Harkitessani lataushybridin hankintaa olen etsiskellyt tietoa polttoaineenkulutuksesta pidemmässä maatieajossa, ajoakun tyhjennyttyä. Miten vertautuu dieseliin?
En ole oikein mistään löytänyt, myöskään TM:n sivuilta.
Mahtaakohan tällaisia mittauksia olla tehty?
Mitään tarkkaa tai tieteellistä mittausta en ole tehnyt, mutta oma Volvo V60 T8 vei 250km reissulla 100kmh keskinopeudella 8,1 litraa. Maantieajossa 80kmh seiskan korvilla
Minulla XC90 T8 kulutus pitkillä taipaleilla on 6,5 - 9 litraa tai jopa himpun yli 10, kun motarilla ajaa 135km/h tietämillä.
Kun iskee bensan säästömoodi kesken matkan ja alan ajaa ihan nopeusrajoituksista välittämättä (paitsi 60km/h ja alle rajoituksilla) kahdeksankympin tai vähän alle nopeuksilla, niin kulutus putoaa alle 7l/100km.
Jos kysymyksen taustalla on se, kannattaako lataushybridiä hankkia, jos ajaa pajon pitkiä matkoja, niin minun mielestäni kannattaa.
Alle 40km matkoja voi ajaa 0-kulutuksella ja pitkiä matkoja pienemmällä kulutuksella kuin sama auto ilman hybridilisää. Mutta jos haaveilee sähköautolla ajosta, kannattaa ostaa sähköauto eikä hybridiä.
Minulla on nyt 52000km mittarissa n. 1,5 vuoden ajalta ja koko matkan keskikulutus on 5,8l/100km. Olen pitänyt kirjaa excelillä ja erään liikenneasemaketjun kännykkämaksusovelluksen avulla. Rahaa on palanut 4.565,- euroa bensoihin ja bensan 95 keskihinta on 1,507.
meni vastaus väärään ruutuun, mutta ei voi enää mitään....
Hyvä tulos noin isolle autolle!
Minulla nyt parin kk ja reilun 5000km jälkeen keskikulutus tasan 6 litraa. Mukaan mahtuu muutama pidempi reissu ilman latausmahdollisuutta. Kotinurkilla olen päässyt tankillisella alle neljään litraan.
Henk koht mielipiteenä on että jos ajaa paljon pitkää matkaa kannattaa ottaa diesel, sellaisella pääsee alle kuuden litran lataamatta ja matkalla kuin matkalla. Bensaan nähden PHEV on toki vain plussaa.
Riippuu tietysti, mikä diesel-kärry on kyseessä. Minun edellinen auto oli kolmen litran dieselkoneella, painoi muistaakseni 3500kg ja oli jatkuvalla nelivedolla. Vetokyky täydet 3500kg. Meni melkein tuplasti dieseliä siihen nähden mitä nyt menee bensaa.
Sitä paitsi dieselillä ei voi ajaa pelkästään sähköllä kuin muutaman metrin ennen kuin starttimoottori on kuluttanut akun tyhjäksi. Lataushybridillä sentään 40km.
Ymmärrän, että on harmillista, jos hybridillä ei pääsekään alle polttomoottoriauton kulutuksen, mutta ensinnäkin pitää verrata vastaavia autoja ja toisaalta saman auton ilman hybridilisuketta olevaan versioon. XC90 bensaversiolle "luvataan" 8,1 litran yhdistetty kulutus. Onhan minulla siihen nähden tullut hyvin kaulaa jo ja tuskin pääsisin tuohon "luvattuun" bensaversiolla, ainakaan aikaisemmilla autoilla en ole onnistunut tehtaan ilmoittamiin kulutuksiin rajaamaan oman auton kulutusta.
Juu, tai siis vertailu vastaavaan on yksi tapa vertailla, ja autolle "reilu" tapa. Olen itse(kin) erittäin tyytyväinen. Toisaalta, jossain toisessa tilanteessa, vaikkapa auton omalla rahalla ostavana ja tankkaavana olisin varmaan päätynyt samaan dieselinä.
