Volvo S/V90

1685 kommenttia
1202123252657
  • Kannattaa varmaankin myös NHB:n tutustua tuohon Ruotsin AMS:n testiin kun siinä kehutaan tuota D5 - moottoria. Moottorin osalta todetaan että se tuntuu suuremmalta kuin mitä se todellisuudessa on.

    Miten voi olla että NHB jäkättää tuosta moottorista kuukausitolkulla mutta kuitenkin AMS kehuu sitä.

    Lisäksi Volvo kannattaa ostaa aina nelivetoisena, koska tämä parantaa ajettavuutta. Jostakin syystä kaikki saksalaisautot olivat nelivetoisia kun Volvo oli ainoa vajaavetoinen.

    Hinnoista, niin vertailun Mersu maksoi 474.800 kruunua kun taas Volvo maksoi 387.900 kruunua. Tosin testin VW maksoi vai vain 345.100 kruunua.

      
  • Täällä jopa Auto-m on todennut että ruotsalaiset vetävät testeissä kotiin päin joten suhtautusin ruotsalaisten testeihin entistäkin varauksellisemmin. Mitä tulee Volvoihin niin suurin osa on etuvetoisia ei suinkaan nelivetoisia. Mrse mikä tekee etuvetoisesta Volvosta nelivetoista huonomman ajettavuudessa? Enkä nyt tarkoita talvikelejä. Nelivetoisen etenemiskyky on talvella parempi kuin etuvetoisen tai takavetoisen se on sanomattakin selvä. Liikenteessä toki kaikilla vetotavoilla pärjää siitä on turha alkaa vääntämään.

      
  • NHB:"Mutta olisihan siinä isommalla hintalapulla varustetussakin mallissa enemmän vääntöä, jos sen mahdollisia maksimipaineita ei leikattaisi."

    Omaa ohjeistustasi noudattaen, ei arvailla kun automalli on tiedossa. 250 CDI:n vääntökäyrää ei käytännössä leikata, vaan huippuarvo esiintyy kapealla 1600-1800 alueella.

    NHB:"Itse näen mahdollisena, että esimerkiksi päästöt, ahtimien kestävyys ja ajotuntuma voivat helposti rajoittaa järkeviä maksimiahtoja siitä, mitä ahdin pystyisi. Myös voimansiirron kyky kestää vääntöä ja varsinkin moottorin väännöntuoton vaihtelua on yksi rajoitus. Korkean vääntöpiikin moottorin joutuu rakentamaan myös raskaasti ja sen jatkona pitää olla raskas voimansiirto."

    Saman voimansiirron eteen on tarjolla REILUSTI enemmänkin tehoa ja vääntöä. Hennommat vetoakselit ovat vain hinnat alkaen 200 mallin erikoisuus. 350 CDI tarjoaa samalle voimansiirrolle yli puolet enemmän vääntöä kuin hinnat alkaen kaksiturboinen ja myös samoilla kierroksilla.

    Tuo voimakkaampi moottori on rajusti ja alhaalta nousevan vääntökäyränsä vuoksi useimpien koeajajien mielestä erittäin miellyttävä.

      
  • Tehokkaampaa ohjelmaa laitetaan nykyisin turbomoottoreihin, kun tehtaan järkeväksi kullekkin moottorille ja voimansiirrolle annetut teholuvut eivät jostain syystä tunnu kaikille riitävän. Monikohan on tullut ajatelleeksi ettei takuu ole enää voimassa moottorin ja voimansiirron osalta tuon softauksen jälkeen. AMG, RS ja M-sarjan menopeleihin asennetaan järeä voimansiirto tehtaalla ja moottorit ovat kunkin merkin parasta osaamista. Näissä kestävyys on aivan eri luokkaa ja takuut toimivat jos ongelmia takuuaikana ilmenee.

    Montakohan tuhoa kytkimiin (manuaali), moottoreihin ja vaihdelaatikoihin on saatu aikaiseksi näiden softausten jälkeen voisi kysyä? Näistä ei juuri puhuta, kun takuu ei korvaa niin jokainen maksaa aiheuttamansa tuhot itse.

