Tuossa aiemmin kerran tuumasin, että tekemieni empiiristen tutkimusten mukaan ilmanvastuskertoimen vaikutus kustannuksiin on olematon, ellei sitten päästele pääasiassa moottoritienopeuksia.
Tutkimusvälineenä oli vuosien varrella useampi auto bensa- tai dieselmoottorilla. Tutkimuksissani havaitsin, että auto keskikulutti aina reilusti enemmän hitaassa kaupunkiliikenteessä kuin pitkillä maantietaipaleilla. Ja koska ilmanvastuksen vaikutus kasvaa peräti exsponentiaalisesti nopeuden noustessa ja silti auto kulutti hitaalla nopeudella enemmän, niin selkeä johtopäätös on, että kuskin kukkarolle ilmanvastus on käytännösä merkityksetön.
Ylipäätään kulutuksen hahmottominen kukkaron kautta on aika nurinkurista. Halpa jo arvonsa menettanyt auto tulee melkein aina halvimmaksi, jos kilometrejä ei kerry todella paljon.
Ajattelumallisi tässä on kyllä aika mielenkintoinen. Ei se fakta, että jatkuva kiihdyttely ja jarruttelu kuluttaa paljon energiaa, poista ilmanvastuksen vaikutusta. Korkea nopeus ja nykivä ajotyyli molemmat polttavat paljon energiaa. Ei se jarruttelun vaikutus kulutukseen liity millään tavalla ilmanvastuksen vaikutukseen kulutukseen. Tuossa on normaalia isompi solmu ajatuksisssasi. Ei se noin mene, vaan sekä korkea ilmanvastus että aktiivinen jarruttelu molemmat lisäävät kulutusta. Jos Volvossasi löytyy mittari, jolla pystyt seuraamaan sähkön kulutusta, niin kokeile ajaa jotain tiettyä pätkää sähköllä eri nopeuksilla ja tule vasta sitten selittämään, ettei ilmanvastus omaa vaikutusta kulutukseen.
HybridRules: "Sitä paitsi viherpiipertäjien nimenomaan kannattaa olla tyytyvisiä maastureiden suosiosta. Niiden päästöissä on eniten vähennysvaraa..."
Nyt uutena ostettava auto romutetaan n. vuonna 2038. Siihen saakka saadaan päästöjen vähentymistä odotella.
"Minua vain joskus ärsyttää muiden ihmisten asenne, että tietävät paremmin, millainen auto pitäisi hankkia."
Useinhan valinnan järkevyyttä ajatellaan vain omista lähtökohdista, vaikka muilla on erilaiset tarpeet. Kun kuitenkin puhutaan kulutuksesta, se ei ole ole kenenkään yksityisasia, vaan koko maapallon tulevaisuuteen vaikuttava juttu. Eu:ssa esimerkiksi on asetettu tavoitteet päästötasolle ja siinä ei 15 tkm vuodessa ajavan näkemyksillä ole mitään merkitystä. Jos tavoitteen mukaan auton pitää muutaman vuoden kuluttua olla alle 100 g/km, siinä katumaasturin hukkaama 20 g/km on todella vaikea yhtälö. Mieti, paljonko autoteollisuus laittaa paukkuja tuotekehitykseen, jotta Golfin tai vaikka Tiguanin päästöjä saadaan tuon verran pudotettua.
"En nyt muista sanatarkasti, mutta toimittajan mielestä kulutusero ja siis kustannusero saattaa tuntua itselle pieneltä, mutta pitää miettiä, mitä se tarkoittaa esmes 500 auton määrällä. Tai jotenkin noin. Kuitenkin siinä yritettiin syyllistää katumaasturin ostajia päästöistä."
Minusta kommentissa ei ollut mitään vikaa. Joskus asioita kannattaa ajatella hiukan laajemmin kuin oman polttoaineentäyttöaukon läpi maailmaan katsoen. Se, että syyllistyy tai ärsyyntyyy tuollaisesta kommentista, antaa minusta aihetta tarkastella omia arvoja. Onko kyse siitä, että tietää ylimääräisen kulutuksen olevan huono juttu, mutta ei pysty perustelemaan itselleen oman valinnan olevan sen arvoista, joten ristiriita itsensä kanssa on valmis? Silloin on mukavaa todeta vian olevan TM:n toimittajassa.
"Iso auto ahtaissa tiloissa nostaa tietysti riskiä kolhia auto, mutta itse auto lienee kolhuihin syytön osapuoli."
Tietysti auto on syytön, mutta silti auto vaikuttaa riskiin. Vai voitko perustella itsellesi, että ostat umpinaisen auton, jolloin se ohjaa sinut varovaisuuteen ja näin alennat riskiä? Veikkaan, että valitset mielummin hyvän näkyvyyden keinoksi riskin alentamiseen. Minä ainakin valitsen.
Kamerat, tutkat yms. apuvälineet ei mielestäni ole tapa korvata näkyvyyttä. Tutka varoittaa pari metriä ennen estettä, eikä kamerankaan näkyvyys ole ollenkaan riittävä esim. automarketin parkkiruudusta peruuttamiseen. Sivusta tulee äiti kärryjen ja lasten kanssa hetkessä ja kun ne huomaat ne telkkaristasi, ollaan jo aivan liian lähellä onnettomuutta. Muutenkin tuossa tilanteessa on aivan nurinkurista keskittyä katselemaan kojelautaa, kun pitäisi katsoa taakse ja sivuille, välillä vilkaista myös etukulmia. Telkkaria voi katsella silloin, kun peruuttaa viimeiset metrit ruutuun ja yrittää muistaa pysähtyä ennen kuin osuu siihen pihan ainoaan valopylvääseen.
"Voikohan lehtitoimittaja yleensäkään heijastaa ympäristön asenteita sen sijaan, että heijastaisi omiaan?"
Niin, viittasinkin jo yhteiskunnan tasolla asetettuihin päästövähennystavoitteisiin. Väännätkö vielä rautalangasta, miten tulet tulokseen, että kyse voi olla toimittajan asenteista, eikä ympäristön asenteista?
Peruutuskamera on yksi parhaita turvallisuutta lisäävä keksintö etenkin parkkihalleissa.
Mykyautoissa jää paljon katvealueita kuskinpaikalta taakse tiirailtaessa.
Tuskin noista popedamnäköisistä bemarien ja mersujen pallukka peristä näkee katseella ulos taakse tarpeeksi matalalle.
Sivut näkee kohtuu hyvin peileistä, katse ruutuun ja samalla vilkuilee sivupeilejä.
Mitä, huomaanko skeptiisyyttä arvokkaita tutkimuksiani kohtaan NHB:n kommenteissa?
Aivan vedenpitävästi olen havainnut tutkimustuloksia analysoidessani, että maantiekulutus on kaikilla polttomoottoriautoillani ollut selvästi pienempi kuin kaupunkikulutus. Nykyistä hybridiäni lukuunottamatta polttoainetta on aina palanut suuremmilla nopeuksilla maantiellä vähemmän kuin hitaissa nopeuksissa kaupungissa. Hybridi ikävästi vääristää tutkimustuloksia, kun bensankulutusta leikataan kaupunkiajossa voimakkaasti sähkön avulla. Siis ilmanvastuskerroin ei juurikaan vaikuta siihen paljonko bensan kanssa pitää lotrata. Keskimääräisessä autonkäyttöprofiilissa. Tietysti vaikuttaa sitten, jos ajaa paljon yli satasen nopeuksissa. Nopeuden noustessa kyllä myös vierintävastus kasvaa eikä pelkästään ilmanvastus.
Tutkimustuloksiani ovat hyödyntäneet myös autotehtaat: lukekaa autoesitteitä, niin näette autojen keskikuluttavan enemmän hitaissa kaupunkinopeuksissa kuin ilmanvastukselle altistavissa maantienopeuksissa.
Ilmanvastuskertoimista kohkaaminen ja autojen mataloittaminen taisi käynnistyä 80-luvun energiakriisin seurauksena. Kaikkea kun piti yrittää.
