NHB:"En kyllä ole ollut sitä mieltä, että akkuja kasvattamalla sähkörange lyhenisi. Painosta seuraa vain muita ongelmia kuten teiden ja nopeampi renkaiden kuluminen, lisää melua kaupunkeihin, heikompi ajettavuus jne."
Edit: niin, ei tietysti lyhenisi, jos akkujen kapasiteetti kasvaa, mutta muistaakseni sanoit, ettei sähkösäde kasvaisi samassa suhteessa kuin akut kasvaisivat, koska auton paino kasvaa. Vai muistanko väärin, ajatuksesi, NHB?
HybridRules: "Minusta ilmanvastuskertoimista kohkaaminen on melko turhaa. Tai ainakin oletan, että kukaan ei valitse autoaan sillä perusteella, mikä on sen ilmanvastuskerroin. Ehkä jotkut kiinnittävät huomiota siihen ja pohtivat, että onpa kiva, kun kerroin on noin pieni. Tai, että harmi kyllä kerroin on aika suuri. Mutta valitseeko kukaan autoa sen perusteella? Ei ainakaan kannattaisi, sen verran merkityksetön asia se on. Siis se, mitä eroja niiden välillä on."
Sinusta kohkaaminen ehkä on turhaa, minusta ei ole.
Co2-päästöjen pienentäminen on kenties ihmiskunnan suurin ongelma ja siihen on syytä suhtautua vastaavalla vakavuudella.
Minäkään en silti valitse autoani sillä perusteella, mikä on sen ilmanvastuskerroin. Minua kiinnostaa polttoaineen kulutus etenkin maantienopeuksissa (80-120 km/h) ja siinä ilmanvastuksella (ei siis yksin kertoimella) on merkittävä rooli, kun verrataan matalaa henkilöautoa ja korkeaa katumaasturia. Vaikka muuten kyseessä olisi miellyttävä auto, en voi perustella itselleni suhteellisen kalliin ja silti kuljetuskykyyn nähden paljon kuluttavan auton hankintaa. En, vaikka polttomoottorin rinnalla olisi sähkömoottori. Energiaa siinäkin ilmanvastuksen voittamiseksi tarvitaan ja maantiellä kalliin hybridijärjestelmän etu on pienimmillään. Kaupungissa puolestaan koitan vähentää auton käyttöä korvaamalla osan ajoistani pyöräilyllä eli kaupunkiajon osuus kilometreistä on jo kutistunut hieman aiempaa pienemmäksi ja siten vähentänyt kaupunkikulutuksen merkitystä.
Auto on minulle monivuotinen hankinta, joten valintatilanteesa tehdyn ratkaisun kanssa on tarkoitus elää helposti seuraavat 10 vuotta. Lisäksi kun jo nyt on nähty, miten esim. vuotuinen vero kiristyy etenkin isommilla co2-arvoilla, tulevaisuudessa tuon kehityksen merkitys tuskin ainakaan vähenee.
Nyt kun syksyllä taas alkaa hallituksessa budjetin rakentaminen ja nousukaudesta huolimatta rahasta on pulaa, ei ole vaikea arvata, mihin kiristykset kohdistuu. Puhumattakaan siitä, jos seuraavalla kaudella vihreät saa merkittävän roolin hallituksessa.
En tiedä, millä hybridikatumaastureilla täällä keskustelijat ajelevat ja voihan tietysti olla, että seuraava autoni kuluttaa enemmän kuin tuollainen. Minulla ei silti ole mahdollisuutta maksaa autostani 40-50 k€, joten joudun tyytymään perinteisemmällä tekniikalla varustettuun autoon. Varmaa on silti se, että tuolla tekniikalla varustettuna se kuluttaa selvästi vähemmän kuin katumaasturin koriin pakattuna.
Onkohan se matala ilmanvastus joka tapauksessa niin sanotusti oikotie onneen?
Esimerkkinä Mercedes A 200 (1,330 litrainen ja 163 hp). Auton kulutus testiajossa on 7,1 litraa satasella (Autozeitung). Korkeutta on 144 senttiä.
Toisena esimerkkinä Seat Ateca 1.4 EcoTSI (150 hp). Auton kulutus testiajossa on 7,2 litraa satasella (Autozeitung). Nollasta sataan kiihtyy 8,8 sekuntia. Korkeutta 160,1 senttiä.
Mersun ilmanvastuksen piti olla jotakin erityistä mutta kuitenkin auton kulutus on sama kuin korkeammalla ja saman suorituskyvyn omaavalla 160,1 senttiä korkealla katumaasturilla. Tai onhan tuossa eroa, nimittäin yksi desilitra.
Johan sanontakin sanoo, että vähemmän on enemmän, mutta enemmän se vasta enemmän onkin.
Kyllä autossa saa, jollei jopa pidä, olla tehoa ja vääntöä niin, että jaksaa kunnon kärryäkin vetää ja että pääsee äkkiä siihen pieneen ylinopeuteen, joka liikennettä sujuvoittaa ja turvallisuutta lisää.
Sanoisin...