Mutta hankintatilanteessa valinnanvaraa on enemmän kuin yksi mallisarja, joten voi olla ihan perusteltua verrata jonkun merkin bensahybridiä ja toisen merkin dieseliä. Aloittajan kysymyksessä ei käynyt ilmi muut kriteerit. Minun käytössäni diesel-Passat hakkasi PHEV V60en, mutta toisaalta Volvoa edeltänyt bensa-Subaru vei n. 9 litraa.
Maantieajossa diesel vie ajotavasta ja reitistä riippuen jopa alle 4 litraa, eli jos latausmahdollisuus puuttuu on diesel varteenotettava vaihtoehto. Vaihtoehtojakin on enemmän. Dieselvero on autosta riippuen 384 euroa + lisäksi ajoneuvovero mikä bensakoneissakin on.
Aika korkeita lukemia näytti olevan hybridien kulutukset verrattuna tavalliseen farkkuun, toisaalta eivät kaikki hybridit ole varsinaisesti ekoautoja kuten vaikkapa Prius, ne ovat vain hybridejä (kuten Porsche Cayenne).
Tuollaista 400 hevosvoiman isoa Volvo XC 90:tä tuskin voi verrata esimerkiksi 150 hp farmariautoon. Vertailuauton pitää olla yhtä tehokas ja yhtä painava, ja mielellään tässä tapauksessa korkea SUV.
Kiintoisaa keskustelua, pääsen nyt vasta taas osallistumaan.
Itselläni ei ole kokemusta hybrideistä.
Dieseleistä pidemmältä ajalta ensin vanhasta E39 525dA BMW:sta, jolla meni maantiellä (80-100-120) siististi ajellen, hassua kyllä, jotakuinkin tehtaan ilmoittama 6,3 l/100km. Tämä tankkauksista laskettu todellinen kulutus, ajotietokone luonnollisesti näytti vähemmän. Reippaammin ajaen saattoi nousta 7 litraan, nuukaillen parhaimmillaan 5.5:een.
Nykyinen F10 520dA vie n. 5,3. Tarkasti pihistellen olen päässyt alimmillaan 4,4 litraan.
Joitakin eri lähteistä saatuja tietoja yhdistellen, olettaen ja päätellen, kuvittelisin että vastaavan kokoinen diesel-SUV (kuten Volvo XC60 joka on harkinnan kohteena) voisi kuluttaa n 1 litran enemmän, siis n 6,3. TM:n vertailutestissä XC60: maantiekulutus oli 5,8.
Tuohon nähden M880:n mainitsema 8,1 litraa bensaa tuntuu paljolta.
Tosin matka oli kovin lyhyt, etkä maininnut oliko kyseessä ajotietokoneen antama lukema. Ja, oliko ajoakku tyhjä vai täysi matkaan lähdettäessä?
HybridRules,
"Mutta jos haaveilee sähköautolla ajosta, kannattaa ostaa sähköauto eikä hybridiä."
Näinhän on, mutta käytännön seikat rajoittavat vielä tässä vaiheessa.
Valikoiman suppeus, hinta, akkujen edellyttämät tilaratkaisut, toimintasäde latausten välillä, latauspaikkojen vähyys...
PHEV tuntuisi periaatteessa oivalta kompromissilta, kun suurin osa päivittäisistä ajoista sujuisi sähköllä, mutta ostopäätös edellyttäisi tietoa, että myös matka-ajo kestäisi vertailun vastaavaan dieseliin.
Jotenkin tuntuu hassulta, että lehdissä on yllinkyllin mittauksia polttomoottoriautojen kulutuksista,
mutta vastaavien PHEV-mallien kohdalla mittauksia ei olisi olemassa. Enkö vain osaa etsiä?
Tuo 8,1 litran reissu on ihan täysin tyhjällä akulla. Lukema on ajotietokoneen, tai tarkemmin ottaen Volvon sovelluksen ilmoittama.
Ajo oli siis moottoritieajoa, ja pätkä kaupunkiajoa josta keskinopeus 100kmh. Käytännössä siis pitkähkö pätkä 120-130kmh ja loppuun kaupunkia. Kulutus oli mielestäni ihan linjassa bensa-autojen kanssa, eikä tyhjällä akulla voi oikein muuta odottaakaan. Itse asiassa pidin lukemaa jopa positiivisena yllätyksenä, kun olen lukenut pelotteluja siitä että kulutus pomppaa kohtuuttomuuksiin akun tyhjennyttyä, mutta sehän pomppasi vain normaaliksi.