      
  • Mp-Autoilija: Niin tuo kuusisylinterinen aiheutti tarpeen kehittää maailman lyhyin laatikko noita leveitä Volvoja varten. pidempään tilaan on tarjolla parempia laatikoita. Hybriditekniikalle tuo olisi vieläkin isompi ongelma. Sille on ihan pätevät syyt, ettei suoraa kutosta etuvetoisissa kovin usein ole haluttu käyttää. Osaaminenhan nyt ei tähän liity suoraan mitenkään, koska eipä se sylintereiden määrä yleensä paljon osaamistarpeita muuta. Mitä erityisen hyvää tuossa Volvon I6:ssa oli? Koko moottori on jäänyt osaltani kokematta, eikä siitä oikein paljon ole kirjoitettukaan.

    mrse: Kirjoitat ilmeisesti AM&S:n numeron 19/2016 vertailusta. Siinä ei ole D5 vaan D4. Neliveto auttaa tietyissä asioissa, mutta myös lisää hintaa ja kulutusta. Syitä on puolusta ja vastaan. Sain myös juuri kuulla Valistaja20xx:lta, että se neliveto hirveän osan Volvon tehoista. Volvon kulutus oli jo noin etuvetoisenakin siellä janoisemmassa päässä tuossa vertailussa.

    740 GLE: Itse puhun aiheesta ehkä vähän yleisemmällä tasolla. Tuo Mersun moottori vääntöpiikkeineen on melkoinen harvinaisuus nykypäivänä. Yleensä ne vääntökäyrät on leikattu kautta koko malliston. OM 651 hybridiä olisi mielenkiintoista päästä kokeilemaan. Siinä pitäisi olla aika mukavasti vääntöä alhaalla. Joskus harvoin on täysin samaa rautaa ohjelmoitu eri teholuokkiin. Tämän OM 651:n pienempitehoisissa versiossa on kuitenkin myös siellä väänkäyrän laskevalla osalla eroja. Mitä kaikkia rautapuolen eroja tuossa on? Eikö muuten sinulle sopisi tyyliin olla enemmän kiinnostunut OM 651 Econ eroista muihin versiohin?

      
  • "suora kuutonen poikittain asennettuna olisi aiheuttanut ongelmia jatkossa hybriditekniikan kanssa"

    Ja kenekäs syy se on, että Volvon kone on väärin päin? Samalla suunnitteluvalinnalla eliminoitiin myös alan parhaiden automaattien käyttömahdollisuus.

    Joka on eri mieltä, käyköön ajamassa automaattivolvolla mallin kulutuksen pohjat.

      
  • @NHB: 250 poikkeaa syöttökarttojen lisäksi myös suuttimien osalta, muuten sama kone ja käsittääkseni samat ahtimet. Tästä syystä 220 ei muutu pelkästtään lastuttamalla täysin 250 kaltaiseksi.

    Ero ei ole vain 250 kapeassa vääntöhuipussa, eikä täysitehoinen ole kapea-alainen, vaan 250 käyrä lentää koko käyntinopeusalueen 15-25% tuota minun pihistysmallia ylempänä.

    Minusta tehdas teki 300 hybridin väärästä versiosta, kun pohjana on 250. 7-vaihteinen mehulinkoautomaatti ei ole ZF-8 tasoinen, mutta kohtuullisen sivistynyt jo polttomoottorinkin kanssa. Ainakin minulle hybridin idea on taloudellisuus, joten olisin maksimaalisen työntövoiman sijaan tehnyt sähköavusteisen talousversion pienempisuuttimisen softalla.

    Nykyisellään 300H ei minun helpossa ajoympäristössäni tuntunut lisähinnan arvoiselta, kun maantien normikulutus on sama. Kesäisin pääsen edelle Spritmonitorin pohjia 300H:lla ajavasta kaverista, mutta talvi pudottaa minua aina taaemmas listalla.

    Ymmärrän hyvin, miksi dieselhybridillä ei ole maailmanlaajuista tulevaisuutta. Diesel on paikallinen harrastus.

      
  • "Ja kenekäs syy se on, että Volvon kone on väärin päin? Samalla suunnitteluvalinnalla eliminoitiin myös alan parhaiden automaattien käyttömahdollisuus.