Edit P.S. Nyt alkaa taas jotenkin viiraamaan siihen Quu-talkin suuntaan, pitääpä yrittää terästäytyä....
P.P.S. Sinäpä suhtaudut minun kirjoituksiin jostain syystä aina negatiivisesti ihan riippumatta, mitä kirjoitan. Mutta ei se mitään. Hyvä, jos se tehdä sinä päivä.
Älä imartele itseäsi, Kumppani. Vanhaa egyptiläistä sanontaa lainatakseni, puheesi on hyttysen ininää korvissani. Noin kuvaannollisesti se pätee myös kirjoitettuun tekstiin.
Ei Herbert, ei lähde PHEV-hybridistä enemmän päästöjä yms.
Yhtä rahanmenoa se on tämä elämä. Itse saa jossain määrin päättää mihin se menee, mutta menee joka tapauksessa.
Mutta on kiva, kun autossa on enemmän maavaraa, enemmän vetokykyä, enemmän mukavuutta, enemmän suorituskykyä yms. Siksi autossa on hyvä olla, jos ei enemmän, niin ainakin riittävästi tehoa.
Bensan kulutuksesta olen pitänyt exceliä viime joulukuun alusta lähtien. Eilen päivitin taas tankkaukset ajantasalle ja koko ajalta keskikulutus on nyt 6,1L. Autossa on vastaava näyttö "kuljettajan toiminta" ikkunan alla ja se näyttää samaa lukemaa 0,01 litran tarkkuudella. Vaikuttaa, että sekin laskuri laskee tankatun bensan ja kokonaiskilometrimäärän mukaan. Autossa on lisäksi TM-trippimittarin matkan mukainen kulutus ja se on tällä hetkellä 5,7L, joka näkyy olevan myös arvo, jonka kännykkäsovellus näyttää. TM-trippimittari näkyy pyörähtävän ympäri 10000km:n välein, jollei sitä resetoi manuaalisesti.
Minun excel-taulukko antaa myös viiden viimeisimmän tankkauksen keskikulutuksen ja sen pienin arvo oli joskus toukokuussa 4,7L, sitten se kävi peräti arvossa 7,5L kesäkuussa ja nyt se on 5,9L.
PHEV-hybridissä on mielenkiintoinen ominaisuus tuo, että keskikulutus voi vaihdella aika lailla riippuen kertamatkojen pituuksista.
Työmatkat konttorille ja muut kaupunkiajot pystyn ajamaan pistokkeella ladatulla sähköllä, mutta sen verran tulee pitkiä matkoja jo työn puitteissa, että keskikulutus näköjään nousee sinne 6L huonommalle puolelle.
Sinähän kysyit vain, että millä ajan. Tuli siihen nähden liikaa informaatiota, mutta ajankuluahan tämä lähinnä on.
HybridRules: "TM-trippimittari näkyy pyörähtävän ympäri 10000km:n välein, jollei sitä resetoi manuaalisesti."
Joissain autoissa - esim. Fordeissa - on vain 1000 km:n trippi. Mulla on 330e:n trippimittarissa vähän yli 1300 km viime tankkauksesta ja tankki on vielä puolillaan. Keskikulutus näyttää 1,7 litraa ja 12,1 kWh/100 km. Kymppitonnia en ole vielä kerinnyt ajamaan, mutta reilun 5 500 km:n keskikulutus on nyt 2,4 litraa ja 9,9 kWh/100 km. Paljonko Volvolla on ollut sähkön kulutus/100 km?
Volvossa on toinen trippimittari, TA, joka nollautuu aina, kun auto on ollut pysäköitynä neljä tuntia. Siltä väliltä näkyy oma keskikulutuksensa, joka on vähän kuin reaaliaikainen keskikulutus.
En tiedä, näkeekö jostain koontia sähkönkulutuksesta. Kännykkäsovelluksesta näkee ajopäiväkirjasta yksittäisten matkojen kulutuksen, esim. viimeisin mökkimatka, 47km, bensaa meni 1,8L, sähköä kului 8,1kWh ja sähköä talteenotettiin 2,0kWh. Auton "kuljettajan toiminta"-sivullakaan ei ole historiatietoa sähkönkulutuksesta, on vain bensan kulutus, joka tosiaan taitaa sisältää myös webaston käyttämän bensan, koska se luku täsmää oman tankkausten mukaan tehdyn excelin kanssa.
Hybridin hankkimisen jälkeen en kyllä ole huomannut mitään nousua sähkölaskussa.
Lähipäästöjen vähentäminenhän se on tavoitteena, energiaa kuluu se mitä kuluu tuon kokoisessa autossa, hyötysuhteesta en tiedä, että olisiko siinä petrattavaa.
Varmasti liikenteessä pyörii vähemmän kuluttavia autoja, mutta myös enemmän kuluttavia. Pääsen joka tapauksessa paljon pienemmällä kulutuksella nykyään, kuin edellisillä diesel-autoillani tai olisin päässyt nykyisen auton pelkällä bensaversiolla.