5000km matkalla keskikulutus on ollut 6 litraa (ajotietokoneen mukaan). Merkittävältä osin kehä kolmoseen verrattavissa olevaa ajoa, mutta myös Tukholman aamu- ja iltapäiväruuhkia (valitettavasti valtaosin lataamatta) sekä ruotsalaista moottoritietä 1200km edestä. Varsin sekalaista ajoa siis. Pitkät mottoritierupeamat korostuvat tässä normaaliajooni suhteettoman paljon. Ennen niitä kulutus oli 5 litraa satasella. Keskikulutuksen toipuminen vie aikansa...
Sen verran lisäisin vielä, että tuskin löytyy sellaista keskenään vastaavaa autoparia jossa lataushybridi voittaa vastaavan dieselin pitkässä matka-ajossa - kysehän on käytännössä vertailusta bensa vs. diesel jossa bensaa sakotetaan vielä lisäpainoilla. Dieselillehän se voitto menee.
Mersultahan tosin tuli lataushybrideitä dieselinä, siinä saattaisi olla jotain?
Sekalaisessa ajossa lataushybridi voi hyvinkin pärjätä dieselille, ja voittaakin. Erityisesti jos työmatkan saa ajettua rangen puitteissa ja/tai ladattua sekä kotona että töissä.
Passatilla ilman ulkopuolista sähköä maantiekulutus on viiden litran jommalla kummalla puoken olosuhteista ja ajotyylista riipuen. Kuuteen litraan ajoprofiili saa olla jo raskas. Tyhjällä akulla ei kannata ajaa ja puhun tilanteesta, jossa akun lataus pysyy vakiona.
PHEV:lle ei voi mitata vastaavaa maantieajon kulutusta kuin polttomoottoriautolle, koska kulutus vaihtelee isossa haarukassa riippuen ajoakun varauksesta lähtiessä ja siitä, mitä tarkoittaa maantieajo.
Jos ajaa maantieajoa 40km, kulutus on jopa 0 (riippuen vauhdista, tien topografiasta ja auton kuormasta). 80km maantieajolla sähköajo kattaa 50% matkasta jne. Ei pysty sanomaan keskikulutusta yksiselitteisesti. Kun ajoin viimeksi ilman välilatausta 685km, asettui sen matkan trippimittarin osamatkan kulutus arvoon 7.5l/100km. Lähtiessä akku oli täysi ja matkaan meni aikaa 8 tuntia. Yhden pysähdyksen taktiikalla menin pitkästi napapiirin yläpuolelle 4-tietä Heinolasta eteenpäin. Nopeusrajoituksiin mahdollisimman joustavasti suhtautuen.
Minulta on siis palanut 1,5v aikana n. 4.600,- bensoihin ja sillä olen ajanut 52.000km. En usko, että voisin jollain toisella autolla säästää tuosta rahasta niin paljoa, että se motivoisi vaihtamaan autoon, joka ehkä kuluttaisi vähemmän, mutta ei olisi muilta ominaisuuksiltaan yhtä hyvä tai sopiva.
Jos on kyse uuden auton hankinnasta, niin lataushybridin matala autovero puoltaa vahvasti sellaisen hankkimista.
Minä en kyllä aio vaihtaa enää vanhanaikaiseen pelkällä polttomoottorilla etenevään autoon. Enkä täyssähköautoon, koska auton pitää olla käytettävissä talvet kesät ihan niin kuin olen tottunut bensa- ja dieselkoneiden kanssa. Auton pitää lähteä talvella liikkeelle lämmitettynä olipa sähköä saatavissa tai ei puhumattakaan, että pitäisi aina pystyä lataamaan ennen liikkeelle lähtöä.
Ei ole lataushybridin voittanutta, yli käynyttä Imatran, kuten vanha sanonta kuuluu. No nykyään Imatrankosken ylittäminen on helppoa, mutta pitääpä puolet sanonnasta edelleen paikkansa. Vielä kun saisi isommat akut ja ajosäteen sähköllä 100km tai vähän yli.
Ei kai tuo mikään ongelma ole. Ajaa siten, että akun varaus on sama aluksi ja lopuksi, niin siinähän se bensan kulutus on mitattu.