    Joka on eri mieltä, käyköön ajamassa automaattivolvolla mallin kulutuksen pohjat."

    Jos ja kun nyt painotetaan kulutusta, niin tuossa lukemassasi Auto Bildin vaihteistovetailussa A4:n keulalla poikittain oleva laatikko vähensi kulutusta 1-2 desiä manuaaliin verrattuna ja 318d:n ZF:n 8-vaihteinen lisäsi kulutusta pari desiä. Näyttää siltä, että kyllä nykyisin saa hyviä laatikoita tehtyä riippumatta siitä, missä asennossa moottori keulalla on.

      
  • "Mrse mikä tekee etuvetoisesta Volvosta nelivetoista huonomman ajettavuudessa? Enkä nyt tarkoita talvikelejä. Nelivetoisen etenemiskyky on talvella parempi kuin etuvetoisen tai takavetoisen se on sanomattakin selvä. Liikenteessä toki kaikilla vetotavoilla pärjää siitä on turha alkaa vääntämään."

    Tällaista kirjoitti Ruotsin AMS kun se kehotti ostamaan nelivetoisen etuvetoisen sijaan.

    "Vår starka rekommendation är att köpa 17 eller 18
    tum. Gillar du att köra bil, köp AWD för bättre styrning
    och D5 med Power Pulse som ger en lyxigare
    känsla – motorn upplevs som större än vad den är."

    En osaa näin äkkiseltään sanoa miksi AWD-malleissa on parempi ohjaus kuin etuvetoisessa. Joka tapauksessa tämä oli testaajien kanta.

      
  • "Volvon kulutus oli jo noin etuvetoisenakin siellä janoisemmassa päässä tuossa vertailussa."

    Volvon V90 kulutus taisi olla 6,9 l. Volvon V70 kulutus on tuossa listassa alimmaisena, se on 5,8 l. Loput kulutuslukemista ovat saksalaisten.

    5,1/6,6 +29 %
    4,8/7,0 +46 %
    5,4/6,8 +26 %
    5,1/6,4 +25 %
    4,3/5,8 +35 % Volvo V70

      
  • Nyt tästä V90:stä on tehty korotettu versio. "Ei huono", sanoisi ehkä Jorma Uotinen.

      
  • NHB: "Auto Bildin vaihteistovetailussa A4:n keulalla poikittain oleva laatikko vähensi kulutusta 1-2 desiä manuaaliin verrattuna ja 318d:n ZF:n 8-vaihteinen lisäsi kulutusta pari desiä."

    BMW:n ZF oli minullakin mielessäni viitatessani rivien välissä siihen, että takavetoisiin on saatavana automaatteja, jotka parantavat sekä kiihtyvyyttä että polttoainetaloutta. Mersun 7G ja etenkin 9G pystyvät samaan, joskaan ei yhtä elegantisti kuin BMW:n käyttämä ZF.

    Mutta mistäs lähtien Audi A4:n moottori on ollut poikittain? En tunne Audeja, mutta kuvittelin A3 olevan poikittaismoottorinen (Haldex "quattro") ja A4 pitkittäin (mekaaninen oikea quattro)?

    Audin esitekin näyttää A4:n moottorin olevan oikein päin:

    http://www.audi.fi/fi/web/fi/models/a4/a4-sedan.html#page=/fi/web/fi/models/a4/a4-sedan/engines.html&layer=/fi/web/fi/models/layer/quattro/audin-nelivetojaerjestelmaet.html

    Mutta Volvollahan on nyt hyvä tilaisuus osoittaa, että myös poikittaismoottorin kanssa on saatavana energiatehokkaita automaatteja. Näyttöjä odotellessa...

      
  • mrse:"En osaa näin äkkiseltään sanoa miksi AWD-malleissa on parempi ohjaus kuin etuvetoisessa. Joka tapauksessa tämä oli testaajien kanta."

    Yleisesti neliveto vähentää vetelyä ja ohjauksen "jäätymistä" kuivallakin kiihdyttäessä ja sutimista 90-asteen risteyksestä märän suojatien yli lähtiessä.