Ei ole. Kyse on kasvihuonekaasupäästöistä, eli hiilidioksidipäästöistä. Päästöjen Euronormeilla ei ole merkitystä, ilman katalysaattoria ajavaa ei mätkitä lisämaksuilla. Toki uusiutuvaa dieseliäkin on markkinoilla missä CO2 on hyvin matala (ei maan alta pumpattu fossiilinen CO2), mutta toisaalta on myös kiivihiilellä tuotettavaa sähköäkin. Aihe on laaja.
Saksassa on asiat nähty toisin lähipäästöjen osalta. Siellä on paikoin Umweltzon-alueita mihin ei saa ajaa dieselautolla ilman hiukkassuodatinta. Pitää olla vihreä tarra tuulilasissa missä on numero 4. Tarran voi tilata Autoliitosta parin kympin hintaan jos matkustaa Saksaan.
Ruotsissa on paikoin nastarenkaat kielletty niiden tienpinnasta irrottavien hengitettävien hiukkasten vuoksi. Saksassa nastat on kielletty kokonaan.
Ellei ole Autoliiton jäsen eikä kotiosoitetta Saksassa, voi ympäristötarran tilata asiaa hoitavan organisaation Berliinin toimistosta, joka palvelee turisteja myös ainakin englanniksi.
Netissä tehtävään hakemukseen tarvitaan auton alustanumero CoC:n löytämiseksi, ja tarra tulee postissa muutaman euron hintaan.
Neljä talvea ajetut nastarenkaat ovat lopussa, mutta nettikeskusteluista on vaikea saada järkevää tietoa kitkarenkaiden toiminnasta. Havaintoja kitkarenkaiden toiminnasta on vähän turha kysyä, kun vastaukset kääntyvät poikkeuksetta kysyjän eheyttämiseksi, joten pitää kokeilla itse.
"Havaintoja kitkarenkaiden toiminnasta on vähän turha kysyä"
Testien perusteella ne toimivat hyvin, sileällä jäällä taisi Michelinin kohdalla olla vain autonmitan verran jarrutuseroa kun kokonaismatka oli 50 metriä. Jotkin ovat yllättäen sileällä jäällä parempia kuin halppis-nastat. TM talviautotesti ajetaan kitkarenkailla.
Mutta kokeile ihmeessä itse. Maksaahan rengassarja jotakin, mutta ei niin paljon etteikö sitä uskaltaisi testata. Itse toimin samoin ja ajoin ensin "kieli keskellä suuta" kunnes alkoi vakavin kasvoin esitetyt väitteet nastattomien liukkaudesta naurattamaan.
Sekin on hyvä tavoite. Hiilidioksidia tai öljynporausta ei pysty näkemään, tankkiauton näkee joskus ja voimalaitoksen savupiipun ohikin joskus voi ajaa.
Lähipäästöjä on myös liikennemelu. Siihen voi vaikuttaa rengasvalinnallaan (desibelitarra on pakollinen ekomerkintä paitsi nastarenkaissa), ja ajonopeudellaan.
tiede.fi:
"Vaikka moottorit jäisivät ennalleen, autojen nopeuksien alentaminen auttaa (liikennemeluun). Jos nopeus putoaa viidestäkymmenestä neljäänkymmeneen kilometriin tunnissa, melu vaimenee keskimäärin 1,4 desibelillä."
HybridRules: "Lähipäästöjen vähentäminenhän se on tavoitteena, energiaa kuluu se mitä kuluu tuon kokoisessa autossa, hyötysuhteesta en tiedä, että olisiko siinä petrattavaa."
Kun autovalinta on tehty, jää käytännössä mahdollisuudeksi vähentää auton käyttöä. Helpoin tapa on miettiä kulkutapavalinta uusiksi ja esim. koittaa ajaa osa työ- ja kauppamatkoista pyörällä. Varmaan kitkarenkaillakin on vaikutusta ja 740 GLE:n kommenttiin liittyen kannustan kokeilemaan. Eihän se maksa kuin vajaat 400 € (tuon verran pari vuotta sitten uusi Nokian rengassarja autooni maksoi, katumaasturissa saa tietysti varautua 50-100% kalliimpaan hintaan). Auton vaihdon lähestyessä totesin, ettei vahinko ole iso, jos kokeilu menee pieleen. Ei mennyt, vaikka selvä ero liukkaan kelin ominaisuuksissa onkin.
Varmasti liikenteessä pyörii vähemmän kuluttavia autoja, mutta myös enemmän kuluttavia. Pääsen joka tapauksessa paljon pienemmällä kulutuksella nykyään, kuin edellisillä diesel-autoillani tai olisin päässyt nykyisen auton pelkällä bensaversiolla.
Autokauppiaskin alkoi verrata Passat Alltrackin päästöjä 10 vanhempiin autoihin ja kehui, miten taloudellinen on. Mäkeen meni mielestäni siinä, ettei uuden auton ostajaa pitäisi kiinnostaa vertailu vanhaan kalustoon, vaan uusiin kilpailijoihin. Toki myyjä saa tuolla tavoin rohmunkin näyttämään hyvältä ja sehän hänen tarkoituksenaan onkin.