Tässähän tuntuu kertyvän hyvää kokemusperäistä tietoa.
Lainaus vielä HybridRulesilta:
"PHEV:lle ei voi mitata vastaavaa maantieajon kulutusta kuin polttomoottoriautolle, koska kulutus vaihtelee isossa haarukassa riippuen ajoakun varauksesta lähtiessä ja siitä, mitä tarkoittaa maantieajo"
Alkupuheenvuorossani kaipasin tietoa nimenomaan "maantiekulutuksesta pidemmällä matkalla ajoakun tyhjennyttyä".
Tämä voitaisiin sinänsä helposti mitata ajamalla sama matka lataamattomalla PHEV:lla että dieselversiolla, jolloin matkan pituus, nopeudet ja maasto ym. muuttuvat parametrit olisivat molemmille samat.
Vertailutestejä on tehty esim. TM:n toimesta kauan, ja tavallisten koeajojenkin tulokset ovat yleensä vähintään suuntaa-antavasti vertailukelpoisia.
Tämä olisi mielenkiintoista tietty myös siinä mielessä, että joka tapauksessa PHEV:n hybriditekniikan voisi jopa tapauksessa olettaa antavan tasoitusta sen bensiinimoottorille pelkkään dieseliin nähden.
Vaan kuinka paljon?
Jos sillä päästäisiin vaikkapa samaan kulutukseen, lataushybridin ylivoima sekalaisessa päivittäisessä käytössä olisi selvä.
Pääsin äsken itse tekemään pienen maantielenkin XC60 T8 Volvolla, aloittaen tyhjällä akulla.
80-100-120 rajoituksilla, vakkarilla näiden mukaan ajaen, kulutus ajotietokoneen mukaan 8,7.
Ajettavuus vaikuttaa, ainakin lisävarusteena tarjottavalla ilmajousituksella, mainiolta.
Täydennykseksi yksi näkökulma: Olen kolmisen vuotta ajanut lähes yksinomaan Nesteen MyDieselillä.
Lähinnä pientä omantunnon laastarointia, mutta toisaalta MyD on käsittääkseni huippulaatuinen polttoaine, joka lienee moottorin hyvinvoinnille parasta mahdollista.
Ja kun tuo MyD on siis tehty "jätteistä ja tähteistä", en sitä käyttäessäni polta juurikaan maan uumenista hiiltä suoraan taivaalle.
Saattaisiko diesel siis olla, ajomatkoista ja latausmahdollisuuksista riippuen, sittenkin ekologisempi valinta?
Tämä ei kuulu lataushybrideihin, mutta oma 223 heppainen hybridisedan tuntuu kuluttavan jatkuvasti vähemmän, kuin 150 heppainen dieselfarkkuni. Aikaisempiin autoihini verrattuna tuntuu aika huimalta, että edellisten tankkausten väli sillä oli hiukan yli 1200 km.
Oikeastaan esitin lähinnä arvauksen siitä, miksi PHEV:lle minun mielestäni ei ilmoiteta maantiekulutusta "tyhjällä akulla". Jos aikoo hyödyntää pistokelatauksen lähtee liikkeelle ainakin yön jäljiltä ladatulla akulla ja se energia on vähentämässä kulutusta ajoipa pitkän tai lyhyen matkan. Tyhjällä akulla ajaminen tarkoittaa, että auto käyttää hyödykseen vain regeneroidun sähkön, mutta kokonaan ilman sähkön käyttöä T8:ia ei voi ajaa ja jos ajelee 80km/h tietämillä, niin auto menee aina välillä sähkölläkin myös maantieajossa.
Jos haluaa vertailla ekologisuutta T8 / diesel, niin minusta T8 vie voiton, koska sillä pystyy erityisen hyvin välttämään lähipäästöt tai ainakin minimoimaan ne. Diesel tupruttaa ihmisten päälle kaupungissakin, missä T8 menee pelkästään sähköllä tai "tyhjän akun" tapauksessa itseladatun sähkön avulla ja bensalla vuorotellen. Autohan ei päästä akkua kokonaan tyhjäksi vaan pitää siellä vähintään n. 2kWh energiaa ladaten regeneroinnilla tai polttomoottorilla. Kiva ajaa esim. Prisman parkkihalliin hiljaisella autolla, josta ei savu pöllyä peräpäästä. Tai ruuhkajonossa tiellä.