Ehkäpä maasturibuumiakaan ei olisi, jos autojen maavarat ja istuinkorkeudet olisi jätetty ennalleen sen sijaan, että alettiin suuntautua wannabe urheiluautotyyliin.
Tottakai ilmanvastus on mukana bensaa kuluttamassa, mutta sen merkitys ei ole ollenkaan määräävä. m.o.t.
Herbertillä ei taida olla kokemusta nykyautojen 360 kameroista ja tutkista. En tietenkään tarkoita, että peilejä en lainkaan käyttäisi, mutta kyllä kameroista ja tutkista todella huomattava hyöty on parkkipaikoilla. Oma autoni esimerkiksi varoittaa peruuttaessani siitä kärryjen kanssa kulkevasta äidistä tai toisesta autosta, vaikka itse en pystyisi sitä vielä näkemään. Täytyy olla todellinen taituri, jos näillä varusteilla onnistuu parkkipaikalla kolaroimaan omasta syystään.
Herbertille en osaa oikein kommentoida mitään. Kun ihminen on vahvasti asennoitunut ns. maailman pelastamiseen, niin ei sitä voi moittiakaan.
Tosiasia, että koko Suomen päästöt ovat tyystin merkityksetön asia maailman pelastamisen mittakaavassa, ei vaikuta mitään. Tulee vain vastakommentti, ettei toisten päästöt oikeuta itseä sottaamaan ympäristöä. No, ei oikeutakaan.
Tuolla toisessa ketjussa Herbert oli huolissaan, että koirat säntäilevät pyörätiellä eikä Herbertille jää riittävästi tilaa painella baanaa pitkin.
Ihminen katsoo asioita milloin minkäkin omien silmälappujen rajoittaman sektorin kautta.
Jos ei itse halua jonkun tyyppistä autoa tai ei halua käyttää siihen tarvittavaa rahasummaa, on syytä moittia muita sellaisen hankkimisesta vaikkapa ilmaston muutosta perusteena käyttäen. Vaikka järki sanoo, ettei sillä ole merkitystä. Mutta periaatteesta.
Ja kun itse haluaa painella pyörällä lujaa pyörä/jalkakäytävää pitkin, harmittaa, että siellä on muita häiritsemässä omaa menoa.
Tekniikkalehden toimittaja voisi pitäytyä teknisissä asioissa ja jättää politikoinnin ja asennekasvatuksen pois kirjoituksistaan.
Eikä toimittaja varmaankaan pysty heijastelemaan kuin korkeintaan omaa käsitystään siitä, mikä on ympäristön asenne.
Autoilun päästöjä pienennetään koko ajan autotehtaiden toimesta ja poliittisten päätösten vaatimuksesta. Se on hyvä. Ei kenenkään tarvitse tuntea huonoa omatuntoa viherpiipertäjien asenteiden takia omasta autovalinnastaan.
Tuolla toisessa ketjussa Herbert oli huolissaan, että koirat säntäilevät pyörätiellä eikä Herbertille jää riittävästi tilaa painella baanaa pitkin.
Aivan. Siinä on kyse siitä, miten liikenteessä kuuluu toimia. Onko asiallista kulkea niin, että itse on toisessa reunassa ja koira narun päässä toisessa. Ei ole, mutta kun tiedän monien noin käyttäytyvän, joudun sen ottamaan ajotavassa huomioon. Silti se on aivan turhaa matkan hidastamista.
Parkkipaikoillakin tiedän, että siellä singahtelee monenlaista kulkijaa ja siksi etenkin peruutettaessa on oltava erityisen varovainen. Mutta kun nyt puhuhtaan autoista, eikä ihmisten liikennekäyttäytymisestä, noissa olosuhteissa hyvä näkyvyys autosta ulos myös taakse ja takaviistoon on mielestäni tärkeä ominaisuus.
Oliko tässä jokin ongelma, jota en ole ottanut huomioon?
Jos ei itse halua jonkun tyyppistä autoa tai ei halua käyttää siihen tarvittavaa rahasummaa, on syytä moittia muita sellaisen hankkimisesta vaikkapa ilmaston muutosta perusteena käyttäen.
Jos pidän katumaasturin matalaa henkilöautoa suurempaa kulutusta tai surkeaa näkyvyyttä ongelmana, olenko silloin ottanut kantaa jonkun autovalintaan?
Autoilun päästöjä pienennetään koko ajan autotehtaiden toimesta ja poliittisten päätösten vaatimuksesta. Se on hyvä. Ei kenenkään tarvitse tuntea huonoa omatuntoa viherpiipertäjien asenteiden takia omasta autovalinnastaan.
Valinnasta, jota ohjaillaan poliittisilla päätöksillä ja päätöstä, joka ilman poliittista ohjausta olisi toisenlainen? Ei tarvitse, jos valinta on perusteltu.
Eikö tässä ole aika paljon kiusallisia juttuja? Siltä ainakin tuntuu, kun kovin herkästi mieli pahoittuu jonkun auton ominaisuudesn kritisoimisesta.
Herbertillä ei taida olla kokemusta nykyautojen 360 kameroista ja tutkista.
Ei kovin paljon, enkä tiedä, paljonko pitäisi olla. Toisaalta jos jossain mallissa on hyvä kamera, monissa ei ole ja niitäkin parkkipaikoilla peruutellaan. Sen verran kuitenkin kokemusta minullakin on, että itse katson kauemmas kuin kokeilemieni autojen telkkarin ruudusta näkee. Tiedän, että moni ennakoi asioita vähemmän ja ovat silti tyytyväisiä. Riskitason määrittelyssä siinä vain on kyse, ei muusta.
Mitä, huomaanko skeptiisyyttä arvokkaita tutkimuksiani kohtaan NHB:n kommenteissa?
Aivan vedenpitävästi olen havainnut tutkimustuloksia analysoidessani, että maantiekulutus on kaikilla polttomoottoriautoillani ollut selvästi pienempi kuin kaupunkikulutus.
Niin no jotta voisi olla skeptinen, pitäisi olla edes jotain mitä epäillä, mutta sitä sinulla ei ole. Et ole edes yrittänyt selvittää ilmanvastuksen vaikutusta, vaan ainoastaan olet huomannut kaupunkiajon nostavan kulutusta voimakkaasti. Sen sijaan, että yrität hahmottaa ilmanvastuksen merkitystä kaupunkikulutuksen kautta, katso vain suoraan se, kuinka paljon Volvosi kuluttaa sähköä esimerkiksi 60:n ja 120:n nopeuksissa.
Siis ilmanvastuskerroin ei juurikaan vaikuta siihen paljonko bensan kanssa pitää lotrata. Keskimääräisessä autonkäyttöprofiilissa. Tietysti vaikuttaa sitten, jos ajaa paljon yli satasen nopeuksissa. Nopeuden noustessa kyllä myös vierintävastus kasvaa eikä pelkästään ilmanvastus.
Kannattaa muistaa se, että vaikka kaupungissa olisi korkea kulutus kilometriä kohden, niin kilometrejä siellä kertyy vähän. Maantiellä kertyy kertyy ihan tahtia ja siksi myös bensaa palaa nopeasti.
Ilmanvastuskertoimista kohkaaminen ja autojen mataloittaminen taisi käynnistyä 80-luvun energiakriisin seurauksena. Kaikkea kun piti yrittää.
Ehkäpä maasturibuumiakaan ei olisi, jos autojen maavarat ja istuinkorkeudet olisi jätetty ennalleen sen sijaan, että alettiin suuntautua wannabe urheiluautotyyliin.
Eivät nuo nykyautot ole mitenkään matalia. Esimerkiksi nykyinen Golf on ensimmäistä viisi senttiä korkeampi kuin ensimmäinen Golfin korimalli. Ensimmäinen autoni, joka oli valmistettu 80-luvun alussa, oli 11 senttiä matalampi kuin nykyinen autoni, vaikka molemmat ovat juuri saman luokan autoja.
NHB: "Kannattaa muistaa se, että vaikka kaupungissa olisi korkea kulutus kilometriä kohden, niin kilometrejä siellä kertyy vähän. Maantiellä kertyy kertyy ihan tahtia ja siksi myös bensaa palaa nopeasti."
