemmät tilat näyttää olevan Volvolle hyväksyttävää.
Se on sitten jokaisen oma asia, onko erolla mitään merkitystä.
Tyyplliseen tapaansa NHB väitti kirjoituksiani epäloogiseksi, kun tosiasiassa sotki muiden kirjoitukset minun kirjoituksiini ja tämän lisäksi ei edes ymmärtänyt lukemaansa. Kun sitten asian vääntää rautalangasta, niin NHB ei enää vastaa. Mutta eipä tässä minullakaan ole tarvetta enempää vääntää NHB:n kanssa, joten annetaan asian tosiaan olla.
740, väittäisinpä tosiaan, että muotoilu myy paremmin, kuin äärimmilleen muotoilun kustannuksella kasvatetut tilat, joten uskoisin Volvon ratkaisun olevan ihan oikea, vaikka sinua se ei miellytä. Suurimmalle osalle asiakkaista S/V90 tarjonnee aivan riittävät tilat, kuten muutkin tuon luokan autot tarjoavat. Varsinkin jos sedaniin päätyy, niin tuskinpa kovin monelle sen takakopan koko on kovinkaan oleellinen asia autovalinnassa.
Yksi huomio vielä Volvoa harkitseville. Jos Volvoon päädytte, niin ostakaa ehdottomasti laminoidut lasit, sillä niillä varusteltuna auto oli selkeästi hiljaisempi kuin normaaleilla laseilla. Laminoiduilla laseilla auto oli ainakin perstuntumalla hiljaismpi kuin uusi E, mutta tavallisilla ikkunoilla varustettuna Volvo ei enää ollut erityisen hiljainen. Sitä en sitten huomannut katsoa, oliko ajamassani E:ssä laminoidut ikkunat, luultavasti ei ollut.
Meillä S80 laminoidut sivulasit valittiin Rouvan yövuorojen vuoksi.
Karkaistusta lasista pääsee läpi hetkessä vaikka pikkukivellä. Laminoitu lasi antaa hetken lisäaikaa käynnistää ja poistua, ellei kyytiin pyrkijä ole varustautunut järein astaloin.
Volvon myyntitilastot tosiaan osoittavat, että muoto myy paremmin kuin tilat ja ketteryys.
Miten muuten vaikuttaa kännykän kuuluvuuteen laminoidut lasit? Muistaisin jostain kuulleeni, että vaikuttaisivat kuuluvuutta heikentävästi.
Ilman muuta muotoilu on tärkeää. Olisi se järkyttävää, jos Volvot olisi edelleen 700-sarjan kaltaisia neliö-möhköjä muodoltaan. Ei sellaisella muotoilulla pärjäisi enää huonon ilmanvastuskertoimen takia kulutuskilpailussakaan mukana. Ja tuskin kukaan sellaista autoa enää huolisikaan. Tosin nimim. 740 GLE:n mausta en tiedä.
En ole ainakaan huomannut laminoitujen lasien vaikuttavan kuuluvuuteen. Tuntuisi vähän oudolta, jos ohut muovikerros ja vähän lisää lasia haittaisivat kuuluvuutta.
Toistaiseksi parhaiten Volvo pärjäsi markkinoilla joskus 90-luvun lopulla, Vaikka muotoilu oli vielä aika kantikasta.
Esim. tuolla Audi Q7 lisävarustehinnastossa on maininta:
"Laminoidut lasit heikentävät matkapuhelimen kuuluvuutta."
http://content.audi.fi/Extra/Hinnasto.nsf/0/51901745E160524DC2257FAE00281692/$file/Audi 2016 05 11 Q7 lisäv nro 225 B.pdf
Eipä ole kokemusta tuosta laminoitujen lasien vaikutuksesta puhelimen kuuluvuuteen autossa, mutta asiahan on tuttu uusista rakennuksista ja saneerattujen kiinteistöjen osalta. Aika yleisesti käytössä on kuitenkin laminoidut tupla/energialasit, jotka heikentävät toisinaan aika lailla puhelimien kuuluvuutta. Eikä ole siitäkään kokemusta, kuinka kyseiset lasit vaikuttaa auton sisämeluun, mutta ilmeisesti vaikuttaa tähänkin.