Pelkkä polttoaineen säästö ei ole kaikki, sähköajo on miellyttävää monella tavalla.
Ainakin Inscription XC60T8:ssa ilmajousitus on vakiovaruste. Ja muutenkin varustelu on runsas sen sijaan, että saman rahan maksaisi autoverona pois.
Itselläni XC90T8 on ensimmäinen Volvo koskaan ja hybridivoimalinja oli suurin syy, että päädyin siihen.
Jos ajattelee vähän egoloogisesti ekologisen lisäksi, niin onhan T8:n mahtava teho mukava juttu autossa.
Ja jos ei tavoite ole päästä sorateiden teuvoksi, niin T8:n nelivedon toteutus on toimiva eikä siinä tarvita keskitasauspyörästöä, joten ei myöskään sen lukkoa. Minä arvostan nelivetoa talviolosuhteiden takia.
T8:n voimalinjassa on poltto- ja sähkömoottorin lisäksi polttomoottorin kampiakselille integroitu starttimoottori-generaattori, joka käynnistää polttomoottorin, lataa tietyissä tilanteissa akkua sekä toimii polttomoottorin boosterina jyrkässä kiihdytyksessä n. 10s ajan. Jatkuvalla nelivedolla ajaessa akku tietysti tyhjenee ja silloin polttomoottori lataa akkua. Constant AWD, Power ja OffRoad -ajomoodeissa neliveto on koko ajan päällä, Pure ja Hydrid -ajotilassa neliveto on vain tarpeen vaatiessa päällä ja muuten auto on vuoroin etu- tai takavetoinen, kun akku on "tyhjä" ja takavetoinen, kun akussa on energiaa tarpeeksi.
Ehkä olit jo selvittänyt nuo asiat, mutta itse olin vähän pihalla, kun pohdin auton hankintaa, eikä noita kaikkia asioita myyntiesitteistä löytänyt, niin kirjoitinpahan ne tähän.
"Taas yksi Volvo ketju" kuuluu joku voihkaisevan, mutta kirjoitinpa silti.
Yhdyn edelliseen kirjoitukseen lähes täysin.
Jos ainoahko kriteeri on polttoaineenkulutus, ja ajaa paljon pitkää maantieajoa on diesel varmaan paras vaihtoehto. Mutta, jos haluaa muutakin, kuten nuo saasteettomat Prisma-vierailut ja järjettömän määrän tehoa (minä ainakin halusin) niin T8 on mahtava peli. Menisin jopa niin pitkälle että se on parasta mitä tällä hetkellä saa, tai ainakin jotain parempaa löytääkseen saa laittaa kättä todella paljon syvemmälle taskuun ja desimaalin paikkakin siirtyy. V60sessä kaipaisin välillä aavistuksen verran lisää tilaa ja korkeampaa maavaraa, mutta molempiahan on toki tarjolla samalla voimalinjalla. Taskun pohja vain tuli vastaan.
Edit: MyDieseliä parempaan ei CO2-päästlissä taida päästä juuri muulla kuin täyssähköllä, jos valmistus huomioiden silläkään. Pienhiukkasia varmaan irtoaa muumidieselistäkin.
Prismasta tuli mieleen parkkihalliin kulkevan reitin syvät kulumisurat, eli siihen hiljaiseen päästöttömyyteen ei sovi nastarenkaat (liikenne- tai ohiajomelu ja hiukkaspäästöt). Ensimmäiset ilmestyvät taas 2 1/2 kuukauden päästä liikenteeseen, ja poistuvat sitten 7 kuukauden käytön jälkeen.
Pienhiukkaset olivat dieselin ongelma vuosiin 2009 /2011 saakka jonka jälkeen pakokaasunormit olivat pakollisten hiukkassuodattimien ansiosta samat sekä bensalle että dieselille. Dieselin ongelma on pakokaasupäästöjen huijausohjelmat, eli autot eivät täytä käytännön ajossa EURO6-normeja typen oksidien osalta.