Hybridrules kertoikin edellisellä sivulla seuraavaa: Minä ajan suhteellisen paljon maantieajoja ja niistä käytännössä koostuu minun auton bensan kulutus, koska lähimatkat kesämökkikäyntiä myöten pääsen sähköllä.
Hybridrules: "Hybridimaasturithan eivät toisekseen kuluta erityisen paljon."
Riippuu taas, mihin verrataan. TM:n testissä Outlanderin töpselihybridi vei maantieajossa enemmän kuin oma autoni 2-litraisella bensakoneella, joka edustaa 15 vuoden takaista tekniikkaa. Uusista autoista puhuttaessa yli 7 l/100 km maantiellä on tolkuton luku mille tahansa korimallille. Itse en näe mitään perustetta valita seuraavaksi autokseni tuollaista varsinkaan, kun auto maksaa liki kaksinkertaisesti vastaavan kuljetuskyvyn tarjoavaan perustekniikkaa sisältävään farkkuun verrattuna.
"Jos voit yksilöidä, mitä tai kenen väitettä tarkoitat, on helpompi ottaa asiaan kantaa."
Tuo oli vain tuommoinen yleinen kommenttini keskusteluun isoista autoista ahtaissa tiloissa. Totta on että jotkut kalliit suvit ovat todella suuria mutta hintaluokassa 30.000 - 35.000 euroa farmariauto on yleensä kookkaampi kuin suv. Esimerkiksi Seat Ateca on vain 436 cm pitkä kun taas Leon farmari on 455 cm pitkä (tavaratila on Atecassa lyhyempi). Auton lyhyydestä on taas hyötyä ahtaissa tiloissa kuten parkkihalleissa.
Menee aika vaikeaksi keskustelu, kun tuommoisiin yleisiin kommentteihin pitäisi jotain osata sanoa.
Itse vertaan auton tiloja ulkomittoihin. Atecan (tai oikeastaan Tiguanin) olen todennut kelvottomaksi verroksiksi Golfin farkulle. Syynä on nimenomaan tavaratila. Pystyperäisen Golfin tavaratila on samaa suuruusluokkaa ko. katumaasturien kanssa. Tällöin katumaasturin etu pituudessakin häviää.
Jos taas haetaan katumaasturiin Golfin sisätilat, päädytään herkästi luokkaa kalliimpaan kalustoon kuin Ateca yms. luokan vaihtoehdot. Premiumeissa tilanne voi olla toinen, kuten TM:n testistä ilmeni. 500-sarjan Bemarin farkussa on ulkomittoihin nähden käsittämättömän pieni tavaratila. Sama vaiva on monissa muissakin ko. tyyppisissä autoissa. Tämä on seikka, jota en koskaan ole tajunnut. Eikö kalliiden autojen suunnitteluun pitäisi uhrata enemmän osaamista kuin halvempiin, silti tuloksena on nimenomaan tavaratilan osalta lapsellisia toteutuksia.
HybridRules: Ihminen katsoo asioita milloin minkäkin omien silmälappujen rajoittaman sektorin kautta.
Tässä yksi esimerkki:
HybridRules:ilmanvastuskertoimen vaikutus kustannuksiin on olematon
Kun selvästi olet tietoinen näkökulmasi rajallisuudesta, voisit myös edes omissa kommenteissasi toimia myös sen mukaisesti, etkä yrittää yleistää omaa ajoympäristöäsi fysiikan lakeja venyttäväksi normiksi.
HybridRules: Tutkimuksissani havaitsin, että auto keskikulutti aina reilusti enemmän hitaassa kaupunkiliikenteessä kuin pitkillä maantietaipaleilla
Minunkin ajoympäristössäni kulutus korreloi keskinopeuden kanssa negatiivisesti, mutta johtopäätökseni on silti erilainen, koska minulla keskinopeus indikoi ajoympäristön muutoksia.
Ellet koejärjestelyissäsi ajanut samoja reittejä samalla ajotavalla samoissa olosuhteissa ainoastaan nopeutta vaihdellen, silloin olet suorittanut kaksi toisistaan riippumatonta koetta, joilla ei ole todistusvoimaa väitteellesi.
Oman autoni väylällä näkyvät tehopyynnöt vahvistavat karkealla tasolla vanhan nyrkkisäännön, jonka mukaan henkilöauto tarvitsee 80 km/h nopeuteen noin 10 kW ja 100 km/h nopeuteen noin 15 kW. Jos sinulla on parempia lukuja, niin voimme toki laskea niilläkin, mutta sille et voi mitään, että nopeuden noustessa 25% ilmanvastus nousee yli 50%, myös alle 120 km/h nopeudessa.
istuinkorkeudet olisi jätetty ennalleen sen sijaan, että alettiin suuntautua wannabe urheiluautotyyliin.
E-sarjan imagen (E niinkuin eläkeläinen) tuntien otan tämän kunniamainintana, jota vahvistaa sekin, että myös yli 80-vuotias äitini moittii istuimia matalaksi minun autooni istuessaan. Vähän ihmettelen tätä, koska Mummo ajaa itse vielä sedan-Volvoa, ja korkeusero riippuu säätövaroista. Volvon istuimen tasaiseen levyyn verrattuna Mersun istuimen syvä keskiosa varmaan muuttaa istuimen reunasta mitattua vaikutelmaa?
Mutta kerrotko, missä autossa istuinkorkeudet vielä olivat "ennallaan", eli mikä oli vielä hyväksyttävä taso?
Sillä kyselen, kun 740 GLE on jo näitä uusia matalia Wannabe-urheiluautoja. W212 ja 740 istuinkorkeuksien vertailu riippuu istuimen säädöistä, eli siis siitä kuka ajoi viimeksi.
Niin että mitä ne vanhat hyvät autot olivat, kun Seiska on jo pilalle madallettu?
Itse olen jo pudonnut kärryiltä mistä edes keskustellaan. Ihmisillä on erilaisia tarpeita auton suhteen. Jos haluat farmarin, osta farmari. Jos haluat maasturin, osta maasturi. Molemmissa on omat hyvät puolensa. Miksi asiasta täytyy sen enempää vängätä tai puuttua muiden valintoihin? Eiköhän useimmat osaa valita itse haluamansa ja tarvitsemansa auton.
Se mitä itse alunperin ihmettelin, oli jonkun väite siitä, että maasturi on öky. Ihmettelin mikä tekee esim. 60 tonnin maasturista enemmän ökyn kuin 60 tonnin farmarista. No ilmeisesti tällaista mielipidettä ei monilla ollutkaan ja hyvä niin.
Jotenkin vielä ymmärrän, että kaksi(tai 2+2)paikkainen coupe tai avoauto on jonkun mielestä ökyä, koska näissä maksetaan usein huomattavasti ylimääräistä oikeastaan vain paremman ulkonäön takia, jonka seurauksena käytännöllisyys huononee todella paljon. Mutta jos on rahaa, eikä tiloja tarvitse, niin miksi ei saisi nauttia kauniista autosta.
Ne jotka ovat niin huolissaan maasturin pienestä kulutuslisästä, niin mitenkä sitten tehokkaammat moottorit missä tahansa autossa? Kaikille riittäisi hyvin 1.0 l max. 90 hv moottori, eikö vain? Tai oikeastaan, pitäisikö koko autoilu kieltää?
Aamen Mikko-L aamen. Tämä menee vähän siihen samaan kategoriaan kun ihmiset jotka ajavat maantiellä hieman alle sallitun tai vaikka sallittuakin nopeutta mutta kun joku ohittaa niin nyrkit ja keskisormet viuhuu ihan vaan siksi koska "minä tässä määritän sen parhaan nopeuden mitä on syytä noudattaa muidenkin". Itse ajan vähemmän ökyllä 10v vanhalla bensa-RAV4:lla ja sen edut siihen että kuukaudessa bensalaskuun tulee meidän ajolla luokkaa 10-20 euron lisä verrattuna edelliseen sedan-malliseen perusautoon ei meidän tapauksessa aiheuta toimenpiteitä. Enkä nyt kauheammin tunne kantavani ympäristörikolisenkaan viittaa tästä valinnastani johtuen kilometrejä kun tulee sen verran vähän vuodessa. Jos joku haluaa ajaa jonkun muun tyyppisellä/ikäisellä/kokoisella autolla niin se lienee hänen omista lähtökohdistaan parhaaksi katsomansa valinta.
