@Lukija31722 kirjoitti:
Tuo oli yhdistetystä lukemasta laskettu range, johon pääsemiseksi ajajan pitäisi olla todellakin se taloudellisuusajofakiiri, eikä tälläinen kuski, joka ajaa 90 % ajoajasta ylinopeutta
En selvästikään täytä taloudellisuusfakiirin tunnusmerkistöä, koska omakin nopeusasetukseni on tilanteen salliessa tikkarin yläpuolella. Näkökykyni on tosin iän myötä parantunut sen verran, että nykyään näen syyn hidastamiseen paljon useamlin kuin ennen.
Mutta eipä NEDC yleislukeman saavuttamiseen edes pitkän ajan keskiarvona mitään fakiiria tarvitakaan. Riittävän paljon perävaunun vetoa ja talvi lisävalojen ja Webaston käyttötunteja säästelemättä riittää.
lisäksi pitäisi ajaa tankki typötyhjäksi, mitä tietenkään kukaan ei koskaan tee kuin vahingossa.
Autoni NEDC yleislukeman perusteella laskettu range vaersteluversiosta, renkaista ja jousituskorkeudesta riippuen on 1500 - 1600 km. Kaikkina kesinä ei ole rullut yhtään alle 1500 km tankkausväliä. Paranoidin suojeleva polttoainevaroitus jättää tankkiin noin 10 litraa, joten teoreettinen NEDC range ylittyy jo reilusti täyttä tankillusta pienemmällä polttoainemäärällä.
Ajossasi tai ympäristössäsi on jotain outoa, ellet oikeasti edes maantiellä pääse NEDC rangeen silloin kun rangella on merkitystä. NEDC range pätee maantieajossa myös talvella aina silloin kun tiellä ei ole irtolunta tai loskaa. Pitkällä matkalla talvirajoitukset ylikompensoivat lähdön kylmänä.
Vastaavalle autolle on olemassa nykyisin WLTP-kulutuskin ja se tuntuisi vastaavan hyvin todellista kulutusta. (WLTP-range on tuolla autolla noin 1200 km.)
Monien kuskien todellisuus on eri syistä kaukana heidän autonsa todellisesta suorituskyvystä, jota NEDC yleislukema kuvaa yleensä varsin hyvin.
@Lukija31722 kirjoitti:
Tuo oli yhdistetystä lukemasta laskettu range, johon pääsemiseksi ajajan pitäisi olla todellakin se taloudellisuusajofakiiri, eikä tälläinen kuski, joka ajaa 90 % ajoajasta ylinopeutta
En selvästikään täytä taloudellisuusfakiirin tunnusmerkistöä, koska omakin nopeusasetukseni on tilanteen salliessa tikkarin yläpuolella. Näkökykyni on tosin iän myötä parantunut sen verran, että nykyään näen syyn hidastamiseen paljon useamlin kuin ennen.
Mutta eipä NEDC yleislukeman saavuttamiseen edes pitkän ajan keskiarvona mitään fakiiria tarvitakaan. Riittävän paljon perävaunun vetoa ja talvi lisävalojen ja Webaston käyttötunteja säästelemättä riittää.
lisäksi pitäisi ajaa tankki typötyhjäksi, mitä tietenkään kukaan ei koskaan tee kuin vahingossa.
Autoni NEDC yleislukeman perusteella laskettu range vaersteluversiosta, renkaista ja jousituskorkeudesta riippuen on 1500 - 1600 km. Kaikkina kesinä ei ole rullut yhtään alle 1500 km tankkausväliä. Paranoidin suojeleva polttoainevaroitus jättää tankkiin noin 10 litraa, joten teoreettinen NEDC range ylittyy jo reilusti täyttä tankillusta pienemmällä polttoainemäärällä.
Ajossasi tai ympäristössäsi on jotain outoa, ellet oikeasti edes maantiellä pääse NEDC rangeen silloin kun rangella on merkitystä. NEDC range pätee maantieajossa myös talvella aina silloin kun tiellä ei ole irtolunta tai loskaa. Pitkällä matkalla talvirajoitukset ylikompensoivat lähdön kylmänä.
Vastaavalle autolle on olemassa nykyisin WLTP-kulutuskin ja se tuntuisi vastaavan hyvin todellista kulutusta. (WLTP-range on tuolla autolla noin 1200 km.)
Monien kuskien todellisuus on eri syistä kaukana heidän autonsa todellisesta suorituskyvystä, jota NEDC yleislukema kuvaa yleensä varsin hyvin.
Ko. auto on niin ovela kapistus, että yhdistetty NEDC-lukema on hivenen pienempi kuin NEDC-kaupunki tai NEDC-maantielukema.
Hybridien mittaustulokset ovat toisinaan melko mielenkiintoisia. Lataushybridien normilukemat sentään saavuttaa melko helposti, mutta itselataavien normilukemat on saatettu venyttää ulos reaalimaailmasta?
Mistä rakkineesta on kyse, ajaako kukaan sellaista normilukemilla?
@740 GLE kirjoitti:
Hybridien mittaustulokset ovat toisinaan melko mielenkiintoisia. Lataushybridien normilukemat sentään saavuttaa melko helposti, mutta itselataavien normilukemat on saatettu venyttää ulos reaalimaailmasta?
Mistä rakkineesta on kyse, ajaako kukaan sellaista normilukemilla?
En sano mitään merkkiä, enkä valmistusmaata tms. koska yleisönosastohöpötyksistä ei kertakaikkiaan kannata uskoa paljoakaan. Kannattaa mielummin katsoa vaikka TM-mittauksia, jos haluaa vertailla tiettyjä automerkkejä.
Niissä kulutukset ovat vertailukelpoisia, vaikkakin hieman korkeita.
Käydään tässä nyt kuitenkin läpi minulla olleita autoja mitään merkkiä mainostamatta:
(Ekana tuo mistä puhuin aiemmin)
Ko. Auto on 2016 vuosimallin noin 1700 kiloinen 223 heppainen "itselataava" takavetobensahybridi.
(NEDC maantie 4,4 kaupunki 4,3 ja yhdistetty 4,2)
Käytännössä keskikulutus minulla pyörii 5,5 l/100km luokassa. Kesällä pitkän ajan mittarinäyttö laski 5,1 litraan, mutta nyt se on noussut 5,4 litraan sadalla. Kulutuksen suhteen auto on parhaimmillaan tavallisessa sekalaisessa ajossa. Matka-ajo ei alenna juurikaan kulutusta eikä mäkiset reitit lisää. Huonoimmillaan auto on lyhyillä hitailla ajomatkoilla kylmässä, jolloin auto haluaa saada moottorin ja matkustamon äkkiä lämpimäksi ja tekee sen polttamalla bensaa. 4,2 litralla ei kyllä aja fakiirikaan, koska ajotapa vaikuttaa kulutukseen niin vähän.
Toinen auto tähän on vuosimallin 2015 vajaa 1400 kiloinen 150 heppainen TDI DSG Diesel-farkku.
Käytännön kulutus minulla on noin 6,5 l/100km. Parhaimmillaan kulutuksen suhteen auto on pitkillä matkoilla ja nopeilla teillä, joilla kulutus alittaa jopa tuon yllä olevan auton kulutuksen. Pahinta myrkkyä kulutuksen suhteen taas hitaahkot tiet ja lyhyehköt matkat lämpötilan ollessa alle 5 astetta, jolloin Webasto tuhoaa loputkin taloudellisuudesta. Ja NEDC-normikulutuksella ei aja kuin fakiiri kesällä.
Kolmantena 2006 vm. 7-paikkainen 129-heppainen automaatti(robotti)vaihteinen bensaa polttava pieni tila-auto.
Käytännön kulutus minulla noin 7,5 l/100km (NEDC 6,4 9,4 7,5)
Kulutuksen suhteen auton paras piirre on että talvi ja lyhyet matkat nostavat kulutusta äärimmäisen vähän. 11 km:n työmatkallani (hitaahko maantie) tuo em. diesel ei kulje yhtään vähemmällä alle 5 asteen lämpötilassa ja tuo hybridikin kirii vasta loppumatkalla ohi ja jos pakkasta on paljon hybridikään ei meinaa päästä samaan. Pettymys tulee sitten kesällä pitkillä matkoilla nopeilla teillä, jossa kulutus on käytännössä samaa luokkaa, kuin lyhyellä työmatkalla talvella. Ja NEDC-yhdistettyyn pääsee käytännössäkin.
Vielä olisi pari autoa tähän, mutta pääpiirteittäin asia on niin että aikaisemmin autoilla pääsi käytännössäkin NEDC-yhdistettyyn, nutta nykyään se on itsensä pettämistä ja toiveajattelua. Toisekseen autoissa on suuria eroja sen suhteen, minkälaisissa olosuhteissa ja millaisilla matkoilla kuluu minkäkin verran polttoainetta. Lisäksi kulutusmittariin ei kannata pelkästään luottaa, varsinkaan silloin kun autossa on lisälämmitin. Sopivan hitaassa ajossa se saattaa popsia vaikka 3 l/100km ohi kulutusmittarin.
@Lukija31722 kirjoitti:
Ko. Auto on 2016 vuosimallin noin 1700 kiloinen 223 heppainen "itselataava" takavetobensahybridi.
IS300H? GS on muistaakseni painavampi?
Hybridien lisäksi turbiiniautomaatilla ja mekaanisella nelivedolla varustetut mallit ovat minun syyni lisätä varauma "YLEENSÄ" väitteelleni, että NEDC lukema kuvaa kohtuullisen hyvin auton todellista suorituskykyä.
Meistä kukaan ei aja normimittauksen ajo-olosuhteissa, mutta usein se normilukema on silti myös käytännössä saavutettavissa, tyypillisesti normia nopeammalla ja joustavammalla ajotavalla. Se että kaikki kuljettajat eivät pysty nomilukemaan ei tietenkään osoita etteikö auto siihen pystyisi. Sinun tapauksessasi tietenkin epäilykset heräävät, kun näyttää siltä, että olet löytänyt yhden niistä poikkeuksista, joilla KUKAAN ei pysty ajamaan normilukemilla.
Joidenkin hybridien ja normimittauksessa Afrikan kuumuudessa ajettavan nelivetoautomaatin polttoainetaloudessa näyttäisi tosiaan olevan jotain sellaista, missä kenenkään reaalimaailma ei kohtaa normikulutusta niissä olosuhteissa, joita varten neliveto ostetaan.
(NEDC maantie 4,4 kaupunki 4,3 ja yhdistetty 4,2)
Käytännössä keskikulutus minulla pyörii 5,5 l/100km luokassa.
Jos jätetään yhden tankillisen poikkeustilanteet pois keskimääräistämällä vähintään yli 15.000 km, silloin 2016 ja uudempien IS300H mallien keskikulutus on 6.74 ja pohjatkin jo 5.64, eli jos arvasin autosi oikein, ajat erittäin hyvin.
Valmistaja vaan näyttää olevan tässä tapauksessa optimisti. Saat silti veroalennuksen, vaikka Toyota ei osannutkaan tehdä autoa aivan yhtä hyvin kuin mitata sitä.
Huonoimmillaan auto on lyhyillä hitailla ajomatkoilla kylmässä, jolloin auto haluaa saada moottorin ja matkustamon äkkiä lämpimäksi ja tekee sen polttamalla bensaa. 4,2 litralla ei kyllä aja fakiirikaan, koska ajotapa vaikuttaa kulutukseen niin vähän.
Ehkä kyse ei olekaan ajotavasta, vaan ajoympäristöstä? Toyotan hybridivoimalinja on optimoitu taajama-ajoon, jossa päästään suuri osa matkasta sähköllä? Sopivan hidas ajo hiljaisessa kaupungissa saattaisi antaa tuollaisen auton optimikulutuksen?
En toki ehdotakaan, että pitäisi lähteä ajamaan optimikulutuspaikkaan, vaan järkeilen eri tekniikoiden eroja.
Kuinka suuri tuo kylmän vaikutus on? Oma autoni kuluttaa suunnilleen saman kuin sinunkin, mutta se menee kesällä väkisin alle 5 keskiarvolla, mutta talvi nostaa kulutusta systemaattisesti noin litralla, mikä on prosentteina melko suuri ero. E-sarjalaisen tapauksessa rasitus tulee moottorin lisäksi myös turbiiniautomaatista ja odotin Toyotan voimansiirron nostavan kylmäkulutusta selvästi mehulinkoautomaattia vähemmän?
Toinen auto tähän on vuosimallin 2015 vajaa 1400 kiloinen 150 heppainen TDI DSG Diesel-farkku.
Käytännön kulutus minulla on noin 6,5 l/100km. Parhaimmillaan kulutuksen suhteen auto on pitkillä matkoilla ja nopeilla teillä, joilla kulutus alittaa jopa tuon yllä olevan auton kulutuksen. Pahinta myrkkyä kulutuksen suhteen taas hitaahkot tiet ja lyhyehköt matkat lämpötilan ollessa alle 5 astetta, jolloin Webasto tuhoaa loputkin taloudellisuudesta. Ja NEDC-normikulutuksella ei aja kuin fakiiri kesällä.
Jos tietäisi mallin, niitä fakiireja saattaisi tämän auton kanssa löytyä ihan todellisestakin elämästä.
Kuten sanottu, omakin kesärengaskauden keskikulutukseni alittaa NEDC normin, vaikka en edes aja korimallin ennätyslukemilla.
Kolmantena 2006 vm. 7-paikkainen 129-heppainen automaatti(robotti)vaihteinen bensaa polttava pieni tila-auto.
Ja NEDC-yhdistettyyn pääsee käytännössäkin.
Eihän vaan ole vanhempaa mallia kuin edellä mainitut? Valmistajat ovat oppineet vedättämään mittausprosessia vuosien kuluessa yhä pahemmin. Siksi toissa vuosikymmenen autoilla NEDC normin alitus on suhteessa helpompaa kuin uudemmilla.
Vielä olisi pari autoa tähän, mutta pääpiirteittäin asia on niin että aikaisemmin autoilla pääsi käytännössäkin NEDC-yhdistettyyn, nutta nykyään se on itsensä pettämistä ja toiveajattelua.
Normi ei etääntynyt reaalimaailmasta, yksittäiset mittaustapahtumat kylläkin.
NEDC normimittauksen pumppujalan vaihtaminen taloudelliseen kuljettajaan kompensoi edelleen aika suuren määrän vedätyksiä.
@Lukija31722 kirjoitti:
Kannattaa mielummin katsoa vaikka TM-mittauksia, jos haluaa vertailla tiettyjä automerkkejä.
Niissä kulutukset ovat vertailukelpoisia, vaikkakin hieman korkeita.
Näissä on se vika, että koeajokulutuksen ja oman kulutuksen suhde ei ole lähelläkään vakiota. Siksi koeajokulutukset eivät ole vertailukelpoisia eri tyyppisten autojen kesken. Sanot itsekin, ettei ajotapa vaikuta paljoa sinun autosi kulutukseen. Spritmonitor vahvistaa tämän, kun käytännön kulutukset ovat 5.6 - 7.9 litran haarukassa, mikä antaa kiitettävän ennustettavuuden kohtuullisen hyväkulkuiselle ja painavalla autollesi.
Minun autoni käytännön pohjat ovat alempana, mutta toisaalta ne hollantilaiskaverin ikuisessa kesässä maltillisilla nopeusrajoituksilla ajamat ennätyslukemat saa myös tuplattua varsin helposti. Moni myös tekee niin ihan käytännössä jatkuvasti.
Ei näitä voi verrata koeajokulutukseen yhdellä kertoimella.
"mallien keskikulutus on 6.74 ja pohjatkin jo 5.64"
Järeämmillä renkailla varustetun, suositun mallin normikulutus on 12% suurempi kuin minulla olevan taloudellisimmilla renkailla varustetun mallin. (Huima ero pelkistä renkaista)
"Kuinka suuri tuo kylmän vaikutus on?"
Lyhyillä matkoilla, hitaassa ajossa kulutus voi hyvinkin olla luokkaa kolminkertainen lämpimään autoon nähden. Kun mottori ja ohjaamo ovat lämmenneet, lisäys ei ole enää kovin suuri. Eli riippuu ihan siitä, kuinka pitkiä matkoja ajaa ja käyttääkö lohkolämmitintä tai pitääkö autoa lämpimässä tallissa. Kulutus kuitenkin alenee nopeammin, kuin tuon dieselin lisälämmitin lopettaa toiminnan, joka paahtaa täysillä koko 11 km:n matkan aina kun lämpötila on alle +5, jonka alla se käynnistyy automaattisesti aina. Tuon tyypin hybrideissä on se ominaisuus, että ne osaavat ihan tarkoituksellisesti huonontaa polttoainetaloudellisuuttaan, jotta lämpenisivät nopeasti.
"ei osannutkaan tehdä autoa aivan yhtä hyvin kuin mitata sitä"
EU virkamiehet ne mittaukset suorittaa ja oli hyvä, että vanha NEDC normi korvattiin uudella paremmin todellisuuteen perustuvalla. (Se tietysti vähän ihmetyttää, millä laskuopilla NEDC-yhdistetty lukema voi olla pienempi, kuin maantie- ja kaupunkilukema. Mutta ei haittaa, ajoneuvovero lasketaan yhdistetystä ja on noin 120,-)
Oletteko huomioinnu polttoaineen erot vanhaan NEDC testiin. On voitu nuo testit ajaa 98 tai suusemmallakin oktaaniluvulla ja Suomessa 95:seen lisätään etanolia sekoitevelvollisuuden takia ja tuo on tehottomampaa palotapahtumassa ja näin kulutus väkisinkin nousee.
@Topi27 kirjoitti:
Oletteko huomioinnu polttoaineen erot vanhaan NEDC testiin. On voitu nuo testit ajaa 98 tai suusemmallakin oktaaniluvulla ja Suomessa 95:seen lisätään etanolia sekoitevelvollisuuden takia ja tuo on tehottomampaa palotapahtumassa ja näin kulutus väkisinkin nousee.
Ero on niin pieni, ettei sillä ole käytännössä juurikaan käyttäjän mitattavissa olevaa vaikutusta. Suurin ero kuitenkin tulee siitä, ettei normaaliautoilijan ajoprofiili, nopeudet, moottorin- ja ilman lämpötilat, kelin raskaus, auton varusteiden ja lisälämmittimien käyttö jne. jne. muistuta ollenkaan vanhan NEDC-kulutusmittauksen olosuhteita. Uusi WLTP-mittaus onkin siinä mielessä paljon lähempänä todellisuutta.
Tuossa ylempänä laitoin esimerkkiä omista kokemuksista erityyppisten autojen kulutuksista.
Aikalailla samoin tuo menee TM-talvivertailuissakin.
Keskimäärin pienimmät prosentuaaliset lisäykset talvella perus-bensiiniautoissa.
Hybridissä valtava lisäys kylmänä.
Ja hännänhuippuna kylmänä on "taloudellinen" diesel.
@Lukija31722 kirjoitti:
Järeämmillä renkailla varustetun, suositun mallin normikulutus on 12% suurempi kuin minulla olevan taloudellisimmilla renkailla varustetun mallin. (Huima ero pelkistä renkaista)
Normisettiä. Onneksi pyörät ovat helposti vaihdettavissa.
"Kuinka suuri tuo kylmän vaikutus on?"
Lyhyillä matkoilla, hitaassa ajossa kulutus voi hyvinkin olla luokkaa kolminkertainen lämpimään autoon nähden. Kun mottori ja ohjaamo ovat lämmenneet, lisäys ei ole enää kovin suuri.
Kylmänä lähtiessä kulutusmittari toki makoilee hetken pohjassa. Mutta koska hetkelliseen kulutukseen vaikuttaa varsin moni asia, eikä hetkellinen kulutus kuvaa vuosikustannusta lainkaan, tarkoitin kyllä ehkä epäselvällä kysymykselläni vaikkapa tammikuun ja heinäkuun välistä keskikulutuseroa?
Kulutus kuitenkin alenee nopeammin, kuin tuon dieselin lisälämmitin lopettaa toiminnan, joka paahtaa täysillä koko 11 km:n matkan aina kun lämpötila on alle +5, jonka alla se käynnistyy automaattisesti aina.
Tuo on ihan järjetön lisälämmittimen kytkentä. Oikein kytketty lämmitin on joko ajastettu jo ennalta valmiiksi tai napsautettu päälle kauko-ohjaimella aamukahvin äärestä, jolloin Webasto viimeistelee jo pari tuntia aiemmin alkaneen sähkölämmityksen. Valmiiksi lämpimällä autolla lähtevä saa sammuttaa lämmittimen lämpömittarin noustessa yli 50 asteen parin korttelin matkalla heti kun jo lämmennyt neste ehtii kiertää kunnolla.
Tavallisella vesikiertoisella sähkölämmittimellä pääsee kohtuupakkasessa jonnekin 20 - 30 asteen tienoille. Siihen kun tohauttaa 10 - 20 minuuttia lisää Weballa, liikkeellelähtö tapahtuu noin 50 asteisella moottorilla, joka pitää jo valmiiksi lämpimän matkustamon mukavana myös ilman poltinta.
Tuon tyypin hybrideissä on se ominaisuus, että ne osaavat ihan tarkoituksellisesti huonontaa polttoainetaloudellisuuttaan, jotta lämpenisivät nopeasti.
Niinhän ne kaikki polttomoottorit tekevät.
EU virkamiehet ne mittaukset suorittaa ja oli hyvä, että vanha NEDC normi korvattiin uudella paremmin todellisuuteen perustuvalla.
Minun todellisuuteni on parempi kuin sinun, koska NEDC on todellisuutta Pohjanmaalla.
Tuon tyypin hybrideissä on se ominaisuus, että ne osaavat ihan tarkoituksellisesti huonontaa polttoainetaloudellisuuttaan, jotta lämpenisivät nopeasti.
Niinhän ne kaikki polttomoottorit tekevät.
EDIT: Juuri tässä on esilämmityksen idea. Vasta auton käynnistyessä käynnistyvä Webasto on varttitunnin myöhässä. Ellei sähkölämmitys ole ollut päällä, silloin se on jo puoli tuntia myöhässä.
Tuon tyypin hybrideissä on se ominaisuus, että ne osaavat ihan tarkoituksellisesti huonontaa polttoainetaloudellisuuttaan, jotta lämpenisivät nopeasti.
Niinhän ne kaikki polttomoottorit tekevät.
EDIT: Juuri tässä on esilämmityksen idea. Vasta auton käynnistyessä käynnistyvä Webasto on varttitunnin myöhässä. Ellei sähkölämmitys ole ollut päällä, silloin se on jo puoli tuntia myöhässä.
Ootko iha varma runkkari. Mahtaa sulla olla täysin paska elämä kun pitää sössöttää autoista täällä Jopa lämmitys hei jihuuuu....!
Ei mene kauankaan aikaa , kun valtio tarvitsee sähköautoilijoille menettämiään polttoaineverotuloja Ajakaa nyt rinta kaarella siihen asti ja kehuskelkaa pelejänne!
Autonomistaja elää ajassa, ja sopeutuu yhteiskunnan evoluution kehitykseen, ja kun se verotetaan näännyksiin, niin sitten soluttaudutaan jalkahenkilöiden joukkoliikenteen jonon jatkoksi. Mitä väliä 2,80 € kertalippu Helsingissä, halpaa omaan autoon verrattuna, sanon minä. Ai niin siellä landella missä on sähkörasia ovenpielessä ei sitten olekaan joukkoliikennettä.
@740 GLE kirjoitti:
Vastauksiahan on jo montakin, monet niistä on varsin käytännöllisiäkin.
Nettikeskustelun luonteeseen kuuluu, että sen aloittanut kirjoittaja ei voi aloittamaansa keskustelua enää lopettaa.
Eikä mahda mitään sille, että keskustelua käydään enimmiltään muusta kuin aloittaja tarkoitti. Nämä ketjuthan polveilevat melkoisesti, mutta tuntuvat yhä useammin päätyvän käyttövoimakeskusteluun riippumatta mistä alkoivat. Tai sitten nopeusrajoitusjuttuihin.
Aloittajan kysymys on jonkinlaista jossittelua jota minäkin käyn. Voisin ladata autoa kotona, mutta minulla ei ole vielä varaa vaihtaa lataushybridiin koska polttoainekulut eivät ole yhtä korkeat kuin (autoverotettu) pääomatappio vaihtotilanteessa.
En myöskään koe noin 365 € dieselveroa (verrattuna bensaversioon) ongelmaksi huomioiden se että diesel on moottorityyppinä miellyttävä. Pakokaasut kiinnostavat kyllä, mutta dieselkoneella voin vaikuttaa siihen valitsemalla mitä tankkaan, ja Shellin GTL palaa puhtaasti samalla kun kuoletan edullisella litrahinnalla dieselveron kustannusta.
Avoimella kysymyksellä saa avoimia vastauksia, joten missä on ongelma?
En minä ongelmaa näe asiassa, lähinnä vain huvittavan puolen siinä, että jos joku haluaisi keskustella aidasta, niin hetken päästä kiistellään, mikä on oikeanlainen aidan seiväs ja kohta veräjän lukosta ja saranoista ja hetken päästä oikea oppisen pation tyylistä ja sitten jo tapellaan tarkoittaako patio ravintolan terassia vai talon sisäpihaa ja onko kyseessä patio, jos pohjana ei ole kivilaatat. Mutta se on vain nettikeskustelua mieleen juolahtavista asioista.....
Keskustelu elää sehän tässä onkin mielenkiintoista. Väittäisin että jokainen kehittyy tässä siunatun viisauden melskeessä. Toteamalla toisin valehtelisin aivan varmasti.
En selvästikään täytä taloudellisuusfakiirin tunnusmerkistöä, koska omakin nopeusasetukseni on tilanteen salliessa tikkarin yläpuolella. Näkökykyni on tosin iän myötä parantunut sen verran, että nykyään näen syyn hidastamiseen paljon useamlin kuin ennen.
Mutta eipä NEDC yleislukeman saavuttamiseen edes pitkän ajan keskiarvona mitään fakiiria tarvitakaan. Riittävän paljon perävaunun vetoa ja talvi lisävalojen ja Webaston käyttötunteja säästelemättä riittää.
Autoni NEDC yleislukeman perusteella laskettu range vaersteluversiosta, renkaista ja jousituskorkeudesta riippuen on 1500 - 1600 km. Kaikkina kesinä ei ole rullut yhtään alle 1500 km tankkausväliä. Paranoidin suojeleva polttoainevaroitus jättää tankkiin noin 10 litraa, joten teoreettinen NEDC range ylittyy jo reilusti täyttä tankillusta pienemmällä polttoainemäärällä.
Ajossasi tai ympäristössäsi on jotain outoa, ellet oikeasti edes maantiellä pääse NEDC rangeen silloin kun rangella on merkitystä. NEDC range pätee maantieajossa myös talvella aina silloin kun tiellä ei ole irtolunta tai loskaa. Pitkällä matkalla talvirajoitukset ylikompensoivat lähdön kylmänä.
Monien kuskien todellisuus on eri syistä kaukana heidän autonsa todellisesta suorituskyvystä, jota NEDC yleislukema kuvaa yleensä varsin hyvin.
Ko. auto on niin ovela kapistus, että yhdistetty NEDC-lukema on hivenen pienempi kuin NEDC-kaupunki tai NEDC-maantielukema.
Hybridien mittaustulokset ovat toisinaan melko mielenkiintoisia. Lataushybridien normilukemat sentään saavuttaa melko helposti, mutta itselataavien normilukemat on saatettu venyttää ulos reaalimaailmasta?
Mistä rakkineesta on kyse, ajaako kukaan sellaista normilukemilla?
En sano mitään merkkiä, enkä valmistusmaata tms. koska yleisönosastohöpötyksistä ei kertakaikkiaan kannata uskoa paljoakaan. Kannattaa mielummin katsoa vaikka TM-mittauksia, jos haluaa vertailla tiettyjä automerkkejä.
Niissä kulutukset ovat vertailukelpoisia, vaikkakin hieman korkeita.
Käydään tässä nyt kuitenkin läpi minulla olleita autoja mitään merkkiä mainostamatta:
(Ekana tuo mistä puhuin aiemmin)
Ko. Auto on 2016 vuosimallin noin 1700 kiloinen 223 heppainen "itselataava" takavetobensahybridi.
(NEDC maantie 4,4 kaupunki 4,3 ja yhdistetty 4,2)
Käytännössä keskikulutus minulla pyörii 5,5 l/100km luokassa. Kesällä pitkän ajan mittarinäyttö laski 5,1 litraan, mutta nyt se on noussut 5,4 litraan sadalla. Kulutuksen suhteen auto on parhaimmillaan tavallisessa sekalaisessa ajossa. Matka-ajo ei alenna juurikaan kulutusta eikä mäkiset reitit lisää. Huonoimmillaan auto on lyhyillä hitailla ajomatkoilla kylmässä, jolloin auto haluaa saada moottorin ja matkustamon äkkiä lämpimäksi ja tekee sen polttamalla bensaa. 4,2 litralla ei kyllä aja fakiirikaan, koska ajotapa vaikuttaa kulutukseen niin vähän.
Toinen auto tähän on vuosimallin 2015 vajaa 1400 kiloinen 150 heppainen TDI DSG Diesel-farkku.
Käytännön kulutus minulla on noin 6,5 l/100km. Parhaimmillaan kulutuksen suhteen auto on pitkillä matkoilla ja nopeilla teillä, joilla kulutus alittaa jopa tuon yllä olevan auton kulutuksen. Pahinta myrkkyä kulutuksen suhteen taas hitaahkot tiet ja lyhyehköt matkat lämpötilan ollessa alle 5 astetta, jolloin Webasto tuhoaa loputkin taloudellisuudesta. Ja NEDC-normikulutuksella ei aja kuin fakiiri kesällä.
Kolmantena 2006 vm. 7-paikkainen 129-heppainen automaatti(robotti)vaihteinen bensaa polttava pieni tila-auto.
Käytännön kulutus minulla noin 7,5 l/100km (NEDC 6,4 9,4 7,5)
Kulutuksen suhteen auton paras piirre on että talvi ja lyhyet matkat nostavat kulutusta äärimmäisen vähän. 11 km:n työmatkallani (hitaahko maantie) tuo em. diesel ei kulje yhtään vähemmällä alle 5 asteen lämpötilassa ja tuo hybridikin kirii vasta loppumatkalla ohi ja jos pakkasta on paljon hybridikään ei meinaa päästä samaan. Pettymys tulee sitten kesällä pitkillä matkoilla nopeilla teillä, jossa kulutus on käytännössä samaa luokkaa, kuin lyhyellä työmatkalla talvella. Ja NEDC-yhdistettyyn pääsee käytännössäkin.
Vielä olisi pari autoa tähän, mutta pääpiirteittäin asia on niin että aikaisemmin autoilla pääsi käytännössäkin NEDC-yhdistettyyn, nutta nykyään se on itsensä pettämistä ja toiveajattelua. Toisekseen autoissa on suuria eroja sen suhteen, minkälaisissa olosuhteissa ja millaisilla matkoilla kuluu minkäkin verran polttoainetta. Lisäksi kulutusmittariin ei kannata pelkästään luottaa, varsinkaan silloin kun autossa on lisälämmitin. Sopivan hitaassa ajossa se saattaa popsia vaikka 3 l/100km ohi kulutusmittarin.
"NEDC maantie 4,4 kaupunki 4,3 ja yhdistetty 4,2"
Tossa täytyy olla paino- tai muu virhe. Mistä sait nämä lukemat?
IS300H? GS on muistaakseni painavampi?
Hybridien lisäksi turbiiniautomaatilla ja mekaanisella nelivedolla varustetut mallit ovat minun syyni lisätä varauma "YLEENSÄ" väitteelleni, että NEDC lukema kuvaa kohtuullisen hyvin auton todellista suorituskykyä.
Meistä kukaan ei aja normimittauksen ajo-olosuhteissa, mutta usein se normilukema on silti myös käytännössä saavutettavissa, tyypillisesti normia nopeammalla ja joustavammalla ajotavalla. Se että kaikki kuljettajat eivät pysty nomilukemaan ei tietenkään osoita etteikö auto siihen pystyisi. Sinun tapauksessasi tietenkin epäilykset heräävät, kun näyttää siltä, että olet löytänyt yhden niistä poikkeuksista, joilla KUKAAN ei pysty ajamaan normilukemilla.
Joidenkin hybridien ja normimittauksessa Afrikan kuumuudessa ajettavan nelivetoautomaatin polttoainetaloudessa näyttäisi tosiaan olevan jotain sellaista, missä kenenkään reaalimaailma ei kohtaa normikulutusta niissä olosuhteissa, joita varten neliveto ostetaan.
Jos jätetään yhden tankillisen poikkeustilanteet pois keskimääräistämällä vähintään yli 15.000 km, silloin 2016 ja uudempien IS300H mallien keskikulutus on 6.74 ja pohjatkin jo 5.64, eli jos arvasin autosi oikein, ajat erittäin hyvin.
Valmistaja vaan näyttää olevan tässä tapauksessa optimisti. Saat silti veroalennuksen, vaikka Toyota ei osannutkaan tehdä autoa aivan yhtä hyvin kuin mitata sitä.
Ehkä kyse ei olekaan ajotavasta, vaan ajoympäristöstä? Toyotan hybridivoimalinja on optimoitu taajama-ajoon, jossa päästään suuri osa matkasta sähköllä? Sopivan hidas ajo hiljaisessa kaupungissa saattaisi antaa tuollaisen auton optimikulutuksen?
En toki ehdotakaan, että pitäisi lähteä ajamaan optimikulutuspaikkaan, vaan järkeilen eri tekniikoiden eroja.
Kuinka suuri tuo kylmän vaikutus on? Oma autoni kuluttaa suunnilleen saman kuin sinunkin, mutta se menee kesällä väkisin alle 5 keskiarvolla, mutta talvi nostaa kulutusta systemaattisesti noin litralla, mikä on prosentteina melko suuri ero. E-sarjalaisen tapauksessa rasitus tulee moottorin lisäksi myös turbiiniautomaatista ja odotin Toyotan voimansiirron nostavan kylmäkulutusta selvästi mehulinkoautomaattia vähemmän?
Jos tietäisi mallin, niitä fakiireja saattaisi tämän auton kanssa löytyä ihan todellisestakin elämästä.
Kuten sanottu, omakin kesärengaskauden keskikulutukseni alittaa NEDC normin, vaikka en edes aja korimallin ennätyslukemilla.
Eihän vaan ole vanhempaa mallia kuin edellä mainitut? Valmistajat ovat oppineet vedättämään mittausprosessia vuosien kuluessa yhä pahemmin. Siksi toissa vuosikymmenen autoilla NEDC normin alitus on suhteessa helpompaa kuin uudemmilla.
Normi ei etääntynyt reaalimaailmasta, yksittäiset mittaustapahtumat kylläkin.
NEDC normimittauksen pumppujalan vaihtaminen taloudelliseen kuljettajaan kompensoi edelleen aika suuren määrän vedätyksiä.
Näissä on se vika, että koeajokulutuksen ja oman kulutuksen suhde ei ole lähelläkään vakiota. Siksi koeajokulutukset eivät ole vertailukelpoisia eri tyyppisten autojen kesken. Sanot itsekin, ettei ajotapa vaikuta paljoa sinun autosi kulutukseen. Spritmonitor vahvistaa tämän, kun käytännön kulutukset ovat 5.6 - 7.9 litran haarukassa, mikä antaa kiitettävän ennustettavuuden kohtuullisen hyväkulkuiselle ja painavalla autollesi.
Minun autoni käytännön pohjat ovat alempana, mutta toisaalta ne hollantilaiskaverin ikuisessa kesässä maltillisilla nopeusrajoituksilla ajamat ennätyslukemat saa myös tuplattua varsin helposti. Moni myös tekee niin ihan käytännössä jatkuvasti.
Ei näitä voi verrata koeajokulutukseen yhdellä kertoimella.
"mallien keskikulutus on 6.74 ja pohjatkin jo 5.64"
Järeämmillä renkailla varustetun, suositun mallin normikulutus on 12% suurempi kuin minulla olevan taloudellisimmilla renkailla varustetun mallin. (Huima ero pelkistä renkaista)
"Kuinka suuri tuo kylmän vaikutus on?"
Lyhyillä matkoilla, hitaassa ajossa kulutus voi hyvinkin olla luokkaa kolminkertainen lämpimään autoon nähden. Kun mottori ja ohjaamo ovat lämmenneet, lisäys ei ole enää kovin suuri. Eli riippuu ihan siitä, kuinka pitkiä matkoja ajaa ja käyttääkö lohkolämmitintä tai pitääkö autoa lämpimässä tallissa. Kulutus kuitenkin alenee nopeammin, kuin tuon dieselin lisälämmitin lopettaa toiminnan, joka paahtaa täysillä koko 11 km:n matkan aina kun lämpötila on alle +5, jonka alla se käynnistyy automaattisesti aina. Tuon tyypin hybrideissä on se ominaisuus, että ne osaavat ihan tarkoituksellisesti huonontaa polttoainetaloudellisuuttaan, jotta lämpenisivät nopeasti.
"ei osannutkaan tehdä autoa aivan yhtä hyvin kuin mitata sitä"
EU virkamiehet ne mittaukset suorittaa ja oli hyvä, että vanha NEDC normi korvattiin uudella paremmin todellisuuteen perustuvalla. (Se tietysti vähän ihmetyttää, millä laskuopilla NEDC-yhdistetty lukema voi olla pienempi, kuin maantie- ja kaupunkilukema. Mutta ei haittaa, ajoneuvovero lasketaan yhdistetystä ja on noin 120,-)
Oletteko huomioinnu polttoaineen erot vanhaan NEDC testiin. On voitu nuo testit ajaa 98 tai suusemmallakin oktaaniluvulla ja Suomessa 95:seen lisätään etanolia sekoitevelvollisuuden takia ja tuo on tehottomampaa palotapahtumassa ja näin kulutus väkisinkin nousee.
Ero on niin pieni, ettei sillä ole käytännössä juurikaan käyttäjän mitattavissa olevaa vaikutusta. Suurin ero kuitenkin tulee siitä, ettei normaaliautoilijan ajoprofiili, nopeudet, moottorin- ja ilman lämpötilat, kelin raskaus, auton varusteiden ja lisälämmittimien käyttö jne. jne. muistuta ollenkaan vanhan NEDC-kulutusmittauksen olosuhteita. Uusi WLTP-mittaus onkin siinä mielessä paljon lähempänä todellisuutta.
Tuossa ylempänä laitoin esimerkkiä omista kokemuksista erityyppisten autojen kulutuksista.
Aikalailla samoin tuo menee TM-talvivertailuissakin.
https://vanha.tekniikanmaailma.fi/digilehti/04-2019-nakoislehti/34-119
Keskimäärin pienimmät prosentuaaliset lisäykset talvella perus-bensiiniautoissa.
Hybridissä valtava lisäys kylmänä.
Ja hännänhuippuna kylmänä on "taloudellinen" diesel.
Normisettiä. Onneksi pyörät ovat helposti vaihdettavissa.
Kylmänä lähtiessä kulutusmittari toki makoilee hetken pohjassa. Mutta koska hetkelliseen kulutukseen vaikuttaa varsin moni asia, eikä hetkellinen kulutus kuvaa vuosikustannusta lainkaan, tarkoitin kyllä ehkä epäselvällä kysymykselläni vaikkapa tammikuun ja heinäkuun välistä keskikulutuseroa?
Tuo on ihan järjetön lisälämmittimen kytkentä. Oikein kytketty lämmitin on joko ajastettu jo ennalta valmiiksi tai napsautettu päälle kauko-ohjaimella aamukahvin äärestä, jolloin Webasto viimeistelee jo pari tuntia aiemmin alkaneen sähkölämmityksen. Valmiiksi lämpimällä autolla lähtevä saa sammuttaa lämmittimen lämpömittarin noustessa yli 50 asteen parin korttelin matkalla heti kun jo lämmennyt neste ehtii kiertää kunnolla.
Tavallisella vesikiertoisella sähkölämmittimellä pääsee kohtuupakkasessa jonnekin 20 - 30 asteen tienoille. Siihen kun tohauttaa 10 - 20 minuuttia lisää Weballa, liikkeellelähtö tapahtuu noin 50 asteisella moottorilla, joka pitää jo valmiiksi lämpimän matkustamon mukavana myös ilman poltinta.
Niinhän ne kaikki polttomoottorit tekevät.
Minun todellisuuteni on parempi kuin sinun, koska NEDC on todellisuutta Pohjanmaalla.
EDIT: Juuri tässä on esilämmityksen idea. Vasta auton käynnistyessä käynnistyvä Webasto on varttitunnin myöhässä. Ellei sähkölämmitys ole ollut päällä, silloin se on jo puoli tuntia myöhässä.
Ootko iha varma runkkari. Mahtaa sulla olla täysin paska elämä kun pitää sössöttää autoista täällä
Jopa lämmitys hei jihuuuu....!
Ei mene kauankaan aikaa , kun valtio tarvitsee sähköautoilijoille menettämiään polttoaineverotuloja Ajakaa nyt rinta kaarella siihen asti ja kehuskelkaa pelejänne!
Autonomistaja elää ajassa, ja sopeutuu yhteiskunnan evoluution kehitykseen, ja kun se verotetaan näännyksiin, niin sitten soluttaudutaan jalkahenkilöiden joukkoliikenteen jonon jatkoksi. Mitä väliä 2,80 € kertalippu Helsingissä, halpaa omaan autoon verrattuna, sanon minä. Ai niin siellä landella missä on sähkörasia ovenpielessä ei sitten olekaan joukkoliikennettä.
Ja saiko cyclocross vieläkään vastausta threadin aloittajana? Vai hyvät naurut tästä väännöstä?
Vastauksiahan on jo montakin, monet niistä on varsin käytännöllisiäkin.
Nettikeskustelun luonteeseen kuuluu, että sen aloittanut kirjoittaja ei voi aloittamaansa keskustelua enää lopettaa.
Eikä mahda mitään sille, että keskustelua käydään enimmiltään muusta kuin aloittaja tarkoitti. Nämä ketjuthan polveilevat melkoisesti, mutta tuntuvat yhä useammin päätyvän käyttövoimakeskusteluun riippumatta mistä alkoivat. Tai sitten nopeusrajoitusjuttuihin.
Eipä aloittaja ole suuremmin moderoinutkaan keskustelun suuntaa haluamiinsa kohteisiin keskittyen.
Avoimella kysymyksellä saa avoimia vastauksia, joten missä on ongelma?
Aloittajan kysymys on jonkinlaista jossittelua jota minäkin käyn. Voisin ladata autoa kotona, mutta minulla ei ole vielä varaa vaihtaa lataushybridiin koska polttoainekulut eivät ole yhtä korkeat kuin (autoverotettu) pääomatappio vaihtotilanteessa.
En myöskään koe noin 365 € dieselveroa (verrattuna bensaversioon) ongelmaksi huomioiden se että diesel on moottorityyppinä miellyttävä. Pakokaasut kiinnostavat kyllä, mutta dieselkoneella voin vaikuttaa siihen valitsemalla mitä tankkaan, ja Shellin GTL palaa puhtaasti samalla kun kuoletan edullisella litrahinnalla dieselveron kustannusta.
En minä ongelmaa näe asiassa, lähinnä vain huvittavan puolen siinä, että jos joku haluaisi keskustella aidasta, niin hetken päästä kiistellään, mikä on oikeanlainen aidan seiväs ja kohta veräjän lukosta ja saranoista ja hetken päästä oikea oppisen pation tyylistä ja sitten jo tapellaan tarkoittaako patio ravintolan terassia vai talon sisäpihaa ja onko kyseessä patio, jos pohjana ei ole kivilaatat. Mutta se on vain nettikeskustelua mieleen juolahtavista asioista.....
Keskustelu elää sehän tässä onkin mielenkiintoista. Väittäisin että jokainen kehittyy tässä siunatun viisauden melskeessä. Toteamalla toisin valehtelisin aivan varmasti.