Pidemmät pakkasjaksot ovat talven parhaita kelejä tien päällä, silloin kun pakkasta on yli kuusi astetta teitä ei suolata. Tuo järjetön suolaus alkaa heti kun mittari lähenee nollaa. Pohjoisessa ei suolata lainkaan, pohjavesialueilla suolausta on pyritty vähentämään mutta onko tuo käytännössä toteutunut sitä en tiedä.
Yllä on kommentoitu useaan kertaan, että nastarenkaat ovat turvallisempi valinta talveen. Mielenkiintoinen tulos päinvastaisesta tilastototuudesta https://yle.fi/uutiset/3-10689503. Asiallisen oloinen paperi ja kuolemaan johtaneita kolareita talvikelissä oli yli 500 kertynyt vertailtavaksi.
Valistuneen valinnan tekeminen on taas muuttumassa entistä hankalammaksi. Itse keräsin rohkeutta ja ajoin viime talven ensimmäistä kertaa ilman nastoja. En kuollut ja aiheutin ilmeisesti vähän vähemmän hiukkaspäästöjä. Onnistunut kokeilu mielestäni.
@740 GLE kirjoitti:
Jos saan kesäksi sileät tiet vaihtamalla kitkarenkaisiin, olen valmis ajamaan talven liukkaammilla renkailla.
Mutta koska minun rengasvalintani vaikutus tien kuntoon ei ole mitattavissa, ostan omaan käyttööni sopivimmat.
Jos tien rapautuminen on ongelma, jo suolauksen lopettaminen kokonaan olisi jo iso askel oikeaan suuntaan.
https://yle.fi/uutiset/3-9503668
"Huolestuttavaa on, että viime vuoden ajokokeissa vuoden 2013 nastarengas aiheutti vähemmän katupölypäästöjä kuin yksikään nykyisistä nastarenkaista. Ero vanhan ja uuden välillä oli pahimmillaan lähes 2,5-kertainen vanhan rengasmallin hyväksi."
Kyllähän tietoa on saatavilla jos vain etsii. Tämänkaltaisia asioita olisin toivonut käsiteltävän talvirengasartikkelissa, en pelkkää (aivan uusien renkaiden) tuotevertailua.
Jokaisen rengasvalinnalla on merkitystä tien kulumiseen, eli jos ajaa nastoilla kuluttaa sen mitä yksi auto kuluttaa nastoineen. Naapurin valintaan ei kuitenkaan voi vaikuttaa muutoin kuin keskustelulla (ja hän joko ajaa nastoilla, tai ilman), omaansa voi. Minulle naapurin suosittelu nastoista ei toiminut, kun en vaan ymmärä mitä hyötyä niistä voisi olla minulle.
@740 GLE kirjoitti:
Minun ei tarvitse edes suositella. Koettakaa onnistua valitsemaan jotkut sopivat renkaat ja ajakaa varovasti. Minä teen samoin.
Oletan että ennakoivan ajon osaava 740 GLE suosittelee nastarenkaita (oliko autossa ESP?) jos joku katsoo hänen autonsa alle tulevana talvena.
Nastarenkaita ovat myös kaikki halppisnastarenkaat, ja jotkut niistä ovat hävinneet jääratatestit nastattomille talvirenkaille. Toisaalta, ympäri vuoden ajetut halvat 4 mm pinnalla olevat kitkarenkaat ovat myös kitkarenkaita.
Kitkarenkailla on huono vaikutus kuljettajan moraaliin, eli varauksetta ei voi suositella:
"Onnettomuuksiin joutuvat kitkarengaskuskit syyllistyvät tutkimuksen mukaan myös useammin alkoholin vaikutuksen alaisena ajamiseen ja yli 20 km/h ylinopeuksiin kuin nastarenkaita käyttävät. "
@Herbert kirjoitti:
Mutta kun saat työssäsi selville, miten joku asia toimii/käyttäytyy/vaikuttaa/tms., se varmasti vaikuttaa voimakkaasti myös sinun henkilökohtaisiin ratkaisuihisi.
Kyllä, aivan niin. Olet oikeassa, ja siksi osallistunkin mieluusti tähän keskusteluun vaikkei kyse ole minulle suoranaisesta työasiasta.
Alkoholipulloissa on varoitukset nauttimisen kääntöpuolista, eli esimerkiksi raskaana olevien ei pidä juoda viiniä.
Nastojen osalta kyse ei ole vain auton sisämelusta, vaan tienpintojen kulumisesta, katupölystä ja liikennemelusta.
Ja nastojen tuomasta liikenneturvallisuudesta, karhella pinnalla on aina enemmän pitoa, myös kesällä.
Jos nastat kiellettäisiin suolaa ja soraa pitäisi lisätä, ja nehän vasta pölyävät.
Mielenkiintoinen pohdinta tämäkin, että uraiset tiet toisivat lisäturvaa.
Norjalaisilla on valmis vastaus tähän, eli Piggdekkgebyr (nastarenkaan käyttömaksu 140 euroa kausi) on edelleen voimassa.
Jos tiessä on uria niin sateella ei pidä ajaa urassa.
Nastan pistovoimaa ei käyttömaksu vähennä, vaikutusta haetaan tietysti käytön vähentämiseen onnettomuuksien lisääntymisen kustannuksella, käyttäkää kanssa autoilijat nastoja ettette luista minun ajolinjalle.
@Herbert kirjoitti:
Mutta kun saat työssäsi selville, miten joku asia toimii/käyttäytyy/vaikuttaa/tms., se varmasti vaikuttaa voimakkaasti myös sinun henkilökohtaisiin ratkaisuihisi.
Kyllä, aivan niin. Olet oikeassa, ja siksi osallistunkin mieluusti tähän keskusteluun vaikkei kyse ole minulle suoranaisesta työasiasta.
Alkoholipulloissa on varoitukset nauttimisen kääntöpuolista, eli esimerkiksi raskaana olevien ei pidä juoda viiniä.
Nastojen osalta kyse ei ole vain auton sisämelusta, vaan tienpintojen kulumisesta, katupölystä ja liikennemelusta.
Ja nastojen tuomasta liikenneturvallisuudesta, karhella pinnalla on aina enemmän pitoa, myös kesällä.
Jos nastat kiellettäisiin suolaa ja soraa pitäisi lisätä, ja nehän vasta pölyävät.
Mielenkiintoinen pohdinta tämäkin, että uraiset tiet toisivat lisäturvaa.
Norjalaisilla on valmis vastaus tähän, eli Piggdekkgebyr (nastarenkaan käyttömaksu 140 euroa kausi) on edelleen voimassa.
Jos tiessä on uria niin sateella ei pidä ajaa urassa.
Nastan pistovoimaa ei käyttömaksu vähennä, vaikutusta haetaan tietysti käytön vähentämiseen onnettomuuksien lisääntymisen kustannuksella, käyttäkää kanssa autoilijat nastoja ettette luista minun ajolinjalle.
Karkea tienpinta lienee huono kitkan kannalta. Osa karkeudesta on ilmaa, eli renkaan pintaan ei silloin kohdistu kitkaa. Saksalaisissa autotesteissä on useita metrejä lyhyemmät jarrutusmatkat suomalaistesteihin verrattuna.
Tällä hetkellä nastojen käyttö on kyseenalaista, siitä voi seurata rikesakko. Ihan hyvä pito oli aamun liikenteessä.
Ensilumien tai aamuliukkaiden aikaan kitkarenkaat voi huoletta asentaa alle (ennakoivaa autoilemista) vaikka tulisi sen jälkeen taas parin viikon lämmin jakso, kuten usein on ollut.
@Herbert kirjoitti:
Mutta kun saat työssäsi selville, miten joku asia toimii/käyttäytyy/vaikuttaa/tms., se varmasti vaikuttaa voimakkaasti myös sinun henkilökohtaisiin ratkaisuihisi.
Kyllä, aivan niin. Olet oikeassa, ja siksi osallistunkin mieluusti tähän keskusteluun vaikkei kyse ole minulle suoranaisesta työasiasta.
Alkoholipulloissa on varoitukset nauttimisen kääntöpuolista, eli esimerkiksi raskaana olevien ei pidä juoda viiniä.
Nastojen osalta kyse ei ole vain auton sisämelusta, vaan tienpintojen kulumisesta, katupölystä ja liikennemelusta.
Ja nastojen tuomasta liikenneturvallisuudesta, karhella pinnalla on aina enemmän pitoa, myös kesällä.
Jos nastat kiellettäisiin suolaa ja soraa pitäisi lisätä, ja nehän vasta pölyävät.
Mielenkiintoinen pohdinta tämäkin, että uraiset tiet toisivat lisäturvaa.
Norjalaisilla on valmis vastaus tähän, eli Piggdekkgebyr (nastarenkaan käyttömaksu 140 euroa kausi) on edelleen voimassa.
Jos tiessä on uria niin sateella ei pidä ajaa urassa.
Nastan pistovoimaa ei käyttömaksu vähennä, vaikutusta haetaan tietysti käytön vähentämiseen onnettomuuksien lisääntymisen kustannuksella, käyttäkää kanssa autoilijat nastoja ettette luista minun ajolinjalle.
Karkea tienpinta lienee huono kitkan kannalta. Osa karkeudesta on ilmaa, eli renkaan pintaan ei silloin kohdistu kitkaa. Saksalaisissa autotesteissä on useita metrejä lyhyemmät jarrutusmatkat suomalaistesteihin verrattuna.
Tällä hetkellä nastojen käyttö on kyseenalaista, siitä voi seurata rikesakko. Ihan hyvä pito oli aamun liikenteessä.
Ensilumien tai aamuliukkaiden aikaan kitkarenkaat voi huoletta asentaa alle (ennakoivaa autoilemista) vaikka tulisi sen jälkeen taas parin viikon lämmin jakso, kuten usein on ollut.
Saksan jarrutustestejä ei ole tehty märällä tai sohjoisella sileällä asvaltilla (minä olen kokenut senkin Itävallassa keskellä kesäkuuta raekuuron jälkeen, ei paljon naurattanut) siellä putoaa nopeudet moottoritiellä välittömästi sadekuuron alkaessa.
Olet ahkera vertaamaan, niiltä osin mitkä sinulle sopii Suomen lainsäädäntöä rajojen yli.
Pysytään kuitenkin Suomenlakien ja olosuhteiden puitteissa myös verotuksessa ym.
ps. nykyisten nastojen pistovoima on minimissään, eikä kuluta tienpintaa merkittävästi.
@Karrette kirjoitti:
Tällä hetkellä nastojen käyttö on kyseenalaista, siitä voi seurata rikesakko. Ihan hyvä pito oli aamun liikenteessä.
Nastakieltoa sopisi myös valvoa paljonkin tarkemmin alkukesästä, jolloin laiskimmat ajavat ihan perusteetta nastarenkailla.
Renkaat vaihtuvat tilavassa valaistussa kotitallissa kunnollisen hallinosturin ja pulttikoneen avulla sen verran kätevästi, että yö- ja iltavuoroja ajava Rouva tilaa talvirenkaat yleensä uutisten säätiedotuksen perusteella. Omaani vaihtuvat sitten kun niitä tarvitsee päivävuorolainenkin.
Olipa nastoja tai ei, talvirenkaiden säästäminen vasta kolmanteen talvikeliin vaihtamalla on siinä mielessä vaarallista, että jos koko ajourallaan yhtenä syksynä tötöilee kesärenkailla yhden puskurin nurkan ruttuun, ei elinikä riitä säästämään vahinkoa takaisin vähemmän kuluneina talvirenkaina.
Keväällä kieltämättä pääsiäiseen saakka on yhdessä autossa talvirenkaat tarpeettoman pitkään, koska ei viitsi vaihtaa keväällä kahdesti ja mökiltä ei pääse pois vielä silloin kun valtateillä olisi jo kesärengaskeli. Perheen "hiihtobussiin" vaihdetaan kesärenkaat kevään viimeisen hiihtoreissun jälkeen.
Saksan jarrutustestejä ei ole tehty märällä tai sohjoisella sileällä asvaltilla (minä olen kokenut senkin Itävallassa keskellä kesäkuuta raekuuron jälkeen, ei paljon naurattanut) siellä putoaa nopeudet moottoritiellä välittömästi sadekuuron alkaessa.
Olet ahkera vertaamaan, niiltä osin mitkä sinulle sopii Suomen lainsäädäntöä rajojen yli.
Pysytään kuitenkin Suomenlakien ja olosuhteiden puitteissa myös verotuksessa ym.
ps. nykyisten nastojen pistovoima on minimissään, eikä kuluta tienpintaa merkittävästi.
Tarkoitin jarrutustesteillä ihan tavallisia autotestejä tavallisella kesäkelillä. Saksalaisia lehtiä ovat mm. Auto motor und sport ja suomeksikin julkaistava Autobild. Muutoinkin on ohjeena tarkistaa asiat useasta lähteestä, eikö vain? Luonnollisesti hyvä kuljettaja hidastaa sadekelillä, ja Suomessakin on sanonta "älä aja sataa kun sataa" (vaan hitaammin).
EU:ssa kun ollaan niin olisi epä-asiantuntijamaista miettiä pelkästään 5,5 miljoonaisen kansan omia sääntöjä. Mielestäni Suomi ei ole maailman paras jokaisessa asiassa, vaan kannattaa aina verrata ratkaisuja mihin muut maat ovat päätyneet. Esimerkiksi Ranska (tuotteille Cognac ja Champagne) ei ole kopioinut maailman parasta -eli suomalaista- alkoholimainnonan kieltävää lakia.
Kotimaa yle
12.4.2016 klo 19.23 päivitetty 13.4.2016 klo 10.44 rengasjulkaisu on vanhentunutta tietoa.
Tässä lehdessä 17/2019 on ihan tuore talvirengastesti jarrutusmatkoineen.
Karkeammalla asfaltilla on huonompi pito eli nastarenkaat vaarantavat hengitysilman lisäksi myös kaikkien autoilijoiden turvallisuuden.
Kesärengastestit tehdään sileillä moottoriradoilla ja talvirengastestit jääkoneen siloittamalla jäällä. Mikähän näiden rengastestien todellinen anti on suomalaisille..? Onneksi tuulilasi teki jääratatestin ”mustalla jäällä”, joka vastaa yleisintä jääkeliä ja continentalin kitkarengas oli paras.
En tiedä miten TL testasi, mutta omasta kokemuksesta tiedän, että uusi Continentalin kitkarengas on kitkarenkaiden parhaimmiston edustajaksi yllättävänkin surkea esitys luonnollisella mustalla jäällä.
Useamman talven ajettu saman valmistajan kulunut vanhan mallinen Conti Ice 2 nastarengas on luonnollisella mustalla jäällä täysin ylivoimainen niin sivuttaispidon kuin veto- ja jarrutuspidon ja hallittaavuudenkin suhteen eikä tämä asia selittelemällä muuksi muutu.
Hyväksytään nyt vain se tosiasia, että kitkarenkaalla on hyviä puolia, mutta jääpito ei kuulu niihin.
@740 GLE kirjoitti:
En tiedä miten TL testasi, mutta omasta kokemuksesta tiedän, että uusi Continentalin kitkarengas on kitkarenkaiden parhaimmiston edustajaksi yllättävänkin surkea esitys luonnollisella mustalla jäällä.
Useamman talven ajettu saman valmistajan kulunut vanhan mallinen Conti Ice 2 nastarengas on luonnollisella mustalla jäällä täysin ylivoimainen niin sivuttaispidon kuin veto- ja jarrutuspidon ja hallittaavuudenkin suhteen eikä tämä asia selittelemällä muuksi muutu.
Hyväksytään nyt vain se tosiasia, että kitkarenkaalla on hyviä puolia, mutta jääpito ei kuulu niihin.
Nykyisen autooni tuli Contin kitkarengas, edellistä mallia eli 6. Kun aika taas on, niin vaihdan kitkarengasmerkin sitten taas Goodyeariin. Kyseessä siis pelkästään fiilis, etuvetoisessa autossa ei pito ole ollut ongelma. Michelin olisi kakkosvaihtoehto, mutta heillä kun on tarjolla 1000-nastan "monsterirengas", joka merkin imagon kannalta on kyseenalainen ennätys puhuttaessa nasta/kitka-valinnasta. Nokian renkaista puolestaan tulee mielikuva että nastaversio olisi niin paljon parempi kuin nastaton talvirengas, joten en yksityishenkilönä kokeile miten iso ero käytännössä on.
Minun profiiliini kuuluu pääkaupunkiseudun suolatut tiet, ja ajoittain maaseudun sivutiet. Nastojen perusteltu käyttö olisi vain muutamana päivänä vuodessa, joten 5/12 - osaa vuodesta olisi liioittelua. Citymaasturi olisi perustellumpi, koska joskus auraus ei ole tuottanut "kesäkeliä" joko liian pitkän viiveen tai sitten työ laadun osalta.
Minusta Karretten perustelu tekee järkeä. Kun valitsee
renkaat oman ympäristönsä perusteella ja ymmärtää valintansa seuraukset, on helppo asennoitua keliin oikein.
Tämä periaate ei vielä kaada valintaa kumpaankaan suuntaan, koska niin nasta- kuin kitkarenkaalla on selkeät heikot kohtansa, jotka kuljettajan on hyvä ymmärtää.
Omaa kokemusta Michelinin uudesta nastarenkaasta ei ole, mutta on positiivista, että asialle on sentään tehty lopultakin jotain. Nykyinen autoni tuli minulle uudehkoilla Michelinin edellisen version nastarenkailla, ja ne ovat ainoat talvirenkaat, jotka olen laittanut kiertoon kesken kauden muiden riesaksi ensimmäisen lumisateen jälkeen 9.5 millisellä kulutuspinnalla. Tuntui kuin renkaan kuvio tukkeutuisi jo vähäisellä lumimäärällä ja sen jälkeen Misukka sutii slicksinä. Se on lisäksi vielä äärimmäisen uraherkkä helpossakin kelissä leveissä kulumisurissa, polanteella ja tiehöylän "sormiurissa". Jos kaikki nastarenkaat olisivat edellisen generaation Michelinejä, ajaisin itsekin kitkoilla yhä. Conti Vikingillä jouduin varomaan jäisiä paikkoja, vanhalla Michelinillä talvea yleensä.
@740 GLE kirjoitti:
En tiedä miten TL testasi, mutta omasta kokemuksesta tiedän, että uusi Continentalin kitkarengas on kitkarenkaiden parhaimmiston edustajaksi yllättävänkin surkea esitys luonnollisella mustalla jäällä.
Useamman talven ajettu saman valmistajan kulunut vanhan mallinen Conti Ice 2 nastarengas on luonnollisella mustalla jäällä täysin ylivoimainen niin sivuttaispidon kuin veto- ja jarrutuspidon ja hallittaavuudenkin suhteen eikä tämä asia selittelemällä muuksi muutu.
Hyväksytään nyt vain se tosiasia, että kitkarenkaalla on hyviä puolia, mutta jääpito ei kuulu niihin.
@740 GLE kirjoitti:
En tiedä miten TL testasi, mutta omasta kokemuksesta tiedän, että uusi Continentalin kitkarengas on kitkarenkaiden parhaimmiston edustajaksi yllättävänkin surkea esitys luonnollisella mustalla jäällä.
Useamman talven ajettu saman valmistajan kulunut vanhan mallinen Conti Ice 2 nastarengas on luonnollisella mustalla jäällä täysin ylivoimainen niin sivuttaispidon kuin veto- ja jarrutuspidon ja hallittaavuudenkin suhteen eikä tämä asia selittelemällä muuksi muutu.
Hyväksytään nyt vain se tosiasia, että kitkarenkaalla on hyviä puolia, mutta jääpito ei kuulu niihin.
Tuulilasi teki jääratatestin jäädyttämällä asfalttipäällysteisen moottoriradan eli jäässä oli luonnostaan jään alla olevasta asfaltista johtuvaa epätasaisuutta. Lämpötila testin aikana taisi olla -9- -14 eli jää oli jo aika kovaa nastoille. Lämpötila oli mielestäni kuitenkin sopiva kuvaamaan renkaiden pitoa suomen olosuhteissa, koska jään lämpötila voi vaihdella 0- -40 asteen välillä. Nastojen pitohan heikkenee, mitä kylmempää jää on. Musta jää on myös mustaa, koska sitä on asfaltin päällä hyvin ohut kerros, eikä nastoilla ole tarpeeksi jäätä mihin purra. Kitkojen pehmeämmät lamellit ja kumiseos taas puree epätasaiseen jäähän paremmin. Märkä jää on tietenkin kitkoille haastellinen keli, mutta enemmän suomen talvessa on kuitenkin pakkasjääkelejä.
Kuitenkin sinun perstuntumatestit eri kuntoisilla ja ikäisillä renkailla eri aikoina ja erilaisilla pinnoilla ovat mielestäsi paljon luotettavammat kuin tuulilasin testit ja muiden pitäisi vain hyväksyä ne tosiasiana ja hylätä autolehtien tulokset selittelynä..? Rapina ei ole tae paremmasta pidosta.
@Hank_80 kirjoitti:
Musta jää on myös mustaa, koska sitä on asfaltin päällä hyvin ohut kerros, eikä nastoilla ole tarpeeksi jäätä mihin purra. Kitkojen pehmeämmät lamellit ja kumiseos taas puree epätasaiseen jäähän paremmin.
Oma kokemukseni luonnon valmistamalla mustalla jäällä on täysin päinvastainen muilta osin paitsi jään värin suhteen.
Kuitenkin sinun perstuntumatestit eri kuntoisilla ja ikäisillä renkailla eri aikoina ja erilaisilla pinnoilla ovat mielestäsi paljon luotettavammat kuin tuulilasin testit
Samana iltana saman tunnin aikana samalla tieosuudella samaan suuntaan kahdella eri 220 CDI:llä ajoin. Uusi joitain satoja kilometrejä ajettu testivoittaja kitkarengas sai tosiaan merkittävän etumatkan useamman talven aikana 6 - 7 milliseksi kulunutta saman valmistajan nastarengasta vastaan ja hävisi silti niin selvästi, että sen tunsi helposti ilman mittareitakin. Koko vertailua ei olisi edes ajettu, ellei uteliaisuus olisi iskenyt kitkarenkaan rauhallisessa ajossa yllättäneen liukkauden vuoksi.
Ero ajotuntumassa on sen verran selvä, että mittanauhaa ei tarvita, kun uusi rengas luistaa sekä pitkittäin että sivuttain turbiiniautomaatin vaihdoissakin, mutta vanha ja kulunut vain tahallaan pakotettuna. Sen lisäksi nastarengas oikaisee luiston heti ja itse saman tien kun sitä lakataan luistattamasta ja kitkatengas vasta pitkän ja tahmean korjausta vaativan liuun jälkeen. Eivät nämä erot katoa minnekään, vaikka sinä et niitä huomaisikaan tai TL ei keinotekoisesti valmistamissaan testiolosuhteissa niitä löytänyt. Sama toistuu nollan vaiheillä märän tien varjooaikoissa ja ohuen pakkaslumen peittäessä luistelijoiden kiillottamat paikat, joita nastakuski ei edes huomaa ellei edellä ajava kitkakuski niitä hänelle osoittaisi.
ja muiden pitäisi vain hyväksyä ne tosiasiana ja hylätä autolehtien tulokset selittelynä..?
Tekniikan Maailmasta lukemani tuloksetkin ovat olleet hyvinkin saman suuntaisia kuin omat käytännön kokemukseni.
Mistähän noita jäällä pitäviä Tuulilasikitkoja saa ostaa, voisin kokeilla itsekin?
@Hank_80 kirjoitti:
Märkä jää on tietenkin kitkoille haastellinen keli
Kaikki kiiltävä jää on, koska kitkarengas pitää jäällä huonosti, luistaa jäällä arvaamattomasti ja vaatii enemmän tilaa luistojen oikaisuun.
Joku hyväksyy tämän kitkojen hyvien ominaisuuksien vastapainona osana kompromissia, toinen painottaa jotain muita vaatimuksia. Ainoa ihmetyksen aihe on, miksi tätä selkeästi havaittavas asiaa pitää yrittää selitellä olemattomaksi?
Kuitenkin sinun perstuntumatestit eri kuntoisilla ja ikäisillä renkailla eri aikoina ja erilaisilla pinnoilla ovat mielestäsi paljon luotettavammat kuin tuulilasin testit ja muiden pitäisi vain hyväksyä ne tosiasiana ja hylätä autolehtien tulokset selittelynä..?
Köyhillä kunnilla ei ole varaa pitää kunnossa hallinnassaan olevia teitä. Jopa kaupunkimme keskustan läpi kulkevalla vilkkaimmalla osuudella nastojen urat ovat paikatut, jotka taas ovat urautuneet jne.
Kaksipyöräinen moottoriajoneuvo vispaa v-mäisesti, toisaalta ei siinä niitä viime kesänä juuri enää näkynytkään. (Suosittu reitti aikoinaan Naantaliin)
Ne jotka kannattavat nastoja, kannattavat myös huomattavaa verojen nostoa. (Meille se tarkoittaa veroäyrin nostoa noin kahdella prosentilla)
Nastojen käyttö on perustelematonta ilkivaltaa, joka kohdistuu yhteiseen omaisuutemme.
Ehkä 740 GLE voisi yrittää samantyyppistä vertailua etuvetoisella autolla (painojakauma vetävillä pyörillä 59 %, sen 41 % sijasta), josko jollakulla tuttavalla tai autoliikkeellä olisi tarjota mahdollisuus koeajoon?
Testien perusteella uusi nastarengas on parempi silloin kun keli on liukkaimmillaan, tosin huonoimmat nastarenkaat ovat yllättävä poikkeus sääntöön - toki nekin puolestaan voittavat ne huonoimmat nastattomat tuotteet.
Se mikä minut aikoinaan yllätti oli se että omassa ajossani keli on harvoin erityisen liukas, eli "kelierot" joihin nastojen väitetään olevan välttämättömät ovat harvinaisia. Ehkä markkinoinnissa on mennyt kesärenkaat ja nastattomat kesärenkaat sekaisin, molemmathan ovat mustia ja pyöreitä? Toisaalta, joillekin neliveto tai ainakin korkea maavara on tarpeen usein, eli omat tarpeet on hyvä tunnistaa.
Luonnollisesti suorituskykyero edellyttää että huomioi sen ettei ota mallia muista, vaan tunnistaa itse milloin on syytä ajaa hitaammin, eli ei yritä ajaa kuin alla olisi ne testivoittajan 1000 asfalttiinkiin iskevää nastaa jos on valinnut toisenlaisia ominaisuuksia korostavan tuotteen.
@Vital kirjoitti:
Nastojen käyttö on perustelematonta ilkivaltaa, joka kohdistuu yhteiseen omaisuutemme.
Ilkivaltainen turmeleminen on laitonta. Sen sijaan nastarenkailla ajaminen kuluttaa yhteisiä resursseja täysin laillisella tavalla, joten tällä periaatteella voit syyllistää kaikki yhteiskunnan palveluiden käyttäjät ilkivallan harjoittajiksi.
Suosittelen aloittamaan tien suolaajista.
Koska talvirengaskeskusteluista ei näköjään saa asiallista kokemuspohjaista tietoa renkaiden toiminnasta, minä käytin jo yhden viissatasen omaa rahaani ottaakseni asiasta selvää itse. Nyt osaan tehdä valintani kokemuksen pohjalta.
Suhtaudun myönteisesti nastakieltoon, mutta niin kauan kuin valinta on vapaa, valitsen omaan käyttööni sopivimmat talvirenkaat.
Noihin ylläoleviin kiistelyihin sanoisin oman kokemukseni mukaan soppaan: Minulla on vähän sellainen tuntuma, että kitkarengas ei ole parhaimmillaan heti kaupasta ostettuna tai syksyllä heti allelaiton jälkeen. Arvelen tämän johtuvan siitä, että kesän/varastoinnin aikana ohut kerros kumin pinnasta on kovettunut enemmän kuin heti sen alla oleva kumi. Kun pintakerros ensimmäisten satojen kilometrien aikana hioutuu pois, pito paranee. (Tämä on siis kokonaan mutua!)
@Karrette kirjoitti:
Ehkä 740 GLE voisi yrittää samantyyppistä vertailua etuvetoisella autolla (painojakauma vetävillä pyörillä 59 %, sen 41 % sijasta), josko jollakulla tuttavalla tai autoliikkeellä olisi tarjota mahdollisuus koeajoon?
Olisi mielenkiintoinen kokeilu, mutta kyse ei ole liikkeelle pääsystä, jonka suhteen en kokenut ongelmaa kitkarenkailla takavetoisellakaan.
Kotikaupunkini Pokkitörmän valoristeyksen kävin ihan tarkoituksella kokeilemassa kitkoilla kelissä, jossa hento läpikuultava pakkaslumiharso peittää jäiset noppakivet. Olin epäillyt ongelmia tuossa kelissä, mutta yllätyin positiivisesti, kun normaaliin tapaan Kimi-näppäin pohjassa lähtiessä joutuu niin nastoilla kuin kitkoilla odottelemaan edessä tumpuloivaa etuvetokuskia. Liikennevalo-GP ei tosin kerro juuri mitään autosta tai renkaista, koska suurin osa kuskeista ei ole hereillä lähtövalojen syttyessä.
Oman kokeen järjestämisen esteenä on se, että perheen kevytperäisen etuvetoisen kuski ehti viime talvena minun autoani kitkoilla ajaessaan huomata, kuinka arvaamattomia normaalisti tasapainoisen takavetoisen luistoista tulee, joten omaansa hän ei niitä huoli. Pikemminkin se kevytperäinen saisi kuulemma vaihtua takavetoiseen polttoainekulujen puolittajaan.
Mutta kevytperäisellä etuvetoisella ero ei välttämättä olisi yhtä suuri kuin lähestulkoon tasapainoisella autolla, joka hyvillä renkailla kääntyy aina samalla tavoin? V70 oli kyllä lottokone, joka välillä arpoi normaalin raskaan nokkaluisun sekaan veret seisauttavan äkäisen irtoperäkarusellin. Nyt kun asiasta muistutat, huomaan tätä säikähtäneenä vaihtaneenikin V70:n nastarenkaat uudempiin vain havaitakseni käytösvirheen säilyvän vaikka luiston raja siirtyikin kauemmas. Eli en vain osaa ajaa etuvetoista 😢
Kommentti musta jää-keskusteluun. Ylivoimaisesti pahimman virheeni pitkiin aikoihin koin pari vuotta sitten kitkoilla. Ajoin aamuvarhaisella motaria suunnilleen nollakelissä mäkisellä tieosuudella. Tie oli pääsääntöisesti paljas, mutta erään mäen päällä jäässä. Huomasin tuon vasta, kun aloin jarruttaa edessä olevien hitaampien takia. Vasta silloin hoksasin, miksi ne ajoivat niin hitaasti. Fiilis on korkealla, kun jarrut rutisten lähestyy edessä ajavia. Onneksi tilaa oli ja pääsin noista ohi.
Näitä ei usein satu, mutta esim. muutaman vuoden välein olisi minulle liian suuri taajuus. Jatkan silti kitkoilla ajamista, uskon oppineeni tuosta jotain.
Neljännesvuosisata nastoilla ja tuollaista en koskaan ennen ole kokenut, joten uskon rengasvalinnallakin olleen asiassa vaikutusta. Moni sanoo ajavansa kelin mukaan, mutta mikään ilmoitusasia se ei ole. Vaaditaan paljon muutakin.
@Herbert kirjoitti:
Tie oli pääsääntöisesti paljas, mutta erään mäen päällä jäässä. Huomasin tuon vasta, kun aloin jarruttaa edessä olevien hitaampien takia.
Tämä on vaikeasti tunnistettava tilanne, joka vaatii kitkarenkailla suuremmat marginaalit, korostetut etäisyydet ja vauhtia pois jo ihan varalta, koska tie SAATTAA OLLA jäässä. Ei se vaikeaa ole, mutta minua ärsyttää jos joudun pidemmällä matkalla hidastelemaan huonojen vehkeiden vuoksi enemmän kuin kelin vuoksi olisi tarpeen. Yhden reissun läpi puolen Suomen hiiviskeltyäni alan selata puuttuvan pidon tai näkemän tarjoavia varusteita.
Aste tai pari kylmempi jää on helppo tunnistaa, koska se kimaltelee (nyt taas tänä talvena) kauniisti ajovaloissa.
Neljännesvuosisata nastoilla ja tuollaista en koskaan ennen ole kokenut, joten uskon rengasvalinnallakin olleen asiassa vaikutusta. Moni sanoo ajavansa kelin mukaan, mutta mikään ilmoitusasia se ei ole. Vaaditaan paljon muutakin.
Tämä on jälleen yksi niitä asioita, jotka on helppo sanoa ja melkein yhtä helppo myös tehdä. Väistämissääntljen tavoin haaste on toimia tunnollisesti aina ja jokaisella ajokerralla, enkä väitä siinä itsekään sina onnistuvani.
Itse koen kertomasi tilanteen yhtenä niistä keleistä, jolloin jouduin kitkarenkailla hidastamaan huonojen renkaiden vuoksi enemmän kuin keli vaatisi. Talvella maan jäädyttyä kunnolla pitää varoa jäätä vielä useita asteita plussan puolella sellaisissa tilanteissa, joita ei ollut ikinä ennen kokenut liukkaiksi nastarenkailla.
Kevättalven auringossa äkäiset kelin vaihtelut sulan, jään ja märän jään välillä on sitten vielä oma juttunsa.
Kitkoilla alinopeutta tai sitten huomattavan paljon hiljempaa kuin nastarenkailla ajavat. Kelistä johtuen huomattavan erilaisilla nopeuksilla ajavat kuljettajat aiheuttavat vaaratilanteita joten tämä pitää huomioida vielä tarkemmin seuraavan pahan kelin yllättäessä suurimman osan liikkujista. Kokemuksella on tässäkin suuri merkitys, on mukava huomata ettei ole ihan yksin vaan fiksuja kuljettajia on olemassa ihan kiitettävän paljon sen osoittaa hyvin muutama kirjoittaja tälläkin palstalla.
Jos saan kesäksi sileät tiet vaihtamalla kitkarenkaisiin, olen valmis ajamaan talven liukkaammilla renkailla.
Mutta koska minun rengasvalintani vaikutus tien kuntoon ei ole mitattavissa, ostan omaan käyttööni sopivimmat.
Jos tien rapautuminen on ongelma, jo suolauksen lopettaminen kokonaan olisi jo iso askel oikeaan suuntaan.
Pidemmät pakkasjaksot ovat talven parhaita kelejä tien päällä, silloin kun pakkasta on yli kuusi astetta teitä ei suolata. Tuo järjetön suolaus alkaa heti kun mittari lähenee nollaa. Pohjoisessa ei suolata lainkaan, pohjavesialueilla suolausta on pyritty vähentämään mutta onko tuo käytännössä toteutunut sitä en tiedä.
Yllä on kommentoitu useaan kertaan, että nastarenkaat ovat turvallisempi valinta talveen. Mielenkiintoinen tulos päinvastaisesta tilastototuudesta https://yle.fi/uutiset/3-10689503. Asiallisen oloinen paperi ja kuolemaan johtaneita kolareita talvikelissä oli yli 500 kertynyt vertailtavaksi.
Ja jottei maailma olisi liian yksinkertainen, nastat tappavat myös muita kuin autoilijoita: https://www.talouselama.fi/uutiset/tutkimus-nastarenkaat-tappavat-ihmisia-enemman-kuin-pelastavat-taustalla-kolme-syyta/ebab28d8-5ca2-3e54-9442-75814cc52f15.
Valistuneen valinnan tekeminen on taas muuttumassa entistä hankalammaksi. Itse keräsin rohkeutta ja ajoin viime talven ensimmäistä kertaa ilman nastoja. En kuollut ja aiheutin ilmeisesti vähän vähemmän hiukkaspäästöjä. Onnistunut kokeilu mielestäni.
Itse nastoilla ajaessani vähennän teiden urautumista. Muutaman vuoden on kyllä ollut jo kitkat eli loppui osaltani nuokin talkoot.
https://yle.fi/uutiset/3-9503668
"Huolestuttavaa on, että viime vuoden ajokokeissa vuoden 2013 nastarengas aiheutti vähemmän katupölypäästöjä kuin yksikään nykyisistä nastarenkaista. Ero vanhan ja uuden välillä oli pahimmillaan lähes 2,5-kertainen vanhan rengasmallin hyväksi."
"Andelen som kör på dubbfria vinterdäck (av nordisk eller mellaneuropeisk typ) uppskattas vara 35,8 procent."
https://www.chalmers.se/sv/institutioner/tme/nyheter/Sidor/Dubbdack-tar-fler-liv-an-de-raddar.aspx
https://yle.fi/uutiset/3-9897823
"Rengastesteissä jarrutetaan siellä, missä kukaan ei jarruta"
Kyllähän tietoa on saatavilla jos vain etsii. Tämänkaltaisia asioita olisin toivonut käsiteltävän talvirengasartikkelissa, en pelkkää (aivan uusien renkaiden) tuotevertailua.
Jokaisen rengasvalinnalla on merkitystä tien kulumiseen, eli jos ajaa nastoilla kuluttaa sen mitä yksi auto kuluttaa nastoineen. Naapurin valintaan ei kuitenkaan voi vaikuttaa muutoin kuin keskustelulla (ja hän joko ajaa nastoilla, tai ilman), omaansa voi. Minulle naapurin suosittelu nastoista ei toiminut, kun en vaan ymmärä mitä hyötyä niistä voisi olla minulle.
Minun ei tarvitse edes suositella. Koettakaa onnistua valitsemaan jotkut sopivat renkaat ja ajakaa varovasti. Minä teen samoin.
Oletan että ennakoivan ajon osaava 740 GLE suosittelee nastarenkaita (oliko autossa ESP?) jos joku katsoo hänen autonsa alle tulevana talvena.
Nastarenkaita ovat myös kaikki halppisnastarenkaat, ja jotkut niistä ovat hävinneet jääratatestit nastattomille talvirenkaille. Toisaalta, ympäri vuoden ajetut halvat 4 mm pinnalla olevat kitkarenkaat ovat myös kitkarenkaita.
Kitkarenkailla on huono vaikutus kuljettajan moraaliin, eli varauksetta ei voi suositella:
"Onnettomuuksiin joutuvat kitkarengaskuskit syyllistyvät tutkimuksen mukaan myös useammin alkoholin vaikutuksen alaisena ajamiseen ja yli 20 km/h ylinopeuksiin kuin nastarenkaita käyttävät. "
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nastat-vai-kitkat-vtt-n-tutkimus-paljastaa-83-prosentin-eron/4898938#gs.6emqcm
Jos tiessä on uria niin sateella ei pidä ajaa urassa.
Nastan pistovoimaa ei käyttömaksu vähennä, vaikutusta haetaan tietysti käytön vähentämiseen onnettomuuksien lisääntymisen kustannuksella, käyttäkää kanssa autoilijat nastoja ettette luista minun ajolinjalle.
Karkea tienpinta lienee huono kitkan kannalta. Osa karkeudesta on ilmaa, eli renkaan pintaan ei silloin kohdistu kitkaa. Saksalaisissa autotesteissä on useita metrejä lyhyemmät jarrutusmatkat suomalaistesteihin verrattuna.
Tällä hetkellä nastojen käyttö on kyseenalaista, siitä voi seurata rikesakko. Ihan hyvä pito oli aamun liikenteessä.
Ensilumien tai aamuliukkaiden aikaan kitkarenkaat voi huoletta asentaa alle (ennakoivaa autoilemista) vaikka tulisi sen jälkeen taas parin viikon lämmin jakso, kuten usein on ollut.
Saksan jarrutustestejä ei ole tehty märällä tai sohjoisella sileällä asvaltilla (minä olen kokenut senkin Itävallassa keskellä kesäkuuta raekuuron jälkeen, ei paljon naurattanut) siellä putoaa nopeudet moottoritiellä välittömästi sadekuuron alkaessa.
Olet ahkera vertaamaan, niiltä osin mitkä sinulle sopii Suomen lainsäädäntöä rajojen yli.
Pysytään kuitenkin Suomenlakien ja olosuhteiden puitteissa myös verotuksessa ym.
ps. nykyisten nastojen pistovoima on minimissään, eikä kuluta tienpintaa merkittävästi.
Nastakieltoa sopisi myös valvoa paljonkin tarkemmin alkukesästä, jolloin laiskimmat ajavat ihan perusteetta nastarenkailla.
Renkaat vaihtuvat tilavassa valaistussa kotitallissa kunnollisen hallinosturin ja pulttikoneen avulla sen verran kätevästi, että yö- ja iltavuoroja ajava Rouva tilaa talvirenkaat yleensä uutisten säätiedotuksen perusteella. Omaani vaihtuvat sitten kun niitä tarvitsee päivävuorolainenkin.
Olipa nastoja tai ei, talvirenkaiden säästäminen vasta kolmanteen talvikeliin vaihtamalla on siinä mielessä vaarallista, että jos koko ajourallaan yhtenä syksynä tötöilee kesärenkailla yhden puskurin nurkan ruttuun, ei elinikä riitä säästämään vahinkoa takaisin vähemmän kuluneina talvirenkaina.
Keväällä kieltämättä pääsiäiseen saakka on yhdessä autossa talvirenkaat tarpeettoman pitkään, koska ei viitsi vaihtaa keväällä kahdesti ja mökiltä ei pääse pois vielä silloin kun valtateillä olisi jo kesärengaskeli. Perheen "hiihtobussiin" vaihdetaan kesärenkaat kevään viimeisen hiihtoreissun jälkeen.
Tarkoitin jarrutustesteillä ihan tavallisia autotestejä tavallisella kesäkelillä. Saksalaisia lehtiä ovat mm. Auto motor und sport ja suomeksikin julkaistava Autobild. Muutoinkin on ohjeena tarkistaa asiat useasta lähteestä, eikö vain? Luonnollisesti hyvä kuljettaja hidastaa sadekelillä, ja Suomessakin on sanonta "älä aja sataa kun sataa" (vaan hitaammin).
EU:ssa kun ollaan niin olisi epä-asiantuntijamaista miettiä pelkästään 5,5 miljoonaisen kansan omia sääntöjä. Mielestäni Suomi ei ole maailman paras jokaisessa asiassa, vaan kannattaa aina verrata ratkaisuja mihin muut maat ovat päätyneet. Esimerkiksi Ranska (tuotteille Cognac ja Champagne) ei ole kopioinut maailman parasta -eli suomalaista- alkoholimainnonan kieltävää lakia.
https://yle.fi/uutiset/3-10786898
"Suomalaista huippuginiä ei saa mainostaa edes Intiassa – Suomen alkoholilaki"
https://yle.fi/uutiset/3-10786898
"Uusimmat nastarenkaat kuluttavat tietä jopa vanhoja enemmän"
Kotimaa yle
12.4.2016 klo 19.23 päivitetty 13.4.2016 klo 10.44 rengasjulkaisu on vanhentunutta tietoa.
Tässä lehdessä 17/2019 on ihan tuore talvirengastesti jarrutusmatkoineen.
https://yle.fi/uutiset/3-9550920
Karkeammalla asfaltilla on huonompi pito eli nastarenkaat vaarantavat hengitysilman lisäksi myös kaikkien autoilijoiden turvallisuuden.
Kesärengastestit tehdään sileillä moottoriradoilla ja talvirengastestit jääkoneen siloittamalla jäällä. Mikähän näiden rengastestien todellinen anti on suomalaisille..? Onneksi tuulilasi teki jääratatestin ”mustalla jäällä”, joka vastaa yleisintä jääkeliä ja continentalin kitkarengas oli paras.
En tiedä miten TL testasi, mutta omasta kokemuksesta tiedän, että uusi Continentalin kitkarengas on kitkarenkaiden parhaimmiston edustajaksi yllättävänkin surkea esitys luonnollisella mustalla jäällä.
Useamman talven ajettu saman valmistajan kulunut vanhan mallinen Conti Ice 2 nastarengas on luonnollisella mustalla jäällä täysin ylivoimainen niin sivuttaispidon kuin veto- ja jarrutuspidon ja hallittaavuudenkin suhteen eikä tämä asia selittelemällä muuksi muutu.
Hyväksytään nyt vain se tosiasia, että kitkarenkaalla on hyviä puolia, mutta jääpito ei kuulu niihin.
Nykyisen autooni tuli Contin kitkarengas, edellistä mallia eli 6. Kun aika taas on, niin vaihdan kitkarengasmerkin sitten taas Goodyeariin. Kyseessä siis pelkästään fiilis, etuvetoisessa autossa ei pito ole ollut ongelma. Michelin olisi kakkosvaihtoehto, mutta heillä kun on tarjolla 1000-nastan "monsterirengas", joka merkin imagon kannalta on kyseenalainen ennätys puhuttaessa nasta/kitka-valinnasta. Nokian renkaista puolestaan tulee mielikuva että nastaversio olisi niin paljon parempi kuin nastaton talvirengas, joten en yksityishenkilönä kokeile miten iso ero käytännössä on.
Minun profiiliini kuuluu pääkaupunkiseudun suolatut tiet, ja ajoittain maaseudun sivutiet. Nastojen perusteltu käyttö olisi vain muutamana päivänä vuodessa, joten 5/12 - osaa vuodesta olisi liioittelua. Citymaasturi olisi perustellumpi, koska joskus auraus ei ole tuottanut "kesäkeliä" joko liian pitkän viiveen tai sitten työ laadun osalta.
Minusta Karretten perustelu tekee järkeä. Kun valitsee
renkaat oman ympäristönsä perusteella ja ymmärtää valintansa seuraukset, on helppo asennoitua keliin oikein.
Tämä periaate ei vielä kaada valintaa kumpaankaan suuntaan, koska niin nasta- kuin kitkarenkaalla on selkeät heikot kohtansa, jotka kuljettajan on hyvä ymmärtää.
Omaa kokemusta Michelinin uudesta nastarenkaasta ei ole, mutta on positiivista, että asialle on sentään tehty lopultakin jotain. Nykyinen autoni tuli minulle uudehkoilla Michelinin edellisen version nastarenkailla, ja ne ovat ainoat talvirenkaat, jotka olen laittanut kiertoon kesken kauden muiden riesaksi ensimmäisen lumisateen jälkeen 9.5 millisellä kulutuspinnalla. Tuntui kuin renkaan kuvio tukkeutuisi jo vähäisellä lumimäärällä ja sen jälkeen Misukka sutii slicksinä. Se on lisäksi vielä äärimmäisen uraherkkä helpossakin kelissä leveissä kulumisurissa, polanteella ja tiehöylän "sormiurissa". Jos kaikki nastarenkaat olisivat edellisen generaation Michelinejä, ajaisin itsekin kitkoilla yhä. Conti Vikingillä jouduin varomaan jäisiä paikkoja, vanhalla Michelinillä talvea yleensä.
Tuulilasi teki jääratatestin jäädyttämällä asfalttipäällysteisen moottoriradan eli jäässä oli luonnostaan jään alla olevasta asfaltista johtuvaa epätasaisuutta. Lämpötila testin aikana taisi olla -9- -14 eli jää oli jo aika kovaa nastoille. Lämpötila oli mielestäni kuitenkin sopiva kuvaamaan renkaiden pitoa suomen olosuhteissa, koska jään lämpötila voi vaihdella 0- -40 asteen välillä. Nastojen pitohan heikkenee, mitä kylmempää jää on. Musta jää on myös mustaa, koska sitä on asfaltin päällä hyvin ohut kerros, eikä nastoilla ole tarpeeksi jäätä mihin purra. Kitkojen pehmeämmät lamellit ja kumiseos taas puree epätasaiseen jäähän paremmin. Märkä jää on tietenkin kitkoille haastellinen keli, mutta enemmän suomen talvessa on kuitenkin pakkasjääkelejä.
Kuitenkin sinun perstuntumatestit eri kuntoisilla ja ikäisillä renkailla eri aikoina ja erilaisilla pinnoilla ovat mielestäsi paljon luotettavammat kuin tuulilasin testit ja muiden pitäisi vain hyväksyä ne tosiasiana ja hylätä autolehtien tulokset selittelynä..? Rapina ei ole tae paremmasta pidosta.
Oma kokemukseni luonnon valmistamalla mustalla jäällä on täysin päinvastainen muilta osin paitsi jään värin suhteen.
Samana iltana saman tunnin aikana samalla tieosuudella samaan suuntaan kahdella eri 220 CDI:llä ajoin. Uusi joitain satoja kilometrejä ajettu testivoittaja kitkarengas sai tosiaan merkittävän etumatkan useamman talven aikana 6 - 7 milliseksi kulunutta saman valmistajan nastarengasta vastaan ja hävisi silti niin selvästi, että sen tunsi helposti ilman mittareitakin. Koko vertailua ei olisi edes ajettu, ellei uteliaisuus olisi iskenyt kitkarenkaan rauhallisessa ajossa yllättäneen liukkauden vuoksi.
Ero ajotuntumassa on sen verran selvä, että mittanauhaa ei tarvita, kun uusi rengas luistaa sekä pitkittäin että sivuttain turbiiniautomaatin vaihdoissakin, mutta vanha ja kulunut vain tahallaan pakotettuna. Sen lisäksi nastarengas oikaisee luiston heti ja itse saman tien kun sitä lakataan luistattamasta ja kitkatengas vasta pitkän ja tahmean korjausta vaativan liuun jälkeen. Eivät nämä erot katoa minnekään, vaikka sinä et niitä huomaisikaan tai TL ei keinotekoisesti valmistamissaan testiolosuhteissa niitä löytänyt. Sama toistuu nollan vaiheillä märän tien varjooaikoissa ja ohuen pakkaslumen peittäessä luistelijoiden kiillottamat paikat, joita nastakuski ei edes huomaa ellei edellä ajava kitkakuski niitä hänelle osoittaisi.
Tekniikan Maailmasta lukemani tuloksetkin ovat olleet hyvinkin saman suuntaisia kuin omat käytännön kokemukseni.
Mistähän noita jäällä pitäviä Tuulilasikitkoja saa ostaa, voisin kokeilla itsekin?
Voi olla, silti Arse'o meter kertoo pidon paranevan rengastyypistä riippumatta pakkasen kiristyessä nollan tuntumasta selvästi pakkaselle.
Oletko sinä tai TL eri mieltä?
Kaikki kiiltävä jää on, koska kitkarengas pitää jäällä huonosti, luistaa jäällä arvaamattomasti ja vaatii enemmän tilaa luistojen oikaisuun.
Joku hyväksyy tämän kitkojen hyvien ominaisuuksien vastapainona osana kompromissia, toinen painottaa jotain muita vaatimuksia. Ainoa ihmetyksen aihe on, miksi tätä selkeästi havaittavas asiaa pitää yrittää selitellä olemattomaksi?
Tekniikan Maailmakin näköjään selittelee perstuntumaansa, jonka mukaan kitkarengas ei pidä jäällä nastojen tavoin:
https://tekniikanmaailma.fi/lehti/17b-2019/tm-vertailu-talvirenkaat-yha-lisaa-nastoja-mutta-ilmankin-parjaa-2/
Köyhillä kunnilla ei ole varaa pitää kunnossa hallinnassaan olevia teitä. Jopa kaupunkimme keskustan läpi kulkevalla vilkkaimmalla osuudella nastojen urat ovat paikatut, jotka taas ovat urautuneet jne.
Kaksipyöräinen moottoriajoneuvo vispaa v-mäisesti, toisaalta ei siinä niitä viime kesänä juuri enää näkynytkään. (Suosittu reitti aikoinaan Naantaliin)
Ne jotka kannattavat nastoja, kannattavat myös huomattavaa verojen nostoa. (Meille se tarkoittaa veroäyrin nostoa noin kahdella prosentilla)
Nastojen käyttö on perustelematonta ilkivaltaa, joka kohdistuu yhteiseen omaisuutemme.
Ehkä 740 GLE voisi yrittää samantyyppistä vertailua etuvetoisella autolla (painojakauma vetävillä pyörillä 59 %, sen 41 % sijasta), josko jollakulla tuttavalla tai autoliikkeellä olisi tarjota mahdollisuus koeajoon?
Testien perusteella uusi nastarengas on parempi silloin kun keli on liukkaimmillaan, tosin huonoimmat nastarenkaat ovat yllättävä poikkeus sääntöön - toki nekin puolestaan voittavat ne huonoimmat nastattomat tuotteet.
Se mikä minut aikoinaan yllätti oli se että omassa ajossani keli on harvoin erityisen liukas, eli "kelierot" joihin nastojen väitetään olevan välttämättömät ovat harvinaisia. Ehkä markkinoinnissa on mennyt kesärenkaat ja nastattomat kesärenkaat sekaisin, molemmathan ovat mustia ja pyöreitä? Toisaalta, joillekin neliveto tai ainakin korkea maavara on tarpeen usein, eli omat tarpeet on hyvä tunnistaa.
Luonnollisesti suorituskykyero edellyttää että huomioi sen ettei ota mallia muista, vaan tunnistaa itse milloin on syytä ajaa hitaammin, eli ei yritä ajaa kuin alla olisi ne testivoittajan 1000 asfalttiinkiin iskevää nastaa jos on valinnut toisenlaisia ominaisuuksia korostavan tuotteen.
Ilkivaltainen turmeleminen on laitonta. Sen sijaan nastarenkailla ajaminen kuluttaa yhteisiä resursseja täysin laillisella tavalla, joten tällä periaatteella voit syyllistää kaikki yhteiskunnan palveluiden käyttäjät ilkivallan harjoittajiksi.
Suosittelen aloittamaan tien suolaajista.
Koska talvirengaskeskusteluista ei näköjään saa asiallista kokemuspohjaista tietoa renkaiden toiminnasta, minä käytin jo yhden viissatasen omaa rahaani ottaakseni asiasta selvää itse. Nyt osaan tehdä valintani kokemuksen pohjalta.
Suhtaudun myönteisesti nastakieltoon, mutta niin kauan kuin valinta on vapaa, valitsen omaan käyttööni sopivimmat talvirenkaat.
Noihin ylläoleviin kiistelyihin sanoisin oman kokemukseni mukaan soppaan: Minulla on vähän sellainen tuntuma, että kitkarengas ei ole parhaimmillaan heti kaupasta ostettuna tai syksyllä heti allelaiton jälkeen. Arvelen tämän johtuvan siitä, että kesän/varastoinnin aikana ohut kerros kumin pinnasta on kovettunut enemmän kuin heti sen alla oleva kumi. Kun pintakerros ensimmäisten satojen kilometrien aikana hioutuu pois, pito paranee. (Tämä on siis kokonaan mutua!)
Olisi mielenkiintoinen kokeilu, mutta kyse ei ole liikkeelle pääsystä, jonka suhteen en kokenut ongelmaa kitkarenkailla takavetoisellakaan.
Kotikaupunkini Pokkitörmän valoristeyksen kävin ihan tarkoituksella kokeilemassa kitkoilla kelissä, jossa hento läpikuultava pakkaslumiharso peittää jäiset noppakivet. Olin epäillyt ongelmia tuossa kelissä, mutta yllätyin positiivisesti, kun normaaliin tapaan Kimi-näppäin pohjassa lähtiessä joutuu niin nastoilla kuin kitkoilla odottelemaan edessä tumpuloivaa etuvetokuskia. Liikennevalo-GP ei tosin kerro juuri mitään autosta tai renkaista, koska suurin osa kuskeista ei ole hereillä lähtövalojen syttyessä.
Oman kokeen järjestämisen esteenä on se, että perheen kevytperäisen etuvetoisen kuski ehti viime talvena minun autoani kitkoilla ajaessaan huomata, kuinka arvaamattomia normaalisti tasapainoisen takavetoisen luistoista tulee, joten omaansa hän ei niitä huoli. Pikemminkin se kevytperäinen saisi kuulemma vaihtua takavetoiseen polttoainekulujen puolittajaan.
Mutta kevytperäisellä etuvetoisella ero ei välttämättä olisi yhtä suuri kuin lähestulkoon tasapainoisella autolla, joka hyvillä renkailla kääntyy aina samalla tavoin? V70 oli kyllä lottokone, joka välillä arpoi normaalin raskaan nokkaluisun sekaan veret seisauttavan äkäisen irtoperäkarusellin. Nyt kun asiasta muistutat, huomaan tätä säikähtäneenä vaihtaneenikin V70:n nastarenkaat uudempiin vain havaitakseni käytösvirheen säilyvän vaikka luiston raja siirtyikin kauemmas. Eli en vain osaa ajaa etuvetoista 😢
Kommentti musta jää-keskusteluun. Ylivoimaisesti pahimman virheeni pitkiin aikoihin koin pari vuotta sitten kitkoilla. Ajoin aamuvarhaisella motaria suunnilleen nollakelissä mäkisellä tieosuudella. Tie oli pääsääntöisesti paljas, mutta erään mäen päällä jäässä. Huomasin tuon vasta, kun aloin jarruttaa edessä olevien hitaampien takia. Vasta silloin hoksasin, miksi ne ajoivat niin hitaasti. Fiilis on korkealla, kun jarrut rutisten lähestyy edessä ajavia. Onneksi tilaa oli ja pääsin noista ohi.
Näitä ei usein satu, mutta esim. muutaman vuoden välein olisi minulle liian suuri taajuus. Jatkan silti kitkoilla ajamista, uskon oppineeni tuosta jotain.
Neljännesvuosisata nastoilla ja tuollaista en koskaan ennen ole kokenut, joten uskon rengasvalinnallakin olleen asiassa vaikutusta. Moni sanoo ajavansa kelin mukaan, mutta mikään ilmoitusasia se ei ole. Vaaditaan paljon muutakin.
poistettu, piti muokata edellistä, ei lainata.
Tämä on vaikeasti tunnistettava tilanne, joka vaatii kitkarenkailla suuremmat marginaalit, korostetut etäisyydet ja vauhtia pois jo ihan varalta, koska tie SAATTAA OLLA jäässä. Ei se vaikeaa ole, mutta minua ärsyttää jos joudun pidemmällä matkalla hidastelemaan huonojen vehkeiden vuoksi enemmän kuin kelin vuoksi olisi tarpeen. Yhden reissun läpi puolen Suomen hiiviskeltyäni alan selata puuttuvan pidon tai näkemän tarjoavia varusteita.
Aste tai pari kylmempi jää on helppo tunnistaa, koska se kimaltelee (nyt taas tänä talvena) kauniisti ajovaloissa.
Tämä on jälleen yksi niitä asioita, jotka on helppo sanoa ja melkein yhtä helppo myös tehdä. Väistämissääntljen tavoin haaste on toimia tunnollisesti aina ja jokaisella ajokerralla, enkä väitä siinä itsekään sina onnistuvani.
Itse koen kertomasi tilanteen yhtenä niistä keleistä, jolloin jouduin kitkarenkailla hidastamaan huonojen renkaiden vuoksi enemmän kuin keli vaatisi. Talvella maan jäädyttyä kunnolla pitää varoa jäätä vielä useita asteita plussan puolella sellaisissa tilanteissa, joita ei ollut ikinä ennen kokenut liukkaiksi nastarenkailla.
Kevättalven auringossa äkäiset kelin vaihtelut sulan, jään ja märän jään välillä on sitten vielä oma juttunsa.
Kitkoilla alinopeutta tai sitten huomattavan paljon hiljempaa kuin nastarenkailla ajavat. Kelistä johtuen huomattavan erilaisilla nopeuksilla ajavat kuljettajat aiheuttavat vaaratilanteita joten tämä pitää huomioida vielä tarkemmin seuraavan pahan kelin yllättäessä suurimman osan liikkujista. Kokemuksella on tässäkin suuri merkitys, on mukava huomata ettei ole ihan yksin vaan fiksuja kuljettajia on olemassa ihan kiitettävän paljon sen osoittaa hyvin muutama kirjoittaja tälläkin palstalla.