Ensinnäkin empiirinen tutkimukseni ei ole varsinaisesti tieteellinen eikä hirveän kirjaimellisesti otettavaksi tarkoitettu.
Tutkimuksesta voi tehdä erilaisia johtopäätöksiä. Esimerkiksi sen, että suuri ilmanvastuskerroin ei sinänsä aiheuta suurempaa kulutusta kuin pienempikään. Ensisijaisesti kulutus riippuu siitä kuinka paljon ajaa ja varsinkin siitä, kuinka suurta nopeutta ajaa.
Jostain kumman syystä monet ihmiset kokevat tarvetta tuoda esiin näkökulmia, joiden takia maasturia ei tulisi hankkia. Suurempi kulutus on yksi tällainen ja suurempaa kulutusta perusteellaan suuremmalla ilmanvastuksella. Tämän argumentin tutkimukseni kumoaa ihan selkeästi. Varsinkin nykyinen SUV kuluttaa selkeästi vähemmän kuin ennen omaa "maasturiboomiani" ajamani farmarit.
"En ymmärrä tätä keskustelua. Miksi kenenkään pitää joutua perustelemaan valintojaan oli sitten kyse mistä tahansa asiasta?"
Ketjun aloitusviestin tarkoituksena oli vain tuoda esiin se, että katumaasturien suosio kasvaa vaikka ne kuluttaisivatkin tuon litran enemmän satasella kuin esimerkiksi farmarit.
GLE:lle: kyllähän minä olen koko ajan sanonut, että suuremmilla nopeuksilla ilmanvastuksen vaikutus näkyy selvemmin.
Autojen mataloitumisen otin kyllä lainauksena jostain 80-luvun öljykriisiä käsitelleestä artikkelista, en kyllä muista, mistä. Siinä artikkelissa kirjoitettiin, että öljykriisin vaikutuksesta autojen ilmanvastusta alettiin enemmän tutkia ja että nykyinen tapa ilmoittaa autoille ilmanvastuskerroin juontaisi noilta ajoilta. En pysty vahvistamaan asiaa, ja koska en ole tutkiva journalisti, saanen suhtautua vähän väljemmin lähdekritiikkiin ja tietojen tarkistamiseen.
Maavaran pienentäminen oli sen artikkelin mukaan yksi keino, jolla ilmanvastusta yritettiin minimoida. Jos se ei pidäkään paikkaansa niin ei sitten.
Autojen mataloitumisen otin kyllä lainauksena jostain 80-luvun öljykriisiä käsitelleestä artikkelista,
Öljykriisi oli jo 70-luvulla.
Heinz-Guido Ketjun aloitusviestin tarkoituksena oli vain tuoda esiin se, että katumaasturien suosio kasvaa vaikka ne kuluttaisivatkin tuon litran enemmän satasella kuin esimerkiksi farmarit.
Olet itse laittanut ennusteita kuinka paljon (kymmeniä miljoonia) cittareita myydään tänäkin vuonna, vaikutus on aika suuri. Pelkästään suomen myynnillä tietenkään ole merkitystä.
"Ketjun aloitusviestin tarkoituksena oli vain tuoda esiin se, että katumaasturien suosio kasvaa vaikka ne kuluttaisivatkin tuon litran enemmän satasella kuin esimerkiksi farmarit."
Niinpä niin, vaan eipä keskustelua syntyisi, jos aloituksen vain kuittaisi, että "näin on". Vai väittelyjäkö nämä palstan tekstit päasiassa ovat?
Harvinaisen lähellä alkuperäistä aihetta vielä ollaan tässä ketjussa. Ei taida olla olemassa polttokennomaastureita?
Öljykriisi oli pääasiassa 70-luvun puolella, mutta kyllä lamailtiin sen seurauksena vielä 80-luvun taitteessa ja 80-luvun parina ekana vuotena. Eikä kriisiin tietenkään autojen suunnittelussakaan ehditty heti reagoida.
Jokeri: "Olet itse laittanut ennusteita kuinka paljon (kymmeniä miljoonia) cittareita myydään tänäkin vuonna, vaikutus on aika suuri. Pelkästään suomen myynnillä tietenkään ole merkitystä."
Minä luulin joskus keväällä vielä, että GLE 740 nimimerkki tarkoittaisi Volvoa, kun eikö Volvolla ollut joku 740-malli?
Sittemmin olen ymmärtänyt, että ajatkin Mersua. Niitäkään en tunne tarkemmin, joillain tutuilla olen joitain Mersuja nähnyt, mutta en tiedä niistä muuta kuin, että Mersuja ovat. Samaten Volvoja en tuntenut entuudestaan tarkemmin, mutta näkihän niitä kten Mersuja ym, autoja liikenteessä. En ole koskaan ollut minkään automerkin "fani". Olen ollut muutaman kerran Mersun kyydissäkin, mutta en osaa sanoa, mikä malli se oli. Jos olet tyytyväinen wannabe urheiluautomersuun, niin ei minulla ole mitään sitä vastaan.
Itse hommasin maasturin ekan kerran siksi, että halusin vihdoin monen tylsän farmarin jälkeen jotain erilaista. Olisin saattanut ottaa wannabe urheiluautonkin, mutta tarvitsen autoon reilun tavaratilan ja kyvyn vetää peräkärryä. Siksi toisekseen wannabe urheiluautoilla ei kuitenkaan saa ajaa laillisesti kuin wannabe urheiluautokuski.
Jo vain, niin arvelinkin. Ja olisko ihan oikeaa merkitystäkin päästöjen määrään. Rikka rokassa tietenkin, mutta enemmän päästöjä lähtee globaalisti liikenteessä olevista vanhoista autoista, esimerkiksi.
Mitä, jos säädettäisiin laki, että kaikki kahdeksan vuotta vanhemmat autot pitää poistaa liikenteestä ja romuttaa. Eikä vain säädettäisi lakia, vaan toteutettaisiin se myös.
Eikö se olisi ilmastoystävällinen toimenpide? Sitten voitaisiin ottaa enemmän maastureita liikenteeseen, kun ikään kuin tulisi tilaa.
HybridRules enemmän päästöjä lähtee globaalisti liikenteessä olevista vanhoista autoista,
Totta helvetissä! Mutta, autot vanhenevat ja poistuvat liikenteestä, ja se sun tänään tekemä päätös on päästämässä päästöjä keskimäärin sen 20 vuotta.
Ei minulla ole väliä mihin kukakin rahansa pistää. Tai mitä maksaa liikkumisestaan, kunhan maksaa sen itse.
Sensijaan ärsyttää tuo, ettei sillä omalla kulutuksella ole mukamas KOSKAAN mitään merkitystä mihinkään.
Itselle tulee yli 30tkm/v. Käsittämättömästi vielä ns.kakkosautoon n.12tkm. Joten hiilijalanjälkeä jää ihan reippaasti.
@HybridRules: otin sinut kiinni lähinnä arviostasi, ettei ilmanvastus vaikuta käytännön kulutukseen. Näinkin voi olla, mutta silloin sen katumaastutin ei kestä poistua kadulta maantielle.
Tyypillisesti jo satasen vauhdissa ilmanvastus on suurin voitettava vastus. Samalla vaihteella samoissa olosuhteissa nopeuden muutos 80 -> 100 nostaa kulutusta samassa suhteessa, vaikka 120 moottoritiellä ei käytäisikään.
Esimerkkinä tästä pieni ja matala Mercedes A, joka TM:n mukaan nostaa kulutustaan 20.5% nopeuden noustessa samassa muutoksessa 25 %. Ilmanvastus ei vielä näillä nopeuksilla lähesty ainoaa ajovastusta, joten kulutus ei kasva nopeuden neliössä. Mutta juuri näillä rauhallisilla maantienopeuksilla ilmanvastus alkaa muuttua määrääväksi.