Suomessa päästöiksi lasketaan CO2, eli polttoaineen kulutus, ei niinkään pakokaasut. Eli uudempi "isopäästöinen" voi olla hengitysilman kannalta puhtaampi kuin vanhempi "vähäpäästöinen".
Myynnissä 120 g/km (saa pysäköidä vähäpäästöisten parkkiruutuun), mutta pakokaasut ovat EURO3.
https://www.nettiauto.com/renault/megane/10483535
http://www.autowiki.fi/index.php/Päästöluokitukset
https://www.aamulehti.fi/a/200777360
On paljon hyvää asiaa, johon yhdyn täysin.
Osa on tosiaan jo tuttua, mutta uutta, ja itse pohdittua ja koettua/sulateltua tietoa on hyvä saada. Kuva avartuu ja tarkentuu koko ajan. Ja luettua tietoa osaa suhteuttaa paremmin.
Kaikkiaan tarkoitukseni on toki hyödyntää lataussähköä aina mahdollisuuksien mukaan, mutta
taipumuksenani on ajatella "worst case scenarion" mukaan.
Tuo 685 km 7,5 keskikulutuksella kertoo paljon, eikä vaikuta noin ison auton kohdalla pahalta.
Egologinen näkökulma on tietty hyvä myös : )
Teuvo-ajat ovat kohdallani jo (toivottavasti) jo takanapäin, ja vaikka Bemarit takavetoineen (tai takatuupparin tapaisine peruspainotuksineen) ovat olleet oman tuntuisia "aina", niin etupainotteisetkin rakenteet alkavat olla sulatettavissa, kunhan ajettavuus on miellyttävä.
Ja vaikka tarkoitukseni ei ollut avata erityisesti "Volvo-ketjua", niin pakko on myöntää että koeajon jälkeen XC tuntuu hyvin houkuttelevalta. XC80 on meille liian kallis, mutta kuusikymppinen taitaa olla melko hyvä korvike...
Ominaisuuksiltaan vastaavien lataushybridien valikoima ei taida olla kovin runsas. Useathan ovat kai muunnoksia, joiden perussuunnittelu on ajateltu polttomoottorin mukaan. Ainakin tilankäytön ja mahdollisesti painopisteen sijainnin suhteen lähtökohta on epäedullinen. Saattaa olla jokin vaihtoehto jäänyt minulta huomaamattakin.
M880 ja Karrette esittivät hyviä pointteja myös. "Muumidieselin" (Heh!) hiukkaspäästöt lienevät "perusdiiseliä" huomattavasti pienemmät. Ainakin Nesteen demonstraatiovideolla ero on huiman näköinen. Tosin, tietty, ei välttämättä täysin puolueeton havainnollistus ; )
Typen oksidien haitat taitavat olla luonteeltaan enemmän paikallisia, jolloin sähköajo kaupunkiliikenteessä on tosiaan hyvä juttu.
T8:n ladattavan hybridin perusominaisuudet eli sähkörange ja suorituskyky sähköllä taitavat olla edelleen aika vaatimattomalla tasolla. Ja oliko vielä niin, että talvella se myös käynnistelee polttomoottoria lämmityksen vuoksi? Nykyisin on tarjolla jo selvästi kyvykkäämpiäkin toteutuksia.
Kiintoisaa. Melko olennaisiahan nuo rajoitukset ovat, mutta voitko kertoa kyvykkäämpiä toteutuksia?
Tietäisin mieluusti ennen ostopäätöstä.
Esimerkiksi XC60:lle suora kilpailija Audi Q5 on varustettu isommalla akulla, 105 kilowattisella vaihteistoa hyödyntävällä sähkömoottorilla, Suomen talvessa varsin hyödyllisellä lämpöpumpulla ja pystyy keräämään jarrutusenergiaa 80 kilowattiin asti. Monissa muissa hybrideissä sähkörangea on enemmän kuin tuossa XC60:ssa.
NHB, voisitko kertoa oman näkemyksesi siitä mikä on Audi Q5:n sähkörange, muutoin herää epäilys että valehtelet tai kirjoittelet osatotuuksia ? Minun selvittelyjeni perusteella Audin WLTP - sähkörange on 45 km jos on Audin omaan ilmoitukseen uskominen. Annoit ymmärtää että Volvon range olisi lyhyempi kuin Audilla taikka jollakin muulla lataushybridillä.