    Sitä en tiedä, käyttääkö Volvo eri pyöräkulmia nelivetoisessa, mutta en varsin hämmästy, vaikka nelipyöräsuuntauksen viitearvot poikkeaisivatkin vajaavetoisen lukemista?

      
  • Audihan on muuttumassa myös Haldex nelivetoon esim Audi A4 pensa nelivedot on minun ymmärtääkseni jo tuollaisia ja perusteluna oli juuri tuo polttoaineen kulutuksen saanti pienemmäksi.

      
  • Etuvedolle ominaista vetelyä neliveto vähentää se on sanomattakin selvä. Nelipyöräsuuntauksen merkitys ajettavuuteen on merkittävä tekijä. Poikkeavat viitearvot palautetaan nelipyöräsuuntauksessa normaaliksi kullekkin malille ja vetotavalle. Ajettavuus paranee tämän toimenpiteen jälkeen jos se oikein toteutetaan. Takavetoinen auto on hieman armollisempi etupään nivelille kuin etuvetoinen, nelivetoisen auton kokemukset ovat omakohtaisesti vasta käsillä. Monella foorumilla missä keskustellaan etuvetoisen auton toimenpiteistä ennen katsastusta tulee esiin etupään nivelten remontit. Joillakin merkeillä etuveto kuluttaa tukivarret ja vetoakselit välykselliseksi yllätävän nopeasti. Tähän toki vaikuttaa eniten ajotapa. Luistonestojärjestelmä ei tätä salli joten asia koskee vanhempaa autokantaa ja sitähän Suomessa riittää.

    Autokanta uusiutuu hyvin hitaasti tämän järjettömän verotuksen takia. Eikä siihen lupauksista huolimatta muutosta ole luvassa. Poliitikot kun voivat "valehdella" mitä vain ennen vaaleja joutumatta vastuuseen kattettomista lupauksistaan.

      
  • NHB, mitä sinä minulle ruikutat, jos joku trolli kirjoittaa idioottimaisen otsikon Volvon premiumluokan muodostamisesta. Volvon status on saksalaisten alapuolella, vaikka ns. premiumiksi sen ehkä laskenkin.

    Sen sijaan taloudellisuuskilpailun Volvo voitti, joka olikin sinulle kova paikka. Selkeä osoitus Volvon osaamisesta. En minä silti väitä, että Volvon kaikki moottorit olisivat huippuluokkaa taloudellisuudessa, tai muiltakaan osin, mutta riittävän hyviä vastaavia kilpailijoita vastaan ne ovat. NHB:llä on kumma päähänpinttymä, että Volvon pitäisi yhtäkkiä olla suvereeni ykkönen kaikessa, jotta tulokset olisivat kelvollisia. Minä voin suoraan sanoa, että uusi S90 ei varmasti ole aivan E:n tasoinen auto, mutta kun hinta huomioidaan, tai tietyllä rahalla valitaan sopiva auto, on S90 minulle ylivoimainen Mersuun, Audiin ja Bemariin verrattuna. Toki myös se vaikuttaa, että pidän eniten Volvon muotoilusta ja sisustasta.

    Ja kyllä, kaikki oleellinen mitä muutama vuosi sitten kirjoitit Volvosta, meni väärin. Liittyi se sitten kiinalaiseen omistukseen, tai XC90:en menestykseen. Ilmeisesti tuo ottaa aika koville?

    Se 8 % painoero Mersun on ihan hyvä, mutta välillä se taisi jossain heitossa muuttua "muutamaksi kiloksi". Ja väännetään vielä rautalangasta, että missään vaiheessahan en väittänytkään, että massa olisi ainoa syy, miksi D5 AWD ei kiihdy juuri paremmin kuin Mersu.

    Audista vaahtoaminen oli taas osaltasi ihan höpöä, koska siitä ei kukaan muu ollut edes mitään kirjoittanut ja Audin pitäisikin olla selvästi Volvoa nopeampi. Ja oli Volvon todelliset päästöt mitä tahansa, niin ainakaan Volvo ei ole jäänyt vuosien kusetuksesta kiinni. Volvon kymmenyksien sijaan voisi olettaa, että paneutuisit VW:n päästöskandaaliin hieman tiukemmin, kun niin innoissasi tekniikasta olet. Jostain hassusta syystä olet ollut aika vaiti päästöskandaalin osalta, vaikka muuten VW:stä aina paljon kirjoitat. Luulisi sen ainakin olevan tuollaiselle usein päästöistä jauhavalle ekoihmiselle merkityksellisempää, kuin pari kymmenystä Volvon kiihtyvyydessä.