@Muut: lukekaa tuolta aiempaa, ellette muuten muista minun olevan valinnanvapauden ja markkinaliberalismin advokaatti.
Mutta faktojen vääristelystä minulle tulee paha olo.
Ylipäätään kulutuksen hahmottominen kukkaron kautta on aika nurinkurista. Halpa jo arvonsa menettanyt auto tulee melkein aina halvimmaksi, jos kilometrejä ei kerry todella paljon.
Ajattelumallisi tässä on kyllä aika mielenkintoinen. Ei se fakta, että jatkuva kiihdyttely ja jarruttelu kuluttaa paljon energiaa, poista ilmanvastuksen vaikutusta. Korkea nopeus ja nykivä ajotyyli molemmat polttavat paljon energiaa. Ei se jarruttelun vaikutus kulutukseen liity millään tavalla ilmanvastuksen vaikutukseen kulutukseen. Tuossa on normaalia isompi solmu ajatuksisssasi. Ei se noin mene, vaan sekä korkea ilmanvastus että aktiivinen jarruttelu molemmat lisäävät kulutusta. Jos Volvossasi löytyy mittari, jolla pystyt seuraamaan sähkön kulutusta, niin kokeile ajaa jotain tiettyä pätkää sähköllä eri nopeuksilla ja tule vasta sitten selittämään, ettei ilmanvastus omaa vaikutusta kulutukseen.
HybridRules: "Sitä paitsi viherpiipertäjien nimenomaan kannattaa olla tyytyvisiä maastureiden suosiosta. Niiden päästöissä on eniten vähennysvaraa..."
Nyt uutena ostettava auto romutetaan n. vuonna 2038. Siihen saakka saadaan päästöjen vähentymistä odotella.
"Minua vain joskus ärsyttää muiden ihmisten asenne, että tietävät paremmin, millainen auto pitäisi hankkia."
Useinhan valinnan järkevyyttä ajatellaan vain omista lähtökohdista, vaikka muilla on erilaiset tarpeet. Kun kuitenkin puhutaan kulutuksesta, se ei ole ole kenenkään yksityisasia, vaan koko maapallon tulevaisuuteen vaikuttava juttu. Eu:ssa esimerkiksi on asetettu tavoitteet päästötasolle ja siinä ei 15 tkm vuodessa ajavan näkemyksillä ole mitään merkitystä. Jos tavoitteen mukaan auton pitää muutaman vuoden kuluttua olla alle 100 g/km, siinä katumaasturin hukkaama 20 g/km on todella vaikea yhtälö. Mieti, paljonko autoteollisuus laittaa paukkuja tuotekehitykseen, jotta Golfin tai vaikka Tiguanin päästöjä saadaan tuon verran pudotettua.
"En nyt muista sanatarkasti, mutta toimittajan mielestä kulutusero ja siis kustannusero saattaa tuntua itselle pieneltä, mutta pitää miettiä, mitä se tarkoittaa esmes 500 auton määrällä. Tai jotenkin noin. Kuitenkin siinä yritettiin syyllistää katumaasturin ostajia päästöistä."
Minusta kommentissa ei ollut mitään vikaa. Joskus asioita kannattaa ajatella hiukan laajemmin kuin oman polttoaineentäyttöaukon läpi maailmaan katsoen. Se, että syyllistyy tai ärsyyntyyy tuollaisesta kommentista, antaa minusta aihetta tarkastella omia arvoja. Onko kyse siitä, että tietää ylimääräisen kulutuksen olevan huono juttu, mutta ei pysty perustelemaan itselleen oman valinnan olevan sen arvoista, joten ristiriita itsensä kanssa on valmis? Silloin on mukavaa todeta vian olevan TM:n toimittajassa.
"Iso auto ahtaissa tiloissa nostaa tietysti riskiä kolhia auto, mutta itse auto lienee kolhuihin syytön osapuoli."
Tietysti auto on syytön, mutta silti auto vaikuttaa riskiin. Vai voitko perustella itsellesi, että ostat umpinaisen auton, jolloin se ohjaa sinut varovaisuuteen ja näin alennat riskiä? Veikkaan, että valitset mielummin hyvän näkyvyyden keinoksi riskin alentamiseen. Minä ainakin valitsen.
Kamerat, tutkat yms. apuvälineet ei mielestäni ole tapa korvata näkyvyyttä. Tutka varoittaa pari metriä ennen estettä, eikä kamerankaan näkyvyys ole ollenkaan riittävä esim. automarketin parkkiruudusta peruuttamiseen. Sivusta tulee äiti kärryjen ja lasten kanssa hetkessä ja kun ne huomaat ne telkkaristasi, ollaan jo aivan liian lähellä onnettomuutta. Muutenkin tuossa tilanteessa on aivan nurinkurista keskittyä katselemaan kojelautaa, kun pitäisi katsoa taakse ja sivuille, välillä vilkaista myös etukulmia. Telkkaria voi katsella silloin, kun peruuttaa viimeiset metrit ruutuun ja yrittää muistaa pysähtyä ennen kuin osuu siihen pihan ainoaan valopylvääseen.
"Voikohan lehtitoimittaja yleensäkään heijastaa ympäristön asenteita sen sijaan, että heijastaisi omiaan?"
Niin, viittasinkin jo yhteiskunnan tasolla asetettuihin päästövähennystavoitteisiin. Väännätkö vielä rautalangasta, miten tulet tulokseen, että kyse voi olla toimittajan asenteista, eikä ympäristön asenteista?
Peruutuskamera on yksi parhaita turvallisuutta lisäävä keksintö etenkin parkkihalleissa.
Mykyautoissa jää paljon katvealueita kuskinpaikalta taakse tiirailtaessa.
Tuskin noista popedamnäköisistä bemarien ja mersujen pallukka peristä näkee katseella ulos taakse tarpeeksi matalalle.
Sivut näkee kohtuu hyvin peileistä, katse ruutuun ja samalla vilkuilee sivupeilejä.
Mitä, huomaanko skeptiisyyttä arvokkaita tutkimuksiani kohtaan NHB:n kommenteissa?
Aivan vedenpitävästi olen havainnut tutkimustuloksia analysoidessani, että maantiekulutus on kaikilla polttomoottoriautoillani ollut selvästi pienempi kuin kaupunkikulutus. Nykyistä hybridiäni lukuunottamatta polttoainetta on aina palanut suuremmilla nopeuksilla maantiellä vähemmän kuin hitaissa nopeuksissa kaupungissa. Hybridi ikävästi vääristää tutkimustuloksia, kun bensankulutusta leikataan kaupunkiajossa voimakkaasti sähkön avulla. Siis ilmanvastuskerroin ei juurikaan vaikuta siihen paljonko bensan kanssa pitää lotrata. Keskimääräisessä autonkäyttöprofiilissa. Tietysti vaikuttaa sitten, jos ajaa paljon yli satasen nopeuksissa. Nopeuden noustessa kyllä myös vierintävastus kasvaa eikä pelkästään ilmanvastus.
Tutkimustuloksiani ovat hyödyntäneet myös autotehtaat: lukekaa autoesitteitä, niin näette autojen keskikuluttavan enemmän hitaissa kaupunkinopeuksissa kuin ilmanvastukselle altistavissa maantienopeuksissa.
Ilmanvastuskertoimista kohkaaminen ja autojen mataloittaminen taisi käynnistyä 80-luvun energiakriisin seurauksena. Kaikkea kun piti yrittää.
Ehkäpä maasturibuumiakaan ei olisi, jos autojen maavarat ja istuinkorkeudet olisi jätetty ennalleen sen sijaan, että alettiin suuntautua wannabe urheiluautotyyliin.
Tottakai ilmanvastus on mukana bensaa kuluttamassa, mutta sen merkitys ei ole ollenkaan määräävä. m.o.t.
