Ja miksikähän autolla pitäisi liirailla ylipäätään liikenteessä, vaikka sitten alemmalla nopeudella, tai miksi maantiellä pitäisi ajatella tekevänsä kokeita, vaikka sitten hiljaisemmilla pätkillä?
740GLE: Sinulla on taas ollut vaikeuksia hyväksyä sitä, että muut kertovat mielipiteitään.
Todella rankasti yleistetty kommentti!
Sen verran annan periksi, että tapa esittää aiheuttaa vaikeuksia. Mutta ei sen enempää kuin sinullakaan, vai mitä?
Röyhkeimmät kehtaavat väittää, että jopa paheksutuissa whatever they are -autoissa saattaisi olla edes jotain hyvää niissäkin?
Olen samaa mieltä, että toki niistä hyvää löytyy. Kyse on ennemminkin siitä miten röyhkeästi asian esittää. Sävyeroja osaat sinäkin erottaa, ihan varmasti. Typerimmillään tulee mieleen NHB:n laittama videopätkä, vain lentävä sylki puuttuu...
Jos eroja on, ne ovat yhdelle välirahan arvoisia, toiselle ei, ja sillä selvä. Keskitytään niihin teknisiin eroihin.
Mehän emme tiedä arvostaako kukin ostaja niitä eroja autojen välillä, saati haluaako maksaa siitä. Eikä sitäkään minkälaisella välirahalla kukin lähtee kauppaa tekemään, vaikka ostaisi minkä merkkisen uuden auton tahansa (miksei käytetynkin). Se unohtuu näissä "arvostuksien" puntaroinneissa. Mikäs yksinoikeus whatever they are -autoilla on ns. isossa välirahassa? Asiat ovat erittäin suhteellisia siis...
Kunpa tuo "teknisiin eroihin keskittyminen" olisikin sellaista kuin sinäkin parhaimillasi analysoit niitä. Sitten kun mennään siihen kuitenkin, onko muovi ämpäristä tai ei, niin pidätkö sinä sitä teknisenä erona, sillä lailla merkitsevässä mielessä? Saati vihjailut kunkin kirjoittajan poliittisista kannoista, joilla pyritään nousemaan yläpuolelle - mahdollisesti arvioimalla lompakon paksuuksia. Sama koskee "fiiliksiä" ja "laadukkuuden" käsityksiä, miten teknisenä sitä vääntöä voi pitää? Silloin lipsahdetaan makuasioissa jopa henkilökohtaisuuksiin, mitäs tekemistä sillä on "teknisen tietämyksen kanssa" enää?
Varmasti olet osannut päätellä, miten helposti nuo harmaat alueet nousevat esille, kun pikkuisen tikulla sohaisee. Se on yllättävän helppoa, jolloin alkaa epäillä ihan luonnostaan näitä "teknisiä asioita puntaroivien" - sanoisko - uskottavuutta.
"Ja miksikähän nopeus olisi liian korkea tai liiraamiskokeet pitäisi tehdä suljetulla radalla?"
Noin yleisesti ottaen ihmettelen sitä kuinka auton saa liiraamaan kesäkelillä asfaltilla. Kun autot eivät pahemmin liiraa edes "moose testissä" jossa pujotellaan eri tavoin keilojen välissä jopa 80 km/h nopeudella. Esimerkisi Audi Q5 selvittää tuon espanjalaisen "moose testin" jopa yli 80 km/h nopeudessa.
Talvi-ajo on vähän toinen asia kuin kesällä ajaminen, mutta en kuitenkaan suosittele sitä että autoa lähdetään liirauttelemaan yleisen liikenteen sekaan, tätä varten voi mennä Premier Parkiin.
Ja miksikähän autolla pitäisi liirailla ylipäätään liikenteessä, vaikka sitten alemmalla nopeudella, tai miksi maantiellä pitäisi ajatella tekevänsä kokeita, vaikka sitten hiljaisemmilla pätkillä?
Aina kun on sopiva tilaisuus, pyrin välttämään energian hukkaa turhien jarrutteluiden muodossa. Tämä voi tarkoittaa sitä, että murkista, risteyksistä ja ympyröistä menen läpi mahdollisimman suurella vauhdilla. Silloin liikutaan pidon rajoja lähellä. Luonnonvarojen säästämisen lisäksi tuolla on sekin hyvä puoli, että auton käytös pidon rajoilla tulee tutuksi.
Noin yleisesti ottaen ihmettelen sitä kuinka auton saa liiraamaan kesäkelillä asfaltilla.
Talvi-ajo on vähän toinen asia kuin kesällä ajaminen, mutta en kuitenkaan suosittele sitä että autoa lähdetään liirauttelemaan yleisen liikenteen sekaan, tätä varten voi mennä Premier Parkiin.
Et vastannut kymyksiini.
Mistä oletit, että puhuttaisiin kesällä ajamisesta? Ainakaan emme 740:n kanssa puhuneet kesällä ajamisesta. Ja jos se pitää kokeneelle kuljettajalle vielä erikseen kertoa, niin luonnollisesti sladitteluun pitää katsoa paikka, jossa on tilaa sladitella arvioitua leveämminkin. Muun liikenteen seassahan nopeus ei nouse niin suureksi, että tuohon olisi tarvetta. Kun ympyrään on menossa muita, niin silloin saa aloittaa rallaamisen jo todella kaukana ja rauhallisesti lipua läpi ympyrän, mutta silti edellä menevä survoo sitä jarrua toisinaan niin syvälle, että toisinaan itsekin joudun jarruja lämmittämään.
Itseäni ei erityisemmin innosta ajatus lähteä polttamaan bensaa johonkin parkiin. Itse pyrin säästämään luonnonvaroja ja autoiluun tuhlattua aikaa.
Jos lähdetään harrastamaan talvista ajoharjoittelua, niin ajoalustan pidon tulee olla samaa luokkaa kuin normaaleilla teillä. Muuta harjoittelupaikkaa en keksi kuin riittävän leveä harjoittelurata, jossa voi ajautua pientareelle ilman että autolle/kuskille käy mitään.
NHB: ESP hoitaa nuo tilanteet nopeasti ja nätisti.
Aivan. Mitään ongelmaa asiasta ei aiheudu. Mutta kun kontrollifriikki haluaa yrittää itse ensin.
