Ei siis pidä autotestejä selitellä, mutta ainakin nuo osioiden "Turvallisuus", "Talous" ja "Tavaratila" pisteytykset perustuvat aika laajaan harkintavaltaan. Ainakin nuo kaksi ensin mainittua osiota ovat sellaisia.
Kulutuksista, niin luin että pienemmän Bemarin testikulutus oli 7,1 litraa ja isomman 8,1 litraa satasella.
"Sitten kulutuksista ja nelivedosta puheen ollen, niin kannattaa verrata myös BMW 520 XDrive:n ja S90 D5 AWD:n suorituksia rinnakkain.
BMW: paino 1805 kg, 190 hv, kiiht. testissä 8,9 s, testikulutus 7,7 l
Volvo: paino 1892 kg, 235 hv, kiiht. testissä 7,7 s, testikulutus 8,3 l
Mersun painoksi testissä on ilmoitettu 1680 kg"
Kannattaako tosiaan? BMW on jo auringonlaskun malli, joka uusiutuu hyvin pian. Uusi malli tulee olemaan huhujen mukaan 100 kiloa keveämpi kuin nykyinen. Hetken aikaa ehtii toki tämä nykyinenkin malli olla markkinoilla yhtä aikaa uuden Volvon kanssa, mutta pian asetelma muuttuu.
Jos tarkoitus ei ole värittää kuvaa, niin itse käyttäisin mitattuja massoja kyseisille autoilla, kun ne ovat siinä aivan yhtä helposti saatavilla. Nuo ilmoitetut massathan eivät perinteisesti ole kovin luotettavia kun verrataan eri valmistajien autoja. En näe oikein pointtiasi valita noita vertailukelvottomia lukuja. Jos Mersu valitaan nollapisteeksi, niin noilla ilmoitetuilla painoilla mennään näin:
220 d: 1680 kg
520 dx: +125 kg
530 dx: +205 kg
S90: +212 kg
Mitatuilla ja vertailukelpoisilla massoilla tilanne on taasen tämä:
220 d: 1805 kg
520 dx: +70 kg
S90: +140 kg
530 dx: +230 kg
Tuollainen 70 kiloa, mikä 520 dx:n ja S90:n välillä on, ei ihan hirveästi kulutuseroa selitä. Kannattaa muistaa myös se, että 530 dx on90 kiloa raskaampi kuin S90, leveämmin rengastettu ja tuntuvasti suorituskykyisempi, mutta tästä huolimatta se selvisi Volvoa hieman alhaisemmalla kulutuksella testistä.
"Testin rengastuksesta vielä, että kaikkien muiden paitsi S90:n vakiorengastus on R17 225-leveänä, paitsi Kiassa on R17 215 leveänä. S90 D5 mallissa varusteluun kuuluu vakiona R18 245 leveänä. Kaikissa oli siis matalaprofiilisemmat renkaat lisävarusteina ja S90:ssä R20 255 leveinä. Itse en ikinä ottaisi 20 ” renkaita tämän luokan autoon eli en tiedä mikä on ollut peruste, että Volvoon on tuollaiset otettu testiin. Ikäänkuin tarkoituksella hieman annettaisi muille tasoitusta."
Itse olen myös ihmetellyt sitä, että Volvoa keveämpi ja pienitehoisempi 220 d on näkynyt yleensä testeissä 245/275 leveällä sekarengastuksella. Tuollainen lisää kovasti kulutusta, heikentää mukavuutta, lisää kustannuksia ja kiihtyvyyskin kärsi. Toisaalta jarrutus- ja käsittelykokeissa matala ja leveä rengas on hyvä. Monissa vertailuissa peli voi mennä aika tasan.
"Ei siis pidä autotestejä selitellä, mutta ainakin nuo osioiden ”Turvallisuus”, ”Talous” ja ”Tavaratila” pisteytykset perustuvat aika laajaan harkintavaltaan. Ainakin nuo kaksi ensin mainittua osiota ovat sellaisia."
Autobild antoi takakontista Mersulle 19, Bemarille 18 ja Volvolle 17 pistettä Ehkä mitatut litrat eivät valehtele ja tilanne tosiaan on tuo. Se on ainakin selvää, että muotoilun ja karisman arviot ovat totaalisen subjektiivisia. Volvohan oli noiden arvostelukohtien stara, joten en nyt ihan hirveästi viitsisi sijassasi vihjailla puolueellisuudesta, mutta kukin tietysti tavallaan.
Noihin autojen painoon sen verran että tuolla massalla on myös vaikutusta auton vakuteen / ajettavuuteen. Omasta kokemuksesta voin kertoa että minulla ollut BMW 320ixDrive Aut Vm:2013 oli vastaavankokoista Volvoa V60 D5 AWD Aut Vm.2014 monta sataa kiloa kevyempi ja uskon että juuri siksi aivan älyttömän tuuliherkkä ja muutenkin levoton ajettava maantiellä verratuna Volvoon. Tämä ei ollut nyt tarkoitettu miksikään provoksi jotta alatte taas haukkumaan BMW tai Volvoa vaan tässä syy miksi minun BMW autoilu jäi hyvin lyhyt ikäiseksi.
Volvo on pidempi, matalampi ja leveämpi kuin nuo kilpailijansa ja ainakin omaan silmääni auto näyttää todella vaikuttavalta. Joten tällä kohdin pisteet menivät kai jotakuinkin oikein. Tosin on esimerkiksi Mersukin erittäin hyvännäköinen auto. Volvo kai on tarkoituksellisesti tehty isoksi ja hieman coupemaiseksi, jotta erottuisi kilpailijoistaan.
Esitin jo perusteet sille että AMS on arvioinut turvallisuus-osion ja taloudellisuus-osion hieman subjektiivisesti. Kiassakin on tuo paljon parjattu kosketusnäyttö, ja Volvon kohdalla juuri kosketusnäyttö veti pisteitä alas, Kiaa ei rankaistu. Sen ehkä ymmärtää ettei tätä Volvon Pilot Assistia huomioitu pisteissä koska testissä oli mukana eri ikäisiä autoja. Noin maalaisjärjellä ajateltuna on vähän vaikea kuvitella sitä että Volvo olisi testin heikoin turvallisuudessa. Mersussa oli selviä turvallisuuspuutteita, esimerkiksi whiplash-suojaa ei ollut, mutta näistä puutteista ei rankaistu vaan Mersu sai Volvoa paremmat pisteet turvallisuudessa. Mersulla oli kaksi kohtaa punaisena turvallisuus-osiossa, Volvolla ei ainuttakaan kohtaa punaisena. Itse asiassa Mersu oli ainoa auto jolla oli punaisia kohtia sarakkeessa (ei ajovalonpesimiä eikä tuota whiplash - suojaa).