      
  • Auto-m: "Minä voin suoraan sanoa, että uusi S90 ei varmasti ole aivan E:n tasoinen auto, mutta kun hinta huomioidaan, tai tietyllä rahalla valitaan sopiva auto, on S90 minulle ylivoimainen Mersuun, Audiin ja Bemariin verrattuna."

    En ymmärrä tätä hinnalla hehkuttamista. TM:n testaama S90 maksoi 74 355€ (ilman varusteita 54 047€), joka on mielestäni kova hinta kaksilitraisesta etuvedosta. Mieluummin ottaisin elinkaarensa päässä olevan vitossarjalaisen nelivedolla. Tämän hetken hinnaston mukaan tuolla hinnalla saisi jo hyvinvarustetun 530 d xDriven ja rahaa jäisi vielä ylikin.

      
  • Manual:
    Vertailusi BMW 530 d xDriven ja Volvo S90 D4 A Inscription mallin hinnan kesken meni ihan metsään. Itsekin jo mainitsit, että Volvossa oli 20 000 eurolla lisävarusteita ja niitä todellakin oli pitkä lista. Jo ilman lisävarusteitakin tuossa Volvon Inscription- varustelutasossa, joka maksaa 3700 € lisää, on kaikki tarpeellinen ja monelle vähän ylikin. Myös D4 tulee nelivedolla myyntiin joulukuussa.

    Oikeat vertailuhinnat nelivedoilla ja business-malleilla, joilla pärjää varustelun puolesta jo hyvin:

    • S90 D4 AWD Business aut: 53 406 €
    • 530d A xDrive Business: 70 329 €
      Tietenkin oikea verrokki Volvolle olisi:

    • 520d A xDrive Business: 54 247 €

    Jos noita sitten alkaa lisävarustella, niin hintaero kasvaa nopeasti lisää, mutta se on toinen juttu.

      
  • 740 GLE:
    Joo A4 on tosiaan väärä esimerkki. AMS 10/2013 vertaili myös automaatteja ja manuaaleja. Siinäkin vertailussa oli 318d ZF:n 8-vaihteisella. Bemarin tapauksessa automaatti lisäsi desillä minimi- ja vertailukulutusta. Mercedes A 200:n kaksoiskytkinautomaatti vähensi lisäsi minikulutusta saman desin, mutta vähensä setailukulutusta kahdella desillä. AMS 22/2011 vertailussa automaatti vähensi 1.4 TSI Passatin kulutusta.

    Näillä kehityskäyrillä seuraavan sukupolven laatikot tulevat repimään selvän eron manuaaleihin. Saapa nähdä, tuleeko jo pitkään huhuttu 10-vaihteinen DSG seuraavaan Golfiin.

    Atoilia:
    Ei kai Audin Haldexin käytössä ole tapahtunut mitään muutoksia. Poikittaismoottorisissa on Haldex, mutta A4:ssä ja muissa pitkittäismoottorisissa ei ole Haldexia. Noinhan se on ollut jo hyvän aikaa.

      
  • NHB:hän voisi kirjaĺlisesti selvittää mistä hänen vimmansa etsiä virheitä ja heikkouksia Volvosta johtuu. Joku seikka täytyy olla joka tekee NHB:n vahvasti anti-Volvo-kiimaiseksi.

      
  • No selvitetään sitten - kirjallisesti. En sen kummemmin Volvon heikkouksia etsi, mutta pakko tässä vähän on omia väitteitä puolustaa, kun volvistit varsin aktiiviisesti ovat vastakkaista mieltä ja esittävät toinen toistaan kiistanalaisempia väitteitä. Otetaanpa pientä kertausta noista väitteistä. Etkö se ollutkin sinä, joka julisti, kuinka "Volvo tulee muodostamaan korkeimman premium-luokan yksin"? Piti tulla myös karsean tehokkaita Polestar-malleja. Näiden nykyisten moottoreiden piti olla taloudellisuudessaan aivan omassa luokassaan. Tässä keskustelussa esiteltiin hieno massoihin perustuva teoria Volvojen turvallisuudesta...