Itselläni on tavoite pudottaa keskikulutusta vaihdon yhteydessä n. 1/3 ja tässä tilanteessa nykyaikainen neliveto antaa turhan paljon tasoitusta.
FARwd: reilun 5 500 km:n keskikulutus on nyt 2,4 litraa ja 9,9 kWh/100 km
740 GLE: 31.5 kwH tai 3.5 litraa / 100 km. Hyväkulkuiselle autolle ei lainkaan huono!
Samaa mieltä! Yllätyin itsekin positiivisesti. Tosin lukemat ovat suoraan auton ajotietokoneesta ja toistaiseksi pienellä varauksella, sillä en ole saanut vielä riittävästi tankkausdataa kulutusnäytön kalibroimista varten.
TomKruise: "Aika hurja tuo 31,5kWh/100 km. Teslan hyväkulkuiset mallit menee reilulla 20 kWh/100 km ja piheimmät sähköautot alle kympin."
No joo, olisin ollut todella paljon yllättyneempi, jos olisin päässyt BMW:n bensa-plugarilla lähelle täyssähköautojen kulutuslukemia. Minkälaisella pitkän ajan keskikulutuksella olet päässyt T8-Volvollasi (tai muilla bensa-plugareilla)?
Tesla Model S P85 kulutti TM:n koeajossa optimiolosuhteissa maantieajossa (keskinopeus 78 km/h) 24 kWh/100 km ja taajama-ajossa 30 kWh/100 km. Tesla toki kiihtyi 125 kW tehokkaampana 1,4 sekuntia nopeammin 0-100 km/h, kuin BMW 330e, vaikka painaakin n. 365 kg Bemaria enemmän.
Nissan Leaf lienee Suomessa yleisimpiä - vaikkei varmasti piheimpiä - sähköautoja ja sen yhdistetty WLTP-kulutus on 20,6 kWh/100 km. TM:n koeajossa saivat viileässä kevätsäässä uuden Lefan menemään kevyessä maantieajossa (keskinopeus 77 km/h) 22,5 kWh/100 km ja taajama-ajossa 23,5 kWh/100 km. Jos normaali liikennöinti sisältää edes jonkin verran moottoritieajoa, niin luulisin, että pitkän ajan keskikulutus pyörisi jossain 25 kWh/100 km lukemissa.
Joko sulla on omakohtaista kokemusta sähköautojen pitkän ajan käytännön kulutuksista?
Ei ole omaa kokemusta EV-malleista, vain tuosta T8:sta. Omassa ajossa 20-30 kWh/100 km näyttää palkit näytössä mutta vaikea sanoa todellista kun mittaus on 10km jaksoissa ja sähköllä pääsee max 30 km kerralla. Kertaakaan en ole onnistunut 100 km taivaltaa pelkällä sähköllä. Bensan kulutus tankkauksista laskettuna 6,33 l/100 km.
Vaan ensi vuoden alussa tulee 3v täyteen ja tilalle olen ajatellut I-Pacea joten sähköautouutisia/palstoja on tullut seurattua viime aikana runsaasti. Pari viikkoa sitten oli uutisia todellisen toimintamatkan testistä jossa ajettiin eri autojen akut tyhjäksi. Päätarkoitus oli ajaa mahdollisimman pitkälle akullisella ja siitä sitten laskivat sähkönkulutuksen. Pihein oli Ioniq 12.2 kWh/100 km ja I-Pace (prototyyppi) surkein 27,5 kWh/100 km. Testin tuloksia täältä: https://pushevs.com/2018/07/29/range-efficiency-test-of-10-electric-cars/.
Taloudellisuusajossa oli mukana tänä vuonna myös sähköautoja ja pihein tulos Ioniqilla 9,1 kWh/100 km. https://www.moottori.fi/ajoneuvot/jutut/vuosi-sahkolla-sahkoautolla-taloudellisuusajokilpailussa-voitokkaasti/
NHB:"En kyllä ole ollut sitä mieltä, että akkuja kasvattamalla sähkörange lyhenisi. Painosta seuraa vain muita ongelmia kuten teiden ja nopeampi renkaiden kuluminen, lisää melua kaupunkeihin, heikompi ajettavuus jne."
Edit: niin, ei tietysti lyhenisi, jos akkujen kapasiteetti kasvaa, mutta muistaakseni sanoit, ettei sähkösäde kasvaisi samassa suhteessa kuin akut kasvaisivat, koska auton paino kasvaa. Vai muistanko väärin, ajatuksesi, NHB?
HybridRules: "Minusta ilmanvastuskertoimista kohkaaminen on melko turhaa. Tai ainakin oletan, että kukaan ei valitse autoaan sillä perusteella, mikä on sen ilmanvastuskerroin. Ehkä jotkut kiinnittävät huomiota siihen ja pohtivat, että onpa kiva, kun kerroin on noin pieni. Tai, että harmi kyllä kerroin on aika suuri. Mutta valitseeko kukaan autoa sen perusteella? Ei ainakaan kannattaisi, sen verran merkityksetön asia se on. Siis se, mitä eroja niiden välillä on."
Sinusta kohkaaminen ehkä on turhaa, minusta ei ole.
Co2-päästöjen pienentäminen on kenties ihmiskunnan suurin ongelma ja siihen on syytä suhtautua vastaavalla vakavuudella.
Minäkään en silti valitse autoani sillä perusteella, mikä on sen ilmanvastuskerroin. Minua kiinnostaa polttoaineen kulutus etenkin maantienopeuksissa (80-120 km/h) ja siinä ilmanvastuksella (ei siis yksin kertoimella) on merkittävä rooli, kun verrataan matalaa henkilöautoa ja korkeaa katumaasturia. Vaikka muuten kyseessä olisi miellyttävä auto, en voi perustella itselleni suhteellisen kalliin ja silti kuljetuskykyyn nähden paljon kuluttavan auton hankintaa. En, vaikka polttomoottorin rinnalla olisi sähkömoottori. Energiaa siinäkin ilmanvastuksen voittamiseksi tarvitaan ja maantiellä kalliin hybridijärjestelmän etu on pienimmillään. Kaupungissa puolestaan koitan vähentää auton käyttöä korvaamalla osan ajoistani pyöräilyllä eli kaupunkiajon osuus kilometreistä on jo kutistunut hieman aiempaa pienemmäksi ja siten vähentänyt kaupunkikulutuksen merkitystä.
Auto on minulle monivuotinen hankinta, joten valintatilanteesa tehdyn ratkaisun kanssa on tarkoitus elää helposti seuraavat 10 vuotta. Lisäksi kun jo nyt on nähty, miten esim. vuotuinen vero kiristyy etenkin isommilla co2-arvoilla, tulevaisuudessa tuon kehityksen merkitys tuskin ainakaan vähenee.
Nyt kun syksyllä taas alkaa hallituksessa budjetin rakentaminen ja nousukaudesta huolimatta rahasta on pulaa, ei ole vaikea arvata, mihin kiristykset kohdistuu. Puhumattakaan siitä, jos seuraavalla kaudella vihreät saa merkittävän roolin hallituksessa.
En tiedä, millä hybridikatumaastureilla täällä keskustelijat ajelevat ja voihan tietysti olla, että seuraava autoni kuluttaa enemmän kuin tuollainen. Minulla ei silti ole mahdollisuutta maksaa autostani 40-50 k€, joten joudun tyytymään perinteisemmällä tekniikalla varustettuun autoon. Varmaa on silti se, että tuolla tekniikalla varustettuna se kuluttaa selvästi vähemmän kuin katumaasturin koriin pakattuna.
Onkohan se matala ilmanvastus joka tapauksessa niin sanotusti oikotie onneen?
Esimerkkinä Mercedes A 200 (1,330 litrainen ja 163 hp). Auton kulutus testiajossa on 7,1 litraa satasella (Autozeitung). Korkeutta on 144 senttiä.
Toisena esimerkkinä Seat Ateca 1.4 EcoTSI (150 hp). Auton kulutus testiajossa on 7,2 litraa satasella (Autozeitung). Nollasta sataan kiihtyy 8,8 sekuntia. Korkeutta 160,1 senttiä.
Mersun ilmanvastuksen piti olla jotakin erityistä mutta kuitenkin auton kulutus on sama kuin korkeammalla ja saman suorituskyvyn omaavalla 160,1 senttiä korkealla katumaasturilla. Tai onhan tuossa eroa, nimittäin yksi desilitra.
Minä en tiedä, mitä tuossa on testattu, mutta n. 15 sivun verran on kerrottu, mistä asiassa on kyse.
Ekoilla jos haluaa niin silloin autossa saa olla korkeintaan 120 hp kone.
Jos tuo tarjoaa vaivattoman suorituskyvyn, miksi pitäisi olla enemmän?
Golfin farkuista suuri osa näyttää olevan myyty 1,2 l bensakoneella. Tuskin yksi markkinoiden suosituimmista autoista alitehoinen on.
Johan sanontakin sanoo, että vähemmän on enemmän, mutta enemmän se vasta enemmän onkin.
Kyllä autossa saa, jollei jopa pidä, olla tehoa ja vääntöä niin, että jaksaa kunnon kärryäkin vetää ja että pääsee äkkiä siihen pieneen ylinopeuteen, joka liikennettä sujuvoittaa ja turvallisuutta lisää.
Sanoisin...
Edit P.S. Nyt alkaa taas jotenkin viiraamaan siihen Quu-talkin suuntaan, pitääpä yrittää terästäytyä....
P.S. Et edelleenkään osaa
P.P.S. Sinäpä suhtaudut minun kirjoituksiin jostain syystä aina negatiivisesti ihan riippumatta, mitä kirjoitan. Mutta ei se mitään. Hyvä, jos se tehdä sinä päivä.
HybridRules:
Sinäpä suhtaudut minun kirjoituksiin jostain syystä aina negatiivisesti ihan riippumatta, mitä kirjoitan.
Osuinko nilkkaasi, voi voi? Mietipä siis omia suhtautumisiasi siinä samalla...
HybridRules: "Johan sanontakin sanoo, että vähemmän on enemmän, mutta enemmän se vasta enemmän onkin."
Jep. Enemmän päästöjä, rahanmenoa yms.
Älä imartele itseäsi, Kumppani. Vanhaa egyptiläistä sanontaa lainatakseni, puheesi on hyttysen ininää korvissani. Noin kuvaannollisesti se pätee myös kirjoitettuun tekstiin.
Sitten ei varmaan tarvitse myöskään miettiä suhtautumisiani?
Minulla oli tuossa itse asiassa vinkki sinulle, mutta eipä tuo uponnut. Sitä ne laput silmilläsi teettää..
Ei Herbert, ei lähde PHEV-hybridistä enemmän päästöjä yms.
Yhtä rahanmenoa se on tämä elämä. Itse saa jossain määrin päättää mihin se menee, mutta menee joka tapauksessa.
Mutta on kiva, kun autossa on enemmän maavaraa, enemmän vetokykyä, enemmän mukavuutta, enemmän suorituskykyä yms. Siksi autossa on hyvä olla, jos ei enemmän, niin ainakin riittävästi tehoa.
Millä ajat?
PHEV-bensahybridillä. XC90T8:lla.
Bensan kulutuksesta olen pitänyt exceliä viime joulukuun alusta lähtien. Eilen päivitin taas tankkaukset ajantasalle ja koko ajalta keskikulutus on nyt 6,1L. Autossa on vastaava näyttö "kuljettajan toiminta" ikkunan alla ja se näyttää samaa lukemaa 0,01 litran tarkkuudella. Vaikuttaa, että sekin laskuri laskee tankatun bensan ja kokonaiskilometrimäärän mukaan. Autossa on lisäksi TM-trippimittarin matkan mukainen kulutus ja se on tällä hetkellä 5,7L, joka näkyy olevan myös arvo, jonka kännykkäsovellus näyttää. TM-trippimittari näkyy pyörähtävän ympäri 10000km:n välein, jollei sitä resetoi manuaalisesti.
Minun excel-taulukko antaa myös viiden viimeisimmän tankkauksen keskikulutuksen ja sen pienin arvo oli joskus toukokuussa 4,7L, sitten se kävi peräti arvossa 7,5L kesäkuussa ja nyt se on 5,9L.
PHEV-hybridissä on mielenkiintoinen ominaisuus tuo, että keskikulutus voi vaihdella aika lailla riippuen kertamatkojen pituuksista.
Työmatkat konttorille ja muut kaupunkiajot pystyn ajamaan pistokkeella ladatulla sähköllä, mutta sen verran tulee pitkiä matkoja jo työn puitteissa, että keskikulutus näköjään nousee sinne 6L huonommalle puolelle.
Sinähän kysyit vain, että millä ajan. Tuli siihen nähden liikaa informaatiota, mutta ajankuluahan tämä lähinnä on.
HybridRules: "TM-trippimittari näkyy pyörähtävän ympäri 10000km:n välein, jollei sitä resetoi manuaalisesti."
Joissain autoissa - esim. Fordeissa - on vain 1000 km:n trippi. Mulla on 330e:n trippimittarissa vähän yli 1300 km viime tankkauksesta ja tankki on vielä puolillaan. Keskikulutus näyttää 1,7 litraa ja 12,1 kWh/100 km. Kymppitonnia en ole vielä kerinnyt ajamaan, mutta reilun 5 500 km:n keskikulutus on nyt 2,4 litraa ja 9,9 kWh/100 km. Paljonko Volvolla on ollut sähkön kulutus/100 km?
Volvossa on toinen trippimittari, TA, joka nollautuu aina, kun auto on ollut pysäköitynä neljä tuntia. Siltä väliltä näkyy oma keskikulutuksensa, joka on vähän kuin reaaliaikainen keskikulutus.
En tiedä, näkeekö jostain koontia sähkönkulutuksesta. Kännykkäsovelluksesta näkee ajopäiväkirjasta yksittäisten matkojen kulutuksen, esim. viimeisin mökkimatka, 47km, bensaa meni 1,8L, sähköä kului 8,1kWh ja sähköä talteenotettiin 2,0kWh. Auton "kuljettajan toiminta"-sivullakaan ei ole historiatietoa sähkönkulutuksesta, on vain bensan kulutus, joka tosiaan taitaa sisältää myös webaston käyttämän bensan, koska se luku täsmää oman tankkausten mukaan tehdyn excelin kanssa.
Hybridin hankkimisen jälkeen en kyllä ole huomannut mitään nousua sähkölaskussa.
Lähipäästöjen vähentäminenhän se on tavoitteena, energiaa kuluu se mitä kuluu tuon kokoisessa autossa, hyötysuhteesta en tiedä, että olisiko siinä petrattavaa.
Varmasti liikenteessä pyörii vähemmän kuluttavia autoja, mutta myös enemmän kuluttavia. Pääsen joka tapauksessa paljon pienemmällä kulutuksella nykyään, kuin edellisillä diesel-autoillani tai olisin päässyt nykyisen auton pelkällä bensaversiolla.
"Lähipäästöjen vähentäminenhän se on tavoitteena"
Ei ole. Kyse on kasvihuonekaasupäästöistä, eli hiilidioksidipäästöistä. Päästöjen Euronormeilla ei ole merkitystä, ilman katalysaattoria ajavaa ei mätkitä lisämaksuilla. Toki uusiutuvaa dieseliäkin on markkinoilla missä CO2 on hyvin matala (ei maan alta pumpattu fossiilinen CO2), mutta toisaalta on myös kiivihiilellä tuotettavaa sähköäkin. Aihe on laaja.
Saksassa on asiat nähty toisin lähipäästöjen osalta. Siellä on paikoin Umweltzon-alueita mihin ei saa ajaa dieselautolla ilman hiukkassuodatinta. Pitää olla vihreä tarra tuulilasissa missä on numero 4. Tarran voi tilata Autoliitosta parin kympin hintaan jos matkustaa Saksaan.
Ruotsissa on paikoin nastarenkaat kielletty niiden tienpinnasta irrottavien hengitettävien hiukkasten vuoksi. Saksassa nastat on kielletty kokonaan.
Ellei ole Autoliiton jäsen eikä kotiosoitetta Saksassa, voi ympäristötarran tilata asiaa hoitavan organisaation Berliinin toimistosta, joka palvelee turisteja myös ainakin englanniksi.
Netissä tehtävään hakemukseen tarvitaan auton alustanumero CoC:n löytämiseksi, ja tarra tulee postissa muutaman euron hintaan.
Neljä talvea ajetut nastarenkaat ovat lopussa, mutta nettikeskusteluista on vaikea saada järkevää tietoa kitkarenkaiden toiminnasta. Havaintoja kitkarenkaiden toiminnasta on vähän turha kysyä, kun vastaukset kääntyvät poikkeuksetta kysyjän eheyttämiseksi, joten pitää kokeilla itse.
FARwd: reilun 5 500 km:n keskikulutus on nyt 2,4 litraa ja 9,9 kWh/100 km
31.5 kwH tai 3.5 litraa / 100 km. Hyväkulkuiselle autolle ei lainkaan huono!
"Havaintoja kitkarenkaiden toiminnasta on vähän turha kysyä"
Testien perusteella ne toimivat hyvin, sileällä jäällä taisi Michelinin kohdalla olla vain autonmitan verran jarrutuseroa kun kokonaismatka oli 50 metriä. Jotkin ovat yllättäen sileällä jäällä parempia kuin halppis-nastat. TM talviautotesti ajetaan kitkarenkailla.
Mutta kokeile ihmeessä itse. Maksaahan rengassarja jotakin, mutta ei niin paljon etteikö sitä uskaltaisi testata. Itse toimin samoin ja ajoin ensin "kieli keskellä suuta" kunnes alkoi vakavin kasvoin esitetyt väitteet nastattomien liukkaudesta naurattamaan.
Kyllä minun tavoitteena on lähipäästöjen vähentäminen, se on ainut asia, mihin edes jonkin verran voin vaikuttaa.
Sekin on hyvä tavoite. Hiilidioksidia tai öljynporausta ei pysty näkemään, tankkiauton näkee joskus ja voimalaitoksen savupiipun ohikin joskus voi ajaa.
Lähipäästöjä on myös liikennemelu. Siihen voi vaikuttaa rengasvalinnallaan (desibelitarra on pakollinen ekomerkintä paitsi nastarenkaissa), ja ajonopeudellaan.
tiede.fi:
"Vaikka moottorit jäisivät ennalleen, autojen nopeuksien alentaminen auttaa (liikennemeluun). Jos nopeus putoaa viidestäkymmenestä neljäänkymmeneen kilometriin tunnissa, melu vaimenee keskimäärin 1,4 desibelillä."
HybridRules: "Lähipäästöjen vähentäminenhän se on tavoitteena, energiaa kuluu se mitä kuluu tuon kokoisessa autossa, hyötysuhteesta en tiedä, että olisiko siinä petrattavaa."
Kun autovalinta on tehty, jää käytännössä mahdollisuudeksi vähentää auton käyttöä. Helpoin tapa on miettiä kulkutapavalinta uusiksi ja esim. koittaa ajaa osa työ- ja kauppamatkoista pyörällä. Varmaan kitkarenkaillakin on vaikutusta ja 740 GLE:n kommenttiin liittyen kannustan kokeilemaan. Eihän se maksa kuin vajaat 400 € (tuon verran pari vuotta sitten uusi Nokian rengassarja autooni maksoi, katumaasturissa saa tietysti varautua 50-100% kalliimpaan hintaan). Auton vaihdon lähestyessä totesin, ettei vahinko ole iso, jos kokeilu menee pieleen. Ei mennyt, vaikka selvä ero liukkaan kelin ominaisuuksissa onkin.
Varmasti liikenteessä pyörii vähemmän kuluttavia autoja, mutta myös enemmän kuluttavia. Pääsen joka tapauksessa paljon pienemmällä kulutuksella nykyään, kuin edellisillä diesel-autoillani tai olisin päässyt nykyisen auton pelkällä bensaversiolla.
Autokauppiaskin alkoi verrata Passat Alltrackin päästöjä 10 vanhempiin autoihin ja kehui, miten taloudellinen on. Mäkeen meni mielestäni siinä, ettei uuden auton ostajaa pitäisi kiinnostaa vertailu vanhaan kalustoon, vaan uusiin kilpailijoihin. Toki myyjä saa tuolla tavoin rohmunkin näyttämään hyvältä ja sehän hänen tarkoituksenaan onkin.
Itselläni on tavoite pudottaa keskikulutusta vaihdon yhteydessä n. 1/3 ja tässä tilanteessa nykyaikainen neliveto antaa turhan paljon tasoitusta.
FARwd: reilun 5 500 km:n keskikulutus on nyt 2,4 litraa ja 9,9 kWh/100 km
740 GLE: 31.5 kwH tai 3.5 litraa / 100 km. Hyväkulkuiselle autolle ei lainkaan huono!
Samaa mieltä! Yllätyin itsekin positiivisesti. Tosin lukemat ovat suoraan auton ajotietokoneesta ja toistaiseksi pienellä varauksella, sillä en ole saanut vielä riittävästi tankkausdataa kulutusnäytön kalibroimista varten.
"31.5 kwH tai 3.5 litraa / 100 km. Hyväkulkuiselle autolle ei lainkaan huono!"
Aika hurja tuo 31,5kWh/100 km. Teslan hyväkulkuiset mallit menee reilulla 20 kWh/100 km ja piheimmät sähköautot alle kympin.
Joo polttomoottori on hyötysuhteltaan huono, eikä koskaan pärjää näissä vertailuissa sähkömoottorille.
TomKruise: "Aika hurja tuo 31,5kWh/100 km. Teslan hyväkulkuiset mallit menee reilulla 20 kWh/100 km ja piheimmät sähköautot alle kympin."
No joo, olisin ollut todella paljon yllättyneempi, jos olisin päässyt BMW:n bensa-plugarilla lähelle täyssähköautojen kulutuslukemia. Minkälaisella pitkän ajan keskikulutuksella olet päässyt T8-Volvollasi (tai muilla bensa-plugareilla)?
Tesla Model S P85 kulutti TM:n koeajossa optimiolosuhteissa maantieajossa (keskinopeus 78 km/h) 24 kWh/100 km ja taajama-ajossa 30 kWh/100 km. Tesla toki kiihtyi 125 kW tehokkaampana 1,4 sekuntia nopeammin 0-100 km/h, kuin BMW 330e, vaikka painaakin n. 365 kg Bemaria enemmän.
Nissan Leaf lienee Suomessa yleisimpiä - vaikkei varmasti piheimpiä - sähköautoja ja sen yhdistetty WLTP-kulutus on 20,6 kWh/100 km. TM:n koeajossa saivat viileässä kevätsäässä uuden Lefan menemään kevyessä maantieajossa (keskinopeus 77 km/h) 22,5 kWh/100 km ja taajama-ajossa 23,5 kWh/100 km. Jos normaali liikennöinti sisältää edes jonkin verran moottoritieajoa, niin luulisin, että pitkän ajan keskikulutus pyörisi jossain 25 kWh/100 km lukemissa.
Joko sulla on omakohtaista kokemusta sähköautojen pitkän ajan käytännön kulutuksista?
Ei ole omaa kokemusta EV-malleista, vain tuosta T8:sta. Omassa ajossa 20-30 kWh/100 km näyttää palkit näytössä mutta vaikea sanoa todellista kun mittaus on 10km jaksoissa ja sähköllä pääsee max 30 km kerralla. Kertaakaan en ole onnistunut 100 km taivaltaa pelkällä sähköllä. Bensan kulutus tankkauksista laskettuna 6,33 l/100 km.
Vaan ensi vuoden alussa tulee 3v täyteen ja tilalle olen ajatellut I-Pacea joten sähköautouutisia/palstoja on tullut seurattua viime aikana runsaasti. Pari viikkoa sitten oli uutisia todellisen toimintamatkan testistä jossa ajettiin eri autojen akut tyhjäksi. Päätarkoitus oli ajaa mahdollisimman pitkälle akullisella ja siitä sitten laskivat sähkönkulutuksen. Pihein oli Ioniq 12.2 kWh/100 km ja I-Pace (prototyyppi) surkein 27,5 kWh/100 km. Testin tuloksia täältä: https://pushevs.com/2018/07/29/range-efficiency-test-of-10-electric-cars/.
Taloudellisuusajossa oli mukana tänä vuonna myös sähköautoja ja pihein tulos Ioniqilla 9,1 kWh/100 km. https://www.moottori.fi/ajoneuvot/jutut/vuosi-sahkolla-sahkoautolla-taloudellisuusajokilpailussa-voitokkaasti/