NHB: Kai tuon Bemarinkin saisi jarruttamaan tiputtelemalla vaihteen manuaalisesti kakkoselle
Tämän suhteen jäin ihmettelemään, koska BMW ottaa ainakin minun kokeilemillani asetuksilla moottorijarrutuksen kiinni ilmeisesti kaasulla? Ainakin kieppikello nousee pakkovaihdoilla, mutta hidastuvuus ei muutu miksikään. Ehkä en vaan löytänyt sopivia asetuksia, koska vältin sivistyneen tuntuisen auton kierrättämistä?
Rullaamisen ja jarrutuksen välinen valintahan pitää tietenkin olla kuljettajan näpeissä tilanteen mukaan käytettävissä.
Moottorijarrutus alkavaan nokkaluisuun vastauksena (tai säikähtämisen seurauksena) on toki katalin tilanne etuvetoon liitetyn Haldex-nelivedon kanssa. Kaarteeseen tullaan nelivetoisena, mutta kuskin epäröidessä etupyörien otteen heiketessä neliveto irrottaa takavedon. Ja siitä se sitten lähti. ESP toki hoitaa tuonkin. Mutta niin hoitaisi myös takaveto, ilman ESP:n apua.
Tässä on kyse yli 30 vuotta sitten 740 GLE:n ostaneen omaksumasta ajotavasta, joka ei sovi etuvetoiselle, joten en niitä uskalla edes kunnolla kokeilla, kun tiedän että minulla on lapaset sekaisin jos asioita alkaa tapahtua ripeään tahtiin. Mutta jos mielikuvani etuvetoisista on epärealistisen huono, niin Volvon vikahan se on. Mitäs asensivat moottorin väärin päin
Kumppani: Kunpa tuo ”teknisiin eroihin keskittyminen” olisikin sellaista kuin sinäkin parhaimillasi analysoit niitä. Sitten kun mennään siihen kuitenkin, onko muovi ämpäristä tai ei, niin pidätkö sinä sitä teknisenä erona, sillä lailla merkitsevässä mielessä? Saati vihjailut kunkin kirjoittajan poliittisista kannoista, joilla pyritään nousemaan yläpuolelle – mahdollisesti arvioimalla lompakon paksuuksia. Sama koskee ”fiiliksiä” ja ”laadukkuuden” käsityksiä
Koen loukkaavaksi, että vastaat minulle noin. Muistan kyllä keskustelun kojetaulun muovien laatueroista, koska jäin jo silloin ihmettelemään, mistä ihmeestä siinä oikein oli kyse?
Annapa sitaatti, jossa minä arvioin muovien laatuja?
Annapa sitaatti, jossa arvioin laatuvaikutelmaa tai laadukkuuden tuntumaa?
Sen olen sanonut, että uuden auton liuottimien hajua mieluisampi minulle on uuden tai vanhan hyvin hoidetun nahan tuoksu, mutta tätäkään en ole käsittääkseni liittänyt automerkkiin, malliin enkä hintaluokkaan.
Lompakon paksuuden ja auton hinnan puutteellisesta korrelaatiosta vihjaisin tietoisesti vastauksena kirjoittajalle, jonka kyllä löydät itsekin. Jos tämä episodi vähentää jatkossa ihmisten arviointia heidän autojensa perusteella, niin hyvä juttu!
740GLE: Koen loukkaavaksi, että vastaat minulle noin. Muistan kyllä keskustelun kojetaulun muovien laatueroista, koska jäin jo silloin ihmettelemään, mistä ihmeestä siinä oikein oli kyse?
No sitten esitän pahoitteluni! Muotoilu oli ilmeisen huono. Tarkoitin kyllä ihan yleisellä tasolla täällä keskustellusta ketään osoittelematta erikseen. Paitsi siinä, mistä pidän kun sinä keskityt teknisiin asioihin oikeasti.
740 GLE "Jos tämä episodi vähentää jatkossa ihmisten arviointia heidän autojensa perusteella, niin hyvä juttu!"
No ei näissä keskusteluissa jää paljon arvailujenvaraan, kun lukee perusteluita tuontikäytetyille. Näiden keskustelujen ulkopuolella on ne todelliset syyt.
Moottorijarrutus alkavaan nokkaluisuun vastauksena (tai säikähtämisen seurauksena) on toki katalin tilanne etuvetoon liitetyn Haldex-nelivedon kanssa. Kaarteeseen tullaan nelivetoisena, mutta kuskin epäröidessä etupyörien otteen heiketessä neliveto irrottaa takavedon. Ja siitä se sitten lähti. ESP toki hoitaa tuonkin. Mutta niin hoitaisi myös takaveto, ilman ESP:n apua.
Samassa tilanteessa etuvetoisella en uskaltaisi raskaan nokkaluisun pelossa enää nostaa kovin äkäisesti, puhumattakaan, että pamauttaisin ReGen tilan maksimille?
Mutta jos mielikuvani etuvetoisista on epärealistisen huono, niin Volvon vikahan se on. Mitäs asensivat moottorin väärin päin ?
Kokeilin tuossa eräällä parkkipaikalla modernin etuvedon käyttäytymistä silloin, kun kaasu nostetaan ohjaavien renkaiden sortokulman ollessa suuri. Normaaleissa säädöissä hyödynnän aktiivisesti rullaustoimintoa, jonka kaasun nosto aktivoi. Tällöin ei luonnollisestikaan kaasun nosto aiheuta mitään ongelmaa, vaan auto ohjautuu nätisti renkaiden pidon rajoissa. Tuossa ei liene mitään yllättävää.
Seuraavaksi säädin tuon akkujen latauksen maksimaaliseksi eli sellaiseksi, että kaasun nosto aktivoi täyden akkujen latauksen. Tässä tilassa akkujen lataus väheni tasaisesti sitä mukaa, kuin sortokulma kasvoi eli ajonhallinta selkeästi kontrolloi moottorijarrutusta pidon ehdoilla. Kyllä se vain niin taitaa olla, että myös tämä tuntumasi etuvedon ongelmista perustuu vain muistoihin menneisyydestä, eikä päde enää armon vuonna 2018.
Tietoni nykyajan etuvetoisista eivät ole ajan tasalla, koska aiempien ikävien kokemusteni jälkeen olen aktiivisesti välttänyt etuvetoisia.
Sen sijaan tässä on vain osa totuudesta: Tällöin ei luonnollisestikaan kaasun nosto aiheuta mitään ongelmaa, vaan auto ohjautuu nätisti renkaiden pidon rajoissa. Tuossa ei liene mitään yllättävää.
Renkaiden pidon rajoissa ei voimanlinjan toteutuksella ole suurta merkitystä. Tarkoitinkin tilannetta, jossa ei pysytä pidon rajoissa. Takavetoinen kääntyy siinä tilanteessa entistä tiukemmin. Etuvetoinen entistä huonommin. Pitäkäämme kumpikin mielipiteemme siitä, kumpi sopii omiin käsiin paremmin.
Renkaiden pidon rajoissa ei voimanlinjan toteutuksella ole suurta merkitystä. Tarkoitinkin tilannetta, jossa ei pysytä pidon rajoissa. Takavetoinen kääntyy siinä tilanteessa entistä tiukemmin. Etuvetoinen entistä huonommin. Pitäkäämme kumpikin mielipiteemme siitä, kumpi sopii omiin käsiin paremmin.
Tuossa keskusteltiin kaasun noston vaikutuksesta, kun ollaan jo pidon rajoilla. Sinä esitit uhkana sen, että etuvetoinen alkaisi puskemaan voimakkaasi kaasua nostettaessa ja itse kokeilin, mitä tuossa tilanteessa tapahtuu. En saanut etuvetoa käytäytymään niin kuin esitit. Nykypäivänä tosin autot aika yleisesti taitavat ohittaa kuljettajan temppuilun kaasulla palauttaen hallinnan vetotavasta riippumatta.
"Nykypäivänä tosin autot aika yleisesti taitavat ohittaa kuljettajan temppuilun kaasulla palauttaen hallinnan vetotavasta riippumatta."
No näinhän se on. Tosin hyvin pienet muutokset ajovakaudenhallinnan ja vetoluiston softan osalta tekee toisesta (rakenteeltaan samanlaisesta)autosta sujuvan ja toisesta hiukan hikisemmän ajettavan- ilman että autoa olisi edes pilattu "väärällä" rengastuksella.
Minä taas olen vältellyt takavetoisia ja viime päivien vitilumessa vääntelevien autojen seasta huomaa erityisen hyvin hiukan vanhemman polven takavedot- vetoluistonesto ei anna mitään pitoa vitilumessa ja pienikin suuntapoikkeama rajoittaa vetovoimaa lisää. Joku hintahan se on maksettava loogisemmasta ajettavuudesta. Mutta silminnähden uudemmat vuosimallit löytää vetopitoa jo hiukan paremmin. Ps. älkää provosoituko.
Tuossa Inspektorin havainnossa taitaa olla pikemminkin vetoakselien paikasta riippumatonta elektroniikkaversioiden kehitystä?
Vanhempiin sähköisellä vetoluistonestolla varustettuihin autoihin sai lisää vetovoimaa painamalla automatiikat pois päältä. Nyt monissa autoissa vetoluistonesto toimii niin hyvin, että siitä on omin käsin ja jaloin paha enää parantaa.
Vuoden vanhasa quattrossa luistoneston kytkeminen osittain sallivaan auttaa rutkasti pidon kanssa. Oletusarvoisesti se kuten muutkin auot rajoittaa kaiken tehon jos rattia on käännettynä.
Myös suoraan kiihdtys on tehokkaampaa kun luistoprosentti on isompi. Näin erityisesti lumella.
Ei tutoa silti kaikenkaikkiaan perheautoksi moittia voi vetopidon suhteen.
No en sitten laittanut täsmennystä, mutta samahan se on tilanne oli ne vetoakselit edessä tai takana tai sitten jo etenevässä määrin myös autoissa joissa edessä ja takana- aikaisempiin versioihin verrattuna.
Kuskin rooli alkaa tosiaan jo olemaan aika vähissä uusissa autoissa liukkaalta lähdöissä. Menneiltä vuosilta on jääänyt yksi tapaus mieleen erään liukkaan valtakadun ylämäkeen lähtevistä liikennevaloista. Diesel Touranin sangen kapea uudehko talvirengas antoi hyvän vetopidon ja minä otin toisen kaistan, kun näin naapurikaistan pienen Nissan Micran. No valot vaihtui ja oma lähtö oli lähes optimi, mutta Micra häipyi viereiseltä kaistalta reilusti edellä. Seuraavissa valoissa piti oikein katsoa, miten tämä homma tehtiin. Micran perässä luki CVT. Kevyt auto ja CVT-tomaatti oli kyseisessä etuvedossa pistämätön yhdistelmä liukkaalta lähtöön.
Kello68: Oletusarvoisesti se kuten muutkin auot rajoittaa kaiken tehon jos rattia on käännettynä.
Tästä vastaohjauksen täysin aiheettomasta kieltämisestä minäkin ojennan suullisesti W212 Mercedeksen suojelusenkeliä jatkuvasti, mutta ei tuo tunnu oppivan, vaikka kuinka sitä opetan
Aika pöljää sallia kylki edellä luistaminen, jos kuski ei tee asialle mitään, mutta hypätä jarrulle seisomaan kuljettajan ottaessa luiston kiinni.
Kiihdytyksessä jäällä Suojelusenkeli suorastaan painostaa joko ajamaan selkeästi kylki edellä luistoa korjaamatta tai painamaan turvallisuussyistä jo ennen lähtöä Kimi-näppäintä, että saa luvan luvan korjata luiston heti alkuunsa ja ajaa siistimmin.
Kello68: Myös suoraan kiihdtys on tehokkaampaa kun luistoprosentti on isompi. Näin erityisesti lumella.
Mietimme eri tilannetta. Itse ajattelin kinoksessa penkomista siinä rajoilla, että tarttuuko vai ei. En huomaa enää suurta eroa.
Oletko varma, että suurempi luistoprosentti sallitaan nimenomaan vetoluiston osalta, eikä paranoidin Suojelusenkelin salliessa sen normaaliasetuksin eniten pelkäämän luistotilanteen, eli vastaohjauksen luiston eliminoimiseksi?
Mersun ASR pysyy täysin päällä myös "ESP Off" asetuksin, eli vetopito on sama tästä valinnasta riippumatta. Sen sijaan takavetoisen kummankin takasen kynsiessä senttien naarmuja jäähän tulee sivuttaisliikettä väkisinkin sen verran, että ellei vastaohjaus ole sallittua, joutuu nostamaan saadakseen kääntää hyvin kiihdyttävän auton välillä suoraan.
@NHB: tämä liukkaalla kiihdyttäminen on ehdottomasti etuvetoisen vahvuus, jos vajaavetoisilla on pakko yrittää selvitä.
Kukas se nyt olikaan palstan kirjoittajista, joka kehui BMW:llä olevan vähäkulutuksiset autot?
Totuushan on BMW:n, toki liki kaikkien autojen osalta, eri juttu. Mutta kyllä prosenttiluvut ilmoitetun ja spritmonitorin statistiikan välillä on aika isot:
5-sarjan bensa-Bemarin satasen kulutukset normin mukaan ovat 5,8-6,5 litraa moottorista riippuen, jos kaikkein suurimmat sporttikoneet jättää laskuista pois. 2363 Spritmonitoriin raportoineen bensa-Bemaristin keskikulutus on ollut 10,65 litraa satasella. Ero on aivan posketon, yli 70 prosenttia. Eivätkä harvat superkoneilla varustetut sportti-Bemarit voi selittää tuosta kuin osan. 5-sarjan diesel-Bemarin kulutukset vaihtelevat normin mukaan 4,3 - 5,3 litran välillä. 3800 tuon 500 sarjan diesel-Bemaria on spritmonitorin mukaan kuluttanut keskimäärin 7,69 litraa satasella. Ero normiin on noin 60 prosenttia, siis rahtusen pienempi kuin bensakoneissa, mutta silti posketon.
No, se oli tähän otsikkoon sopiva esimerkki. Karua luettavaa monelle automerkille yhtä lailla:
Kumppani opettele itse ajamaan taloudellisesti ja sitten kun hallitset taloudellisen ajotavan valista niitä jotka eivät sitä vielä hallitse. Ongelma löytyy aina ratin ja istuimen välistä, tämä Kumppaninkin on hyvä pitää mielessä, kun muita ihmisiä osoittelet sormella niin kovin mielellään.
Hyviä vinkkejä löytyy paljon lisää opetellessa ennakoivaa, joustavaa ja taloudellista ajotapaa.
tracktest: Ongelma löytyy aina ratin ja istuimen välistä, tämä on hyvä pitää mielessä, kun muita ihmisiä osoittelet sormella niin kovin mielellään.
Minä viittasin ihan tuohon Kauppalehden juttuun, joka taasen hakee faktaa spritmonitorista. Onko asia sinulle noinkin paha rasti?
opettele itse ajamaan taloudellisesti ja sitten kun hallitset taloudellisen ajotavan valista niitä jotka eivät sitä vielä hallitse.
Mistä sinä tiedät yhtään mitään siitä, ajanko minä taloudellisesti vai en! En minä valista ketään, kerronpahan vain mitä jutusta löysin!
Minusta sellainen kuski, joka jaksaa syöttää tietoja aktiivisti spritmonitoriin, on lähtökohtaisesti taloudellisesti ajamaan pyrkivä ja nimenomaan seuraa todellista kulutusta, tod.näk. vielä pyrkii parantamaan tulostaan. Lisäksi hän haluaa vielä kertoa siitä "julkisesti", että saadaan aika tilastollisesti aikas pätevää tietoa.
Vai oletko sinä niin naiivi, että väität BMW:n ainoana autona maailmassa ilmoittaneen tähän asti (lue: kunnes mittaukset muuttuvat) "todelliset" kulutuslukemat ja päästöt. Ja kuskit eivät vaan osaa ja typerykset vielä leuhkivat tuloksillaan spritmonitorissa?
Otetaan tuosta kauppalehden jutusta tämäkin pätkä:
"Huijauksen mestari
Sokerina pohjalla, kaikkein hulppeimmat valeet löytyvät muodikkaiden lataushybridien kulutuksista. Otetaan esimerkiksi Volvo XC90 TwinEngine. Mitä sanoo Spritmonitor?
... kyseisellä bensa/sähkömoottoriyhdistelmällä kulkevat Volvot ovat kuluttaneet sadalla kilometrillä keskimäärin 6,89 litraa bensaa, mikä vastaa noin 162 gramman hiilidioksidipäästöjä kilometrillä. Hybridi-Volvon tapauksessa ero normin ja todellisuuden välillä on huikeat 230 prosenttia."
Bemarin 60-70% ei ole mitään tähän Volvon 230% ylitykseen verrattuna.
No ei tietenkään, pienempi kusetus on aina pienempi kusetus, vai mitä?
Jätit sopivasti pois tämän loppukaneetin Ja oikeastihan lataushybridit siis ovat huijareista suurimpia.
Kelläs kaikilla niitä lataushybridejä sitten onkaan. Mutta eikös tuo Volvo ole sanonnan mukaisesti "off topic", jos otsikossa on BMW. Volvoa voi kehua paremmin otsikkoon sopivassa paikassa.
Ja kuten totesin, lehden lailla alunperin, että karuahan ne erot ovat, oli merkki mikä tahansa. "Lue ja pety", heh.
"Bemarin 60-70% ei ole mitään tähän Volvon 230% ylitykseen verrattuna."
BMW 530e:lle on luvattu yhdistettynä kulutuksena 1,9 litraa 100 kilometrille mutta Spritmonitorin mukaan auto kuluttaa 4,97 litraa satasella, joten huijaus on 262 prosenttia.
Lataushybridien kulutuksia tulisi verrata vain keskenään ja tavallisten bensamoottorien kulutuksia vastaavasti vain keskenään.
Hybridin omistajana en oikein ymmärrä, mitä järkeä on vertailla hybridien keskimääräisiä kulutuksia. Sehän riippuu täysin siitä, minkälaisessa käytössä se hybridi sattuu olemaan. Mielestäni ainoa oleellinen asia on, kuinka monta kilometriä pääsee pelkällä sähköllä ja onko se matka riittävä käyttäjän tarpeisiin.
Veikkaanpa, että Volvon hybiridä ostaa moni sellainenkin, joka ei oikeastaan hybridiä sinänsä halua. Volvolla hybridi sattuu olemaan todella halpa suhteessa muihin malleihin, joten hybridiin päätyy, vaikka siinä ei kulutuksen kannalta olisi järkeä. Tämä ehkä selittänee sitä, miksi kulutukset näyttävät suurilta. Näin siis Suomen osalta. En tiedä minkä maan kulutuksia te vertailette.
Ja miksikähän autolla pitäisi liirailla ylipäätään liikenteessä, vaikka sitten alemmalla nopeudella, tai miksi maantiellä pitäisi ajatella tekevänsä kokeita, vaikka sitten hiljaisemmilla pätkillä?
740GLE:
Sinulla on taas ollut vaikeuksia hyväksyä sitä, että muut kertovat mielipiteitään.
Todella rankasti yleistetty kommentti!
Sen verran annan periksi, että tapa esittää aiheuttaa vaikeuksia. Mutta ei sen enempää kuin sinullakaan, vai mitä?
Röyhkeimmät kehtaavat väittää, että jopa paheksutuissa whatever they are -autoissa saattaisi olla edes jotain hyvää niissäkin?
Olen samaa mieltä, että toki niistä hyvää löytyy. Kyse on ennemminkin siitä miten röyhkeästi asian esittää. Sävyeroja osaat sinäkin erottaa, ihan varmasti. Typerimmillään tulee mieleen NHB:n laittama videopätkä, vain lentävä sylki puuttuu...
Jos eroja on, ne ovat yhdelle välirahan arvoisia, toiselle ei, ja sillä selvä. Keskitytään niihin teknisiin eroihin.
Mehän emme tiedä arvostaako kukin ostaja niitä eroja autojen välillä, saati haluaako maksaa siitä. Eikä sitäkään minkälaisella välirahalla kukin lähtee kauppaa tekemään, vaikka ostaisi minkä merkkisen uuden auton tahansa (miksei käytetynkin). Se unohtuu näissä "arvostuksien" puntaroinneissa. Mikäs yksinoikeus whatever they are -autoilla on ns. isossa välirahassa? Asiat ovat erittäin suhteellisia siis...
Kunpa tuo "teknisiin eroihin keskittyminen" olisikin sellaista kuin sinäkin parhaimillasi analysoit niitä. Sitten kun mennään siihen kuitenkin, onko muovi ämpäristä tai ei, niin pidätkö sinä sitä teknisenä erona, sillä lailla merkitsevässä mielessä? Saati vihjailut kunkin kirjoittajan poliittisista kannoista, joilla pyritään nousemaan yläpuolelle - mahdollisesti arvioimalla lompakon paksuuksia. Sama koskee "fiiliksiä" ja "laadukkuuden" käsityksiä, miten teknisenä sitä vääntöä voi pitää? Silloin lipsahdetaan makuasioissa jopa henkilökohtaisuuksiin, mitäs tekemistä sillä on "teknisen tietämyksen kanssa" enää?
Varmasti olet osannut päätellä, miten helposti nuo harmaat alueet nousevat esille, kun pikkuisen tikulla sohaisee. Se on yllättävän helppoa, jolloin alkaa epäillä ihan luonnostaan näitä "teknisiä asioita puntaroivien" - sanoisko - uskottavuutta.
"Ja miksikähän nopeus olisi liian korkea tai liiraamiskokeet pitäisi tehdä suljetulla radalla?"
Noin yleisesti ottaen ihmettelen sitä kuinka auton saa liiraamaan kesäkelillä asfaltilla. Kun autot eivät pahemmin liiraa edes "moose testissä" jossa pujotellaan eri tavoin keilojen välissä jopa 80 km/h nopeudella. Esimerkisi Audi Q5 selvittää tuon espanjalaisen "moose testin" jopa yli 80 km/h nopeudessa.
Talvi-ajo on vähän toinen asia kuin kesällä ajaminen, mutta en kuitenkaan suosittele sitä että autoa lähdetään liirauttelemaan yleisen liikenteen sekaan, tätä varten voi mennä Premier Parkiin.
Aina kun on sopiva tilaisuus, pyrin välttämään energian hukkaa turhien jarrutteluiden muodossa. Tämä voi tarkoittaa sitä, että murkista, risteyksistä ja ympyröistä menen läpi mahdollisimman suurella vauhdilla. Silloin liikutaan pidon rajoja lähellä. Luonnonvarojen säästämisen lisäksi tuolla on sekin hyvä puoli, että auton käytös pidon rajoilla tulee tutuksi.
Et vastannut kymyksiini.
Mistä oletit, että puhuttaisiin kesällä ajamisesta? Ainakaan emme 740:n kanssa puhuneet kesällä ajamisesta. Ja jos se pitää kokeneelle kuljettajalle vielä erikseen kertoa, niin luonnollisesti sladitteluun pitää katsoa paikka, jossa on tilaa sladitella arvioitua leveämminkin. Muun liikenteen seassahan nopeus ei nouse niin suureksi, että tuohon olisi tarvetta. Kun ympyrään on menossa muita, niin silloin saa aloittaa rallaamisen jo todella kaukana ja rauhallisesti lipua läpi ympyrän, mutta silti edellä menevä survoo sitä jarrua toisinaan niin syvälle, että toisinaan itsekin joudun jarruja lämmittämään.
Itseäni ei erityisemmin innosta ajatus lähteä polttamaan bensaa johonkin parkiin. Itse pyrin säästämään luonnonvaroja ja autoiluun tuhlattua aikaa.
Jos lähdetään harrastamaan talvista ajoharjoittelua, niin ajoalustan pidon tulee olla samaa luokkaa kuin normaaleilla teillä. Muuta harjoittelupaikkaa en keksi kuin riittävän leveä harjoittelurata, jossa voi ajautua pientareelle ilman että autolle/kuskille käy mitään.
NHB: ESP hoitaa nuo tilanteet nopeasti ja nätisti.
Aivan. Mitään ongelmaa asiasta ei aiheudu. Mutta kun kontrollifriikki haluaa yrittää itse ensin.
NHB: Kai tuon Bemarinkin saisi jarruttamaan tiputtelemalla vaihteen manuaalisesti kakkoselle
Tämän suhteen jäin ihmettelemään, koska BMW ottaa ainakin minun kokeilemillani asetuksilla moottorijarrutuksen kiinni ilmeisesti kaasulla? Ainakin kieppikello nousee pakkovaihdoilla, mutta hidastuvuus ei muutu miksikään. Ehkä en vaan löytänyt sopivia asetuksia, koska vältin sivistyneen tuntuisen auton kierrättämistä?
Rullaamisen ja jarrutuksen välinen valintahan pitää tietenkin olla kuljettajan näpeissä tilanteen mukaan käytettävissä.
Moottorijarrutus alkavaan nokkaluisuun vastauksena (tai säikähtämisen seurauksena) on toki katalin tilanne etuvetoon liitetyn Haldex-nelivedon kanssa. Kaarteeseen tullaan nelivetoisena, mutta kuskin epäröidessä etupyörien otteen heiketessä neliveto irrottaa takavedon. Ja siitä se sitten lähti. ESP toki hoitaa tuonkin. Mutta niin hoitaisi myös takaveto, ilman ESP:n apua.
Tässä on kyse yli 30 vuotta sitten 740 GLE:n ostaneen omaksumasta ajotavasta, joka ei sovi etuvetoiselle, joten en niitä uskalla edes kunnolla kokeilla, kun tiedän että minulla on lapaset sekaisin jos asioita alkaa tapahtua ripeään tahtiin. Mutta jos mielikuvani etuvetoisista on epärealistisen huono, niin Volvon vikahan se on. Mitäs asensivat moottorin väärin päin
Kumppani: Kunpa tuo ”teknisiin eroihin keskittyminen” olisikin sellaista kuin sinäkin parhaimillasi analysoit niitä. Sitten kun mennään siihen kuitenkin, onko muovi ämpäristä tai ei, niin pidätkö sinä sitä teknisenä erona, sillä lailla merkitsevässä mielessä? Saati vihjailut kunkin kirjoittajan poliittisista kannoista, joilla pyritään nousemaan yläpuolelle – mahdollisesti arvioimalla lompakon paksuuksia. Sama koskee ”fiiliksiä” ja ”laadukkuuden” käsityksiä
Koen loukkaavaksi, että vastaat minulle noin. Muistan kyllä keskustelun kojetaulun muovien laatueroista, koska jäin jo silloin ihmettelemään, mistä ihmeestä siinä oikein oli kyse?
Annapa sitaatti, jossa minä arvioin muovien laatuja?
Annapa sitaatti, jossa arvioin laatuvaikutelmaa tai laadukkuuden tuntumaa?
Sen olen sanonut, että uuden auton liuottimien hajua mieluisampi minulle on uuden tai vanhan hyvin hoidetun nahan tuoksu, mutta tätäkään en ole käsittääkseni liittänyt automerkkiin, malliin enkä hintaluokkaan.
Lompakon paksuuden ja auton hinnan puutteellisesta korrelaatiosta vihjaisin tietoisesti vastauksena kirjoittajalle, jonka kyllä löydät itsekin. Jos tämä episodi vähentää jatkossa ihmisten arviointia heidän autojensa perusteella, niin hyvä juttu!
740GLE:
Koen loukkaavaksi, että vastaat minulle noin. Muistan kyllä keskustelun kojetaulun muovien laatueroista, koska jäin jo silloin ihmettelemään, mistä ihmeestä siinä oikein oli kyse?
No sitten esitän pahoitteluni! Muotoilu oli ilmeisen huono. Tarkoitin kyllä ihan yleisellä tasolla täällä keskustellusta ketään osoittelematta erikseen. Paitsi siinä, mistä pidän kun sinä keskityt teknisiin asioihin oikeasti.
740 GLE "Jos tämä episodi vähentää jatkossa ihmisten arviointia heidän autojensa perusteella, niin hyvä juttu!"
No ei näissä keskusteluissa jää paljon arvailujenvaraan, kun lukee perusteluita tuontikäytetyille. Näiden keskustelujen ulkopuolella on ne todelliset syyt.
Morjens sanoi varakkaat toisilleen.
WhatCar, mitäs sanot tähän uutiseen? Nyt taitaa mennä kyllä imagot ihmisillä ja etenkin BMW-omistajilla ihan päreiksi? Voi surku sentään.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/taksifirma-pani-tuulemaan-hankki-180-nelivetoista-bemaria/jN8rzsRt?ref=iltalehti:d2d1&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=boksi&utm_campaign=AlmaInternal&_ga=2.15097782.1498973204.1517511875-1222655444.1444920677
Veikkaan kyllä lähinnä, että nyt vain ääni muuttuu kellossasi
Kumppani kerrassaan erinomainen valinta.
Kuinka se perustelu menikään? Kun bmw:ee ei seiso taksijonossa.
Kokeilin tuossa eräällä parkkipaikalla modernin etuvedon käyttäytymistä silloin, kun kaasu nostetaan ohjaavien renkaiden sortokulman ollessa suuri. Normaaleissa säädöissä hyödynnän aktiivisesti rullaustoimintoa, jonka kaasun nosto aktivoi. Tällöin ei luonnollisestikaan kaasun nosto aiheuta mitään ongelmaa, vaan auto ohjautuu nätisti renkaiden pidon rajoissa. Tuossa ei liene mitään yllättävää.
Seuraavaksi säädin tuon akkujen latauksen maksimaaliseksi eli sellaiseksi, että kaasun nosto aktivoi täyden akkujen latauksen. Tässä tilassa akkujen lataus väheni tasaisesti sitä mukaa, kuin sortokulma kasvoi eli ajonhallinta selkeästi kontrolloi moottorijarrutusta pidon ehdoilla. Kyllä se vain niin taitaa olla, että myös tämä tuntumasi etuvedon ongelmista perustuu vain muistoihin menneisyydestä, eikä päde enää armon vuonna 2018.
Tietoni nykyajan etuvetoisista eivät ole ajan tasalla, koska aiempien ikävien kokemusteni jälkeen olen aktiivisesti välttänyt etuvetoisia.
Sen sijaan tässä on vain osa totuudesta:
Tällöin ei luonnollisestikaan kaasun nosto aiheuta mitään ongelmaa, vaan auto ohjautuu nätisti renkaiden pidon rajoissa. Tuossa ei liene mitään yllättävää.
Renkaiden pidon rajoissa ei voimanlinjan toteutuksella ole suurta merkitystä. Tarkoitinkin tilannetta, jossa ei pysytä pidon rajoissa. Takavetoinen kääntyy siinä tilanteessa entistä tiukemmin. Etuvetoinen entistä huonommin. Pitäkäämme kumpikin mielipiteemme siitä, kumpi sopii omiin käsiin paremmin.
Tuossa keskusteltiin kaasun noston vaikutuksesta, kun ollaan jo pidon rajoilla. Sinä esitit uhkana sen, että etuvetoinen alkaisi puskemaan voimakkaasi kaasua nostettaessa ja itse kokeilin, mitä tuossa tilanteessa tapahtuu. En saanut etuvetoa käytäytymään niin kuin esitit. Nykypäivänä tosin autot aika yleisesti taitavat ohittaa kuljettajan temppuilun kaasulla palauttaen hallinnan vetotavasta riippumatta.
"Nykypäivänä tosin autot aika yleisesti taitavat ohittaa kuljettajan temppuilun kaasulla palauttaen hallinnan vetotavasta riippumatta."
No näinhän se on. Tosin hyvin pienet muutokset ajovakaudenhallinnan ja vetoluiston softan osalta tekee toisesta (rakenteeltaan samanlaisesta)autosta sujuvan ja toisesta hiukan hikisemmän ajettavan- ilman että autoa olisi edes pilattu "väärällä" rengastuksella.
Minä taas olen vältellyt takavetoisia ja viime päivien vitilumessa vääntelevien autojen seasta huomaa erityisen hyvin hiukan vanhemman polven takavedot- vetoluistonesto ei anna mitään pitoa vitilumessa ja pienikin suuntapoikkeama rajoittaa vetovoimaa lisää. Joku hintahan se on maksettava loogisemmasta ajettavuudesta. Mutta silminnähden uudemmat vuosimallit löytää vetopitoa jo hiukan paremmin. Ps. älkää provosoituko.
Tuossa Inspektorin havainnossa taitaa olla pikemminkin vetoakselien paikasta riippumatonta elektroniikkaversioiden kehitystä?
Vanhempiin sähköisellä vetoluistonestolla varustettuihin autoihin sai lisää vetovoimaa painamalla automatiikat pois päältä. Nyt monissa autoissa vetoluistonesto toimii niin hyvin, että siitä on omin käsin ja jaloin paha enää parantaa.
Vuoden vanhasa quattrossa luistoneston kytkeminen osittain sallivaan auttaa rutkasti pidon kanssa. Oletusarvoisesti se kuten muutkin auot rajoittaa kaiken tehon jos rattia on käännettynä.
Myös suoraan kiihdtys on tehokkaampaa kun luistoprosentti on isompi. Näin erityisesti lumella.
Ei tutoa silti kaikenkaikkiaan perheautoksi moittia voi vetopidon suhteen.
No en sitten laittanut täsmennystä, mutta samahan se on tilanne oli ne vetoakselit edessä tai takana tai sitten jo etenevässä määrin myös autoissa joissa edessä ja takana- aikaisempiin versioihin verrattuna.
Kuskin rooli alkaa tosiaan jo olemaan aika vähissä uusissa autoissa liukkaalta lähdöissä. Menneiltä vuosilta on jääänyt yksi tapaus mieleen erään liukkaan valtakadun ylämäkeen lähtevistä liikennevaloista. Diesel Touranin sangen kapea uudehko talvirengas antoi hyvän vetopidon ja minä otin toisen kaistan, kun näin naapurikaistan pienen Nissan Micran. No valot vaihtui ja oma lähtö oli lähes optimi, mutta Micra häipyi viereiseltä kaistalta reilusti edellä. Seuraavissa valoissa piti oikein katsoa, miten tämä homma tehtiin. Micran perässä luki CVT. Kevyt auto ja CVT-tomaatti oli kyseisessä etuvedossa pistämätön yhdistelmä liukkaalta lähtöön.
Kello68: Oletusarvoisesti se kuten muutkin auot rajoittaa kaiken tehon jos rattia on käännettynä.
Tästä vastaohjauksen täysin aiheettomasta kieltämisestä minäkin ojennan suullisesti W212 Mercedeksen suojelusenkeliä jatkuvasti, mutta ei tuo tunnu oppivan, vaikka kuinka sitä opetan
Aika pöljää sallia kylki edellä luistaminen, jos kuski ei tee asialle mitään, mutta hypätä jarrulle seisomaan kuljettajan ottaessa luiston kiinni.
Kiihdytyksessä jäällä Suojelusenkeli suorastaan painostaa joko ajamaan selkeästi kylki edellä luistoa korjaamatta tai painamaan turvallisuussyistä jo ennen lähtöä Kimi-näppäintä, että saa luvan luvan korjata luiston heti alkuunsa ja ajaa siistimmin.
Kello68: Myös suoraan kiihdtys on tehokkaampaa kun luistoprosentti on isompi. Näin erityisesti lumella.
Mietimme eri tilannetta. Itse ajattelin kinoksessa penkomista siinä rajoilla, että tarttuuko vai ei. En huomaa enää suurta eroa.
Oletko varma, että suurempi luistoprosentti sallitaan nimenomaan vetoluiston osalta, eikä paranoidin Suojelusenkelin salliessa sen normaaliasetuksin eniten pelkäämän luistotilanteen, eli vastaohjauksen luiston eliminoimiseksi?
Mersun ASR pysyy täysin päällä myös "ESP Off" asetuksin, eli vetopito on sama tästä valinnasta riippumatta. Sen sijaan takavetoisen kummankin takasen kynsiessä senttien naarmuja jäähän tulee sivuttaisliikettä väkisinkin sen verran, että ellei vastaohjaus ole sallittua, joutuu nostamaan saadakseen kääntää hyvin kiihdyttävän auton välillä suoraan.
@NHB: tämä liukkaalla kiihdyttäminen on ehdottomasti etuvetoisen vahvuus, jos vajaavetoisilla on pakko yrittää selvitä.
Kukas se nyt olikaan palstan kirjoittajista, joka kehui BMW:llä olevan vähäkulutuksiset autot?
Totuushan on BMW:n, toki liki kaikkien autojen osalta, eri juttu. Mutta kyllä prosenttiluvut ilmoitetun ja spritmonitorin statistiikan välillä on aika isot:
5-sarjan bensa-Bemarin satasen kulutukset normin mukaan ovat 5,8-6,5 litraa moottorista riippuen, jos kaikkein suurimmat sporttikoneet jättää laskuista pois. 2363 Spritmonitoriin raportoineen bensa-Bemaristin keskikulutus on ollut 10,65 litraa satasella. Ero on aivan posketon, yli 70 prosenttia. Eivätkä harvat superkoneilla varustetut sportti-Bemarit voi selittää tuosta kuin osan. 5-sarjan diesel-Bemarin kulutukset vaihtelevat normin mukaan 4,3 - 5,3 litran välillä. 3800 tuon 500 sarjan diesel-Bemaria on spritmonitorin mukaan kuluttanut keskimäärin 7,69 litraa satasella. Ero normiin on noin 60 prosenttia, siis rahtusen pienempi kuin bensakoneissa, mutta silti posketon.
No, se oli tähän otsikkoon sopiva esimerkki. Karua luettavaa monelle automerkille yhtä lailla:
Lähde:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tahdotko-tietaa--paljonko-toiveidesi-auto-ihan-oikeasti-kuluttaa-katso-ja-pety/BssCFfmx?ref=iltalehti:5897&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=boksi&utm_campaign=AlmaInternal&_ga=2.158831162.1814137205.1517812301-1222655444.1444920677
Kumppani opettele itse ajamaan taloudellisesti ja sitten kun hallitset taloudellisen ajotavan valista niitä jotka eivät sitä vielä hallitse. Ongelma löytyy aina ratin ja istuimen välistä, tämä Kumppaninkin on hyvä pitää mielessä, kun muita ihmisiä osoittelet sormella niin kovin mielellään.
Hyviä vinkkejä löytyy paljon lisää opetellessa ennakoivaa, joustavaa ja taloudellista ajotapaa.
Ai niin, sinähän se olitkin. Heti upposi, heh!
tracktest:
Ongelma löytyy aina ratin ja istuimen välistä, tämä on hyvä pitää mielessä, kun muita ihmisiä osoittelet sormella niin kovin mielellään.
Minä viittasin ihan tuohon Kauppalehden juttuun, joka taasen hakee faktaa spritmonitorista. Onko asia sinulle noinkin paha rasti?
opettele itse ajamaan taloudellisesti ja sitten kun hallitset taloudellisen ajotavan valista niitä jotka eivät sitä vielä hallitse.
Mistä sinä tiedät yhtään mitään siitä, ajanko minä taloudellisesti vai en! En minä valista ketään, kerronpahan vain mitä jutusta löysin!
Minusta sellainen kuski, joka jaksaa syöttää tietoja aktiivisti spritmonitoriin, on lähtökohtaisesti taloudellisesti ajamaan pyrkivä ja nimenomaan seuraa todellista kulutusta, tod.näk. vielä pyrkii parantamaan tulostaan. Lisäksi hän haluaa vielä kertoa siitä "julkisesti", että saadaan aika tilastollisesti aikas pätevää tietoa.
Vai oletko sinä niin naiivi, että väität BMW:n ainoana autona maailmassa ilmoittaneen tähän asti (lue: kunnes mittaukset muuttuvat) "todelliset" kulutuslukemat ja päästöt. Ja kuskit eivät vaan osaa ja typerykset vielä leuhkivat tuloksillaan spritmonitorissa?
Otetaan tuosta kauppalehden jutusta tämäkin pätkä:
"Huijauksen mestari
Sokerina pohjalla, kaikkein hulppeimmat valeet löytyvät muodikkaiden lataushybridien kulutuksista. Otetaan esimerkiksi Volvo XC90 TwinEngine. Mitä sanoo Spritmonitor?
... kyseisellä bensa/sähkömoottoriyhdistelmällä kulkevat Volvot ovat kuluttaneet sadalla kilometrillä keskimäärin 6,89 litraa bensaa, mikä vastaa noin 162 gramman hiilidioksidipäästöjä kilometrillä. Hybridi-Volvon tapauksessa ero normin ja todellisuuden välillä on huikeat 230 prosenttia."
Bemarin 60-70% ei ole mitään tähän Volvon 230% ylitykseen verrattuna.
No ei tietenkään, pienempi kusetus on aina pienempi kusetus, vai mitä?
Jätit sopivasti pois tämän loppukaneetin Ja oikeastihan lataushybridit siis ovat huijareista suurimpia.
Kelläs kaikilla niitä lataushybridejä sitten onkaan. Mutta eikös tuo Volvo ole sanonnan mukaisesti "off topic", jos otsikossa on BMW. Volvoa voi kehua paremmin otsikkoon sopivassa paikassa.
Ja kuten totesin, lehden lailla alunperin, että karuahan ne erot ovat, oli merkki mikä tahansa. "Lue ja pety", heh.
Kumppanilta taas kerran normi settiä, Volvoa kehutaan ja BMW:tä haukutaan.
"Bemarin 60-70% ei ole mitään tähän Volvon 230% ylitykseen verrattuna."
BMW 530e:lle on luvattu yhdistettynä kulutuksena 1,9 litraa 100 kilometrille mutta Spritmonitorin mukaan auto kuluttaa 4,97 litraa satasella, joten huijaus on 262 prosenttia.
Lataushybridien kulutuksia tulisi verrata vain keskenään ja tavallisten bensamoottorien kulutuksia vastaavasti vain keskenään.
Hybridin omistajana en oikein ymmärrä, mitä järkeä on vertailla hybridien keskimääräisiä kulutuksia. Sehän riippuu täysin siitä, minkälaisessa käytössä se hybridi sattuu olemaan. Mielestäni ainoa oleellinen asia on, kuinka monta kilometriä pääsee pelkällä sähköllä ja onko se matka riittävä käyttäjän tarpeisiin.
Veikkaanpa, että Volvon hybiridä ostaa moni sellainenkin, joka ei oikeastaan hybridiä sinänsä halua. Volvolla hybridi sattuu olemaan todella halpa suhteessa muihin malleihin, joten hybridiin päätyy, vaikka siinä ei kulutuksen kannalta olisi järkeä. Tämä ehkä selittänee sitä, miksi kulutukset näyttävät suurilta. Näin siis Suomen osalta. En tiedä minkä maan kulutuksia te vertailette.
Mikko-L käytitkö ennen nimimerkkejä Ajattelija201x, Auto-m tai Auto-Mies-1981?
tracktest:
Kumppanilta taas kerran normi settiä, Volvoa kehutaan ja BMW:tä haukutaan.
En kyllä keksi mistä tuollaisen johtopäätöksen teit. Siksi koska kerroin tuosta "off-topicista"?
Mutta jos nyt olisikin niin, sehän olisi sitten vaan tasapainottamassa sinun päinvastaista normisettiäsi, hehh....