@MP-Autoilija: Puhtaasti MuTu periaatteella ja Rouvaltakin kysyttyäni ei ole havaintoja laminoitujen lasien vaikutuksesta puhelimen käyttöön. Ihmisen pää on suurimmaksi osaksi vettä ja siten vaimennin, joten ilman ulkoantenniakin HF saattaa laminoidussa autossa kuten meillä toimia jopa varmemmin kuin luuri vesipään vieressä karkaistussa autossa? Jos kuuluvuus on valintakriteeri, kannattaa ikkunalasien sijasta valita ulkoantenni.
Lasien vaikutus on muutenkin tapauskohtainen, koska silloin kun autossa on Volvo On-Call, myös käyttäjän puhelut ja datan saanee kulkemaan auton ulkoantennin kautta, jos vain puhelin sallii tarvittavan USIM-profiilin eikä vain pelkkää Bluetooth HF-profiilia?
Minulle toimiva on kaunista, joten en edes yritä arvioida tyyliä tai kauneutta. Muoti on varmaan tärkeä markkinointiargumentti, mutta ei tilavan auton tarvitse olla kuutio. Minun perstuntumallani vaikkapa BMW F10 sekä Mercedes W212 ja W213 tarjoavat aivan yhtä hyvät etu- ja takatilat kuin 740 aikanaan, enkä näe tavaratilassakaan moittimista. Seittenneliskanttisen aikalaisista Ford Scorpio oli selvästi isompi sisältä ja tavaratilasta. Tavaratilaa lukuunottamatta myös ekan korimallin S80 on oikein mukava. Kelpaisiko mikään näistä tilavista korimalleista moderneina muotoina aikalaistensa joukossa?
"S90/V90 malleihin saa erillisilmajousituksen taakse noin parilla tonnilla ja säädettävät ajotilat noin 250 €. Säädettävät ajotilat (4 kpl) on vakiona Inscription-mallissa."
Huomasin vasta ex-Ajattelijan kiukkuisista viesteistä, että ilmajousia tosiaan tarjotaan vain taka-akselille. Farkussa tuon vielä jotenkin ymmärrän, mutta sedanissa olisi kyllä syytä olla ilmajouset etupäässäkin.
Voiko tämä pitää paikkansa? Katsoin Volvon hinnastoa ja hinnat alkaen D3-moottori automaattina on todellakin 6- vaihteinen?
Automaattivaihteisto / Automatväxellåda Kuusivaihteinen
Sexstegad Geartronic
Kyllä se etuvetoinen D3 näyttää teknisten tietojen perusteella olevan 6-vaihteinen mutta AWD mallissa on sitten 8-vaihteinen. Miksiköhän? Tuskin noissa laatikoissa nyt niin isoa hintaeroa on valmistajalle.
Näköjään Ruotsissa saa 320-hevosvoimaisen Volvo S90 T6 AWD:n 453.900 kruunulla.
Suomen hinnaksi on saatu 70.713 euroa.
http://teknikensvarld.se/bildgalleri/volvo-s90-t6-awd-provkorning/
Siis nykykurssin mukaan Volvo S90 T6 AWD hinta
Ruotsissa: 47.287 €
Suomessa: 70.713 €
Suomessa vastaava auto 23.426 € kalliimpi ja vaan kalliimmaksi tulee, jos rastittaa lisävarusteita.
Ei ihme, että useimpien on tyytyminen 10 vuotta vanhoihin Corolloihin ja vastaaviin. Enkä itsekään pysty sellaisia autoja ostamaan kuin mieli tekisi. En nyt välttämättä juuri tuota kyseistä Volvoa haluaisi, vaan yleisestikin tyytyminen on paljon vaatimattomampaan autoon kuin haluaisi. Suomessa autoilu kannattaakin ottaa vain kulkupelinä paikasta toiseen, niin ei potuta niin pahasti tuo hintataso.
http://www.hegnar.no/Nyheter/Motor/2016/02/Her-er-de-norske-Volvo-S90-prisene
Vertailun vuoksi mitä Volvo S90 T6 AWD maksaa Norjassa:
Norjassa 818.000 NOK = 87.779 €
Ruotsissa: 47.287 €
Suomessa: 70.713 €
Eli voi sentään lohduttautua sillä, että jossain autot on vieläkin kalliimpia kuin Suomessa.
Norjassa näytetään kohta myytävän myös T4 bensaturboa 190 hv, tosin vain manuaalivaihteisena. Juuri tuota T4 mallia itse olen kaivannut S90/V90 -malleihin ja se olisi oma valintani moottoriksi, jos kyseisen Volvon ostaisin. Toivottavasti nyt tulisi myös automaattina, koska kuka ostaa tämän luokan auton manuaalivaihteisena?
Tanskassa S90 T6 AWD Inscriptionin listahinta on noin 115t euroa, ja esimerkiksi V40 hinnat alkaen noin 40t.
Ehkä Norjaan ja tietenkin muihinkin maihin verratessa olisi syytä huomioida myös erot tulotasoissa, ja etenkin nettotuloissa. Katsokaapa huviksenne autojen hintoja vaikka USA:ssa, mitä siellä saa 60 tonnilla.
Mutta kyllähän me täällä pohjolassa elämme oikeaa unelmaa. Täytyyhän jostain työttömien juoppojen ja moniosaajamamujen viinat, joka viikkoiset sairaanhoidot, keskusta-asunnot ja muut tuet maksaa, joten älkää valittako.
Noin 50 % tulovero ja autoilusta kerättävät miljardit eivät nyt ihan riitä, joten kerätään autoilijoilta lisää ja korotetaan sakkoja ja lasketaan sakotuksen rajoja. Ja jos tämäkään ei tepsi, niin lisätään kameroita entisestään. Täytyyhän päivittäin kännissä kaatuilevan Peran päästä päivittäin ensiapuun, vaikka mummot eivät hoitoa saakaan. Älkää olko noin ahneita, kun olette etuoikeutettuja ja oletettavasti saatte käydä töissäkin.
Auton hinta voi olla USA:ssa meidän hintoihin verrattuna edullinen, mutta kuinka monta työtuntia keskiverto duunari joutuu sen hinnan eteen tekemään.
Ja mitä nämä maksa en tiedä: Sairastuminen? Työttömyys? Asuminen? Kuka maksaa esim. US armeijan valtavan budjetin.
Vakuutuksista nuo maksetaan, jos et sattunut tietämään. Toki ihmisellä on hieman enemmän vastuuta itsestään, joten jos kerran viikossa toikkaroit itsesi kännissä sairaalaan, niin tuskin sitä kukaan enää maksaa - ja hyvä niin.
Ja keskiverto ihminen tekee varmasti vähemmän tunteja autonsa eteen, kuin suomalainen keskivertoihminen Suomessa.
Niin vakuutukset/työtunnit?
Ei autojen hinnoilla ja työmarkkinoilla ole yhteyttä. Kuubassa autot vasta kalliita ovatkin, vaikka palkat ovat hyvin pieniä. Suomessa taasen ostovoima on heikko ja valtio vain pahentaa tuota ostovoiman puutetta verottamalla autot kalliiksi.
Perussuomalaisethan poistaa autoveron asteittain
http://www.aut.fi/tilastot/verotus_ja_hintakehitys/henkiloauton_hinnanmuodostus
No sitä voit Quu selvitellä itseksesi. Minkälainen elintaso on vaikka 50.000 euroa bruttona tienaavalla Suomessa tai Pohjoisamerikassa. En poikkea tämän enempää aiheesta tässä ketjussa.
Pohjoisamerikassa Torontossa minulla on jo kolmannessa polvessa läheisiä sukulaisia.
Sillä he saavat kaksi Priusta meidän yhden hinnalla, meillä autoveron osuus on pyöreät 5000€ joten ei se autovero kerro kaikkea miksi meillä autot maksaa tuplasti jo tässä hintaluokassa.
Toyota GT 86 maksaa Amerikassa alkaen 26.255 dollaria.
http://www.toyota.com/86/
Suomessa jostakin syystä lähtöhinnat alkaa 47.802 eurosta.