Uusissa Volvoissa on isompi "batteri" ja siksi sähkörange kohoaa 15 prosentilla, jolloin tuo WLTP-sähkörange on runsaat 50 kilometriä. 45 kilometriä x 1,15 on noin 52 km.
Tässä suora lainaus Automotorsportin jutusta.
"Du som är på väg att slå till på en ny laddhybrid från Volvo kan göra klokt i att vänta. Volvo ska nämligen uppdatera alla dagens laddhybridmodeller med större batteri.
Både T6 Twin Engine- och T8 Twin Engine-drivlinorna får upp till 15 procents längre räckvidd än idag. Det innebär i så fall att en uppgiven räckvidd idag på 4,5 mil enligt WLTP-körcykeln blir strax över fem mil – alltså några kilometer extra på el.
Nyheten lanseras redan nu i alla modeller i 60- och 90-serierna (både T6 och T8), det vill säga S60, V60, XC60, S90, V90 och XC90.
Det stora problemet för Volvo när det gäller laddhybridmodellerna det senaste året har varit de extremt långa leveranstiderna. Vi har pratat med Volvoköpare som väntat upp emot ett år på sin nya bil.
Som vi avslöjade förra året var anledningen att bara en liten del av den totala biltillverkningen på tillverkningslinan kan vara laddhybrider. Därmed måste Volvo paradoxalt nog skruva upp takten för förbränningsbilar för att kunna bygga fler laddhybrider.
Nu uppger Volvo att "25 procent av den totala produktionen" kan utgöras av laddhybrider och därmed kan Volvo skruva upp tillverkningstakten ordentligt. Förhoppningsvis innebär det även kortare väntetider."
Tuohon samaan kategoriaan taitaa XC60 ja Q5 kanssa tunkea piakkoin (?) saapuva MB GLC:n facelift lataushybridininä. Hintoja ja teknisiä tietoja ei ole ainakaan vielä maahantuojan sivuilla.
Volvon olikin jo aika hiukan päivittää hybriditekniikkaa. Nämä kilpailijat ovat vaan olleet todella hitaita näiden lataushybriensä osalta, mutta ominaisuuksia on varmaan rauhassa hiottu kilpailijoiden leireissä- kuten talviajan lämmitykset ym. ? Omasta mielestä nuo noin 50 km ranget eivät oikein ole vielä riittäviä- 100 km tienoille yltävät olisi jo sitten usealle vielä dieseliä harkitsevalle viimeinen niitti.
50 kilometriä WLTP-syklissä tarkoittaa helposti pidempää rangea käytännössä ainakin sulan maan aikaan. Uskoisin pääseväni esimerkiksi Passatin 55 kilometrin WLTP-rangella näin kesällä usein yli 70 km. Mersuhan on lupaillut pian tulevan GLE:n pystyvän 100 kilometrin WLTP-rangeen.
Amerikkalainen Autoblog arvioi Audi Q5:n rangeksi 25,9 mailia.
Jutussa puhutaan ankarammasta EPA-testistä myös. WLTP/EPA - korjauskerroin on 1,12.
"Switching gears to the electric side of things, Audi says the Q5 plug-in is good for "more than" 25.9 miles of all-electric range on the WLTP — keep in mind that number is likely to be lower when calculated on the EPA test. The 14.1 kWh battery is under the luggage compartment floor, but Audi didn't provide a photo to see how intrusive it is. That electric motor is integrated with the seven-speed transmission, which transfers the drive torque to the all-wheel drive system. Top speed in electric mode is a decent 83.9 mph. Audi says it'll take 2.5 hours to get a full charge from a 400V outlet, and approximately six hours on a standard 220V outlet."
Tämä menee jo aloittamastani aiheesta sivuun, mutta kirjoittajan nimimerkki on oudoin näkemistäni.
Olen aiemminkin ihmetellyt, miksi niin harva esiintyy omalla nimellään.
Itse pidän luonnollisena että kirjoitan niin, että kehtaan tunnustaa sen itse kirjoittaneeni.
Olen ehdottanut aikaisemmin tällä palstalla että kaikki kirjoittaisivat omalla nimellään. Koska tällöin kukin kirjoittaja joutuisi todellakin miettimään mitä kirjoittaa.