Herbertillä ei taida olla kokemusta nykyautojen 360 kameroista ja tutkista. En tietenkään tarkoita, että peilejä en lainkaan käyttäisi, mutta kyllä kameroista ja tutkista todella huomattava hyöty on parkkipaikoilla. Oma autoni esimerkiksi varoittaa peruuttaessani siitä kärryjen kanssa kulkevasta äidistä tai toisesta autosta, vaikka itse en pystyisi sitä vielä näkemään. Täytyy olla todellinen taituri, jos näillä varusteilla onnistuu parkkipaikalla kolaroimaan omasta syystään.
Herbertille en osaa oikein kommentoida mitään. Kun ihminen on vahvasti asennoitunut ns. maailman pelastamiseen, niin ei sitä voi moittiakaan.
Tosiasia, että koko Suomen päästöt ovat tyystin merkityksetön asia maailman pelastamisen mittakaavassa, ei vaikuta mitään. Tulee vain vastakommentti, ettei toisten päästöt oikeuta itseä sottaamaan ympäristöä. No, ei oikeutakaan.
Tuolla toisessa ketjussa Herbert oli huolissaan, että koirat säntäilevät pyörätiellä eikä Herbertille jää riittävästi tilaa painella baanaa pitkin.
Ihminen katsoo asioita milloin minkäkin omien silmälappujen rajoittaman sektorin kautta.
Jos ei itse halua jonkun tyyppistä autoa tai ei halua käyttää siihen tarvittavaa rahasummaa, on syytä moittia muita sellaisen hankkimisesta vaikkapa ilmaston muutosta perusteena käyttäen. Vaikka järki sanoo, ettei sillä ole merkitystä. Mutta periaatteesta.
Ja kun itse haluaa painella pyörällä lujaa pyörä/jalkakäytävää pitkin, harmittaa, että siellä on muita häiritsemässä omaa menoa.
Tekniikkalehden toimittaja voisi pitäytyä teknisissä asioissa ja jättää politikoinnin ja asennekasvatuksen pois kirjoituksistaan.
Eikä toimittaja varmaankaan pysty heijastelemaan kuin korkeintaan omaa käsitystään siitä, mikä on ympäristön asenne.
Autoilun päästöjä pienennetään koko ajan autotehtaiden toimesta ja poliittisten päätösten vaatimuksesta. Se on hyvä. Ei kenenkään tarvitse tuntea huonoa omatuntoa viherpiipertäjien asenteiden takia omasta autovalinnastaan.
"Eu:ssa esimerkiksi on asetettu tavoitteet päästötasolle ja siinä ei 15 tkm vuodessa ajavan näkemyksillä ole mitään merkitystä.".
Jos ajaa viitenä arkipäivänä viikossa 58 km, niin se tekee 15.000 km vuodessa. Autolla ei ole pakko mennä surruttelemaan vapaa-aikana.
Mihin muuten perustuu väite siitä että katumaasturit ovat suurikokoisia ? Esimerkiksi Audi A6 on 493 senttiä pitkä ja Audi Q5 on 466 senttiä pitkä.
Mihin muuten perustuu väite siitä että katumaasturit ovat suurikokoisia ?
Jos voit yksilöidä, mitä tai kenen väitettä tarkoitat, on helpompi ottaa asiaan kantaa.
Tuolla toisessa ketjussa Herbert oli huolissaan, että koirat säntäilevät pyörätiellä eikä Herbertille jää riittävästi tilaa painella baanaa pitkin.
Aivan. Siinä on kyse siitä, miten liikenteessä kuuluu toimia. Onko asiallista kulkea niin, että itse on toisessa reunassa ja koira narun päässä toisessa. Ei ole, mutta kun tiedän monien noin käyttäytyvän, joudun sen ottamaan ajotavassa huomioon. Silti se on aivan turhaa matkan hidastamista.
Parkkipaikoillakin tiedän, että siellä singahtelee monenlaista kulkijaa ja siksi etenkin peruutettaessa on oltava erityisen varovainen. Mutta kun nyt puhuhtaan autoista, eikä ihmisten liikennekäyttäytymisestä, noissa olosuhteissa hyvä näkyvyys autosta ulos myös taakse ja takaviistoon on mielestäni tärkeä ominaisuus.
Oliko tässä jokin ongelma, jota en ole ottanut huomioon?
Jos ei itse halua jonkun tyyppistä autoa tai ei halua käyttää siihen tarvittavaa rahasummaa, on syytä moittia muita sellaisen hankkimisesta vaikkapa ilmaston muutosta perusteena käyttäen.
Jos pidän katumaasturin matalaa henkilöautoa suurempaa kulutusta tai surkeaa näkyvyyttä ongelmana, olenko silloin ottanut kantaa jonkun autovalintaan?
Autoilun päästöjä pienennetään koko ajan autotehtaiden toimesta ja poliittisten päätösten vaatimuksesta. Se on hyvä. Ei kenenkään tarvitse tuntea huonoa omatuntoa viherpiipertäjien asenteiden takia omasta autovalinnastaan.
Valinnasta, jota ohjaillaan poliittisilla päätöksillä ja päätöstä, joka ilman poliittista ohjausta olisi toisenlainen? Ei tarvitse, jos valinta on perusteltu.
Eikö tässä ole aika paljon kiusallisia juttuja? Siltä ainakin tuntuu, kun kovin herkästi mieli pahoittuu jonkun auton ominaisuudesn kritisoimisesta.
Herbertillä ei taida olla kokemusta nykyautojen 360 kameroista ja tutkista.
Ei kovin paljon, enkä tiedä, paljonko pitäisi olla. Toisaalta jos jossain mallissa on hyvä kamera, monissa ei ole ja niitäkin parkkipaikoilla peruutellaan. Sen verran kuitenkin kokemusta minullakin on, että itse katson kauemmas kuin kokeilemieni autojen telkkarin ruudusta näkee. Tiedän, että moni ennakoi asioita vähemmän ja ovat silti tyytyväisiä. Riskitason määrittelyssä siinä vain on kyse, ei muusta.
Niin no jotta voisi olla skeptinen, pitäisi olla edes jotain mitä epäillä, mutta sitä sinulla ei ole. Et ole edes yrittänyt selvittää ilmanvastuksen vaikutusta, vaan ainoastaan olet huomannut kaupunkiajon nostavan kulutusta voimakkaasti. Sen sijaan, että yrität hahmottaa ilmanvastuksen merkitystä kaupunkikulutuksen kautta, katso vain suoraan se, kuinka paljon Volvosi kuluttaa sähköä esimerkiksi 60:n ja 120:n nopeuksissa.
Kannattaa muistaa se, että vaikka kaupungissa olisi korkea kulutus kilometriä kohden, niin kilometrejä siellä kertyy vähän. Maantiellä kertyy kertyy ihan tahtia ja siksi myös bensaa palaa nopeasti.
Kyllähän ilmanvastus on tiedotettu ja sitä on minimoitu jo pitkään. Tässä melkein jo sata vuottavanha esimerkki.
http://www.autospeed.com/cms/article.html?&title=The-Rumpler-Tropfenwagen&A=113084
Eivät nuo nykyautot ole mitenkään matalia. Esimerkiksi nykyinen Golf on ensimmäistä viisi senttiä korkeampi kuin ensimmäinen Golfin korimalli. Ensimmäinen autoni, joka oli valmistettu 80-luvun alussa, oli 11 senttiä matalampi kuin nykyinen autoni, vaikka molemmat ovat juuri saman luokan autoja.
NHB: "Kannattaa muistaa se, että vaikka kaupungissa olisi korkea kulutus kilometriä kohden, niin kilometrejä siellä kertyy vähän. Maantiellä kertyy kertyy ihan tahtia ja siksi myös bensaa palaa nopeasti."
Hybridrules kertoikin edellisellä sivulla seuraavaa: Minä ajan suhteellisen paljon maantieajoja ja niistä käytännössä koostuu minun auton bensan kulutus, koska lähimatkat kesämökkikäyntiä myöten pääsen sähköllä.
Hybridrules: "Hybridimaasturithan eivät toisekseen kuluta erityisen paljon."
Riippuu taas, mihin verrataan. TM:n testissä Outlanderin töpselihybridi vei maantieajossa enemmän kuin oma autoni 2-litraisella bensakoneella, joka edustaa 15 vuoden takaista tekniikkaa. Uusista autoista puhuttaessa yli 7 l/100 km maantiellä on tolkuton luku mille tahansa korimallille. Itse en näe mitään perustetta valita seuraavaksi autokseni tuollaista varsinkaan, kun auto maksaa liki kaksinkertaisesti vastaavan kuljetuskyvyn tarjoavaan perustekniikkaa sisältävään farkkuun verrattuna.
"Jos voit yksilöidä, mitä tai kenen väitettä tarkoitat, on helpompi ottaa asiaan kantaa."
Tuo oli vain tuommoinen yleinen kommenttini keskusteluun isoista autoista ahtaissa tiloissa. Totta on että jotkut kalliit suvit ovat todella suuria mutta hintaluokassa 30.000 - 35.000 euroa farmariauto on yleensä kookkaampi kuin suv. Esimerkiksi Seat Ateca on vain 436 cm pitkä kun taas Leon farmari on 455 cm pitkä (tavaratila on Atecassa lyhyempi). Auton lyhyydestä on taas hyötyä ahtaissa tiloissa kuten parkkihalleissa.
Menee aika vaikeaksi keskustelu, kun tuommoisiin yleisiin kommentteihin pitäisi jotain osata sanoa.
Itse vertaan auton tiloja ulkomittoihin. Atecan (tai oikeastaan Tiguanin) olen todennut kelvottomaksi verroksiksi Golfin farkulle. Syynä on nimenomaan tavaratila. Pystyperäisen Golfin tavaratila on samaa suuruusluokkaa ko. katumaasturien kanssa. Tällöin katumaasturin etu pituudessakin häviää.
Jos taas haetaan katumaasturiin Golfin sisätilat, päädytään herkästi luokkaa kalliimpaan kalustoon kuin Ateca yms. luokan vaihtoehdot. Premiumeissa tilanne voi olla toinen, kuten TM:n testistä ilmeni. 500-sarjan Bemarin farkussa on ulkomittoihin nähden käsittämättömän pieni tavaratila. Sama vaiva on monissa muissakin ko. tyyppisissä autoissa. Tämä on seikka, jota en koskaan ole tajunnut. Eikö kalliiden autojen suunnitteluun pitäisi uhrata enemmän osaamista kuin halvempiin, silti tuloksena on nimenomaan tavaratilan osalta lapsellisia toteutuksia.
HybridRules: Ihminen katsoo asioita milloin minkäkin omien silmälappujen rajoittaman sektorin kautta.
Tässä yksi esimerkki:
HybridRules:ilmanvastuskertoimen vaikutus kustannuksiin on olematon
Kun selvästi olet tietoinen näkökulmasi rajallisuudesta, voisit myös edes omissa kommenteissasi toimia myös sen mukaisesti, etkä yrittää yleistää omaa ajoympäristöäsi fysiikan lakeja venyttäväksi normiksi.
HybridRules: Tutkimuksissani havaitsin, että auto keskikulutti aina reilusti enemmän hitaassa kaupunkiliikenteessä kuin pitkillä maantietaipaleilla
Minunkin ajoympäristössäni kulutus korreloi keskinopeuden kanssa negatiivisesti, mutta johtopäätökseni on silti erilainen, koska minulla keskinopeus indikoi ajoympäristön muutoksia.
Ellet koejärjestelyissäsi ajanut samoja reittejä samalla ajotavalla samoissa olosuhteissa ainoastaan nopeutta vaihdellen, silloin olet suorittanut kaksi toisistaan riippumatonta koetta, joilla ei ole todistusvoimaa väitteellesi.
Oman autoni väylällä näkyvät tehopyynnöt vahvistavat karkealla tasolla vanhan nyrkkisäännön, jonka mukaan henkilöauto tarvitsee 80 km/h nopeuteen noin 10 kW ja 100 km/h nopeuteen noin 15 kW. Jos sinulla on parempia lukuja, niin voimme toki laskea niilläkin, mutta sille et voi mitään, että nopeuden noustessa 25% ilmanvastus nousee yli 50%, myös alle 120 km/h nopeudessa.
istuinkorkeudet olisi jätetty ennalleen sen sijaan, että alettiin suuntautua wannabe urheiluautotyyliin.
E-sarjan imagen (E niinkuin eläkeläinen) tuntien otan tämän kunniamainintana, jota vahvistaa sekin, että myös yli 80-vuotias äitini moittii istuimia matalaksi minun autooni istuessaan. Vähän ihmettelen tätä, koska Mummo ajaa itse vielä sedan-Volvoa, ja korkeusero riippuu säätövaroista. Volvon istuimen tasaiseen levyyn verrattuna Mersun istuimen syvä keskiosa varmaan muuttaa istuimen reunasta mitattua vaikutelmaa?
Mutta kerrotko, missä autossa istuinkorkeudet vielä olivat "ennallaan", eli mikä oli vielä hyväksyttävä taso?
Sillä kyselen, kun 740 GLE on jo näitä uusia matalia Wannabe-urheiluautoja. W212 ja 740 istuinkorkeuksien vertailu riippuu istuimen säädöistä, eli siis siitä kuka ajoi viimeksi.
Niin että mitä ne vanhat hyvät autot olivat, kun Seiska on jo pilalle madallettu?
Itse olen jo pudonnut kärryiltä mistä edes keskustellaan. Ihmisillä on erilaisia tarpeita auton suhteen. Jos haluat farmarin, osta farmari. Jos haluat maasturin, osta maasturi. Molemmissa on omat hyvät puolensa. Miksi asiasta täytyy sen enempää vängätä tai puuttua muiden valintoihin? Eiköhän useimmat osaa valita itse haluamansa ja tarvitsemansa auton.
Se mitä itse alunperin ihmettelin, oli jonkun väite siitä, että maasturi on öky. Ihmettelin mikä tekee esim. 60 tonnin maasturista enemmän ökyn kuin 60 tonnin farmarista. No ilmeisesti tällaista mielipidettä ei monilla ollutkaan ja hyvä niin.
Jotenkin vielä ymmärrän, että kaksi(tai 2+2)paikkainen coupe tai avoauto on jonkun mielestä ökyä, koska näissä maksetaan usein huomattavasti ylimääräistä oikeastaan vain paremman ulkonäön takia, jonka seurauksena käytännöllisyys huononee todella paljon. Mutta jos on rahaa, eikä tiloja tarvitse, niin miksi ei saisi nauttia kauniista autosta.
Ne jotka ovat niin huolissaan maasturin pienestä kulutuslisästä, niin mitenkä sitten tehokkaammat moottorit missä tahansa autossa? Kaikille riittäisi hyvin 1.0 l max. 90 hv moottori, eikö vain? Tai oikeastaan, pitäisikö koko autoilu kieltää?
Aamen Mikko-L aamen. Tämä menee vähän siihen samaan kategoriaan kun ihmiset jotka ajavat maantiellä hieman alle sallitun tai vaikka sallittuakin nopeutta mutta kun joku ohittaa niin nyrkit ja keskisormet viuhuu ihan vaan siksi koska "minä tässä määritän sen parhaan nopeuden mitä on syytä noudattaa muidenkin". Itse ajan vähemmän ökyllä 10v vanhalla bensa-RAV4:lla ja sen edut siihen että kuukaudessa bensalaskuun tulee meidän ajolla luokkaa 10-20 euron lisä verrattuna edelliseen sedan-malliseen perusautoon ei meidän tapauksessa aiheuta toimenpiteitä. Enkä nyt kauheammin tunne kantavani ympäristörikolisenkaan viittaa tästä valinnastani johtuen kilometrejä kun tulee sen verran vähän vuodessa. Jos joku haluaa ajaa jonkun muun tyyppisellä/ikäisellä/kokoisella autolla niin se lienee hänen omista lähtökohdistaan parhaaksi katsomansa valinta.
En ymmärrä tätä keskustelua. Miksi kenenkään pitää joutua perustelemaan valintojaan oli sitten kyse mistä tahansa asiasta?
Ensinnäkin empiirinen tutkimukseni ei ole varsinaisesti tieteellinen eikä hirveän kirjaimellisesti otettavaksi tarkoitettu.