Luotettavuus veti Volvon pisteitä alas, mutta tällä kohdin oli käytetty Volvo XC 90 - mallin korjaamokäyntejä lähteenä. Pelkästään se että autoissa on samat moottorit tuskin oikeuttavat tällaiseen arvioon.
Joten vaikuttaa siltä että Volvoa on rokotettu juuri niillä kohdin joissa arviointi on enemmän vapaata ja joissa voidaan vetää kotiinpäin. Tavaratilan arviointi meni jotakuinkin oikein ainakin jos kiinnitetään huomio tavaratilan kokoon litroissa.
Yhteenvetona niin Volvon varsinaisia puutteita ovat seuraavat seikat.
Jonkin verran korkeampi kulutus kuin kilpailijoilla.
Jonkin verran pienempi tavaratila.
Kosketusnäytön jotkut näppäimet ovat pieniä.
Kun vielä todetaan että moottori ja voimansiirto olivat samoissa pisteissä esimerkiksi Mersun kanssa (4,5 pistettä) niin on vaikea löytää syitä sille miksei Volvo voisi olla hyvä vaihtoehto esimerkiksi Mersulle. Se on vielä todettava että tässä "Körglädje" - osiossa, johon moottori ja voimansiirto kuuluvat, sai Mersu kokonaisuutena paremmat pisteet kuin Volvo ilmeisesti paremman ohjauksen takia. Volvon osalta todetiin että ohjaus ei ole täysin lineäärinen. Jotain muutakin eroa oli, joka tapauksessa Volvo sai "ajamisen ilosta" 11,5 pistettä ja Mersu 12,5 pistettä. Bemarit pärjäsivät ajamisen ilossa kaikkein parhaiten. Alusta ja ohjaus olivat parhaita.
Autoilia:
"Noihin autojen painoon sen verran että tuolla massalla on myös vaikutusta auton vakuteen / ajettavuuteen. Omasta kokemuksesta voin kertoa että minulla ollut BMW 320ixDrive Aut Vm:2013 oli vastaavankokoista Volvoa V60 D5 AWD Aut Vm.2014 monta sataa kiloa kevyempi ja uskon että juuri siksi aivan älyttömän tuuliherkkä ja muutenkin levoton ajettava maantiellä verratuna Volvoon. Tämä ei ollut nyt tarkoitettu miksikään provoksi jotta alatte taas haukkumaan BMW tai Volvoa vaan tässä syy miksi minun BMW autoilu jäi hyvin lyhyt ikäiseksi."
Miten Autoilia tämä liittyy mitenkään tähän keskusteluun tässä puhutaan kaiken aikaa täysin eri kokoluokan autoista kuten kuuluukin?
Autoilia postaat usein tämän saman jutun kuin kertauksen vuoksi. Tässä videossa täysin vastakkaiset argumentit ammattilaisten toimesta. Ja tämä on vielä kevyempi versio, kuin BMW 320 xDrive joten asiallisen keskustelun ja provoilun rajamailla mielellään BMW:n kohdalla liikkuvan Autoilian toistuva kommentti menee suoraan vihkoon. Run flat-renkaat kiusaavat tätäkin sinänsä asiallisita koeajoa täysin tarpeettomasti. Ja jos joku kiusaantuu tästä kommentista ja videosta niin vastaan aina BMW provoiluun enkä kysy siihen keltään lupaa. Tämä tiedoksi vakio narisijoille heti kättelyyn.
Massalla ja sen jakaumalla on joku vaikutus, mutta ei se noita Ajateilian havaintoja selitä. Merkittävämpiä tekijöitä ovat esimerkiksi renkaat, alustan rakenne ja alustan säädöt. Edellinen autoni meni hienosti kesärenkailla, mutta eräät talvirenkaat muuttivat auton epävakaaksi. Ilmeisesti kyseisten talvirenkaiden jääpidon vuoksi hyvin pehmeä kulutuspinta ei toiminut yhtään dynaamiseen ajoon rakennetun aulustan kanssa. Eka talvi oli juuri tuollaista tuulen mukana menoa, toinen jo parempi ja kolmantena talvena renkaiden kulumisen ja kovettumisen ansiosta auto alkoi menemään jo ihan kohtuullisen vakaasti. Kesärenkailla ei ollut missään vaiheessa ongelmia. Uskon, että Ajattelijankin ongelmat pääosin johtuivat renkaista ja/tai säädöistä.
Esimerkiksi Saab 900 on nykymittapuulla melko kevyt auto, mutta vakauden puutteesta sitä ei kyllä voi syyttää. Vakauden vastapainona ongelmia tulee silloin, kun Saban kurssia pitäisi kääntää.
NHB otit esiin tärkeän asian. Olen itsekin todennut selvästi painavamman 5-sarjan BMW:n puikoissa surkeilla renkailla saman asian renkaat eivät sopineet autooni lainkaan. Pito oli kehno luotettavuus renkaisiin olematon. Se kokemus riitti pudottamaan kyseisen rengasmerkin kokonaan pois valikoimista mitä voin edes harkita kun menen rengaskaupoille nykyisin. Harhaanjohtavat provoilut ei kuulu asialliseen keskusteluun pätkääkään.
Pyydän anteeksi jos minun kokemukset aiheuttavat pahennusta Tracktestille tai jollekin muille mutta tarkennuksena hieman, tiedän että tämän topikin autot on aivan eri kokoa kun nuo minun aiemmat verokit mutta koitin tuoda julki että itse en ainakaan halua että autoa kevennetään liikaa pelkän polttoaineen kulutuksen pienentämisen takia jos siintä kärsii minulle hyvin tärkeä maantiellä ajettavuus. Tuossa minun mainitsemassa BMW:ssä ongelmat on rakentteellisia eli keula on nelos koneella liian kevyt ja siintä johtuu nuo ongelmat. Nämä siis minun kokemuksia ja muilla voi olla muita kokemuksia joten ei pidä ottaa näitä henkilökohtaisesti. Minulle on kyllä tulossa uusi Volvo V90 D5 AWD aut. Business Inscription joten hieman huvittuneena seuraan näitä kirjoituksia, kuten olen aiemmin kertonut jokainen ostaa auton joka itselleen sopii parhaiten ja mihin rahat riittää. En edelleenkään väitä että BMW olisi huono auto vaan sen ajo-ominaisuudet ei sovi minun käyttöön.
Renkaat ja niiden sopimattomuus/sopivuus autoon on yllävän monelle täysin vieras asia. Renkailla on suuri merkitys ja on tärkeä tietää ja eritoten tiedostaa renkaiden ja alustan säätöjen merkitys ajettavuudessa ja näiden saattamisessa autoon sopivaksi. Itselleni ajettavuus merkitsee paljon ja ymmärrys miten auto käyttäytyy eri tilanteissa ratkaisee valinnan. Etuveto, takaveto ja neliveto tuosta valikoimasta löytää jokainen sen omimman ja perustelut ovat jokaisen kohdalla henkilökohtaisen mieltymyksen sävyttämiä ja ne pitää myöskin eri mieltä olevien vain hyväksyä.