    Aika hyvin olen arvioissani osunut Volvon suhteen. Ainoastaan Ajatusten Tonava20xx:n minun suuhuni keksimät "väitteeni" eivät ole osuneet. Aika on nyt todistaneet, ettei noissa Volvon moottoreissa ole mitään erityisen taloudellista ja Volvo on hinnoiteltu saksalaisia premiumeja halvemmaksi. Kun haastan kiistanalaisia väitteitä ja jälkeenpäin katsoen olen ollut oikeassa, niin se ei ole mitään vihaa vaan logiikkaa.

    Monille näyttää olevan hankala hyväksyä faktoja kuten esimerkiksi D5:n ilmoitettuun tehoon nähden heikko suorituskyky tai S90:n massa suhteessa kilpailijoihin. Ehkäpä tuo faktojen kieltäminen stimuloi perustelemaan toisenkin kerran.

      
  • Ajatusten tonava ei todellakaan ole laittanut NHB:n suuhun yhtään väitettä, vaan pikemminkin päinvastoin. NHB yrittää jatkuvasti väittää minun sanoneen jotain, mitä en ole sanonut.

    NHB sen sijaan pari vuotta sitten väitti, että kiinalainen omistus olisi erittäin huono asia Volvolle ja Volvosta tulisi lähinnä joku kiinalaistyyppinen auto, joka ei käy kaupaksi lännessä. NHB vänkäsi vielä vastaan, kun esitin, että eihän Jaguarikaan muuttunut intialaiseksi. Nyt jälkeenpäin on aivan selvää, että NHB oli totaalisen väärässä. Volvo myy loistavasti ja testaajien mukaan Volvo on "ruotsalaisempi" kuin koskaan. NHB myös väitti, että XC90 ei myy hyvin, koska siinä on vain neloskoneita. No Volvo XC90 myy paremmin sekä USA:ssa, että Euroopassa, kuin esimerkiksi Audi Q7. Euroopassa se on toiseksi myydyin suuri SUV, heti X5 Bemarin perässä. Ja myyntiä taitaa lähinnä rajoittaa valmistuskapasiteetti.

    Ja kenelle täällä nyt on vaikeaa hyväksyä D5 moottorin suorituskykyä. Ainakin minä olen vain selventänyt sinulle, mistä tämä johtuu esimerkiksi siihen E Mersuun verrattuna. Paino, neliveto ja huonompi vaihteisto selittävät suurimman osan asiasta.

      
  • Manual, mitä ihmeen järkeä verrata uutta Volvoa käytettyyn Bemariin? Eiköhän uusia pitäisi verrata keskenään. Ja kun varustelet Volvon hyvin ja sitten hommaat vaikka A4 Audiin samat varusteet, niin huomaat, että A4 on äkkiä jo Volvoa kalliimpi, vaikka on luokkaa pienempi auto.

    A6 Audiin saa nyt aika hyvät vakiovarusteet ilmaiseksi, koska kyseessä on pian vanheneva malli. Mutta siitä huolimatta sekin tulee hyvin varusteltuna Volvoa kalliimmaksi.

      
  • Saatko Epäajattelija jotain tyydytystä siitä, että esität valheita jokaisessa viestissäsi? Kirjoittelet pehmoisia vailla ensimmäistäkään kiinnostavaa argumenttia. Parhaimmillasi olet silloin, kun kerrot kuinka kammottavan ruma joku malli on. Siinäpä se antisi olikin. Seuraavan kerran kun mielesi tekee esittää jotain nimissäni, niin lainaa suoraan minua sen sijaan, että muokkaat väitteeni toiseen muotoon. On jokseenkin turhauttavaa lukea viestistä toiseen tuota sun potaskaa.