Tutkimuksesta voi tehdä erilaisia johtopäätöksiä. Esimerkiksi sen, että suuri ilmanvastuskerroin ei sinänsä aiheuta suurempaa kulutusta kuin pienempikään. Ensisijaisesti kulutus riippuu siitä kuinka paljon ajaa ja varsinkin siitä, kuinka suurta nopeutta ajaa.
Jostain kumman syystä monet ihmiset kokevat tarvetta tuoda esiin näkökulmia, joiden takia maasturia ei tulisi hankkia. Suurempi kulutus on yksi tällainen ja suurempaa kulutusta perusteellaan suuremmalla ilmanvastuksella. Tämän argumentin tutkimukseni kumoaa ihan selkeästi. Varsinkin nykyinen SUV kuluttaa selkeästi vähemmän kuin ennen omaa "maasturiboomiani" ajamani farmarit.
"En ymmärrä tätä keskustelua. Miksi kenenkään pitää joutua perustelemaan valintojaan oli sitten kyse mistä tahansa asiasta?"
Ketjun aloitusviestin tarkoituksena oli vain tuoda esiin se, että katumaasturien suosio kasvaa vaikka ne kuluttaisivatkin tuon litran enemmän satasella kuin esimerkiksi farmarit.
GLE:lle: kyllähän minä olen koko ajan sanonut, että suuremmilla nopeuksilla ilmanvastuksen vaikutus näkyy selvemmin.
Autojen mataloitumisen otin kyllä lainauksena jostain 80-luvun öljykriisiä käsitelleestä artikkelista, en kyllä muista, mistä. Siinä artikkelissa kirjoitettiin, että öljykriisin vaikutuksesta autojen ilmanvastusta alettiin enemmän tutkia ja että nykyinen tapa ilmoittaa autoille ilmanvastuskerroin juontaisi noilta ajoilta. En pysty vahvistamaan asiaa, ja koska en ole tutkiva journalisti, saanen suhtautua vähän väljemmin lähdekritiikkiin ja tietojen tarkistamiseen.
Maavaran pienentäminen oli sen artikkelin mukaan yksi keino, jolla ilmanvastusta yritettiin minimoida. Jos se ei pidäkään paikkaansa niin ei sitten.
Autojen mataloitumisen otin kyllä lainauksena jostain 80-luvun öljykriisiä käsitelleestä artikkelista,
Öljykriisi oli jo 70-luvulla.
Heinz-Guido
Ketjun aloitusviestin tarkoituksena oli vain tuoda esiin se, että katumaasturien suosio kasvaa vaikka ne kuluttaisivatkin tuon litran enemmän satasella kuin esimerkiksi farmarit.
Olet itse laittanut ennusteita kuinka paljon (kymmeniä miljoonia) cittareita myydään tänäkin vuonna, vaikutus on aika suuri. Pelkästään suomen myynnillä tietenkään ole merkitystä.
"Ketjun aloitusviestin tarkoituksena oli vain tuoda esiin se, että katumaasturien suosio kasvaa vaikka ne kuluttaisivatkin tuon litran enemmän satasella kuin esimerkiksi farmarit."
Niinpä niin, vaan eipä keskustelua syntyisi, jos aloituksen vain kuittaisi, että "näin on". Vai väittelyjäkö nämä palstan tekstit päasiassa ovat?
Harvinaisen lähellä alkuperäistä aihetta vielä ollaan tässä ketjussa. Ei taida olla olemassa polttokennomaastureita?
Öljykriisi oli pääasiassa 70-luvun puolella, mutta kyllä lamailtiin sen seurauksena vielä 80-luvun taitteessa ja 80-luvun parina ekana vuotena. Eikä kriisiin tietenkään autojen suunnittelussakaan ehditty heti reagoida.
Jokeri: "Olet itse laittanut ennusteita kuinka paljon (kymmeniä miljoonia) cittareita myydään tänäkin vuonna, vaikutus on aika suuri. Pelkästään suomen myynnillä tietenkään ole merkitystä."
Vaikutus mihin, jos saan kysyä?
Vielä GLE:lle:
Minä luulin joskus keväällä vielä, että GLE 740 nimimerkki tarkoittaisi Volvoa, kun eikö Volvolla ollut joku 740-malli?
Sittemmin olen ymmärtänyt, että ajatkin Mersua. Niitäkään en tunne tarkemmin, joillain tutuilla olen joitain Mersuja nähnyt, mutta en tiedä niistä muuta kuin, että Mersuja ovat. Samaten Volvoja en tuntenut entuudestaan tarkemmin, mutta näkihän niitä kten Mersuja ym, autoja liikenteessä. En ole koskaan ollut minkään automerkin "fani". Olen ollut muutaman kerran Mersun kyydissäkin, mutta en osaa sanoa, mikä malli se oli. Jos olet tyytyväinen wannabe urheiluautomersuun, niin ei minulla ole mitään sitä vastaan.
Itse hommasin maasturin ekan kerran siksi, että halusin vihdoin monen tylsän farmarin jälkeen jotain erilaista. Olisin saattanut ottaa wannabe urheiluautonkin, mutta tarvitsen autoon reilun tavaratilan ja kyvyn vetää peräkärryä. Siksi toisekseen wannabe urheiluautoilla ei kuitenkaan saa ajaa laillisesti kuin wannabe urheiluautokuski.
HybridRules
Vaikutus mihin, jos saan kysyä?
Saat.
Olisko ihan globaalisti päästöihin ja fossiilisten kulutukseen?
Jo vain, niin arvelinkin. Ja olisko ihan oikeaa merkitystäkin päästöjen määrään. Rikka rokassa tietenkin, mutta enemmän päästöjä lähtee globaalisti liikenteessä olevista vanhoista autoista, esimerkiksi.
Mitä, jos säädettäisiin laki, että kaikki kahdeksan vuotta vanhemmat autot pitää poistaa liikenteestä ja romuttaa. Eikä vain säädettäisi lakia, vaan toteutettaisiin se myös.
Eikö se olisi ilmastoystävällinen toimenpide? Sitten voitaisiin ottaa enemmän maastureita liikenteeseen, kun ikään kuin tulisi tilaa.
HybridRules
enemmän päästöjä lähtee globaalisti liikenteessä olevista vanhoista autoista,
Totta helvetissä! Mutta, autot vanhenevat ja poistuvat liikenteestä, ja se sun tänään tekemä päätös on päästämässä päästöjä keskimäärin sen 20 vuotta.
Ei minulla ole väliä mihin kukakin rahansa pistää. Tai mitä maksaa liikkumisestaan, kunhan maksaa sen itse.
Sensijaan ärsyttää tuo, ettei sillä omalla kulutuksella ole mukamas KOSKAAN mitään merkitystä mihinkään.
Itselle tulee yli 30tkm/v. Käsittämättömästi vielä ns.kakkosautoon n.12tkm. Joten hiilijalanjälkeä jää ihan reippaasti.
@HybridRules: otin sinut kiinni lähinnä arviostasi, ettei ilmanvastus vaikuta käytännön kulutukseen. Näinkin voi olla, mutta silloin sen katumaastutin ei kestä poistua kadulta maantielle.
Tyypillisesti jo satasen vauhdissa ilmanvastus on suurin voitettava vastus. Samalla vaihteella samoissa olosuhteissa nopeuden muutos 80 -> 100 nostaa kulutusta samassa suhteessa, vaikka 120 moottoritiellä ei käytäisikään.
Esimerkkinä tästä pieni ja matala Mercedes A, joka TM:n mukaan nostaa kulutustaan 20.5% nopeuden noustessa samassa muutoksessa 25 %. Ilmanvastus ei vielä näillä nopeuksilla lähesty ainoaa ajovastusta, joten kulutus ei kasva nopeuden neliössä. Mutta juuri näillä rauhallisilla maantienopeuksilla ilmanvastus alkaa muuttua määrääväksi.
@Muut: lukekaa tuolta aiempaa, ellette muuten muista minun olevan valinnanvapauden ja markkinaliberalismin advokaatti.
Mutta faktojen vääristelystä minulle tulee paha olo.