Autoilia:
"Tuossa minun mainitsemassa BMW:ssä ongelmat on rakentteellisia eli keula on nelos koneella liian kevyt ja siintä johtuu nuo ongelmat."
Et sitten näköjään hyväksy kuin oman kantasi, etkä huomioi että syy kokemaasi voi olla NHB:n ja minun esimerkkien valossa täysin toinen. Näin ne tulkinnat elävät omaa elämäänsä, kun Volvomies jatkaa tuttuakin tutumpaa jargonia ymmärtämättä asioita laajemmin vain vaan ja ainoastaan omaksuen aina sen oman tulkinnan oli se sitten vaikka kuinka paljon pielessä oikeista ongelman aiheuttajista.
Minä voin hyväksyä minkä hyvänsä syyksi se ei ole minulle ongelma. Olipa syys vaikka renkaissa niin silloinkaan en halua autoa joka on sidottu vain tiettyihin renkaisiin tai muuten ajettavuus kärsii. Lopetan osaltani tämän väittelyn tähän. Hyvää loppukesää kaikille.
Kovin kevyesti Volvomies veti herneet nenään. Kun esittää noin pitkälle vietyjä johtopäätöksiä tietystä merkistä kyllä olisi aiheellista viedä keskustelu loppuun eikä luovuttaa hyväksyen kaikki vasta-argumentit ja todeta vain että "en halua autoa joka on sidottu vain tiettyihin renkaisiin". Kun esittää vahvoja mielipiteitä on syytä hyväksyä myös muut mielipiteet ja ottaa opiksi jos oma tietämys ei ehkä riitä avaamaan ko ongelmaa ja todellisia syitä siihen. Nämä ovat tuossa yllä kyllä järkeenkäyvästi tuotu esille. Sivu vaihtui joten....
mrse:
" Mersussa oli selviä turvallisuuspuutteita, esimerkiksi whiplash-suojaa ei ollut, mutta näistä puutteista ei rankaistu vaan Mersu sai Volvoa paremmat pisteet turvallisuudessa. Mersulla oli kaksi kohtaa punaisena turvallisuus-osiossa, Volvolla ei ainuttakaan kohtaa punaisena. Itse asiassa Mersu oli ainoa auto jolla oli punaisia kohtia sarakkeessa (ei ajovalonpesimiä eikä tuota whiplash – suojaa)."
Itse asiassa tuo kohta "Bra whiplashskydd" on täysin pielessä myös Mersun osalta. 2016 malli on jo ollut IIHS-testissä ja saanut täydet pinnat whiplash-suojasta. Eli Mersu on IIHS-testissä Top Safety Pick+ eli paras mahdollinen tulos. Tuskin tarvinnee edes mainita, että S90:n edeltäjä S80 on myös, joten mitenkä S90 nyt siinä yhtäkkiä romahtaisi whiplash-suojan osalta. Kumma, että tuolle IIHS:n testille ei anneta mitään arvoa autolehdissä, valitetaan tässäkin vaan kun Mersua ja Volvoa ei ole testattu EuroNCAP-testissä ja tuokin ehkä vaikutti molemmilla turvallisuusarvosanaan.
Lisäys: Tarkemmin katsoen tuo Mersun testi on sittenkin vielä vanhasta mallista, vaikka koskee vuosimallia 2016. Joka tapausessa Mersunkaan whiplash-suojassa ei pitäisi olla mitään vikaa.
Neck Pro oli jo W212 mallissa mukana, muistaakseni vakiovarusteena?
Jos nelivetojen vertailu on pelkkää kulutusta ja kiihtyvyyttä, jokainen osaannee arvioida onko itselle tärkeämpää hieman nopeampi kiihdytys paikaltaan sataseen vai hieman pienempi kulutus. Joillain kuljettajilla on nelivetovertailussaan muutama muukin parametri, joiden hoitamista kuvaavat sitaatit tehtaan esitteistä:
"järjestelmä tunnistaa myös, pystyykö auto seuraamaan käskyjäsi tai uhkaako yli- tai aliohjautuminen
...
Koska xDrive on verkotettu dynaamisen ajovakavuuden valvonnan (DSC) kanssa, DSC joutuu harvemmin puuttumaan ajotilanteeseen ohjaamalla moottoria"
Liukkaalla kelillä ei ole käytettävissä hienojen alustarakenteiden tarvitsemia G-voimia, joten painojakauman merkitys korostuu. Ellei voimansiirto mahdollista auton kääntämistä voimanjakoa manipuloimalla, saattaa käydä näin:
"Kehittyneet kuljettajan aputoiminnot, kuten ajovakauden hallintajärjestelmä ja aliohjautuvuuden ohjauslogiikka pitävät S90:n vakaana ja parantavat ajettavuutta kaarteissa"
Jälkimmäinen kuulostaa tutulta, koska 740 GLE pysyi aurausviittojen välissä 20 talvea samalla menetelmällä. Ellei muuten meinaa kääntyä, sitten napautetaan terävä lyhyt jarrutus sisäkaarteen puoleiseen takapyörään.
Tulipa nyt luettua myös Teknikens Världin testi, jossa järjestys:
Volvo S90 D4, 77p
MB E220d, 75 p
Audi A6 2,0 TDI, 73 p
Jaguar XF 20d, 71 p
Suorituskyky ja kulutus tuntuu täällä kiinnostavan, joten
MB 8,1 sek, kulutus 6,5 l
Volvo 8,9 sek, kulutus 6,4 l
Audi 8,6 sek, kulutus 6,3 l
Jaguar 9,2 sek, kulutus 6,1 l
Mersusta todetaan, että on ehkä maailman paras auto juuri nyt ja mukavuus on lähellä S-sarjaa ja tekninen taso on huikea ja etukäteen eivät arvanneet, että Volvo pystyisi pistämään kampoihin. Mutta loppujen lopuksi se pystyi ja voitti testin lopulta edullisempien kustannustensa ansiosta. Pitävät Mersun 9G-Tronic automaattia parhaana luokassa, mutta Volvon automaatti on lähes yhtä hyvä ja sen D4 moottori on vahva. Moottori-voimansiirto osasta molemmille 9, Audille 8 ja Jaguarille 7. Ajo-ominaisuudet voittaa Jaguar ja saa 9, kaikki muut saa 8. Volvon ohjauksen sanotaan olevan tarkempi kuin Mersun, mutta kumpikaan ei ole sporttinen vaan ennemmin mukavuuspainotteinen.
Hirviväistötestin voitti Mersu 75 km/h, Volvo 74 km/h, Audi 70 km/h ja Jaguar 68 km/h. Jarrutustestin voitti Volvo, sitten Mersu ja perässä Audi ja Jaguar tasatuloksella. Volvossa ja Mersussa oli molemmissa 20 " renkaat ja Audissa ja Jaguarissa oli 18 " renkaat. Tässä testissä sekä Volvo, Mersu, että Audi saivat turvallisuudesta 8 ja Jaguar sai 7. Matkustusmukavuudesta Mersulle ainoana 9, Volvo ja Audi 8 ja Jaguar 7.
Volvon Pilot Assist toimii jopa paremmin kuin Mersun ja kuuluu varusteluun, kun Mersulla se on lisävaruste. Autojen kustannuksissa on niin paljon eroa, että on vaikea motivoitua hankkimaan paljon kalliimmaksi tulevaa Mersua. Se on testin mukaan jo paljon sanottu uudesta Volvosta.
Volvo sai ostokustannuksista 7 ja omistuskustannuksista 7. Mersu sai molemmista 5. Jos nämä unohdetaan, niin Mersu voittaisi pykälää paremman ajomukavuuden ja pykälää paremman ympäristö arvosanan turvin 2 pisteellä. Muut arvosanat meni tasan. Vielä jos ympäristö -arvosanakin unohdetaan, koska kulutushan on myös kustannus, niin Mersun voittomarginaali olisi 1 piste. Kustannukset antoi siis Volvolle 2 pisteen voiton.
Ainahan testit voi painottaa mielensä mukaan jättämällä jotain itselle merkityksettömiä arvostelukohteita huomioimatta. Kustannukset on varmasti joillekin täysin merkityksettömiä, mutta vielä useammalle niillä on suurtakin merkitystä.
Mistä tämä vimma on tullut, että Volvon pitäisi rökittää kaikki kilpailijansa, jopa uusi E testeissä? Pitäisin suorastaan hämmästyttävänä, jos Volvo voittaisi uuden eemelin muualla kuin ruotsissa, mutta sitä tosiaan odotan/odotin, että pisteissä ollaan varsin lähellä ja näinhän näyttäisi olevan.
Miksi minua Volvo sitten kiinnostaa enemmän, johtuu siitä, että Volvon muotoilu on minusta onnistuneempaa, niin sisällä kuin ulkopuolella. Ja etenkin sisustuksen osalta Volvo on kuin "kotiin menisi", kun taas Mersussa on minun makuuni hieman liikaa bling blingia, nippeliä ja nappulaa. Mersun ulkonäössä taas häiritsee liika sukunäkö muihin Mersuihin. Sama asia, josta olen pitkään Audin yhteydessä narissut. Tosin Mersu on silti hieno, kun taas uudet Audit eivät ole edes hienoja ja näyttävät kaikki samoilta.
Toinen vähintään yhtä oleellinen asia on hinta. Hyvin varusteltu Volvo on Suomessa huomattavasti halvempi kuin vastaavasti varusteltu Mersu (tai BMW tai Audi) ja itse pidän tällaista Volvoa parempana autona. Vakiona tulevat turvavarusteet ovat yksi tärkeä asia. On suorastaan vitsi, että automaattiseen ajoon liittyvistä turvavarusteista puhutaan paljon, mutta harvassa autossa niitä lisävarusteena Suomessa hankitaan. WhatCar tulee nyt tietenkin kertomaan, että Volvo ostetaan halvan hinnan vuoksi, mutta kyllähän sillä noin 70-80 tuhannella eurolla sen eemelinkin saisi, mutta huomattavasti huonommin varusteltuna. Jos taas rahalla ei ole mitään väliä, niin silloin puhutaan autoista, jotka maksavat +100.000 euroa ja totta puhuen kyllähän rahalla silloinkin on väliä. Ihmiset tuppaavat valitsemaan kahdesta tuotteesta itselleen mieluisamman, jos hinnat ovat samoja.
En tiedä tarkkaan mikä Volvon ja Mersun hintaero oli testissä, mutta kai se oli huomattava. Mersu voitti varsinaisessa testissä Volvon ainoastaan kiihtyvyydessä (0,8 s) ja matkustusmukavuudessa (1 piste). Joten Mersun lisähinnalla verrattuna Volvoon ei taida saada kovinkaan paljon parempia ominaisuuksia.
"Liukkaalla kelillä ei ole käytettävissä hienojen alustarakenteiden tarvitsemia G-voimia, joten painojakauman merkitys korostuu."
Poimitaanpa muutama esimerkki näistä AM/S:n ja TV:n testeistä:
BMW 530 dx 51/49 e/t
Mercedes E350 d 54/46
Audi A6 2.0 TDI 55/45
Volvo S90 D5 56/66
Jos homman ratakaisee painojaukauma, niin mitä noista voisit ajatella seuraavaksi autoksesi? Vuodesta toiseen hyvin keulapainoiset pikkuautot loistavat TM:n talviautotestien käsittelykokeissa.
Itseäni kiinnostaa paljon enemmän bensamoottorit 200 - 250 hv ja suorituskyvyksi riittää mainiosti 7 - 8 sek. Tuosta ylöspäin tehoissa alkaa mennä jo liioitteluksi normaalissa maantieajossa ja hankintakustannuksetkin kohoaa tarpeettomasti. Harmi, että joka paikassa vaan noita dieseleitä testaillaan ja koeajellaan. Tuskin ikinä tulen hommaamaan dieseliä.
Mp-autoilija nuo laittamani verrokit on melkein järjestään softattu yli 300 hp:n tehoihin. Oma kiinnostus on tosin aina ollut bensiinimootorisissa autoissa, mutta ovat nuo yksi mielenkiintoinen vaihtoehto monelle muulle. BMW F10 535i xDrive 306 hp:n bensaturbo on kuitenkin minun valintani.
Jos uusista autoista puhutaan, niin tuollaista vaihtoehtoa ei enää ole A6 Audissa. V6 dieselissä on joko 218 hv tai 272 hv. Biturbo sitten vielä erikseen.
Mutta ketjun otsikkona on Volvo, joten koitetaan nyt ainakin jokseenkin pysyä siinä Volvossa. Volvolta omituinen ratkaisu, että T5 mallia ei saa AWD:nä. Sekin kiinnostaisi varmasti monia ostajia.
Ei siis pidä autotestejä selitellä, mutta ainakin nuo osioiden "Turvallisuus", "Talous" ja "Tavaratila" pisteytykset perustuvat aika laajaan harkintavaltaan. Ainakin nuo kaksi ensin mainittua osiota ovat sellaisia.
Kulutuksista, niin luin että pienemmän Bemarin testikulutus oli 7,1 litraa ja isomman 8,1 litraa satasella.
"Sitten kulutuksista ja nelivedosta puheen ollen, niin kannattaa verrata myös BMW 520 XDrive:n ja S90 D5 AWD:n suorituksia rinnakkain.
BMW: paino 1805 kg, 190 hv, kiiht. testissä 8,9 s, testikulutus 7,7 l
Volvo: paino 1892 kg, 235 hv, kiiht. testissä 7,7 s, testikulutus 8,3 l
Mersun painoksi testissä on ilmoitettu 1680 kg"
Kannattaako tosiaan? BMW on jo auringonlaskun malli, joka uusiutuu hyvin pian. Uusi malli tulee olemaan huhujen mukaan 100 kiloa keveämpi kuin nykyinen. Hetken aikaa ehtii toki tämä nykyinenkin malli olla markkinoilla yhtä aikaa uuden Volvon kanssa, mutta pian asetelma muuttuu.
Jos tarkoitus ei ole värittää kuvaa, niin itse käyttäisin mitattuja massoja kyseisille autoilla, kun ne ovat siinä aivan yhtä helposti saatavilla. Nuo ilmoitetut massathan eivät perinteisesti ole kovin luotettavia kun verrataan eri valmistajien autoja. En näe oikein pointtiasi valita noita vertailukelvottomia lukuja. Jos Mersu valitaan nollapisteeksi, niin noilla ilmoitetuilla painoilla mennään näin:
220 d: 1680 kg
520 dx: +125 kg
530 dx: +205 kg
S90: +212 kg
Mitatuilla ja vertailukelpoisilla massoilla tilanne on taasen tämä:
220 d: 1805 kg
520 dx: +70 kg
S90: +140 kg
530 dx: +230 kg
Tuollainen 70 kiloa, mikä 520 dx:n ja S90:n välillä on, ei ihan hirveästi kulutuseroa selitä. Kannattaa muistaa myös se, että 530 dx on90 kiloa raskaampi kuin S90, leveämmin rengastettu ja tuntuvasti suorituskykyisempi, mutta tästä huolimatta se selvisi Volvoa hieman alhaisemmalla kulutuksella testistä.
"Testin rengastuksesta vielä, että kaikkien muiden paitsi S90:n vakiorengastus on R17 225-leveänä, paitsi Kiassa on R17 215 leveänä. S90 D5 mallissa varusteluun kuuluu vakiona R18 245 leveänä. Kaikissa oli siis matalaprofiilisemmat renkaat lisävarusteina ja S90:ssä R20 255 leveinä. Itse en ikinä ottaisi 20 ” renkaita tämän luokan autoon eli en tiedä mikä on ollut peruste, että Volvoon on tuollaiset otettu testiin. Ikäänkuin tarkoituksella hieman annettaisi muille tasoitusta."
Itse olen myös ihmetellyt sitä, että Volvoa keveämpi ja pienitehoisempi 220 d on näkynyt yleensä testeissä 245/275 leveällä sekarengastuksella. Tuollainen lisää kovasti kulutusta, heikentää mukavuutta, lisää kustannuksia ja kiihtyvyyskin kärsi. Toisaalta jarrutus- ja käsittelykokeissa matala ja leveä rengas on hyvä. Monissa vertailuissa peli voi mennä aika tasan.
"Ei siis pidä autotestejä selitellä, mutta ainakin nuo osioiden ”Turvallisuus”, ”Talous” ja ”Tavaratila” pisteytykset perustuvat aika laajaan harkintavaltaan. Ainakin nuo kaksi ensin mainittua osiota ovat sellaisia."
Autobild antoi takakontista Mersulle 19, Bemarille 18 ja Volvolle 17 pistettä Ehkä mitatut litrat eivät valehtele ja tilanne tosiaan on tuo. Se on ainakin selvää, että muotoilun ja karisman arviot ovat totaalisen subjektiivisia. Volvohan oli noiden arvostelukohtien stara, joten en nyt ihan hirveästi viitsisi sijassasi vihjailla puolueellisuudesta, mutta kukin tietysti tavallaan.
Noihin autojen painoon sen verran että tuolla massalla on myös vaikutusta auton vakuteen / ajettavuuteen. Omasta kokemuksesta voin kertoa että minulla ollut BMW 320ixDrive Aut Vm:2013 oli vastaavankokoista Volvoa V60 D5 AWD Aut Vm.2014 monta sataa kiloa kevyempi ja uskon että juuri siksi aivan älyttömän tuuliherkkä ja muutenkin levoton ajettava maantiellä verratuna Volvoon. Tämä ei ollut nyt tarkoitettu miksikään provoksi jotta alatte taas haukkumaan BMW tai Volvoa vaan tässä syy miksi minun BMW autoilu jäi hyvin lyhyt ikäiseksi.
Volvo on pidempi, matalampi ja leveämpi kuin nuo kilpailijansa ja ainakin omaan silmääni auto näyttää todella vaikuttavalta. Joten tällä kohdin pisteet menivät kai jotakuinkin oikein. Tosin on esimerkiksi Mersukin erittäin hyvännäköinen auto. Volvo kai on tarkoituksellisesti tehty isoksi ja hieman coupemaiseksi, jotta erottuisi kilpailijoistaan.
Esitin jo perusteet sille että AMS on arvioinut turvallisuus-osion ja taloudellisuus-osion hieman subjektiivisesti. Kiassakin on tuo paljon parjattu kosketusnäyttö, ja Volvon kohdalla juuri kosketusnäyttö veti pisteitä alas, Kiaa ei rankaistu. Sen ehkä ymmärtää ettei tätä Volvon Pilot Assistia huomioitu pisteissä koska testissä oli mukana eri ikäisiä autoja. Noin maalaisjärjellä ajateltuna on vähän vaikea kuvitella sitä että Volvo olisi testin heikoin turvallisuudessa. Mersussa oli selviä turvallisuuspuutteita, esimerkiksi whiplash-suojaa ei ollut, mutta näistä puutteista ei rankaistu vaan Mersu sai Volvoa paremmat pisteet turvallisuudessa. Mersulla oli kaksi kohtaa punaisena turvallisuus-osiossa, Volvolla ei ainuttakaan kohtaa punaisena. Itse asiassa Mersu oli ainoa auto jolla oli punaisia kohtia sarakkeessa (ei ajovalonpesimiä eikä tuota whiplash - suojaa).
Luotettavuus veti Volvon pisteitä alas, mutta tällä kohdin oli käytetty Volvo XC 90 - mallin korjaamokäyntejä lähteenä. Pelkästään se että autoissa on samat moottorit tuskin oikeuttavat tällaiseen arvioon.
Joten vaikuttaa siltä että Volvoa on rokotettu juuri niillä kohdin joissa arviointi on enemmän vapaata ja joissa voidaan vetää kotiinpäin. Tavaratilan arviointi meni jotakuinkin oikein ainakin jos kiinnitetään huomio tavaratilan kokoon litroissa.
Yhteenvetona niin Volvon varsinaisia puutteita ovat seuraavat seikat.
Jonkin verran korkeampi kulutus kuin kilpailijoilla.
Jonkin verran pienempi tavaratila.
Kosketusnäytön jotkut näppäimet ovat pieniä.
Kun vielä todetaan että moottori ja voimansiirto olivat samoissa pisteissä esimerkiksi Mersun kanssa (4,5 pistettä) niin on vaikea löytää syitä sille miksei Volvo voisi olla hyvä vaihtoehto esimerkiksi Mersulle. Se on vielä todettava että tässä "Körglädje" - osiossa, johon moottori ja voimansiirto kuuluvat, sai Mersu kokonaisuutena paremmat pisteet kuin Volvo ilmeisesti paremman ohjauksen takia. Volvon osalta todetiin että ohjaus ei ole täysin lineäärinen. Jotain muutakin eroa oli, joka tapauksessa Volvo sai "ajamisen ilosta" 11,5 pistettä ja Mersu 12,5 pistettä. Bemarit pärjäsivät ajamisen ilossa kaikkein parhaiten. Alusta ja ohjaus olivat parhaita.
Autoilia:
"Noihin autojen painoon sen verran että tuolla massalla on myös vaikutusta auton vakuteen / ajettavuuteen. Omasta kokemuksesta voin kertoa että minulla ollut BMW 320ixDrive Aut Vm:2013 oli vastaavankokoista Volvoa V60 D5 AWD Aut Vm.2014 monta sataa kiloa kevyempi ja uskon että juuri siksi aivan älyttömän tuuliherkkä ja muutenkin levoton ajettava maantiellä verratuna Volvoon. Tämä ei ollut nyt tarkoitettu miksikään provoksi jotta alatte taas haukkumaan BMW tai Volvoa vaan tässä syy miksi minun BMW autoilu jäi hyvin lyhyt ikäiseksi."
Miten Autoilia tämä liittyy mitenkään tähän keskusteluun tässä puhutaan kaiken aikaa täysin eri kokoluokan autoista kuten kuuluukin?
Autoilia postaat usein tämän saman jutun kuin kertauksen vuoksi. Tässä videossa täysin vastakkaiset argumentit ammattilaisten toimesta. Ja tämä on vielä kevyempi versio, kuin BMW 320 xDrive joten asiallisen keskustelun ja provoilun rajamailla mielellään BMW:n kohdalla liikkuvan Autoilian toistuva kommentti menee suoraan vihkoon. Run flat-renkaat kiusaavat tätäkin sinänsä asiallisita koeajoa täysin tarpeettomasti. Ja jos joku kiusaantuu tästä kommentista ja videosta niin vastaan aina BMW provoiluun enkä kysy siihen keltään lupaa. Tämä tiedoksi vakio narisijoille heti kättelyyn.
Massalla ja sen jakaumalla on joku vaikutus, mutta ei se noita Ajateilian havaintoja selitä. Merkittävämpiä tekijöitä ovat esimerkiksi renkaat, alustan rakenne ja alustan säädöt. Edellinen autoni meni hienosti kesärenkailla, mutta eräät talvirenkaat muuttivat auton epävakaaksi. Ilmeisesti kyseisten talvirenkaiden jääpidon vuoksi hyvin pehmeä kulutuspinta ei toiminut yhtään dynaamiseen ajoon rakennetun aulustan kanssa. Eka talvi oli juuri tuollaista tuulen mukana menoa, toinen jo parempi ja kolmantena talvena renkaiden kulumisen ja kovettumisen ansiosta auto alkoi menemään jo ihan kohtuullisen vakaasti. Kesärenkailla ei ollut missään vaiheessa ongelmia. Uskon, että Ajattelijankin ongelmat pääosin johtuivat renkaista ja/tai säädöistä.
Esimerkiksi Saab 900 on nykymittapuulla melko kevyt auto, mutta vakauden puutteesta sitä ei kyllä voi syyttää. Vakauden vastapainona ongelmia tulee silloin, kun Saban kurssia pitäisi kääntää.
NHB otit esiin tärkeän asian. Olen itsekin todennut selvästi painavamman 5-sarjan BMW:n puikoissa surkeilla renkailla saman asian renkaat eivät sopineet autooni lainkaan. Pito oli kehno luotettavuus renkaisiin olematon. Se kokemus riitti pudottamaan kyseisen rengasmerkin kokonaan pois valikoimista mitä voin edes harkita kun menen rengaskaupoille nykyisin. Harhaanjohtavat provoilut ei kuulu asialliseen keskusteluun pätkääkään.
Pyydän anteeksi jos minun kokemukset aiheuttavat pahennusta Tracktestille tai jollekin muille mutta tarkennuksena hieman, tiedän että tämän topikin autot on aivan eri kokoa kun nuo minun aiemmat verokit mutta koitin tuoda julki että itse en ainakaan halua että autoa kevennetään liikaa pelkän polttoaineen kulutuksen pienentämisen takia jos siintä kärsii minulle hyvin tärkeä maantiellä ajettavuus. Tuossa minun mainitsemassa BMW:ssä ongelmat on rakentteellisia eli keula on nelos koneella liian kevyt ja siintä johtuu nuo ongelmat. Nämä siis minun kokemuksia ja muilla voi olla muita kokemuksia joten ei pidä ottaa näitä henkilökohtaisesti. Minulle on kyllä tulossa uusi Volvo V90 D5 AWD aut. Business Inscription joten hieman huvittuneena seuraan näitä kirjoituksia, kuten olen aiemmin kertonut jokainen ostaa auton joka itselleen sopii parhaiten ja mihin rahat riittää. En edelleenkään väitä että BMW olisi huono auto vaan sen ajo-ominaisuudet ei sovi minun käyttöön.
Renkaat ja niiden sopimattomuus/sopivuus autoon on yllävän monelle täysin vieras asia. Renkailla on suuri merkitys ja on tärkeä tietää ja eritoten tiedostaa renkaiden ja alustan säätöjen merkitys ajettavuudessa ja näiden saattamisessa autoon sopivaksi. Itselleni ajettavuus merkitsee paljon ja ymmärrys miten auto käyttäytyy eri tilanteissa ratkaisee valinnan. Etuveto, takaveto ja neliveto tuosta valikoimasta löytää jokainen sen omimman ja perustelut ovat jokaisen kohdalla henkilökohtaisen mieltymyksen sävyttämiä ja ne pitää myöskin eri mieltä olevien vain hyväksyä.
Autoilia:
"Tuossa minun mainitsemassa BMW:ssä ongelmat on rakentteellisia eli keula on nelos koneella liian kevyt ja siintä johtuu nuo ongelmat."
Et sitten näköjään hyväksy kuin oman kantasi, etkä huomioi että syy kokemaasi voi olla NHB:n ja minun esimerkkien valossa täysin toinen. Näin ne tulkinnat elävät omaa elämäänsä, kun Volvomies jatkaa tuttuakin tutumpaa jargonia ymmärtämättä asioita laajemmin vain vaan ja ainoastaan omaksuen aina sen oman tulkinnan oli se sitten vaikka kuinka paljon pielessä oikeista ongelman aiheuttajista.
Kun olet noin varma asiastasi Autoilia, niin miten sait selville sen, että nimenomaan keulan keveys oli autosi ongelmien lähde?
Minä voin hyväksyä minkä hyvänsä syyksi se ei ole minulle ongelma. Olipa syys vaikka renkaissa niin silloinkaan en halua autoa joka on sidottu vain tiettyihin renkaisiin tai muuten ajettavuus kärsii. Lopetan osaltani tämän väittelyn tähän. Hyvää loppukesää kaikille.
Kovin kevyesti Volvomies veti herneet nenään. Kun esittää noin pitkälle vietyjä johtopäätöksiä tietystä merkistä kyllä olisi aiheellista viedä keskustelu loppuun eikä luovuttaa hyväksyen kaikki vasta-argumentit ja todeta vain että "en halua autoa joka on sidottu vain tiettyihin renkaisiin". Kun esittää vahvoja mielipiteitä on syytä hyväksyä myös muut mielipiteet ja ottaa opiksi jos oma tietämys ei ehkä riitä avaamaan ko ongelmaa ja todellisia syitä siihen. Nämä ovat tuossa yllä kyllä järkeenkäyvästi tuotu esille. Sivu vaihtui joten....
mrse:
" Mersussa oli selviä turvallisuuspuutteita, esimerkiksi whiplash-suojaa ei ollut, mutta näistä puutteista ei rankaistu vaan Mersu sai Volvoa paremmat pisteet turvallisuudessa. Mersulla oli kaksi kohtaa punaisena turvallisuus-osiossa, Volvolla ei ainuttakaan kohtaa punaisena. Itse asiassa Mersu oli ainoa auto jolla oli punaisia kohtia sarakkeessa (ei ajovalonpesimiä eikä tuota whiplash – suojaa)."
Itse asiassa tuo kohta "Bra whiplashskydd" on täysin pielessä myös Mersun osalta. 2016 malli on jo ollut IIHS-testissä ja saanut täydet pinnat whiplash-suojasta. Eli Mersu on IIHS-testissä Top Safety Pick+ eli paras mahdollinen tulos. Tuskin tarvinnee edes mainita, että S90:n edeltäjä S80 on myös, joten mitenkä S90 nyt siinä yhtäkkiä romahtaisi whiplash-suojan osalta. Kumma, että tuolle IIHS:n testille ei anneta mitään arvoa autolehdissä, valitetaan tässäkin vaan kun Mersua ja Volvoa ei ole testattu EuroNCAP-testissä ja tuokin ehkä vaikutti molemmilla turvallisuusarvosanaan.
http://www.iihs.org/iihs/ratings/vehicle/v/mercedes-benz/e-class-4-door-sedan
Lisäys: Tarkemmin katsoen tuo Mersun testi on sittenkin vielä vanhasta mallista, vaikka koskee vuosimallia 2016. Joka tapausessa Mersunkaan whiplash-suojassa ei pitäisi olla mitään vikaa.
Neck Pro oli jo W212 mallissa mukana, muistaakseni vakiovarusteena?
Jos nelivetojen vertailu on pelkkää kulutusta ja kiihtyvyyttä, jokainen osaannee arvioida onko itselle tärkeämpää hieman nopeampi kiihdytys paikaltaan sataseen vai hieman pienempi kulutus. Joillain kuljettajilla on nelivetovertailussaan muutama muukin parametri, joiden hoitamista kuvaavat sitaatit tehtaan esitteistä:
"järjestelmä tunnistaa myös, pystyykö auto seuraamaan käskyjäsi tai uhkaako yli- tai aliohjautuminen
...
Koska xDrive on verkotettu dynaamisen ajovakavuuden valvonnan (DSC) kanssa, DSC joutuu harvemmin puuttumaan ajotilanteeseen ohjaamalla moottoria"
Liukkaalla kelillä ei ole käytettävissä hienojen alustarakenteiden tarvitsemia G-voimia, joten painojakauman merkitys korostuu. Ellei voimansiirto mahdollista auton kääntämistä voimanjakoa manipuloimalla, saattaa käydä näin:
"Kehittyneet kuljettajan aputoiminnot, kuten ajovakauden hallintajärjestelmä ja aliohjautuvuuden ohjauslogiikka pitävät S90:n vakaana ja parantavat ajettavuutta kaarteissa"
Jälkimmäinen kuulostaa tutulta, koska 740 GLE pysyi aurausviittojen välissä 20 talvea samalla menetelmällä. Ellei muuten meinaa kääntyä, sitten napautetaan terävä lyhyt jarrutus sisäkaarteen puoleiseen takapyörään.
Tulipa nyt luettua myös Teknikens Världin testi, jossa järjestys:
Volvo S90 D4, 77p
MB E220d, 75 p
Audi A6 2,0 TDI, 73 p
Jaguar XF 20d, 71 p
Suorituskyky ja kulutus tuntuu täällä kiinnostavan, joten
MB 8,1 sek, kulutus 6,5 l
Volvo 8,9 sek, kulutus 6,4 l
Audi 8,6 sek, kulutus 6,3 l
Jaguar 9,2 sek, kulutus 6,1 l
Mersusta todetaan, että on ehkä maailman paras auto juuri nyt ja mukavuus on lähellä S-sarjaa ja tekninen taso on huikea ja etukäteen eivät arvanneet, että Volvo pystyisi pistämään kampoihin. Mutta loppujen lopuksi se pystyi ja voitti testin lopulta edullisempien kustannustensa ansiosta. Pitävät Mersun 9G-Tronic automaattia parhaana luokassa, mutta Volvon automaatti on lähes yhtä hyvä ja sen D4 moottori on vahva. Moottori-voimansiirto osasta molemmille 9, Audille 8 ja Jaguarille 7. Ajo-ominaisuudet voittaa Jaguar ja saa 9, kaikki muut saa 8. Volvon ohjauksen sanotaan olevan tarkempi kuin Mersun, mutta kumpikaan ei ole sporttinen vaan ennemmin mukavuuspainotteinen.
Hirviväistötestin voitti Mersu 75 km/h, Volvo 74 km/h, Audi 70 km/h ja Jaguar 68 km/h. Jarrutustestin voitti Volvo, sitten Mersu ja perässä Audi ja Jaguar tasatuloksella. Volvossa ja Mersussa oli molemmissa 20 " renkaat ja Audissa ja Jaguarissa oli 18 " renkaat. Tässä testissä sekä Volvo, Mersu, että Audi saivat turvallisuudesta 8 ja Jaguar sai 7. Matkustusmukavuudesta Mersulle ainoana 9, Volvo ja Audi 8 ja Jaguar 7.
Volvon Pilot Assist toimii jopa paremmin kuin Mersun ja kuuluu varusteluun, kun Mersulla se on lisävaruste. Autojen kustannuksissa on niin paljon eroa, että on vaikea motivoitua hankkimaan paljon kalliimmaksi tulevaa Mersua. Se on testin mukaan jo paljon sanottu uudesta Volvosta.
Toisin sanoen Mersu oli paras, mutta koska Volvo on halvempi, se voitti testin.
Volvo sai ostokustannuksista 7 ja omistuskustannuksista 7. Mersu sai molemmista 5. Jos nämä unohdetaan, niin Mersu voittaisi pykälää paremman ajomukavuuden ja pykälää paremman ympäristö arvosanan turvin 2 pisteellä. Muut arvosanat meni tasan. Vielä jos ympäristö -arvosanakin unohdetaan, koska kulutushan on myös kustannus, niin Mersun voittomarginaali olisi 1 piste. Kustannukset antoi siis Volvolle 2 pisteen voiton.
Ainahan testit voi painottaa mielensä mukaan jättämällä jotain itselle merkityksettömiä arvostelukohteita huomioimatta. Kustannukset on varmasti joillekin täysin merkityksettömiä, mutta vielä useammalle niillä on suurtakin merkitystä.
Mistä tämä vimma on tullut, että Volvon pitäisi rökittää kaikki kilpailijansa, jopa uusi E testeissä? Pitäisin suorastaan hämmästyttävänä, jos Volvo voittaisi uuden eemelin muualla kuin ruotsissa, mutta sitä tosiaan odotan/odotin, että pisteissä ollaan varsin lähellä ja näinhän näyttäisi olevan.
Miksi minua Volvo sitten kiinnostaa enemmän, johtuu siitä, että Volvon muotoilu on minusta onnistuneempaa, niin sisällä kuin ulkopuolella. Ja etenkin sisustuksen osalta Volvo on kuin "kotiin menisi", kun taas Mersussa on minun makuuni hieman liikaa bling blingia, nippeliä ja nappulaa. Mersun ulkonäössä taas häiritsee liika sukunäkö muihin Mersuihin. Sama asia, josta olen pitkään Audin yhteydessä narissut. Tosin Mersu on silti hieno, kun taas uudet Audit eivät ole edes hienoja ja näyttävät kaikki samoilta.
Toinen vähintään yhtä oleellinen asia on hinta. Hyvin varusteltu Volvo on Suomessa huomattavasti halvempi kuin vastaavasti varusteltu Mersu (tai BMW tai Audi) ja itse pidän tällaista Volvoa parempana autona. Vakiona tulevat turvavarusteet ovat yksi tärkeä asia. On suorastaan vitsi, että automaattiseen ajoon liittyvistä turvavarusteista puhutaan paljon, mutta harvassa autossa niitä lisävarusteena Suomessa hankitaan. WhatCar tulee nyt tietenkin kertomaan, että Volvo ostetaan halvan hinnan vuoksi, mutta kyllähän sillä noin 70-80 tuhannella eurolla sen eemelinkin saisi, mutta huomattavasti huonommin varusteltuna. Jos taas rahalla ei ole mitään väliä, niin silloin puhutaan autoista, jotka maksavat +100.000 euroa ja totta puhuen kyllähän rahalla silloinkin on väliä. Ihmiset tuppaavat valitsemaan kahdesta tuotteesta itselleen mieluisamman, jos hinnat ovat samoja.
En tiedä tarkkaan mikä Volvon ja Mersun hintaero oli testissä, mutta kai se oli huomattava. Mersu voitti varsinaisessa testissä Volvon ainoastaan kiihtyvyydessä (0,8 s) ja matkustusmukavuudessa (1 piste). Joten Mersun lisähinnalla verrattuna Volvoon ei taida saada kovinkaan paljon parempia ominaisuuksia.
"Liukkaalla kelillä ei ole käytettävissä hienojen alustarakenteiden tarvitsemia G-voimia, joten painojakauman merkitys korostuu."
Poimitaanpa muutama esimerkki näistä AM/S:n ja TV:n testeistä:
BMW 530 dx 51/49 e/t
Mercedes E350 d 54/46
Audi A6 2.0 TDI 55/45
Volvo S90 D5 56/66
Jos homman ratakaisee painojaukauma, niin mitä noista voisit ajatella seuraavaksi autoksesi? Vuodesta toiseen hyvin keulapainoiset pikkuautot loistavat TM:n talviautotestien käsittelykokeissa.
"56/66"
Tuossa on kai kirjoitusvirhe.
mrse se on painovirhe paholainen. Oikeat painojakaumat.
Poimitaanpa muutama esimerkki näistä AM/S:n ja TV:n testeistä:
BMW 530 dx 51/49 e/t
Mercedes E350 d 54/46
Audi A6 2.0 TDI 55/45
Volvo S90 D5 56/44
Tracktest korjasi oikein kirjoitusvirheeni.
Tässä kaksi mielenkiintoista autoa omasta mielestäni. Melko pian saadaan näiltä valmistajilta tämän kokoluokan uutta mallia testiin.
Audi A6 3.0 TDI quattro
Teho: 245hv
Vääntö: 500Nm (1400rpm)
0-100km/h: 6,1sek
Kulutus: 7,2 / 5,3 / 6,0
Co2: 158g
Paino: 1795kg
BMW F10 530d xDrive
Teho: 258hv
Vääntö: 560Nm (2000rpm)
0-100km/h: 6,1sek
Kulutus: 6,6 / 5,2 / 5,7
Co2: 150g
Paino: 1865kg
Itseäni kiinnostaa paljon enemmän bensamoottorit 200 - 250 hv ja suorituskyvyksi riittää mainiosti 7 - 8 sek. Tuosta ylöspäin tehoissa alkaa mennä jo liioitteluksi normaalissa maantieajossa ja hankintakustannuksetkin kohoaa tarpeettomasti. Harmi, että joka paikassa vaan noita dieseleitä testaillaan ja koeajellaan. Tuskin ikinä tulen hommaamaan dieseliä.
Mp-autoilija nuo laittamani verrokit on melkein järjestään softattu yli 300 hp:n tehoihin. Oma kiinnostus on tosin aina ollut bensiinimootorisissa autoissa, mutta ovat nuo yksi mielenkiintoinen vaihtoehto monelle muulle. BMW F10 535i xDrive 306 hp:n bensaturbo on kuitenkin minun valintani.
Jos uusista autoista puhutaan, niin tuollaista vaihtoehtoa ei enää ole A6 Audissa. V6 dieselissä on joko 218 hv tai 272 hv. Biturbo sitten vielä erikseen.
Mutta ketjun otsikkona on Volvo, joten koitetaan nyt ainakin jokseenkin pysyä siinä Volvossa. Volvolta omituinen ratkaisu, että T5 mallia ei saa AWD:nä. Sekin kiinnostaisi varmasti monia ostajia.