      
  • En, mutta en esitäkään valheita. Sinä sen sijaan valehtelet ja vääristelet kirjoituksiani jatkuvasti. En tiedä teetkö sen tahallasi, vai onko ymmärryksessäsi ja muistissasi vain vikaa. Sekoitat myös jatkuvasti sanomisiani toisten kirjoituksiin. Eiköhän jokainen muista, mitä kirjoitit Volvon kiinaomistuksesta ja nelipyttyisestä XC90 Volvosta. Koville ottaa, kun olit totaalisen väärässä. Kumpikohan ottaa kovemmalle, se että olit totaalisen väärässä, vai se, että Volvo XC90 menestyy?

    Aika paljon saan vastauksia, jos kirjoitukseni ovat niin epäkiinnostavia. Tähänkin aloittamaani ketjuun on kuitenkin tullut muutama vastaus. Onneksi sinun jankutuksesi tersälaaduista ja pidennetyn Volvon valmistusmaasta on ihan perkeleen kiinnostavaa settiä. ;)

      
  • Auto-m: "Manual, mitä ihmeen järkeä verrata uutta Volvoa käytettyyn Bemariin?"

    Vertasin uusia, BMW 530d A xDrive 70k erittäin hyvin varusteltuna (kampanja) ja TM:n testiauto 74k vastaavalla varustelulla. Valitsisin ensimmäisen ja rahaa säästyisi vielä perheen etelänmatkaan. Toki voimme verrata vajaavetoisia neloskoneisia, jolloin BMW 520d A:n saa täysin varusteltuna 50 tonnilla vs. Volvon 54 tonnia, jolloin taas säästyisi 4k etelänmatkaan.

      
  • Manual:
    Kirjoittelet vieläkin ihan puuta heinää Volvon hinnoista, vaikka jo kerran korjasin sinulle asiaa. Avaa nyt se Volvon hinnasto myös ettei tarvitse omasta päästään keksiä hintoja.
    Muistutuksena tämä jo aiemmin kirjoittamani eli neliveto automaatit business-varustelulla:
    – S90 D4 AWD Business aut: 53 406 €
    – 530d A xDrive Business: 70 329 €
    Tietenkin oikea verrokki Volvolle olisi:
    – 520d A xDrive Business: 54 247 €

    Ja sitten vajaavetoiset verrokit ilman business-varustelua ja automaattia:

    • S90 D4 Momentum: 47 299 €
    • 520d 49 317 €
      
  • Manual, en ole Bemarin hinnastoja viime aikoina selaillut, mutta 5 Bemarin tilanne lienee sama kuin A6 Audilla. Nyt saa kaupan päälle tai puoli-ilmaiseksi paljon varusteita, koska uuden mallin julkistus on aivan käsillä. Uudesta 5 Bemarista on levinnyt jo hyvin paljastavia kuvia.

    Audin hinnastoihin olen perehtynyt paremmin ja fakta on, että A4 Audi tulee pahimmillaan jopa kalliimmaksi, kuin jokseenkin vastaavan tehoinen S90 Volvo, mikäli autot varustelee hyvin. Vaikka A6 Audissa on nyt vakiona poikkeuksellisen hyvät varusteet, on se silti selvästi kalliimpi, kuin hyvin varusteltu S90. Toinen asia vielä on, että nykyiseen A6 Audiin ei edes saa kaikkia turvavarusteita, jotka Volvosta löytyvät jopa vakiona. Uskoakseni sama pätee myös Bemariin.

      
  • Nyt onkin tosi jees vertailla S90:ä kaikkiin Audeihin, mutta Vi Bilägaren vertailusta ei missään nimessä olisi Audia saanut poimia. Ehkä Vi Bilägaren olisi kuulunut ottaa A4 verrokiksi S90:lle...

    Et näköjään sitten voi itsellesi mitään ja lainausten sijaan annat potaskasuonen sykkiä.

      
  • Auto-m: "Manual, en ole Bemarin hinnastoja viime aikoina selaillut, mutta 5 Bemarin tilanne lienee sama kuin A6 Audilla."

    Siitä tutkimaan.

    http://www.bmw.fi/content/dam/bmw/marketFI/bmw_fi/ladattavat/hinnastot/BMW_Hinnasto_F10.pdf.asset.1467297357545.pdf

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit